1. Missä koulussa lapsesi on tai mihin kouluun esikoululaisesi on menossa? Vastaajien määrä: 33

Transkriptio

1 Koulukysely oppilaiden huoltajille 1. Missä koulussa lapsesi on tai mihin kouluun esikoululaisesi on menossa? Vastaajien määrä: 33 1/11

2 2/11

3 N Prosentti Hirvijärvi 0 0 Jurvan yhtenäiskoulu 0 0 Kangas 0 0 Keskikylä 0 0 Kirkonkylä 0 0 Koivisto 0 0 Koskue 0 0 Luopa 0 0 Luopajärvi Mieto 0 0 Metsola 0 0 Paulaharju 0 0 Säntti 0 0 Tuiskula 0 0 3/11

4 2. Kuinka tärkeitä mielestäsi seuraavat asiat ovat esi- ja perusopetusta järjestettäessä? Vastaajien määrä: 33 4/11

5 5/11

6 Laadukas opetus Erilaiset tukitoimet saatavilla omassa koulussa Ajanmukaiset ja monipuoliset opetusvälineet Valinnaisaineiden saatavuus Ryhmäkoko Koulun koko Terve koulurakennus Koulun sijainti Kodin ja koulun välinen yhteistyö Aamu- ja iltapäivätoiminnan saatavuus Yhteisöllisyys Ei lainkaan tärkeää Ei suurta merkitystä Erittäin tärkeää Yhteensä Keskiarvo Mediaani , ,18 81, , ,36 63, ,16 2 6,25 71,88 21, , ,06 93, , ,48 51, , ,18 81, , ,06 93, , ,18 45,46 36, ,7 3 3,03 24,24 72,73 Yhteensä ,7 3 6/11

7 3. Arvioi kouluverkkoratkaisun mahdollisia vaikutuksia lasten koulunkäyntiin ja hyvinvointiin Vastaajien määrä: 33 7/11

8 Suuri Vähäin Ei En Vähäin Suuri Yhtee Keski Medi 8/11

9 Opetusryhmän koko kasvaa Oppilas siirtyy yhdysluokkaop etuksesta vuosiluokkakoh taiseen opetukseen Oppilas saa tarvittaessa erityisopetusta Kouluterveyden hoitaja ja koulukuraattori useammin omalla koululla Uusi koulu sijaitsee kauempana kotoa Oppilas siirtyy koulukuljetukse n piiriin Lapsella on mahdollisuus solmia uusia ystävyyssuhteit a Uusi koulu on nykyistä suurempi Omaan kouluun tulee lisää oppilaita negatiiv inen vaikutu s en negatiiv inen vaikutu s vaikut usta osa a san oa en positiiv inen vaikutu s positiiv inen vaikutu s nsä arvo aani , ,73 24,24 0 3, , ,37 21,2 1 24,24 18, , , ,21 75, , ,3 9,09 39,4 21, , ,7 21,21 3,03 3,03 3, , ,15 33,33 36,37 6,06 9, , ,15 12,1 2 36,37 36, , ,43 30,3 15,15 6,06 6, ,45 3 6,06 24,24 21,21 18,1 8 27,28 3,03 Yhteensä ,37 3 9/11

10 4. Mitä muita vaikutuksia mahdollisella toiseen yksikköön siirtymisellä olisi lasten koulunkäyntiin ja hyvinvointiin? Ovatko vaikutukset positiivisia vai negatiivisia? Vastaajien määrä: 14 Vastaukset "Sopivan kokoinen" koulu taitaa olla paras ratkaisu lasten kannalta eli ei liian suuri muttei liian pienikään. Opetus säilyy laadukkaana kun opettajia on enemmän kuin 1-2/koulu ja kaveria pohjaa on enemmän kun luokassa on oppilasta. Yli 20 oppilaan luokat on liian isoja, sekä lapsen keskittymisen että opetustason säilymisen kannalta. Pitkät kuljetusmatkat pidentävät koulupäivää turhaan. Voin vain puhua Luopajärven koulun puolesta. Luopajärvi on kasvavaa aluetta joka palvelee myös Seinäjoen suuntaan kulkevaa työliikennettä. Suuremmissa yksiköissä lasten on mahdollista tavata kouluajalla myös harrastuskavereita eri puolilta paikkakuntaa ja tämä on tietysti positiivinen asia, kunhan vain luokkakoot eivät kasva liian suuriksi. Oma luokka on kuitenkin sen tärkein yksikkö ja siellä pitää lapsen saada tulla kuulluksi ja nähdyksi ja keskittymään omaan kasvamiseen/oppimiseen ilman jatkuvaa hälinää tms. Koulumatkat pitenisivät ja koulupäivä sitä myöden. Isompaan kouluun ja sen pelisääntöihin oppiminen vie pitkän aikaa. Isompaan kouluun siirtyessä tulee helposti syrjäytymistä pienestä koulusta siirryttäessä. Luokkakoot suurenevat jos kouluja yhdistetään, mikä lisää oppimisvaikeuksia ja käyttäytymishäiriöitä. Vaikutukset ovat negatiivisia. Vaikutukset ovat aina negatiivisia, jos lasten elinympäristö muuttuu. Koulumatkat ja sitä myöden koulupäivät pitenevät. Uudet oppilaat ja opettajat, uudet tavat koulussa, tuovat väistämättä stressiä pienille koululaisille. Aikuisten on helppo ajatella lasten maailma lukuina ja numeroina, mutta koululaisten vanhempana muutokset koulun arjessa ovat aina negatiivisia. Opettajan vaihtuminen kesken lukuvuotta tai montakertaa ala-asteen aikana tuo aina omat haasteensa lapsen arkeen ja monesti lapsen stressaantuminen jatkuvista muutoksista ajatellaan "häiriökäyttätymisenä" eikä huomata ympäristön vaikutusta lapseen/lapsiin. Kurikan kaupungissa voitaisiin panostaa lapsiperheisiin ja toteuttaa tasa-arvoista APIP-toimintaa kaikilla kouluilla joissa on riittävästi osallistujia (vertaa kirkonkylän lasten määrää Luopajärven lasten kokonaismäärään ja siitä lasketaan sitten miten meni tasa-arvon laita tässä päätöksessä. Ei voida olettaa että pienemmällä oppilasmäärällä päästään samoihin hakutuloksiin kuin isommalla oppilasmäärällä ja siihen ei tarvita pitkää matikkaa sen päätelläkseen). Muuttotappiota jos haluataan kääntää oikeaan suuntaan panostetaan siihen että lapsiperheille on hyvät ja sujuvat palvelut. Kouluverkko pysyy suhteellisen samana ja panostetaan kasvaviin kyliin ja kouluihin. Magneetin rahat voisi siirtää suoraan lasten ja nuorten hyväksi jolloin kaupunki saisi varmasti paljon enemmän hyvää aikaa kuin Ostosparatiisiin panostamalla joka on jo valmiiksi tuhoon tuomittu. Jos Luopajärven koulu lopetettaisiin, vaikuttaisi se hyvin negatiivisesti lapsen koulunkäyntiin ja mahdollisesti vaikuttaisi meidän koko perheen muuttoon pois Luopajärveltä. Koulumatka muuttuisi niin pitkäksi, että se voisi olla mahdotonta järjestää siten, ettei se vaikuttaisi negatiivisesti lapseen. Koulumatkat pidentyisi pienellä lapsella liikaa. Aamuiset lähdöt aikaistuvat ja iltapäivät pitenevät. Aikaa palautumiseen läksyjen teon jälkeen ei jää riittävästi kun kouluautossa istuminen vie aikaa molemmista päistä päivää. Yläkouluun mentäessä joutuu joka tapauksessa kouluautossa 10/11

11 istumaan, jolloin lapsi on jo isompi. Alakoululaiselle ylipitkät päivät eivät vielä sovi. Liian suuressa ryhmässä jää yksilötarpeet huomioimatta. Oman kylän koulu luo yhteishenkeä lasten ja vanhempien välille sekä mahdollistaa vapaa-ajalla harrastuspaikan sekä tapaamispaikan kaverien kanssa. Koulupäivät pakkaa pidentyä kuljetuksiin siirryttäessä. Isoissa yksiköissä opetuksen apuvälineet ja valinnaisaine tarjonta toisinaan parempia kuin kyläkouluissa. Kyläkoulun ruoka näkee maailmaa enemmän kuin oppilaat, sekin päässyt kuljetuksen piiriin. Ystävällisempi koulun ja luokan ilmapiiri. Uusi alku. Koulumatka kestäisi kauemmin ja lapsi olisi väsyneempi iltaisin. Harrastukset kärsisivät väsymyksen ja koulupäivien pitenemisen takia. Jos koulupäivät pitenevät koulumatkan pidentyessä siirryttäessä toiseen yksikköön on vaikutus negatiivinen. Negatiivisia. Koulukiusaamisen pelko lisääntyy. Oma pieni koulu on hyvä. Negatiivisia! Mietin mihin kouluun lapsemme Luopajärveltä siirrettäisiin, jos siirto tulisi eteen. Jokipii voisi olla yksi vaihtoehto, mutta siellä varmasti tulisi tässä tapauksessa tilaongelma. Tiloja siis pitäisi kehittää, joten sen saman voisi myös tehdä Luopajärvellä? Itse olemme muuttaneet Seinäjoelta Luopajärvelle juurikin siitä syystä, että lapsemme pääsisivät sopivan kokoiseen maalaiskouluun, missä yhteisöllisyys vielä voimissaan. Omat lapsemme ovat vielä pieniä, koulua käy vain eskarilainen, mutta näen koulun hengen todella hyvänä. Ja sen mielestäni näkee myös lasten käyttäytymisenä. Ystävieni lapset käyvät Seinäjoella isoja isoissa kouluissa, joissa yksi lapsi hukkuu massaan ja ongelmat tuntuvat kasaantuvan jo ala-asteella, mikä näkyy mm. 5-6lk nuuskan käytössä. Vaikea kuvitella, että sellainen onnistuisi omassa koulussamme. Mielestäni vaikutukset olisivat enemmän negatiiviset kuin positiiviset, jos joutuisimme siirtymään kotikoulustamme jonnekin muualle. 11/11