Hauhonselän ravinnekuormituksesta ja kunnostuksesta. FT, Ympäristöasiantuntija Heli Jutila Hämeenlinnan kaupunki

Transkriptio

1 Hauhonselän ravinnekuormituksesta ja kunnostuksesta FT, Ympäristöasiantuntija Heli Jutila Hämeenlinnan kaupunki

2 Taustaa Hauhonselkä kärsii rehevöitymisestä; ekologinen tila on tyydyttävä >sinileväkukinnat ja särkikalakannan runsastuminen asukkaille suuri virkistyskäytöllinen merkitys, joten hyvän ekologisen tilan saavuttaminen tärkeää Hauhontaustan kyläyhdistys hankki Leader rahoituksen sai aikaan Ravinnekuormitusselvityksen ja kunnostussuunnitelman laatimisen Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry.:n toimesta, tekijä Hanna Alajoki 2014 Tämä esitys pohjautuu pitkälti em. Työhön Yleisluontoisesta kunnostussuunnitelmasta yksityiskohtaiseen toimenpidesuunnitteluun, mahdollisten lupahakuprosessien käynnistämiseen sekä lopulta toimenpiteiden käytännön toteutukseen.

3 Hauhonselkä (35.772), valuma alueen A= 92,53 km 2, järven A=22,12 km 2, keskisyvyys 3,6 m, max syvyys 10 m, V=79,2 milj. m 3, viipymä 79 vrk; rantaviivaa 63 km Pääsyvännealue pohjoisosassa (10 m) Järven eteläosa on kauttaaltaan matalaa aluetta. Hauhonselän vedet Ilmoilanselkään yhdessä Hauhonselän yläpuolella sijaitsevan Iso Roineen vesien kanssa. Iso Roineen vedet eivät kulkeudu Hauhonselälle. Hauhonselän keskivaiheille idässä laskee pohjavesivaikutteisia ja rehevöityneitä pikkujärviä: Vuorenselkä, Kirrinen, Hyvikkälänjärvi, Uppolammi, Liinalammi Vuolujoki laskee eteläosaan Valuma alueen maaperä koostuu hienosta hiedasta (37 %), hiesusta (29 %), karkeasta hiedasta (12 %), multamaasta (9 %) sekä hietamoreenista (7 %). Valuma alueen maa alasta jopa 27 % on peltoa, 60 % on metsää, 10 % suota Asutuksen osuus noin 3 % valuma alueesta, kiinteistöjen lukumäärä Suomen ympäristökeskuksen VEPS järjestelmän tietojen mukaan on noin 920 kpl, josta 35 % on loma asutusta ja 75 % vakituista asutusta.

4

5 Hauhonselän veden laadun kehitys tutkittu 1962 lähtien, säännöllisesti 70 luvun alkupuolelta: Valkkakivi 2 (56 kertaa), Pappilanaro (ranta 26), Selkäkari 18 (1), Lakkianselkä (3) Pääosin kaksi kertaa vuodessa; lopputalvella ja loppukesällä. Hauhonselän vesi on humuspitoista; veden väriarvojen kohoaminen ja kemiallisen hapenkulutuksen kasvu 1990 luvun lopussa alkaen Samanaikaisesti veden näkösyvyys on heikentynyt; Näkösyvyys oli vielä 90 luvulla lopputalvisin keskimäärin 3 m (min maks : 1,4 4,9 m), mutta 90 luvun lopun jälkeen se on laskenut keskimäärin hieman yli 2 m tasolle (min maks : 1,1 3,4 m). Kesäaikana näkösyvyys on ollut talvea pienempi kuin talvella, ja sekin on alkanut heikentyä 1990 luvun lopulla (min maks : 1,3 2,8 m, : 0,9 2,1 m). Talvi ja kesäaikaisen näkösyvyyden ero on pienentynyt Vastaava muutos sameudessa Kesällä vesi kerrostuu vain pitkien ja tyynien ajanjaksojen aikana

6 Hauhonselän veden laadun kehitys Pääsyvänteen happitilanne on heikentynyt tasaisesti; talvella voimakkaammin kuin kesällä; vuosivaihtelu lisääntynyt 1990 luvun loppupuolelta kesäaikaiset kokonaisfosforipitoisuudet (P tot ) ovat kohonneet selkeästi 1990 luvun lopussa sekä pinnan että pohjanläheisessä vedessä n. 10 μg/l: lievästi rehevästä rehevään (33 μg/l) Talvella lievää kohoamista pohjanläheisessä vedessä (n. 10 μg/l) Luonnontaso Hauhonselän kaltaisessa järvityypissä 18 μg/l. Kokonaistyppipitoisuus on lopputalvella kohonnut 1990 luvun lopussa 570 μgl 1 tasosta 760 μgl 1 tasolle (jopa yli 1000 μgl 1 tasolle; nousua erityisesti pohjanläheisessä vedessä Luonnontaso Hauhonselän kaltaisessa järvityypissä P tot 540 μgl 1 Hauhonselän etelä ja keskiosassa veden laatu oli alku ja keskikesällä heikompi kuin syvännealueilla (lähes kaikista vedenlaatumuuttujissa). Vitsiälänlahden syvänteellä lämpötilakerrostuminen voimakkaampaa, happiongelmat selvempiä ja sisäkuormitteisuus voimakkaampaa kuin Hauhonselän keskeisellä syvännealueella; kertoo aiemmasta jätevesien laskusta Hauhonselän veden laatu ja ekologinen tila fysikaalis kemiallisiin tekijöihin perustuen on muuttunut heikommalle tasolle 1990 luvun lopussa ja muutos on havaittavissa lähes kaikista veden laadusta kertovista muuttujista.

7 Hauhonselän levätilanne kesällä 2013 klorofylli a pitoisuuden (μg l 1) perusteella

8 Sinilevät (solumäärä / ml/l)

9 Hauhonselän ekologinen tila Hauhonselkä: tyyppi keskikokoinen humusjärvi (Kh) Vuolujoki: keskisuuriin kangasmaiden joki Fysikaalis kemiallinen luokittelu: tyydyttävä Biologinen luokittelu Kasviplankton: Klorofylli a pitoisuus: erinomaisesta tyydyttävään tilaan 1990 luvun lopulla, kasviplanktonin kokonaisbiomassa tyydyttävä, haitallisten sinilevien % osuus välttävä, trofiaindeksi välttävä: yht. tyydyttävä Kalasto: biomassa huono, yksilömäärä huono, särkikalojen biomassaosuus välttävä, indikaattorilajien esiintyminen tyydyttävä: yht. välttävä; särkikalavaltainen, petokaloja vähän Vesikasvillisuus: tyyppilajien suhteellinen osuus: tyydyttävä, mallinkaltaisuus hyvä, refrenssiindeksi tyydyttävä: Yht. tyydyttävä Pohjaeläimet: Syvännepohjaeläinindeksi hyvä, mallinkaltaisuus erinomainen: yht. hyvä; ei pitäisi käyttää matalissa järvillä, keskisyvyys alle 3 m; Hauhonselkä 3,6 m Ekologinen tila kokonaisuutena: Tyydyttävä Hyvän ekologisen tilan saavuttaminen, määräajan pidentäminen, v. 2021

10 Hauhonselän kuormitus Hauhon jätevedenpuhdistamon ( ) jätevedet käsittelyn jälkeen Hauhonselän Vitsiälänlahteen. Nykyisin jätevedet johdetaan käsiteltäväksi Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy:n Paroisten puhdistamolle. Viittakiven opiston jätevedet käsiteltiin vuoteen 2007 saakka omalla puhdistamolla ja johdettiin käsittelyn jälkeen Kirriseen; viime aikainen jätevesikuormitus oli ollut pientä. Hauhonselän lähivaluma alueella on runsaasti haja ja loma asutusta; Alvettulan kylä, Hauhontaustan kylä. Eteläisten kylätaajaman jätevedet HS Vesi Oy:n Paroisten puhdistamolle Hauhon reitin kuormitusselvitys (Kaipainen ym. 2002): P tot 59 % ja N tot 56 % on peräisin maataloudesta Haja asutuksesta 7 % P ja metsätaloudesta 3 % P kuormasta Ilmalaskeuma 6,6 % P ja 10,6 % N kuormasta. Pistekuormittajiksi luettavia lähinnä vain Koninsuon Turve.

11 Hauhonselän sisäinen kuormitus Alajoki 2014: VEMALA kuormitusosuuden mukaan Hauhonselällä tapahtuva sisäinen kuormitus painottuu avovesikaudelle. Sisäistä kuormitusta ei ole tapahtunut talvella Sisäisen kuormituksen painottuminen kesäajalle ei liity happiongelmiin vaan sedimentin resuspensioon, eli pohjan pöllyämiseen tuulen ja kalaston vaikutuksesta. Vuonna 2013 VEMALA:n mukaan n kg; 14 % järveen kohdistuvasta, kokonaiskuormituksesta. Koska sisäinen kuormitus painottuu avovesiajalle, sen merkitys on keskimääräistä suurempi; malli mahdollisesti aliarvio

12 Näytepisteet 2013 Oja ,68 Oja ,76 Oja ,79 Oja ,72 Oja ,91 Vuoluj.1 Vuolujoki alav mts ,70 VUORLUU ,82 HAUH 2 Rampsinoja ,87 Vuoluj ,90 Vuoluj. 3 Hyvälänkoski ,87 KIRR O3 Hyvikkälänoja ,64 KIRR O4 Myllyoja ,30 KIRR O5 Syväoja ,59

13 Hauhonselän ulkoinen ravinnekuormitus (Alajoki 2014) vuoden 2013 aikana VEMALA mukaan P tot kg/a, eli keskimäärin noin 31 kg päivässä N tot kg/a, eli keskimäärin noin 949,6 kg päivässä Lukuihin vaikuttaa Iso Roineen kuormitus, joka ei todellinen; samat suht. osuudet silti Suurimmat ravinnemäärät Hauhonselkään Vuolujoen valuma alueelta sekä Vuorenselän ja Kirrisen alueelta (yht. 90 %) Luonnontason osuus kuormituksesta oli kokonaisfosforin osalta Vuolujoen suulla 27 % (22 31 %) ja Vuorenselän luusuassa 25 % (22 38 %). Kokonaistypen osalta luonnontason osuus oli vastaavasti 15 % (12 39 %) ja 13 % (10 28 %). Pienemmistä ojista oja 2 oli merkittävin kuormittaja; Rampsinojasta ja oja 1 korkeita ravinnepitoisuuksia, virtaaman alhainen kuormitus painottui kevät ja syystulvahuippuun

14 Hauhonselälle tulevan kuormituksen jakautuminen tutkittujen ojien kesken, prosenttilukuina ilmaistuna (Alajoki 2014).

15 Vuolujoen valuma alueelta tuleva kuormitus 50 % Vuolujoen kuormasta syntyy jo yläjuoksulla (Hyvikkälänkoski); Yläpuolisen valuma alueen uoman perkaukset ja muut toimet ovat mataloittaneet Eteläistenjärveä ja heikentäneet sen ravinteiden pidätyskykyä fosfori että typpikuormitus kahdentui, veden väriarvot, kemiallisen hapenkulutuksen ja kiintoainepitoisuudet (tuhansia kg/d) kasvoivat alajuoksulle Koninsuolta suoraan Vuolujokeen laskevasta ojasta tulevan kuormituksen osuus oli ojan alapuolisen pisteen VUOLUJ.2 kokonaisfosforikuormituksesta jopa 69 % ja kokonaistyppikuormituksesta 66 %; Kuormitusta myös Hanhijärven kautta

16 Vuorenselän ja Kirrisen alueilta tuleva kuormitus kuormitus määräytyy pitkälti jo Kirrisen yläpuolisella peltoisella valumaalueella Kirrinen toimii Vuorenselän merkittävimpänä kuormittajana > veden laadun ongelmat voimistuvat Vuorenselällä. Hauhonselkään kohdistuva ravinnekuormitus vähenisi oleellisesti, mikäli näiden järvien ravinnetaso saataisiin laskemaan ja siinä oleellista on puuttua Kirrisen valuma alueelta tulevan kuormituksen vähentämiseen. Syväoja (O5) laskee Hyvikkälänjärveen, josta vedet laskevat Kirriseen Hyvikkälänojan kautta. Tutkittujen ojien vesi oli erittäin tummaa ja veden humusleima oli vahva. sähkönjohtavuus lievästi kohonnut. Ravinnepitoisuudet olivat kaikilla ojapisteillä erittäin korkeita. Ammoniumtypen pitoisuus oli keväällä Kirriseen laskevissa ojissa ja kesällä Syväojassa (O5) kohonnut, mutta sen osuus kokonaistypestä oli kuitenkin pieni. Hyvikkälänoja erottautui Myllyojaa merkittävämmäksi kuormittajaksi.

17 LLR mallinnus Suomen ympäristökeskuksen Lake Load Response (LLR) internettyökalu (taustalla ravinteiden pidättymismalli, a klorofyllin hierarkkinen regressiomalli) simuloi järveen tulevan kuormituksen nykytason kokonaisfosfori keskimäärin kg vuodessa kokonaistyppi keskimäärin kg vuodessa Jotta järven tila alkaisi kohentua, tulisi kuormitus saada fosforin osalta tasolle 7742 kg vuodessa ja typen osalta tasolle kg vuodessa. Rehevyyskehityksen kannalta fosforikuormituksen vähentämisellä on enemmän merkitystä. Fosforikuormituksen pitäisi tavoitetason saavuttamiseksi vähentyä 10 % ja typpikuormituksen 20 %. LLR mallin ja KUTOVAmallin kuormitusarviot ovat eri asioita, LLR malli käsittelee Hauhonselälle tulevaa kuormitusta ja sen vähentämistä, KUTOVA malli valuma alueilla syntyvää kuormitusta ja sen vähentämistä.

18 Kuormituksen vähentäminen kustannustehokkaasti KUTOVA KUTOVA mallin avulla voidaan arvioida vesiensuojelutoimenpiteiden kustannustehokkuutta ja toimenpiteillä saavutettavan kuormitusvähennyksen suuruutta. KUTOVA malli laskee kustannukset yhtä fosforikilovähennystä kohden, valitusta toimenpideyhdistelmästä riippuen (Hjerppe ym. 2012). Kuinka suuri kuormitusvähennys tietyllä budjetilla? Kuinka suuret kustannukset ovat tietyn suuruiselle kuormitusvähenemälle? KUTOVAssa investointikustannuksen korkokantana käytetty 5 % Mikä toimenpideyhdistelmä on paras? Pohjatietoja: eri maankäyttömuotojen pinta alat ja arvioidut kuormitusmäärät, maataloustoimenpiteiden ravinnereduktio ja niiden jakautuminen, eri kaltevuusluokat, suojavyöhykkeiden ja kosteikkojen määrät, turvetuotannon vesiensuojelutoimenpiteet, metsätaloustoimenpiteet sekä viemäröinnin piiriin kuulumaton haja ja loma asutus

19 Vollenweiderin (1972) malli Järven rehevöitymistaso riippuu fosforin vuosikuormituksesta ja järven keskisyvyyden ja viipymäajan suhteesta, eli hydraulisesta pintakuormasta. Mallin tuloksena saadaan tieto fosforikuormituksen määrästä, jonka järvi sietää rehevöitymättä sekä raja arvo kuormitukselle, jonka ylityttyä järven rehevöityminen kiihtyy Vw mallin mukaan Hauhonselän keskimääräinen kokonaisfosforin nykykuorma ei ylitä vaarallista tasoa, mutta on noin kaksinkertainen sallittavaan kuormaan nähden. VEMALA:n v kuormitusarvio (11320 kg) ylittää vaarallisen kuorman selvästi. Sallittavalle tasolle: kokonaisfosforin kuormitusta pitäisi vähentää Vw mallin mukaan yli 40 %. VOLLENWEIDERIN PINTAKUORMAT Fosforin pintakuorma järvessä g P/m 2 *a kg/a kg/d SALLITTAVA Ya = 0,055* X 0,635 0, ,37 VAARALLINEN Ya = 0,174* X 0,469 0, ,42 Hauhonselän nykykuorma 8630 kg kok.p/a 0,39

20 Hauhonselän kunnostus tavoitteena saada ravinnetaso laskemaan tasolle, joka on järvelle luontainen; ulkoista kuormitusta järven sietokyvyn alittavalle tasolle. Hauhonselkään tulevaa fosforikuormitusta tulee vähentää vähintään 10 % ja typpikuormitusta vähintään 20 %, mieluiten 40 %. 80 % saavutettavissa olevasta kuormitusalenemasta tapahtuisi maatalouden sektorille ohjattavilla toimenpiteillä Paremmalla haja asutuksen jätevesien käsittelyllä voitaisiin vähentää kuormitusta tällä sektorilla jopa % haja asutuksen arvioidusta nykykuormituksesta. Toimenpiteiden suuntaaminen valuma alueella 1. Vuolujoen valuma alue Eteläistenjärven yläpuoliselle valuma alueelle tarkempi ojaselvitys, jotta ongelmallisimmat alueet saadaan selville. Eteläistenjärvelle kuormitusvähennystavoite ja valuma aluetoimet Koninsuon alueen lisäselvitykset ja toimet 2. Kirrisen ja Vuorenselän alue Kirrisen valuma alueen kuormitusta vähentävät toimet 3. Lähivaluma alue

21 Maatalouden toimet Hauhonselän valuma alueella viljelykäytäntöjen muuttaminen: peltojen P luvun pienentäminen ravinteidenkäytön tehostamisella, talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisääminen, monivuotinen nurmiviljely tai kevennetty muokkaus säätösalaojitus sekä riittävät suojakaistat ja suojavyöhykkeet. Kipsin levitys pelloille, jos sulfaattia riittävästi Huomio kalteviin ja tulvavaikutteisiin peltoihin KUTOVA mallin perusteella Hauhonselän ja Vuolujoen valuma alueilla vaatimukset täyttäviä kosteikon paikkoja on yhteensä 51 kpl. Kustannustehokkaimpia kosteikot, joiden valuma alueella peltoa >50 %. Kosteikko vähentäisi fosforikuormitusta KUTOVA:n arvion mukaan 34 %. Kosteikkoyleissuunnitelma Eläinten jaloittelutarhojen pohjien kunto ja lannan varastointi

22 Haja asutuksen kuormituksen vähentäminen Kustannustehokkainta velvoittaa kiinteistöt liittymään viemäriin toimintaalueella ja verkostojen tuntumassa. Haja apu hanke: Hauhonselän valuma alueen eteläosa ja Vuolujoen valuma alueen pohjoisosa, vakituisesti asutut: Ikävapautuksen saaneita oli 17 % kiinteistöistä. Jätevesien käsittelyssä parantamisen varaa: 83 % jätevesijärjestelmä rakennettu ennen 2000 lukua (suurin osa 80 luvulla tai sitä ennen, yli 50 v järjestelmiä) Saneerauksen tarpeessa olevia järjestelmiä oli 69 % kiinteistöistä Mikäli kaikki haja ja loma asutuksen jätevedet saataisiin käsittelyn piiriin, vähenisi Hauhonselkään tuleva kuormitus yhteensä noin 9,5 %.

23 Metsätalouden kuormituksen vähentäminen Kuormitus kasvaa hakkuun, ojituksen ja maanmuokkauksen jälkeen Vesiensuojelun kannalta kriittisimmät kohteet (vesistön läheisyys, pohjavedet, eroosioherkkyys) huomioon metsätaloustoimenpiteiden suunnittelussa, sijoittelussa ja oikeassa ajoituksessa > vähennetään ravinteiden huuhtoutumista. suojavyöhykkeet vesistöjen ja vesistöihin johtavien ojien varsille: kaltevilla uudisaloilla, muokattavilla aloilla ja hienojakoisilla maalajeilla, lannoituskohteilla, kantojen nostoalueilla Kunnostusojituksissa laskeutusaltaat, kosteikot ja pintavalutuskentät, putkipadot, kaivu ja perkuukatkot, pohjapadot ja lietekuopat Jatkuva kasvatus Hauhonselän ja erityisesti Vuolujoen valuma alueella on runsaasti voimakkaasti ojitettuja suoalueita > Kunnostusojituksia vain tarkoin harkiten ja riittävästä vesiensuojelusta huolehtien.

24 Turvetuotannon kuormituksen vähentäminen Tuotantoalueen kunnostus/valmisteluaikana vesistökuormitus on suurempaa kuin varsinaisena tuotantoaikana Kuormitus on voimakkainta suurten virtaamien aikana pintavalutuskentät, laskeutusaltaat, kosteikot, kasvillisuuskentät, virtaamansäätömenetelmät Ympäristöluvan ( ) mukaan tuotannossa olevalla A alueella, joka laskee Soltinojaa Hanhijärven ja Haarajoen kautta Hauhonselkään, on laskeutusallas (kunnostetaan); tuotantoon valmisteltavalla B alueelle, josta vedet Vuolujokeen, tulee rakentaa laskeutusallas ( mennessä); pintapuomit, altaiden alapuolelle pintavalutuskentät (ympärivuotinen käsittely) puhdistusteho kiintoaine 35 %, P tot 30 %, N tot 20 % Ympäristöluvassa myös sarkaojien lietesyvennykset, lietteenpidättimet, päisteputket, kokoojaojiin virtausta säätävät padot, laskeutusaltaan toteutus Koninsuolta tulevan ojan ja Vuolujoen yhtymäkohtaan, 3 4 % v a:sta, hoito turvetuotannon aloituksella on saattanut olla merkitystä järven tilan äkillisessä heikentymisessä

25 Muut toimenpiteet Ojavesien kemikalointi: P saostus suurten vesimäärien aikana, Eteläistenjärveen ja Kirriseen laskevien ojien suille Virtavesikunnostukset: virtausnopeutta hidastettua ja orgaanisen aineen pidätyskykyä parannettua, viihtyvyyttä ja maisemallisia arvoja, kalojen viihtyvyyttä. Kunnostus vaatii suunnitelmat ja maastomittauksia Järvikunnostukset: Eteläistenjärven ruoppaus ja vedenpinnan nosto Kirrinen ja Vuorenselkä: Fosforin kemiallinen saostaminen pohjaan (uusittava), hapettaminen ja ilmastaminen, virrankehitin Niemenjuovan Vesikasvillisuuden niitto rumpuputken edustalta parantaisi veden vaihtuvuutta Hauhonselällä Hoitokalastus ja ravintoketjukunnostus; kg/ha eli merkittävä pyyntiponnistus; sulkasääskiä; veden sameus ja humuspitoisuus avovesiaikana > Riski haitallisesta vaikutuksesta > ei tässä vaiheessa suositeltava

26 Kuormitusvähennysten kustannukset

27 Kustannuksista ja rahoituksesta Maatalouden tuet vesiensuojeluun KEMERA Hankkeet: Leader, ELY, ym.

28 Kunnostuksen vaikutukset ja seuranta Huomioi direktiivilajit: luontodirektiivin viitasammakot, täplälampikorennot, lepakot ym., lintudirektiivin lajit Seuranta tarpeen Moniulotteisia Hyödyt ovat usein moninkertaisia niiden toteuttamiskustannuksiin nähden, esim. Lahden Vesijärven kunnostuksen kustannukset v milj., kiinteistöjen arvon kohoamista yli 6 milj. Vesistön tilan parantaminen voi lisätä alueen kiinnostavuutta myös matkailumielessä ja parantaa alueen taloutta.

29 Näin suojelet Hauhonselkää Jätevesien käsittelystä ei saa aiheutua pohja tai pintavesien pilaantumisvaaraa. Tarkista jätevesien käsittelyjärjestelmän kunto ja tehosta käsittelyä tarvittaessa. Toimi vastuullisesti! Kysy neuvoa ja hanki tietoa! Tarkista huussin kunto. Sen tulee olla tiivis, eikä mitään nesteitä saa valua suoraan maahan. Huolehdi kuivakäymälätuotoksen asianmukaisesta käsittelystä ja sijoituksesta. Tuotosta on kompostoitava vähintään vuosi tiivispohjaisessa säiliössä ennen hyötykäyttöä. Maahan hautaaminen ei ole sallittua! Myös käymälän suotonestettä tulee säilyttää noin vuosi ennen lannoituskäyttöä, jolloin se ns. hygienisoituu. Lannoitekäyttö tapahtuu laimennettuna ja on kannattavinta erityisesti kasvukauden alussa. Saunankaan pesuvesiä ei saa johtaa suoraan vesistöön. Rakenna saunan pesuvesille imeytyskaivo tai kivipesä itse! Se soveltuu myös käsitiskivesille kesämökeillä, joiden käyttö on vähäistä, eikä varsinaista jätevedenkäsittelyä vaadita. Peseydy saunassa, älä järvessä! Älä pese mattoja, autoa tai pyykkiä järvessä. Pyykki on pestävä riittävän kaukana vesirajasta. Huolehdi siitä, että pesuvedet eivät valu vesistöön vaan imeytyvät maahan. Myös auton huoltopaikka on muualla kuin järven rannalla. Käytä ympäristöystävällisiä pesuaineita: mäntysuopaa, etikkaa ja aitoa saippuaa sekä fosfaatittomia ja nopeasti hajoavia tensidejä sisältäviä tuotteita.

30 Näin suojelet Hauhonselkää Käytä ympäristöystävällisiä pesuaineita: mäntysuopaa, etikkaa ja aitoa saippuaa sekä fosfaatittomia ja nopeasti hajoavia tensidejä sisältäviä tuotteita. Järjestä kiinteistösi jätehuolto asianmukaisesti. Estä jätteiden, kalanperkeiden yms. joutuminen järveen. Kompostoi! Jos niität rantakasvillisuutta, huolehdi kasvijätteet pois vedestä! Huolehdi, ettei laiturirakennelmasi estä veden kulkua rannassasi. Muista noudattaa niitto ja ruoppausohjeita. Säästä ojien suussa ravinteita suodattava vesikasvillisuus! Jätä rannalle vähintään viiden metrin levyinen kasvistoinen suojakaista! Liiku järvellä luontoa ja ihmisiä kunnioittaen! Anna lintujen pesiä rauhassa! Ripusta lintupönttöjä ja huolla ne! Tee havaintoja Hauhonselän tilasta. Osallistu Hauhonselän valuma alueen seuranta, hoito ja kunnostustoimiin.

31 Lopuksi Kunnostustyön onnistuminen vaatii järjestelmällisyyttä ja yhteistyötä alueen asukkaiden ja eri toimijoiden kesken sekä talkootyötä Eri alojen asiantuntijoita, tarkkoja suunnitelmia ja käytännön toteutusta tarvitaan. Järven toipumiseen vaaditaan aikaa.