TOIMINTAKERTOMUS 1 JOHDON KATSAUS. Toiminnan tuloksellisuus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TOIMINTAKERTOMUS 1 JOHDON KATSAUS. Toiminnan tuloksellisuus"

Transkriptio

1

2

3

4 TOIMINTAKERTOMUS 1 JOHDON KATSAUS Toiminnan tuloksellisuus Valtion taidemuseon toiminnassa saavutettiin hyvin vuodelle 2010 asetetut tulostavoitteet. Vuoden 2010 tulossopimuksessa oli numeroituja tulostavoitteita yhteensä 8. Kun otetaan huomioon, että yksi tavoitteista oli kaksiosainen, tulostavoitteita muodostui kaikkiaan 9. Tulostavoitteista toteutui kokonaan 8 ja osittain 1. Syyskuun 1.päivänä tuli kuluneeksi 20 vuotta Valtion taidemuseon perustamisesta. Vuoden aikana huomioitiin tämä eri tavoin. Syyskuun ensimmäisenä viikkona oli museoissa vapaa sisäänpääsy yli museovierasta käytti tätä mahdollisuutta ja tutustui museoiden kokoelmanäyttelyihin. Lokakuussa julkaistiin Valtion taidemuseon 20-vuotis juhlajulkaisu Kulttuurin rakentajana, jossa monipuolisesti käsitellään taidemuseon toimintaa eri näkökulmista. Kulttuuriperinnön hoidossa Valtion taidemuseon taidekokoelmiin hankittiin kertomusvuonna 141 taideteosta. Määräraha pysyi vuoden 2009 tasolla, mutta sen riittämättömyydestä johtuen joudutaan tekemään valintoja ja miettimään mistä erityisesti tingitään. Vuoden aikana kokoelmista konservoitiin yhteensä 726 teosta. VTM osallistui Kansallinen digitaalinen kirjasto- eli KDK- hankkeeseen. Taidekokoelmat verkossa palvelun sisältö laajeni, Valtion taidemuseon digitointihankkeet etenivät ja digitointistrategia valmistui. VTM toteutti KDK- hankkeen puitteissa aineistojen digitointityötä OKM:n erillisrahoituksella: taiteilijoiden luonnoskirjat (134 luonnoskirjaa, joissa yhteensä 4006 erillistä merkittyä ja kuvattua sivua), Daniel Nyblinin lasinegatiivit (378 kpl kuvattu) ja suomalaisen kuvataiteen bibliografia (luetteloitu 2507 viitettä). Vuonna 2010 näyttelyt ja muut yleisölle suunnatut ohjelmat toteutuivat suunnitelmien mukaan ja asetetut kävijätavoitteet ylitettiin. Vuonna 2010 Valtion taidemuseossa vieraili yhteensä kävijää tavoitteen ollessa kävijää. Kävijämäärä sisältää Ateneum-salin sekä Kiasmateatterin ja Kiasman kulttuurikeskuksen kävijät, joita oli yhteensä Maksullisten kävijöiden osuus oli 60 % ja määrä tavoitteen ollessa Kokonaiskävijämäärä putosi edellisestä vuodesta :lla, joka johtui ennen kaikkea vuoden 2009 Picasso näyttelystä Keskimäärin 89 % kävijätutkimuksiin osallistuneista museokävijöistä oli tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä henkilökunnan palvelualttiuteen ja tavoitettavuuteen sekä asiakaspalvelujen sujuvuuteen. Asetetusta tavoitteesta 90 % jäätiin hiukan. Valtakunnallisessa taidemuseoalan kehittämisessä Kehys osallistui kokoelmien liikkuvuuden edistämiseen Euroopan Unionin OMC Mobility of Collections työryhmässä. Kehys toimi vastuullisena osajärjestäjänä EU-rahoitteisessa Collections Mobility 2,0 hankkeessa ja vastasi kokoelmien liikkuvuutta käsittelevän käsikirjan, Encouraging Collections Mobility A Way Forward for Museums in Europe, toimittamisesta ja julkaisemisesta. Kehyksen koordinoima tutkimushan- 3

5 ke Ateneumin kokoelmatoiminnan vaikuttavuudesta saatiin päätösvaiheeseen ja Sinebrychoffin taidemuseon osalta kokoelmatoiminnan vaikuttavuustutkimus käynnistettiin. Hallinto- ja tukipalveluissa kiinnitettiin erityistä huomiota työntekijöiden perehdyttämiseen ja omaehtoisen koulutuksen tukemiseen. Kertomusvuonna käynnistettiin perehdyttämisohjelma ja tulokaspäivät. Tietohallinnossa keskeisiä hankkeita oli digitaalisen arkistoinnin ja pitkäaikaissäilytyksen teknisen infrastruktuurin kehittäminen. CSC Tieteellinen laskenta Oy:n kanssa toteutetun järjestelmäpalvelujen käyttöönottoprojekti vietiin loppuun ja järjestelmän käyttöä laajennettiin suunnitelmien mukaisesti. Kiinteistöhallinnossa toteutettiin Vermon varastorakennuksen laajennustyö yhteistyössä Senaatti-kiinteistön kanssa. Turvallisuushallinnossa jatkettiin pelastusharjoitusten ja turvallisuuskoulutuksien järjestämistä, arviointeja ja raportointeja. Oheisessa taulukossa on esitetty Valtion taidemuseon tunnuslukujen toteumat Kulttuurialan luonteesta johtuen tulee taulukossa esitettyjen tunnuslukujen osalta huomioida seuraavat seikat: - Tunnusluvut eivät luonteensa vuoksi ole jatkuvasti kasvavia. - Suoritteiden määrien osalta tulee huomioida niiden vaihteleva laajuus. - Erilaisten numeeristen tunnuslukujen rinnalla on huomioitava pitkän tähtäimen vaikuttavuus, joka otetaan huomioon näyttelyiden sisällöllisissä valinnoissa ja tavoitteen asettelussa. - Vuoden 2010 osalta suuret poikkeamat vuoteen 2009 nähden johtuvat ennen kaikkea vuoden 2009 Ateneumin Picasso-näyttelystä, joka vaikutti voimakkaasti kävijämäärien ohella sekä tulo- että menopuolenlukuihin toteuma toteuma toteuma TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA (= Suoritemäärät, palvelukyky ja laatu) Näyttelytoiminnan kävijämäärä - kokonaiskävijämäärä maksavien kävijöiden määrä maksavien kävijöiden osuus, % Asiakastyytyväisyys (asiakaspalvelu), % Kokoelma- ja erikoisnäyttelyt Tutkimus- ja näyttelyjulkaisut Konservoidut teokset TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS (= taloudellisuus, tuottavuus, kannattavuus) Näyttelykäynnin keskitulo 4,0 6,7 5,8 Näyttelykäynnin keskihinta 3,6 7,7 6,2 Näyttelyjulkaisujen myydyt määrät/painokset, % Hallinnollisten palvelujen osuus kokonaiskustannuksista, % Maksullinen toiminta (kustannusvastaavuus) - tulot/kokonaiskustannukset, % tulot/erilliskustannukset, % hintatuki/erilliskustannukset, % HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA Henkilötyövuodet Henkilöstön keski-ikä 43,9 45,1 46,6 Koulutustaso, indeksiluku 4,5 4,3 5,0 4

6 Lähtövaihtuvuus (%) 1,9 2,1 2,1 Tulovaihtuvuus (%) 1,4 1,7 2,4 Sairauspoissaolot (pv/htv) 10,7 11,9 9,1 Taloudellinen tulos Talousarviossa asetettu maksullisen toiminnan (alustava) tuloarvio ylittyi eurolla. Maksullisessa toiminnassa tulot kattoivat 21 % kokonaiskustannuksista, mikä ylitti tulossopimuksessa tavoitteena olleen 13 %:n 8 prosenttiyksiköllä. Koska toimintamenomomentilta oli käytettävissä vuodelta 2009 siirtomäärärahaa euroa (ilman sponsori- ja ulkopuolista rahoitusta) ja vuodelta 2009 siirtyi vuodelle euroa (ilman sponsori- ja ulkopuolista rahoitusta), kasvoivat siirtomäärärahat eurolla. Taidemuseolla on varsinaisen budjettirahoituksen ohella käytössään sponsori- ja budjettitalouden ulkopuolista rahoitusta. Sponsorirahoituksen turvin museoyksiköt pyrkivät vastaamaan mm. toimintojensa viestinnästä ja markkinoinnista siinä laajuudessa kuin kilpailu kulttuurin eri kuluttajaryhmien kiinnostuksen saavuttamisesta tänä päivänä vaatii. Sponsori- ja muuta ulkopuolista rahoitusta taidemuseo käytti kaikkiaan euroa. Kalustomäärärahaa oli käytössä euroa, mikä ei kata korvausinvestointeja. Tilinpäätöstietojen perusteella on todettavissa, että taidemuseon aineellisiin hyödykkeisiin kuuluvissa koneissa, laitteissa ja kalusteissa on tapahtunut huomattavaa pudotusta usean vuoden ajan. Tämä liittyy hankintojen vähenemiseen ja siihen, että koneita ja laitteita jää korvaamatta uusilla hankinnoilla. Vuonna 2011 kalustomäärä nousi euroon. Toiminnassa ja organisaatiossa tapahtuneet muutokset Valtion taidemuseon organisaatio vastuuhenkilöineen vuodelta 2010 esitetään liitteessä 3. Valtion taidemuseon toiminta-ajatus, arvot ja visio uudistettiin vuotta aiemmin eli Samalla strategiset painopisteet tiivistettiin kolmeen: kansallisen kulttuuriperinnön rakentaminen, yleisösuhde ja palvelukokonaisuudet sekä yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja ammatillinen osaaminen. Vuoden 2010 aikana jatkettiin niiden käytäntöön vientiä ja omaksumista. Valtion taidemuseon hallinnon ja johdon toimielinten työ noudatti vakiintuvia käytäntöjä. Valtion taidemuseon neuvottelukunta kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa. Neuvottelukunta käsitteli erityisesti opetus- ja kulttuuriministeriön tilaaman Valtion taidemuseon kansainvälistä arvioinnin valmistelua. 5

7 2 TULOKSELLISUUDEN KUVAUS TULOSALUEITTAIN Tuloksellisuuden elementit käydään tulosalueittain läpi tulosprisman jaottelun mukaan. Henkisten voimavarojen hallinnan ja kehittämisen osalta käsittely poikkeaa niin, että tulosalueittain esitellään vain henkilötyövuodet ja luvussa 2.5 asiaa käsitellään Valtion taidemuseotasolla. 2.1 KULTTUURIPERINNÖN HOITO (TA I) Tulosalueen toiminta ja tulostavoitteiden toteumat Taidekokoelmien kartuttaminen, dokumentointi, konservointi ja säilytys Museoiden poikkeuksellisen vilkkaasta näyttelyvuodesta huolimatta myös kokoelmien hoitoon on ehditty panostaa merkittävästi ja 726 kokoelmateosta on konservoitu. Painopistettä on saatu siirrettyä pitkäjänteisemmän toiminnan suuntaan, mikä on kokoelmahoidon kannalta suotuisa kehitys. Opetus- ja kulttuuriministeriön erityisrahoituksella tehtävä luonnoskirjojen konservointi (IN- DIKO-projekti) on osaltaan lisännyt panostusta kokoelmiin. I Tulostavoite (vaikuttavuus) Kokoelmahallintaa vahvistetaan ja kokoelmia kartutetaan Ateneumin taidemuseon, Nykytaiteen museo Kiasman, Sinebrychoffin taidemuseon ja Kuvataiteen keskusarkiston hankintapolitiikan ja kokoelman luonteen mukaisesti. I Toteuma Valtion taidemuseon kokoelmiin hankittiin yhteensä 141 teosta kokoelman kartuttamismäärärahalla (vuonna kpl). Ateneumiin teoksia hankittiin 13 kpl (26 kpl 2009), Kiasmaan 118 kpl (75 kpl 2009) ja Sinebrychoffille 10 kpl (5 kpl 2009). Kuvataiteen keskusarkiston taidehistorialliset asiakirja-arkistot karttuivat 3 arkistokokonaisuudella, 5 lisälahjoituksella ja 1 talletuksella, leikekokoelma 1191 leikkeellä, av-arkisto oman dokumentointitoiminnan tuloksena 30 videonauhalla ja äänitteellä ja Valtion taidemuseon kirjasto 1420 nimekkeellä. Valokuvakokoelmiin saatiin lahjoituksena 3100 kuvaa ja ostettiin kaksi, ja digitaalisia kuvakokoelmia kartutti oma tuotanto kuvauksen sekä 2819 digitointi- ja kuvankäsittelytehtävän myötä. (T) Kuvataiteen tietovarantojen kartuttaminen, dokumentointi ja säilytys Kuva-arkiston valokuvakokoelmissa oli vuoden päättyessä noin kuvaa. Taidehistorialliset asiakirja-arkistot karttuivat kolmella lahjoituksella ja yhdellä ostolla. Lisäksi viiteen arkistokokonaisuuteen saatiin lisälahjoituksia. KDK-hankkeeseen liittyen opetus- ja kulttuuriministeriö on tukenut kuluvana kautena Valtion taidemuseon digitointiprojekteja. Hanke eteni suunnitelman mukaisesti painopisteinä luonnoskirjojen konservointi ja digitointi, Nyblinin lasinegatiivit sekä suomalaisen kuvataiteen bibliografia. 6

8 Mediataiteen arkistointiprojekti ei saanut enää vuonna 2010 opetus- ja kulttuuriministeriöltä erillisrahoitusta, joten yhdessä ministeriön ja Kansallisen audiovisuaalisen arkiston kanssa ryhdyttiin etsimään pysyvää ratkaisua arkistoinnin järjestämiselle. Taidehistoriallisten asiakirja-arkistojen Karkki-tietokanta otettiin käyttöön, ja uudistettu avtietokanta valmistui. Digitaalisten taideteoskuvien verkkokaupan kehittäminen siirtyi seuraavalle vuodelle johtuen Valtion taidemuseon koko verkkokaupan kehittämishankkeen siirtymisestä. II Tulostavoite (tuotokset ja laadun hallinta) Kulttuuriperinnön digitaalista saatavuutta ja pitkäaikaissäilytystä edistetään sekä kokoelmavarannon esittelyä edistäviä ratkaisuja kehitetään mm. vaikuttamalla tekijänoikeuslainsäädännön ja tekijänoikeusjärjestelmän soveltamiskäytäntöihin. II Toteuma VTM osallistui Kansallinen digitaalinen kirjasto eli KDK-hankkeeseen. Taidekokoelmat verkossa palvelun sisältö laajeni, Valtion taidemuseon digitointihankkeet etenivät ja digitointistrategia valmistui. VTM on toteuttanut KDK-hankkeen puitteissa aineistojen digitointityötä OKM:n erillisrahoituksella: taiteilijoiden luonnoskirjat (134 luonnoskirjaa, joissa yhteensä 4006 erillistä merkittyä ja kuvattua sivua), Daniel Nyblinin lasinegatiivit (378 kpl kuvattu) ja suomalaisen kuvataiteen bibliografia (luetteloitu 2507 viitettä). Tekijänoikeuslain sopimuskäytäntöjen toimivuus ja kehittäminen vaati huomiota Valtion taidemuseon tasolla, yksikökohtaisesti ja edunvalvonnan valtakunnalllisella tasolla. (T) III Tulostavoite (vaikuttavuus) Valtakunnallisella tasolla maan taidemuseoiden työnjakoa ja profiloitumista vahvistetaan selkeyttämällä kuvataiteen dokumentointia ja arkoistointia koskevat käytännöt. III Toteuma Kuvataiteen valtakunnallista dokumentointia ja arkistointia koskeva hanke eteni raportointivaiheeseen. (T) Tulosalueen tuloksellisuus Vaikuttavuus Vaikuttavuuden mittaaminen on yleensäkin vaikeaa museotoiminnassa, mutta erityisen vaikeaa se on juuri tulosalueella I. Vuoden 2010 tulosta arvioitaessa on korostettava sitä taide- ja kulttuurielämän eri sektoreille - erityisesti taiteen ja taidehistorian tutkimukseen - ulottuvaa vaikutusta, joka on nähtävissä sekä välittömästi että pitkällä aikavälillä ja joka ei redusoidu pelkiksi numeroiksi. Museoiden ja keskusarkiston lähinnä maksuton tutkijapalvelu vastaa monien opiskelijoiden ja tutkijoiden tarpeisiin. Lisäksi tietovarannoilla on laaja-alaista vaikutusta koko maan kokoelma- ja näyttelypolitiikkaan. Palveluista merkittävä osa suuntautuu sekä Valtion taidemuseon eri museoyksiköissä että maan muissa taidemuseoissa työskenteleville. Toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta sekä henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen TULOSALUEEN KUSTANNUKSET TOIMINNOITTAIN Taidekokoelmien kartuttaminen, dokumentointi TP 2008 TP 2009 TP

9 sekä konservointi ja säilytys Kuvataiteen tietovarantojen kartuttaminen, dokumentointi ja säilytys Menot yhteensä Pääomakustannukset Käyttöomaisuuden poisto Käyttöomaisuuden korko Pääomakustannukset yhteensä TULOSALUE YHTEENSÄ TULOSALUEEN SUORITTEET TP 2008 TP 2009 TP 2010 Taidekokoelmien kartuttaminen - taidehankinnat 155 kpl 106 kpl 141 kpl - lahjoitukset 646 kpl 99 kpl 135 kpl Konservointitoimenpiteet 574 kpl 826 kpl 726 kpl Kuvankäyttöoikeudet 315 sopimusta 297 sopimusta 252 sopimusta TULOSALUEEN HENKILÖTYÖVUODET TP 2008 TP 2009 TP 2010 Tulosalueen henkilötyövuodet NÄYTTELY- JA OHJELMISTOTUOTANTO SEKÄ MUU YLEISÖLLE SUUNNATTU TOIMINTA (TA II) Tulosalueen toiminta ja tulostavoitteiden toteumat Näyttely-, ohjelma- ja projektitoiminta Valtion taidemuseo näyttelykoordinaatiotyöryhmä jatkoi toimintaansa vuonna Ryhmän keskeisiä tehtäviä on pitkän aikavälin näyttelysuunnittelu, museoiden välisen yhteistoiminnan kehittäminen ja näyttelyprojektien ajoitukset päällekkäisyyksien välttämiseksi. Ateneumin taidemuseo Kokoelmanäyttelyt Ateneumin kokoelmanäyttelyssä esiteltiin laajempina kokonaisuuksina Albert Edelfelt, Akseli Gallen-Kallela, Helene Schjerfbeck ja Hugo Simberg. Fokus-otsikon alla nähtiin pienempiä, salikohtaisia näyttelykokonaisuuksia kuten Fokus Hallonblad ja Hommage á Erkki Sakari Heinonen. Erikoisnäyttelyt Ateneumin keväässä nähtiin Kaupungin naiset, mikä toi esille elämyksellisen näkökulman aikakauden helsingittären kulttuuririentoihin kummankin puolen ensimmäistä maailmansotaa. Caj Bremerin retrospektiivinen näyttely esitteli hänen tuotantoaan 1950-luvulta lähtien. Kesäkaudella nähtiin suomalaisen luonnon ja sen valon kuvaamista esittelevä Veikko Vionojan näyttely. Syyskausi oli omistettu italialaiselle taiteelle. Viiva Italia näyttelyssä olivat edustettuina keskeiset 1900-luvun modernia italialaista taidetta uudistaneet suunnat ja tekijät. Näyttelyn teokset kuuluvat Ateneumin taidemuseon vastaanottamaan ainutlaatuisen laajaan lahjoituskokoelmaan, Rolando ja Siv Pieraccinin kokoelmaan. Syyskaudella esiteltiin myös Kansainvälistä grafiikkaa ja taidegraafikko Viktor Kuuselan elämäntyötä. Lisäksi museossa oli esillä Eino Mäkisen valokuvia 8

10 ja elokuvia luvuilta. Näyttely toteutettiin yhteistyössä Kansallisen audiovisuaalisen arkiston kanssa. Ulkomaiset yhteistyönäyttelyt Ateneumin taidemuseo valmisteli suomalaisten naistaiteilijoiden näyttelyn Suomalaisen taiteen esittely Pekingissä. Tämän lisäksi Ateneum oli mukana näyttelyhankkeessa Pohjoismaisen taiteen näyttely Italian Villa Manin Passarianossa. Nykytaiteen museo Kiasma Kokoelmat, kokoelmanäyttelyt ja kokoelmiin liittyvät projektit Nykytaiteen museo Kiasman kokoelmanäyttely Järjestetty juttu käsitteli nykytaiteen tapahtumaluonnetta: miten teokset rakentuvat tai miten taide kohdataan näyttelytilanteessa. Kokoelmanäyttelyyn linkitettiin seuraavat 3 näyttelyä. Yhteisiä asioita on yhteisnäyttely, joka on osa Suomalais-ruotsalaisen kulttuurirahaston 50-vuotisjuhlaohjelmistoa. Lisäksi esillä olivat Normanin After War teos sekä Cavénin teoksia. Erikoisnäyttelyt Kiasman keväässä nähtiin 30-vuotisen uran tehneen maalarin Olav Christopher Jenssenin näyttely sekä nykytaiteen nousevan nimen Adel Abidinin näyttely. Kesän aikana esillä oli valokuvataitelijija Denise Grünsteinin yksityisnäyttely sekä Kekkosen ajan Suomea ja senaikaista taidemaailmaa luotaava näyttely Ilja Glazunov ja Suomi. Syksyn päänäyttely Cream- Damien Hirst & aikalaiset toi yhteen 16 brittitaiteilijaa. Näyttelyn kokoamisen mahdollisti Kiasman Tukisäätiö. Vuoden lopetti viisi suomalaista nykytaiteilijaa esitellyt Ars Fennica. Studio K:ssa nähtiin vuoden aikana Jussi Kiven installaatio Fire & Rescue Museum, joka oli esillä ennen Kiasmaa Venetsian Biennaalissa Sinebrychoffin taidemuseo Kokoelmat ja kokoelmanäyttelyt Paul ja Fanny Sinebrychoffin kotimuseon ja pysyvien kokoelmien lisäksi toteutettiin kesäripustus omista kokoelmista. Erikoisnäyttelyt Sinebrychoffin taidemuseossa oli toimintavuoden aikana esillä neljä erikoisnäyttelyä. Venetsia Naamiohuvien juhlaa esitteli Venetsian karnevaaliperinnettä, veduta-maalauksia sekä Commedia dell Arte-perinnettä menneiltä vuosisadoilta nykypäivään. Näyttely Caravaggio - Pyhän Fransiskuksen arvoitus tarjosi harvinaisen tilaisuuden nähdä Caravaggion kädenjälki Suomessa. Miniatyyritaiteilija Domenico Bossin tuotantoa valottava näyttely peruuntui ja sen tilalla nähtiin Rubens, Brueghel, Jordaens Flaamilaiset mestarit Antwerpenistä. Syksyllä esiteltiin myös nykytaidetta näyttelyssä Hiljaisuuden vyöhyke. Muut toimintayksiköt Kulttuuri- ja yleisöpalvelut 9

11 Museopedagoginen toiminta Ateneumin taidemuseon museopedagogisessa toiminnassa keskityttiin kokoelmasektorilla ääniopasaineiston laajentamiseen, jolloin joihinkin kokoelmateoksiin liitettiin murreääniopas. Äänioppaan mahdollisuuksia hyödynnettiin myös Kaupungin naiset näyttelyssä, kun näyttelyn kuraattorin kanssa tuotettiin hänen äänellään puhuva kuraattorikierros. Nykytaiteen museo Kiasman museopedagogisen toiminnan painopisteenä oli kokoelmanäyttelyn oheisohjelmiston tuottaminen. Kultu-ryhmän toiminta huipentui omaan Eka Kerta First Time näyttelyyn ja sen oheisohjelmaan. Näyttelyprojekti toteutettiin osana kokoelmanäyttelyä yhdessä taiteilija Heta Kuchkan kanssa. Projekti oli osa Tate-museoiden ja Pompidou keskuksen kanssa toteutettavaa, vuonna 2011 päättyvää EU-hanketta. Sinebrychoffin taidemuseon museopedagogisen toiminnan painopistealueena oli italialaisen taiteen monikerroksisuus ja vuoden päätapahtuma Venetsia Naamiohuvien juhlaa ympärille rakennettiin erilaisia yleisöjä tavoittava ohjelmisto. Seniori-klubi toiminnassa painottui Online metodin kehittäminen yhteistyössä American Museum of Natural History ja Metropolitan Art Museumin kanssa, minkä avulle toteutettiin kaksi globaalia online-luentoa. Työpajakävijämäärä oli ennätyksellinen 2046 kävijää. Ateneum-salin ja Kiasma teatterin ohjelmatoiminta Ateneum-salin ohjelmisto on yhä tiiviimmin yhteydessä taidemuseon näyttely- ja museopedagogiseen toimintaan. Ateneum-salin ohjelmiston pääpaino oli Kaupungin naiset näyttelyssä. Kiasma-teatterin kevään esityksien yhteinen teema kiertyi historialliseen, loppumattomaan, yhteisölliseen ja henkilökohtaiseen aikaan. Syksyn kausi käsitteli isoja ja keskeisiä kysymyksiä yksilölle ja samanaikaisesti koko yhteiskunnalle mm. pelkoja, kuolemaa, väkivaltaa, seksuaalisuutta, ikuista elämää, valtaa ja kansallista identiteettiä. Vuoden aikana Kiasma-teatteri teki yhteistyötä usean tapahtumanjärjestäjän kanssa. IV Tulostavoite (toiminnallinen tehokkuus) Näyttelyiden ja teattereiden kävijämäärätavoitteena on yhteensä kävijää, joista noin on maksavia kävijöitä. IV Toteuma Vuoden 2010 kävijämäärä oli yhteensä kävijää, joista oli maksavia kävijöitä. Kokonaiskävijämäärätavoitteet toteutuivat. (T) V Tulostavoite (vaikuttavuus) Kehitetään kokoelma- ja näyttelytoiminnan kansainvälisiä yhteyksiä. V Toteuma Ateneumin taidemuseo valmisteli suomalaisten naistaiteilijoiden teoksia esittelevän näyttelyn Kiinaan, Pekingiin. Ateneum oli myös mukana Pohjoismaisen taiteen näyttelyhankkeessa Italian Vilkla Manin Passarianossa, jonka suomalaisen taiteen osuus piti sisällään n. 20 teosta luvun vaihteen molemmin puolin. Sinebrychoffin taidemuseon näyttely Caravaggio Pyhän Fransiskuksen arvoitus oli esillä myös National Museetissa Tukholmassa. Taideteosten lainaus: lainaukset ulkomaisiin näyttelyihin kokoelmista yhteensä 141 kpl. 10

12 Kokoelmien liikkuvuus: Jäsenyys EU:n kokoelmien liikkuvuutta kehittävässä OMC Expert Group on Mobilty of Collections -työryhmässä sekä pitkäaikaisia kokoelmalainoja käsittelevän ryhmän puheenjohtajuus. (T) Kokoelmat verkossa ja verkkopedagogia Taidekokoelmat verkkopalvelussa julkaistiin kaksi uutta reittiä: Matkakuumetta ja Kalevalan ahoilla. Lisäksi kehitettiin ko. verkkopalvelun sisältökokonaisuuksia, uutena materiaalina ääniopastukset. Lisäksi aloitettiin arkistopedagoginen projekti, jolla avataan verkossa laajalle yleisölle Suomen kuvataiteen ja taide-elämän alkuvaiheita arkisto- ja kirjastokokoelmien avulla. Asiakaspalvelu Asiakaspalvelulle asetetut tavoitteet saavutettiin lähes tavoitteen mukaisesti. VI Tulostavoite (tuotokset ja laadun hallinta) Henkilökunnan palvelualttiuden, tavoitettavuuden ja palvelujen sujuvuuden tavoitteena on, että museokävijöistä vähintään 90 % on sitä mieltä, että kokemukset ylittivät tai vastasivat odotuksia. VI Toteuma Tyytyväisyys asiakaspalveluun asettui keskimäärin 89 % tasolle (Ateneumin taidemuseossa 83 % tasolle, Nykytaiteen museo Kiasmassa 90 % tasolle ja Sinebrychoffin taidemuseossa 95% tasolle). (Ks. liite 5). (OT) Ateneumin taidemuseon tavoitetasoa alempi prosentti johtuu siitä, että tuottavuushankkeen vuoksi Ateneum on joutunut luopumaan naulakkopalveluista. Julkaisutoiminta Julkaisutoiminnan yleisenä tavoitteena on toisaalta tuottaa näyttelyitä palvelevia julkaisuja (näyttelyluettelot ja oheisjulkaisut) sekä toisaalta omiin kokoelmiin liittyviä julkaisuja ja itsenäisiä tutkimuksia. Valtion taidemuseon 20-vuotisjuhlan kunniaksi julkaistiin kokoomateos Kulttuurin rakentajana, jossa käsitellään taidemuseon toimintaa eri näkökulmista. Ateneumin taidemuseo tuotti Pieraccini kokoelmajulkaisun sekä Viktor Kuusela näyttelyjulkaisun. Kaupungit naiset näyttelyn yhteydessä ilmestyi samaa teemaa käsittelevä Tammen kustantama kirja. Caj Bremerin näyttelyyn tuotettiin näyttelykirja yhteistyössä Musta taide kustantamon kanssa. Maahengen ja K.H. Renlundin museon yhteistyönä syntyi kirja Veikko Vionoja. Tekijämies. Nykytaiteen museo Kiasma julkaisi kokoelmanäyttelystä Järjestetty juttu olevan julkaisun sekä käsioppaan. Olav Christopher Jenssenin Panorama-näyttelyn oheen tuotettiin yhteistyössä Kunsthalle Brandtsin (Tanska) ja Sörlandets Konstmuseumin (Norja) kanssa samanniminen julkaisu. Adel Abidinin näyttelyn oheen tuotettiin oma julkaisu yhteistyössä Näyttelyvaihtokeskus Framen kanssa. Denise Grünsteinin näyttelyjulkaisun kustansi Fälth & Hässlerin Arenakustannus yhteistyössä Kiasman kanssa. Glazunov ja Suomi näyttelyn julkaisu tuotettiin yhteistyössä Kuntsin modernin taiteen museon kanssa. 11

13 Sinebrychoffin taidemuseon näyttelyjulkaisu Dominico Bossin miniatyyreistä ei toteutunut näyttelyn peruuntumisen vuoksi. Museon kokoelmateosten verkkojulkaisusta tehtiin alustavaa suunnittelua rakenteesta. Kuvataiteen keskusarkiston 20-vuotisen toiminnan kunniaksi julkaistiin artikkelikokoelma Muisto. Taiteilijakirjeitä, arkistoja ja kokoelmia (toim. Hanna-Leena Paloposki). Keskusarkiston julkaisusarjan Kirjoituksia taiteessa-ryhmässä ilmestyi Riitta Ojanperän väitöskirja Kriitikko Einari J. Vehmas ja moderni taide (toim. Veikko Pakkanen). Lisäksi tehtiin keväällä 2011 julkistettava artikkelikokoelma Ars-näyttelyiden historiasta (toim. Helena Erkkilä ja Maritta Mellais). Kehyksen julkaisuohjelmassa ilmestyivät Museologia-sarjassa Kokoelmalla on tekijänsä (toim. Teijamari Jyrkkiö ja Eija Liukkonen) ja Museotyöntekijöiden käsikirja 6: Taideteosten luettelointiohje (toim. Helka Ketonen). Lisäksi yhteishankkeissa valmistui Suomen museohistoria yhdessä SKS:n, Suomen museoliiton ja Museoviraston kanssa. Lapsia kriisien kuvissa käsittelevä opetusaineisto Lapset kriisien kuvissa kouluille ja taidemuseoille julkaistiin Suomen Planin ja Pedaali ry:n kanssa. Asiantuntijayksiköt Kuvataiteen keskusarkisto, konservointilaitos ja Kehys julkaisivat museoalan ammattilaisille suunnatun Lasuuri -verkkolehden kolme kertaa, joissa teemoina olivat: suurnäyttelytematiikka, museoalan eri professiot sekä kuvataiteen dokumentointi ja arkistointi. Tieto- ja asiantuntijapalvelut Valtion taidemuseo on mm. antanut asiantuntijalausuntoja ja valmistellut maastavientilupia. Lisäksi taidemuseon eri toimintayksiköt ovat palvelleet koti- ja ulkomaisia museoita, tutkijoita, kuraattoreita, opiskelijoita, tiedotusvälineitä ym. välittämällä tietoa kokoelmien ja näyttelyiden taiteilijoista, teoksista ja arkistomateriaalista sekä museon yleisötyöstä Tulosalueen tuloksellisuus Vaikuttavuus Valtion taidemuseon vaikuttavuutta arvioitiin vuonna 2010 tulosalueella II näyttely- ja ohjelmistotuotanto sekä muu yleisölle suunnattu toiminta (erityisesti museoiden näyttelytoiminnassa) tarkastelemalla museoiden kävijöiden määriä ja rakennetta. Kävijöiden määrä ja rakenne Vuonna 2010 Valtion taidemuseossa vieraili yhteensä kävijää. Tämä ylitti kokonaistavoitteena (näyttelytoiminnan, Ateneum-salin ja Kiasma-teatterin) olleen määrän kävijän. Kävijämäärä laski edellisvuotisesta määrästä, jolloin kolmen museon yhteinen lukema oli Valtion taidemuseon kävijöiden vuosittainen kokonaismäärä on viiden edellisen vuoden aikana pysytellyt noin kävijän välillä. Ateneumin taidemuseossa vieraili kävijää eli 53 % Valtion taidemuseon kokonaiskävijämäärästä, Kiasmassa kävijää eli 39 % koko kävijämäärästä ja Sinebrychoffin taidemuseossa kävijää eli 8 % koko kävijämäärästä. Kiasman kävijämäärään sisältyy Kiasma- 12

14 teatterin (8 000 henkilöä) ja kulttuurikeskuksen (9 000 henkilöä) kävijät. Samoin Ateneumin taidemuseon kävijämäärään sisältyy Ateneum-salin kävijät (3 000 henkilöä). Ateneumin taidemuseon kävijämäärä laski huomattavasti kahteen edelliseen vuoteen verrattuna. Nykytaiteen museo Kiasmassa kävijämäärä laski edelliseen vuoteen verrattuna. Sinebrychoffin taidemuseon kävijämäärä nousi edelliseen vuoteen verrattuna. Valtion taidemuseon museoyleisöstä 60 % oli pääsymaksun maksaneita kävijöitä, loput olivat joko ilmaislipulla museoon tulleita aikuisia tai alle 18-vuotiaita. Valtion taidemuseon vuosikortteja myytiin vuoden 2010 aikana yhteensä kappaletta. Vuosikortin ovat oikeutettuja hankkimaan kuvataidealan opettajat ja opiskelijat sekä kuvataitelijat, ja se mahdollistaa rajoituksettoman sisäänpääsyyn kaikkiin kolmeen Valtion taidemuseon museoon kortin voimassaoloaikana. Ilmaisilloissa oli yhteensä kävijää (vuonna 2009: ). Ilmaisilloissa kävijöiden määrä on noussut edellisestä vuodesta vuoden 2008 tasolle ( kävijää). Vuodesta 2008 alkaen ilmaisiltakäytäntö muuttui. Aiemmin ilmaisillat olivat kerran viikossa ja vuodesta 2008 ilmaisiltoja oli kerran kuukaudessa poissulkien suuret erikoisnäyttelyt. (Kävijämääristä enemmän katso liite 4). Valtion taidemuseon ja sen museoyksiköiden verkkosivujen kävijämäärä on yhteensä Vähennystä edelliseen vuoteen on tullut Laajemmin vaikuttavuudesta: Museoiden näyttelytoiminnan vaikuttavuutta ei voida palauttaa kävijöiden tai päivälehtikritiikkien vuosittaisiin lukumääriin: muutaman sadan kävijän tavoittavalla tapahtumalla saattaa taiteen sisäisen kehityksen kannalta olla huomattavasti enemmän merkitystä kuin suuren kertayleisön saavuttaneella tilaisuudella. Myös yksittäisten tapahtumien tai näyttelyiden suuri määrä sinänsä ei kerro toiminnan vaikuttavuudesta. Laajat ja suuritöiset projektit saattavat olla vaikuttavuudeltaan merkittävämpiä kuin lukuisat pienet projektit. Siksi vaikuttavuuden numeeristen mittausten rinnalla on huomioitava niin sanottu pitkän tähtäimen vaikuttavuus, joka otetaan huomioon sisällöllisissä valinnoissa ja tavoitteen asettelussa. Museoiden tulee näyttelytarjonnallaan pystyä kouluttamaan yleisöjään uusiin haasteisiin, vaikka tämän toiminnan vaikuttavuus voitaisiinkin todentaa vasta pidemmällä aikajänteellä. Tuotokset ja laadun hallinta TULOSALUEEN SUORITTEET TP 2008 TP 2009 TP 2010 Näyttelyt (kpl) Julkaisut (kpl) Yhteistuotantojulkaisut (kpl) 6 Kävijätutkimusten tulokset Näyttelyihin liittyvät kvantitatiiviset kävijätutkimukset kuuluvat jokaisen museoyksikön tehtäviin. Kehyksen tehtävänä on yleisötutkimusten yleinen koordinointi ja syventävät yleisötutkimukset. Kaikissa museoyksiköissä on ollut käytössä kuusi viimeistä vuotta yhtenäinen kyselylomakepohja, joka mahdollistaa vuosittaisen vertailun. 13

15 Ateneumin taidemuseossa järjestettiin kaksi kävijätutkimusta kesän ja syksyn päänäyttelyiden yhteydessä. Nykytaiteen museo Kiasmassa järjestettiin yksi kävijätutkimus syksyn aikana ja Sinebrychoffin taidemuseossa yksi kevään aikana. Ateneumin taidemuseosta vastaajia oli 404, Nykytaiteen museo Kiasmasta 502 ja Sinebrychoffin taidemuseosta 249. Vuoden 2010 kvantitatiivisten kävijätutkimusten vastaajamäärä oli kokonaisuudessaan Kävijätutkimuksin on seurattu asiakaspalvelulle asetetun tavoitteen toteutumista (tavoite VI). Vuoden 2010 aikana tehtiin Sinebrychoffin taidemuseon kävijöihin kohdistuva syventävä yleisötutkimus, jossa kartoitettiin kvalitatiivisin menetelmin kävijöiden mielikuvia Sinebrychoffin taidemuseosta ja sen kokoelmatoiminnasta sekä vanhasta esittävästä taiteesta. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös museovierailuja Flaamilaiset mestarit Antwerpenistä -näyttelyssä. Lisäksi Ateneumin taidemuseossa kartoitettiin näkövammaisen näyttelyvieraan kokemuksia Caj Bremerin valokuvanäyttelyn kuvailutulkkauksesta. Toiminnallinen tehokkuus / maksullisen toiminnan kannattavuus ja kustannusvastaavuus Liiketaloudellisesti hinnoiteltavat suoritteet Oheisesta kustannusvastaavuuslaskelmasta käy ilmi, että vuoden 2010 liiketaloudellisesti hinnoiteltavien suoritteiden tuotot olivat euroa ja kokonaiskustannukset euroa. Käyttöjäämä oli euroa, alijäämä euroa ja hintatukea käytettiin euroa. Tulosalue II:n toiminta rahoitetaan asiakkaalta saatavien aitojen tuottojen ja yritysyhteistyötulojen ohella talousarviossa kulttuuripoliittisista syistä myönnettävällä hintatuella. Tämän vuoksi maksullisen toiminnan tavoitteena ei ole tuottaa ylijäämää, vaan tavoitteen asettelun painopiste on siinä, kuinka paljon kokonais- ja erilliskustannuksista katetaan tuotoilla. VII Tulostavoite (toiminnallinen tehokkuus) Taloudelliset tavoitteet a) Tuotoilla katetaan 13 % maksullisen toiminnan kokonaiskustannuksista. b) Tuotoilla katetaan 40 % maksullisen toiminnan erilliskustannuksista. VII Toteuma Taloudellisten tavoitteiden toteumat a) Tuotoilla katettiin 21 % maksullisen toiminnan kokonaiskustannuksista. (T) b) Tuotoilla katettiin 57 % maksullisen toiminnan erilliskustannuksista. (T) Tuotot kattoivat kokonaiskustannuksista 21 %, mikä ylitti tavoitteena olleen 13 %:n 8 prosenttiyksiköllä. Yhdessä hintatuen kanssa tuotot kattavat 36 % kokonaiskustannuksista. Tuotot kattoivat erilliskustannuksista 57 %, mikä ylitti 40 %:n tavoitteen 17 prosenttiyksiköllä. Tavoitteen ylittymistä selittää se, että tuotot muodostuivat euroa arvioitua suuremmiksi erilliskustannusten ollessa euroa arvioitua suuremmat. Hintatuella katettiin maksullisen toiminnan erilliskustannuksista 40 %. Julkisoikeudelliset suoritteet 14

16 Taidemuseolle kertyi vähäinen määrä tuottoja taideteosten maastavientipäätöksistä, jotka ovat luonteeltaan julkisoikeudellisia suoritteita. Päätöksiä tehtiin kertomusvuonna 19 ja niistä kertyi tuottoja euroa (à 86 euroa). Julkisoikeudellisista suoritteista ei ole esitetty erillistä kustannusvastaavuuslaskelmaa niiden vähäisyydestä johtuen. 15

17 Kustannusvastaavuuslaskelma 2010, tulosalue II (tp) (tp) (tp) (tavoite) TUOTOT euroa euroa euroa euroa Maksullisen toiminnan tuotot Maksullisen toiminnan myyntituotot Pääsymaksut Julkaisumyynti Muut tuotteet ja palvelut Maksullisen toiminnan muut tuotot Vuokratuotot Tuotot yhteensä ERILLISKUSTANNUKSET Maksullisen toiminnan erilliskustannukset Aineet tarvikkeet ja tavarat Henkilöstökustannukset Palvelujen ostot Muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä Käyttöjäämä YHTEISKUSTANNUKSET Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista Tukitoimintojen kustannukset Poistot Korot Muut yhteiskustannukset sis.vuokrat Osuus yhteiskustannuksista yhteensä KOKONAISKUSTANNUKSET Kokonaiskustannukset Alijäämä Kustannusvastaavuus-% 20 % 29 % 21 % 13 % Maksuperustelain 7.1 :ssä tarkoitettu muiden suoritteiden hintatuki 1 myönnetty käytetty Hintatuessa on mukana myös edelliseltä vuodelta siirtyneet määrärahat. 16

18 Toiminnallinen tehokkuus / taloudellisuus TUNNUSLUVUT Näyttelykäynnin keskihinta (näyttelytoiminnan menot / kävijät) 3,5 3,4 3,6 7,7 6,2 (euro) Näyttelykäynnin keskitulo (pääsylipputulot/kävijät) (euro) 3,6 2,9 4,0 6,7 5,8 Kävijöitä tunnissa (kävijät / vuoden aukiolotunnit) Näyttelyjulkaisujen myydyt määrät / painokset (%) Näyttelykäynnin keskihinta laski edelliseen vuoteen verrattuna. Kävijöiden määrä väheni ja näyttelytoiminnan toimintamenot laskivat eurolla edelliseen vuoteen verrattuna. Näyttelykäynnin keskitulo laski vuoteen 2009 verrattuna. Maksavien aikuisten kävijöiden osuus laski kolmella prosenttiyksiköllä vuodesta 2009 vuoteen 2010 ja vastaavasti ilmaiskävijöiden osuus nousi. Tuntia kohden laskettujen kävijöiden määrä laski pariin edelliseen vuoteen verrattuna. Myytyjen näyttelyjulkaisujen osuus painetuista julkaisuista oli 13 % vuonna Erityisen alhaiseen tunnusluvun arvoon vuonna 2010 vaikuttaa se, että vuoden 2010 painetuista julkaisuista poikkeuksellisen suuri osa painettiin loppuvuodesta, minä seurauksena niiden myynti joko suureksi osaksi tai kokonaan ajoittuu vuodelle 2011.Viimeksi mainituista on esimerkkinä Ateneumin suurnäyttelyn Arjen sankarit julkaisu sekä ARS historiikki. TULOSALUEEN KUSTANNUKSET TP 2008 TP 2009 TP 2010 TOIMINNOITTAIN Näyttely-, ohjelma- ja projektitoiminta Kulttuuri- ja yleisöpalvelut (sis. museopedagogiikka sekä tanssi, teatteri, musiikki, elokuva) Julkaisutoiminta Tieto- ja asiantuntijapalvelut Taideteosten lainaustoiminta Menot yhteensä Pääomakustannukset Käyttöomaisuuden poisto Käyttöomaisuuden korko Vaihto-omaisuuden korko Muut laskennalliset kustannukset sis. varaston vuokra P-o-kust.+ muut lask.kustannukset yhteensä TULOSALUE YHTEENSÄ Yllä esitetyt tulosaluekohtaiset kustannukset ja aikaisemmin esitetyn kustannusvastaavuuslaskelman kokonaiskustannukset kuvaavat molemmat tulosalue II:n kustannuksia. Laskelmien ero johtuu siitä, että kustannusvastaavuuslaskelman kustannuksiin on kohdistettu tulosalue II:n osuus tulosalue IV:n kustannuksista, kun sitä vastoin tässä laskelmassa on tulosalueen II erilliskustannukset. Tämä näkyy kustannusvastaavuuslaskelman kohdissa tukitoimintojen kustannukset ja muut yhteiskustannukset sisältäen vuokrat. 17

19 TULOSALUEEN HENKILÖTYÖVUODET TP 2008 TP 2009 TP 2010 Tulosalueen henkilötyövuodet TAIDEMUSEOLAITOKSEN SEKÄ TUTKIMUS- JA MUUN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN (TA III) Tulosalueen toiminta ja tulostavoitteiden toteumat Valtakunnallinen taidemuseoalan kehittäminen Taidemuseoalan kehittämisen painopiste oli valtakunnallisessa kokoelmahallinnan koordinointityössä. Pilottihanke kuntien taidekokoelmavarantojen kartoittamiseksi ja hallinnoimiseksi jatkui. Museokokoelmista tehtäviä poistoja koskeva valtakunnallista ohjeistusta edistettiin TAKOtyöskentelyyn liittyvän kokonaisaikataulun puitteissa. Kehys osallistui kokoelmien liikkuvuuden edistämiseen Euroopan Unionin OMC Mobility of Collections työryhmässä. Kehys toimi vastuullisena osajärjestäjänä EU-rahoitteisessa Collections Mobility 2,0 hankkeessa ja vastasi kokoelmien liikkuvuutta käsittelevän käsikirjan, Encouraging Collections Mobility A Way Forward for Museums in Europe, toimittamisesta ja julkaisemisesta. Kehyksen vuotuinen päätapahtuma, Teemapäivät, käsitteli kokoelmapolitiikkaa, erityisesti objektien ja dokumenttien suhdetta. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman Kulttuuria kaikille neuvontapalvelun toiminta jatkui erillisrahoituksella. Vuoden 2010 alusta toimintakonsepti laajentui käsittämään monikulttuurisuuskysymykset. Muut yhteistyöhankkeet ja sidosryhmätoiminta Yhteistyöhankkeiden yleisenä tavoitteena ovat maamme visuaalisen kulttuurin laajempi tunnettuus kansallisesti ja kansainvälisesti. Yhteistyötahoina ovat korkeakoulujen, kulttuuri- ja oppilaitosten lisäksi sponsorit ja muut taloudelliset yhteistyökumppanit. Sponsorihankinnasta vastasi edelleen Image Match Oy. Nykytaiteen museo Kiasma on hoitanut mediasponsoreidensa hankinnan itse. Kiasman tukisäätiön kanssa tehtävä yhteistyö vakiintui. Kiasman Juhlavuoden Valtuuskunnan toimintakausi jatkuu vuoden 2011 loppuun. Tutkimusprojektit Ateneumin taidemuseon tutkimustoiminta suuntautui taidemuseon kokoelmissa olevien taideteosten tutkimiseen, tulevien näyttelyiden valmisteluihin sekä muihin taidehistoriallisiin tutkimustarpeisiin ja yhteistyöprojekteihin. Vuonna 2009 on alkanut monivuotinen kansainvälinen tutkimus- ja näyttelyprojekti European Revivals Myths, Legends and Dreams of a Nation. Projekti jatkui vuonna 2010 Irlannissa järjestetyllä konferenssilla. 18

20 Kuvataiteen keskusarkiston omia tutkimusprojekteja olivat arkiston 20-vuotisjuhlajulkaisu, Erkki Sakari Heinosen focusnäyttely, Ars-näyttelyiden historia sekä arkistopedagogiikkaan liittyvä tutkimus. Kuvataiteen kansallisen bibliografiahankkeen sisältötuotanto jatkui opetus- ja kulttuuriministeriöltä saadun erillisen määrärahan turvin. Kehyksen koordinoima tutkimushanke Ateneumin kokoelmatoiminnan vaikuttavuudesta saatiin päätösvaiheeseen ja Sinebrychoffin taidemuseon osalta kokoelmatoiminnan vaikuttavuustutkimus käynnistettiin. Kehyksen tekemät yleisötutkimukset keskittyivät laadullisten tutkimusten piiriin. (ks. Liite 5). Konservointilaitoksen kokoelmateoksiin kohdistuva materiaalitekninen tutkimus ei etene selkeinä projekteina, vaan on jatkuvaa tietokantojen ja vertailumateriaalien keräämistä. Julkaisuvaihto Julkaisuvaihtoa toteutettiin aiemmin hyväksi koetun käytännön mukaisesti niin kotimaassa kuin ulkomaisten yhteistyötahojen kanssa tavoitteena kartuttaa Valtion taidemuseon kirjastojen aineistoja sekä tiedottaa tätä kautta myös taidemuseon omasta näyttely- ja tutkimustoiminnasta. Kansainväliset toimikunnat ja henkilökunnan toimiminen asiantuntijana Valtion taidemuseon henkilöstö osallistui aktiivisesti oman alansa seminaareihin ja toimi luennoitsijoina kansainvälisissä kongresseissa Tulosalueen tuloksellisuus Vaikuttavuus Tulosalueen III toiminnot ovat keskenään varsin erilaisia. Kullakin toiminnolla on oman tyyppistä vaikuttavuutta, joka on usein vaikeasti jäsennettävissä ja varsinkin mitattavissa. Koska toimintojen kustannukset ovat lisäksi suhteellisesti katsoen varsin vähäisiä, ei niiden vaikuttavuutta mitata säännöllisesti. Toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta sekä henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen TULOSALUEEN KUSTANNUKSET TP 2008 TP 2009 TP 2010 TOIMINNOITTAIN Valtakunnallinen taidemuseoalan kehittäminen Muut yhteistyöhankkeet ja sidosryhmätoiminta Tutkimusprojektit Julkaisuvaihto Kansainväliset toimikunnat ja henkilökunnan toiminta asiantuntijana Menot yhteensä Pääomakustannukset 19

21 Käyttöomaisuuden poisto Käyttöomaisuuden korko Pääomakustannukset yhteensä TULOSALUE YHTEENSÄ TULOSALUEEN HENKILÖTYÖVUODET TP 2008 TP 2009 TP 2010 Tulosalueen henkilötyövuodet HALLINTO- JA TUKIPALVELUT (TA IV) Tulosalueen toiminta ja tulostavoitteiden toteumat Valtion taidemuseon sisäiset prosessit ja strategiat Valtion taidemuseon digitointistrategia valmistui ja niin ikään Kestävän kehityksen strategia saatiin päätösvaiheeseen. Erikseen vahvistettiin Kaikkien taidemuseo-strategian jalkauttamista ja käynnistettiin seurantatyö. Kokoelmapoliittisen ohjelman ja arviointistrategian päivitys siirtyi vuodelle Valtion taidemuseon sisäinen arviointi valmistui ja ulkoinen käynnistettiin. Arvioinneista enemmän luvussa 5. Viestintä, markkinointi, yritysyhteistyö sekä kävijätutkimus Valtion taidemuseon viestinnän painopisteenä oli sisäisen viestinnän, erityisesti intranetin käytön vahvistaminen, joka toteutettiin sisäisenä koulutuksena sekä toisena painopisteenä Valtion taidemuseon portaaliuudistus, mikä saatiin julkaisuvaiheeseen. Markkinoinnissa paneuduttiin sponsorihankintaa koskevaan kehitys- ja ohjeistustyöhön sekä yritysyhteistyön kokonaiskustannusten ja tuottojen kehittyneempään hallintaan. Ateneumin taidemuseossa viestintä- ja markkinointi sektori panosti erityisesti Kaupungin naiset-, Veikko Vionoja- ja Pieraccini -näyttelyiden markkinointiin. Oheistuotteiden valikoimaa laajennettiin ja kokoelmien saavutettavuutta pyrittiin lisäämään mm. digitaalisia viestintävälineitä kehittämällä (verkkotiedotus, verkkolehti ja plasmanäytöt). Nykytaiteen museo Kiasman viestinnässä jalkautettiin Kiasma-lehden uudistus lukuun ottamatta jakelun osuutta sekä ARS 11- näyttelystä laadittiin alustava viestintäsuunnitelma. Markkinoinnin pääpaino on ollut erityisesti sähköisessä markkinoinnissa, segmentoinnissa ja kanta-asiakkuuden kehittämisessä. Sinebrychoffin taidemuseo otti käyttöön oman Facebook-sivuston. Lisäksi tehtiin selvitys mahdollisuudesta lähettää sähköinen uutiskirje, mutta hankkeesta luovuttiin kustannussyistä. Museon myyntituotevalikoimaa laajennettiin museon kokoelmiin ja erikoisnäyttelyiden teemoihin liittyvillä tuotteilla. Kävijätutkimukset (ks. asiakirjan liite 5). Henkilöstöhallinto ja henkilöstön kehittäminen 20

22 Valtion taidemuseossa noudatettiin VTM:n henkilöstöstrategiassa ja toimintaohjelmassa asetettuja tavoitteita. Vuonna 2010 kiinnitettiin erityistä huomiota työntekijöiden perehdyttämiseen ja omaehtoisen koulutuksen tukemiseen. Vuonna 2010 käynnistettiin perehdyttämisohjelma ja tulokaspäivät ja jatkettiin mm. saavutettavuus- ja diversiteettikoulutusta. Henkilöstöhallinnossa keskityttiin palvelukeskusyhteistyöhön, sen sujuvuuteen siihen liittyvien käytäntöjen seurantaan ja kehittämiseen sekä yhteistyöstä tiedottamiseen. Palvelukeskushankkeeseen liittyen otettiin käyttöön uusi henkilöstö- ja palkkahallinnon tietojärjestelmä, uusittiin henkilöstöhallinnon ohjeita, sääntöjä ja lomakkeita sekä valmisteltiin itsepalvelutoimintoihin siirtymistä. VIII Tulostavoite (henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen) Henkilöstön osaamista, kouluttamista ja tiedonkulkua kehitetään osana kokonaisvaltaista henkilöstöpolitiikan toteuttamista. VIII Toteuma Henkilöstön osaamisen kehittämistä edistettiin osaamistyöryhmän laatiman koulutusohjelman mukaisesti. Vuoden aikana toteutettiin tulokaspäiväkoulutusta, saavutettavuus- ja diversiteettikoulutusta, asiakaspalveluhenkilökunnan kielikoulutusta ja jatkettiin taiteen tutkimusta koskevaa In house luentosarjaa, jossa Valtion taidemuseon henkilöstö esittelee tutkimushankkeitaan. (T) Tietohallinto Kulttuuriperinnön digitointiin liittyy vuosina useita opetus- ja kulttuuriministeriön tukemia hankkeita Valtion taidemuseossa. Yksi keskeisiä kansallisia hankkeita on digitaalisen arkistoinnin ja pitkäaikaissäilytyksen teknisen infrastruktuurin kehittäminen. CSC Tieteellinen laskenta Oy:n kanssa toteutetun järjestelmäpalvelujen käyttöönottoprojekti vietiin loppuun ja järjestelmän käyttöä laajennettiin suunnitelmien mukaisesti. Muille museoille suunnattavan Muusa-palvelun maksullista palvelutoimintaa ylläpidettiin ja kehitettiin sekä Muusa-ohjelmiston kehitystyötä jatkettiin tavoitteiden mukaisesti. Tietohallinto on ollut mukana useissa Valtion taidemuseon ja yksiköiden kehittämishankkeissa ja lisäksi tietohallinto on tukenut osaamisen kehittämistä jatkamalla henkilökunnan vakiomuotoista atk-koulutusta. Kiinteistö- ja materiaalihallinto, turvallisuus- ja riskihallinto ja kuljetus Kiinteistöhallinnossa toteutettiin Vermon varastorakennuksen laajennustyö yhteistyössä Senaatti-kiinteistön kanssa. Lisäksi Ateneumissa uusittiin rakennusautomaatio-järjestelmä. Energian kulutuksen osalta saavutettiin asetetut säästötavoitteet (8 %) huolimatta koko vuoden vaikeista sääolosuhteista. Lasku johtui osittain uusitusta, rakennusautomaation avulla ohjattavien koneiden käyttöajan pienenemisestä sekä osin edellisvuotta pienemmästä kävijämäärästä. Materiaalihallinnossa tilaustenhallintajärjestelmän käyttöönotto siirtyi vuodelle Turvallisuus- ja riskihallinnossa valmistui turvallisuusstrategia, joka esitettiin johtoryhmän hyväksyttäväksi. Samalla päätettiin muuttaa turvallisuuskoordinaatiotyöryhmän kokoonpanoa vaihtamalla palveluesimiehet yksiköiden johtajiin. Turvallisuusstrategian mukaisten tehtäväluetteloiden laatiminen aloitettiin sekä suunniteltiin ulkopuolista auditointia vuodelle Riskienhallintaprosessissa keskityttiin käytännön toimenpiteiden toteuttamiseen. 21

23 Pelastusharjoitusten ja turvallisuuskoulutuksien järjestämistä, arviointeja ja raportointeja jatkettiin. Harjoituksissa opeteltiin uhkatilanteiden hallintaa. Kuljetussektorilla kuljetustilauksia toteutettiin 602 kpl (vuonna 2009: 609 kpl) ja ajokilometrejä kertyi (vuonna 2009: km). Taiteen osuus vuoden 2010 ajokilometreistä on yli 80 %. Tavoitteena ollut 14 päivän tilausaika toteutui 54,7 %:ssa tilauksista, mikä oli selkeä parannus edelliseen vuoteen nähden (vuonna 2009: 48,4 %). Muut hallinto- ja tukipalvelut Valtion taidemuseon oikeudellinen palvelu keskittyi taidemuseolle spesifisen sopimusjuridiikan kehittämiseen. Erityisesti tekijänoikeuslain sopimuskäytäntöjen toimivuus ja kehittäminen vaati huomiota Valtion taidemuseon tasolla, yksikkökohtaisesti ja edunvalvontana valtakunnallisella tasolla. Vuonna 2010 painottuivat sopimuslisenssijärjestelmän käyttöönotto taidemuseoiden alueella, aineistojen arkistoinnin ja digitoinnin oikeudellisten ongelmien kartoitus ja ratkaisumallit etenkin suhteessa Kansallinen digitaalinen kirjasto -hankkeeseen. Lisäksi oikeudelliset palvelut osallistui aktiivisesti KAM-yhteistyöhön ja kokoelmien liikkuvuutta koskevaan EU-koulutuksen sisällölliseen kehittämiseen ja toteutukseen. Asiakirjahallinnossa ja arkistotoimessa voimavaroja kohdennettiin päätearkistoaineistojen luettelointi-, nimiöinti- ja tilastointitapojen kehittämiseen. Taloushallinnossa keskityttiin palvelukeskusasiakkuuden ja siihen liittyvien käytäntöjen vakiinnuttamiseen omalla sektorillaan sekä yksiköiden ohjaukseen. Asiakkuus ja käytännöt ovat pääosin vakiintuneet. Lisäksi otettiin uusi matkanhallintajärjestelmä M2 käyttöön Tulosalueen tuloksellisuus Vaikuttavuus Tulosalueelle IV kuuluvat hallinto- ja tukipalvelut on museon sisälle kohdistuvaa palvelutoimintaa. Sen vaikuttavuuden selvittämiseksi toteutettiin vuonna 2004 ensimmäistä kertaa museon sisäinen kysely sisäisten palveluiden toimivuudesta. Kysely on tarkoitus tehdä kahden vuoden välein, mutta toistaiseksi kyselyä ei ole pystytty toteuttamaan. Toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta sekä henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen TUNNUSLUVUT Hallinnollisten palvelujen osuus kokonaiskustannuksista (%) Hallinnollisten palvelujen osuus kokonaiskustannuksista vuonna 2010 oli 16 %. 22

24 TULOSALUEEN KUSTANNUKSET TP 2008 TP 2009 TP 2010 TOIMINNOITTAIN Viestintä ja markkinointi sekä yleisötutkimus Henkilöstöhallinto ja henkilöstön kehittäminen Tietohallinto Kiinteistö- ja materiaalihallinto sekä turvallisuus- ja riskihallinto Museotekniset palvelut ja kuljetus Muut hallinto- ja tukipalvelut Menot yhteensä Pääomakustannukset Käyttöomaisuuden poisto Käyttöomaisuuden korko Pääomakustannukset yhteensä TULOSALUE YHTEENSÄ TULOSALUEEN HENKILÖTYÖVUODET TP 2008 TP 2009 TP 2010 Tulosalueen henkilötyövuodet HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN Henkisten voimavarojen hallinnan ja kehittämisen luvut perustuvat pääosin henkilöstötilinpäätöksen lukuihin. Vertailun vuoksi lukuja seurataan kolmen vuoden osalta. Valtion taidemuseo siirtyi käyttämään vuoden 2010 alusta lukien uutta henkilöstötietojärjestelmä Primaa. Vanhan järjestelmän tiedontuotannon luotettavuudessa oli ongelmia. Vuosien 2009 ja 2010 väliset suurehkot erot saattavat osittain johtua tietojärjestelmämuutoksesta. Henkilöstömäärä, henkilöstörakenne ja henkilöstökulut TP 2008 TP 2009 TP 2010 Henkilöstön lukumäärä (tilanne ) 279 (vak. 214) 287 (vak. 203) 224 (vak. 202) Edellisen muutosprosentti (tilanne ) - 2 % + 3 % - 22% Henkilötyövuodet Keski-ikä 46,3 45,1 46,6 Ikäjakauma Vakinaiset (lukumäärät ja prosenttiosuudet) Naiset Miehet Määräaikaiset Naiset Miehet 22 % 24 % 24 % 30 % 139/65 % 75/35% 25 % 29 % 23 % 23 % 132/65 % 71/35 % 26 % 30 % 28 % 16 % 105/61 % 71/39 % 47/75 % 16/25 % 56/67 % 28/33 % 32/67 % 16/33 % Osa-aikaiset, lukumäärä ja prosenttiosuus 22/7,9 % 25/9,9 % 11/4,9 % Tehdyn työajan osuus säännöllisestä vuosityöajasta (%) Valtion taidemuseon henkilöstön lukumäärä laski huomattavasti vuoden 2009 lopun tilanteesta. Laskuun vaikutti erityisesti määräaikaisen henkilöstön vähäinen määrä vuoden 2010 lopussa, koska tällöin ei ollut isoihin näyttelyihin liittyviä lisätyövoimatarpeita. Vakinaisia virkoja lakkautettiin yksi. 23

1 VALTION TAIDEMUSEON TOIMINTA-AJATUS 2 VALTION TAIDEMUSEON VISIO

1 VALTION TAIDEMUSEON TOIMINTA-AJATUS 2 VALTION TAIDEMUSEON VISIO 1 VALTION TAIDEMUSEON TOIMINTA-AJATUS Valtion taidemuseot on kulttuurilaitos, joka vahvistaa kansallista taidekokoelmaa, tekee monipuolisia näyttelyitä ja saattaa taiteen yleisöjen ulottuville. Maan keskustaidemuseona

Lisätiedot

VALTIO N TAIDEMUSEON

VALTIO N TAIDEMUSEON VTM dnro 1/220/2012 VALTIO N TAIDEMUSEON Tilinpäätösasiakirja Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat VUODELTA 2 011 SISÄLTÖ TOIMINTAKERTOMUS 3 1 JOHDON KATSAUS 3 2 TULOKSELLISUUDEN KUVAUS TULOSALUEITTAIN

Lisätiedot

VTM dnro 4/020/2006 VALTIO N TAIDEMUSEON. Tulossopimus VUOSILLE 2005-07 TARKISTUS VUODEN 2007 OSALTA

VTM dnro 4/020/2006 VALTIO N TAIDEMUSEON. Tulossopimus VUOSILLE 2005-07 TARKISTUS VUODEN 2007 OSALTA VTM dnro 4/020/2006 VALTIO N TAIDEMUSEON Tulossopimus VUOSILLE 2005-07 TARKISTUS VUODEN 2007 OSALTA 1 VALTION TAIDEMUSEON TOIMINTA-AJATUS Valtion taidemuseo on Ateneumin taidemuseon, Nykytaiteen museo

Lisätiedot

VTM dnro 6/020/2010 VALTIO N TAIDEMUSEON. Vuosisuunnitelma VUODELLE

VTM dnro 6/020/2010 VALTIO N TAIDEMUSEON. Vuosisuunnitelma VUODELLE VTM dnro 6/020/2010 VALTIO N TAIDEMUSEON Vuosisuunnitelma VUODELLE 2011 VALTION TAIDEMUSEON VUOSISUUNNITELMA VUODELLE 2011 Käsitelty Valtion taidemuseon yt-neuvostossa 30.11.2010 ja j ohtoryhmässä 1.12.2010

Lisätiedot

VTM dnro 6/020/2011 VALTIO N TAIDEMUSEON. Vuosisuunnitelma VUODELLE

VTM dnro 6/020/2011 VALTIO N TAIDEMUSEON. Vuosisuunnitelma VUODELLE VTM dnro 6/020/2011 VALTIO N TAIDEMUSEON Vuosisuunnitelma VUODELLE 2 012 SISÄLTÖ 1 VALTION TAIDEMUSEON TOIMINTA-AJATUS 4 2 VALTION TAIDEMUSEON VISIO 4 3 TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI 4 4 VALTION TAIDEMUSEON

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Varsinaissuomalaisen kuvataidekulttuurin tukeminen ja sen tunnettuuden lisääminen 2. Varsinais-Suomi on kuvataiteilijoiden näkökulmasta houkutteleva

Lisätiedot

VTM dnro 6 /020/2010 VALTIO N TAIDEMUSEON. Tulossopimus VUOSILLE 2011-13

VTM dnro 6 /020/2010 VALTIO N TAIDEMUSEON. Tulossopimus VUOSILLE 2011-13 VTM dnro 6 /020/2010 VALTIO N TAIDEMUSEON Tulossopimus VUOSILLE 2011-13 VALTION TAIDEMUSEON TULOSSOPIMUS VUOSILLE 2011-13 Käsitelty Valtion taidemuseon yt-neuvostossa 30.11.2010 ja j ohtoryhmässä 1.12.2010

Lisätiedot

VALTION TAIDEMUSEON TALOUSARVIOEHDOTUS

VALTION TAIDEMUSEON TALOUSARVIOEHDOTUS VTM dnro 3/204/2009 VALTION TAIDEMUSEON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2010 2 SISÄLTÖ TALOUSARVIOEHDOTUS 02. Valtion taidemuseon toimintamenot (siirtomääräraha 2v) 3 72. Valtion taidemuseon kokoelmien kartuttaminen

Lisätiedot

Museoiden jaottelu pääpiirteissään

Museoiden jaottelu pääpiirteissään Suomen museot Suomessa on yli tuhat museota (yksi museo 5000 asukasta kohden) Pääosa museoista on kulttuurihistoriallisia museoita Suuri osa museoista on pieniä Ammatillisesti hoidettuja (museoammatillinen

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012.

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. SAATE TK-21-837-10 7.4.2011 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. Ehdotuksen liitteenä on peruslaskelma. Tilastokeskus ei esitä erillistä kehittämisvaihtoehtoa

Lisätiedot

VTM dnro 3 /020/2012 VALTIO N TAIDEMUSEON. Tulossopimus VUOSILLE 2 011-13

VTM dnro 3 /020/2012 VALTIO N TAIDEMUSEON. Tulossopimus VUOSILLE 2 011-13 VTM dnro 3 /020/2012 VALTIO N TAIDEMUSEON Tulossopimus VUOSILLE 2 011-13 T A R K I S T U S V U O D E N 2 0 1 3 O S A L T A ARVOT kansallisen kulttuuriperinnön rakentaminen avoimuus erilaisuus läsnäolo

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

VTM dnro 6 /020/2011 VALTIO N TAIDEMUSEON. Tulossopimus VUOSILLE 2 011-13

VTM dnro 6 /020/2011 VALTIO N TAIDEMUSEON. Tulossopimus VUOSILLE 2 011-13 VTM dnro 6 /020/2011 VALTIO N TAIDEMUSEON Tulossopimus VUOSILLE 2 011-13 T A R K I S T U S V U O D E N 2 0 1 2 O S A L T A 1 VALTION TAIDEMUSEON ARVOT, TOIMINTA-AJATUS JA VISIO ARVOT kansallisen kulttuuriperinnön

Lisätiedot

VALTION TAIDEMUSEON TALOUSARVIOEHDOTUS

VALTION TAIDEMUSEON TALOUSARVIOEHDOTUS VTM dnro 3/204/2010 VALTION TAIDEMUSEON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2011 2 SISÄLTÖ TALOUSARVIOEHDOTUS 02. Valtion taidemuseon toimintamenot (siirtomääräraha 2v) 3 72. Valtion taidemuseon kokoelmien kartuttaminen

Lisätiedot

VALTION TAIDEMUSEON TALOUSARVIOEHDOTUS

VALTION TAIDEMUSEON TALOUSARVIOEHDOTUS VTM dnro 2/204/2011 VALTION TAIDEMUSEON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012 2 SISÄLTÖ TALOUSARVIOEHDOTUS 02. Valtion taidemuseon toimintamenot (siirtomääräraha 2v) 3 72. Valtion taidemuseon kokoelmien kartuttaminen

Lisätiedot

VTM dnro 3/020/2012 VALTIO N TAIDEMUSEON. Vuosisuunnitelma VUODELLE

VTM dnro 3/020/2012 VALTIO N TAIDEMUSEON. Vuosisuunnitelma VUODELLE VTM dnro 3/020/2012 VALTIO N TAIDEMUSEON Vuosisuunnitelma VUODELLE 2 013 VALTION TAIDEMUSEON VUOSISUUNNITELMA VUODELLE 2013 Käsitelty Valtion taidemuseon yt-neuvostossa 11.12.2012 ja j ohtoryhmässä 12.12.2012

Lisätiedot

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus 11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus S e l v i t y s o s a : Lääkelaitoksen tehtävänä on ylläpitää ja edistää lääkkeiden, terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden sekä verivalmisteiden käytön

Lisätiedot

KDK:n ajankohtaiset kuulumiset

KDK:n ajankohtaiset kuulumiset KDK:n ajankohtaiset kuulumiset 17.5.2011 Valtakunnalliset museopäivät, Turku Tapani Sainio Kansalliskirjasto www.kdk2011.fi Kansallinen digitaalinen kirjasto parantaa kirjastojen, arkistojen ja museoiden

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 13.2.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 13.2.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Aluetaidemuseon asiantuntijaroolin ja alueellisen yhteistyöverkoston vahvistaminen 2. Kiertonäyttelytoiminnan sekä verkkonäyttelyiden kehittäminen

Lisätiedot

VALTION TAIDEMUSEON TALOUSARVIOEHDOTUS

VALTION TAIDEMUSEON TALOUSARVIOEHDOTUS VTM dnro 3/204/2012 VALTION TAIDEMUSEON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2013 2 SISÄLTÖ TALOUSARVIOEHDOTUS 02. Valtion taidemuseon toimintamenot (siirtomääräraha 2v) 3 72. Valtion taidemuseon kokoelmien kartuttaminen

Lisätiedot

VTM dnro 3/020/2010 VALTIO N TAIDEMUSEON. Toiminta- ja taloussuunnitelma VUOSILLE 2012-15

VTM dnro 3/020/2010 VALTIO N TAIDEMUSEON. Toiminta- ja taloussuunnitelma VUOSILLE 2012-15 VTM dnro 3/020/2010 VALTIO N TAIDEMUSEON Toiminta- ja taloussuunnitelma VUOSILLE 2012-15 VALTION TAIDEMUSEON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2012-15 Käsittelty Valtion taidemuseon yt-neuvostossa

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2010. Y-tunnus: 2199820-1. Puh: +358 9 1733 6653 tai +358 40 527 5535. www.kiasmafoundation.fi

TOIMINTAKERTOMUS 2010. Y-tunnus: 2199820-1. Puh: +358 9 1733 6653 tai +358 40 527 5535. www.kiasmafoundation.fi TOIMINTAKERTOMUS 2010 NYKYTAITEEN MUSEO KIASMAN TUKISÄÄTIÖ UNDERSTÖDSSTIFTELSEN FÖR MUSEET FÖR NUTIDSKONST KIASMA KIASMA MUSEUM OF CONTEMPORARY ART FOUNDATION TOIMINTAKERTOMUS 2010 Y-tunnus: 2199820-1

Lisätiedot

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen Valtiokonttori Määräys 1 (8) 20.11.2014 Dnro VK/1078/00.01/2014 Kirjanpitoyksiköt Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen Valtion talousarviosta annetun asetuksen 55 :n 1 momentin

Lisätiedot

VTM dnro 4/020/2011 VALTIO N TAIDEMUSEON. Toiminta- ja taloussuunnitelma VUOSILLE 2 013-16

VTM dnro 4/020/2011 VALTIO N TAIDEMUSEON. Toiminta- ja taloussuunnitelma VUOSILLE 2 013-16 VTM dnro 4/020/2011 VALTIO N TAIDEMUSEON Toiminta- ja taloussuunnitelma VUOSILLE 2 013-16 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 4 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS 5 3 VALTION TAIDEMUSEON TOIMINNAN PAINOPISTEET JA LINJAUKSET 8

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS 2011

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS 2011 JULKINEN VASTA BUDJETIN JULKAISEMISEN JÄLKEEN PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS PRH Dnro: 42/20/10 03. Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus Opetus- ja kulttuuriministeriön toimialan tietohallinnon yhteistyökokous 25.5.2011 Kansallinen digitaalinen kirjasto: taustaa Kansallinen tietoyhteiskuntastrategia

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö Kirjaamo. VM/13/02.02.01.01/2009, ohje 5.2.2009. Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010

Valtiovarainministeriö Kirjaamo. VM/13/02.02.01.01/2009, ohje 5.2.2009. Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010 1(5) Pvm Datum 342009 Dnro Dnr TK-21-893-08 Vastaanottaja Mottagare Valtiovarainministeriö Kirjaamo Viite Ref Asia Ärende VM/13/02020101/2009, ohje 522009 Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010

Lisätiedot

KUOPION MUSEOKESKUS Kuopion kaupungin museot TOIMINTASUUNNITELMA 2015 2018 TOIMINTA-AJATUS

KUOPION MUSEOKESKUS Kuopion kaupungin museot TOIMINTASUUNNITELMA 2015 2018 TOIMINTA-AJATUS 1 KUOPION MUSEOKESKUS Kuopion kaupungin museot TOIMINTASUUNNITELMA 2015 2018 TOIMINTA-AJATUS Museokeskus vastaa Kuopion kaupungin museopalveluista, jotka tuotetaan museoiden toimintaajatuksiin perustuen,

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Alueen taidemuseoiden aseman vahvistaminen. Uudet taidemuseo- ja taidehankkeet luovat uutta ja tuovat muutoksia toimintakenttään. 2. Julkisen taiteen

Lisätiedot

29.88.22 ARKISTOLAITOS

29.88.22 ARKISTOLAITOS 14.3.2006 TALOUSARVIOEHDOTUS 2007 29.88.22 ARKISTOLAITOS KANSALLISARKISTO 1 29.88.22 Arkistolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Liitemuis- Momentille myönnetään nettomäärärahaa 16 435 000 euroa.

Lisätiedot

SVM osallistuu Museoviraston vetämään hankkeeseen valokuvaaineistojen

SVM osallistuu Museoviraston vetämään hankkeeseen valokuvaaineistojen Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. Museon kokoelmien tuominen verkkoon 2. Museon osallistuminen asiantuntijana Museoviraston vetämään Museo 2015 -hankkeeseen, jossa luodaan valtakunnallista

Lisätiedot

29.40.02 ARKISTOLAITOS

29.40.02 ARKISTOLAITOS 8.2.2013 TALOUSAVIOEHDOTUS 2014 29.40.02 AKISTOLAITOS KANSALLISAKISTO 1 29.40.02 Arkistolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Liitemuis- Momentille myönnetään nettomäärärahaa 20 997 000 euroa.

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden usto Suomen metsämuseo ainopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen

Lisätiedot

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 E/77/223/2012 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 LIITEMUISTIO 1 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2011 2012 2013 toteutuma arvio arvio Henkilöstökulut

Lisätiedot

Lusto - metsäkulttuuria kansallismaisemassa

Lusto - metsäkulttuuria kansallismaisemassa Lusto - metsäkulttuuria kansallismaisemassa Suomen metsämuseo ja -tietokeskus Lusto avattiin kansallismaisemaan Punkaharjulle 1.6.1994 Toimintaa säätelevät museolaki ja asetus kulttuuri- ja luonnonperintöä

Lisätiedot

VTM dnro 4/020/2012 VALTIO N TAIDEMUSEON. Toiminta- ja taloussuunnitelma VUOSILLE 2 014-17

VTM dnro 4/020/2012 VALTIO N TAIDEMUSEON. Toiminta- ja taloussuunnitelma VUOSILLE 2 014-17 VTM dnro 4/020/2012 VALTIO N TAIDEMUSEON Toiminta- ja taloussuunnitelma VUOSILLE 2 014-17 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 4 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS 5 3 VALTION TAIDEMUSEON TOIMINNAN PAINOPISTEET JA LINJAUKSET 8

Lisätiedot

Journalistinen kuva-arkisto JOKA

Journalistinen kuva-arkisto JOKA Journalistinen kuva-arkisto JOKA Valtakunnalliset kuva-arkistopäivät 21.-22.11. 2011 Lehtikuvat kellareista ja kotoa kulttuuriperintökäyttöön Ekku Peltomäki ja Aira Samulin JOKA / Kari Pulkkinen JOKA-hanke:

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 Liikenne- ja viestintäministeriö LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt

Lisätiedot

LIITE 1 Geodeettisen laitoksen tulossopimus 2006 Tuloksellisuuden tunnusluvut (tuhatta euroa) Selite a) Vaikuttavuuden tunnusluvut Toteuma 2004 Ennuste 2005 TAE 2006 Tulossop. 2006 b) Toiminnallinen tehokkuus

Lisätiedot

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012 KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012 KUV/1543/21/2011 01. Kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomäärärahat 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 838 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää

Lisätiedot

Ajankohtaiset Kokoelmapoistohankkeet 23.9.2015

Ajankohtaiset Kokoelmapoistohankkeet 23.9.2015 Ajankohtaiset Kokoelmapoistohankkeet 23.9.2015 Emilia Västi, hankekoordinaattori Kokoelmapoistojen hyvät käytännöt -hanke (2014-2015) Kokoelmapoistojen yhteiset käytännöt -hanke (2015 2016) 1 Pikakysely

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto: tilannekatsaus

Kansallinen digitaalinen kirjasto: tilannekatsaus Suomen VIII Arkistopäivät 18.5.2010 Jyväskylässä Kansallinen digitaalinen kirjasto: tilannekatsaus Suunnittelija Tapani Sainio www.kdk2011.fi Kansallinen digitaalinen kirjasto parantaa kirjastojen, arkistojen

Lisätiedot

T.E.H.D.A.S. Arkisto. Kokemuksia performanssitaiteen arkistoinnista. Juha Mehtäläinen

T.E.H.D.A.S. Arkisto. Kokemuksia performanssitaiteen arkistoinnista. Juha Mehtäläinen T.E.H.D.A.S. Arkisto Kokemuksia performanssitaiteen arkistoinnista Juha Mehtäläinen Miksi arkistoida? Koska arkistoitavaa materiaalia on Performanssitaidetta halutaan kuvata - uutta aineistoa syntyy koko

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 20.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 20.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Taidetoimijoiden ja taiteilijoiden yhteistyön kehittäminen sekä alueellisella että kansainvälisellä tasolla 2. Taidemuseon merkityksen kasvattaminen

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP TALOUSARVION 2015 TOTEUTUMINEN AJALTA Koulutusyhtymä tilikauden 1-3/2015 jaksotettu tulos on 138.000 euroa negatiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten

Lisätiedot

Matkaraportti liittyen CIMAM konferenssiin Rio de Janeirossa

Matkaraportti liittyen CIMAM konferenssiin Rio de Janeirossa Matkaraportti liittyen CIMAM konferenssiin Rio de Janeirossa Osallistuin CIMAMin konferenssiin 12.-14.8.2013 Rio de Janeirossa sekä sen yhteydessä järjestettyyn postkonferenssiin 15.-16.8. Postkonferenssi

Lisätiedot

HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo

HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo Tiedote 19.5.2015 Helsingin taidemuseo uudistuu HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo Helsingin taidemuseo HAM avaa uudistuneet tilansa Tennispalatsissa 25.9.2015. Avajaisnäyttelyt sisältävät helsinkiläisten

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Talousarvioehdotus vuodelle 2009

Talousarvioehdotus vuodelle 2009 Matkailun edistämiskeskus Talousarvioehdotus vuodelle 32. TEMin hallinnonala 30. Yrityspolitiikka 02. Matkailun edistämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2v) SISÄLLYSLUETTELO SIVU 1. TULOKSELLISUUSKUVAUS...

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS 2010

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS 2010 JULKINEN VASTA BUDJETIN JULKAI- SEMISEN JÄLKEEN PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS PRH Dnro: 55/20/09 03. Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) Momentille

Lisätiedot

Puolustusministeriön ja Puolustushallinnon Palvelukeskuksen välinen tulossopimus vuodelle 2008. LIITE 5 s. 1 (6)

Puolustusministeriön ja Puolustushallinnon Palvelukeskuksen välinen tulossopimus vuodelle 2008. LIITE 5 s. 1 (6) Puolustusministeriön ja Puolustushallinnon Palvelukeskuksen välinen tulossopimus vuodelle 2008 LIITE 5 s. 1 (6) s. 2 (6) Puolustusministeriön resurssipoliittisen osaston päällikön ja Puolustushallinnon

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP TALOUSARVION 2014 TOTEUTUMINEN AJALTA Tilikauden 1-5/2013 jaksotettu tulos on 3.367 euroa positiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten jälkeen

Lisätiedot

Kokemuksia ekam-yhteistyöstä

Kokemuksia ekam-yhteistyöstä Ei oikeutta maassa saa, ken itse sit ei hanki 5.6.2009 Kokemuksia ekam-yhteistyöstä Kansalliskirjasto Minna Kaukonen sisällysluettelo 1. Kansallinen digitointikeskus 2. ekam-yhteistyö 3. ekam ja KDK -

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 106/53/2002 7.5.2002 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 106/53/2002 7.5.2002 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 106/53/2002 7.5.2002 Opetusministeriö Jyväskylän yliopisto JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt

Lisätiedot

Tulossopimus. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Näkövammaisten kirjaston tulossopimus vuosille 2011 2013

Tulossopimus. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Näkövammaisten kirjaston tulossopimus vuosille 2011 2013 1 Opetus- ja kulttuuriministeriön ja n tulossopimus vuosille 2011 2013 1. Arvot, toiminta-ajatus ja visio Arvot Kirjasto toteuttaa toiminnassaan opetusministeriön hallinnonalan yhteisiä arvoja, joita ovat

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/01

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/01 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/01 01.06.2000 Maa- ja metsätalousministerö METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa

Lisätiedot

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2011

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2011 KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE KUV/1071/21/ 01. Kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomäärärahat 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 789 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää Kuluttaja-lehden

Lisätiedot

Tietosuojavaltuutetun toimisto

Tietosuojavaltuutetun toimisto Tietosuojavaltuutetun toimisto TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTON TULOSTAVOITEASIAKIRJA Aika 27.9.2005 Paikka Osallistujat Oikeusministeriö OM:n edustajat: Hallintojohtaja Olli Muttilainen (pj) Ylitarkastaja

Lisätiedot

Kansalliset digitaaliset kirjastohankkeet ja digitointi

Kansalliset digitaaliset kirjastohankkeet ja digitointi Kansalliset digitaaliset kirjastohankkeet ja digitointi 11. Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi Hämeenlinna 7.10.2010 Minna Karvonen Kansallinen digitaalinen kirjasto parantaa kirjastojen, arkistojen

Lisätiedot

Lisäksi puheenjohtaja kutsuu tarpeelliset kokousavustajat. 3 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen

Lisäksi puheenjohtaja kutsuu tarpeelliset kokousavustajat. 3 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen SUOMEN LÄHETYSSEURA RY:N VUOSIKOKOUS Aika lauantai 13.6.2015 klo 9.00 Paikka Rovaniemen kirkko, Yliopistonkatu 2, Rovaniemi ESITYSLISTA 1 Kokouksen avaus Kokouksen avaa hallituksen puheenjohtaja Matti

Lisätiedot

TOIMINNAN TULOKSELLISUUS MUSEOIDEN, TEATTEREIDEN JA ORKESTEREIDEN VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄSSÄ

TOIMINNAN TULOKSELLISUUS MUSEOIDEN, TEATTEREIDEN JA ORKESTEREIDEN VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄSSÄ TOIMINNAN TULOKSELLISUUS MUSEOIDEN, TEATTEREIDEN JA ORKESTEREIDEN VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄSSÄ Tavoite Kulttuuripolitiikan keskeinen tavoite on kaikkien väestö- ja kansalaisryhmien kulttuuriosallistumisen

Lisätiedot

Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2006

Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2006 Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2006 1. Yleistä Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) toimii kauppa- ja teollisuusministeriön (KTM) hallinnonalalla

Lisätiedot

Valtakunnallinen vaikuttaminen omaan erikoisalaan liittyvissä kysymyksissä. Toimenpiteet, jotka kohdistuvat sidosryhmiin

Valtakunnallinen vaikuttaminen omaan erikoisalaan liittyvissä kysymyksissä. Toimenpiteet, jotka kohdistuvat sidosryhmiin Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. Arkkitehtuurin tunnetuksi tekeminen moninaisille yleisöille moninaisin keinoin 2. Arkkitehtuurin erityiskysymysten edistäminen valtakunnallisissa

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2004. 88. Tiede

Asiakirjayhdistelmä 2004. 88. Tiede 88. Tiede Suomen Akatemian momenteilta 29.88.5 ja 29.88.53 rahoitettaviin tutkimushankkeisiin saa vuonna 24 hyväksyä sitoumuksia 172 59 euron arvosta. Tieteellisten seurain valtuuskunnalle voidaan edelleen

Lisätiedot

Taidenäyttely osallistumisen areenana. Anni Venäläinen Projektisuunnittelija Porin taidemuseo

Taidenäyttely osallistumisen areenana. Anni Venäläinen Projektisuunnittelija Porin taidemuseo Taidenäyttely osallistumisen areenana Anni Venäläinen Projektisuunnittelija Porin taidemuseo PORIN TAIDEMUSEON PEDAGOGINEN YKSIKKÖ FM Mirja Ramstedt-Salonen on toiminut Porin taidemuseon museolehtorina

Lisätiedot

Kirjastopalvelut. Toimintakertomus 2014. www.ylojarvi.fi

Kirjastopalvelut. Toimintakertomus 2014. www.ylojarvi.fi Kirjastopalvelut Toimintakertomus www.ylojarvi.fi Lainaus, kävijät ja aukiolotunnit Ylöjärven kirjaston kokonaislainaus oli 676 562 ja se nousi hieman edellisestä vuodesta. Yksiköistä kirjastoauto ja pääkirjasto

Lisätiedot

VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN

VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN Selvitys suomalaisen nykytaiteen kansainvälistymisestä Sari Karttunen ja Jutta Virolainen, Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö (Cupore) Art

Lisätiedot

MUSEOTILASTO 2007, Kyselyn rakenne

MUSEOTILASTO 2007, Kyselyn rakenne MUSEOTILASTO 2007, Kyselyn rakenne Perustiedot... 2 Talous - Menot... 3 Talous - Tulot... 5 Henkilöstö - Laskennalliset henkilötyövuodet... 7 Henkilöstö - Todelliset henkilötyövuodet... 8 Avoinnaolo...

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 Sisäasiainministeriö SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalo uden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa sisäasiainministeriön

Lisätiedot

MUSEOTILASTO 2011, Kyselyn rakenne

MUSEOTILASTO 2011, Kyselyn rakenne MUSEOTILASTO 2011, Kyselyn rakenne Kävijät... 2 Perustiedot... 3 Talous - Menot... 4 Talous - Tulot... 6 Henkilöstö - Laskennalliset henkilötyövuodet... 8 Henkilöstö - Todelliset henkilötyövuodet... 9

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa

Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa 1.7.2011 Suomen yliopistokirjastojen neuvosto lähetti huhti-toukokuussa 2011 yliopistokirjastoille kyselyn Sosiaalisen median

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 4.9.2001 OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN VOIMAVARAT VUONNA 2002 Tavoitteet

Lisätiedot

13.9.2010 Dnro 67/142/2010

13.9.2010 Dnro 67/142/2010 Liite16 1 (2) 13.9.2010 Dnro 67/142/2010 Tulossopimusraportti 1.1. 30.6.2010 Oheisena Niuvanniemen sairaalan ja THL:n väliseen vuoden 2010 tulossopimukseen perustuva raportti sairaalan toiminnasta ajalla

Lisätiedot

YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNNAN TOIMINTAKERTOMUS 2013

YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNNAN TOIMINTAKERTOMUS 2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNNAN TOIMINTAKERTOMUS 2013 Sisällysluettelo 1. Puheenjohtajan katsaus 2 2. Tuloksellisuuden kuvaus 3 2.1 Ylioppilastutkintolautakunnan toiminnan vaikuttavuus 4 2.2 Ylioppilastutkintolautakunnan

Lisätiedot

18.2.2004 (EI JULKINEN) TALOUSARVIOEHDOTUS 2005 29.88. ARKISTOLAITOS

18.2.2004 (EI JULKINEN) TALOUSARVIOEHDOTUS 2005 29.88. ARKISTOLAITOS 18.2.2004 (EI JULKINEN) TALOUSARVIOEHDOTUS 2005 29.88. ARKISTOLAITOS Helsinki 2004 29.88 Arkistolaitos 1 29.88.22 Arkistolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Liitemuis- Momentille myönnetään nettomäärärahaa

Lisätiedot

KULTTUURILAUTAKUNTA 74

KULTTUURILAUTAKUNTA 74 KULTTUURILAUTAKUNTA 74 Palvelu: Kulttuuriosasto/Kulttuuripalvelut Vastuuhenkilö: Hilkka Heikkinen TA 13/TA 14 TP 12/TA 14 Kulttuuritalot/-keskukset, käynnit 13 013 8 312 29 100 210 000 86,1 % 96,0 % /

Lisätiedot

Kestävä kehitys museoissa. 25.3.2010 Tekniikan museo

Kestävä kehitys museoissa. 25.3.2010 Tekniikan museo Kestävä kehitys museoissa 25.3.2010 Tekniikan museo Suomen museoliiton ydinarvot Sivistyksen kunnioittaminen Historian, kulttuurin ja luonnon arvostaminen Kulttuuri- ja luonnonperinnön säilyttäminen tuleville

Lisätiedot

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com 1. YHDISTYS 2. ORGANISAATIO Kuopion kuvataiteilijat ry eli Ars Libera

Lisätiedot

Eläketurvakeskuksen tutkimuksen ulkoinen arviointi. Susan Kuivalainen

Eläketurvakeskuksen tutkimuksen ulkoinen arviointi. Susan Kuivalainen Eläketurvakeskuksen tutkimuksen ulkoinen arviointi Susan Kuivalainen Arvioinnin sisältö ETK tilasi ulkoisen arvioinnin tutkimustoiminnastaan keväällä 2013. Arvio tutkimustoiminnasta yleisesti ja painopistealueittain

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA SUOMEN ELOKUVA-ARKISTON VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUODELLE 2005-2007

OPETUSMINISTERIÖN JA SUOMEN ELOKUVA-ARKISTON VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUODELLE 2005-2007 SUOMEN ELOKUVA-ARKISTO Helsinki 8.2.2005 Y:\hallinto\tekstit\Tulossopimus 2005-2007.doc OPETUSMINISTERIÖN JA SUOMEN ELOKUVA-ARKISTON VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUODELLE 2005-2007 Opetusministeriö ja Suomen elokuva-arkisto

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden iite 2 ainopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNGINMUSEON TARKISTETTU TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013

HELSINGIN KAUPUNGINMUSEON TARKISTETTU TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1 HELSINGIN KAUPUNGINMUSEON TARKISTETTU TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 Vuoden 2013 keskeisiä strategiaohjelmaan liittyviä tavoitteita ja toiminnan painopisteitä ovat: Hyvinvointi ja palvelut, kilpailukyky

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto: katsaus kokonaisuuteen

Kansallinen digitaalinen kirjasto: katsaus kokonaisuuteen Kansallinen digitaalinen kirjasto: katsaus kokonaisuuteen Minna Karvonen Kirjastojen tietojärjestelmät -koulutuspäivät 20.9.2012 Kansallinen digitaalinen kirjasto: taustaa Hallitusohjelman kirjaukset:

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus. Digiajasta ikuisuuteen -seminaari 13.12.2011 Minna Karvonen

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus. Digiajasta ikuisuuteen -seminaari 13.12.2011 Minna Karvonen Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus Digiajasta ikuisuuteen -seminaari 13.12.2011 Minna Karvonen Kansallinen digitaalinen kirjasto: taustaa Hallitusohjelma: Kirjastoja kehitetään vastaamaan

Lisätiedot

Opetusministeriön ja Opetushallituksen vuosia 2007-2009 koskevan tulossopimuksen liite 2

Opetusministeriön ja Opetushallituksen vuosia 2007-2009 koskevan tulossopimuksen liite 2 Arvio Tavoite Tavoite Tavoite YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS 2002 2006 2007 2008 2009 Koulutustakuu: perusopetuksen suorittaneiden välitön sijoittuminen koulutukseen Ammatilliseen peruskoulutukseen sijoittuneet

Lisätiedot

KULTTUURILAUTAKUNTA 73

KULTTUURILAUTAKUNTA 73 KULTTUURILAUTAKUNTA 73 Palvelu: Kulttuuripalvelut Tilinpäätös Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Vertailu (%) Vertailu (%) Vastuuhenkilö: Kari Silvennoinen 2012 2013 2014 2015 2015 / 2014 2015 / 2013

Lisätiedot

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013 FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013 FSA:n vuosikokous 2.5.2013 TOIMINTASUUNNITELMAN PÄÄLINJAT Vuoden 2013 toimintasuunnitelma keskittyy: Jäsenlähtöisen toiminnan aktivoimiseen* FSA:n toiminnasta

Lisätiedot

Festivaalien taloudellisia avainlukuja - Finland Festivalsin jäsenfestivaalien taloustietoja vuodelta 2012

Festivaalien taloudellisia avainlukuja - Finland Festivalsin jäsenfestivaalien taloustietoja vuodelta 2012 Festivaalien taloudellisia avainlukuja - Finland Festivalsin jäsenfestivaalien taloustietoja vuodelta 2012 Festivaalien taloudelliset avainluvut 2012 2 Taustaa Finland Festivals on jatkanut projektia vuonna

Lisätiedot

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 Vapaa-aikatoimiala Palvelualue: Museopalvelut Sopimuksen tarkoitus: Operatiivinen sopimus täydentää toimialan strategista sopimusta. Tässä sopimuksessa määritellään kaupungin

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Henkilöstökertomus 2014 Tilastointihetken henkilöstömäärät 2009-2014 Henkilöstömäärä 686 (703) Henkilötyövuosia yht. 639 (649) HENKILÖSTÖMÄÄRÄ 2009-2014 800 761 756 750 710 703 700 671 650 686 Opetushenkilöstö

Lisätiedot

VIESTINTÄVIRASTON PUOLIVUOTISRAPORTTI 2012

VIESTINTÄVIRASTON PUOLIVUOTISRAPORTTI 2012 Puolivuotisraportointi 1(6) ( tavoitteiden : = saavutetaan, = ehkä, = ei saavuteta) VIESTINTÄVIRASTON PUOLIVUOTISRAPORTTI 1. Tulostavoitteet: 1.1 Viestinnän peruspalvelut Viestintäverkot ja -palvelut toimivat

Lisätiedot

Solmu ja Siiri ajankohtaista Vapriikin kuva-arkistosta. Riitta Kela 21.11.2011

Solmu ja Siiri ajankohtaista Vapriikin kuva-arkistosta. Riitta Kela 21.11.2011 Solmu ja Siiri ajankohtaista Vapriikin kuva-arkistosta Riitta Kela 21.11.2011 Vapriikin kuva-arkisto- Tampereen museoiden kuvakokoelmat kokoelmissa 1,1 miljoonaa valokuvaa kokoelmien alueellinen rajaus

Lisätiedot

LUSTO SUOMEN METSÄMUSEO

LUSTO SUOMEN METSÄMUSEO LUSTO SUOMEN METSÄMUSEO Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. Metsäalan museoiden verkoston ja yhteistyömuotojen luominen metsäkulttuurin tunnettuuden ja saavutettavuuden parantamiseksi.

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 11.2.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 11.2.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Alueellisen taidekokoelmapoliittisen ohjelman loppuunsaattaminen 2. Keskisuomalaiseen taiteeseen liittyvän uuden tiedon tuottaminen ja saavutettavuus

Lisätiedot

Tavoite Alueelliset palvelut Alueelliset yleisöt Alueelliset sidosryhmät Paikallismuseotyön tukeminen: Paikallismuseoiden neuvonta

Tavoite Alueelliset palvelut Alueelliset yleisöt Alueelliset sidosryhmät Paikallismuseotyön tukeminen: Paikallismuseoiden neuvonta Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Museoiden tukeminen 2. Kulttuuriperinnön vaalimisen osallistavien menetelmien kehittäminen 3. Kulttuuriperintötiedon saavutettavuuden kehittäminen

Lisätiedot

Ehdotus Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaan: Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri

Ehdotus Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaan: Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri Ehdotus Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaan: Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri tuo esille lapset ja nuoret taiteen tekijöinä Ohjelmaidea, tarkoitus ja kohderyhmät

Lisätiedot

Valtion taidemuseon kokoelmastrategia ja kokoelmapoliittinen ohjelma

Valtion taidemuseon kokoelmastrategia ja kokoelmapoliittinen ohjelma Valtion taidemuseon kokoelmastrategia ja kokoelmapoliittinen ohjelma Sisällysluettelo 1.Valtion taidemuseon kokoelma................................ 3 1.1 Kokoelman hallinta-, hoito- ja kartutusvastuun

Lisätiedot

RATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006

RATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 186/53/06 Liikenne- ja viestintäministeriö Ratahallintokeskus 14.5.2007 RATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 Valtiontalouden tarkastusvirasto antaa Ratahallintokeskuksen tilintarkastuksesta

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden iite 2 ainopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan

Lisätiedot