VTM dnro 6/020/2011 VALTIO N TAIDEMUSEON. Vuosisuunnitelma VUODELLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VTM dnro 6/020/2011 VALTIO N TAIDEMUSEON. Vuosisuunnitelma VUODELLE"

Transkriptio

1 VTM dnro 6/020/2011 VALTIO N TAIDEMUSEON Vuosisuunnitelma VUODELLE 2 012

2 SISÄLTÖ 1 VALTION TAIDEMUSEON TOIMINTA-AJATUS 4 2 VALTION TAIDEMUSEON VISIO 4 3 TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI 4 4 VALTION TAIDEMUSEON STRATEGISET PAINOPISTEET OSANA KULTTUURIPOLITIIKAN TOIMIALAN PAINOTUKSIA 7 5 TOIMINTA JA TULOSTAVOITTEET TULOSALUEITTAIN KULTTUURIPERINNÖN HOITO (TA I) Taidekokoelmien kartuttaminen, dokumentointi sekä konservointi ja säilytys Kuvataiteen tietovarantojen kartuttaminen, dokumentointi ja säilytys NÄYTTELY- JA OHJELMISTOTUOTANTO SEKÄ MUU YLEISÖLLE SUUNNATTU TOIMINTA (TA II) Näyttely-, ohjelma- ja projektitoiminta Kulttuuri- ja yleisöpalvelut Julkaisutoiminta Tieto- ja asiantuntijapalvelut Taideteosten lainaus ja talletukset museosta Kansainvälinen näyttely- ja lainaustoiminta TAIDEMUSEOALAN SEKÄ TUTKIMUS- JA MUUN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN (TA III) Valtakunnallinen taidemuseoalan kehittäminen Muut yhteistyöhankkeet ja sidosryhmätoiminta Tutkimusprojektit Julkaisuvaihto Kansainväliset toimikunnat ja henkilökunnan toiminta asiantuntijana TUKIPALVELUT (TA IV) Viestintä ja markkinointi sekä kävijätutkimus Henkilöstöhallinto ja henkilöstön kehittäminen Tietohallinto Kiinteistö- ja materiaalihallinto sekä turvallisuus- ja riskihallinto Kuljetus Valtion taidemuseon muut kehittämishankkeet ja hallinto- ja tukipalvelut TALOUDELLISET TAVOITTEET 19 6 YHTEENVETO TULOSTAVOITTEISTA 22 LIITE 1 Toiminta strategisten painopisteiden mukaan LIITE 2 Kustannusvastaavuuslaskelma LIITE 3 Käytettävissä olevat määrärahat tulosalueittain 3

3 1 VALTION TAIDEMUSEON TOIMINTA-AJATUS Valtion taidemuseot on kulttuurilaitos, joka vahvistaa kansallista taidekokoelmaa, tekee monipuolisia näyttelyitä ja saattaa taiteen yleisöjen ulottuville. Maan keskustaidemuseona se vastaa kuvataiteen tietoaineistoista ja taidemuseoalan kehittämisestä. 2 VALTION TAIDEMUSEON VISIO Valtion taidemuseot on vahva kansallinen ja kansainvälinen kulttuurikentän toimija, jonka palvelut voimistavat taiteen vaikuttavuutta yhteiskunnassa. 3 TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS Maan kansallisgalleriana Valtion taidemuseolla on keskeinen vastuu kulttuurivarannon ylläpitäjänä ja kuvataiteen ja laajemmin käsitettynä kulttuurin ymmärtämistä syventävien palveluiden tuottajana. Luovassa hyvinvointiyhteiskunnassa kulttuuri ja taide nähdään osana yhteiskuntaa uudistavaa ja kehittävää innovaatioperustaa. Sijoittamalla taiteen, koulutuksen ja luovuuden edistämiseen voi visio luovasta hyvinvointiyhteiskunnasta toteutua. Valtion taidemuseolla on merkittävä rooli tässä työssä; se pyrkii kolmen taidemuseonsa ja muiden toimintojensa välityksellä tuomaan taiteen ja luovuuden yhä tiiviimmin osaksi ihmisten jokapäiväistä elämää. Yhteistyö muiden kulttuuritoimijoiden kanssa muodostaa voimavaran tulevaisuutta ajatellen ja kulttuurin entistä runsaampi tarjonta lisää kulttuuripalveluiden käyttöä. Kansainvälinen yhteistyö ja kulttuurialan EU-projektit kiinnittävät Valtion taidemuseon eri toimijat entistä kiinteämmin eurooppalaiseen kulttuuriyhteistyöhön. Se merkitsee mm. kokoelmien ja museoammattilaisten liikkuvuuden korostamista. Myös muu kansainvälinen toiminta laajenee koko ajan ja eurooppalaisen yhteistyön lisäksi museo seuraa globalisaation tuomia muutoksia kulttuurin alalla ja pyrkii olemaan mukana tässä kehityksessä. Kilpailu ihmisten vapaa-ajasta ja kuluttajakäyttäytymisen muutokset asettavat yhä kovemman haasteen taide- ja kulttuurilaitoksille, myös museoille, uusien näkökulmien tarjoajana. Samalla museoiden on kyettävä vastaamaan yhteiskunnan demografisiin muutoksiin vahvistamalla omaa monikulttuurisuusosaamistaan sekä turvattava palveluiden yhdenvertainen saatavuus kaikille yleisöryhmille saavutettavuuden ja esteettömyyden periaatteiden mukaisesti. Myös valtioneuvoston taide- ja taiteilijapoliittinen ohjelma korostaa taiteen ja kulttuurin merkitystä sekä yksilön perusoikeutena että yhteiskunnallisena kehitystekijänä ja hyvinvoinnin rakentajana. Valtion taidemuseolla olisi kokoelmavarantonsa ja henkilöstönsä ammatillisen osaamisen näkökulmasta erinomaiset valmiudet vastata kentän kulttuuripalveluiden tarpeeseen. Valtiontalouden tiukka linja näkyy kuitenkin kulttuurilaitosten budjeteissa ja esimerkiksi Valtion taidemuseon budjetissa jatkuva kiinteiden menojen museosta riippumaton kasvu syö itse museaaliseen toimintaan suunnattuja varoja. Kiristyvä taloudellinen tilanne pakottaa kulttuurilaitokset miettimään yhä tarkemmin toimintaympäristöä, sen muutoksia ja toiminnan strategisia linjauksia. 4

4 Nykytaiteen esittämisessä uuden mediateknologian (digitaalisen esitys- ja verkkoteknologian) asema on keskeinen. Taiteilijat käyttävät pääsääntöisesti uusinta mediatuotanto- ja esitystekniikkaa, joten myös museoiden on kyettävä uudistamaan audiovisuaalinen tekniikkansa vastaamaan ajan vaatimuksia. Muuttuvassa turvallisuusympäristössä tulee huolehtia siitä, että museokiinteistöt ja muut tilat, joissa kokoelmia ja näyttelylainoja käsitellään, varustetaan riittävällä tekniikalla, ja että tilat ovat muutoinkin käyttöön nähden tarkoituksen mukaiset. Valtion taidemuseossa noudatetaan vuonna 2010 vahvistettua turvallisuusstrategiaa. Valtion taidemuseon näkökulmasta suunnittelukauden merkittävin asia on museon säätiöittäminen. Oikeudellisen aseman muuttuminen tulee vaikuttamaan talouden ja toiminnan suunnitteluun monella tavalla. Vuoden 2012 aikana tulee valmistella kaikki toiminnan ja talouden järjestämiseen liittyvät asiat, jotta tarvittavat säädösmuutoksen ja tulevaa taidemuseota ylläpitävän säätiön perustamiseen liittyvät kysymykset voidaan toteuttaa vuoden 2013 aikana. Valtion rahoituksen kiristyminen merkitsee sitä, että museoyksiköiden solmimien yritysyhteistyösopimusten taloudellinen merkitys korostuu entisestään. Museoyksiköt eivät pysty budjettirahoituksen puitteissa huolehtimaan mm. toimintojensa riittävästä viestinnästä ja markkinoinnista, vaan kyseiset toiminnot ovat yritysyhteistyörahoituksen varassa. Mikäli sponsorirahoituksen saaminen vaikeutuu suunnittelukaudella aikaisemmasta, vaarantuu kyseisten merkittävien ydintoimintoja palvelevien tukitoimintojen rahoitus. Kiristyvä talous on omiaan lisäämään eri tahoja yhdistäviä yhteistyöhankkeita ja projekteja niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Kansainväliset yhteistyö- ja kiertonäyttelyt ovat mahdollisuus, mutta toisaalta nämäkin projektit ovat kallistuneet ja niihin mukaan pääsystä kilpaillaan yhä enenevissä määrin. Hyvin todennäköistä on, että EU-laajuinen velka- ja pankkikriisi ei laukea lähivuosina. Tietoyhteiskunnan kehitys vaikuttaa myös Valtion taidemuseon toimintaympäristöön. Yksi EU:n keskeisiä tavoitteita on vahvistaa kulttuuriperinnön saatavuutta digitaalisessa muodossa. Se luo pohjan sisältötuotannolle, suomalaisen kulttuurin kansainväliselle esittämiselle ja eurooppalaisille yhteishankkeille. Kulttuurisen tietoyhteiskunnan kehitys edellyttää, että Valtion taidemuseo painottaa kokoelmavarantojensa digitaalista saatavuutta, varmistaa digitaalisen aineiston pitkäaikaisen säilytyksen, kehittää tietokantoja ja tarjoaa kohdennettuja verkkopalveluita eri yleisöryhmille. Valtion taidemuseon tietohallinto ei ole kyennyt huolehtimaan esimerkiksi digitoidulle kokoelma-aineistolle ja niihin liittyville järjestelmille laadukkaita konesalipalveluja budjettiin perustuvilla toimintamäärärahoillaan. Kyseiset palvelut on kuitenkin voitu hankkia CSC:ltä Kansallinen digitaalinen kirjasto- eli KDK-hankkeen avulla. Kun rahoitus KDK-hankkeen kautta päättyy, vaikeutuu näiden ydintoimintoja palvelevien tukitoimintojen rahoitus. Tekijänoikeuslaki määrittelee taidekokoelmien ja tekijänoikeuksien alaisen arkistomateriaalin aineistojen käytön mahdollisuudet. Aineistojen saavutettavuuteen liittyvät ongelmat tulisi kyetä ratkaisemaan, jotta kokoelmien monipuolinen verkkokäyttö olisi mahdollista. Museolaki on tarkentanut museoiden toiminnan edellytyksiä ja tehtäviä. Aluetaidemuseoiden tehtäväkenttä ja keskinäinen työnjako tarkentuu painopisteen ollessa nyt kokoelmahallinnan kehittämisessä, dokumentoinnissa ja arkistoinnissa. Museolain tuomat käytännöt painottavat Valtion taidemuseon roolia taidemuseoiden toimintaa tukevana, ohjaavana ja kehittävänä keskustaidemuseona. 5

5 Suunnittelukauden loppupuolella yksi merkittävä museoalan toimijoihin liittyvä muutos on suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle. Tämä merkitsee taidemuseoiden toiminnassa sitä, että eläkkeelle siirtyvien asiantuntijoiden myötä menetetään paljon kokemustietoa, elleivät taidemuseot entistäkin tiedostavammin pyri tallentamaan ja jakamaan kyseistä tietoa seuraaville sukupolville. Suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen merkitsee myös muutosta taidemuseoiden yleisöpohjassa. Suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen ja siihen olennaisesti kytkeytyvä koko valtionhallintoa koskeva vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmaan (tuottavuushankkeen sijaan) liittyvä tehostamistarve korostaa entisestään tarvetta kiinnittää huomiota toimivaan henkilöstöstrategiaan pohjautuvaan henkilöstösuunnitteluun, johon liittyy mm. mahdollinen virkarakenteen muuttaminen sekä toimenkuvien muuttaminen tai tarkistaminen, osaamisen kartoittaminen, rekrytointiprosessin kehittäminen ja henkilöstöasioiden raportointi. Lisäksi kiinnitetään huomiota henkilöstön työkunnon ylläpitoon, muutosjohtamiseen ja muutoksenhallintaan, työturvallisuusseikkoihin, ammattitaidon kehittämismahdollisuuksiin sekä työyhteisöjen sekä palkkausjärjestelmän toimivuuteen. Jyrki Kataisen hallitusohjelman kirjauksen mukaan hallituskaudella käynnistetään Valtion taidemuseon säätiöittämisen valmistelu. Lisäksi hallitusohjelman liitteen mukaisesti Valtion taidemuseon kustannukset on tarkoitus siirtää säätiöittämisen jälkeen maksettavaksi Veikkauksen voittovaroista. Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut vuonna 2011 opetus- ja kulttuuriministeriön ja Valtion taidemuseon edustajista koostuvan työryhmän valmistelemaan säätiöittämistä. Työryhmän tavoitteena on toteuttaa tarvittavat valmistelut niin, että uusi organisaatio voi käynnistää toimintansa vuoden 2014 alusta. Vuosien aikana toteutetut Valtion taidemuseon yksikköjen itsearvioinnit ja toteutettu kansainvälinen arviointi antavat hyvän pohjan tulevalle valmistelulle. Opetus- ja kulttuuriministeriön asettamassa työryhmässä toteutettavan valmistelun tueksi on Valtion taidemuseo asettanut muutosryhmän, jossa viraston kaikki toiminnot ja yksiköt ovat edustettuina. 6

6 4 VALTION TAIDEMUSEON TOIMINNAN PAINOPISTEET JA LINJAUKSET Kokoelmat kulttuuriperinnön rakentajana Valtion taidemuseon rooli kansallisen kulttuuriperinnön rakentajana edellyttää selkeää kokoelmastrategista tavoitetta. Kansallisgalleriana ja keskustaidemuseona Valtion taidemuseo toteuttaa uutta kokoelmapolitiikkaa. Sen mukaan kokoelmat muodostavat yhtenäisen kuvataidetta ja sen ilmiöitä tallentavan kokonaisuuden taideteoksia ja dokumentteja. Tekemällä valintoja museo rakentaa kulttuuriperintöä ja ottaa samalla kantaa niin kuvataiteen uusien ilmiöiden kuin olemassa olevien historiallisten kerrostumien dokumentointiin. Kuvataiteen ja sen ilmiöiden näkemyksellisen tallentamisen, hoidon, tutkimuksen, tulkinnan ja säilyttämisen edellytyksenä on kokoelmavarantojen kartuttamiseen kohdennettujen resurssien vahvistaminen sekä saatavuuden edellytysten parantaminen. Teos- ja yleisöturvallisuuden kehittäminen edellyttää jatkuvaa resursointia. Kokoelman vaikuttavuutta ja käyttöä kansallisesti ja kansainvälisesti vahvistetaan kokoelmahallinnan, kokoelmien liikkuvuuden, digitaalisen saatavuuden ja asiantuntijuuden näkökulmista. Samalla mitataan kansallisgallerian asemoituminen kulttuurikentän toimijana ja kokoelmien merkitys kulttuuriperinnön rakentajana ja kulttuurin hyvinvointivaikutusten vahvistajana. Yleisösuhde ja palvelukokonaisuudet Valtion taidemuseo kehittää monipuolista sisällöllistä tarjontaa eri yleisöille näyttelyinä, tapahtumina sekä erilaisina tuotteina ja palveluina. Ne toimivat tavoitteeltaan osallistavan ja kaksisuuntaisen keskustelun pedagogisina foorumeina. Yleisöjen tavoittamisessa ja kuvataiteen ja sen ilmiöiden saattamisessa mahdollisimman monen ulottuville painotetaan monikanavaisuutta. Samalla vastataan yleisörakenteen demografisesta muutoksesta nouseviin tarpeisiin ja vaatimuksiin kehittämällä taiteen esittämiskäytäntöjä ja tapoja välittää ja tulkita taiteen sisältöjä. Verkkoläsnäololla ja palveluilla sekä sosiaalisella medialla tavoitetaan aikaisempaa laajempi kontaktipinta. Yleisösuhteen vahvistamiseen tähtäävässä työssään Valtion taidemuseo toimii Kaikkien taidemuseon so. saavutettavuus- ja diversiteettistrategiansa tavoitteiden mukaisesti. Yleisösuhdettaan ja asiakkuuksiaan Valtion taidemuseo mittaa ja arvioi määrällisin ja laadullisin kriteerein. 7

7 Yhteiskunnallinen toimijuus ja asiantuntijuus Valtion taidemuseo vahvistaa kuvataiteen ja kulttuuriperinnön merkitystä yhteiskunnallisessa keskustelussa. Se toimii kulttuurisen tietoyhteiskunnan rakentajana ja on toimintansa kautta merkittävä taiteen tukija ja taidetta koskevan tutkimuksen edistäjä sekä kansalaisten identiteetin rakentaja. Toiminnan kenttinä hahmottuvat taiteen ja kulttuurin ohella tiede ja politiikka. Maan keskustaidemuseona se painottaa ammattiosaamista ja taidemuseoalan asiantuntijuutta sekä vaikuttaa asiantuntemuksellaan alan kehittämiseen ja toimintansa kannalta keskeisimpien verkostojen toimintaan. Rahoituspohjan monimuotoistaminen on paitsi kokoelmien kehittämisen myös kansainvälisesti korkeatasoisen näyttelyohjelmiston näkökulmasta välttämätöntä. Maksava yleisö nähdään toiminnan tärkeänä tukijana. Toimintansa yhteiskunnallisen ulottuvuuden mittaamiseksi Valtion taidemuseo kehittää vaikuttavuustavoitteiden arviointia koskevia menetelmiä. Henkilöstöpolitiikka strategisten painopisteiden tukena Henkilöstön osaamiseen, pätevyyteen ja ammatilliseen uusiutumiseen samoin kuin työssä jaksamiseen sekä työyhteisöjen kehittämiseen kiinnitetään kasvavaa huomiota. Mahdollisuuksia luovaan työskentelyyn on ylläpidettävä ja vahvistettava. Samalla on etsittävä ratkaisuja kasvaneista työmääristä ja -paineista selviämiseen. Lisäksi on aloitettava pysyvien edellytysten luominen henkilökunnan kuntoutustoimenpiteille. Toiminnan painopistealueina korostetaan pidemmällä tähtäimellä erityisesti työhyvinvointia edistäviä johtamis- ja esimiestaitoja, ikääntyvien työntekijöiden työpanoksen ja työkokemuksen hyödyntämistä sekä koko työyhteisön kehittämistä. Henkilöstön kehittymisen ja motivaation vuoksi on tärkeätä kiinnittää valtionhallinnon työantajatahon huomiota kaikkien taidemuseossa työskentelevien osalta matalaan palkkatasoon. Tuottavuus- ja palvelukeskushankkeisiin liittyen on välttämätöntä huolehtia henkilöstön hyvinvoinnista ja toimintakyvystä muutoksen keskellä. Suunnittelukaudella panostetaan henkilöstösuunnitteluun sekä muutosjohtamiseen ja työhyvinvointiin liittyviin asioihin. 8

8 5 TOIMINTA JA TULOSTAVOITTEET TULOSALUEITTAIN Valtion taidemuseon toiminta on yksilöity tapahtuvaksi neljällä tulosalueella: Kulttuuriperinnön hoito (TA I), Näyttely- ja ohjelmistotuotanto sekä muu yleisölle suunnattu toiminta (TA II), Taidemuseoalan sekä tutkimus- ja muun yhteistyön kehittäminen (TA III) ja Tukipalvelut (TA IV). Tulosalueista budjettivaroin rahoitetaan kulttuuriperinnön hoito. Näyttely- ja ohjelmistotuotanto sekä muu yleisölle suunnattu toiminta rahoitetaan budjettivarojen lisäksi omalla tulorahoituksella ja yritysyhteistyötuloilla, taidemuseoalan sekä tutkimus- ja muun yhteistyön kehittäminen budjettivarojen lisäksi ulkopuolisella rahoituksella sekä tukipalvelut (viestintä ja markkinointi) budjettivarojen lisäksi yritysyhteistyötuloilla. Kulttuuriperinnön hoidon tulosalueella vaikuttavuustavoitteena on visuaalisen kulttuuriperinnön kartuttaminen tuleville sukupolville. Taidekokoelmien ja tietovarantojen kartuttamisen tavoitteet ovat lähes yksinomaan laadullisia ottaen samalla huomioon sisällölliset painotukset. Yleisölle suunnatun näyttely- ja ohjelmistotuotannon tulosalueella tavoitteena on pitää kulttuuriperintö elävänä vahvistamalla Valtion taidemuseon eri yksiköiden roolia monipuolisten ja korkealaatuisten kulttuuripalvelujen tarjoajana. Näyttely- ja ohjelmistotuotannon tarjonta pyritään pitämään monipuolisena samalla kun kävijätutkimuksin seurataan asiakkaan tyytyväisyyttä. Palveluiden yleisölähtöisyyteen kiinnitetään erityistä huomiota. Näyttelytoiminnan asiakastyytyväisyystavoitteena on, että kävijöistä vähintään 92 % on tyytyväisiä henkilökunnan palvelualttiuteen, tavoitettavuuteen ja palvelujen sujuvuuteen. Maksullisen palvelutoiminnan tavoitteena on 3,5 miljoonan euron tulokertymä. Tuloilla katetaan noin 19 % maksullisen toiminnan kokonaiskustannuksista ja noin 56 % erilliskustannuksista. Tästä seuraa, että hintatuella tulee kattaa noin 41 % maksullisen toiminnan erilliskustannuksista. Tuottojen ja hintatuen lisäksi maksullisen toiminnan erilliskustannuksia katetaan sponsorirahoituksella (2 %). Näyttelyihin ja teattereihin tavoitellaan yhteensä kävijää, joista 55 % on maksavia. Taidemuseoalan sekä tutkimus- ja muun yhteistyön kehittämisen tulosalueella painopiste on taidemuseon tulevan oikeudellisen muodon muutoksesta sekä organisaatiomuutoksesta aiheutuvissa henkilöstön kehittämis- ja muutoshankkeissa. Hallinto- ja tukipalvelujen tulosalueella keskitytään muutoksen valmisteluun ja pyritään edesauttamaan muutosprosessin toteutumista sitä myöten kun päätöksiä tehdään. Tietohallinto on vahvasti edistämässä Kansallisen digitaalisen kirjaston toteuttamista sekä jatkaa Muusa palvelun maksullisen palvelutoiminnan ja palveluprosessien kehittämistä sekä ylläpitämistä. Seuraavassa esitetään vuoden 2012 tulostavoitteet tulosalueittain (luvut ). Lopuksi käsitellään lyhyesti taloudellisia tavoitteita, niihin liittyvää tavoitteiden asetantaa ja seurantaa (luku 5.5). Liitteessä 1 esitetään Valtion taidemuseon toiminnan määrällisiä tavoitteita strategisten painopisteiden mukaan jaotellusti vuonna

9 5.1 KULTTUURIPERINNÖN HOITO (TA I) Taidekokoelmien kartuttaminen, dokumentointi sekä konservointi ja säilytys Valtion taidemuseon taidekokoelmien kartuttamisessa, inventoinnissa ja luetteloinnissa, esilläpidossa, säilytyksessä, hoidossa ja konservoinnissa, lainaus- ja talletustoiminnassa sekä katsastuksessa ja valvonnassa noudatetaan Valtion taidemuseon kokoelmasääntöä ja kokoelmapoliittista ohjelmaa (2011). Digitaalisen kokoelman kartuttamista ja hoitoa ohjaa Valtion taidemuseon digitointistrategia (2010). Kokoelmatoiminnassa sitoudutaan EU:n tavoiteasetannan mukaiseen kokoelmien liikkuvuuteen. Kokoelmatoiminnan kehittämisen tukena toimii eri toimintayksiköiden edustajista muodostettu kokoelmahallinnan koordinointiryhmä. Erityisenä kehittämiskohteena on hankintoja koskevan rahoituspohjan laajentaminen. Priorisointisuunnitelmiin perustuvaa omien kokoelmien konservointia pyritään lisäämään erillisprojektein. Luonnoskirjakokoelmien kuntoinventointia, konservointia ja digitointia jatketaan. Vuonna 2012 jatketaan kokoelmien 10-vuotisinventaariota. I Valtion taidemuseon tulostavoite vuodelle 2012 (vaikuttavuus) Kokoelmahallintaa vahvistetaan ja kokoelmia kartutetaan Ateneumin taidemuseon, Nykytaiteen museo Kiasman, Sinebrychoffin taidemuseon ja Kuvataiteen keskusarkiston hankintapolitiikan ja kokoelman luonteen mukaisesti Kuvataiteen tietovarantojen kartuttaminen, dokumentointi ja säilytys Kuvataiteen keskusarkiston perustoiminnassa painottuvat kokoelmien kartuttamisen ohella tietovarantojen saavutettavuuden parantaminen, aineistojen digitointi, digitaalisen aineiston säilyvyyden varmistaminen ja verkkosaatavuuden lisääminen sekä aineistojen hallintaan liittyvien tietokantojen kehittämistyö. Taidehistoriallisten asiakirja-arkistojen Karkki-tietokannan asiakasliittymä siirretään verkkoon. Keskusarkiston omaa dokumentointitoimintaa jatketaan, ja arkiston dokumentointistrategia valmistuu. Kuvapalvelussa kehitetään VTM:n taideteoskuvien digitaalista verkkokauppaa yhteistyöprojektina osana koko VTM:n verkkokaupan kehittämistä. Keskusarkisto osallistuu muistiorganisaatioiden yhteistyöhön muun muassa Kansallinen digitaalinen kirjasto -hankkeessa. Mikäli hankkeeseen saadaan edelleen ministeriön myöntämää erillisrahoitusta, jatketaan Hugo Simbergin negatiiviaineistojen digitointia ja aloitetaan Suomen taideyhdistyksen pöytäkirjojen digitointi. Taidemuseon digitointihankkeet ovat tuottaneet runsaasti digitaalista aineistoa, jonka loppukäyttöön liittyviä kysymyksiä ei ole vielä ratkaistu. Erityistä huomiota on tässä vaiheessa kiinnitettävä siihen, että digitoituja aineistoja saadaan asiakkaille helposti käytettävään muotoon, joko museon tiloissa tai verkon välityksellä. Tämä edellyttää mahdollisesti resurssien suuntaamista itse digitoimisesta näiden aineistojen tuotteistamiseen. Mediataiteen arkistoprojektin toiminta selkeytetään yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön, Kavan ja AV-arkiston kanssa. Mediataiteen arkistointia jatketaan, jos ministeriö myöntää VTM:n kehykseen tarvittavan lisärahoituksen. Muutoin huolehditaan pelkästään KKA:n dokumentointituotannossa syntyvien video- ja ääniteaineistojen arkistoinnista. 10

10 II Valtion taidemuseon tulostavoite vuodelle 2012 (tuotokset ja laadun hallinta) Kulttuuriperinnön digitaalista saatavuutta ja pitkäaikaissäilytystä edistetään sekä kokoelmavarannon esittelyä edistäviä ratkaisuja kehitetään mm. vaikuttamalla tekijänoikeuslainsäädännön ja tekijänoikeusjärjestelmän soveltamiskäytäntöihin. 5.2 NÄYTTELY- JA OHJELMISTOTUOTANTO SEKÄ MUU YLEISÖLLE SUUNNATTU TOIMINTA (TA II) Näyttely-, ohjelma- ja projektitoiminta Valtion taidemuseon näyttely- ja ohjelmatoiminnan perustana on näyttelypoliittinen ohjelma (VTM dnro 6/500/2006). Valtion taidemuseon näyttelykoordinaatiotyöryhmä jatkaa toimintaansa vuonna Ateneumin taidemuseo Kokoelmanäyttelyt Ateneumissa pidetään jatkuvasti esillä museon kokoelmiin kuuluvia suomalaisen ja kansainvälisen taiteen merkkiteoksia, jotka valottavat suomalaisen taiteen historiaa ja merkitystä. Lisäksi Ateneumin kokoelmista kootaan eri näkökulmista ja tiettyä teemaa valottaen pienimuotoisia fokus-näyttelyjä. Vuoden aikana toteutetaan yhteensä viisi fokus-näyttelyä, joita ovat mm. Symbolismin hengessä sekä Akseli Gallen-Kallela ja Taos. Erikoisnäyttelyt Vuoden 2012 helmikuusta alkaen nähdään Ateneumissa ruotsalaisen taiteen rakastetuimpia klassikoita Carl Larsson. Näyttely toteutetaan yhteistyöhankkeena Turun taidemuseon kanssa. Kesällä avautuu laaja Helene Schjerfbeck näyttely, joka on osa taiteilijan 150-juhlavuoden ohjelmistoa. Vuoden päättää Symbolistinen maisema näyttely, joka esittelee laajan kansainvälisen valikoiman symbolistista maisemamaalausta 1900-luvun vaihteen molemmin puolin. Näyttely toteutetaan Van Gogh museon, Skotlannin kansallisgallerian ja Ateneumin taidemuseon yhteistyönä. Nykytaiteen museo Kiasma Kokoelmat, kokoelmanäyttelyt ja kokoelmiin liittyvät projektit Syksyllä toteutetaan kokoelmanäyttely Dokumentti, jonka lähtökohtana on pohtia dokumentin käsitettä ja sen käyttöä nykytaiteessa. Erikoisnäyttelyt Alkuvuodesta Kiasmassa nähdään Thank You for the Music teemanäyttely nykykuvataiteen ja populaarimusiikin välisestä rajankäynnistä. Keväällä esitellään Janet Cardiffin & George Bures Millerin ääntä monipuolisesti käyttäviä installaatioteoksia. Tämän jälkeen on esillä Sarjakuva 11

11 näyttely, joka päivittää suomalaisen taidesarjakuvan tilaa. Kesäkuussa avautuvassa Camouflage näyttelyn teemana on nykytaiteen ja designin vuoropuhelu ja niiden reviirien sekoittuminen. Syyskaudella Kiasma esittelee Osmo Rauhalan yksityisnäyttelyn. Lisäksi syksyllä nähdään Toby Zieglerin installaatio. Sinebrychoffin taidemuseo Kokoelmat ja kokoelmanäyttelyt Sinebrychoffin taidemuseon toiminnan ytimen muodostaa museorakennuksen toisessa kerroksessa esillä oleva Paul ja Fanny Sinebrychoffin kotimiljöö (interiöörimuseo) alkuperäisine huonekaluineen ja taideteoksineen. Erikoisnäyttelyt Alkuvuodesta on esillä Rembrandt Kuparilaatan mestari näyttely, mikä esittelee taiteilijan grafiikan materiaalista puolta. Näyttelyn kokonaisuus kuuluu Eremitaasin Rovinski-kokoelmaan. Syyskaudella toteutetaan Romanttinen näkymä näyttely, jossa nähdään alankomaalaisia ja belgialaisia maalauksia 1800-luvulta keräilijä Jeff Rademakersin kokoelmasta Kulttuuri- ja yleisöpalvelut Museopedagoginen toiminta Valtion taidemuseon museoyksiköiden toimintoja kehitetään VTM:n saavutettavuus- ja monikulttuurisuusstrategian pohjalta. Ateneumin taidemuseon organisaatiorakenteen myötä museopedagoginen, asiakaslähtöisyyttä tukeva toiminta on integroitu kaikkiin sektoreihin. Tavoitteena on kehittää opasvarausjärjestelmän palvelutasoa ja erilaisia opastusformaatteja. Kiasman pedagogisen toiminnan painopistealueena on nuori yleisö, jolloin Kultu-ryhmän toiminnassa toteutetaan nuorten osallistuminen kevään näyttelyiden suunnittelu- ja toteutustyöhön. Toisena painopistealueena on uusien yhteistyö- ja toimintamuotojen tukeminen. Yhteistyöhankkeita toteutetaan sekä kansainvälisten että paikallisten toimijoiden kanssa Sinebrychoffin taidemuseossa painotetaan erilaisia taiteen tekniikoita. Museo jatkaa onlineopetuksen kehittämistä päänäyttelyiden yhteydessä. Yleisöille tarjotaan näyttelyihin liittyvää oheisohjelmaa ja musiikkioppilaitosten kanssa jatketaan konserttitoimintaa. Taiteidenvälinen ohjelmisto: Ateneum-sali ja Kiasma-teatteri Ateneum-salin ohjelmisto on yhä tiiviimmin yhteydessä taidemuseon näyttely- ja museopedagogiseen toimintaan. Ateneum-salin päätavoitteena on tarjota uusia näkökulmia Ateneumin näyttelyiden teemoihin monitaiteellisten esitysten, tapahtumien ja puheohjelmien kautta. 12

12 Kiasma-teatteri kehittää museota aktiivisena kulttuurin ja taiteen tuottajana sekä kohtaamispaikkana, joka vastaa näyttelyiden ulkopuolisen taiteellisen toiminnan kokonaisuuksista ja yksittäisistä tapahtumista yhdessä muiden Kiasman sisällön tuottajien ja ulkopuolisten yhteistyökumppaneiden kanssa. III Valtion taidemuseon tulostavoite vuodelle 2012 (tuotokset ja laadun hallinta) Kokoelma- ja erikoisnäyttelyitä toteutetaan yhteensä 15 kpl sekä tutkimus- ja näyttelyjulkaisuja 7 kpl. IV Valtion taidemuseon tulostavoite vuodelle 2012 (toiminnallinen tehokkuus) Näyttelyiden ja teattereiden kävijämäärätavoitteena on yhteensä kävijää, joista 55 % on maksavia kävijöitä. V Valtion taidemuseon tulostavoite vuodelle 2012 (vaikuttavuus) Kehitetään kokoelma- ja näyttelytoiminnan kansainvälisiä yhteyksiä. Kokoelmat verkossa ja verkkopedagogia Taidekokoelmat verkkopalvelua kehitetään yhdessä museoyksiköiden kanssa. Lisäksi koordinoidaan Kansallinen digitaalinen kirjasto hankkeessa Valtion taidemuseon osallistumista asiakasliittymään ja Valtion taidemuseon digitointihankkeissa digitoitujen aineistojen saatavuutta. Asiakaspalvelu Asiakaspalvelun perustana ovat henkilökunnan palvelualttius ja tavoitettavuus sekä palveluiden sujuvuus. Tavoitteena on luoda puitteet onnistuneelle museovierailulle. Valtion taidemuseon asiakaspalvelun tasoa kehitetään jatkuvasti museovalvojille ja kassavirkailijoille järjestetyllä asiakaspalveluun, turvallisuuteen sekä museon kokoelmiin ja erikoisnäyttelyihin liittyvällä koulutuksella. Lisäksi kiinnitetään huomiota myös museotilojen toiminnallisuuden, käytettävyyden ja viihtyvyyden kehittämiseen sekä museon kokoelma- ja näyttelytietojen saavutettavuuteen. Kävijäpalautteelle asetetaan tavoite, joka koskee näyttelyyn liittyviä palveluja. Asiakastyytyväisyyttä kartoitetaan ja kehitetään yhdestä kahteen kertaa vuodessa museoissa toteutettavien kävijätutkimusten avulla. VI Valtion taidemuseon tulostavoite vuodelle 2012 (tuotokset ja laadun hallinta) Henkilökunnan palvelualttiuden, tavoitettavuuden ja palvelujen sujuvuuden tavoitteena on, että museokävijöistä vähintään 92 % on sitä mieltä, että kokemukset ylittivät tai vastasivat odotuksia Julkaisutoiminta Valtion taidemuseon julkaisutoiminta perustuu innovatiiviselle julkaisu- ja myyntituotteiden kehittämiselle. Toiminnan organisoimiseksi ja tulokertymän kasvattamiseksi laaditaan suunnitelma kokonaisratkaisusta, joka pitää sisällään myymälätoiminnan, julkaisu- ja myyntituotteiden tuotannon, kohderyhmäkohtaisten tuoteryhmien kehittämisen sekä jakelun ja myynnin vahvistamisen myös verkossa. Lisäksi kehitetään osakustannusmalleja muiden kustantajien kanssa. 13

13 5.2.4 Tieto- ja asiantuntijapalvelut Tieto- ja asiantuntijapalveluita toteutetaan opetuksen, luentojen, lausuntojen, tutkijapalvelun ja neuvonnan sekä median palvelemisen välityksellä. Tavoitteena on, että toimintayksiköt tarjoavat korkeatasoista visuaaliseen taiteeseen ja taidemuseoalan kehittämiseen liittyvää tietoa ja asiantuntemustaan omilla osaamis- ja toiminta-alueillaan. Toimintaan osallistuu koko henkilökunta ja sitä pyritään tukemaan kehittämällä maksullisia palveluja. Korkeinta asiantuntemusta suunnataan erityisesti kotimaisiin, mutta myös ulkomailla oleviin taidemuseoihin, alan asiantuntijoille ja tutkijoille. Konservointilaitoksen asiantuntijapalvelujen tarjoamista jatketaan edelleen rajoitetusti resurssien puutteen vuoksi. Asiantuntijapalveluita ovat varsinaiset konservointipalvelut, materiaalitekninen tutkimusanalytiikka, röntgenkuvaukset, aitoustutkimukset ja konservoinnin neuvontapalvelut. Viranomaislausunnot tehdään yhteistyössä taidemuseon asiantuntijoiden kanssa Taideteosten lainaus ja talletukset museosta Museoiden taideteosten lainaus- ja talletustoimintaa koskevia periaatteita on täsmennetty kokoelmasäännössä ja kokoelmapoliittisessa ohjelmassa Lainauspyynnöt käsitellään aina yhteistyössä konservointilaitoksen kanssa ja tavoitteena on, että vain sellaiset teokset lainataan, jotka kuntonsa puolesta ovat riittävän kestäviä kuljetusta ja esillepanoa varten. Konservointilaitos arvioi myös lainauskohteiden ja talletuskohteiden olosuhteiden tason ennen lainan tai talletuksen myöntämistä. Valtion taideteostoimikunnan hallinnoiman kokoelman liittäminen VTM:n kokoelmiin kasvattaa talletusteosten lukumäärän yli kymmenkertaiseksi. Käytäntöjen suunnittelu- ja organisointityö tehdään vuoden 2012 aikana. Tilanne saattaa edellyttää myös talletusten linjausten uudelleenarviointia Kansainvälinen näyttely- ja lainaustoiminta Kansainvälistä verkostoa kehitetään ja kansainvälisyyttä vahvistetaan kaikilla toiminnan osaalueilla. Kansainvälinen lainaustoiminta on kasvanut yhteistyöverkoston rakentamisen myötä ja muodostaa suhteellisen ison osan koko lainaustoiminnasta. Ateneumin Helene Schjerfbeck näyttelyä suppeampia näyttelyitä on suunniteltu Tanskan Ordrupgaardin ( ) jälkeen myös Göteborgin taidemuseon ja Waldemarsudden (Tukholma) kanssa. Ateneum lainaa huomattavan teosvalikoiman kansainväliseen Akseli Gallen-Kallelan näyttelyyn, mitkä ovat esillä keväällä 2012 Musée d Orsayssa Pariisissa ja myöhemmin kesällä Düsseldorfin Museum Kunstpalastissa. Lisäksi yhteistyössä Kadriorgin taidemuseon (Tallinna) kanssa valmistellaan Kadriorgissa vuonna 2013 esiteltävää näyttelyä Ateneumin kokoelmiin kuuluvista Ilja Repinin teoksista. Kuvataiteen keskusarkiston säilyttämästä Erkki Kurenniemen arkistokokoelmasta lainataan kesäksi 2012 Kasselin Documenta 13 näyttelyyn huomattava kokonaisuus, jossa se muodostaa taiteilijan elämäntyötä kuvaavan installaation. 14

14 5.3 TAIDEMUSEOALAN SEKÄ TUTKIMUS- JA MUUN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN (TA III) Valtakunnallinen taidemuseoalan kehittäminen Taidemuseoalan valtakunnallisen kehittämisen painopiste on taidemuseoalan yhteisten strategisten linjausten kehittämisessä. Vuonna 2011 käytyjen aluetaidemuseoiden nelivuotissuunnittelujen pohjalta tuetaan taidemuseoiden alueellisen ja valtakunnallisen työnjaon selkeyttämistä sekä yhteisten valtakunnallisten painopisteiden edistämistä. Valtakunnallisen taidekokoelmakartoituksen päivityksen suunnittelu aloitetaan, pohjaten vuoden Kehyksen suorittamaan kartoitukseen. Tavoitteena on kansallisen kokoelman kokoelmakuvaus. Lisäksi vahvistetaan kokoelmavarantojen saavutettavuutta osallistumalla Museoviraston Museo hankkeeseen. VII Valtion taidemuseon tulostavoite vuodelle 2012 (vaikuttavuus) Valtakunnallisella tasolla maan taidemuseoiden työnjakoa ja profiloitumista vahvistetaan selkeyttämällä kuvataiteen dokumentointia ja arkistointia koskevat käytännöt Muut yhteistyöhankkeet ja sidosryhmätoiminta Valtion taidemuseossa harjoitetaan yhteistyötä myös muiden kuin taidemuseoiden kanssa. Tällaisia tahoja ovat erilaiset tutkimus-, opetus- ja kuvataiteen museo- ja arkistointitoimintaa harjoittavat yhteisöt kuten yliopistot, kulttuuri- ja oppilaitokset, arkistot ja kirjastot sekä yhdistykset. Näiden lisäksi sidosryhmätoimintaa harjoitetaan olemalla aktiivisessa yhteydessä kotimaisiin taideyhdistyksiin, taidealalla toimiviin säätiöihin ja seuroihin. Yleisenä tavoitteena ovat maamme kuvataiteen ja visuaalisen kulttuurin ja tunnettuuden lisääminen niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Lisäksi keskeistä on yhteistyö Ateneumin ja Kiasman ystäväyhdistysten kanssa. Yritysyhteistyön avulla saatavia varoja suunnataan, aiempien vuosien tapaan, yleisösuhteen kehittämiseen niin laadullisesti kun määrällisestikin. Kyseisillä varoilla ja sopimuksilla panostetaan erityisesti markkinointitoimenpiteisiin; suurta yleisöä on entistä voimakkaammin pyrittävä saavuttamaan maksetun markkinoinnin keinoin taloudellisen tilanteen ja yleisen kilpailutilanteen edelleen kiristyessä. Valtion taidemuseon muille kuin museoyksiköille pyritään myös löytämään sponsorointimahdollisuuksia omin voimin, ilman ulkopuolista ostopalvelua Tutkimusprojektit Valtion taidemuseon roolia tutkimustiedon tuottajana ja julkaisijana arvioidaan parhaillaan uudelleen ja arvion tuloksena valmistuu tutkimusstrategia vuoden 2012 aikana. Ateneumin taidemuseo jatkaa European Revivals tutkimus- ja näyttelyprojektihanketta, joka toteutetaan vuosien aikana. Tutkimusprojekti, Myths, Legends and Dreams of a Nation, nostaa ensimmäistä kertaa eri maiden kansalliset renessanssit yhteiseen tarkasteluun. Lokakuussa 2012 järjestetään Ateneumissa seuraava kansainvälinen Revivals-konferenssi. Lisäksi Ateneum 15

15 on mukana Amsterdamin Van Gogh museon ja Skotlannin kansallisgallerian kanssa Symbolist Landscape näyttely-, tutkimus- ja julkaisuhankkeessa. Ateneum osallistuu Nordic Art työnimellä kulkevan näyttelyprojektin tutkimukselliseen osuuteen. Groningenin taidemuseo ja Kunsthalle der Hypo-Kulturstiftung Münchenissä järjestävät näyttelyn Helene Schjerfbeckin suurnäyttelyyn liittyvää tutkimustoimintaa jatketaan yksiköissä tuottaen vuonna 2012 ilmestyvän uudistetun catalogue raisonnée luettelon. Sinebrychoffin taidemuseossa jatketaan Eliel Aspelin-Haapkylän kokoelman maalausten tutkimusta. Uutena tutkimuksena aloitetaan 1700-luvun pastellimaalausten materiaalitutkimus ja Gustav Lundbergin käyttämien materiaalien vertailu. Kuvataiteen keskusarkisto vetää Erkki Kurenniemen tuotantoa koskevaa tutkimushanketta liittyen Kurenniemen arkistoon, mikä julkaistaan Kiasman näyttelyn yhteydessä Kuvataiteen keskusarkisto tekee yhteistyötä Ateneumin kanssa osana Ateneumin tulevien suurten näyttelyiden taustatutkimusta ja jatkaa perustutkimushankettaan Suomen kuvataiteen bibliografian sisältötuotannosta mikäli opetus- ja kulttuuriministeriöltä saadaan tähän erillinen rahoitus. Museoiden yleisöjä, yleisösuhdetta ja kävijyyttä erittelevä tutkimushanke saadaan päätökseen Kehyksessä, mitä on tehty yhteistyössä Suomen museoliiton, Museoviraston ja Heurekan kanssa. Sinebrychoffin taidemuseon kokoelmatoimintaa käsittelevä tutkimushanke valmistuu. Kehys toimii osajärjestäjänä Kuvataideakatemian vetämässä EU-tutkimushankkeessa Identiteetti ja konteksti: taiteellinen tutkimus ( ). Konservoinnin tutkimusprojektit tuottavat konservaattoreille syventävää tietoa konservointitoimenpiteiden perustaksi ja ovat osaltaan avuksi taidehistoriallisessa aitoustutkimuksessa. Vuoden 2012 aikana jatketaan ikonien oikeaan ajoittamiseen tähtäävää tutkimusprojektia suomalaisissa kokoelmissa olevien ikonien materiaaleista asiantuntijayhteistyönä Ortodoksisen kirkkomuseon ja Valamon konservointilaitoksen kanssa. Helene Schjerfbeckin teosten materiaalikartoitusta jatketaan Julkaisuvaihto Julkaisuvaihtoa jatketaan luotujen periaatteiden mukaisesti niin kotimaassa kuin ulkomaisten yhteistyötahojen kanssa tavoitteena kartuttaa Valtion taidemuseon kirjastojen aineistoja sekä tiedottaa tätä kautta myös taidemuseon omasta näyttely- ja tutkimustoiminnasta Kansainväliset toimikunnat ja henkilökunnan toiminta asiantuntijana Taidemuseon tehtävänä on ylläpitää ja kehittää myös kansainvälisiä suhteita kuvataiteen alalla. Osallistumisen yleisenä tavoitteena on verkottumisen ohella vaikuttaa taidemuseolaitosta koskeviin päätöksiin ja sopimuksiin sekä lisätä maamme museoiden ja taiteen tunnettuutta myös kansainvälisesti. 16

16 5.4 TUKIPALVELUT (TA IV) Valtion taidemuseon sisäiset prosessit ja strategiat Vuonna 2012 keskitytään muutosprosessin linjaamiin kehittämistoimenpiteisiin. Valtion taidemuseo vastaa omalla panoksellaan tulevista, oikeudellisen aseman muutoksesta aiheutuvista henkilöstön kehittämis- ja muutoshankkeiden sekä sisäisten uudistusprosessien läpivienneistä. Lisäksi tuetaan strategioiden jalkauttamista ja toimeenpanoa (arviointi-, digitointi-, kokoelma-, tutkimus-, verkkoviestintä-, saavutettavuus- ja diversiteettistrategia sekä yritysyhteistyöhön ja kestävään kehitykseen liittyvät strategiat) ja ydintoimintoihin liittyvien prosessien kehittämistä Viestintä, markkinointi, yritysyhteistyö sekä kävijätutkimus Viestinnän ja markkinoinnin koordinointityön kehittäminen keskittyy VTM-tason linjauksiin ja tukee organisaation muutosprosessia. Valtion taidemuseon sisäistä ja ulkoista verkkoviestintää ylläpidetään ja vahvistetaan. Portaalisivuston sisällöllinen ylläpito vakiinnutetaan ja kehitetään sen mediapalvelukokonaisuus, mikäli rahoitus pystytään järjestämään tietohallinnon kehittämismäärärahoista. Valtion taidemuseon markkinoinnissa toteutetaan ja kehitetään kävijämääriin, julkaisuihin ja myyntituotteisiin liittyviä seurantoja ja analyysejä sekä analysoidaan markkinoinnillisten toimenpiteiden vastaanottoa sekä kulu- ja tulosvaikutusta. Lisäksi panostetaan suoramarkkinointitoimenpiteiden ja asiakashallintajärjestelmän markkinoinnillisen käytön laajentamiseen ja monipuolistamiseen kustannustehokkuutta painottaen. Yksiköiden viestintä- ja markkinointitoimilla tuetaan näyttelyiden ja muun ohjelmistotoiminnan toteutumista ja tehdään suunnitelmallista markkinointiyhteistyötä talouselämän eri sektoreiden kanssa. Yritysyhteistyössä keskitytään sponsorointiprosessin ja kokonaisuuteen liittyviin uudelleenjärjestelyihin ja prosessin rakenteelliseen ja operatiiviseen suunnitteluun. Kävijätutkimus Kävijätutkimukset tehdään yhdestä kahteen kertaan vuodessa kussakin Valtion taidemuseon museoyksikössä. Kävijätutkimuksia hyödynnetään VTM-tason seurannassa ja arvioinnissa ja niiden palautteen perusteella käynnistetään kehittämistoimenpiteitä Henkilöstöhallinto ja henkilöstön kehittäminen Valtion taidemuseon osaamistyöryhmä vastaa Valtion taidemuseon yleisen henkilöstökoulutuksen kehittämisestä ja vuosittaisen koulutusohjelman laatimisesta. Huomion kohteina ovat mm. muutoksen hallinta, osaamisen ja asiantuntijuuden jakaminen ja vuorovaikutteisuus, monialaisen työyhteisön haasteet, valmistautuminen työtekijöiden eläkkeelle siirtymisiin ja uusien työntekijöiden työhön ohjaus mm. perehdyttämisohjelman ja esimiespajojen avulla. 17

17 Vuonna 2011 aloitettua muutoksenhallintakoulutusta jatketaan suunnaten valmennuksia sekä koko henkilökunnalle että erityisesti esimiehille. Vuoden aikana valmistaudutaan Valtion taidemuseon oikeudellisen aseman muutokseen tehden uuden henkilöstöhallintojärjestelmän kartoitusta ja valmistellen kilpailutuksen aloittamista. Lisäksi on tehtävä valmistelua palvelukeskus yhteistyön purkamiseen. Henkilöstöhallinnon toiminnan painopisteenä on lisäksi henkilöstön hyvinvoinnin, jaksamisen ja muutoksenhallinnan tukeminen. Erityisesti oikeudellisen aseman muutos sekä sisäiset hankkeet, edellyttävät näihin asioihin panostamista, koska henkilökunnan jaksaminen joutuu kovalle koetukselle muutostilanteen valmistelussa. VIII Valtion taidemuseon tulostavoite vuodelle 2012 (henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen) Henkilöstön osaamista, kouluttamista ja tiedonkulkua kehitetään osana kokonaisvaltaista henkilöstöpolitiikan toteuttamista. IX Valtion taidemuseon tulostavoite vuodelle 2012 (henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen) Tuottavuushankkeeseen liittyen henkilöstön kokonaismäärätavoite on Tietohallinto Valtion taidemuseossa toteutetaan kulttuuriomaisuuden digitointiin liittyvää digitointistrategiaa. Tietohallinto on mukana kulttuuriomaisuuden digitointityössä tietotekniikan perusinfrastruktuurin kehittämishankkeilla sekä Muusa-palvelun kautta. Muusa-palvelun maksullista palvelutoimintaa ylläpidetään ja kehitetään sekä Muusa-ohjelmiston kehitystyötä jatketaan. Kansallisen digitaalisen kirjaston asiakasliittymän ja pitkäaikaissäilytyksen järjestelmien liittymät otetaan huomioon keskeisinä kehitysprojekteina. Valtion taidemuseo osallistuu myös Museo 2015 hankkeeseen taidemuseaalisen asiantuntemuksen varmistamiseksi ja Muusa-palvelun tulevaisuuden kehityslinjauksissa otetaan huomioon hankkeen tavoitteet. Tietohallinnon keskeinen hanke on digitaalisen arkistoinnin ja pitkäaikaissäilytyksen teknisen infrastruktuurin kehittäminen yhteistyössä CSC:n kanssa. Palvelimien teknisiä käyttöpalveluja hankitaan CSC Tieteellinen laskenta Oy:ltä inhouse hankintana. CSC:n konesaliin hankitun kapasiteetin laajentamista jatketaan ja kehitetään siirtämällä VTM:n verkkopalveluja soveltuvin osin uusille virtualisoiduille alustoille. Yhteistyössä asiakirjahallinnon kanssa selvitetään Valtion taidemuseon yhteisen asianhallintajärjestelmän käyttöönottoprojektin edellytykset tulevina vuosina. Organisaatiomuodon muuttuminen voi aiheuttaa tarvetta uudelleen arvioida toteuttamisaikataulu, koska samaan aikaan tulee sijoittaa useita tietojärjestelmiin liittyviä muutoshankkeita Kiinteistö- ja materiaalihallinto sekä turvallisuus- ja riskihallinto Kiinteistöhallinnossa pyritään toteuttamaan Ateneumin sisäpihaan kohdistuvat muutokset ja lisärakentaminen. Ateneumin puiston kahvilarakennusta sekä Ateneumin maanalaista laajennusta 18

18 pyritään edistämään. Energian säästöohjelmaa jatketaan tarkoituksena saada säästöjä kulutuksessa. Tavoitteellinen säästö on 9 %:n lasku laskennallisesta kokonaiskulutuksesta. Tilojen käytöstä on tarkoitus teettää Workplace-suunnitelma ulkopuolisella asiantuntijaorganisaatiolla Materiaalihallinnossa keskitytään toteuttamaan ja vakiinnuttamaan tavaran vastaanotto ja jakelu keskitetysti noudattaen valtion hankintastrategiaa. Turvallisuus- ja riskihallinnossa jatketaan turvallisuusstrategian mukaisten toimenpiteiden toteuttamista. Riskienhallintaprosessissa keskitytään käytännön toimenpiteiden toteuttamiseen. Salivalvojien valmiuksia lisätään kouluttamisella. Lisäksi järjestetään pelastusharjoituksia ja turvallisuuskoulutuksia, poistumisharjoituksia sekä tehdään arviointeja ja raportointeja. Harjoituksissa opetellaan eri uhkatilanteiden hallintaa Kuljetus Kuljetuspalvelut tuotetaan vuokratulla kuljettajahenkilöstöllä ja omalla ajoneuvokalustolla. Kuljetuspalveluiden ostosopimus jatkuu toistaiseksi voimassa olevana Valtion taidemuseon muut kehittämishankkeet ja hallinto- ja tukipalvelut Valtion taidemuseon oikeudellinen palvelu keskittyy taidemuseolle spesifisen sopimusjuridiikan kehittämiseen. Erityisesti sopimuskäytäntöjen toimivuus ja kehittäminen digitaalisten verkkohankkeiden alueella vaatii huomiota Valtion taidemuseon tasolla, yksikkökohtaisesti ja edunvalvontana valtakunnallisella tasolla. Mahdollisuuksien mukaan oikeudelliset palvelut antaa taidemuseoalan juridista konsultointia valtakunnan tasolla. Vuonna 2012 painottuvat tekijänoikeudellisten lisenssiratkaisujen selvittelyn lisäksi näyttelysopimusten kehittämistä ja toimivuuden arviointia. Toteutuessaan Laki kiellosta takavarikoida eräitä Suomeen tuotuja näyttelyesineitä edellyttää sen toimintakäytäntöjen luomista ja arviointia. Lisäksi jatketaan KAM-sektorin yhteistyötä. Taloushallinnossa valmistaudutaan taidemuseon oikeudellisen aseman muutokseen tehden uuden taloushallintojärjestelmän kartoitusta ja valmistellen kilpailutuksen aloittamista. Lisäksi on tehtävä valmistelua palvelukeskus yhteistyön purkamiseen. Vuoden aikana pyritään aloittamaan toimivan taidemuseon sisäisen taloushallinnon organisoiminen, missä yhteydessä kartoitetaan työtehtävät sekä osaamiseen ja koulutukseen liittyvät tarpeet. 5.5 TALOUDELLISET TAVOITTEET Kun näyttely- ja ohjelmistotuotanto sekä muu yleisölle suunnattu toiminta tulosalue II:lla on maksullista toimintaa, asetetaan sille sisällöllisten tavoitteiden ohella myös taloudellista tulosta koskevia tavoitteita. Tulosalueen toiminta rahoitetaan asiakkailta saatavien aitojen tulojen ja yritysyhteistyötulojen ohella talousarviossa myönnettävällä hintatuella kulttuuripoliittisista syistä. Tämän vuoksi maksullisen toiminnan tavoitteena ei ole tuottaa ylijäämää, vaan tavoitteen asettelun painopiste on siinä, kuinka paljon kustannuksista katetaan tuloilla ja kuinka paljon hintatuella. 19

19 Kustannusvastaavuus Liitteessä 2 esitetään maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma ja siihen perustuvat tunnusluvut vuoden 2012 osalta. Laskelmassa on otettu huomioon, että tuottojen ja hintatuen lisäksi maksullisen toiminnan erilliskustannuksia katetaan sponsorirahoituksella. Sponsorirahoitusta vastaavista menoista on osan ( euroa) oletettu olevan maksullisen toiminnan menoja ja kohdistuvan siten tulosalueelle II (Näyttely- ja ohjelmistotuotanto sekä muu yleisölle suunnattu toiminta). Loput ( euroa) on kohdistettu tulosalueelle IV markkinointiin ja viestintään. Laskelman mukaan tuotoiksi on arvioitu 3,5 milj. euroa, erilliskustannuksiksi 6,3 milj. euroa ja kokonaiskustannuksiksi 19,0 milj. euroa. Näiden arvioiden pohjalta laskettu tuottojen ja erilliskustannusten erotus eli käyttöjäämä on 2,8 milj. euroa. Tuottojen ja kokonaiskustannusten erotus eli alijäämä on 15,4 milj. euroa. Maksullisen toiminnan erilliskustannuksista katetaan maksullisen toiminnan tuotoilla 3,5 milj. euroa eli hintatuen tarve (=käyttöjäämä-sponsorirahoitus) on 2,6 milj. euroa. X Valtion taidemuseon tulostavoite vuodelle 2012 (toiminnallinen tehokkuus) Maksullinen toiminta (kustannusvastaavuus) a)tuotoilla katetaan 19 % maksullisen toiminnan kokonaiskustannuksista b)tuotoilla katetaan 56 % maksullisen toiminnan erilliskustannuksista c) Hintatuen määrä on 41 % maksullisen toiminnan erilliskustannuksista Tunnusluvut ja kustannuslaskenta Taidemuseon toiminta on luonteeltaan sellaista, että tavanomaisten tuottavuutta ja taloudellisuutta kuvaavien tunnuslukujen laskeminen ei ole mahdollista. Sitä vastoin muun tyyppisiä tunnusluja lasketaan tulosalueilla II (näyttely- ja ohjelmistotuotanto sekä muu yleisölle suunnattu toiminta) ja IV (hallinto-, tuki- ja asiakaspalvelut). Tulosalueen II tunnusluvut ovat ainakin osin suhteellisen laajasti käytössä eri alojen kulttuurilaitosten toiminnan kuvauksessa. Niillä mitataan näyttelykäynnin keskihintaa ja keskituloa, kävijöiden määrää sekä näyttelyjulkaisujen myytyjä määriä painosta kohden. Tulosalueen IV tunnusluvuilla mitataan hallinnollisten palvelujen osuutta taidemuseon kokonaiskustannuksista. Taidemuseon tunnusluvut on esitetty ensimmäistä kertaa vuoden 2006 talousarvioehdotuksessa taulukkomuodossa kattaen tulosprisman osa-alueet. Kyse on tilivelvollisuusuudistukseen liittyvistä budjetoinnin muuttuneista käytännöistä. Kyse ei kuitenkaan ole varsinaisista ohjaavista numeerisista tavoitteista, vaan näitä tunnuslukuja koskevista arvioista tulevien vuosien osalta. Esitetyt taloudelliset tavoitteet eivät ole jatkuvasti kasvavia johtuen kulttuurialan luonteesta. Erilaisten numeeristen tunnuslukujen rinnalla on huomioitava pitkän tähtäimen vaikuttavuus, joka otetaan huomioon näyttelyiden sisällöllisissä valinnoissa ja tavoitteen asettelussa. Suoritteiden määrän osalta tulee huomioida niiden vaihteleva laajuus. Näyttelykäynnin keskihinnassa syntyy eroavaisuuksia alustavan ja lopullisen vuosisuunnitelman välillä, sillä vuoden aikana voidaan näyttelytoimintaan kohdentaa lisärahoitusta mitä ei alustavassa vuosisuunnitelmassa voida ennakoida. 20

20 XI Valtion taidemuseon tulostavoite vuodelle 2012 (toiminnallinen tehokkuus) Taloudelliset tavoitteet a) Näyttelykäynnin keskitulo 5,4 euroa b) Näyttelykäynnin keskihinta 3,8 euroa c) Näyttelyjulkaisujen myydyt määrät suhteessa painosmääriin 60 % d) Hallinnollisten palvelujen osuus kokonaiskustannuksista 16 % Taidemuseon kustannukset lasketaan tulosalueittain ja toiminnoittain. Toimintoluokittelu on varsin karkea. Toiminnot ovat samat kuin tulosalueiden alaluokittelut tässä tulossopimuksessa. KUSTANNUKSET TULOSALUEITTAIN (1000 EURO) Tulosalue TA I TA II TA III TA IV Liitteestä 3, jossa kuvataan ensisijaisesti taidemuseon eri tulosalueille vuonna 2012 käytettävissä olevat määrärahat, näkyy samalla eri tulosalueiden kustannusten suuruusluokka ja kustannusten määrien keskinäiset suhteet. 21

VTM dnro 6 /020/2010 VALTIO N TAIDEMUSEON. Tulossopimus VUOSILLE 2011-13

VTM dnro 6 /020/2010 VALTIO N TAIDEMUSEON. Tulossopimus VUOSILLE 2011-13 VTM dnro 6 /020/2010 VALTIO N TAIDEMUSEON Tulossopimus VUOSILLE 2011-13 VALTION TAIDEMUSEON TULOSSOPIMUS VUOSILLE 2011-13 Käsitelty Valtion taidemuseon yt-neuvostossa 30.11.2010 ja j ohtoryhmässä 1.12.2010

Lisätiedot

VTM dnro 4/020/2006 VALTIO N TAIDEMUSEON. Tulossopimus VUOSILLE 2005-07 TARKISTUS VUODEN 2007 OSALTA

VTM dnro 4/020/2006 VALTIO N TAIDEMUSEON. Tulossopimus VUOSILLE 2005-07 TARKISTUS VUODEN 2007 OSALTA VTM dnro 4/020/2006 VALTIO N TAIDEMUSEON Tulossopimus VUOSILLE 2005-07 TARKISTUS VUODEN 2007 OSALTA 1 VALTION TAIDEMUSEON TOIMINTA-AJATUS Valtion taidemuseo on Ateneumin taidemuseon, Nykytaiteen museo

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus Opetus- ja kulttuuriministeriön toimialan tietohallinnon yhteistyökokous 25.5.2011 Kansallinen digitaalinen kirjasto: taustaa Kansallinen tietoyhteiskuntastrategia

Lisätiedot

Digitoinnin työpaja 3a/4 Äänitteiden digitoinnin perusteita

Digitoinnin työpaja 3a/4 Äänitteiden digitoinnin perusteita Digitoinnin työpaja 3a/4 Äänitteiden digitoinnin perusteita 15.1.2010 Toni Suutari www.kdk2011.fi Kansallinen digitaalinen kirjasto parantaa kirjastojen, arkistojen ja museoiden sähköisten aineistojen

Lisätiedot

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia Tulevaisuuden Museo-Suomi Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia 24.10.2010 Taiteen ja kulttuurin luova vaikutus säteilee elämän kaikille alueille. Hallitusohjelma Kattavin

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Kuvataidetta ja visuaalista kulttuuria koskevan tiedon saavutettavuutta, saatavuutta ja välittämistä edistetään laadukkailla ja monipuolisilla museopedagogisilla

Lisätiedot

Kauden museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden ainopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden ainopiste 1: Kokoelmien saavutettavuuden parantaminen

Lisätiedot

Tulossopimus. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Näkövammaisten kirjaston tulossopimus vuosille 2011 2013

Tulossopimus. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Näkövammaisten kirjaston tulossopimus vuosille 2011 2013 1 Opetus- ja kulttuuriministeriön ja n tulossopimus vuosille 2011 2013 1. Arvot, toiminta-ajatus ja visio Arvot Kirjasto toteuttaa toiminnassaan opetusministeriön hallinnonalan yhteisiä arvoja, joita ovat

Lisätiedot

Kokoelmat ja museopoliittinen ohjelma

Kokoelmat ja museopoliittinen ohjelma Kokoelmat ja museopoliittinen ohjelma TAKO-kevätseminaari 8.2.2017 Mirva Mattila Museopoliittinen ohjelmatyö (1/3) Työryhmän toimikausi 1.8.2015 31.12.2016 Tehtävät laatia linjaukset ja painopisteet museotoiminnalle

Lisätiedot

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus 11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus S e l v i t y s o s a : Lääkelaitoksen tehtävänä on ylläpitää ja edistää lääkkeiden, terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden sekä verivalmisteiden käytön

Lisätiedot

KDK ja Museo 2015 yhteistyön kautta asiasanoituksen pulmien ratkomista, esim. rautatien termistö laajemmin MASAan.

KDK ja Museo 2015 yhteistyön kautta asiasanoituksen pulmien ratkomista, esim. rautatien termistö laajemmin MASAan. Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. Kokoelmien saavutettavuuden lisääminen 2. Valtakunnallisen tallennusyhteistyön toteutuminen TAKO -verkostossa 3. Tutkimustoiminnan edistäminen

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi

Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi Muistio 1 (5) VM040:00/2013 885/00.01.00.01/2013 19.2.2015 ICT-toiminto Anne Kauhanen-Simanainen Margit Suurhasko Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi Avoimen

Lisätiedot

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kulttuurin Kaukametsä Luova talous ja kulttuuri alueiden voimana 31.8.2011, Helsinki Hallitusohjelma Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen,

Lisätiedot

Liite 2 Valtakunnallisten erikoismuseoiden Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä neuvottelut Tekniikanmuseo Dnro 124/005/2011

Liite 2 Valtakunnallisten erikoismuseoiden Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä neuvottelut Tekniikanmuseo Dnro 124/005/2011 Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. 2. Elämyksellinen oppimisympäristö 3. Osallistava ja verkottuva kulttuuriperintöalan toimija Valtakunnallinen vaikuttaminen omaan erikoisalaan

Lisätiedot

VALTION TAIDEMUSEON TALOUSARVIOEHDOTUS

VALTION TAIDEMUSEON TALOUSARVIOEHDOTUS VTM dnro 3/204/2009 VALTION TAIDEMUSEON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2010 2 SISÄLTÖ TALOUSARVIOEHDOTUS 02. Valtion taidemuseon toimintamenot (siirtomääräraha 2v) 3 72. Valtion taidemuseon kokoelmien kartuttaminen

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

Digitoinnin laadun ja taloudellisuuden puolesta!

Digitoinnin laadun ja taloudellisuuden puolesta! Digitoinnin laadun ja taloudellisuuden puolesta! Digiwiki seminaari 13.12.2011 21.11.2011 Elina Anttila museo 2015 Museo 2015 Museoiden yhteishanke, vetäjänä Museovirasto yhteistyössä Valtion taidemuseon

Lisätiedot

Hankkeet ja yhteentoimivuus. OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen

Hankkeet ja yhteentoimivuus. OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen Hankkeet ja yhteentoimivuus OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 12.12.2012 Hallitusohjelman kirjaukset Yhteentoimivuus: kansallista perustaa Kirjastoja kehitetään vastaamaan tietoyhteiskunnan haasteisiin.

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2002

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2002 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ 1(3) Päivämäärä Dnro Metsäosasto 23.1.2002 250/06/2002 Viite Asia MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2002 Maa- ja metsätalousministeriö

Lisätiedot

Kauden museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 1 VAIN VIRKAKÄYTTÖÖN METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 2 OSASTO 12 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala (60.) Metsäntutkimuslaitoksen

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

Museoiden digitointiavustus

Museoiden digitointiavustus Museoiden digitointiavustus Digitointihankkeet ja museoiden yhteistyö tilaisuus 1.6.2010 Minna Karvonen, opetus- ja kulttuuriministeriö Kansallinen digitaalinen kirjasto parantaa kirjastojen, arkistojen

Lisätiedot

KDK-ajankohtaispäivä museoille

KDK-ajankohtaispäivä museoille KDK-ajankohtaispäivä museoille 29.4.2010 Mikael Vakkari Systeemipäällikkö Museovirasto / Tiedonhallintakeskus MUSEOVIRASTO KDK ja museot Museoiden keskeisten tietovarantojen saatavuuden ja käytettävyyden

Lisätiedot

GTK/373/02.00/2016. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017

GTK/373/02.00/2016. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Ei julkinen GTK/373/02.00/2016 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TAE 2017 1 LIITEMUISTIO Ei julkinen 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen

Lisätiedot

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET TOIMINTASUUNNITELMA 2016 1 1 TOIMINTA-AJATUS Sairaanhoitajien koulutussäätiön tarkoituksena on tukea ja edistää hoitotyön koulutusta ja ammatillista toimintaa kartuttamalla säätiön varoja ja käyttämällä

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriön konsernin uudistaminen

Opetus- ja kulttuuriministeriön konsernin uudistaminen Opetus- ja kulttuuriministeriön konsernin uudistaminen Yhdessä enemmän innovatiivisuutta uudella konserniajattelulla 14.12.2011 Harri Skog Kansliapäällikkö Uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA SUOMEN ELOKUVA-ARKISTON VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUODELLE 2005-2007

OPETUSMINISTERIÖN JA SUOMEN ELOKUVA-ARKISTON VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUODELLE 2005-2007 SUOMEN ELOKUVA-ARKISTO Helsinki 8.2.2005 Y:\hallinto\tekstit\Tulossopimus 2005-2007.doc OPETUSMINISTERIÖN JA SUOMEN ELOKUVA-ARKISTON VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUODELLE 2005-2007 Opetusministeriö ja Suomen elokuva-arkisto

Lisätiedot

Visio Miksi museokokoelmien digitaalista hallintaa tulee kehittää yhdessä ja keskitetysti. Visio Mikael Vakkari / Elina Anttila

Visio Miksi museokokoelmien digitaalista hallintaa tulee kehittää yhdessä ja keskitetysti. Visio Mikael Vakkari / Elina Anttila Miksi museokokoelmien digitaalista hallintaa tulee kehittää yhdessä ja keskitetysti Tärkeitä kysymyksiä Onko meillä varaa ylläpitää ja kehittää kymmeniä erilaisia kokoelmahallintajärjestelmiä ja niiden

Lisätiedot

Ajankohtaista ministeriöstä

Ajankohtaista ministeriöstä Ajankohtaista ministeriöstä Maakuntamuseoiden, aluetaidemuseoiden ja valtakunnallisten erikoismuseoiden johtajien tapaaminen 18.3.2015 Mirva Mattila Esityksen sisältö Kulttuuri- ja taidepolitiikan osaston

Lisätiedot

Osallistuminen oman erikoisalan keskusteluun

Osallistuminen oman erikoisalan keskusteluun Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. Oman erikoisalan museo- ja tallennustoiminnan kehittäminen valtakunnallisesti 2. Oman erikoisalan museoiden keskinäisestä yhteistoiminnasta

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla Kirsi Kaunisharju Kulttuuri perusoikeutena 1/2 Suomessa perustuslain 16 :n 2 momentin mukaan julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään,

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN TOIMINTAOHJE

ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN TOIMINTAOHJE Sosiaali- ja terveystoimen esikunnan 2.2.1 1 (5) ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN TOIMINTAOHJE Perusturvajohtaja 20.12.2012 Voimaan 1.1.2013 Perusturvajohtaja 24.2.2014 Voimaan

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden iite 2 ainopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan

Lisätiedot

SYKEn strategia

SYKEn strategia SYKEn strategia 2011 2014 2 SYKEN MISSIO, VISIO JA ARVOT Tuotamme yhteiskunnan kestävän kehityksen kannalta välttämätöntä tietoa, osaamista ja palvelua. Parannamme ja turvaamme ympäristöämme sekä ratkomme

Lisätiedot

Taideyliopistoselvityksen tilannekatsaus 2.12.2010

Taideyliopistoselvityksen tilannekatsaus 2.12.2010 Taideyliopistoselvityksen tilannekatsaus 2.12.2010 Taideyliopistoselvitystyöryhmän tehtävät Selvitystyöryhmän tulee: tehdä esitys siitä, millä edellytyksillä maahamme voidaan synnyttää kansallisesti ja

Lisätiedot

VARASTOKIRJASTO Tulossopimus

VARASTOKIRJASTO Tulossopimus VARASTOKIRJASTO 2013-2016 Tulossopimus 19.4.2012 VARASTOKIRJASTON ORGANISAATIO OKM johtokunta johtaja metadata logistiikka JOHTOKUNTA Ari Muhonen, pj Ulla Nygren, vpj, Turun yliopisto Dorrit Gustafsson,

Lisätiedot

CSC:ltä ostetut palvelukokonaisuudet vuonna 2014

CSC:ltä ostetut palvelukokonaisuudet vuonna 2014 CSC:ltä ostetut palvelukokonaisuudet vuonna 2014 Sopimus palvelukokonaisuuksien toimittamisesta OKM:n korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osastolle koulutuksen, tieteen, kulttuurin ja hallinnon tarpeisiin.

Lisätiedot

Tavoite Alueelliset palvelut Alueelliset yleisöt Alueelliset sidosryhmät

Tavoite Alueelliset palvelut Alueelliset yleisöt Alueelliset sidosryhmät Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Kulttuuriperinnön ja siihen liittyvän tiedon tallentamisen ja saavutettavuuden edistäminen 2. Kulttuuriperinnön arvostuksen lisääminen Alueellisen

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 1(5) Talousarvioesitys 30. Tilastotoimi, taloudellinen tutkimus ja rekisterihallinto Selvitysosa: Valtion tilastotoimen tehtävänä on vastata yhteiskuntaoloja ja niiden kehitystä kuvaavien tilastojen laatimisesta

Lisätiedot

Museotyö muutoksessa!

Museotyö muutoksessa! Museotyö muutoksessa! Kohti vaikuttavampaa museotoimintaa Carina Jaatinen, Museovirasto Tampere 27.5.2015 Virittelyä ja herättelyä! Mitä on tulevaisuuden museotoiminta? Miksi sitä tehdään? Ketä se palvelee?

Lisätiedot

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus 1.11.11 Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto TIETEELLINEN TIETO tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus ja edistyvyys tieto syntyy tutkimuksen

Lisätiedot

KDK:n ajankohtaiset kuulumiset

KDK:n ajankohtaiset kuulumiset KDK:n ajankohtaiset kuulumiset 17.5.2011 Valtakunnalliset museopäivät, Turku Tapani Sainio Kansalliskirjasto www.kdk2011.fi Kansallinen digitaalinen kirjasto parantaa kirjastojen, arkistojen ja museoiden

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana» vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta,»

Lisätiedot

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Yhteistyön tiivistäminen ja kehittäminen kulttuuriympäristön vaalimisessa muiden toimijoiden kanssa: yhteistyösopimuksen toteuttaminen nykytasolla

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

Kansalliskirjasto ja painetun aineiston saatavuus: uudet yhteistyökuviot?

Kansalliskirjasto ja painetun aineiston saatavuus: uudet yhteistyökuviot? KANSALLISKIRJASTO Kansalliskirjasto ja painetun aineiston saatavuus: uudet yhteistyökuviot? Kai Ekholm 2.11.2011 Kansalliskirjaston tulevaisuus Muutostekijät ja niiden vaikutukset Merkittävät muutokset

Lisätiedot

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä?

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä? 1 Opetusministeri Sari Sarkomaa Historiallisen sanomalehtikirjaston esittelytilaisuus Kansalliskirjastossa (juhlapuhe ja Historiallisen Sanomalehtikirjaston avaus) Aika: 20.11.2007. Tilaisuus alkaa klo

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Talousarvioesitys Nuorisotyö

Talousarvioesitys Nuorisotyö 91. Nuorisotyö S e l v i t y s o s a : Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa nuorisotyön ja -politiikan yleisestä kehittämisestä ja nuorisopolitiikan yhteensovittamisesta valtakunnan tasolla. Tukenaan

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma

Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma Helsingin kaupungin tarkastuslautakunnan ja -viraston sisäisen ja ulkoisen viestinnän linjaukset. Suunnitelma on otettu käyttöön tarkastusjohtajan päätöksellä 28.12.2015

Lisätiedot

SAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo

SAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo SAATE TK-21-975-07 9042008 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2009 Liitteenä on myös Cognos Planning-järjestelmällä tehdyt rahoitustaulukot: - peruslaskelma

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Avaimet arviointiin. Museoiden arviointi- ja kehittämismalli. Avaimet arviointiin

Avaimet arviointiin. Museoiden arviointi- ja kehittämismalli. Avaimet arviointiin Museoiden arviointi- ja kehittämismalli Arviointitoiminta on kokenut viimeisten vuosien aikana muodonmuutoksen Vanha paradigma Lineaarinen selittäminen Top-down -arviointiprosessi Riippumaton arvioitsija

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Kehitetään n toiminnallisia prosesseja, asiantuntemusta ja roolia tavalla, joka mahdollistaa ja tehostaa kuvataiteen, taidemuseotoiminnan ja kolmannen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden iite 2 ainopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan

Lisätiedot

Kasvun ja oppimisen palvelualue 2016

Kasvun ja oppimisen palvelualue 2016 Kaupunginhallitus 5.10.2016 Kuopion kaupungin talousarvio 2016 sekä vuosien 2016-2019 toimintaja taloussuunnitelma Sivu 87: sivun loppuun lisätään kasvun ja oppimisen palvelualueen toiminnalliset tavoitteet

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

TULOSOHJAUKSEN UUDISTAMINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALALLA

TULOSOHJAUKSEN UUDISTAMINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALALLA TULOSOHJAUKSEN UUDISTAMINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALALLA VM:n pilotti-hanke: Uusien tulosohjausasiakirjojen ja talousarvion välinen yhteys 18.11.2012 Valtiovarainministeriön hallinnonala 1.3.2012

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Kyberturvallisuus toiminta Valtio Kyberturvallisuuden poliittinen ohjaus kuuluu valtioneuvostolle,

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo SAATE TK-21-881-09 31.3.2010 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen annettujen kehysten puitteisiin laadittu talousarvioehdotus vuodelle 2011. Tilastokeskuksen ehdotus vuosia 2011-2014

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

70. Viestintävirasto

70. Viestintävirasto 70. Viestintävirasto S e l v i t y s o s a : Viestintäviraston toiminnan tavoitteena ovat monipuoliset, toimivat ja turvalliset viestintäyhteydet kaikille Suomessa. Viraston vuoden painopisteitä ovat tietoturvallinen

Lisätiedot

Lisäksi yli oppilaitosta ja organisaatiota voi tehdä yhteistyötä kansainvälisten kumppaniensa kanssa.

Lisäksi yli oppilaitosta ja organisaatiota voi tehdä yhteistyötä kansainvälisten kumppaniensa kanssa. 0 Erasmus+ -ohjelma kattaa vuodet 2014 2020. Tänä aikana yli 4 miljoonaa nuorta, opiskelijaa ja aikuista voi kouluttautua, opiskella, harjoitella tai työskennellä vapaaehtoisena ulkomailla ohjelman tuella.

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2016

Asiakirjayhdistelmä 2016 Asiakirjayhdistelmä 01. Liikenteen turvallisuusviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Talousarvio HE 30/ vp (28.9.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 47 866 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Tiivistelmä Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura haluaa esittää seuraavan lausunnon

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016 1. Tausta SASKin historian ensimmäinen henkilöstöstrategia oli laadittu vuosiksi 2009 2011. Henkilöstöön liittyviä asioita oli linjattu aikaisemminkin erilaisissa dokumenteissa

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2004. 88. Tiede

Asiakirjayhdistelmä 2004. 88. Tiede 88. Tiede Suomen Akatemian momenteilta 29.88.5 ja 29.88.53 rahoitettaviin tutkimushankkeisiin saa vuonna 24 hyväksyä sitoumuksia 172 59 euron arvosta. Tieteellisten seurain valtuuskunnalle voidaan edelleen

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012.

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. SAATE TK-21-837-10 7.4.2011 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. Ehdotuksen liitteenä on peruslaskelma. Tilastokeskus ei esitä erillistä kehittämisvaihtoehtoa

Lisätiedot

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2016 TIETEEN PARHAAKSI

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2016 TIETEEN PARHAAKSI Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemia lyhyesti Tieteellisen keskeinen rahoittaja ja vahva tiedepoliittinen vaikuttaja Strategisen neuvosto Tutkimusrahoitus vuonna 2017 Tutkimusinfrastruktuurikomitea

Lisätiedot

Yleisten kirjastojen neuvosto (YKN) Lausunto

Yleisten kirjastojen neuvosto (YKN) Lausunto Yleisten kirjastojen neuvosto (YKN) Lausunto 23.9.2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö Viite: OKM120:00/2014 Asia: Lausuntopyyntö opetus- ja kulttuuriministeriön valmistelemasta hallituksen esitysluonnoksesta

Lisätiedot

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Kunta-alan tuloksellisuuskampanja 2011-2014 Hallitusohjelman kirjaukset Valtio: Nykyinen valtionhallinnon tuottavuusohjelma korvataan uudella vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla,

Lisätiedot

Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen

Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus 2.4.2014 Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Oppiva päätöksenteko ja toimeenpano Yhteinen agenda Strategiset integraatioprosessit Hallitusohjelma Ohjauspolitiikka

Lisätiedot

PORIN TAIDEMUSEO. tehtävämme. Satakunnan kulttuurin edistämisessä

PORIN TAIDEMUSEO. tehtävämme. Satakunnan kulttuurin edistämisessä PORIN TAIDEMUSEO tehtävämme Satakunnan kulttuurin edistämisessä Tehtävämme ja vastuualueemme Satakunnan kulttuurin edistämisessä PORIN TAIDEMUSEON TEHTÄVÄNÄ on Porin kulttuuritoimen yhteisten arvojen mukaisesti

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

Kulttuurilaitosten vaikuttavuuden arviointi

Kulttuurilaitosten vaikuttavuuden arviointi Kulttuurilaitosten vaikuttavuuden arviointi Museojohtajien kesäpäivät 26.8.2010 14.9.2010 Pasi Saukkonen 1 Arviointiyhteiskunta Siirtyminen keskitetyn vallan ja vastuun normatiivisesta, hyvän elämän ja

Lisätiedot

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku numeroina Yhteinen Kieku-tietojärjestelmä korvaa vanhat (yli 100 kpl) talousja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

Työtä teatterista. Iisalmen, Kiuruveden ja Lapinlahden teatterialan työllistämis- ja kehityshanke. Hakemus

Työtä teatterista. Iisalmen, Kiuruveden ja Lapinlahden teatterialan työllistämis- ja kehityshanke. Hakemus Työtä teatterista Iisalmen, Kiuruveden ja Lapinlahden teatterialan työllistämis- ja kehityshanke Hakemus OKM / Taiteilijoiden toimeentulon ja työllisyyden kehittäminen sekä vapaan kentän tuki 08.05.2013

Lisätiedot

Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö

Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen metsäohjelma 2015 Valtioneuvosto hyväksyi päivitetyn Kansallinen

Lisätiedot

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 Vapaa-aikatoimiala Palvelualue: Museopalvelut Sopimuksen tarkoitus: Operatiivinen sopimus täydentää toimialan strategista sopimusta. Tässä sopimuksessa määritellään kaupungin

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen TIETOKEKOn ja JUHTAn seminaari

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen TIETOKEKOn ja JUHTAn seminaari Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen TIETOKEKOn ja JUHTAn seminaari 9.6.2015 Kehittämisneuvos Harri Martikainen Keskeinen toimintaympäristö SM:n tulevaisuuskatsaus

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

Museo 2015 & Kansallinen digitaalinen kirjasto. Museo 2015 hankkeen aloitusseminaari 23.11.2011 Minna Karvonen

Museo 2015 & Kansallinen digitaalinen kirjasto. Museo 2015 hankkeen aloitusseminaari 23.11.2011 Minna Karvonen Museo 2015 & Kansallinen digitaalinen kirjasto Museo 2015 hankkeen aloitusseminaari 23.11.2011 Minna Karvonen Kansallinen digitaalinen kirjasto: taustaa Hallitusohjelma: Edistetään kirjastojen, museoiden

Lisätiedot