VTM dnro 6/020/2011 VALTIO N TAIDEMUSEON. Vuosisuunnitelma VUODELLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VTM dnro 6/020/2011 VALTIO N TAIDEMUSEON. Vuosisuunnitelma VUODELLE"

Transkriptio

1 VTM dnro 6/020/2011 VALTIO N TAIDEMUSEON Vuosisuunnitelma VUODELLE 2 012

2 SISÄLTÖ 1 VALTION TAIDEMUSEON TOIMINTA-AJATUS 4 2 VALTION TAIDEMUSEON VISIO 4 3 TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI 4 4 VALTION TAIDEMUSEON STRATEGISET PAINOPISTEET OSANA KULTTUURIPOLITIIKAN TOIMIALAN PAINOTUKSIA 7 5 TOIMINTA JA TULOSTAVOITTEET TULOSALUEITTAIN KULTTUURIPERINNÖN HOITO (TA I) Taidekokoelmien kartuttaminen, dokumentointi sekä konservointi ja säilytys Kuvataiteen tietovarantojen kartuttaminen, dokumentointi ja säilytys NÄYTTELY- JA OHJELMISTOTUOTANTO SEKÄ MUU YLEISÖLLE SUUNNATTU TOIMINTA (TA II) Näyttely-, ohjelma- ja projektitoiminta Kulttuuri- ja yleisöpalvelut Julkaisutoiminta Tieto- ja asiantuntijapalvelut Taideteosten lainaus ja talletukset museosta Kansainvälinen näyttely- ja lainaustoiminta TAIDEMUSEOALAN SEKÄ TUTKIMUS- JA MUUN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN (TA III) Valtakunnallinen taidemuseoalan kehittäminen Muut yhteistyöhankkeet ja sidosryhmätoiminta Tutkimusprojektit Julkaisuvaihto Kansainväliset toimikunnat ja henkilökunnan toiminta asiantuntijana TUKIPALVELUT (TA IV) Viestintä ja markkinointi sekä kävijätutkimus Henkilöstöhallinto ja henkilöstön kehittäminen Tietohallinto Kiinteistö- ja materiaalihallinto sekä turvallisuus- ja riskihallinto Kuljetus Valtion taidemuseon muut kehittämishankkeet ja hallinto- ja tukipalvelut TALOUDELLISET TAVOITTEET 19 6 YHTEENVETO TULOSTAVOITTEISTA 22 LIITE 1 Toiminta strategisten painopisteiden mukaan LIITE 2 Kustannusvastaavuuslaskelma LIITE 3 Käytettävissä olevat määrärahat tulosalueittain 3

3 1 VALTION TAIDEMUSEON TOIMINTA-AJATUS Valtion taidemuseot on kulttuurilaitos, joka vahvistaa kansallista taidekokoelmaa, tekee monipuolisia näyttelyitä ja saattaa taiteen yleisöjen ulottuville. Maan keskustaidemuseona se vastaa kuvataiteen tietoaineistoista ja taidemuseoalan kehittämisestä. 2 VALTION TAIDEMUSEON VISIO Valtion taidemuseot on vahva kansallinen ja kansainvälinen kulttuurikentän toimija, jonka palvelut voimistavat taiteen vaikuttavuutta yhteiskunnassa. 3 TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS Maan kansallisgalleriana Valtion taidemuseolla on keskeinen vastuu kulttuurivarannon ylläpitäjänä ja kuvataiteen ja laajemmin käsitettynä kulttuurin ymmärtämistä syventävien palveluiden tuottajana. Luovassa hyvinvointiyhteiskunnassa kulttuuri ja taide nähdään osana yhteiskuntaa uudistavaa ja kehittävää innovaatioperustaa. Sijoittamalla taiteen, koulutuksen ja luovuuden edistämiseen voi visio luovasta hyvinvointiyhteiskunnasta toteutua. Valtion taidemuseolla on merkittävä rooli tässä työssä; se pyrkii kolmen taidemuseonsa ja muiden toimintojensa välityksellä tuomaan taiteen ja luovuuden yhä tiiviimmin osaksi ihmisten jokapäiväistä elämää. Yhteistyö muiden kulttuuritoimijoiden kanssa muodostaa voimavaran tulevaisuutta ajatellen ja kulttuurin entistä runsaampi tarjonta lisää kulttuuripalveluiden käyttöä. Kansainvälinen yhteistyö ja kulttuurialan EU-projektit kiinnittävät Valtion taidemuseon eri toimijat entistä kiinteämmin eurooppalaiseen kulttuuriyhteistyöhön. Se merkitsee mm. kokoelmien ja museoammattilaisten liikkuvuuden korostamista. Myös muu kansainvälinen toiminta laajenee koko ajan ja eurooppalaisen yhteistyön lisäksi museo seuraa globalisaation tuomia muutoksia kulttuurin alalla ja pyrkii olemaan mukana tässä kehityksessä. Kilpailu ihmisten vapaa-ajasta ja kuluttajakäyttäytymisen muutokset asettavat yhä kovemman haasteen taide- ja kulttuurilaitoksille, myös museoille, uusien näkökulmien tarjoajana. Samalla museoiden on kyettävä vastaamaan yhteiskunnan demografisiin muutoksiin vahvistamalla omaa monikulttuurisuusosaamistaan sekä turvattava palveluiden yhdenvertainen saatavuus kaikille yleisöryhmille saavutettavuuden ja esteettömyyden periaatteiden mukaisesti. Myös valtioneuvoston taide- ja taiteilijapoliittinen ohjelma korostaa taiteen ja kulttuurin merkitystä sekä yksilön perusoikeutena että yhteiskunnallisena kehitystekijänä ja hyvinvoinnin rakentajana. Valtion taidemuseolla olisi kokoelmavarantonsa ja henkilöstönsä ammatillisen osaamisen näkökulmasta erinomaiset valmiudet vastata kentän kulttuuripalveluiden tarpeeseen. Valtiontalouden tiukka linja näkyy kuitenkin kulttuurilaitosten budjeteissa ja esimerkiksi Valtion taidemuseon budjetissa jatkuva kiinteiden menojen museosta riippumaton kasvu syö itse museaaliseen toimintaan suunnattuja varoja. Kiristyvä taloudellinen tilanne pakottaa kulttuurilaitokset miettimään yhä tarkemmin toimintaympäristöä, sen muutoksia ja toiminnan strategisia linjauksia. 4

4 Nykytaiteen esittämisessä uuden mediateknologian (digitaalisen esitys- ja verkkoteknologian) asema on keskeinen. Taiteilijat käyttävät pääsääntöisesti uusinta mediatuotanto- ja esitystekniikkaa, joten myös museoiden on kyettävä uudistamaan audiovisuaalinen tekniikkansa vastaamaan ajan vaatimuksia. Muuttuvassa turvallisuusympäristössä tulee huolehtia siitä, että museokiinteistöt ja muut tilat, joissa kokoelmia ja näyttelylainoja käsitellään, varustetaan riittävällä tekniikalla, ja että tilat ovat muutoinkin käyttöön nähden tarkoituksen mukaiset. Valtion taidemuseossa noudatetaan vuonna 2010 vahvistettua turvallisuusstrategiaa. Valtion taidemuseon näkökulmasta suunnittelukauden merkittävin asia on museon säätiöittäminen. Oikeudellisen aseman muuttuminen tulee vaikuttamaan talouden ja toiminnan suunnitteluun monella tavalla. Vuoden 2012 aikana tulee valmistella kaikki toiminnan ja talouden järjestämiseen liittyvät asiat, jotta tarvittavat säädösmuutoksen ja tulevaa taidemuseota ylläpitävän säätiön perustamiseen liittyvät kysymykset voidaan toteuttaa vuoden 2013 aikana. Valtion rahoituksen kiristyminen merkitsee sitä, että museoyksiköiden solmimien yritysyhteistyösopimusten taloudellinen merkitys korostuu entisestään. Museoyksiköt eivät pysty budjettirahoituksen puitteissa huolehtimaan mm. toimintojensa riittävästä viestinnästä ja markkinoinnista, vaan kyseiset toiminnot ovat yritysyhteistyörahoituksen varassa. Mikäli sponsorirahoituksen saaminen vaikeutuu suunnittelukaudella aikaisemmasta, vaarantuu kyseisten merkittävien ydintoimintoja palvelevien tukitoimintojen rahoitus. Kiristyvä talous on omiaan lisäämään eri tahoja yhdistäviä yhteistyöhankkeita ja projekteja niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Kansainväliset yhteistyö- ja kiertonäyttelyt ovat mahdollisuus, mutta toisaalta nämäkin projektit ovat kallistuneet ja niihin mukaan pääsystä kilpaillaan yhä enenevissä määrin. Hyvin todennäköistä on, että EU-laajuinen velka- ja pankkikriisi ei laukea lähivuosina. Tietoyhteiskunnan kehitys vaikuttaa myös Valtion taidemuseon toimintaympäristöön. Yksi EU:n keskeisiä tavoitteita on vahvistaa kulttuuriperinnön saatavuutta digitaalisessa muodossa. Se luo pohjan sisältötuotannolle, suomalaisen kulttuurin kansainväliselle esittämiselle ja eurooppalaisille yhteishankkeille. Kulttuurisen tietoyhteiskunnan kehitys edellyttää, että Valtion taidemuseo painottaa kokoelmavarantojensa digitaalista saatavuutta, varmistaa digitaalisen aineiston pitkäaikaisen säilytyksen, kehittää tietokantoja ja tarjoaa kohdennettuja verkkopalveluita eri yleisöryhmille. Valtion taidemuseon tietohallinto ei ole kyennyt huolehtimaan esimerkiksi digitoidulle kokoelma-aineistolle ja niihin liittyville järjestelmille laadukkaita konesalipalveluja budjettiin perustuvilla toimintamäärärahoillaan. Kyseiset palvelut on kuitenkin voitu hankkia CSC:ltä Kansallinen digitaalinen kirjasto- eli KDK-hankkeen avulla. Kun rahoitus KDK-hankkeen kautta päättyy, vaikeutuu näiden ydintoimintoja palvelevien tukitoimintojen rahoitus. Tekijänoikeuslaki määrittelee taidekokoelmien ja tekijänoikeuksien alaisen arkistomateriaalin aineistojen käytön mahdollisuudet. Aineistojen saavutettavuuteen liittyvät ongelmat tulisi kyetä ratkaisemaan, jotta kokoelmien monipuolinen verkkokäyttö olisi mahdollista. Museolaki on tarkentanut museoiden toiminnan edellytyksiä ja tehtäviä. Aluetaidemuseoiden tehtäväkenttä ja keskinäinen työnjako tarkentuu painopisteen ollessa nyt kokoelmahallinnan kehittämisessä, dokumentoinnissa ja arkistoinnissa. Museolain tuomat käytännöt painottavat Valtion taidemuseon roolia taidemuseoiden toimintaa tukevana, ohjaavana ja kehittävänä keskustaidemuseona. 5

5 Suunnittelukauden loppupuolella yksi merkittävä museoalan toimijoihin liittyvä muutos on suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle. Tämä merkitsee taidemuseoiden toiminnassa sitä, että eläkkeelle siirtyvien asiantuntijoiden myötä menetetään paljon kokemustietoa, elleivät taidemuseot entistäkin tiedostavammin pyri tallentamaan ja jakamaan kyseistä tietoa seuraaville sukupolville. Suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen merkitsee myös muutosta taidemuseoiden yleisöpohjassa. Suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen ja siihen olennaisesti kytkeytyvä koko valtionhallintoa koskeva vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmaan (tuottavuushankkeen sijaan) liittyvä tehostamistarve korostaa entisestään tarvetta kiinnittää huomiota toimivaan henkilöstöstrategiaan pohjautuvaan henkilöstösuunnitteluun, johon liittyy mm. mahdollinen virkarakenteen muuttaminen sekä toimenkuvien muuttaminen tai tarkistaminen, osaamisen kartoittaminen, rekrytointiprosessin kehittäminen ja henkilöstöasioiden raportointi. Lisäksi kiinnitetään huomiota henkilöstön työkunnon ylläpitoon, muutosjohtamiseen ja muutoksenhallintaan, työturvallisuusseikkoihin, ammattitaidon kehittämismahdollisuuksiin sekä työyhteisöjen sekä palkkausjärjestelmän toimivuuteen. Jyrki Kataisen hallitusohjelman kirjauksen mukaan hallituskaudella käynnistetään Valtion taidemuseon säätiöittämisen valmistelu. Lisäksi hallitusohjelman liitteen mukaisesti Valtion taidemuseon kustannukset on tarkoitus siirtää säätiöittämisen jälkeen maksettavaksi Veikkauksen voittovaroista. Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut vuonna 2011 opetus- ja kulttuuriministeriön ja Valtion taidemuseon edustajista koostuvan työryhmän valmistelemaan säätiöittämistä. Työryhmän tavoitteena on toteuttaa tarvittavat valmistelut niin, että uusi organisaatio voi käynnistää toimintansa vuoden 2014 alusta. Vuosien aikana toteutetut Valtion taidemuseon yksikköjen itsearvioinnit ja toteutettu kansainvälinen arviointi antavat hyvän pohjan tulevalle valmistelulle. Opetus- ja kulttuuriministeriön asettamassa työryhmässä toteutettavan valmistelun tueksi on Valtion taidemuseo asettanut muutosryhmän, jossa viraston kaikki toiminnot ja yksiköt ovat edustettuina. 6

6 4 VALTION TAIDEMUSEON TOIMINNAN PAINOPISTEET JA LINJAUKSET Kokoelmat kulttuuriperinnön rakentajana Valtion taidemuseon rooli kansallisen kulttuuriperinnön rakentajana edellyttää selkeää kokoelmastrategista tavoitetta. Kansallisgalleriana ja keskustaidemuseona Valtion taidemuseo toteuttaa uutta kokoelmapolitiikkaa. Sen mukaan kokoelmat muodostavat yhtenäisen kuvataidetta ja sen ilmiöitä tallentavan kokonaisuuden taideteoksia ja dokumentteja. Tekemällä valintoja museo rakentaa kulttuuriperintöä ja ottaa samalla kantaa niin kuvataiteen uusien ilmiöiden kuin olemassa olevien historiallisten kerrostumien dokumentointiin. Kuvataiteen ja sen ilmiöiden näkemyksellisen tallentamisen, hoidon, tutkimuksen, tulkinnan ja säilyttämisen edellytyksenä on kokoelmavarantojen kartuttamiseen kohdennettujen resurssien vahvistaminen sekä saatavuuden edellytysten parantaminen. Teos- ja yleisöturvallisuuden kehittäminen edellyttää jatkuvaa resursointia. Kokoelman vaikuttavuutta ja käyttöä kansallisesti ja kansainvälisesti vahvistetaan kokoelmahallinnan, kokoelmien liikkuvuuden, digitaalisen saatavuuden ja asiantuntijuuden näkökulmista. Samalla mitataan kansallisgallerian asemoituminen kulttuurikentän toimijana ja kokoelmien merkitys kulttuuriperinnön rakentajana ja kulttuurin hyvinvointivaikutusten vahvistajana. Yleisösuhde ja palvelukokonaisuudet Valtion taidemuseo kehittää monipuolista sisällöllistä tarjontaa eri yleisöille näyttelyinä, tapahtumina sekä erilaisina tuotteina ja palveluina. Ne toimivat tavoitteeltaan osallistavan ja kaksisuuntaisen keskustelun pedagogisina foorumeina. Yleisöjen tavoittamisessa ja kuvataiteen ja sen ilmiöiden saattamisessa mahdollisimman monen ulottuville painotetaan monikanavaisuutta. Samalla vastataan yleisörakenteen demografisesta muutoksesta nouseviin tarpeisiin ja vaatimuksiin kehittämällä taiteen esittämiskäytäntöjä ja tapoja välittää ja tulkita taiteen sisältöjä. Verkkoläsnäololla ja palveluilla sekä sosiaalisella medialla tavoitetaan aikaisempaa laajempi kontaktipinta. Yleisösuhteen vahvistamiseen tähtäävässä työssään Valtion taidemuseo toimii Kaikkien taidemuseon so. saavutettavuus- ja diversiteettistrategiansa tavoitteiden mukaisesti. Yleisösuhdettaan ja asiakkuuksiaan Valtion taidemuseo mittaa ja arvioi määrällisin ja laadullisin kriteerein. 7

7 Yhteiskunnallinen toimijuus ja asiantuntijuus Valtion taidemuseo vahvistaa kuvataiteen ja kulttuuriperinnön merkitystä yhteiskunnallisessa keskustelussa. Se toimii kulttuurisen tietoyhteiskunnan rakentajana ja on toimintansa kautta merkittävä taiteen tukija ja taidetta koskevan tutkimuksen edistäjä sekä kansalaisten identiteetin rakentaja. Toiminnan kenttinä hahmottuvat taiteen ja kulttuurin ohella tiede ja politiikka. Maan keskustaidemuseona se painottaa ammattiosaamista ja taidemuseoalan asiantuntijuutta sekä vaikuttaa asiantuntemuksellaan alan kehittämiseen ja toimintansa kannalta keskeisimpien verkostojen toimintaan. Rahoituspohjan monimuotoistaminen on paitsi kokoelmien kehittämisen myös kansainvälisesti korkeatasoisen näyttelyohjelmiston näkökulmasta välttämätöntä. Maksava yleisö nähdään toiminnan tärkeänä tukijana. Toimintansa yhteiskunnallisen ulottuvuuden mittaamiseksi Valtion taidemuseo kehittää vaikuttavuustavoitteiden arviointia koskevia menetelmiä. Henkilöstöpolitiikka strategisten painopisteiden tukena Henkilöstön osaamiseen, pätevyyteen ja ammatilliseen uusiutumiseen samoin kuin työssä jaksamiseen sekä työyhteisöjen kehittämiseen kiinnitetään kasvavaa huomiota. Mahdollisuuksia luovaan työskentelyyn on ylläpidettävä ja vahvistettava. Samalla on etsittävä ratkaisuja kasvaneista työmääristä ja -paineista selviämiseen. Lisäksi on aloitettava pysyvien edellytysten luominen henkilökunnan kuntoutustoimenpiteille. Toiminnan painopistealueina korostetaan pidemmällä tähtäimellä erityisesti työhyvinvointia edistäviä johtamis- ja esimiestaitoja, ikääntyvien työntekijöiden työpanoksen ja työkokemuksen hyödyntämistä sekä koko työyhteisön kehittämistä. Henkilöstön kehittymisen ja motivaation vuoksi on tärkeätä kiinnittää valtionhallinnon työantajatahon huomiota kaikkien taidemuseossa työskentelevien osalta matalaan palkkatasoon. Tuottavuus- ja palvelukeskushankkeisiin liittyen on välttämätöntä huolehtia henkilöstön hyvinvoinnista ja toimintakyvystä muutoksen keskellä. Suunnittelukaudella panostetaan henkilöstösuunnitteluun sekä muutosjohtamiseen ja työhyvinvointiin liittyviin asioihin. 8

8 5 TOIMINTA JA TULOSTAVOITTEET TULOSALUEITTAIN Valtion taidemuseon toiminta on yksilöity tapahtuvaksi neljällä tulosalueella: Kulttuuriperinnön hoito (TA I), Näyttely- ja ohjelmistotuotanto sekä muu yleisölle suunnattu toiminta (TA II), Taidemuseoalan sekä tutkimus- ja muun yhteistyön kehittäminen (TA III) ja Tukipalvelut (TA IV). Tulosalueista budjettivaroin rahoitetaan kulttuuriperinnön hoito. Näyttely- ja ohjelmistotuotanto sekä muu yleisölle suunnattu toiminta rahoitetaan budjettivarojen lisäksi omalla tulorahoituksella ja yritysyhteistyötuloilla, taidemuseoalan sekä tutkimus- ja muun yhteistyön kehittäminen budjettivarojen lisäksi ulkopuolisella rahoituksella sekä tukipalvelut (viestintä ja markkinointi) budjettivarojen lisäksi yritysyhteistyötuloilla. Kulttuuriperinnön hoidon tulosalueella vaikuttavuustavoitteena on visuaalisen kulttuuriperinnön kartuttaminen tuleville sukupolville. Taidekokoelmien ja tietovarantojen kartuttamisen tavoitteet ovat lähes yksinomaan laadullisia ottaen samalla huomioon sisällölliset painotukset. Yleisölle suunnatun näyttely- ja ohjelmistotuotannon tulosalueella tavoitteena on pitää kulttuuriperintö elävänä vahvistamalla Valtion taidemuseon eri yksiköiden roolia monipuolisten ja korkealaatuisten kulttuuripalvelujen tarjoajana. Näyttely- ja ohjelmistotuotannon tarjonta pyritään pitämään monipuolisena samalla kun kävijätutkimuksin seurataan asiakkaan tyytyväisyyttä. Palveluiden yleisölähtöisyyteen kiinnitetään erityistä huomiota. Näyttelytoiminnan asiakastyytyväisyystavoitteena on, että kävijöistä vähintään 92 % on tyytyväisiä henkilökunnan palvelualttiuteen, tavoitettavuuteen ja palvelujen sujuvuuteen. Maksullisen palvelutoiminnan tavoitteena on 3,5 miljoonan euron tulokertymä. Tuloilla katetaan noin 19 % maksullisen toiminnan kokonaiskustannuksista ja noin 56 % erilliskustannuksista. Tästä seuraa, että hintatuella tulee kattaa noin 41 % maksullisen toiminnan erilliskustannuksista. Tuottojen ja hintatuen lisäksi maksullisen toiminnan erilliskustannuksia katetaan sponsorirahoituksella (2 %). Näyttelyihin ja teattereihin tavoitellaan yhteensä kävijää, joista 55 % on maksavia. Taidemuseoalan sekä tutkimus- ja muun yhteistyön kehittämisen tulosalueella painopiste on taidemuseon tulevan oikeudellisen muodon muutoksesta sekä organisaatiomuutoksesta aiheutuvissa henkilöstön kehittämis- ja muutoshankkeissa. Hallinto- ja tukipalvelujen tulosalueella keskitytään muutoksen valmisteluun ja pyritään edesauttamaan muutosprosessin toteutumista sitä myöten kun päätöksiä tehdään. Tietohallinto on vahvasti edistämässä Kansallisen digitaalisen kirjaston toteuttamista sekä jatkaa Muusa palvelun maksullisen palvelutoiminnan ja palveluprosessien kehittämistä sekä ylläpitämistä. Seuraavassa esitetään vuoden 2012 tulostavoitteet tulosalueittain (luvut ). Lopuksi käsitellään lyhyesti taloudellisia tavoitteita, niihin liittyvää tavoitteiden asetantaa ja seurantaa (luku 5.5). Liitteessä 1 esitetään Valtion taidemuseon toiminnan määrällisiä tavoitteita strategisten painopisteiden mukaan jaotellusti vuonna

9 5.1 KULTTUURIPERINNÖN HOITO (TA I) Taidekokoelmien kartuttaminen, dokumentointi sekä konservointi ja säilytys Valtion taidemuseon taidekokoelmien kartuttamisessa, inventoinnissa ja luetteloinnissa, esilläpidossa, säilytyksessä, hoidossa ja konservoinnissa, lainaus- ja talletustoiminnassa sekä katsastuksessa ja valvonnassa noudatetaan Valtion taidemuseon kokoelmasääntöä ja kokoelmapoliittista ohjelmaa (2011). Digitaalisen kokoelman kartuttamista ja hoitoa ohjaa Valtion taidemuseon digitointistrategia (2010). Kokoelmatoiminnassa sitoudutaan EU:n tavoiteasetannan mukaiseen kokoelmien liikkuvuuteen. Kokoelmatoiminnan kehittämisen tukena toimii eri toimintayksiköiden edustajista muodostettu kokoelmahallinnan koordinointiryhmä. Erityisenä kehittämiskohteena on hankintoja koskevan rahoituspohjan laajentaminen. Priorisointisuunnitelmiin perustuvaa omien kokoelmien konservointia pyritään lisäämään erillisprojektein. Luonnoskirjakokoelmien kuntoinventointia, konservointia ja digitointia jatketaan. Vuonna 2012 jatketaan kokoelmien 10-vuotisinventaariota. I Valtion taidemuseon tulostavoite vuodelle 2012 (vaikuttavuus) Kokoelmahallintaa vahvistetaan ja kokoelmia kartutetaan Ateneumin taidemuseon, Nykytaiteen museo Kiasman, Sinebrychoffin taidemuseon ja Kuvataiteen keskusarkiston hankintapolitiikan ja kokoelman luonteen mukaisesti Kuvataiteen tietovarantojen kartuttaminen, dokumentointi ja säilytys Kuvataiteen keskusarkiston perustoiminnassa painottuvat kokoelmien kartuttamisen ohella tietovarantojen saavutettavuuden parantaminen, aineistojen digitointi, digitaalisen aineiston säilyvyyden varmistaminen ja verkkosaatavuuden lisääminen sekä aineistojen hallintaan liittyvien tietokantojen kehittämistyö. Taidehistoriallisten asiakirja-arkistojen Karkki-tietokannan asiakasliittymä siirretään verkkoon. Keskusarkiston omaa dokumentointitoimintaa jatketaan, ja arkiston dokumentointistrategia valmistuu. Kuvapalvelussa kehitetään VTM:n taideteoskuvien digitaalista verkkokauppaa yhteistyöprojektina osana koko VTM:n verkkokaupan kehittämistä. Keskusarkisto osallistuu muistiorganisaatioiden yhteistyöhön muun muassa Kansallinen digitaalinen kirjasto -hankkeessa. Mikäli hankkeeseen saadaan edelleen ministeriön myöntämää erillisrahoitusta, jatketaan Hugo Simbergin negatiiviaineistojen digitointia ja aloitetaan Suomen taideyhdistyksen pöytäkirjojen digitointi. Taidemuseon digitointihankkeet ovat tuottaneet runsaasti digitaalista aineistoa, jonka loppukäyttöön liittyviä kysymyksiä ei ole vielä ratkaistu. Erityistä huomiota on tässä vaiheessa kiinnitettävä siihen, että digitoituja aineistoja saadaan asiakkaille helposti käytettävään muotoon, joko museon tiloissa tai verkon välityksellä. Tämä edellyttää mahdollisesti resurssien suuntaamista itse digitoimisesta näiden aineistojen tuotteistamiseen. Mediataiteen arkistoprojektin toiminta selkeytetään yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön, Kavan ja AV-arkiston kanssa. Mediataiteen arkistointia jatketaan, jos ministeriö myöntää VTM:n kehykseen tarvittavan lisärahoituksen. Muutoin huolehditaan pelkästään KKA:n dokumentointituotannossa syntyvien video- ja ääniteaineistojen arkistoinnista. 10

10 II Valtion taidemuseon tulostavoite vuodelle 2012 (tuotokset ja laadun hallinta) Kulttuuriperinnön digitaalista saatavuutta ja pitkäaikaissäilytystä edistetään sekä kokoelmavarannon esittelyä edistäviä ratkaisuja kehitetään mm. vaikuttamalla tekijänoikeuslainsäädännön ja tekijänoikeusjärjestelmän soveltamiskäytäntöihin. 5.2 NÄYTTELY- JA OHJELMISTOTUOTANTO SEKÄ MUU YLEISÖLLE SUUNNATTU TOIMINTA (TA II) Näyttely-, ohjelma- ja projektitoiminta Valtion taidemuseon näyttely- ja ohjelmatoiminnan perustana on näyttelypoliittinen ohjelma (VTM dnro 6/500/2006). Valtion taidemuseon näyttelykoordinaatiotyöryhmä jatkaa toimintaansa vuonna Ateneumin taidemuseo Kokoelmanäyttelyt Ateneumissa pidetään jatkuvasti esillä museon kokoelmiin kuuluvia suomalaisen ja kansainvälisen taiteen merkkiteoksia, jotka valottavat suomalaisen taiteen historiaa ja merkitystä. Lisäksi Ateneumin kokoelmista kootaan eri näkökulmista ja tiettyä teemaa valottaen pienimuotoisia fokus-näyttelyjä. Vuoden aikana toteutetaan yhteensä viisi fokus-näyttelyä, joita ovat mm. Symbolismin hengessä sekä Akseli Gallen-Kallela ja Taos. Erikoisnäyttelyt Vuoden 2012 helmikuusta alkaen nähdään Ateneumissa ruotsalaisen taiteen rakastetuimpia klassikoita Carl Larsson. Näyttely toteutetaan yhteistyöhankkeena Turun taidemuseon kanssa. Kesällä avautuu laaja Helene Schjerfbeck näyttely, joka on osa taiteilijan 150-juhlavuoden ohjelmistoa. Vuoden päättää Symbolistinen maisema näyttely, joka esittelee laajan kansainvälisen valikoiman symbolistista maisemamaalausta 1900-luvun vaihteen molemmin puolin. Näyttely toteutetaan Van Gogh museon, Skotlannin kansallisgallerian ja Ateneumin taidemuseon yhteistyönä. Nykytaiteen museo Kiasma Kokoelmat, kokoelmanäyttelyt ja kokoelmiin liittyvät projektit Syksyllä toteutetaan kokoelmanäyttely Dokumentti, jonka lähtökohtana on pohtia dokumentin käsitettä ja sen käyttöä nykytaiteessa. Erikoisnäyttelyt Alkuvuodesta Kiasmassa nähdään Thank You for the Music teemanäyttely nykykuvataiteen ja populaarimusiikin välisestä rajankäynnistä. Keväällä esitellään Janet Cardiffin & George Bures Millerin ääntä monipuolisesti käyttäviä installaatioteoksia. Tämän jälkeen on esillä Sarjakuva 11

11 näyttely, joka päivittää suomalaisen taidesarjakuvan tilaa. Kesäkuussa avautuvassa Camouflage näyttelyn teemana on nykytaiteen ja designin vuoropuhelu ja niiden reviirien sekoittuminen. Syyskaudella Kiasma esittelee Osmo Rauhalan yksityisnäyttelyn. Lisäksi syksyllä nähdään Toby Zieglerin installaatio. Sinebrychoffin taidemuseo Kokoelmat ja kokoelmanäyttelyt Sinebrychoffin taidemuseon toiminnan ytimen muodostaa museorakennuksen toisessa kerroksessa esillä oleva Paul ja Fanny Sinebrychoffin kotimiljöö (interiöörimuseo) alkuperäisine huonekaluineen ja taideteoksineen. Erikoisnäyttelyt Alkuvuodesta on esillä Rembrandt Kuparilaatan mestari näyttely, mikä esittelee taiteilijan grafiikan materiaalista puolta. Näyttelyn kokonaisuus kuuluu Eremitaasin Rovinski-kokoelmaan. Syyskaudella toteutetaan Romanttinen näkymä näyttely, jossa nähdään alankomaalaisia ja belgialaisia maalauksia 1800-luvulta keräilijä Jeff Rademakersin kokoelmasta Kulttuuri- ja yleisöpalvelut Museopedagoginen toiminta Valtion taidemuseon museoyksiköiden toimintoja kehitetään VTM:n saavutettavuus- ja monikulttuurisuusstrategian pohjalta. Ateneumin taidemuseon organisaatiorakenteen myötä museopedagoginen, asiakaslähtöisyyttä tukeva toiminta on integroitu kaikkiin sektoreihin. Tavoitteena on kehittää opasvarausjärjestelmän palvelutasoa ja erilaisia opastusformaatteja. Kiasman pedagogisen toiminnan painopistealueena on nuori yleisö, jolloin Kultu-ryhmän toiminnassa toteutetaan nuorten osallistuminen kevään näyttelyiden suunnittelu- ja toteutustyöhön. Toisena painopistealueena on uusien yhteistyö- ja toimintamuotojen tukeminen. Yhteistyöhankkeita toteutetaan sekä kansainvälisten että paikallisten toimijoiden kanssa Sinebrychoffin taidemuseossa painotetaan erilaisia taiteen tekniikoita. Museo jatkaa onlineopetuksen kehittämistä päänäyttelyiden yhteydessä. Yleisöille tarjotaan näyttelyihin liittyvää oheisohjelmaa ja musiikkioppilaitosten kanssa jatketaan konserttitoimintaa. Taiteidenvälinen ohjelmisto: Ateneum-sali ja Kiasma-teatteri Ateneum-salin ohjelmisto on yhä tiiviimmin yhteydessä taidemuseon näyttely- ja museopedagogiseen toimintaan. Ateneum-salin päätavoitteena on tarjota uusia näkökulmia Ateneumin näyttelyiden teemoihin monitaiteellisten esitysten, tapahtumien ja puheohjelmien kautta. 12

12 Kiasma-teatteri kehittää museota aktiivisena kulttuurin ja taiteen tuottajana sekä kohtaamispaikkana, joka vastaa näyttelyiden ulkopuolisen taiteellisen toiminnan kokonaisuuksista ja yksittäisistä tapahtumista yhdessä muiden Kiasman sisällön tuottajien ja ulkopuolisten yhteistyökumppaneiden kanssa. III Valtion taidemuseon tulostavoite vuodelle 2012 (tuotokset ja laadun hallinta) Kokoelma- ja erikoisnäyttelyitä toteutetaan yhteensä 15 kpl sekä tutkimus- ja näyttelyjulkaisuja 7 kpl. IV Valtion taidemuseon tulostavoite vuodelle 2012 (toiminnallinen tehokkuus) Näyttelyiden ja teattereiden kävijämäärätavoitteena on yhteensä kävijää, joista 55 % on maksavia kävijöitä. V Valtion taidemuseon tulostavoite vuodelle 2012 (vaikuttavuus) Kehitetään kokoelma- ja näyttelytoiminnan kansainvälisiä yhteyksiä. Kokoelmat verkossa ja verkkopedagogia Taidekokoelmat verkkopalvelua kehitetään yhdessä museoyksiköiden kanssa. Lisäksi koordinoidaan Kansallinen digitaalinen kirjasto hankkeessa Valtion taidemuseon osallistumista asiakasliittymään ja Valtion taidemuseon digitointihankkeissa digitoitujen aineistojen saatavuutta. Asiakaspalvelu Asiakaspalvelun perustana ovat henkilökunnan palvelualttius ja tavoitettavuus sekä palveluiden sujuvuus. Tavoitteena on luoda puitteet onnistuneelle museovierailulle. Valtion taidemuseon asiakaspalvelun tasoa kehitetään jatkuvasti museovalvojille ja kassavirkailijoille järjestetyllä asiakaspalveluun, turvallisuuteen sekä museon kokoelmiin ja erikoisnäyttelyihin liittyvällä koulutuksella. Lisäksi kiinnitetään huomiota myös museotilojen toiminnallisuuden, käytettävyyden ja viihtyvyyden kehittämiseen sekä museon kokoelma- ja näyttelytietojen saavutettavuuteen. Kävijäpalautteelle asetetaan tavoite, joka koskee näyttelyyn liittyviä palveluja. Asiakastyytyväisyyttä kartoitetaan ja kehitetään yhdestä kahteen kertaa vuodessa museoissa toteutettavien kävijätutkimusten avulla. VI Valtion taidemuseon tulostavoite vuodelle 2012 (tuotokset ja laadun hallinta) Henkilökunnan palvelualttiuden, tavoitettavuuden ja palvelujen sujuvuuden tavoitteena on, että museokävijöistä vähintään 92 % on sitä mieltä, että kokemukset ylittivät tai vastasivat odotuksia Julkaisutoiminta Valtion taidemuseon julkaisutoiminta perustuu innovatiiviselle julkaisu- ja myyntituotteiden kehittämiselle. Toiminnan organisoimiseksi ja tulokertymän kasvattamiseksi laaditaan suunnitelma kokonaisratkaisusta, joka pitää sisällään myymälätoiminnan, julkaisu- ja myyntituotteiden tuotannon, kohderyhmäkohtaisten tuoteryhmien kehittämisen sekä jakelun ja myynnin vahvistamisen myös verkossa. Lisäksi kehitetään osakustannusmalleja muiden kustantajien kanssa. 13

13 5.2.4 Tieto- ja asiantuntijapalvelut Tieto- ja asiantuntijapalveluita toteutetaan opetuksen, luentojen, lausuntojen, tutkijapalvelun ja neuvonnan sekä median palvelemisen välityksellä. Tavoitteena on, että toimintayksiköt tarjoavat korkeatasoista visuaaliseen taiteeseen ja taidemuseoalan kehittämiseen liittyvää tietoa ja asiantuntemustaan omilla osaamis- ja toiminta-alueillaan. Toimintaan osallistuu koko henkilökunta ja sitä pyritään tukemaan kehittämällä maksullisia palveluja. Korkeinta asiantuntemusta suunnataan erityisesti kotimaisiin, mutta myös ulkomailla oleviin taidemuseoihin, alan asiantuntijoille ja tutkijoille. Konservointilaitoksen asiantuntijapalvelujen tarjoamista jatketaan edelleen rajoitetusti resurssien puutteen vuoksi. Asiantuntijapalveluita ovat varsinaiset konservointipalvelut, materiaalitekninen tutkimusanalytiikka, röntgenkuvaukset, aitoustutkimukset ja konservoinnin neuvontapalvelut. Viranomaislausunnot tehdään yhteistyössä taidemuseon asiantuntijoiden kanssa Taideteosten lainaus ja talletukset museosta Museoiden taideteosten lainaus- ja talletustoimintaa koskevia periaatteita on täsmennetty kokoelmasäännössä ja kokoelmapoliittisessa ohjelmassa Lainauspyynnöt käsitellään aina yhteistyössä konservointilaitoksen kanssa ja tavoitteena on, että vain sellaiset teokset lainataan, jotka kuntonsa puolesta ovat riittävän kestäviä kuljetusta ja esillepanoa varten. Konservointilaitos arvioi myös lainauskohteiden ja talletuskohteiden olosuhteiden tason ennen lainan tai talletuksen myöntämistä. Valtion taideteostoimikunnan hallinnoiman kokoelman liittäminen VTM:n kokoelmiin kasvattaa talletusteosten lukumäärän yli kymmenkertaiseksi. Käytäntöjen suunnittelu- ja organisointityö tehdään vuoden 2012 aikana. Tilanne saattaa edellyttää myös talletusten linjausten uudelleenarviointia Kansainvälinen näyttely- ja lainaustoiminta Kansainvälistä verkostoa kehitetään ja kansainvälisyyttä vahvistetaan kaikilla toiminnan osaalueilla. Kansainvälinen lainaustoiminta on kasvanut yhteistyöverkoston rakentamisen myötä ja muodostaa suhteellisen ison osan koko lainaustoiminnasta. Ateneumin Helene Schjerfbeck näyttelyä suppeampia näyttelyitä on suunniteltu Tanskan Ordrupgaardin ( ) jälkeen myös Göteborgin taidemuseon ja Waldemarsudden (Tukholma) kanssa. Ateneum lainaa huomattavan teosvalikoiman kansainväliseen Akseli Gallen-Kallelan näyttelyyn, mitkä ovat esillä keväällä 2012 Musée d Orsayssa Pariisissa ja myöhemmin kesällä Düsseldorfin Museum Kunstpalastissa. Lisäksi yhteistyössä Kadriorgin taidemuseon (Tallinna) kanssa valmistellaan Kadriorgissa vuonna 2013 esiteltävää näyttelyä Ateneumin kokoelmiin kuuluvista Ilja Repinin teoksista. Kuvataiteen keskusarkiston säilyttämästä Erkki Kurenniemen arkistokokoelmasta lainataan kesäksi 2012 Kasselin Documenta 13 näyttelyyn huomattava kokonaisuus, jossa se muodostaa taiteilijan elämäntyötä kuvaavan installaation. 14

14 5.3 TAIDEMUSEOALAN SEKÄ TUTKIMUS- JA MUUN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN (TA III) Valtakunnallinen taidemuseoalan kehittäminen Taidemuseoalan valtakunnallisen kehittämisen painopiste on taidemuseoalan yhteisten strategisten linjausten kehittämisessä. Vuonna 2011 käytyjen aluetaidemuseoiden nelivuotissuunnittelujen pohjalta tuetaan taidemuseoiden alueellisen ja valtakunnallisen työnjaon selkeyttämistä sekä yhteisten valtakunnallisten painopisteiden edistämistä. Valtakunnallisen taidekokoelmakartoituksen päivityksen suunnittelu aloitetaan, pohjaten vuoden Kehyksen suorittamaan kartoitukseen. Tavoitteena on kansallisen kokoelman kokoelmakuvaus. Lisäksi vahvistetaan kokoelmavarantojen saavutettavuutta osallistumalla Museoviraston Museo hankkeeseen. VII Valtion taidemuseon tulostavoite vuodelle 2012 (vaikuttavuus) Valtakunnallisella tasolla maan taidemuseoiden työnjakoa ja profiloitumista vahvistetaan selkeyttämällä kuvataiteen dokumentointia ja arkistointia koskevat käytännöt Muut yhteistyöhankkeet ja sidosryhmätoiminta Valtion taidemuseossa harjoitetaan yhteistyötä myös muiden kuin taidemuseoiden kanssa. Tällaisia tahoja ovat erilaiset tutkimus-, opetus- ja kuvataiteen museo- ja arkistointitoimintaa harjoittavat yhteisöt kuten yliopistot, kulttuuri- ja oppilaitokset, arkistot ja kirjastot sekä yhdistykset. Näiden lisäksi sidosryhmätoimintaa harjoitetaan olemalla aktiivisessa yhteydessä kotimaisiin taideyhdistyksiin, taidealalla toimiviin säätiöihin ja seuroihin. Yleisenä tavoitteena ovat maamme kuvataiteen ja visuaalisen kulttuurin ja tunnettuuden lisääminen niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Lisäksi keskeistä on yhteistyö Ateneumin ja Kiasman ystäväyhdistysten kanssa. Yritysyhteistyön avulla saatavia varoja suunnataan, aiempien vuosien tapaan, yleisösuhteen kehittämiseen niin laadullisesti kun määrällisestikin. Kyseisillä varoilla ja sopimuksilla panostetaan erityisesti markkinointitoimenpiteisiin; suurta yleisöä on entistä voimakkaammin pyrittävä saavuttamaan maksetun markkinoinnin keinoin taloudellisen tilanteen ja yleisen kilpailutilanteen edelleen kiristyessä. Valtion taidemuseon muille kuin museoyksiköille pyritään myös löytämään sponsorointimahdollisuuksia omin voimin, ilman ulkopuolista ostopalvelua Tutkimusprojektit Valtion taidemuseon roolia tutkimustiedon tuottajana ja julkaisijana arvioidaan parhaillaan uudelleen ja arvion tuloksena valmistuu tutkimusstrategia vuoden 2012 aikana. Ateneumin taidemuseo jatkaa European Revivals tutkimus- ja näyttelyprojektihanketta, joka toteutetaan vuosien aikana. Tutkimusprojekti, Myths, Legends and Dreams of a Nation, nostaa ensimmäistä kertaa eri maiden kansalliset renessanssit yhteiseen tarkasteluun. Lokakuussa 2012 järjestetään Ateneumissa seuraava kansainvälinen Revivals-konferenssi. Lisäksi Ateneum 15

15 on mukana Amsterdamin Van Gogh museon ja Skotlannin kansallisgallerian kanssa Symbolist Landscape näyttely-, tutkimus- ja julkaisuhankkeessa. Ateneum osallistuu Nordic Art työnimellä kulkevan näyttelyprojektin tutkimukselliseen osuuteen. Groningenin taidemuseo ja Kunsthalle der Hypo-Kulturstiftung Münchenissä järjestävät näyttelyn Helene Schjerfbeckin suurnäyttelyyn liittyvää tutkimustoimintaa jatketaan yksiköissä tuottaen vuonna 2012 ilmestyvän uudistetun catalogue raisonnée luettelon. Sinebrychoffin taidemuseossa jatketaan Eliel Aspelin-Haapkylän kokoelman maalausten tutkimusta. Uutena tutkimuksena aloitetaan 1700-luvun pastellimaalausten materiaalitutkimus ja Gustav Lundbergin käyttämien materiaalien vertailu. Kuvataiteen keskusarkisto vetää Erkki Kurenniemen tuotantoa koskevaa tutkimushanketta liittyen Kurenniemen arkistoon, mikä julkaistaan Kiasman näyttelyn yhteydessä Kuvataiteen keskusarkisto tekee yhteistyötä Ateneumin kanssa osana Ateneumin tulevien suurten näyttelyiden taustatutkimusta ja jatkaa perustutkimushankettaan Suomen kuvataiteen bibliografian sisältötuotannosta mikäli opetus- ja kulttuuriministeriöltä saadaan tähän erillinen rahoitus. Museoiden yleisöjä, yleisösuhdetta ja kävijyyttä erittelevä tutkimushanke saadaan päätökseen Kehyksessä, mitä on tehty yhteistyössä Suomen museoliiton, Museoviraston ja Heurekan kanssa. Sinebrychoffin taidemuseon kokoelmatoimintaa käsittelevä tutkimushanke valmistuu. Kehys toimii osajärjestäjänä Kuvataideakatemian vetämässä EU-tutkimushankkeessa Identiteetti ja konteksti: taiteellinen tutkimus ( ). Konservoinnin tutkimusprojektit tuottavat konservaattoreille syventävää tietoa konservointitoimenpiteiden perustaksi ja ovat osaltaan avuksi taidehistoriallisessa aitoustutkimuksessa. Vuoden 2012 aikana jatketaan ikonien oikeaan ajoittamiseen tähtäävää tutkimusprojektia suomalaisissa kokoelmissa olevien ikonien materiaaleista asiantuntijayhteistyönä Ortodoksisen kirkkomuseon ja Valamon konservointilaitoksen kanssa. Helene Schjerfbeckin teosten materiaalikartoitusta jatketaan Julkaisuvaihto Julkaisuvaihtoa jatketaan luotujen periaatteiden mukaisesti niin kotimaassa kuin ulkomaisten yhteistyötahojen kanssa tavoitteena kartuttaa Valtion taidemuseon kirjastojen aineistoja sekä tiedottaa tätä kautta myös taidemuseon omasta näyttely- ja tutkimustoiminnasta Kansainväliset toimikunnat ja henkilökunnan toiminta asiantuntijana Taidemuseon tehtävänä on ylläpitää ja kehittää myös kansainvälisiä suhteita kuvataiteen alalla. Osallistumisen yleisenä tavoitteena on verkottumisen ohella vaikuttaa taidemuseolaitosta koskeviin päätöksiin ja sopimuksiin sekä lisätä maamme museoiden ja taiteen tunnettuutta myös kansainvälisesti. 16

16 5.4 TUKIPALVELUT (TA IV) Valtion taidemuseon sisäiset prosessit ja strategiat Vuonna 2012 keskitytään muutosprosessin linjaamiin kehittämistoimenpiteisiin. Valtion taidemuseo vastaa omalla panoksellaan tulevista, oikeudellisen aseman muutoksesta aiheutuvista henkilöstön kehittämis- ja muutoshankkeiden sekä sisäisten uudistusprosessien läpivienneistä. Lisäksi tuetaan strategioiden jalkauttamista ja toimeenpanoa (arviointi-, digitointi-, kokoelma-, tutkimus-, verkkoviestintä-, saavutettavuus- ja diversiteettistrategia sekä yritysyhteistyöhön ja kestävään kehitykseen liittyvät strategiat) ja ydintoimintoihin liittyvien prosessien kehittämistä Viestintä, markkinointi, yritysyhteistyö sekä kävijätutkimus Viestinnän ja markkinoinnin koordinointityön kehittäminen keskittyy VTM-tason linjauksiin ja tukee organisaation muutosprosessia. Valtion taidemuseon sisäistä ja ulkoista verkkoviestintää ylläpidetään ja vahvistetaan. Portaalisivuston sisällöllinen ylläpito vakiinnutetaan ja kehitetään sen mediapalvelukokonaisuus, mikäli rahoitus pystytään järjestämään tietohallinnon kehittämismäärärahoista. Valtion taidemuseon markkinoinnissa toteutetaan ja kehitetään kävijämääriin, julkaisuihin ja myyntituotteisiin liittyviä seurantoja ja analyysejä sekä analysoidaan markkinoinnillisten toimenpiteiden vastaanottoa sekä kulu- ja tulosvaikutusta. Lisäksi panostetaan suoramarkkinointitoimenpiteiden ja asiakashallintajärjestelmän markkinoinnillisen käytön laajentamiseen ja monipuolistamiseen kustannustehokkuutta painottaen. Yksiköiden viestintä- ja markkinointitoimilla tuetaan näyttelyiden ja muun ohjelmistotoiminnan toteutumista ja tehdään suunnitelmallista markkinointiyhteistyötä talouselämän eri sektoreiden kanssa. Yritysyhteistyössä keskitytään sponsorointiprosessin ja kokonaisuuteen liittyviin uudelleenjärjestelyihin ja prosessin rakenteelliseen ja operatiiviseen suunnitteluun. Kävijätutkimus Kävijätutkimukset tehdään yhdestä kahteen kertaan vuodessa kussakin Valtion taidemuseon museoyksikössä. Kävijätutkimuksia hyödynnetään VTM-tason seurannassa ja arvioinnissa ja niiden palautteen perusteella käynnistetään kehittämistoimenpiteitä Henkilöstöhallinto ja henkilöstön kehittäminen Valtion taidemuseon osaamistyöryhmä vastaa Valtion taidemuseon yleisen henkilöstökoulutuksen kehittämisestä ja vuosittaisen koulutusohjelman laatimisesta. Huomion kohteina ovat mm. muutoksen hallinta, osaamisen ja asiantuntijuuden jakaminen ja vuorovaikutteisuus, monialaisen työyhteisön haasteet, valmistautuminen työtekijöiden eläkkeelle siirtymisiin ja uusien työntekijöiden työhön ohjaus mm. perehdyttämisohjelman ja esimiespajojen avulla. 17

17 Vuonna 2011 aloitettua muutoksenhallintakoulutusta jatketaan suunnaten valmennuksia sekä koko henkilökunnalle että erityisesti esimiehille. Vuoden aikana valmistaudutaan Valtion taidemuseon oikeudellisen aseman muutokseen tehden uuden henkilöstöhallintojärjestelmän kartoitusta ja valmistellen kilpailutuksen aloittamista. Lisäksi on tehtävä valmistelua palvelukeskus yhteistyön purkamiseen. Henkilöstöhallinnon toiminnan painopisteenä on lisäksi henkilöstön hyvinvoinnin, jaksamisen ja muutoksenhallinnan tukeminen. Erityisesti oikeudellisen aseman muutos sekä sisäiset hankkeet, edellyttävät näihin asioihin panostamista, koska henkilökunnan jaksaminen joutuu kovalle koetukselle muutostilanteen valmistelussa. VIII Valtion taidemuseon tulostavoite vuodelle 2012 (henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen) Henkilöstön osaamista, kouluttamista ja tiedonkulkua kehitetään osana kokonaisvaltaista henkilöstöpolitiikan toteuttamista. IX Valtion taidemuseon tulostavoite vuodelle 2012 (henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen) Tuottavuushankkeeseen liittyen henkilöstön kokonaismäärätavoite on Tietohallinto Valtion taidemuseossa toteutetaan kulttuuriomaisuuden digitointiin liittyvää digitointistrategiaa. Tietohallinto on mukana kulttuuriomaisuuden digitointityössä tietotekniikan perusinfrastruktuurin kehittämishankkeilla sekä Muusa-palvelun kautta. Muusa-palvelun maksullista palvelutoimintaa ylläpidetään ja kehitetään sekä Muusa-ohjelmiston kehitystyötä jatketaan. Kansallisen digitaalisen kirjaston asiakasliittymän ja pitkäaikaissäilytyksen järjestelmien liittymät otetaan huomioon keskeisinä kehitysprojekteina. Valtion taidemuseo osallistuu myös Museo 2015 hankkeeseen taidemuseaalisen asiantuntemuksen varmistamiseksi ja Muusa-palvelun tulevaisuuden kehityslinjauksissa otetaan huomioon hankkeen tavoitteet. Tietohallinnon keskeinen hanke on digitaalisen arkistoinnin ja pitkäaikaissäilytyksen teknisen infrastruktuurin kehittäminen yhteistyössä CSC:n kanssa. Palvelimien teknisiä käyttöpalveluja hankitaan CSC Tieteellinen laskenta Oy:ltä inhouse hankintana. CSC:n konesaliin hankitun kapasiteetin laajentamista jatketaan ja kehitetään siirtämällä VTM:n verkkopalveluja soveltuvin osin uusille virtualisoiduille alustoille. Yhteistyössä asiakirjahallinnon kanssa selvitetään Valtion taidemuseon yhteisen asianhallintajärjestelmän käyttöönottoprojektin edellytykset tulevina vuosina. Organisaatiomuodon muuttuminen voi aiheuttaa tarvetta uudelleen arvioida toteuttamisaikataulu, koska samaan aikaan tulee sijoittaa useita tietojärjestelmiin liittyviä muutoshankkeita Kiinteistö- ja materiaalihallinto sekä turvallisuus- ja riskihallinto Kiinteistöhallinnossa pyritään toteuttamaan Ateneumin sisäpihaan kohdistuvat muutokset ja lisärakentaminen. Ateneumin puiston kahvilarakennusta sekä Ateneumin maanalaista laajennusta 18

18 pyritään edistämään. Energian säästöohjelmaa jatketaan tarkoituksena saada säästöjä kulutuksessa. Tavoitteellinen säästö on 9 %:n lasku laskennallisesta kokonaiskulutuksesta. Tilojen käytöstä on tarkoitus teettää Workplace-suunnitelma ulkopuolisella asiantuntijaorganisaatiolla Materiaalihallinnossa keskitytään toteuttamaan ja vakiinnuttamaan tavaran vastaanotto ja jakelu keskitetysti noudattaen valtion hankintastrategiaa. Turvallisuus- ja riskihallinnossa jatketaan turvallisuusstrategian mukaisten toimenpiteiden toteuttamista. Riskienhallintaprosessissa keskitytään käytännön toimenpiteiden toteuttamiseen. Salivalvojien valmiuksia lisätään kouluttamisella. Lisäksi järjestetään pelastusharjoituksia ja turvallisuuskoulutuksia, poistumisharjoituksia sekä tehdään arviointeja ja raportointeja. Harjoituksissa opetellaan eri uhkatilanteiden hallintaa Kuljetus Kuljetuspalvelut tuotetaan vuokratulla kuljettajahenkilöstöllä ja omalla ajoneuvokalustolla. Kuljetuspalveluiden ostosopimus jatkuu toistaiseksi voimassa olevana Valtion taidemuseon muut kehittämishankkeet ja hallinto- ja tukipalvelut Valtion taidemuseon oikeudellinen palvelu keskittyy taidemuseolle spesifisen sopimusjuridiikan kehittämiseen. Erityisesti sopimuskäytäntöjen toimivuus ja kehittäminen digitaalisten verkkohankkeiden alueella vaatii huomiota Valtion taidemuseon tasolla, yksikkökohtaisesti ja edunvalvontana valtakunnallisella tasolla. Mahdollisuuksien mukaan oikeudelliset palvelut antaa taidemuseoalan juridista konsultointia valtakunnan tasolla. Vuonna 2012 painottuvat tekijänoikeudellisten lisenssiratkaisujen selvittelyn lisäksi näyttelysopimusten kehittämistä ja toimivuuden arviointia. Toteutuessaan Laki kiellosta takavarikoida eräitä Suomeen tuotuja näyttelyesineitä edellyttää sen toimintakäytäntöjen luomista ja arviointia. Lisäksi jatketaan KAM-sektorin yhteistyötä. Taloushallinnossa valmistaudutaan taidemuseon oikeudellisen aseman muutokseen tehden uuden taloushallintojärjestelmän kartoitusta ja valmistellen kilpailutuksen aloittamista. Lisäksi on tehtävä valmistelua palvelukeskus yhteistyön purkamiseen. Vuoden aikana pyritään aloittamaan toimivan taidemuseon sisäisen taloushallinnon organisoiminen, missä yhteydessä kartoitetaan työtehtävät sekä osaamiseen ja koulutukseen liittyvät tarpeet. 5.5 TALOUDELLISET TAVOITTEET Kun näyttely- ja ohjelmistotuotanto sekä muu yleisölle suunnattu toiminta tulosalue II:lla on maksullista toimintaa, asetetaan sille sisällöllisten tavoitteiden ohella myös taloudellista tulosta koskevia tavoitteita. Tulosalueen toiminta rahoitetaan asiakkailta saatavien aitojen tulojen ja yritysyhteistyötulojen ohella talousarviossa myönnettävällä hintatuella kulttuuripoliittisista syistä. Tämän vuoksi maksullisen toiminnan tavoitteena ei ole tuottaa ylijäämää, vaan tavoitteen asettelun painopiste on siinä, kuinka paljon kustannuksista katetaan tuloilla ja kuinka paljon hintatuella. 19

19 Kustannusvastaavuus Liitteessä 2 esitetään maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma ja siihen perustuvat tunnusluvut vuoden 2012 osalta. Laskelmassa on otettu huomioon, että tuottojen ja hintatuen lisäksi maksullisen toiminnan erilliskustannuksia katetaan sponsorirahoituksella. Sponsorirahoitusta vastaavista menoista on osan ( euroa) oletettu olevan maksullisen toiminnan menoja ja kohdistuvan siten tulosalueelle II (Näyttely- ja ohjelmistotuotanto sekä muu yleisölle suunnattu toiminta). Loput ( euroa) on kohdistettu tulosalueelle IV markkinointiin ja viestintään. Laskelman mukaan tuotoiksi on arvioitu 3,5 milj. euroa, erilliskustannuksiksi 6,3 milj. euroa ja kokonaiskustannuksiksi 19,0 milj. euroa. Näiden arvioiden pohjalta laskettu tuottojen ja erilliskustannusten erotus eli käyttöjäämä on 2,8 milj. euroa. Tuottojen ja kokonaiskustannusten erotus eli alijäämä on 15,4 milj. euroa. Maksullisen toiminnan erilliskustannuksista katetaan maksullisen toiminnan tuotoilla 3,5 milj. euroa eli hintatuen tarve (=käyttöjäämä-sponsorirahoitus) on 2,6 milj. euroa. X Valtion taidemuseon tulostavoite vuodelle 2012 (toiminnallinen tehokkuus) Maksullinen toiminta (kustannusvastaavuus) a)tuotoilla katetaan 19 % maksullisen toiminnan kokonaiskustannuksista b)tuotoilla katetaan 56 % maksullisen toiminnan erilliskustannuksista c) Hintatuen määrä on 41 % maksullisen toiminnan erilliskustannuksista Tunnusluvut ja kustannuslaskenta Taidemuseon toiminta on luonteeltaan sellaista, että tavanomaisten tuottavuutta ja taloudellisuutta kuvaavien tunnuslukujen laskeminen ei ole mahdollista. Sitä vastoin muun tyyppisiä tunnusluja lasketaan tulosalueilla II (näyttely- ja ohjelmistotuotanto sekä muu yleisölle suunnattu toiminta) ja IV (hallinto-, tuki- ja asiakaspalvelut). Tulosalueen II tunnusluvut ovat ainakin osin suhteellisen laajasti käytössä eri alojen kulttuurilaitosten toiminnan kuvauksessa. Niillä mitataan näyttelykäynnin keskihintaa ja keskituloa, kävijöiden määrää sekä näyttelyjulkaisujen myytyjä määriä painosta kohden. Tulosalueen IV tunnusluvuilla mitataan hallinnollisten palvelujen osuutta taidemuseon kokonaiskustannuksista. Taidemuseon tunnusluvut on esitetty ensimmäistä kertaa vuoden 2006 talousarvioehdotuksessa taulukkomuodossa kattaen tulosprisman osa-alueet. Kyse on tilivelvollisuusuudistukseen liittyvistä budjetoinnin muuttuneista käytännöistä. Kyse ei kuitenkaan ole varsinaisista ohjaavista numeerisista tavoitteista, vaan näitä tunnuslukuja koskevista arvioista tulevien vuosien osalta. Esitetyt taloudelliset tavoitteet eivät ole jatkuvasti kasvavia johtuen kulttuurialan luonteesta. Erilaisten numeeristen tunnuslukujen rinnalla on huomioitava pitkän tähtäimen vaikuttavuus, joka otetaan huomioon näyttelyiden sisällöllisissä valinnoissa ja tavoitteen asettelussa. Suoritteiden määrän osalta tulee huomioida niiden vaihteleva laajuus. Näyttelykäynnin keskihinnassa syntyy eroavaisuuksia alustavan ja lopullisen vuosisuunnitelman välillä, sillä vuoden aikana voidaan näyttelytoimintaan kohdentaa lisärahoitusta mitä ei alustavassa vuosisuunnitelmassa voida ennakoida. 20

20 XI Valtion taidemuseon tulostavoite vuodelle 2012 (toiminnallinen tehokkuus) Taloudelliset tavoitteet a) Näyttelykäynnin keskitulo 5,4 euroa b) Näyttelykäynnin keskihinta 3,8 euroa c) Näyttelyjulkaisujen myydyt määrät suhteessa painosmääriin 60 % d) Hallinnollisten palvelujen osuus kokonaiskustannuksista 16 % Taidemuseon kustannukset lasketaan tulosalueittain ja toiminnoittain. Toimintoluokittelu on varsin karkea. Toiminnot ovat samat kuin tulosalueiden alaluokittelut tässä tulossopimuksessa. KUSTANNUKSET TULOSALUEITTAIN (1000 EURO) Tulosalue TA I TA II TA III TA IV Liitteestä 3, jossa kuvataan ensisijaisesti taidemuseon eri tulosalueille vuonna 2012 käytettävissä olevat määrärahat, näkyy samalla eri tulosalueiden kustannusten suuruusluokka ja kustannusten määrien keskinäiset suhteet. 21

1 VALTION TAIDEMUSEON TOIMINTA-AJATUS 2 VALTION TAIDEMUSEON VISIO

1 VALTION TAIDEMUSEON TOIMINTA-AJATUS 2 VALTION TAIDEMUSEON VISIO 1 VALTION TAIDEMUSEON TOIMINTA-AJATUS Valtion taidemuseot on kulttuurilaitos, joka vahvistaa kansallista taidekokoelmaa, tekee monipuolisia näyttelyitä ja saattaa taiteen yleisöjen ulottuville. Maan keskustaidemuseona

Lisätiedot

VTM dnro 6 /020/2010 VALTIO N TAIDEMUSEON. Tulossopimus VUOSILLE 2011-13

VTM dnro 6 /020/2010 VALTIO N TAIDEMUSEON. Tulossopimus VUOSILLE 2011-13 VTM dnro 6 /020/2010 VALTIO N TAIDEMUSEON Tulossopimus VUOSILLE 2011-13 VALTION TAIDEMUSEON TULOSSOPIMUS VUOSILLE 2011-13 Käsitelty Valtion taidemuseon yt-neuvostossa 30.11.2010 ja j ohtoryhmässä 1.12.2010

Lisätiedot

VTM dnro 6 /020/2011 VALTIO N TAIDEMUSEON. Tulossopimus VUOSILLE 2 011-13

VTM dnro 6 /020/2011 VALTIO N TAIDEMUSEON. Tulossopimus VUOSILLE 2 011-13 VTM dnro 6 /020/2011 VALTIO N TAIDEMUSEON Tulossopimus VUOSILLE 2 011-13 T A R K I S T U S V U O D E N 2 0 1 2 O S A L T A 1 VALTION TAIDEMUSEON ARVOT, TOIMINTA-AJATUS JA VISIO ARVOT kansallisen kulttuuriperinnön

Lisätiedot

VTM dnro 3 /020/2012 VALTIO N TAIDEMUSEON. Tulossopimus VUOSILLE 2 011-13

VTM dnro 3 /020/2012 VALTIO N TAIDEMUSEON. Tulossopimus VUOSILLE 2 011-13 VTM dnro 3 /020/2012 VALTIO N TAIDEMUSEON Tulossopimus VUOSILLE 2 011-13 T A R K I S T U S V U O D E N 2 0 1 3 O S A L T A ARVOT kansallisen kulttuuriperinnön rakentaminen avoimuus erilaisuus läsnäolo

Lisätiedot

VTM dnro 6/020/2010 VALTIO N TAIDEMUSEON. Vuosisuunnitelma VUODELLE

VTM dnro 6/020/2010 VALTIO N TAIDEMUSEON. Vuosisuunnitelma VUODELLE VTM dnro 6/020/2010 VALTIO N TAIDEMUSEON Vuosisuunnitelma VUODELLE 2011 VALTION TAIDEMUSEON VUOSISUUNNITELMA VUODELLE 2011 Käsitelty Valtion taidemuseon yt-neuvostossa 30.11.2010 ja j ohtoryhmässä 1.12.2010

Lisätiedot

VTM dnro 3/020/2012 VALTIO N TAIDEMUSEON. Vuosisuunnitelma VUODELLE

VTM dnro 3/020/2012 VALTIO N TAIDEMUSEON. Vuosisuunnitelma VUODELLE VTM dnro 3/020/2012 VALTIO N TAIDEMUSEON Vuosisuunnitelma VUODELLE 2 013 VALTION TAIDEMUSEON VUOSISUUNNITELMA VUODELLE 2013 Käsitelty Valtion taidemuseon yt-neuvostossa 11.12.2012 ja j ohtoryhmässä 12.12.2012

Lisätiedot

VTM dnro 4/020/2006 VALTIO N TAIDEMUSEON. Tulossopimus VUOSILLE 2005-07 TARKISTUS VUODEN 2007 OSALTA

VTM dnro 4/020/2006 VALTIO N TAIDEMUSEON. Tulossopimus VUOSILLE 2005-07 TARKISTUS VUODEN 2007 OSALTA VTM dnro 4/020/2006 VALTIO N TAIDEMUSEON Tulossopimus VUOSILLE 2005-07 TARKISTUS VUODEN 2007 OSALTA 1 VALTION TAIDEMUSEON TOIMINTA-AJATUS Valtion taidemuseo on Ateneumin taidemuseon, Nykytaiteen museo

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Varsinaissuomalaisen kuvataidekulttuurin tukeminen ja sen tunnettuuden lisääminen 2. Varsinais-Suomi on kuvataiteilijoiden näkökulmasta houkutteleva

Lisätiedot

VTM dnro 4/020/2011 VALTIO N TAIDEMUSEON. Toiminta- ja taloussuunnitelma VUOSILLE 2 013-16

VTM dnro 4/020/2011 VALTIO N TAIDEMUSEON. Toiminta- ja taloussuunnitelma VUOSILLE 2 013-16 VTM dnro 4/020/2011 VALTIO N TAIDEMUSEON Toiminta- ja taloussuunnitelma VUOSILLE 2 013-16 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 4 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS 5 3 VALTION TAIDEMUSEON TOIMINNAN PAINOPISTEET JA LINJAUKSET 8

Lisätiedot

VTM dnro 4/020/2012 VALTIO N TAIDEMUSEON. Toiminta- ja taloussuunnitelma VUOSILLE 2 014-17

VTM dnro 4/020/2012 VALTIO N TAIDEMUSEON. Toiminta- ja taloussuunnitelma VUOSILLE 2 014-17 VTM dnro 4/020/2012 VALTIO N TAIDEMUSEON Toiminta- ja taloussuunnitelma VUOSILLE 2 014-17 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 4 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS 5 3 VALTION TAIDEMUSEON TOIMINNAN PAINOPISTEET JA LINJAUKSET 8

Lisätiedot

VTM dnro 3/020/2010 VALTIO N TAIDEMUSEON. Toiminta- ja taloussuunnitelma VUOSILLE 2012-15

VTM dnro 3/020/2010 VALTIO N TAIDEMUSEON. Toiminta- ja taloussuunnitelma VUOSILLE 2012-15 VTM dnro 3/020/2010 VALTIO N TAIDEMUSEON Toiminta- ja taloussuunnitelma VUOSILLE 2012-15 VALTION TAIDEMUSEON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2012-15 Käsittelty Valtion taidemuseon yt-neuvostossa

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus. Digiajasta ikuisuuteen -seminaari 13.12.2011 Minna Karvonen

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus. Digiajasta ikuisuuteen -seminaari 13.12.2011 Minna Karvonen Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus Digiajasta ikuisuuteen -seminaari 13.12.2011 Minna Karvonen Kansallinen digitaalinen kirjasto: taustaa Hallitusohjelma: Kirjastoja kehitetään vastaamaan

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Alueen taidemuseoiden aseman vahvistaminen. Uudet taidemuseo- ja taidehankkeet luovat uutta ja tuovat muutoksia toimintakenttään. 2. Julkisen taiteen

Lisätiedot

VALTIO N TAIDEMUSEON

VALTIO N TAIDEMUSEON VTM dnro 1/220/2012 VALTIO N TAIDEMUSEON Tilinpäätösasiakirja Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat VUODELTA 2 011 SISÄLTÖ TOIMINTAKERTOMUS 3 1 JOHDON KATSAUS 3 2 TULOKSELLISUUDEN KUVAUS TULOSALUEITTAIN

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus Opetus- ja kulttuuriministeriön toimialan tietohallinnon yhteistyökokous 25.5.2011 Kansallinen digitaalinen kirjasto: taustaa Kansallinen tietoyhteiskuntastrategia

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto: katsaus kokonaisuuteen

Kansallinen digitaalinen kirjasto: katsaus kokonaisuuteen Kansallinen digitaalinen kirjasto: katsaus kokonaisuuteen Minna Karvonen Kirjastojen tietojärjestelmät -koulutuspäivät 20.9.2012 Kansallinen digitaalinen kirjasto: taustaa Hallitusohjelman kirjaukset:

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 20.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 20.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Taidetoimijoiden ja taiteilijoiden yhteistyön kehittäminen sekä alueellisella että kansainvälisellä tasolla 2. Taidemuseon merkityksen kasvattaminen

Lisätiedot

VALTION TAIDEMUSEON TALOUSARVIOEHDOTUS

VALTION TAIDEMUSEON TALOUSARVIOEHDOTUS VTM dnro 3/204/2009 VALTION TAIDEMUSEON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2010 2 SISÄLTÖ TALOUSARVIOEHDOTUS 02. Valtion taidemuseon toimintamenot (siirtomääräraha 2v) 3 72. Valtion taidemuseon kokoelmien kartuttaminen

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 13.2.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 13.2.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Aluetaidemuseon asiantuntijaroolin ja alueellisen yhteistyöverkoston vahvistaminen 2. Kiertonäyttelytoiminnan sekä verkkonäyttelyiden kehittäminen

Lisätiedot

LUSTO SUOMEN METSÄMUSEO

LUSTO SUOMEN METSÄMUSEO LUSTO SUOMEN METSÄMUSEO Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. Metsäalan museoiden verkoston ja yhteistyömuotojen luominen metsäkulttuurin tunnettuuden ja saavutettavuuden parantamiseksi.

Lisätiedot

SVM osallistuu Museoviraston vetämään hankkeeseen valokuvaaineistojen

SVM osallistuu Museoviraston vetämään hankkeeseen valokuvaaineistojen Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. Museon kokoelmien tuominen verkkoon 2. Museon osallistuminen asiantuntijana Museoviraston vetämään Museo 2015 -hankkeeseen, jossa luodaan valtakunnallista

Lisätiedot

Tulossopimus. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Näkövammaisten kirjaston tulossopimus vuosille 2011 2013

Tulossopimus. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Näkövammaisten kirjaston tulossopimus vuosille 2011 2013 1 Opetus- ja kulttuuriministeriön ja n tulossopimus vuosille 2011 2013 1. Arvot, toiminta-ajatus ja visio Arvot Kirjasto toteuttaa toiminnassaan opetusministeriön hallinnonalan yhteisiä arvoja, joita ovat

Lisätiedot

Museoiden jaottelu pääpiirteissään

Museoiden jaottelu pääpiirteissään Suomen museot Suomessa on yli tuhat museota (yksi museo 5000 asukasta kohden) Pääosa museoista on kulttuurihistoriallisia museoita Suuri osa museoista on pieniä Ammatillisesti hoidettuja (museoammatillinen

Lisätiedot

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus 11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus S e l v i t y s o s a : Lääkelaitoksen tehtävänä on ylläpitää ja edistää lääkkeiden, terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden sekä verivalmisteiden käytön

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 1 JOHDON KATSAUS. Toiminnan tuloksellisuus

TOIMINTAKERTOMUS 1 JOHDON KATSAUS. Toiminnan tuloksellisuus TOIMINTAKERTOMUS 1 JOHDON KATSAUS Toiminnan tuloksellisuus Valtion taidemuseon toiminnassa saavutettiin hyvin vuodelle 2010 asetetut tulostavoitteet. Vuoden 2010 tulossopimuksessa oli numeroituja tulostavoitteita

Lisätiedot

VALTION TAIDEMUSEON TALOUSARVIOEHDOTUS

VALTION TAIDEMUSEON TALOUSARVIOEHDOTUS VTM dnro 3/204/2012 VALTION TAIDEMUSEON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2013 2 SISÄLTÖ TALOUSARVIOEHDOTUS 02. Valtion taidemuseon toimintamenot (siirtomääräraha 2v) 3 72. Valtion taidemuseon kokoelmien kartuttaminen

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

VALTION TAIDEMUSEON TALOUSARVIOEHDOTUS

VALTION TAIDEMUSEON TALOUSARVIOEHDOTUS VTM dnro 3/204/2010 VALTION TAIDEMUSEON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2011 2 SISÄLTÖ TALOUSARVIOEHDOTUS 02. Valtion taidemuseon toimintamenot (siirtomääräraha 2v) 3 72. Valtion taidemuseon kokoelmien kartuttaminen

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto: tilannekatsaus

Kansallinen digitaalinen kirjasto: tilannekatsaus Suomen VIII Arkistopäivät 18.5.2010 Jyväskylässä Kansallinen digitaalinen kirjasto: tilannekatsaus Suunnittelija Tapani Sainio www.kdk2011.fi Kansallinen digitaalinen kirjasto parantaa kirjastojen, arkistojen

Lisätiedot

KDK Kansallinen digitaalinen kirjasto

KDK Kansallinen digitaalinen kirjasto KDK - Kansallinen digitaalinen kirjasto Vesa Hongisto 7.12. www.kdk2011.fi KDK Kansallinen digitaalinen kirjasto Lähtökohta Kokonaisarkkitehtuuri Asiakasliittymä Digitaalinen pitkäaikaissäilytys Hallintomalli

Lisätiedot

Tavoite Alueelliset palvelut Alueelliset yleisöt Alueelliset sidosryhmät Paikallismuseotyön tukeminen: Paikallismuseoiden neuvonta

Tavoite Alueelliset palvelut Alueelliset yleisöt Alueelliset sidosryhmät Paikallismuseotyön tukeminen: Paikallismuseoiden neuvonta Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Museoiden tukeminen 2. Kulttuuriperinnön vaalimisen osallistavien menetelmien kehittäminen 3. Kulttuuriperintötiedon saavutettavuuden kehittäminen

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

KUOPION MUSEOKESKUS Kuopion kaupungin museot TOIMINTASUUNNITELMA 2015 2018 TOIMINTA-AJATUS

KUOPION MUSEOKESKUS Kuopion kaupungin museot TOIMINTASUUNNITELMA 2015 2018 TOIMINTA-AJATUS 1 KUOPION MUSEOKESKUS Kuopion kaupungin museot TOIMINTASUUNNITELMA 2015 2018 TOIMINTA-AJATUS Museokeskus vastaa Kuopion kaupungin museopalveluista, jotka tuotetaan museoiden toimintaajatuksiin perustuen,

Lisätiedot

VALTION TAIDEMUSEON TALOUSARVIOEHDOTUS

VALTION TAIDEMUSEON TALOUSARVIOEHDOTUS VTM dnro 2/204/2011 VALTION TAIDEMUSEON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012 2 SISÄLTÖ TALOUSARVIOEHDOTUS 02. Valtion taidemuseon toimintamenot (siirtomääräraha 2v) 3 72. Valtion taidemuseon kokoelmien kartuttaminen

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto ja arkistopalvelut

Kansallinen digitaalinen kirjasto ja arkistopalvelut Kansallinen digitaalinen kirjasto ja arkistopalvelut Tiedon saatavuus ja tutkimuksen vapaus KAM-juridisen yhteistyöryhmän seminaari Arkistoneuvos Jaana Kilkki, Kansallisarkisto 12.12.2011 Esityksen sisältö

Lisätiedot

KDK:n ajankohtaiset kuulumiset

KDK:n ajankohtaiset kuulumiset KDK:n ajankohtaiset kuulumiset 17.5.2011 Valtakunnalliset museopäivät, Turku Tapani Sainio Kansalliskirjasto www.kdk2011.fi Kansallinen digitaalinen kirjasto parantaa kirjastojen, arkistojen ja museoiden

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden usto Suomen metsämuseo ainopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 11.2.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 11.2.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Alueellisen taidekokoelmapoliittisen ohjelman loppuunsaattaminen 2. Keskisuomalaiseen taiteeseen liittyvän uuden tiedon tuottaminen ja saavutettavuus

Lisätiedot

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET TOIMINTASUUNNITELMA 2015 1 1 TOIMINTA-AJATUS Sairaanhoitajien koulutussäätiön tarkoituksena on tukea ja edistää hoitotyön koulutusta ja ammatillista toimintaa kartuttamalla säätiön varoja ja käyttämällä

Lisätiedot

Valtakunnallinen vaikuttaminen omaan erikoisalaan liittyvissä kysymyksissä. Toimenpiteet, jotka kohdistuvat sidosryhmiin

Valtakunnallinen vaikuttaminen omaan erikoisalaan liittyvissä kysymyksissä. Toimenpiteet, jotka kohdistuvat sidosryhmiin Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. Arkkitehtuurin tunnetuksi tekeminen moninaisille yleisöille moninaisin keinoin 2. Arkkitehtuurin erityiskysymysten edistäminen valtakunnallisissa

Lisätiedot

Lusto - metsäkulttuuria kansallismaisemassa

Lusto - metsäkulttuuria kansallismaisemassa Lusto - metsäkulttuuria kansallismaisemassa Suomen metsämuseo ja -tietokeskus Lusto avattiin kansallismaisemaan Punkaharjulle 1.6.1994 Toimintaa säätelevät museolaki ja asetus kulttuuri- ja luonnonperintöä

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA SUOMEN ELOKUVA-ARKISTON VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUODELLE 2005-2007

OPETUSMINISTERIÖN JA SUOMEN ELOKUVA-ARKISTON VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUODELLE 2005-2007 SUOMEN ELOKUVA-ARKISTO Helsinki 8.2.2005 Y:\hallinto\tekstit\Tulossopimus 2005-2007.doc OPETUSMINISTERIÖN JA SUOMEN ELOKUVA-ARKISTON VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUODELLE 2005-2007 Opetusministeriö ja Suomen elokuva-arkisto

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriön konsernin uudistaminen

Opetus- ja kulttuuriministeriön konsernin uudistaminen Opetus- ja kulttuuriministeriön konsernin uudistaminen Yhdessä enemmän innovatiivisuutta uudella konserniajattelulla 14.12.2011 Harri Skog Kansliapäällikkö Uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä

Lisätiedot

VARKAUDEN KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI

VARKAUDEN KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMEN TOIMINTASÄÄNTÖ VARKAUDEN KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI TOIMINTASÄÄNTÖ 1. LUKU Varkauden sivistyslautakunta päättää toimintasäännöllä alaistensa palvelualueiden tehtävistä

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden iite 2 ainopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden iite 2 ainopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

Kirjastoverkkopalvelut-TOSU 2012 Kärki- ja kehittämishankkeet. Kristiina Hormia-Poutanen Sektorikokous 17.1.2012

Kirjastoverkkopalvelut-TOSU 2012 Kärki- ja kehittämishankkeet. Kristiina Hormia-Poutanen Sektorikokous 17.1.2012 Kirjastoverkkopalvelut-TOSU 2012 Kärki- ja kehittämishankkeet Kristiina Hormia-Poutanen Sektorikokous 17.1.2012 KDK-Asiakasliittymä Konsortion toiminnan kehittäminen OS-ohjelmistoratkaisujen kartoitus,

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Tuottavuustyön historiaa valtio kunta -yhteistyössä Peruspalveluohjelmassa

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN TOIMINTAOHJE

ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN TOIMINTAOHJE Sosiaali- ja terveystoimen esikunnan 2.2.1 1 (5) ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN TOIMINTAOHJE Perusturvajohtaja 20.12.2012 Voimaan 1.1.2013 Perusturvajohtaja 24.2.2014 Voimaan

Lisätiedot

Museotyö muutoksessa!

Museotyö muutoksessa! Museotyö muutoksessa! Kohti vaikuttavampaa museotoimintaa Carina Jaatinen, Museovirasto Tampere 27.5.2015 Virittelyä ja herättelyä! Mitä on tulevaisuuden museotoiminta? Miksi sitä tehdään? Ketä se palvelee?

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Taideyliopistoselvityksen tilannekatsaus 2.12.2010

Taideyliopistoselvityksen tilannekatsaus 2.12.2010 Taideyliopistoselvityksen tilannekatsaus 2.12.2010 Taideyliopistoselvitystyöryhmän tehtävät Selvitystyöryhmän tulee: tehdä esitys siitä, millä edellytyksillä maahamme voidaan synnyttää kansallisesti ja

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa. Timo Lankinen 20.8.2012

Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa. Timo Lankinen 20.8.2012 Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa Valtioneuvostossa tehtävä politiikka-, lainsäädäntöja resurssiohjaus yhtenäiseksi Hallituksen strategisen näkemyksen nykyistä parempi toimeenpano

Lisätiedot

OKM:n ja korkeakoulujen tietohallintoyhteistyön tilanne. Ylitarkastaja Ilmari Hyvönen 17.9.2014

OKM:n ja korkeakoulujen tietohallintoyhteistyön tilanne. Ylitarkastaja Ilmari Hyvönen 17.9.2014 OKM:n ja korkeakoulujen tietohallintoyhteistyön tilanne Ylitarkastaja Ilmari Hyvönen 17.9.2014 Aiheita RAKETTI hanke päättyi, työ jatkuu OKM:n CSC:ltä korkeakouluille ostamat palvelut Korkeakoulujen tietohallinnon

Lisätiedot

Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma

Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma Helsingin kaupungin tarkastuslautakunnan ja -viraston sisäisen ja ulkoisen viestinnän linjaukset. Suunnitelma on otettu käyttöön tarkastusjohtajan päätöksellä 28.12.2015

Lisätiedot

Kimmo Levä Museonjohtaja FM, MBA

Kimmo Levä Museonjohtaja FM, MBA Kimmo Levä Museonjohtaja FM, MBA Luovat toimialat: taiteet ja muu kulttuurituotanto, matkailu, arkkitehtuuri, mainonta ja viestintä, muotoilu Luova talous: luovuutta tuotteissaan ja tuotannossaan hyödyntävät

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

T.E.H.D.A.S. Arkisto. Kokemuksia performanssitaiteen arkistoinnista. Juha Mehtäläinen

T.E.H.D.A.S. Arkisto. Kokemuksia performanssitaiteen arkistoinnista. Juha Mehtäläinen T.E.H.D.A.S. Arkisto Kokemuksia performanssitaiteen arkistoinnista Juha Mehtäläinen Miksi arkistoida? Koska arkistoitavaa materiaalia on Performanssitaidetta halutaan kuvata - uutta aineistoa syntyy koko

Lisätiedot

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 22.11.2013

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 22.11.2013 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Paikallismuseotoiminnan edistäminen neuvonnan ja ohjauksen sekä suunnitelmallisen ohjelmatyön (työkirja) avulla 2. Museoportaalin kehittäminen (kieliversiot,

Lisätiedot

Kansalliset digitaaliset kirjastohankkeet ja digitointi

Kansalliset digitaaliset kirjastohankkeet ja digitointi Kansalliset digitaaliset kirjastohankkeet ja digitointi 11. Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi Hämeenlinna 7.10.2010 Minna Karvonen Kansallinen digitaalinen kirjasto parantaa kirjastojen, arkistojen

Lisätiedot

29.40.02 ARKISTOLAITOS

29.40.02 ARKISTOLAITOS 8.2.2013 TALOUSAVIOEHDOTUS 2014 29.40.02 AKISTOLAITOS KANSALLISAKISTO 1 29.40.02 Arkistolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Liitemuis- Momentille myönnetään nettomäärärahaa 20 997 000 euroa.

Lisätiedot

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä?

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä? 1 Opetusministeri Sari Sarkomaa Historiallisen sanomalehtikirjaston esittelytilaisuus Kansalliskirjastossa (juhlapuhe ja Historiallisen Sanomalehtikirjaston avaus) Aika: 20.11.2007. Tilaisuus alkaa klo

Lisätiedot

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com 1. YHDISTYS 2. ORGANISAATIO Kuopion kuvataiteilijat ry eli Ars Libera

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden iite 2 ainopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2004. 88. Tiede

Asiakirjayhdistelmä 2004. 88. Tiede 88. Tiede Suomen Akatemian momenteilta 29.88.5 ja 29.88.53 rahoitettaviin tutkimushankkeisiin saa vuonna 24 hyväksyä sitoumuksia 172 59 euron arvosta. Tieteellisten seurain valtuuskunnalle voidaan edelleen

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012.

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. SAATE TK-21-837-10 7.4.2011 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. Ehdotuksen liitteenä on peruslaskelma. Tilastokeskus ei esitä erillistä kehittämisvaihtoehtoa

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

UUSI ARKKITEHTUURI PAREMMAT PALVELUT. Järjestelmäarkkitehtuurihankkeet

UUSI ARKKITEHTUURI PAREMMAT PALVELUT. Järjestelmäarkkitehtuurihankkeet UUSI ARKKITEHTUURI PAREMMAT PALVELUT Järjestelmäarkkitehtuurihankkeet 11.4.2008 Ari Rouvari SISÄLLYS Taustaa Digitaalisen kirjaston määritelmä 2007 Tietohallintostrategia 2007-2008 Tavoitteet Järjestelmäarkkitehtuurihankkeet

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Pitkäaikaissäilytys lainsäädännön näkökulma. Jorma Waldén 6.5.2013

Pitkäaikaissäilytys lainsäädännön näkökulma. Jorma Waldén 6.5.2013 Pitkäaikaissäilytys lainsäädännön näkökulma Jorma Waldén 6.5.2013 Yleiskuva Säilytysvelvollisuus laitoksen tehtävien ja toiminnan kautta sisältää pitkäaikaissäilytyksen kulttuuri- ja tiedepoliittiset linjaukset,

Lisätiedot

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus.

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Väestörekisterikeskuksen uusi strategia linjaa virastomme toimintaa uuden

Lisätiedot

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 Vapaa-aikatoimiala Palvelualue: Museopalvelut Sopimuksen tarkoitus: Operatiivinen sopimus täydentää toimialan strategista sopimusta. Tässä sopimuksessa määritellään kaupungin

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA - Luovaa taloutta edistävät julkiset toimet ja kehittämislinjaukset Rysä goes Luova Suomi, Mikkeli, 16.-17.10.2012 Tn Sakari Immonen TEM/Elinkeino- ja innovaatio-osasto

Lisätiedot

Museo 2015 & Kansallinen digitaalinen kirjasto. Museo 2015 hankkeen aloitusseminaari 23.11.2011 Minna Karvonen

Museo 2015 & Kansallinen digitaalinen kirjasto. Museo 2015 hankkeen aloitusseminaari 23.11.2011 Minna Karvonen Museo 2015 & Kansallinen digitaalinen kirjasto Museo 2015 hankkeen aloitusseminaari 23.11.2011 Minna Karvonen Kansallinen digitaalinen kirjasto: taustaa Hallitusohjelma: Edistetään kirjastojen, museoiden

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

70. Viestintävirasto

70. Viestintävirasto 70. Viestintävirasto S e l v i t y s o s a : Viestintäviraston toiminnan tavoitteena ovat monipuoliset, toimivat ja turvalliset viestintäyhteydet kaikille Suomessa. Viraston vuoden painopisteitä ovat tietoturvallinen

Lisätiedot

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi 1 Strategia vuosille 2013 2017 Tarkistetut tavoitteet 2015 Missio: Neuvoston tehtävä on tukea ja kehittää yliopistokirjastoja tutkimusta ja opetusta edistävinä asiantuntijaorganisaatioina. Neuvosto on

Lisätiedot

Valtion taidemuseon kokoelmastrategia ja kokoelmapoliittinen ohjelma

Valtion taidemuseon kokoelmastrategia ja kokoelmapoliittinen ohjelma Valtion taidemuseon kokoelmastrategia ja kokoelmapoliittinen ohjelma Sisällysluettelo 1.Valtion taidemuseon kokoelma................................ 3 1.1 Kokoelman hallinta-, hoito- ja kartutusvastuun

Lisätiedot

Kestävä kehitys museoissa. 25.3.2010 Tekniikan museo

Kestävä kehitys museoissa. 25.3.2010 Tekniikan museo Kestävä kehitys museoissa 25.3.2010 Tekniikan museo Suomen museoliiton ydinarvot Sivistyksen kunnioittaminen Historian, kulttuurin ja luonnon arvostaminen Kulttuuri- ja luonnonperinnön säilyttäminen tuleville

Lisätiedot

Työtä teatterista. Iisalmen, Kiuruveden ja Lapinlahden teatterialan työllistämis- ja kehityshanke. Hakemus

Työtä teatterista. Iisalmen, Kiuruveden ja Lapinlahden teatterialan työllistämis- ja kehityshanke. Hakemus Työtä teatterista Iisalmen, Kiuruveden ja Lapinlahden teatterialan työllistämis- ja kehityshanke Hakemus OKM / Taiteilijoiden toimeentulon ja työllisyyden kehittäminen sekä vapaan kentän tuki 08.05.2013

Lisätiedot

TE-palvelu-uudistus TEM 19.8.2013

TE-palvelu-uudistus TEM 19.8.2013 TE-palvelu-uudistus TEM 19.8.2013 TE-palvelu-uudistus tikun nokassa Ison palvelu- ja toimintatapamuutoksen johtaminen on edelleen vaiheessa suunta on selvillä, vaikutukset näkyvät viiveellä Mediamielikuvana

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Kasvun ja oppimisen palvelualue 2016

Kasvun ja oppimisen palvelualue 2016 Kaupunginhallitus 5.10.2016 Kuopion kaupungin talousarvio 2016 sekä vuosien 2016-2019 toimintaja taloussuunnitelma Sivu 87: sivun loppuun lisätään kasvun ja oppimisen palvelualueen toiminnalliset tavoitteet

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016 1. Tausta SASKin historian ensimmäinen henkilöstöstrategia oli laadittu vuosiksi 2009 2011. Henkilöstöön liittyviä asioita oli linjattu aikaisemminkin erilaisissa dokumenteissa

Lisätiedot

Selvitys opetus- ja kulttuuriministeriön konserniohjauksesta ja rakenteesta. Selvityshenkilöt Harri Skog ja Håkan Mattlin

Selvitys opetus- ja kulttuuriministeriön konserniohjauksesta ja rakenteesta. Selvityshenkilöt Harri Skog ja Håkan Mattlin Selvitys opetus- ja kulttuuriministeriön konserniohjauksesta ja rakenteesta Selvityshenkilöt Harri Skog ja Håkan Mattlin Toimeksianto Valmistella ehdotukset opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,

Lisätiedot

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 E/77/223/2012 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 LIITEMUISTIO 1 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2011 2012 2013 toteutuma arvio arvio Henkilöstökulut

Lisätiedot