OSALLISENA KIRKON USKOSTA JA TEHTÄVÄSTÄ

Transkriptio

1 OSALLISENA KIRKON USKOSTA JA TEHTÄVÄSTÄ

2

3 Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispainkokouksen asettaman Orientoitumiskoulutustyöryhmän mietintö OSALLISENA KIRKON USKOSTA JA TEHTÄVÄSTÄ SUOMEN EV.-LUT. KIRKON KESKUSHALLINTO SARJA B 2009:2

4 ISSN Kirkkohallitus 2009

5 OSALLISENA KIRKON USKOSTA JA TEHTÄVÄSTÄ SISÄLLYS PIISPAINKOKOUKSELLE TYÖRYHMÄ JA TEHTÄVÄKSIANTO TEHTÄVÄN RAJAUS JA TÄSMENNYS Keitä tehtävä koskee Suhde muuhun koulutukseen Mahdollisen diakonaatin vaikutus ORIENTOITUMISVAIHEEN KYSYMYKSIÄ NYKYTILANNE Valmistuvat ja kirkon virkaan tulevat AKR:n raportin 2008 mukaan Hiippakunnat Muut toimijat NYKYTILANTEEN ARVIOINTIA JOHTOPÄÄTÖKSET TOIMENPIDE-EHDOTUKSET LIITE Osallisena kirkon uskosta ja tehtävästä orientoitumiskoulutus diakoniatyöntekijöille, kanttoreille ja nuorisotyönohjaajille... 22

6

7 OSALLISENA KIRKON USKOSTA JA TEHTÄVÄSTÄ PIISPAINKOKOUKSELLE Piispainkokous asetti pitämässään istunnossa työryhmän, jonka tehtävänä oli antaa piispainkokoukselle selvitys diakonian viranhaltijoiden, kanttoreiden ja nuorisotyönohjaajien orientoitumiskoulutuksen toteutuksesta hiippakunnissa ja tehdä tarvittavat toimenpide-ehdotukset koulutuksen kehittämiseksi. Piispainkokous nimesi työryhmän puheenjohtajaksi piispa Kari Mäkisen sekä jäseniksi johtaja, kirkkoneuvos Seppo Häkkisen, johtaja Kari Kopperin, puheenjohtaja, johtava diakoniatyöntekijä Kaisa Rauman, puheenjohtaja Arja Lusan, kanttori Mikael Helenelundin ja hiippakuntadekaani Kai Peltosen. Työryhmä kutsui sihteerikseen hiippakuntasihteeri Mika Mäntyrannan. Ryhmä otti nimekseen Orientoitumiskoulutustyöryhmä. Työryhmä on kokoontunut 9 kertaa. Orientoitumiskoulutustyöryhmä jättää mietintönsä kunnioittavasti piispainkokoukselle.

8 2 OSALLISENA KIRKON USKOSTA JA TEHTÄVÄSTÄ Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 2009 Kari Mäkinen Mikael Helenelund Seppo Häkkinen Kari Kopperi Arja Lusa Kai Peltonen Kaisa Rauma Mika Mäntyranta

9 OSALLISENA KIRKON USKOSTA JA TEHTÄVÄSTÄ 3 1. TYÖRYHMÄ JA TEHTÄVÄKSIANTO Piispainkokous asetti pitämässään istunnossa työryhmän, jonka tehtävänä oli antaa piispainkokoukselle selvitys diakonian viranhaltijoiden, kanttoreiden ja nuorisotyönohjaajien orientoitumiskoulutuksen toteutuksesta hiippakunnissa ja tehdä tarvittavat toimenpide-ehdotukset koulutuksen kehittämiseksi. Työryhmän tuli antaa selvitys ja tehdä tarvittavat toimenpide-ehdotukset syksyn 2009 piispainkokoukselle. Työryhmän asettamisen taustalla oli kirkkohallituksen asettaman ammatillisen koulutuksen ryhmän (AKR) kokoama raportti Ammatillisen koulutuksen seuranta vuonna Tähän raporttiin AKR on koonnut kirkon työhön valmistavaa koulutusta arvioivien ja kehittävien seurantaryhmien toimintakertomukset vuodelta 2006 ja esittää niiden pohjalta piispainkokoukselle ja kirkkohallitukselle johtopäätöksiä ja toimenpide-ehdotuksia. Toimenpide-ehdotuksissaan AKR esitti, että piispainkokouksen toimesta selvitetään diakonian viranhaltijoiden, kanttoreiden ja kirkon nuorisotyönohjaajien orientoitumiskoulutuksen toteutusta hiippakunnissa. Työryhmän puheenjohtajaksi nimettiin piispa Kari Mäkinen sekä jäseniksi kirkkoneuvos Seppo Häkkinen, johtaja Kari Kopperi, puheenjohtaja, johtava diakoniatyöntekijä Kaisa Rauma, puheenjohtaja, nuorisotyönohjaaja Arja Lusa, puheenjohtaja, kanttori Mikael Helenelund ja hiippakuntadekaani Kai Peltonen. Työryhmä kutsui sihteerikseen hiippakuntasihteeri Mika Mäntyrannan. Ryhmä otti nimekseen Orientoitumiskoulutustyöryhmä.

10 4 OSALLISENA KIRKON USKOSTA JA TEHTÄVÄSTÄ 2. TEHTÄVÄN RAJAUS JA TÄSMENNYS 2.1 Keitä tehtävä koskee Työryhmän tehtäväksiannossa mainitaan diakonian viranhaltijat, kanttorit ja nuorisotyönohjaajat. Tällä viitataan seurakuntaan virkasuhteessa oleviin näiden ammattiryhmien työntekijöihin. Vaikka tämä kattaa suurimman osan diakonian viranhaltijoista, kanttoreista ja nuorisotyönohjaajista, ulkopuolelle jäävät kuitenkin sekä seurakuntaan työsopimussuhteessa olevat työntekijät että kirkollisten järjestöjen palveluksessa olevat edellä mainittujen ammattiryhmien edustajat. Näitä koskevat suurelta osin samat kysymykset, joita tässä yhteydessä käsitellään virkasuhteisten näkökulmasta. Työryhmä on lähtenyt liikkeelle tehtäväksiannosta, mutta toteaa, että tässä mietinnössä esitetyt asiat koskevat myös työsopimussuhteessa ja määräaikaisessa palvelussuhteessa seurakuntaan olevia sekä soveltuvin osin kirkollisten järjestöjen työntekijöitä. Tästä syystä työryhmä on päätynyt käyttämään diakonian viranhaltija -käsitteen sijasta käsitettä diakoniatyöntekijä. Lapsityönohjaajien ammattiryhmä on monessa suhteessa samassa asemassa kuin nuorisotyönohjaajat. Työryhmä ei ole ottanut käsiteltäväksi lapsityönohjaajia mm. heidän koulutuksessaan meneillään olevien muutosten vuoksi. Mietinnön esitykset voidaan tarvittaessa ulottaa koskemaan myös lapsityönohjaajia. Tämä voi koskea myös päätoimisia lähetyssihteereitä. Diakoniavihkimyksiin osallistuu tällä hetkellä paljon niitä, jotka eivät välittömästi vihkimyksen jälkeen siirry kirkon virkaan. Heitä koskee nykyinen diakonian viran ordinaatiokoulutus. Työryhmä on katsonut tehtävänsä kuitenkin koske-

11 OSALLISENA KIRKON USKOSTA JA TEHTÄVÄSTÄ 5 van ensi sijassa kirkon virassa aloittavia työntekijöitä. Siitä huolimatta orientoitumista tukevat toimenpiteet saattavat olla mielekkäitä ja hyödyllisiä myös muussa tehtävässä aloittavalle. Tällöin aiheutuvat kustannukset tulisivat joko osallistujan itsensä tai hänen työnantajansa maksettavaksi. Monet orientoitumiskoulutukseen osallistuvat kirkon uudet diakoniatyöntekijät, kanttorit ja nuorisotyönohjaajat ovat tulossa ensimmäiseen opintojen jälkeiseen työpaikkaan. Viime aikoina on kuitenkin lisääntynyt merkittävästi myös niiden uusien kirkon työntekijöiden määrä, jotka tulevat kirkkoon töihin muun työnantajan palveluksesta tai heillä on takanaan kokonaan toisenlainen työura. Orientoitumiskoulutus on tarpeellista myös näille kokeneille uusille työntekijöille, mutta heidän tarpeensa poikkeavat olennaisesti ensimmäiseen työpaikkaansa tulevista. 2.2 Suhde muuhun koulutukseen Työryhmä on rajannut tehtävänsä siten, että siihen eivät kuulu opiskeluajan harjoittelu ja oppilaitoksessa tapahtuva kirkon työhön orientoiva koulutus, vaikka niissä käsitellään osittain samoja kysymyksiä. Ne luovat kuitenkin tärkeän rajapinnan nyt käsiteltävälle orientoitumiskoulutukselle. Niin ikään olennaista on myös yhteys työhön perehdyttämiseen ja kirkon muuhun henkilöstökoulutukseen. Niissä jatketaan ja syvennetään orientoitumiskoulutuksessa esillä olevia teemoja. Orientoitumisvaiheen pituutta, sen alkamista ja loppumista, ei ole tarpeen rajata tämän tarkemmin. On kyse kirkon tarjoamasta tuesta yhdessä olennaisessa vaiheessa kirkon työn ammattilaiseksi kehittymisen prosessia, joka käynnistyy opinto-

12 6 OSALLISENA KIRKON USKOSTA JA TEHTÄVÄSTÄ jen aikana ja jatkuu kirkon henkilöstökoulutuksessa. Tässä yhteydessä keskitytään keskeiseen nivelvaiheeseen, jolloin henkilö astuu työelämään kirkon tehtävissä. Vaikka piispainkokouksen tehtäväksiannossa puhutaan koulutuksesta, työryhmä on todennut, että kyse on laajemmin tässä nivelvaiheessa tarjottavasta tuesta, josta erillinen koulutus voi muodostaa osan. Tehtävää on lähestytty tästä laajemmasta näkökulmasta. 2.3 Mahdollisen diakonaatin vaikutus Työryhmän tehtävä liittyy hyvin läheisesti diakonaattikysymykseen. Kirkkohallituksen asettama Diakonaattityöryhmä 2007 antoi mietinnössään Diakoninvirka syksyllä 2008 esityksen diakonian, nuorisotyönohjaajan sekä lapsityönohjaajan ja -johtajan virkojen uudistamiseksi niin, että näihin virkoihin kutsuttaisiin ja vihittäisiin. Vihityille annettaisiin hengellisiä oikeuksia ja velvollisuuksia. Diakonaattityöryhmä esittää mietinnössään, että virkaan vihittäville järjestetään ordinaatiokoulutus. Tällä hetkellä on vaikea ennakoida Diakonaattityöryhmän esitysten etenemistä. Mikäli virkarakenneuudistus toteutuu jollain aikavälillä, merkittävä osa nyt orientoitumiskoulutuksena käsiteltävästä aineistosta saattaa sisältyä tuolloin ordinaatiokoulutukseen. Riippumatta diakonaattiprosessin etenemisestä on kuitenkin tärkeätä pohtia, mitkä ovat keskeisiä kysymyksiä kirkon työhön valmistautuville diakoniatyöntekijöille, kanttoreille ja nuorisotyönohjaajille. Orientoitumiskoulutustyöryhmän työskentelyn tulokset luovat hyvän pohjan

13 OSALLISENA KIRKON USKOSTA JA TEHTÄVÄSTÄ 7 mahdollisen diakonaattiin sisältyvän ordinaatiokoulutuksen kehittämistyölle. 3. ORIENTOITUMISVAIHEEN KYSYMYKSIÄ Orientoitumisvaiheessa kohdattavat kysymykset voidaan jakaa neljään osa-alueeseen: kirkon työntekijän ammatillinen rooli ja identiteetti uudet / käytännön työtehtävät työyhteisöön ja seurakuntayhteisöön liittyminen työelämään orientoituminen. Kirkon työntekijän ammatillinen rooli ja identiteetti. Kirkossa työnsä aloittava uusi työntekijä joutuu arvioimaan omaa identiteettiään kiinnittyessään kirkkoon sekä arvoyhteisönä että uskonyhteisönä. Oman identiteetin pohdinta tässä tilanteessa voi vaatia vahvaa sisäistä prosessia. Kirkon hengellinen työ koskettaa vahvasti työntekijän omaa persoonaa, työtä ei voi tehdä kokonaan ulkokohtaisesti. Siksi on tärkeää, että seurakunnan työntekijä löytää itselleen sopivia tapoja oman hengellisen elämän hoitamiseen sekä persoonalliseen kehittymiseen. Tämän ohella on merkittävää, että hän toisaalta jäsentää ammattinsa ja ammattitaitonsa seurakunnan ja koko kirkon työn kokonaisuuteen ja toisaalta kehittyy toimimaan yhteistyössä seurakuntalaisten kanssa. Seurakunnan työntekijä toimii monissa rooleissa ja usein myös rooliodotusten paineessa. Työntekijän sosiaalinen paikka muuttuu kun hän sitoutuu seurakuntaan ja kirkkoon työntekijän roolissa Tahtomattaankin työntekijä edustaa koko kirkkoa ja joutuu ottamaan vastaan kirkkoon kohdistuvia odotuksia ja pettymyksiä. Siksi orientoitumisvaiheessa työntekijällä tulisi olla mahdollisuus pohtia oman roolinsa muuttumista suhteessa seurakun-

14 8 OSALLISENA KIRKON USKOSTA JA TEHTÄVÄSTÄ taan sekä seurakunnan työntekijään kohdistuvia rooliodotuksia. Uudet / käytännön työtehtävät. Erityisesti työntekijän, joka aloittaa virassa heti opintojensa päätyttyä, on opiskelusta ja harjoittelusta huolimatta opeteltava työtehtävät vasta käytännön työtilanteissa. Myös muualla työuraa tehneillä on edessään vastaavia kysymyksiä. Työyhteisöön ja seurakuntayhteisöön liittyminen. Seurakunta työyhteisönä on moniammatillinen. Työtä ei tehdä yksin tai erillään vaan osana moniammatillista tiimiä. Jokaisessa työyhteisössä on oma toimintarakenteensa ja -kulttuurinsa. Uuden työntekijän on löydettävä paikkansa osana tätä kokonaisuutta. Tämä edellyttää työyhteisön ja koko seurakunnan yhteisiin tavoitteisiin ja arvoihin sitoutumista. Seurakunnissa vaikuttavat myös sellaiset omat toimintakulttuurit, jotka eivät ole tietoisesti luotuja tai sanallisesti määriteltyjä. Tämä perustuu sekä kirkon arvoihin ja uskoon että perinteisiin ja vakiintuneisiin toimintatapoihin. Sellaiselle työntekijälle, joka ei ole osallistunut seurakunnan toimintaan aktiivisesti esimerkiksi nuorisotyössä, kirkon työhön orientoituminen ja oman luontevan paikan löytäminen seurakunnan työyhteisössä on työuran alkuvaiheen merkittävä tehtävä. Työelämään orientoituminen. Monelle heti opintojen päättymisen jälkeen seurakuntaan työhön tulevalle työpaikka saattaa olla ensimmäinen pysyvä tai vastuullinen kosketus työelämään ylipäänsä. Tässä vaiheessa työntekijän on orientoiduttava työelämän yleisiin säännöksiin ja käytäntöihin ja erityisesti niihin, jotka koskevat työtä kirkkotyönantajan palveluksessa. Työuran alussa olevan työntekijän on opittava ymmärtämään esimies- ja alaissuhteita, päätöksentekojärjes-

15 OSALLISENA KIRKON USKOSTA JA TEHTÄVÄSTÄ 9 telmää ja oman toimivallan ja vastuun rajoja sekä omaksumaan palvelussuhteen ehtoja. Tärkeitä kysymyksiä ovat myös työaika ja työajattomuus sekä työn suunnittelu. Työntekijälle, joka tulee toisen työnantajan palveluksesta, orientoituminen tässä kohdin tarkoittaa nimenomaan kirkon arvoihin sekä kirkon työelämän käytäntöihin ja pelisääntöihin perehtymistä. Suomalaisessa työelämässä tapahtuvat muutokset heijastuvat myös kirkkoon. Orientoitumisvaiheen näkökulmasta merkittäviä pitkän aikavälin muutoksia on kaksi. Ensiksi on yhä tavallisempaa, että työuraan sisältyy useita eri ammatteja ja uudelleen kouluttautumista. Yksi ammatti tai työpaikka nähdään harvemmin elämänuran tai elämäntehtävän näkökulmasta. Tämä vaikuttaa erityisenä haasteena kirkon työssä, joka on perinteisesti perustunut hyvin syvään ja koko elämää koskevaan sitoutumiseen. Toiseksi työelämään siirtymisen alkuvaihe sisältää yhä useammin lyhytaikaisia työsuhteita, ns. pätkätöitä. Se merkitsee, että työhön ja työsuhteeseen suhtaudutaan myös tämän tosiasian pohjalta. Kirkon työn näkökulmasta haaste on erityisesti siinä, että kirkon työ perustuu pitkäjänteisyyteen ja vähitellen rakentuviin ihmissuhdeverkostoihin. Molemmat seikat on otettava huomioon orientoitumisvaiheen tukea arvioitaessa. Miten hyvin tässä tuessa onnistutaan, vaikuttaa ratkaisevasti myös siihen, miten kirkon työssä viihdytään ja pysytään.

16 10 OSALLISENA KIRKON USKOSTA JA TEHTÄVÄSTÄ 4. NYKYTILANNE 4.1 Valmistuvat ja kirkon virkaan tulevat AKR:n raportin 2008 mukaan Ammatillisen koulutuksen ryhmän raportin 2008 mukaan DIAK tekee juuri valmistumisvaiheessa oleville opiskelijoille kohdennetun työllistymiskyselyn. Vuoden 2008 kyselyyn vastasi yhteensä 92 diakonia ja 32 diakonissaa. Vastanneista diakoneista 67 %:lla oli tiedossa työpaikka valmistumisen jälkeen, ilman työtä kyselyhetkellä oli 9 vastaajaa. Kirkkoon oli työllistymässä kolmannes valmistuneista, sosiaalialan työhön puolet ja muihin tehtäviin loput. Hiippakunnittain eniten oltiin työllistymässä Tampereen hiippakuntaan (6). Helsingin, Espoon ja Kuopion hiippakuntiin työllistyi keskimäärin 3 4 valmistuvaa kuhunkin. Edellisvuoteen verrattuna kirkkoon työllistyvien osuus oli laskenut. Diakonissat työllistyivät valmistumisvaiheessa eri tavoin kuin diakonit. Kyselyyn vastanneista (32) valmistuvasta diakonissasta työpaikka oli tiedossa 88 %:lla valmistumisen jälkeen ja ilman työtä ei ollut kukaan. Terveysalan tehtäviin työllistyi pääosa (82 %) ja seurakuntien/kirkon palvelukseen selvästi vähemmän (14 % ). Kyselyn mukaan diakonissoja työllistyi Lapuan, Tampereen, Mikkelin ja Oulun hiippakuntiin. Valmistuneiden tilanne on vain viitteellinen ja se muuttuu työnhaun edetessä. Kanttorin virkaan pätevöittävän tutkinnon suoritti Sibelius-Akatemiassa 39 ja ammattikorkeakouluissa 8 henkilöä. Kirkkomuusikot työllistyvät pääsääntöisesti hyvin. Vuonna 2008 tutkinnon suorittaneista osa työskentelee kirkon palveluksessa, joko virkasuhteessa tai pitempää sijaisuutta tehden, osa on jatkanut opintojaan. Kanttorien osalta täsmällisiä tietoja työllistymisestä ei ole saatavissa.

17 OSALLISENA KIRKON USKOSTA JA TEHTÄVÄSTÄ 11 Nuorisotyönohjaajan tutkinnon suorittaneiden yhteismäärä oli 92. DIAK:sta nuorisotyönohjaajia valmistui yhteensä 63, joista työllistymiskyselyyn vastasi 59. Vastanneista 75 %:lla oli tiedossa työpaikka valmistumisen jälkeen. Tilanne oli parempi kuin vuonna Työttömänä oli vastaushetkellä kuusi vastaajaa. Kirkon alan tehtäviin oli menossa 48 %, sosiaalialalle 43 % ja muun alan tehtäviin 9 %. Vastaajista 43 %:lla työnantaja oli seurakunta/kirkko ja 7 %:lla kristillinen järjestö, yhdistys, säätiö tms. Hiippakunnittain eniten työllistyttiin Helsingin ja Espoon hiippakuntiin. Yksittäisiä nuorisotyönohjaajia työllistyi myös Tampereen, Turun, Lapuan ja Kuopion hiippakuntiin. Kirkkoon työllistyvien osuus oli samalla tasolla kuin vuonna Hiippakunnat Työryhmä on pyytänyt tuomiokapituleista selvityksiä tällä hetkellä toteutettavista mahdollisista orientoitumiskoulutuksista ja muusta tuesta virkaan tuleville diakonian viranhaltijoille, kanttoreille ja nuorisotyönohjaajille. Erityistä huomiota kiinnitettiin koulutusten sisältöihin, ajankohtiin ja kestoihin, koulutuksen toteuttajiin, kutsumismenettelyihin sekä rahoitukseen. Edelleen kysyttiin hiippakuntien arvioita orientoitumiskoulutuksen ja erilaisten tukitoimien kehittämistarpeista. Vastauksista kävi ilmi, että hiippakunnissa on järjestetty orientoitumisvaiheeseen liittyvää tukea seuraavasti: Espoon hiippakunta - yhteinen ordinaatiokoulutus papeille ja dikoniatyöntekijöille

18 12 OSALLISENA KIRKON USKOSTA JA TEHTÄVÄSTÄ - perehdyttämispäivä kaikille ensimmäisessä kirkon virassa aloittaneille papeille, kanttoreille, nuorisotyönohjaajille, diakoniatyöntekijöille ja lapsityönohjaajille - perehdyttämisryhmä uusille diakoniatyöntekijöille - Cantor Help -ryhmä kanttoreille Helsingin hiippakunta - ordinaatiokoulutus diakoniatyöntekijöille - perehdyttämispäivä uusille työntekijöille - Cantor Help -ryhmä kanttoreille Kuopion hiippakunta - ordinaatiokoulutus vihittäville diakoniatyöntekijöille ja siunattaville nuorisotyönohjaajille Mikkelin hiippakunta - uusien työntekijöiden päivä - lyhytkestoista työnohjausta uusille diakoniatyöntekijöille Lapuan hiippakunta - uusien työntekijöiden päivä - mentoritoimintaa Oulun hiippakunta - ordinaatiokoulutus diakoniatyöntekijöille

19 OSALLISENA KIRKON USKOSTA JA TEHTÄVÄSTÄ 13 Porvoon hiippakunta - ordinaatiokoulutus vihittäville diakoniatyöntekijöille - esitteet työuran alkuun liittyvistä asioista Tampereen hiippakunta - ordinaatiokoulutus diakoniatyöntekijöille - uusien työntekijöiden päivä - ohjaus- ja mentoritoimintaa kanttoreille ja nuorisotyöntekijöille Turun arkkihiippakunta - ordinaatiokoulutus diakoniatyöntekijöille - mentorit diakonian virkaan opiskeleville - uusien diakoniatyöntekijöiden tutustumiskäynti kapitulissa ja mahdollisuus osallistua työnohjausluonteiseen vertaisryhmään - neuvottelupäivä vakinaiseen kanttorin virkaan tulleille - kaikille työntekijäryhmille tarkoitettu uusien työntekijöiden päivä. Jokainen hiippakunta kuvasi järjestämäänsä orientoitumiskoulutusta tai siihen rinnastettavaa koulutusta omalla tavallaan ja siksi vastaukset eivät ole laajuutensa ja tarkkuutensa puolesta aivan vertailukelpoisia.

20 14 OSALLISENA KIRKON USKOSTA JA TEHTÄVÄSTÄ Eniten orientoivaa koulutusta hiippakunnat järjestävät diakoniatyöntekijöille. Se on ordinaatiokoulutusta, joka edeltää virkaan vihkimistä. Koulutus sijoittuu siis työuran alkuun, lähelle mahdollista seurakuntatyön alkamista. Kanttoreille järjestetään diakoniatyöntekijöihin verrattuna selvästi vähemmän orientoivaa koulutusta. Tarjottu koulutus sijoittuu melko pitkälle aikavälille työuran alkuun, jopa yli kahden vuoden päähän virkaan tulon jälkeen. Kaikkein vähiten orientoivaa koulutusta on tarjolla nuorisotyöntekijöille. Kanttorien ja nuorisotyöntekijöiden saama orientoitumiskoulutus on useimmiten uusien työntekijöiden päivä, johon osallistuu myös muita ammattiryhmiä. Kuudessa hiippakunnassa järjestetään säännöllisesti tällainen päivä. Hiippakuntien vastauksista ei käy ilmi, miten ja millä perusteella erilaisiin orientoitumiskoulutuksiin kutsutaan osallistujat. 4.3 Muut toimijat Keskeinen rooli orientoitumisen tuessa on seurakunnalla, jonka työhön ja tehtäviin uusi työntekijä tulee. Se toteutuu pääosin osana perehdyttämistä, johon suuremmissa seurakuntayksiköissä voi liittyä myös erillistä koulutusta. Suurelta osalta tämä tuki on jäsentymätöntä ja toteutuu seurakunnissa hyvin eri tavoin. Seurakunnissa on melko vakiintunut käytäntö, että vakinaiseen virkaan tulevat diakoniatyöntekijät, kanttorit ja nuorisotyönohjaajat siunataan tehtäväänsä. Siunaamiskäytännöissä on kuitenkin huomattavia eroja eri työntekijäryhmien ja seurakuntien välillä. Tehtävään siunaaminen saattaa jäädä toteut-

21 OSALLISENA KIRKON USKOSTA JA TEHTÄVÄSTÄ 15 tamatta niiden viranhaltijoiden kohdalta, jotka saavat viran hoidettuaan ensin pitkään samaa virkaa sijaisena. Samoin on harvinaista, että määräaikaiseen virkasuhteeseen tulevia työntekijöitä siunataan. Kouluttavien oppilaitosten rooli orientoitumisen pohjan luomisessa on merkittävä. Korkea-asteen ammatilliseen peruskoulutukseen kuuluu nykyään suhteellisen vähän kirkon työhön orientoivaa opetusta, mutta kirkon tuella on voitu järjestää opiskelijoiden hengellistä elämää ja kirkon työntekijän ammatti-identiteettiä tukevaa toimintaa. Opiskelun ja työelämän yhteydet vaikuttavat orientoitumiskoulutuksen tarpeeseen, jonka antamisesta työhön siirtymisen nivelvaiheessa kirkko on vastuussa. Mitä ohuempi tämä ulottuvuus opintojen osana on, sitä heikommat ovat opiskelijoiden valmiudet siirtyä käytännön työelämään. Ammattiliitot (AKI, DTL ja KNT) pitävät eri tavoin yhteyttä edustamiensa alojen opiskelijoihin. Yhteydenpidossa on keskeistä työelämän pelisääntöihin liittyvät asiat kuten kirkon virassa oleminen ja toimiminen sekä virka- ja työehtosopimuksien ja palkkausjärjestelmän esittely. Ammattiliitot ovat myös yhteistyökumppaneina toteuttamassa opiskelijoille suunnattuja neuvottelupäiviä ja seminaareja, joissa käsitellään orientoitumiskoulutuksen piiriin kuuluvia asioita. 5. NYKYTILANTEEN ARVIOINTIA Työryhmän saamista vastauksista käy ilmi, että eri hiippakunnissa koulutukset ovat sisällöiltään, käytännön järjestelyiltään sekä taloudellisesti hyvin erilaisia. Myös niiden mää-

22 16 OSALLISENA KIRKON USKOSTA JA TEHTÄVÄSTÄ rä vaihtelee huomattavasti. Vallitsevaa tilannetta voi kuvata hajanaiseksi. Hiippakuntien ohella seurakunnat ovat merkittäviä toimijoita orientoitumiskoulutuksen alueella. Orientoitumiskoulutustyöryhmän käsityksen mukaan seurakuntien käytännöt poikkeavat toisistaan vielä enemmän kuin eri hiippakuntien toteutustavat. Hiippakuntien ja seurakuntien rinnalla muiden toimijoiden rooli orientoitumiskoulutuksen toteuttamisessa on marginaalinen tai avustava. Päävastuu on kirkolla työnantajana. Verrattaessa hiippakuntien kuvaamia orientoitumiskoulutuksen sisältöjä työryhmän esittämiin orientoitumiskoulutuksen neljään osa-alueeseen (s. 7 9) voidaan todeta, että eniten hiippakuntien tarjoamissa koulutuksissa on esillä kirkon työntekijän ammatillisiin rooleihin ja identiteettiin liittyvä tematiikka. Parhaiten tämä toteutuu diakonian virkaan vihittäville järjestetyissä ordinaatiokoulutuksissa. Joissakin koulutuksissa ja neuvottelupäivillä käsitellään myös työyhteisöön ja seurakuntayhteisöön sopeutumiseen sekä työelämään orientoitumiseen liittyviä kysymyksiä. Vähemmälle huomiolle näyttävät jäävän uudet, käytännön työtehtävät. Niiden osalta keskeinen toimija on seurakunta. Kuten edellä on todettu, hiippakunnat järjestävät orientoitumiskoulutusta eniten diakonian virkaan tuleville. Nämä koulutukset toteutuvat kuitenkin monin eri tavoin ja ovat sisällöllisesti kirjavia silloinkin kun niiden luonne on ordinaatiokoulutuksen omainen. Kirkko työnantajana ei kohtele tarkasteltavia työntekijäryhmiä tasapuolisesti. Kanttorin ja nuorisotyönohjaajan virkaan

23 OSALLISENA KIRKON USKOSTA JA TEHTÄVÄSTÄ 17 tuleville tulisi järjestää orientoivaa koulutusta samassa laajuudessa kuin diakonian virkaan tuleville riippumatta siitä, miten diakonaattiprosessi etenee. Koulutusta pitäisi olla tarjolla tasapuolisesti. Koulutusten ei kuitenkaan tarvitse olla identtisiä, vaan ne voidaan jakaa yhteisiin ja erityisiin osiin, jolloin voidaan ottaa huomioon eri työntekijäryhmien erityiskysymykset. Ilmeisenä nykytilanteen ongelmana on, että määräaikaisiin virkoihin ja viransijaisiksi tulevat osallistuvat harvoin orientoivaan koulutukseen. Vastaavalla tavalla muista kuin kirkon tehtävistä seurakunnan virkaan tulevat jäävät usein orientoitumiskoulutuksen ulkopuolelle. Näihin ryhmiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Tämä tarve tulee kasvamaan työelämässä tapahtuneiden ja enenevässä määrin tapahtuvien muutosten johdosta. On yhä harvinaisempaa, että henkilö saa valmistuttuaan vakinaisen viran, jota hän hoitaa eläkkeelle pääsemiseen saakka. Työryhmä pyysi tuomiokapituleista myös tietoja olemassa olevien koulutusten rahoituksesta. Saaduista vastauksista käy ilmi, että koulutukseen varatut määrärahat vaihtelevat melko paljon hiippakunnittain. Se heijastaa tilanteen hajanaisuutta. Taloudellinen vastuu ordinaatiokoulutuksista on pääasiassa hiippakunnilla. Joissain hiippakunnissa koulutukseen osallistujilta kerätään pienehkö osallistumismaksu. Helsingin hiippakunnan laskelman mukaan ordinaatiokoulutuksesta aiheutuvat kulut ovat noin 500 euroa osallistujaa kohti palkkakulut mukaan lukien. Nykytilanteen ongelmien ratkaisemiseksi on välttämättä kiinnitettävä huomiota hiippakuntien resursseihin ja kustannusten oikeudenmukaiseen jakautumiseen. Nykyiset resurssit riittä-

24 18 OSALLISENA KIRKON USKOSTA JA TEHTÄVÄSTÄ vät vain hiippakuntien vastauksissa esillä olleisiin tai niitä korvaaviin toimintoihin, ei uusiin toimintoihin. Tämä vastaa sitä kuvaa, jonka Diakonaattityöryhmä 2007 antaa arvioissaan laajentuvan diakonian virkaan vihkimyksen edellyttämän ordinaatiokoulutuksen lisäresurssitarpeesta. 6. JOHTOPÄÄTÖKSET Uuden työntekijän aloittaessa kirkon virassa on tärkeätä, että hän saa mahdollisuuden pohtia ja käsitellä uuden tehtävän mukanaan tuomia monia kysymyksiä riippumatta siitä, mihin hiippakuntaan hän kuuluu ja mitä ammattikuntaa hän edustaa. Tästä syystä työryhmä ehdottaa tähän tärkeään nivelvaiheeseen hiippakunnissa tapahtuvaa yhtenäistä orientoitumiskoulutusta. Työryhmä on laatinut ehdotuksen orientoitumiskoulutuksen tavoitteista, sisällöistä ja toteutuksesta. Osallisena kirkon uskosta ja tehtävästä orientoitumiskoulutus diakoniatyöntekijöille, kanttoreille ja nuorisotyönohjaajille on tarkoitettu kirkon palvelukseen tuleville uusille diakoniatyöntekijöille, kanttoreille ja nuorisotyönohjaajille osana heidän työelämään orientoitumistaan ja perehdyttämistään. Koulutus on laajuudeltaan kolme opintopistettä. Työryhmä pitää tärkeänä, että orientoitumiskoulutuksen toteutustavat ratkaistaan hiippakuntakohtaisesti. Vakinaisiksi viranhaltijoiksi tulevien lisäksi määräaikaisiin virkoihin ja vähintään puolen vuoden viransijaisuuksiin tulevat pitää liittää mahdollisuuksien mukaan orientoitumiskoulutuksen piiriin. Koulutuksen toteutuksen lähtökohtana on, että tuomiokapituli kutsuu kaikki hiippakunnassa vakinaisessa virassa, määräai-

25 OSALLISENA KIRKON USKOSTA JA TEHTÄVÄSTÄ 19 kaisessa virassa, viransijaisena tai vastaavassa työsuhteessa aloittavat diakoniatyöntekijät, kanttorit ja nuorisotyönohjaajat orientoitumiskoulutukseen. Jotta tuomiokapitulit voisivat kutsua nämä työntekijät tähän koulutukseen, on erityisen tärkeää, että tuomiokapitulit saavat seurakunnilta tiedot kaikista aloittavista diakoniatyöntekijöistä, kanttoreista ja nuorisotyönohjaajista. Siksi tuomiokapitulin ja seurakuntien väliseen tiedonkulkuun tulee luoda toimiva järjestelmä. Tavoitteena tulee olla, että kaikki uudet työntekijät osallistuvat koulutukseen ja että koulutus mielletään luonteeltaan välttämättömäksi. Koulutuksen järjestäminen ja kutsu siihen on koulutuksen sisällön ohella tärkeä viesti uudelle työntekijälle: hän on tullut työhön, ei vain seurakuntaan, vaan kirkkoon, joka on kiinnostunut hänestä työntekijänä. Tässä yhteydessä orientoitumiskoulutusta on tarkasteltu vain tehtäväksiantoon sisältyneiden työntekijäryhmien osalta. Sen sisältöjä voidaan hyödyntää hiippakunnassa myös muiden työntekijäryhmien tarpeisiin ja niveltää esimerkiksi moniammatillisiin uusien työntekijöiden päiviin. AKR:n raportin 2008 perusteella voidaan arvioida, että seurakuntien diakonian, kirkkomusiikin ja nuorisotyön virkoihin tulee vuosittain yhteensä noin 130 vastavalmistunutta työntekijää, minkä lisäksi seurakuntiin tulee muualla työuransa tehneitä työntekijöitä. Nämä sijoittuvat epätasaisesti eri hiippakuntiin, mutta kokonaismäärän perusteella orientoitumiskoulutuksen järjestämiselle on tarvetta vuosittain jokaisessa hiippakunnassa. Yhden Osallisena kirkon uskosta ja tehtävästä -orientoitumiskoulutuksen kesto on 3 5 päivää (katso liite).

26 20 OSALLISENA KIRKON USKOSTA JA TEHTÄVÄSTÄ Tämä merkitsee tuomiokapitulille ainakin kahden henkilötyöviikon lisätyötä. Lisätyö edellyttää työryhmän arvion mukaan kokonaiskirkon tasolla n euron lisäresurssien tarvetta hiippakunnille. Arvio perustuu siihen, että tuomiokapitulit käyttävät koulutuksessa suurelta osin ulkopuolista työvoimaa. Koulutuksen organisointi jäisi kuitenkin tuomiokapitulin henkilöstön hoidettavaksi. Orientoitumiskoulutuksesta aiheutuvaa lisätyötä ei voida kompensoida pelkästään pienellä vuotuisella lisämäärärahalla, vaan se on otettava huomioon arvioitaessa tuomiokapitulien lisätyövoiman kokonaistarvetta. Orientoitumiskoulutuksen vaatima lisäresurssitarve koskee kaikkia hiippakuntia. Yhtenäisen koulutuksen lisäksi orientoitumiskoulutusryhmä pitää tärkeänä, että kaikkien vakinaiseen virkaan tulevien diakoniatyöntekijöiden, kanttorien ja nuorisotyönohjaajien on mahdollisuus saada siunaus tehtäväänsä omissa seurakunnissaan. Käytännön tulisi koskea myös määräaikaisiin työsuhteisiin ja vähintään puolen vuoden sijaisuuteen tulevia työntekijöitä. Tarvitaan piispainkokouksen selkeää ohjeistusta seurakunnille kirkkokäsikirjan tehtävään siunaamisen kaavan käytöstä niin, että tehtävään siunaamiset toteutuisivat eri ammattiryhmien ja erilaisissa työsuhteissa olevien kohdalla tasapuolisesti kaikissa seurakunnissa. Tehtävään siunaamisella on erityinen merkitys kirkon tehtävään sitoutumisen ja kirkon työntekijän identiteetin vahvistumisen kannalta. Työryhmä katsoo, että kirkon työhön tulemisen nivelvaiheen kattava tuki edellyttää myös toimivaa perehdytysjärjestelmää ja mentorointia. Perehdyttäminen kuuluu työnantajan eli seurakunnan tehtäviin. On kuitenkin tärkeää, että seurakunnan perehdyttämistoimenpiteet otetaan huomioon orientoitumiskoulutuksessa ja orientoitumiskoulutuksen aikana varmiste-

27 OSALLISENA KIRKON USKOSTA JA TEHTÄVÄSTÄ 21 taan, että koulutukseen osallistujalla on perehdyttäjä työpaikallaan. Perehdyttämisohjeita valmistellaan Kirkon koulutuskeskuksessa. Työryhmä pitää uusien työntekijöiden mentorointia erittäin hyödyllisenä ja kannattaa mahdollisimman kattavan mentorointijärjestelmän luomista hiippakuntiin. Mentoroinnin tarkempi suunnittelu on toteutettava erikseen. 7. TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Edellä esitetyn perusteella orientoitumiskoulutustyöryhmä katsoo, että tarve orientoitumiskoulutukselle on välitön ja ehdottaa, että piispainkokous 1. antaa suosituksen liitteenä olevan koulutussuunnitelman Osallisena kirkon uskosta ja tehtävästä mukaisen orientoitumiskoulutuksen toteuttamisesta hiippakunnissa 2. pyytää kirkkohallitusta huolehtimaan orientoitumiskoulutuksesta hiippakunnalle aiheutuvien kustannusten korvaamisesta kirkon keskusrahaston talousarviosta ja suosittelee hiippakunnille, että ne varaisivat talousarvioonsa vuotuisen määrärahan orientoitumiskoulutusta varten. 3. antaa seurakunnille suosituksen uusien työntekijöiden tehtävän siunaamisesta tässä mietinnössä esitetyin periaattein.

28 22 OSALLISENA KIRKON USKOSTA JA TEHTÄVÄSTÄ LIITE Osallisena kirkon uskosta ja tehtävästä (3 op) orientoitumiskoulutus diakoniatyöntekijöille, kanttoreille ja nuorisotyönohjaajille Kohderyhmä Koulutus on tarkoitettu kirkon palvelukseen tuleville uusille diakoniatyöntekijöille, kanttoreille ja nuorisotyönohjaajille osana heidän työelämään orientoitumistaan ja perehdyttämistään. Osaamistavoitteet - Osallistuja vahvistaa käsitystään kirkon olemuksesta ja sen hengellisestä perustehtävästä - Osallistuja jäsentää ammattinsa ja ammattitaitonsa seurakunnan/kirkon työn kokonaisuuteen ja kehittyy toimimaan yhteistyössä seurakuntalaisten kanssa - Osallistuja hahmottaa hengellisen elämän hoitamisen merkityksen osana kirkon työntekijän ammatti-identiteettiä ja näkee esimerkiksi jumalanpalveluksen ja muut hengelliset tilaisuudet, rukouksen, hengellisen ohjauksen ja kirjallisuuden välineinä sen hoitamiseen

29 OSALLISENA KIRKON USKOSTA JA TEHTÄVÄSTÄ 23 Keskeiset sisällöt - Kristillinen kirkko uskonyhteisönä ja ajan haasteet Pohdintaa kirkon hengellisestä perustehtävästä hyödyntäen valikoidusti Suomen ev.-lut. kirkon perustavia teologisia dokumentteja Tutustuminen ev.-lut. kirkon jumalanpalvelusaineistoon ja sen mahdollisuuksiin seurakunnan työssä Kristillisen uskon kontekstualisoinnin haasteet - Ammattini seurakunnan / kirkon työssä Perehtyminen kirkon ammattien ja oman ammatin ydinosaamiskuvaukseen Ammatti, kutsumus ja kirkon työntekijään kohdistuvat rooliodotukset Seurakuntaorganisaation toiminta Seurakunnan toiminnan haasteiden pohtiminen oman työtehtävän ja -kokemuksen valossa (seurakunnan strategia, toimintasuunnitelma ja toimintakertomus) Yhteistyö muiden seurakunnan työntekijöiden ja seurakuntalaisten kanssa (jäsenet, vapaaehtoiset ja luottamushenkilöt) Toimiminen yhteistyöverkostoissa

30 24 OSALLISENA KIRKON USKOSTA JA TEHTÄVÄSTÄ - Kirkon työntekijän identiteetti ja hengellinen elämä Tutustuminen erilaisiin hengellisen elämän hoitamisen ja tukemisen muotoihin Pohdintaa hengellisen elämän perustavista kysymyksistä yhdessä muiden osallistujien ja kouluttajien kanssa Jumalanpalvelus ja rukoushetket niveltyvät osaksi koulutusta. Haluttaessa retriitti voidaan kytkeä koulutukseen sen vapaaehtoisena osana Persoonallisen kasvun prosessin vahvistaminen - Aineistoa: Raamattu, uskontunnustukset, Augsburgin tunnustus, Katekismus Virsikirja ja sen liiteosat, kirkkokäsikirja, voimassa olevat jumalanpalveluselämän oppaat Voimassa oleva kirkon strategia, viimeisin kirkon nelivuotiskertomus, keskeisiä kirkkolain ja kirkkojärjestyksen säännöksiä

31 OSALLISENA KIRKON USKOSTA JA TEHTÄVÄSTÄ 25 Toteutus - Koulutus järjestetään hiippakunnittain tuomiokapitulin toimesta - Koulutus kestää 3 5 päivää ja se voi koostua yhdestä tai kahdesta jaksosta. Siihen voidaan liittää myös retriitti - Koulutukseen on hyvä sisällyttää ennakko- ja/tai väliajan tehtäviä - Toteutuksessa on syytä korostaa vuorovaikutuksellisuutta ja vaihtelevia pedagogisia menetelmiä. Keskustelulle tulee varata riittävästi aikaa - Koulutukseen sisällytetään piispan tapaaminen ja siihen tulee varata riittävästi aikaa - Koulutuksen aikana tutustutaan tuomiokapituliin - Mahdollinen vihkimys / tehtävään siunaaminen antaa oman tärkeän leimansa koulutuksen toteutukseen - Toteutustavat ratkaistaan hiippakuntakohtaisesti liittyen paikallisiin traditioihin

32 PIISPAINKOKOUKSEN MIETINNÖT Suomen ev.-lut. kirkon keskushallinnon julkaisusarja B Julkaisusarja perustettu ISSN-tunnus otettu käyttöön Mietinnöt ovat kunkin työryhmän itsenäinen kannanotto. Lopulliset päätökset löytyvät pöytäkirjoista. Päätökset tehdään piispainkokouksen kaksipäiväisissä istunnoissa helmija syyskuussa ja niistä julkaistaan pöytäkirjat (ISSN ), jotka jaetaan seurakuntiin, tuomiokapituleihin, teologeja valmistavien yliopistojen kirjastoihin etc. Mietinnöt luetteloidaan vuosittain juoksevasti. Asettamis- ja käsittelypäivät viittaavat istuntojen päätöspäiviin Teologiharjoittelun kehittäminen Asetettu Käsitelty Porvoon yhteinen julkilausuma Ehdotus piispainkokouksen esitykseksi kirkolliskokoukselle Asetettu Käsitelty Kristinoppisuunnitelma Asetettu Käsitelty Muodolliset virkamääräykset ja papin äänioikeus Soveltamisohjeet tuomiokapituleille Asetettu Käsitelty Kirkon henkilöstökoulutus 2000 Asetettu Käsitelty Kanttorin koulutus ja virka Asetettu Käsitelty Piispantarkastusta koskevat ohjeet Asetettu Käsitelty Saarnalupajärjestelmän perusteiden selventäminen Asetettu Käsitelty

33 Kirkkoherralta vaadittavan johtamistutkinnon suunnitelma Asetettu Käsitelty Katekismus Eero Huovisen ehdotus kristinopiksi Päätös Julkistettu Käsitelty Katekismusehdotuksen tausta ja perustelut Eero Huovinen Päätös Liitemietintö Käsitelty Pappien äänioikeus ja hiippakuntaan kuuluminen Asetettu Käsitelty Kirkon pastoraalikoulutuksen kokonaisuus Asetettu Käsitelty Uskontunnustusten käännökset Asetettu Käsitelty Vaalityöryhmä Kirkkoherran viran vaaliehdotukset sekä lausunnot kappalaisen ja kanttorin viran hakijoista Asetettu Käsitelty Lasten ja nuorten ehtoolliskasvatus Asetettu Käsitelty , , , Bibel 2000 Tillsatt Behandlat Teologisten tutkintojen pätevöittäminen pappisvirkaan Asetettu Käsitelty Vokaatio, ordinaatio ja virkamääräys Toimeksianto Käsitelty , , Kanttorin virkaan kelpoistavat tutkinnot Asetettu Käsitelty , , , ,

34 Maallikoiden saarnakoulutus ja -tutkinto Asetettu Käsitelty Viran tunnukset ja virkapukeutumisen ohjeet Asetettu Käsitelty Ulkomaalaisten ja maahanmuuttajien asema Asetettu Asetettu jatkotyöryhmä Hiippakuntahallinnon kehittäminen Asetettu Käsitelty Kirkollisten toimitusten kirja, Kyrkliga förrättningar Asetettu Käsitelty Piispantarkastuslomakkeiden uusiminen Asetettu Käsitelty Kirkon virkarakennekomitea Palvelijoiksi vihityt Asetettu Käsitelty Kappalaisen vaalin hallintomenettely Asetettu Käsitelty , Järjestöjen rippikoulut Asetettu Käsitelty , Kirkkoherran viran ehdollepano Asetettu Käsitelty Pappisasessorin viran kehittäminen Asetettu Käsitelty , Piispainkokouksen kehittäminen Asetettu Käsitelty , Maahanmuuttajien jäsenyys seurakunnassa ja kirkkolainsäädännön tarkistaminen Asetettu Käsitelty ,

35 Kummiuden perusteet ja toteutuminen kirkossamme Asetettu Käsitelty Kirjo 2005 Asetettu Käsitelty Rukouspäiväkäytännön kehittäminen Asetettu Käsitelty Bologna-prosessi Asetettu Käsitelty Työn johtaminen, työyhteisön kehittäminen ja työturvallisuus Asetettu Käsitelty sekä Kanttorin viran kelpoisuusvaatimusten uudistaminen Asetettu Käsitelty Kirkko ja rekisteröidyt parisuhteet (myös ruotsiksi) Asetettu Osallisena kirkon uskosta ja tehtävästä Asetettu Tilaukset Kirkkohallituksen julkaisumyynti PL HELSINKI p. (09) f. (09) julkaisumyynti@evl.fi Mietinnön hinta määräytyy painatus- ja toimituskuluista.

36 Suomen ev.-lut. kirkon keskushallinto. Sarja B 2009:2 Piispainkokous Piispainkokous päätti istunnossaan (13 ) asettaa työryhmän, jonka tehtävänä on antaa syksyn 2009 piispainkokoukselle selvitys diakonian viranhaltijoiden, kanttoreiden ja nuorisotyönohjaajien orientoitumiskoulutuksen toteutuksesta hiippakunnissa ja tehdä tarvittavat toimenpide-ehdotukset koulutuksen kehittämiseksi; sekä kutsua työryhmän jäseniksi piispa Kari Mäkisen (pj.), johtaja, kirkkoneuvos Seppo Häkkisen, johtaja Kari Kopperin, puheenjohtaja, johtava diakoniatyöntekijä Kaisa Rauman, puheenjohtaja Arja Lusan, puheenjohtaja, kanttori Mikael Helenelundin ja hiippakuntadekaani Kai Peltosen. Työryhmä kutsui sihteerikseen hiippakuntasihteeri Mika Mäntyrannan. Ryhmä nimesi itsensä Orientoitumiskoulutustyöryhmäksi. Kokoontumisia oli yhteensä 9. Työryhmä jätti mietintönsä piispainkokoukselle ISSN