VALTION TAIDEMUSEON TALOUSARVIOEHDOTUS

Transkriptio

1 VTM dnro 2/204/2011 VALTION TAIDEMUSEON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012

2 2 SISÄLTÖ TALOUSARVIOEHDOTUS 02. Valtion taidemuseon toimintamenot (siirtomääräraha 2v) Valtion taidemuseon kokoelmien kartuttaminen (siirtomääräraha 3v) 6 PERUSTELUMUISTIOT Toimintamenomäärärahan (momentti ) erittelyt ja korotusten perustelut 7 Taidehankintamäärärahan (momentti ) korotusten perustelut 10 Valtion taidemuseon esitys momentille (Kaluston hankinta) ja esityksen perustelut 12

3 3 02. Valtion taidemuseon toimintamenot (siirtomääräraha 2v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös 1) siviilipalvelusmiehistä aiheutuvien menojen maksamiseen, 2) enintään euroa näyttelytoiminnan ja muun maksullisen palvelutoiminnan tukemiseen. 3) kaluste- ja laitehankintoihin Selvitysosa: Valtion taidemuseo on kulttuurilaitos, joka vahvistaa kansallista taidekokoelmaa, tekee monipuolisia näyttelyitä ja saattaa taiteen yleisöjen ulottuville. Maan keskustaidemuseona se vastaa kuvataiteen tietoaineistoista ja taidemuseoalan kehittämisestä. Kulttuuriperinnön hoidon vaikuttavuustavoitteena on visuaalisen kulttuuriperinnön kartuttaminen tuleville sukupolville. Taidekokoelmien ja kartuttamisen tavoitteet ovat lähes yksinomaan laadullisia ottaen samalla huomioon sisällölliset painotukset. Näyttely- ja ohjelmistotuotannon sekä muun yleisölle suunnatun toiminnan tavoitteena on pitää kulttuuriperintö elävänä vahvistamalla Valtion taidemuseon eri yksiköiden roolia monipuolisten ja korkealaatuisten kulttuuripalvelujen tarjoajana. Näyttely- ja ohjelmistotoiminnan tarjonta pyritään pitämään monipuolisena samalla, kun kävijätutkimuksin seurataan asiakkaiden tyytyväisyyttä ja pyritään vastaamaan sen toiveisiin. Yleisölähtöisyyteen, jolla tarkoitetaan ajankohtaisuutta näyttelytarjonnassa, kiinnitetään erityistä huomiota. Tulosalueen, joka kokonaisuudessaan on maksullista toimintaa, taloudellisena tavoitteena on, että tulot kattavat kokonaiskustannuksista 18 % ja erilliskustannuksista 57 %. Taidemuseoalan sekä tutkimus- ja muun yhteistyön kehittämisen tulosalueella Kehittäminen ja yhteiskuntasuhteet Kehys jatkaa koko taidemuseokenttää koskevia kehityshankkeita yhdessä maan muiden taidemuseoiden kanssa sekä tuottaa tutkimusta yleisölähtöisen museotyön tueksi. Kulttuuripoliittisista syistä hintatuella katetaan noin 40 % maksullisen toiminnan erilliskustannuksista. Kulttuurialan luonteesta johtuen seuraavassa taulukossa esitettävät tulostavoitteet/tunnusluvut eivät ole jatkuvasti kasvavia. Erilaisten numeeristen tulostavoitteiden/tunnuslukujen rinnalla on huomioitava pitkän tähtäimen vaikuttavuus, joka otetaan huomioon näyttelyiden sisällöllisissä valinnoissa ja tavoitteen asettelussa. Suoritteiden määriä vertailtaessa on otettava huomioon niiden vaihtelevat laajuudet.

4 Tuloksellisuuden tunnusluvut toteuma tavoite tavoite tavoite VAIKUTTAVUUS, TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA Asiakastyytyväisyys (asiakaspalvelu), % Kokoelma- ja erikoisnäyttelyt, kpl Tutkimus- ja näyttelyjulkaisut, kpl TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS Näyttelytoiminnan kävijämäärä - kokonaiskävijämäärä maksavien kävijöiden osuus maksavien kävijöiden osuus, % Näyttelykäynnin keskitulo, euroa 6,7 3,9 5,0 5,6 Näyttelykäynnin keskihinta, euroa 7,7 2,8 3,4 4,3 Näyttelyjulkaisujen myydyt määrät/painokset, % Hallinnollisten palvelujen osuus kokonaiskustannuksista, % Maksullinen toiminta (kustannusvastaavuus) - tulot/kokonaiskustannukset, % tulot/erilliskustannukset, % hintatuki/erilliskustannukset, % HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA Henkilötyövuodet Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) 2010 toteuma 2011 varsinainen talousarvio 2012 talousarvioehdotus Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta siirtynyt seuraavalle vuodelle Henkilötyövuositiedot: vuoden 2009 toteutumalukua 241 htv kohotti laaja Picasso-näyttely. Vuoden 2011 tavoiteluku 226 htv on VTM:n tuottavuushankkeen mukainen. Vertailuvuoden 2006 toteutuma oli alun perin 246 htv. Kun harjoittelijat 1,25 htv vähennetään, saadaan oikeaksi vertailuluvuksi 244,75 htv. Kun tästä vähennetään VTM:n vähennystavoite vuosille htv, saadaan tavoitteeksi 223,75 htv. Kun tähän lisätään Valtion taideteostoimikunnan 2 htv, saadaan vuoden 2011 lopulliseksi tavoitteeksi 225,75 eli pyöristettynä kokonaisluvuksi 226 htv. Vuonna 2012 vähennetään 1 htv vuosien tuottavuushankkeen suunnitelman mukaan.

5 (Maksullisen toiminnan tulot perustuvat opetusministeriön asetukseen Valtion taidemuseon maksullisista suoritteista (1160/2009). Maksulliset suoritteet ovat ns. muita suoritteita; julkisoikeudellisia suoritteita saattaa tulla hyvin vähäinen määrä. Maksullisen toimintaan sisältyy yhteensä euroa yritysyhteistyön tuloja. Yhteisrahoitteisen toiminnan tuottoja saattaa tulla hyvin vähäinen määrä.) 5 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Laajojen, taidehistoriallisesti merkittävien ja kansainvälisten näyttelyiden järjestäminen 302 Digitointiprojektit 120 Mediataiteen arkisto 60 Asian (dokumenttien) hallintajärjestelmän hankinta 130 Palvelukeskusmaksut, nettovaikutus 307 Kieku-hanke 147 Kiinteistöjen vuokrien indeksitarkistukset 195 Sopimusperusteisten ostopalvelujen hinnankorotukset 19 Tuottavuustoimenpiteet -11 Yhteensä (Henkilötyövuosien määrä on 225 htv, josta maksullisen toiminnan osuus on 95 htv.) 2012 talousarvioehdotus talousarvio tilinpäätös

6 6 72. Valtion taidemuseon kokoelmien kartuttaminen (siirtomääräraha 3v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää Valtion taidemuseon taidehankinnoista aiheutuvien menojen maksamiseen. Selvitysosa: Taidekokoelmien kartuttamista jatketaan taidekokoelmasäännön mukaisesti. Kartuttamisen tavoitteet ovat lähes yksinomaan laadullisia. Kartunta on taideteosta vuodessa. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon sen selkeä jälkeenjääneisyys verrattuna koti- ja ulkomaisen sekä vanhan että uuden taiteen hintakehitykseen viime vuosina, samoin jälkeenjääneisyys verrattuna kansallisgallerioihin pohjoismaissa ja muissa keskeisissä Euroopan maissa talousarvioehdotus talousarvio tilinpäätös

7 7 TOIMINTAMENOMÄÄRÄRAHAN (MOMENTTI ) ERITTELYT JA KOROTUSTEN PERUSTELUT Erittelyt Valtion taidemuseon vuoden 2012 talousarvioehdotuksen toimintamenomomentille ehdotetaan nettomäärärahaa euroa, joka perustuu euron menoarvioon ja euron tuloarvioon. Hintatuen osuus nettomäärärahasta on euroa. Hintatuen määrä on laskettu vähentämällä maksullisen toiminnan erillismenoista eurosta maksullisen toiminnan tuloarvio euroa sekä se osuus yritysyhteistyötuloista, joka käytetään maksullisen toiminnan rahoitukseen ja joka on suuruudeltaan euroa. Toiminnan tulot ja menot muodostuvat seuraavasti: - Toiminnan tulot. Toiminnan tuloista eurosta on maksullisen toiminnan tuloja euroa ja yritysyhteistyötuloja euroa. Maksullisen toiminnan tulot koostuvat pääsymaksuista euroa, julkaisumyynnistä euroa, vuokratuloista euroa sekä muiden tuotteiden ja palveluiden myynnistä euroa. Yritysyhteistyötuloista eurosta rahana saadaan euroa ja loput palveluina, mediatilana ja alennuksina, joiden rahalliseksi arvoksi on arvioitu euroa. - Toiminnan menot. Toiminnan menoista eurosta euroa on palkkamenoja ja euroa toimitilojen vuokramenoja. Palvelujen ostot ja muut toimintamenot ovat yhteensä euroa. Korotusten perustelut Vuoden 2011 talousarvion nettomääräraha on euroa ja vuoden 2012 ehdotus on euroa eli korotustarve on euroa. Korotusesitykset perustuvat Valtion taidemuseon vuosien toiminta- ja taloussuunnitelman kehysehdotuksiin sekä vuoden 2012 hinnankorotuksiin (vuokrat, ostopalvelut). Korotusehdotukset ovat seuraavat: - Laajojen taidehistoriallisesti merkittävien ja kansainvälisten näyttelyiden järjestäminen museoyksiköissä. Näyttelypolitiikassa on etenkin Ateneumin osalta siirrytty jokavuotiseen suuremman näyttelyn toteuttamiseen. Kustannuspaineet kohdistuvat mittavia näyttelyitä tehtäessä erityisesti näyttelyä edeltävään vuoteen. Taideteosten esilläpidon turvallisuuden parantaminen näyttelysaleissa edellyttää lisää resursseja (esim. turvalaitteet, ostopalvelut) erityisesti suuria yleisömääriä keräävien näyttelyiden ajaksi. Kansainväliset näyttelysopimukset ja valtiontakuun asettamat ehdot vaativat riittävän valvonnan näyttelyissä. Suurien näyttelyiden kustannusarvioihin sisältyy salivalvonnan osalta lisäresursointia. Nykytaiteen hintakehitys on johtanut myös Kiasman kohdalla lisääntyneisiin tarpeisiin parantaa teosturvallisuutta. Kansainvälisten nykytaiteen huippujen esittely vaatii valtiontakuun ja kansainväliset sopimukset, jotka edellyttävät lisää turvalaitteistoa sekä lisäresurssointia valvojahenkilökunnan osalta. Tarvittava määräraha on euroa. - Digitointiprojektit. Digitointiprojektit vuosina o Hugo Simbergin valokuvakokoelman digitoinnin loppuun saattaminen, mikäli se aloitettu OKM:n erillisellä määrärahalla 2011 sekä digitoidun aineiston siirtäminen internetiin

8 o Suomen Taideyhdistyksen pöytäkirjojen ja liitteiden digitointi (noin 2/3 arkistokokonaisuudesta) o Leikearkiston mikrofilmatun aineiston viitekortiston digitointi 2012 ja aineiston siirtäminen internetiin o Suomen kuvataiteen bibliografian sisältötuotantoa jatketaan 2012, mikäli hankkeelle saadaan rahoitus. Suomen kuvataiteen bibliografian kattavuus ei saavuta asetettuja tavoitteita ellei projektia voida jatkaa vielä vuosina Digitointiprojektit vuosina : o Suomen Taideyhdistyksen pöytäkirjojen ja liitteiden digitointi (loput noin 1/3 arkistokokonaisuudesta) 2014; aineiston siirtäminen internetiin soveltuvin osin o Hugo Simbergin arkiston digitointi 2015 o Keskeisten suomalaisten näyttelyluetteloiden ( ) digitoinnin aloittaminen Taatakseen kulttuuriperinnön ja palveluiden saatavuuden sekä mahdollistaakseen kokoelmateoksien esittämisen verkossa museoyksiköt jatkavat kokoelmien digitointia. Nykytaiteen esittämisen osalta olennaista on kattaa esittämiseen vaadittavat tekijänoikeusmaksut. Tarvittava määräraha on kaikkiaan euroa. - Mediataiteen arkisto. Mediataiteen arkisto on toiminut vuosittain sovitulla erillisrahoituksella vuoden 2009 loppuun asti ja toiminnan jatkuvuuden turvaaminen edellyttää jokavuotista lisärahoitusta euroa. - Asian (dokumenttien) hallintajärjestelmän hankinta. Opetus- ja kulttuuriministeriön kilpailuttaman asianhallintajärjestelmän hyödyntäminen sekä laajentaminen virastoille tulee 2012 ajankohtaiseksi myös Valtion taidemuseossa. Asian (dokumenttien) hallintajärjestelmän hankkiminen on yksi viimeisistä toteuttamattomista hankkeista vuonna 2004 laaditussa Valtion taidemuseon tietohallintostrategiassa. Tarvittava määräraha on euroa - Palvelukeskusmaksut, nettovaikutus. Valtion taidemuseo teki vuoden 2010 sopimuksen Valtiokonttorin palvelukeskuksen kanssa. Vuonna 2011 uuden, yhdistetyn palvelukeskuksen eli Palkeiden hinnoitteluperusteet ja siten maksut muuttuvat. Palveluksen arvion mukaan taidemuseon maksut tulevat olemaan uuden sopimuksen mukaan vuonna euroa. Valtion taidemuseon vastaavat säästöt henkilö- ja tietohallinnossa on arvioitu olevan vuonna 2011 noin euroa. Nettovaikutuksen kattamiseksi tarvitaan siten euroa - Kiekuhanke. Kieku-hankkeen osalta virasto vastaa virastossa tehtävän projektityön kustannuksista. Hankkeeseen tarvitaan virastossa varattujen resurssien lisäksi määräaikainen projektikoordinaattori/-sihteeri. Ulkoisia kustannuksia aiheutuu virastolle Kiekun käyttöönottoon liittyvästä muutoksen johtamisesta sekä esimiesten ja henkilöstön kouluttamisesta. Lisäksi virasto vastaa palvelukeskuksesta hankkeeseen tilattavan työn kustannuksista (esim. tietojen manuaalinen konvertointi, tallennus ja tarkastus Kieku-tietojärjestelmään) ja mahdollisten laajempien liittymäkokonaisuuksien toteutuksen kustannuksista. Tarvittava määräraha euroa - Kiinteistöjen vuokrien indeksitarkistukset. Vuokrien indeksitarkistukset perustuvat Senaattikiinteistöjen vuokrasopimuskäytäntöön. Vuokrien tarkistusten suuruudeksi on arvioitu 2,5 %, jolloin määrärahan tarve euroa. 8

9 - Sopimusperusteisten ostopalvelujen hinnankorotukset. Taidemuseon ostopalvelujen vuosittainen volyymi on ollut 3,5 milj. euron suuruusluokkaa. Huomattava osa ostopalvelusopimuksista sisältää hinnantarkistusehtoja (esim. vartiointi- ja siivouspalveluihin liittyvät sopimukset). Hinnankorotusten vuoksi taidemuseo esittää euron korotusta toimintamenomomentilleen. Siivouksen sopimus on parhaillaan kilpailutettavana, joten sopimuksen hintavaikutusta ei ole sisällytetty em. esitykseen. - Tuottavuustoimenpiteet. Valtioneuvoston kehyspäätöksen mukaan Valtion taidemuseon osalta tuottavuushanke edellyttää vuosina htv vähentämistä, mikä merkitsee samalla mainittuina neljänä vuonna yhteensä euron supistusta taidemuseon budjettiin. Vuonna 2011 supistus on 1 htv ja euroa. 9

10 10 TAIDEHANKINTAMÄÄRÄRAHAN (MOMENTTI ) KOROTUSTEN PERUSTELUT Taidekokoelmat osa kansallisomaisuutta Kansallisgallerioiden kokoelmat ovat osa kansallisomaisuutta kaikkialla maailmassa. Kokoelmien muodostama kulttuuriperintö on keskeinen sivistyksellisen tiedon lähde niin oman maan kansalaisille kuin muillekin, jotka haluavat perehtyä maan kuvataiteeseen, sen historiaan ja nykypäivään. Valtion taidemuseon yksi tärkeimmistä perustehtävistä on kansallisen kulttuuriperinnön rakentaminen. Kuva kansallisesta kulttuuriperinnöstä tallentuu kokoelmaan niin taideteoksina kuin dokumentteina. Vanhemman taiteen kohdalla kartutus tapahtuu taideteoshankintoina ja täydennyksinä jo olemassa olevaan kokoelmaan. Tämä koskee ennen kaikkea Ateneumin taidemuseon ja Sinebrychoffin taidemuseon hoito- ja tallennusvastuun piiriin kuuluvaa osaa kokoelmasta. Nykytaiteen museon kokoelmatoiminnan tarkoituksena on puolestaan aikaansaada monipuolinen ja laaja-alaisesti oman aikamme kuvataidetta heijastava taidekokoelma. Kokoelman tulee voida myös reflektoida tämän päivän visuaalista kulttuuria sen kaikessa laajuudessaan. Tämä merkitsee kartuttamisvastuun ulottamista ns. institutionalisoituneen kuvataiteen lisäksi taiteen kentän reuna-alueille ja uusien taidemuotojen pariin. Kokonaisuudessaan kokoelmasta muodostuu osa maamme kulttuuriperintöä, joka aikanaan tulee olemaan samanlaisessa asemassa kuin esim. Ateneumin taidemuseon 1800-luvun kokoelma on tänä päivänä. Kuvataiteen keskusarkiston kokoelmavaranto täydentää kuvaa mm. dokumentoimalla taiteen ilmiöitä sekä keräämällä kuvataiteeseen liittyviä arkisto-aineistoja. Vuonna 2012 edetään kokoelmapoliittisessa ohjelmassa (2010) esitettyjen linjausten mukaisesti. Hankintaperiaatteet Valtion taidemuseon kokoelmat painottuvat suomalaiseen taiteeseen museon kansallisgallerian luonteen vuoksi, mutta kansainvälisen taiteen kokoelman ajan tasalla pitäminen on kokoelman kiinnostavuuden ja yleisen merkittävyyden kannalta oleellista. Samalla ulkomaisen taiteen esimerkit sitovat suomalaisen taiteen osaksi kansainvälistä taidetta niin vanhan kuin nykytaiteenkin osalta. Kukin museoyksikkö ja Kuvataiteen keskusarkisto vastaavat hoito- ja tallennusvastuunsa mukaisesta hankintapolitiikasta, joka on sidoksissa Valtion taidemuseon kokoelmapoliittisessa ohjelmassa määriteltyyn kokonaistavoitteeseen. Taidekokoelmien hankintapolitiikka ei perustu taiteenalojen jaotteluun tai ilmaisuteknisiin jaotteluihin eikä dokumentaarisuuteen, vaan teosten taiteelliseen, sisällölliseen ja ilmaisulliseen merkittävyyteen sekä laadukkuuteen. Olennaista on se, että taideteosten vuotuinen kartuntamäärä ei ole itseisarvo, vaan yksittäisten teosten laatu. Hankintamäärärahaesitys ja sen perustelut Valtion taidemuseon hankintamääräraha oli vuonna euroa. Sen jälkeen summa laski euroon nousten seuraavana vuonna euroon. Tämän jälkeen määrärahassa pysyi samana vuoteen 2007 saakka. Vuonna 2008 määräraha nousi euroon sekä vuonna euroon. Määräraha jakautuu kaikkien kolmen museon eli Ateneumin taidemuseon, Nykytaiteen museo

11 11 Kiasman ja Sinebrychoffin taidemuseon kesken. Suhde museoiden välillä oli vuonna 2010 seuraava: Ateneum euroa, Kiasma euroa ja Sinebrychoff euroa luvun alkupuolella taiteen hinnat olivat alhaiset taloudellisen laman vuoksi. Vielä viime vuosikymmenen puolessa välissä silloisilla taidehankintamäärärahoilla saatettiin kokoelmia kartuttaa kohtuullisesti. Viime vuosina taiteen hinnat ovat jälleen lähteneet nousemaan radikaalisti. Taiteen hinnannousu näkyy sekä vanhemman taiteen että nykytaiteen kohdalla sekä Suomessa että ulkomailla. Huutokauppahinnat ovat olleet jatkuvassa nousussa jo usean vuoden ajan. Esimerkiksi viime vuosina on Helene Schjerfbeckin yksittäisestä teoksesta maksettu euroa, Ellen Thesleffin teoksesta euroa ja Albert Edelfeltin maalauksesta euroa. Mitään näistä kansallisesti merkittävistä teoksista ei ole voitu ostaa valtion kokoelmiin. Kansainvälisessä vertailussa Valtion taidemuseon kolmelle museolle tarkoitettu hankintamääräraha ei kestä minkäänlaista vertailua. Nykyinen Valtion taidemuseon hankintamääräraha on suhteessa tämän päivän hintatasoon alimitoitettu ajatellen kansallisgallerian tehtävää kartuttaa ja täydentää valtion museokokoelmia tulevia sukupolvia varten. Vastuu kansallisen kulttuuriperinnön tallentamisesta on viime vuosina yhä enenevässä määrin tullut Valtion taidemuseon museoiden vastuulle, koska maan muiden taidemuseoiden hankintamäärärahat ovat lähes olemattomat. Kehyksen julkaisema valtakunnallinen taidekokoelmien tilaa kartoittava raportti (Taidemuseoiden kokoelmapolitiikka ja resurssit, toim. Päivi Rajakari, 2006) osoittaa, että 2000-luvun taiteen kertyminen kokoelmiin on ratkaisevasti vähäisempää kuin aiempien vuosikymmenten taiteen. Valtion taidemuseo on yksi merkittävimmistä nykytaiteen hankkijoista. Sen tekemät hankinnat määrittävät hyvin pitkälle sen, millaisena kuvataiteemme historia kirjoittautuu. Mikäli mahdollisuudet kartuttaa kokoelmaa vähenevät vuosi vuodelta, tällä on näkyvä vaikutus toisaalta taidekentän toimintaan yleisesti, toisaalta siihen mitä aikamme taiteesta tallentuu museokokoelmiin. Oman aikamme visuaalisen kulttuurin tallentaminen niin kansallisesti kuin kansainvälisesti on uhanalaisessa tilanteessa. Määrärahaesitys Valtion taidemuseo pitää välttämättömänä, että määrärahaa nostetaan vuonna 2012 sen reaaliarvon palauttamiseksi ja säilyttämiseksi yhteensä euroon. Lisäksi valtion budjettiin tulisi sisällyttää myös pysyvä, erillinen määräraha sellaisten merkittävien teosten hankintaan, jotka muuten lähtisivät maasta ja joita museoilla ei normaalien hankintamäärärahojensa puitteissa ole mahdollisuutta hankkia. Tämä koskee erityisesti Ateneumin taidemuseota.

12 12 LUOTTAMUKSELLINEN KALUSTON HANKINTA (OPM:n momentti , smr 3 v) Valtion taidemuseon hallintaan kuuluu kolme museorakennusta; Ateneum, Kiasma sekä Sinebrychoffin museo yhteensä n m2. Lisäksi taidemuseolla on taidevarastoja sijoitettuna eri puolille pääkaupunkiseutua. Varastoja ovat Vermon varasto, jota perusparannetaan ja laajennetaan, yliopistolta vuokrattu luolastotila sekä Suomenrahapajan varastotilat Vantaalla. Näiden lisäksi on museorakennuksissa sijaitsevat taidevarastot. Varastotilaa on yhteensä n m2. Pääosa taidemuseon tiloista on vuokrattu Senaatti-kiinteistöltä, joka vastaa toimitiloista ja niiden huolloista. Valtion taidemuseon vastuulle kuuluu näyttelyjen ja esityksien esitystekniikka ja valaistus sekä tiloihin ja varastoihin liittyvä turvallisuus. turvatekniikka ja turvajärjestelmät. Valtion taidemuseo omistaa n teosta, joista yhtä aikaa esillä on n. 800, riippuen näyttelyistä. Omien kokoelmien lisäksi esillä on paljon ulkomailta lainattuja teoksia, kuten esimerkiksi vuosina esitettyä Picasson tuotantoa. Kiasman näyttelyt ovat nykytaidetta, jota pääsääntöisesti esitetään nykyaikaisilla näyttelytekniikoilla, kuten videotykeillä yms. Sinebrychoffin museossa esillä on vanhaa ja arvokasta eurooppalaista taidetta. Taidemuseon merkittävimpien teosten yhteenlaskettu arvo ylittää 300 miljoonaa euroa. Ateneumissa ja Kiasmassa esitetään jatkuvasti myös teatteri- ja elokuvatuotantoa esimerkkinä kansainvälinen DocPoint -festivaali sekä kansalliset teatteri- ja tanssi ensi-illat. Vuoden 2010 talousarvioesityksessä opetusministeriö on sisällyttänyt momentille Valtion taidemuseon osuudeksi euron määrärahan taidemuseon näyttely-, kokoelma- ja muun sisällöllisen toiminnan kone- ja laitehankintoihin sekä tietotekniikan laite- ja ohjelmistoinvestointeihin. Myönnetyllä määrärahalla on pystytty hoitamaan vain osa välttämättömistä korvausinvestoinneista ja hankinnoista. Näyttelytoiminnan edellyttämän av-kaluston sekä turvallisuusjärjestelmien välttämättömiä hankintoja on jouduttu säännönmukaisesti siirtämään myöhemmäksi. Opetusministeriön kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta Valtion taidemuseossa on systemaattisesti selvitetty kalustotarpeita suunnittelukaudelle Perustuen selvitykseen taidemuseo esittää seuraavat lisätarpeet. Taulukko kattaa koko TTS-kauden. Vuoden 2012 osalta määrärahaehdotus on euroa (sisältää myös euron kalustomäärärahan) Tarkempi erittely on talousarvioehdotuksen liitteenä.

13 Kalustomääräraha Kiasman av- laitteistojen uusimista Teatterien kaluston uusimista ( Kia, Ate ) Vermon varaston varustelut, kalusteet ja laitteet Konservoinnin röntgenin ja kaluston uusiminen Sinebrychoffin teosturvallisuuden parantaminen 8000 Kiasman kulunvalvonnan uusiminen Ateneumin kulunvalvonnan uusiminen Turvallisuusjärjestelmien parantaminen ja puutteiden poistaminen Yhteensä: Kaluston hankinnassa pyrkimys on saavuttaa vanhentuneiden kalusteiden uusiminen siihen tasoon, että jatkossa vuotuinen ylläpitokustannus riittäisi jatkamaan kaluston teknistä käyttöikää. Museoiden kulunvalvontalaitteistot ja kameravalvontalaitteistot turvavalvomoineen ovat vanhentuneita ja rikkoontuneita eivätkä enää mahdollista vaadittua turvatasoa.

14 Kiasman AV-laitteistojen uusimista Liite VTM:n TAE12:en Full HD-videotykkejä linsseineen, lampuineen Mini Mac+adapterit synkronointia varten 10 kpl 6400 Lisenssi MiniMac yhteudessä käytettävään softwareen 3000 Full HD yhteensopivia erikoissuuria näyttöjä 4 kpl Full HD yhteensopivia näyttöjä LCD monitoreja 6 kpl 3600 yht: Teatterien kaluston uusimista Kiasma-teatterin investoinnit vuodelle Himmenninjärjestelmä Videotykki Langattomat mikrofonit Digitaaliset linjoitukset Linearray -kaiutinjärjestelmä vahvistimineen Heittimet* Pikkumikserit 2 kappaletta 5000 DJ-setti 10000

15 Ateneum-teatterin investoinnit vuodelle Valkokangas Videotykki Heittimet Teatterin kaluston uusimista yht: * moottoriheittimien hinta n / kpl, tavalliset 1000 / kpl Vermon varaston varust. kalusteet ja laitteet Hälytinjärjestelmät ja laitteet Kalusteet Varusteet, pakkauspöydät, hyllyt ym yht: Konservoinnin röntgenin ja kaluston uusiminen Röntgenlaite, kts. perustelut liite yht: 68000

16 Sinebrychoffin teosturvallisuuden parantaminen Piccolo-kytkimet 30 kpl Piccolo-lähettimet + kaapelointi yht: Kiasman ja Ateneumin kulunvalvonnan uusiminen Timecon päätelaitteet/lukijat työaikapäätteet 7/kpl yht:

17 Turvallisuusjärjestelmien parantaminen ja puutteiden poistaminen Turvallisuusjärjestelmät ( tallentimet, kamerat ) Kiasma turvavalvomo Kiasma turvakamerat Kiasma kameroiden keskusyksikkö Sinebrychoff turvavalvomo Siff, rikosilmoitinkeskus Ateneum turvakamerat, lisääminen 10 kpl 8000 yht: