Valtatien 6 parantaminen välillä Hevossuo Nappa, Kouvola. tiesuunnitelma

Transkriptio

1 Valtatien 6 parantaminen välillä Hevossuo Nappa, Kouvola tiesuunnitelma

2 1.2T-1 1.2T TIESUUNNITELMASELOSTUS SISÄLLYSLUETTELO 1 HANKKEEN TAUSTA, LÄHTÖKOHDAT JA PERUSTELUT Hankealueen sijainti Hankkeen liittyminen muuhun suunnitteluun Tien nykytilanne ja ongelmat Rata Aikaisemmat suunnitelmat ja päätökset Maankäyttö ja kaavoitus Ympäristö Tavoitteet Suunnitteluperusteet 12 2 SUUNNITTELUPROSESSIN KUVAUS 13 3 TIESUUNNITELMAN ESITTELY n ratkaisut ja hallinnolliset järjestelyt Valtatie Yksityistiejärjestelyt ja kadut Jalankulku- ja pyöräily Joukkoliikenne Tekniset ratkaisut ja mitoitus Liikenteenohjaus Valaistus Sillat ja tukimuurit Kuivatuksen periaatteet Johdot ja laitteet Pohjavahvistukset Tieympäristö Pohjavesi Meluntorjunta Liikennerajoitukset Erikoiskuljetukset Massatilanne ja läjitysalueet 22 4 TUTKITUT VAIHTOEHDOT 23 5 YVA:N JA YLEISSUUNNITELMAN HUOMIOIMINEN TIESUUNNITELMASSA 25 6 TIESUUNNITELMAN VAIKUTUKSET Vaikutukset liikenteeseen Vaikutukset maankäyttöön ja kaavoitukseen Vaikutukset liikenneturvallisuuteen Meluvaikutukset Vaikutukset ilmanlaatuun Vaikutukset luontoon, kasvillisuuteen ja eläimistöön Vaikutukset vesistön käyttöön ja pohjavesiin 26 1

3 1.2T Vaikutukset maa-ainesvaroihin Vaikutukset maisemaan, taajamakuvaan ja kulttuuriarvoihin Tärinävaikutukset Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen Kiinteistövaikutukset Yhteiskuntatalous Rakentamisen aikaiset vaikutukset 28 7 RAKENNETTAVAT KADUT SEKÄ JOHTOJEN JA LAITTEIDEN SIIRROT 28 8 HANKKEEN TOTEUTUMISEN VAATIMAT LUVAT JA SOPIMUKSET 29 9 EHDOTUS TIESUUNNITELMAN HYVÄKSYMISEKSI JA JATKOTOIMENPITEIKSI Hyväksymisehdotus Jatkotoimenpiteet SUUNNITELMAN LAATIJAT JA YHTEYSHENKILÖT 30 2

4 1.2T-3 1 HANKKEEN TAUSTA, LÄHTÖKOHDAT JA PERUSTELUT 1.1 Hankealueen sijainti Suunnittelukohde sijaitsee Pohjois-Kymenlaaksossa Kouvolan kaupungissa, Korian taajaman länsiosassa. Suunnittelualueeseen kuuluu valtatie 6 välillä Hevossuo Nappa. Lisäksi hankkeeseen sisältyy yksityisteiden järjestelyjä. Hankealue rajautuu etelässä Hevossuon pysäköintialueiden pohjoispuolelle ja pohjoisessa maantien 359 (Anjalantie) liittymään. Hankealue sijaitsee pääosin kaavoittamattomalla alueella, vain Napan alueen kohdalla on asemakaava-alue. Hankkeeseen kuuluu uuden ylikulkusillan rakentaminen Lahti Kouvola-rautatien ylitse. Parannettavan valtatieosuuden pituus on noin 2,7 km. 1.2 Hankkeen liittyminen muuhun suunnitteluun n pohjalta laaditaan asemakaavan muutos ennen tiesuunnitelman hyväksymiskäsittelyä. Kaavamuutoksen tarkoituksena on mahdollistaa valtatien 6 parannuksen yhteydessä poistuvan Inginmaantien liittymän kautta tapahtuvan liikenteen siirtäminen kulkemaan Terästien ja maantien 359 kautta valtatielle Tien nykytilanne ja ongelmat Valtatien 6 osuus Loviisan Koskenkylästä Kouvolan Hevossuolle on parannettu vuonna 2004 leveäkaistatieksi. Tien kokonaisleveys on 13,5 metriä, josta ajoradan leveys on 11,0 metriä. Parannetun tieosuuden pohjoispuolella Hevossuon ja Keltin eritasoliittymän välinen noin 5 kilometrin pituinen tieosuus jäi nykyiselleen. Valtatie kapenee noin 700 metriä ennen Lahti Kouvola-rautatien Korian ylikulkusiltaa 8,0 metriä leveäksi (ajorata 7,5 m). Valtatien päällyste on asfalttibetonia (AB). Nopeusrajoitus on 80 km/h. Tievalaistus on suunnittelualueella vain Napan liittymäalueella (mt 359). Vuonna 1959 rakennettu Korian ylikulkusilta on todettu tehdyissä selvityksissä niin huonokuntoiseksi ja mitoitukseltaan sellaiseksi, ettei sillan leventäminen tai osittainenkaan hyödyntäminen valtatien siltana ole kannattavaa eikä perusteltua. Ylikulkusillan kapeus, huonokuntoiset kaiteet ja reunapalkit, liian lähellä rataa sijaitsevat pilarit sekä muut rakenteelliset puutteet aiheuttavat liikenneturvallisuusriskin sekä tie- että raideliikenteelle, vaikka sillan kantavuus on riittävä. Tieosuuden kapea poikkileikkaus, huono suuntaus ja huonokuntoinen ylikulkusilta muodostavat näin valtatiejaksolle merkittävän moniongelmaisen laatupoikkeaman. Kapea poikkileikkaus on liikenneturvallisuuden kannalta ongelmallinen myös jalankulkijoille ja pyöräilijöille, jotka kulkevat valtatien 6 pientareella. Pitkän aikavälin suunnitelmissa on tavoitteena liittää valtatie 6 uuden Suviojan eritasoliittymän kautta valtatiehen 12. Valtatien 6 linjausta tullaan tällöin muuttamaan Korian ylikulkusillan pohjoispuolella. Valtatien parantaminen nykyisellä 3

5 1.2T-4 paikallaan on vaikeaa ylikulkusillan uusimisen ja työnaikaisten liikennejärjestelyjen vuoksi. Valtatien 6 keskimääräinen liikennemäärä oli vuonna 2015 välillä Hevossuo Nappa ajon/vrk, josta raskaan liikenteen osuus oli noin 12 %. Kesällä liikennemäärät ovat noin % vuoden keskiarvoa suurempia. Perjantaisin ja sunnuntaisin liikennemäärä on % viikon keskiarvoa korkeampi. Arkipäivien keskimääräinen liikennemäärä on noin ajoneuvoa vuorokaudessa. Liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta heikentää erityisesti arkiliikenteessä suuri raskaan liikenteen määrä. Vuonna 2015 raskasta liikennettä kulki arkivuorokausina 880 ajoneuvoa päivässä eli niiden osuus on yli 16 % liikenteestä. Pitkiä yhdistelmäajoneuvoja kulkee arkisin noin 650 ajoneuvoa vuorokaudessa, mikä aiheuttaa kapealle tieosuudelle riskialttiita ohituksia. Suunnittelualueen liikennemäärän ennustetaan kasvavan Kouvolan seudulle laaditun liikenne-ennusteen mukaan vuoteen 2040 mennessä noin 40 % nykytilanteeseen verrattuna. Ennusteen mukainen liikennemäärä vuonna 2040 valtatiellä 6 on 8100 ajon/vrk. Joukkoliikennettä kulkee valtatien 6 suunnitteluosuudella varsin vähän. Pääosa Helsingin ja Elimäen suunnasta tulevista valtatien 6 bussivuoroista kääntyy Hevossuon liittymästä maantielle 364 Korian kautta Kouvolaan. Muutamia päivittäisiä bussivuoroja kulkee valtatietä 6 Napan kautta Kuusankoskelle. osuudella on nykyisin bussipysäkkiparit osuuden eteläpäässä Koiviston kohdalla levähdysalueiden pohjoispuolella sekä Inginmaantien liittymän kohdalla. Pikavuoropysäkki on Napan liittymässä suunnitteluosuuden pohjoispuolella. Parannettavalla valtatien osuudella on tapahtunut vuosina yhteensä 28 liikenneonnettomuutta, joista kuusi on johtanut henkilövahinkoihin. Onnettomuuksista kaksi on ollut kuolemaan johtaneita onnettomuuksia. Onnettomuuksissa on kuollut kolme henkilöä ja loukkaantunut seitsemän henkilöä. Kuolemaan johtaneet onnettomuudet olivat kohtaamisonnettomuus ja yksittäisonnettomuus suoralla tieosuudella. Viimeisen viiden vuoden ( ) aikana on tieosuudella tapahtunut yhdeksän onnettomuutta, joista yksi on johtanut kuolemaan. Napan kohdalla Korialta Lahden suuntaan (Venäläistöyryntie/Anjalantie) johtavan maantien 359 ja valtatien nelihaaraliittymä on muutettu porrastetuksi kanavoiduksi liittymäksi vuonna Anjalantien (mt 359) erillinen kevyen liikenteen väylä kääntyy liittymässä valtatielle 6 Kouvolan suuntaan ja päättyy valtatien linja-autopysäkille. 1.4 Rata Valtatie 6 ylittää Helsinki Vainikkala Pietari radan välin Lahti Kouvola Korian ylikulkusillalla. Nykyinen silta on huonokuntoinen ja aiheuttaa riskin valtatieliikenteelle. Radalla on sillan kohdalla alennettu nopeusrajoitus, joka johtuu huonokuntoisesta risteyssillasta sekä radan geometriasta. Rata on kaksiraiteinen ja se on sähköistetty. 4

6 1.2T Aikaisemmat suunnitelmat ja päätökset perustuu seuraaviin aiemmin laadittuihin selvityksiin ja suunnitelmiin: Vt6 parantaminen Kouvolan kohdalla. Yleissuunnitelma, 2015 Yleissuunnitelmassa on suunniteltu valtatielle 6 Kouvolan kohdalla tavoitetilanteen mukainen tieratkaisu laajojen tieverkkotarkastelujen pohjalta. Hevossuon ja Napan välillä valtatie 6 on tavoitetilanteessa keskikaiteellinen ohituskaistatie. Tietä parannetaan ensin nykyisessä maastokäytävässä ja nykyisen Hevossuon pysäköimisalueen kohdalta valtatie erkanee uudelle linjaukselle nykyisen tien länsi- ja pohjoispuolelle valtatien 12 maastokäytävään. Yleissuunnitelman uusi tielinjaus soviteltiin aiemmin laaditun, vuonna 2010 valmistuneen tiesuunnitelman linjaukseen, jonka vuoksi vaakageometriasta ei saatu parasta mahdollista. Suunnittelualueelle tai sen läheisyyteen sijoittuvat Hevossuon eritasoliittymä maantien 364 (Koriantie) liittymän kohdalle sekä Suviojan systeemiliittymä, joka kytkee valtatiet 6 ja 12 sujuvasti toisiinsa. Nykyinen vt6 linjaus jää tavoitetilanteessa rinnakkaistieksi. Yleissuunnitelmassa on esitetty myös turvalliset jalankulun ja pyöräilyn yhteydet Hevossuolta Kelttiin sekä siitä edelleen Puhjon suuntaan. Vt 6 parantaminen välillä Hevossuo Nappa, Kouvola., 2010 ratkaisussa valtatie 6 suunniteltiin uuteen maastokäytävään noin 2,4 km matkalla. Uusi tielinjaus erkanee nykyiseltä tieltä Hevossuon pysäköintialueen kohdalta ja päättyy Napan taajaman kohdalle. Valtatien nykyinen leveäkaistatieosuus jatkuu 1,5 km pidemmälle Napan suuntaan. Valtatielle rakennetaan uusi ylikulkusilta Lahti Kouvola-rautatien kohdalle. Uuden linjauksen sivuun jäävä nykyinen valtatieosuus muutettiin suunnitelmassa kevyen liikenteen väyläksi, jolla alkuosassa sallitaan moottoriajoneuvoliikenne Napanrinteen suuntaan ja alueen kiinteistöille. Jalankulku- ja pyörätietä jatketaan valtatien eteläpuolella Napan liittymään (mt 359) asti ja liittymään toteutetaan jalankulku- ja pyörätien alikulkusilta. Vt 6 parantaminen välillä Hevossuo Nappa, Kouvola. Esiselvitys tiesuunnitelmaa varten, 2009 Esiselvitys on tehty erikseen laadittavan tiesuunnitelman lähtökohtien tarkentamista ja alustavien valtatielinjausvaihtoehtojen tutkimista varten. Esiselvityksessä on tutkittu valtatien 6 linjausvaihtoehtoja Hevossuon ja Napan välillä. Tie- ja katuverkon kehittäminen valtateillä 6 ja 12 välillä Hevossuo/Suvioja Puhjon eritasoliittymä. Esiselvitys yleiskaavoitusta ja yleissuunnittelua varten, 2008 Kouvolan kaupungin tie- ja katuverkon kehittämistä koskevassa esiselvityksessä on esitetty valtateiden 6 ja 12 tavoitetilanteen mukainen liittäminen uudella Suviojan eritasoliittymällä ja muut lähiajan toimenpiteet. Nämä sisältävät valtatien 6 liikennejärjestelyt yksityisteineen välillä Hevossuo Nappa. 5

7 1.2T-6 Valtatien 12 parantaminen välillä Tillola Keltti., 2015 Valtatielle 12 rakennetaan keskikaiteellinen ohituskaistatie 5 kilometrin matkalle rinnakkaistie- ja yksityistiejärjestelyineen. Ohituskaistaosuuden keskivaiheille tehdään uuden Kymi Ringin moottoriratakeskuksen kohdalle eritasoliittymä. Nykyistä Keltin eritasoliittymää parannetaan pohjoispuolen uusilla rampeilla ja meluntorjunnalla. Valtatie 6 välillä Hevossuo Nappa. Toimenpideselvitys, 2003 Valtatien 6 toimenpideselvityksessä (v. 2003) on tutkittu valtatien 6 linjausvaihtoehtoja Hevossuon ja Napan välillä. Vaihtoehtoina oli uuden tien ja Lahti Kouvola radan ylittävän sillan sijoittaminen nykyisen tien ja sillan välittömään läheisyyteen joko itä- tai länsipuolelle. Uusi linjaus poikkesi nykyisestä tiestä ylikulkusillan etelä- ja pohjoispuolella molempiin suuntiin noin 700 metrin matkalla. Toimenpideselvityksessä ei tarkennettu kevyen liikenteen järjestelyitä eikä merkittävästi yksityistiejärjestelyjä. Kaakkois-Suomen tiepiiri teki suunnitelman perusteella hanke- ja toimenpidepäätöksen Valtatien 6 yhteysvälin Koskenkylä Kouvola kehittämisselvitys, 2002 Valtatien 6 kehittämisselvityksessä on esitetty Koskenkylä - Kouvola yhteysvälin kehittämisen pitkän aikavälin yleisperiaatteet ja tavoiteltava laatutaso. Tavoitetilanteessa on Koskenkylä Suvioja välillä tavoitteena tie, jossa: ajosuunnat on erotettu rakenteellisesti toisistaan tien nopeusrajoitus on 100 km/h pääliittymät ovat eritasoliittymiä yksityistieliittymiä sallitaan vain harvoin ja niiden tulee olla T-liittymiä Tie voi toimia myös leveäkaistatienä, jos tien turvallisuus pysyy hyvänä. Lisäksi selvityksessä on todettu, että tärkeät pohjavesialueet suojataan sekä toteutetaan laajat rinnakkaistiejärjestelyt ja yhtenäinen kevyen liikenteen reitti erillään valtatiestä. Kehittämisselvityksessä on esitetty Hevossuo Nappa osuudelle tavoitetilanteen toimenpiteinä mm.: valtatien muuttaminen keskikaiteelliseksi ohituskaistatieksi Hevossuon eritasoliittymän rakentaminen kevyen liikenteen väylän rakentaminen välille Hevossuo - Nappa Inginmaan yksityistien siirto Napan liittymään kevyen liikenteen alikulkukäytävä Napan liittymään Valtatien 6 rakentaminen moottoritieksi välillä Hevossuo Tykkimäki, Elimäki, Iitti, Kuusankoski, Kouvola, Valkeala, ympäristövaikutusten arviointi ja yleissuunnitelma Suunnitelmassa esitettiin valtateiden parantaminen moottoriteiksi suurimmalta osin niin, että nykyinen valtatie säilyy moottoritien toisena ajoratana. Hevossuon ja Suviojan välillä moottoritie sijoitettiin uuteen maastokäytävään nykyisen valtatien 6 länsipuolelle. Suviojalla valtatie 6 liittyi systeemiliittymällä valtatiehen 12. 6

8 1.2T-7 Suunnittelun ohessa laaditussa ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkasteltiin nykytilaa, nykyisen tien parantamisvaihtoehtoa (VE 0+) ja moottoritievaihtoehtoa (VE 1). Ympäristövaikutusten arvioinnista vuonna 1996 saadussa yhteysviranomaisen lausunnossa on todettu, että arviointi on riitävä. Lausunnossa on esitetty jatkosuunnittelussa huomioon otettavia asiota, jotka on käsitelty luvussa 5.1. Lausunto on edelleen voimassa. Tiehallinnon keskushallinto on antanut yleissuunnitelmasta toimenpidepäätöksen , jossa on hyväksytty yleissuunnitelman mukainen ratkaisu jatkosuunnittelun ja maankäytön varausten pohjaksi. 1.6 Maankäyttö ja kaavoitus Kouvola on Kymenlaakson maakuntakeskus. Kymenlaakson rakennetut alueet ovat muodostuneet Kymijokivarteen etelä-pohjoissuuntaisesti. Nykyisessä muodossaan Kouvola perustettiin vuoden 2009 alussa, jolloin kuusi kuntaa lakkautettiin ja tilalle perustettiin yksi uusi kunta. Lakkautetut kunnat olivat vanha Kouvola, Kuusankoski, Valkeala, Anjalankoski, Elimäki ja Jaala. Maantieteellisesti laajan uuden Kouvolan kaupungin asukasluku on noin asukasta. Suunnittelualue sijoittuu Kouvolan kaupunkialueelle, jossa on noin asukasta. Kuusankoski ja Kouvola muodostavat uuden kaupungin kaksinapaisen keskuksen. Maakuntakaavat Suunnittelualue on Kymenlaakson maakuntaliiton alueella, jossa on voimassa suunnittelualueen osalta Kymenlaakson maakuntakaava, taajamat ja niiden ympäristöt, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut päätöksillään ja , sekä Kymenlaakson maakuntakaava, kauppa ja merialue, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut päätöksellään Maakuntakaavassa taajamat ja niiden ympäristöt on osoitettu seuraavat liikenteeseen liittyvät varaukset suunnittelualueella ja sen läheisyydessä: Välillä Hevossuo Puhjon eritasoliittymä valtatie 6 on osoitettu merkinnällä kaksiajoratainen valtatie (vt), jonka punainen väri osoittaa merkinnän kuuluvan luokkaan uudet tiet. Valtateitä 6 ja 12 koskien merkintään liittyy suunnittelumääräys: Ympäröivän maankäytön suunnittelussa tulee varautua siihen, että väylälle pääsy tapahtuu järjestettyjen liittymien kautta. Hevossuon, Suviojan, Tanttarin ja Tykkimäen eritasoliittymät on osoitettu suunniteltuina eritasoliittyminä. Muista suunnittelualueeseen liittyvistä teistä valtatie 12 on osoitettu uutena kaksiajorataisena seutu-/valtatienä (st/vt). Muita suunnittelualueen keskeisiä aluevarauksia ovat seuraavat: Hevossuon ja Suviojan välillä valtatietä ympäröi maa- ja metsätalousalue (M). Taajama-alue liittyy valtatiehen Naparinteeltä alkaen. Suviojan eritasoliittymän ympärillä on merkittävästi laajenevaa teollisuusaluetta (T). Myös Korian taajama-alue on merkitty nykyistä laajempana. Suviojaa ympäröivä alue ja valtatien ympäristö Kymijoelle saakka on osoitettu selvitysalueena. Merkinnällä osoitetaan alueet, joiden maan- 7

9 1.2T-8 käyttöä ei voi maakuntakaavassa osoittaa ennen lisäselvitysten tekoa. Merkintään liittyy suunnittelumääräys: Ennen alueen yksityiskohtaisempaa maankäytön suunnittelua on selvitettävä tieliittymien vaihtoehtoisten sijaintien ja lukumäärien vaikutus alueen maankäytön mahdollisuuksiin. Pohjavesialueisiin liittyy suunnittelumääräys: Aluetta koskevat toimenpiteet on suunniteltava siten, että pohjaveden laatu ei niiden vaikutuksesta heikkene. Yleiskaavat Kouvolan kaupunkialueelle on laadittu Keskeisen kaupunkialueen osayleiskaava (KV /Lainvoimainen ), joka on tarkkuudeltaan strategisen yleiskaavan ja yleispiirteisen aluevarauskaavan yhdistelmä (kuva 1). Osayleiskaavassa on esitetty seuraavia valtatien kehittämisen kannalta keskeisiä aluevarauksia: Suviojan eteläpuolella valtatie on osoitettu vuoden yleissuunnitelman mukaisesti merkinnällä uusi ohjeellinen tie tai katulinjaus. Uusi tieyhteys Inginmaantieltä Helsingintielle on osoitettu merkinnällä uusi ohjeellinen tie tai katulinjaus. Rata on osoitettu merkinnällä merkittävästi parannettava päärata. Suviojan eritasoliittymä on osoitettu merkinnällä uusi eritasoliittymä. Merkitään liittyy määräys: Suunnittelussa on varauduttava eritasoliittymän toteuttamiseen. Liittymä voidaan ensivaiheessa toteuttaa myös tasoliittymänä, mikäli se liikennemäärien perusteella on mahdollista. Tasoliittymän toteuttamisella tai muulla maankäytön suunnittelulla ei saa vaarantaa eritasoliittymän myöhempää toteuttamismahdollisuutta. Suviojan liittymän eteläpuolella uutena tai olennaisesti muuttuvana aluevarauksena on työpaikka-alue (TP-1), joka on varattu pienteollisuudelle. Niilolan muinaisjäännös on esitetty merkinnällä muinaisjäännös (sm). Muinaisjäännösmerkintöihin liittyvissä määräyksissä todetaan mm. seuraavaa: Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Aluetta koskevista suunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen (Museovirasto ja maakuntamuseo) lausunto. Nappaan on yleiskaavassa osoitettu kolme uutta pientaloaluetta (AP-1). Yleiskaavassa on osoitettu tärkeä pohjavesialue (pv-1). Pohjavesialuemerkintään liittyy mm. seuraavia määräyksiä: Rakentaminen, ojitukset ja maankaivu on tehtävä siten, ettei aiheudu pohjaveden laatumuutoksia tai pysyviä muutoksia pohjaveden korkeuteen. 8

10 1.2T-9 Kuva 1. Ote Kouvolan keskeisen kaupunkialueen osayleiskaavasta. Välillä Hevossuo-Suvioja on voimassa Korian osayleiskaavan muutos ja laajennus, 2008 (KV , KHO ). Korian Napan alueen maankäytön kehitystavoitteina ovat keskusta-alueen kehittämisen lisäksi Napan asuinalueen ja Hurjanhakan teollisuus-/asuinalueiden täydennysrakentaminen sekä liikennehakuisten palveluiden ja teollisuusalueen kehittäminen nykyisen valtatien 6 tuntumaan. Osayleiskaavassa on esitetty seuraavia valtatien kehittämisen kannalta keskeisiä aluevarauksia: Valtatie 6 on merkitty nykyisellä paikallaan merkinnällä valta- tai kantatiealue (LT-1). Kukonojalla on valtatien rinnalla kevyen liikenteen reitti, joka jatkuu Korialle. Napalla on valtatien molemmin puolin osin toteutumattomia yksityisten palvelujen, teollisuuden ja liiketoimintojen alueita (PK-2) ja teollisuus ja varasto-alueita (T). Niiden välissä yhdyskuntateknisen huollon aluetta (ET). Valtatietä lähimmät asumisen laajenemisalueet sijoittuvat Nappaan ja Napanrinteeseen (merkintä pientalovaltainen alue AP). 9

11 1.2T-10 Napan luoteis- ja pohjoispuolelle (Suviojan alue) on osoitettu erityisselvitysalue (EH) valtatien 6 tulevien liikennejärjestelyjen vuoksi. Merkinnän tarkennuksena on, että alueen maankäyttö ratkaistaan jatkokaavoituksen yhteydessä. Kymijoen lähialue (Ropakonmäki) on valtatietä sivuten maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta ja / tai ympäristöarvoja (MU). Alueella on myös hautausmaa (EH), joenrannassa luonnonsuojelualuetta (SL) ja virkistysaluetta (VL). Asemakaavat Napan liittymän alueella on asemakaava. Ajantasakaava on vuodelta Kaavassa on esitetty valtatien ja seututien 359 liikennealueet. Valtatien suunniteltu uusi osuus sijoittuu kaavattomalle alueelle. Kouvolan kaupunki on käynnistänyt suunnittelualueelle asemakaavan muutostyön (Terästie 52/005), jossa varaudutaan tämän tiesuunnitelman toteutukseen. Kaavamuutos mahdollistaa tiesuunnitelman mukaisesti poistuvan Inginmaantien liittymän kautta tapahtuvan liikenteen siirtämisen kulkemaan Terästien kautta valtatielle 6. Kaavaehdotus on ollut nähtävillä ja siinä on esitetty puistoalueelle (VP) sijoittuva ajoyhteys (ajo) (kuva 2). Asemakaavan muutos on tullut voimaan Ajoyhteydestä on laadittava puistosuunnitelma. Voimassa olevat kaavakartat on esitetty kohdassa 1.7T. 10

12 1.2T-11 Kuva 2. Ote asemakaavasta Terästie 52/ Ympäristö Pohjavesiselvitys Nykyinen valtatie 6 sijaitsee Napan pohjavesialueella (Nappa B) noin 1,4 km matkalla. Pohjavesialue on vedenhankintaa varten tärkeä luokan I pohjavesialue. Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 2,21 km 2. Pohjaveden muodostumisalue on 0,86 km 2. Pohjavesialueen kokonaisantoisuus on 550 m 3 /d. Pohjavesialueella on kaksi vedenottamoa. Raviradan vedenottamo toimii varavedenottamona ja Varuskunnan vedenottamo on suljettu. Aiemman tiesuunnitelman yhteydessä on tehty pohjavesiselvitys. Nyt laaditun tiesuunnitelman linjaus eroaa kuitenkin joiltain osin aiemman tiesuunnitelman ratkaisusta. Aiemman tiesuunnitelman pohjavesiselvitys sekä ympäristöviranomaisten kanssa käytyjen neuvotteluiden kokousmuistiot sekä yleissuunnitelmavaiheesta että tämän tiesuunnitelman laatimisen ajalta on esitetty kohdassa 16T. Luontoselvitys Välillä Hevossuo Keltti on vähän merkittäviä luontoarvoja, sillä alue on Elimäen laajojen peltoaukeiden ympäröimä ja metsät ovat olleet voimakkaassa metsätalouskäytössä. Tielinjauksen itäpuolella on valtatien läheisyydessä enimmäkseen nuoria kasvatusmetsiä, mutta kauempana tiestä on edustavaa varttunutta metsää. Suviojan Venäläistöyryllä on pohjavesivaikutusta, ojitettua ravinteista suota sekä melko edustava jyrkänne alusmetsineen. Muuten Venäläistöyryn alueen metsät ovat nuoria, eikä niistä löydy arvokkaita elinympäristöjä. Pienialaisesti löytyy mm. uhanalaisen kangasvuokon kasvupaikaksi sopivaa valoisaa ja puustoltaan varttunutta mäntykangasta. Vuonna 2015 valmistuneen yleissuunnitelman yhteydessä suunnittelualueelle laadittiin luontoselvitys. Luontoselvityksessä ei todettu suunnittelualueella sijaitsevan suojeltuja tai uhanalaisia luontotyyppejä eikä uhanalaisia, suojeltavia tai huomionarvoisia eliölajeja. Tämän tiesuunnitelman laatimisen yhteydessä tarkistettiin suunnittelualueen liito-oravatilanne. Tällä suunnitelmalla ei ole vaikutusta selvityksen yhteydessä havaittuihin liito-oravakohteisiin. Yleissuunnitelman luontoselvitys sekä keväällä 2016 tehty liito-oravatarkistus on esitetty kohdassa 16T. Muinaisjäännökset Suunnittelualueella sijaitsee Niilolan hautaröykkiö. Kohde on muinaismuistolain (295/63) nojalla rauhoitettu muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Muinaismuistoalueen inventointiraportti on esitetty kohdassa 16T sekä kohteesta keväällä 2016 saatu lausunto kohdassa 1.8T. Tieliikenteen melunleviämisen nykytilanne n yhteydessä on tehty meluselvitys. Meluselvityksessä on käytetty lähtökohtana viimeisimmän tierekisterin tiedon mukaista nykytilanteen liiken- 11

13 1.2T-12 nemäärää noin ajoneuvoa vuorokaudessa ja raskaan liikenteen osuutena noin 12 % liikenteestä. Nykyisin koko hankkeen alueella on 80 km/h nopeusrajoitus. Melutasot nykytilanteessa on esitetty kartoilla meluselvityksessä kohdassa 16T. Ohjearvo ylittyy suunnittelualueella yhden asuinrakennuksen kohdalla suunnittelualueen eteläpäässä noin paalulla Tavoitteet n lähtökohtana on ollut valtatien 6 rakentaminen yleissuunnitelman mukaiselle uudelle linjaukselle Korian ylikulkusillan kohdalla. Huonokuntoinen ratasilta puretaan ja korvataan uudella sillalla nykyisen sillan viereen. Yleissuunnitelman mukaisessa tavoitetilanteessa nykyisen sillan paikalle rakennetaan myöhemmin uusi silta, jolloin nykyinen valtatie jää rinnakkaistieksi. Valtatielle 6 ei muodostu yhtenäistä rinnakkaistietä vielä parantamisen ensimmäisessä vaiheessa, jota tämä tiesuunnitelma koskee. Hankkeen rajaus ja sille asetetut tavoitteet ovat: Suunnittelualue sijaitsee nykyisen valtatien 6 varrella. rajautuu valtatielle 6 välille Hevossuo Nappa, Kouvola. Liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden parantaminen kaikkien tienkäyttäjien osalta. Suunnittelussa huomioidaan valtatien 6 yleissuunnitelman mukainen tavoitetilanteen tielinjaus ja ohituskaistatien vaatimukset. Yleissuunnitelmassa esitettyä vuoden 2010 tiesuunnitelman mukaista linjausta tarkistetaan siltapaikalla. Valtatie toteutetaan mahdollisimman pitkälle lopputilanteen edellyttämässä laajuudessa ilman keskikaidetta pyrkien pitämään tavoitetilanteessa syrjään ja tarpeettomaksi jäävä tieosuus (hukkarakentaminen) mahdollisimman vähäisenä Huonokuntoinen Korian ylikulkusilta korvataan uudella tavoitetilanteeseen sopivalla ylikulkusillalla 1.9 Suunnitteluperusteet Suunnitteluperusteiden tiivistelmä on esitetty liitteessä 1. 12

14 1.2T-13 2 SUUNNITTELUPROSESSIN KUVAUS Vuonna 2003 laadittiin Valtatie 6 välillä Hevossuo-Nappa, toimenpideselvitys, jossa tutkittiin valtatien 6 linjausvaihtoehtoja Hevossuon ja Napan välillä. Kaakkois-Suomen tiepiiri teki suunnitelman perusteella hanke- ja toimenpidepäätöksen Hanke- ja toimenpidepäätöksessä valittiin jatkosuunnitteluun linjaus, joka kulkee nykyisen valtatien länsipuolella. Toimenpideselvityksen pohjalta laadittiin vuonna 2009 esiselvitys erikseen laadittavan tiesuunnitelman lähtökohtien tarkentamista ja alustavien valtatielinjausvaihtoehtojen tutkimista varten. Sen jälkeen laadittiin tiesuunnitelma, joka valmistui vuonna Valtatien 6 tavoitetilanne Kouvolan kohdalla määriteltiin uudelleen vuonna 2015 valmistuneessa yleissuunnitelmassa laajojen tieverkkotarkastelujen pohjalta. Tavoitetilanteen ja sen vaiheittain toteuttamisen myötä syntyi tarve päivittää aiemmin laadittu tiesuunnitelma. Tämän tiesuunnitelman laatiminen käynnistettiin joulukuussa Suunnitelmaa koskevia ratkaisuja on käsitelty hankeryhmässä, johon ovat kuuluneet edustajat Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta (Liikenne- ja infrastruktuuri-vastuualue), Kouvolan kaupungilta sekä suunnittelukonsultilta. Suunnittelutyön aikana konsultti on ollut yhteydessä tarvittaviin viranomais- ja asiantuntijatahoihin. Museoviraston kanssa on käyty keskusteluja liittyen Niilolan hautaröykkiöön. Muinaismuistolain mukainen virallinen suoja-alue ulottuu 2 metrin etäisyydelle röykkiön näkyvistä ulkorajoista. Museovirasto suosittelee laajempaa rajausta, jotta mahdollisesti röykkiön ympäristössä olevat muinaisen toiminnan merkit säilyvät vauriotta. Myös maisemallisesti laajempi ratkaisu on parempi. Niilolan hautaröykkiö jää yli 45 m päähän tien reunasta ja yli 35 m sivuojan ulkoluiskasta. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueen kanssa on neuvoteltu pohjavesisuojausten tekemisestä pohjavesialueella. Johtopäätöksenä todettiin, että pohjavesisuojauksia ei ole tarpeen toteuttaa, jos liukkaudentorjunnassa siirrytään käyttämään vaihtoehtoisia liukkaudentorjuntamenetelmiä ja valtatien 6 kuivatusvedet ohjataan pois pohjaveden muodostumisalueelta. Liikenneviraston kanssa on keskusteltu kuivatusvesien johtamisesta radan suuntaisiin ojiin, vaatimuksista uuden ratasillan alikulkukorkeudelle sekä nykyisen ratasillan ongelmista. Kaakkois-Suomen ELY-keskus on julkaissut kuulutukset tiesuunnitelman laatimisesta ja sen aikana tehtävistä maastomittauksista sekä maaperätutkimuksista ja yleisötilaisuudesta Kouvolan Sanomissa. Suunnitelmaluonnosten esittelytilaisuus pidettiin Kouvolan kaupungin Tekniikka- ja ympäristötalon juhlasalissa. 13

15 1.2T-14 Maanomistajilla ja asianosaisilla, joihin hanke saattaa vaikuttaa, on ollut mahdollisuus esittää mielipiteensä hankkeesta ja olla yhteydessä hankkeesta vastaaviin henkilöihin. Kuulutukset ja muu vuorovaikutukseen liittyvä aineisto on esitetty kohdassa 1.6T. 14

16 1.2T-15 3 TIESUUNNITELMAN ESITTELY 3.1 n ratkaisut ja hallinnolliset järjestelyt Suunnitellut väylät tunnuksineen on esitetty osassa B yleiskartoilla 2.1T ja 2.2T sekä suunnitelma-asiakirjoissa 3T-1, 3T-2, 4T-1 ja 4T-2. Teiden pituusleikkaukset on esitetty osassa 5T. 3.2 Valtatie 6 Valtatie siirtyy uuteen linjaukseen noin 1,9 km matkalta. Linjauksen siirto alkaa Hevossuon pysäköintialueen pohjoispuolelta noin 700 m ennen Korian ylikulkusiltaa. Valtatie palaa nykyiselle linjaukselle Napan alueen kohdalla noin 40 metriä ennen nykyistä Tuhkakallion alikulkukäytävää. Uusi valtatielinjaus rakennetaan leveäkaistatienä Hevossuolta Korian ylikulkusillan pohjoispuolelle, jossa yleissuunnitelman mukainen tavoitetilan linjaus eroaa tiesuunnitelmalinjasta. Ylikulkusillan pohjoispuolelta valtatie jatkuu kohti nykyistä valtatietä poikkileikkauksella, jossa tien leveys on 9 metriä ja ajoradan 7 metriä. Liityttäessä valtatien nykyiseen linjaukseen valtatietä levennetään metrillä maantien 359 (Anjalantie) liittymäalueen alkuun saakka. Piennarta levitetään 0,5 metriä kummallekin puolelle. Levennys tehdään luiskia yläreunasta jyrkentämällä, jolloin nykyiset ojat säilyvät eikä tiealuetta tarvitse leventää. Valtatielle rakennetaan uusi Korian ylikulkusilta Lahti Kouvola-rautatien kohdalle nykyisen ylikulkusillan länsipuolelle. Nykyinen Korian ylikulkusilta puretaan. Purettavan sillan päihin rakennetaan maavallit. Valtatien 6 alittava Tuhkakallion alikulkukäytävä säilytetään. Sillan kohdalla levennettävän valtatien kaidelinjaa siirretään ja luiskat verhoillaan, jolloin rumpusiltaa ei tarvitse jatkaa. Nykyinen tiealueen raja yksityisteiden Y4 ja Y6 päihin asennettavien puomien välillä säilytetään, jotta aluetta voidaan käyttää tarvittaessa läjitykseen ja varata myöhempää käyttöä varten. 3.3 Yksityistiejärjestelyt Uudelta valtatielinjalta rakennetaan liittymä Y6 yksityistieksi muuttuvalle nykyiselle valtatielle. Valtatielle 6 rakennettavat ja sillä säilyvät liittymät on esitetty taulukossa 1. Yksityistieksi muuttuvalla nykyisellä valtatiellä olevat liittymät säilyvät siltä osin kuin ne eivät johda syntyvälle uudelle tiealueelle. Nykyinen, sivuun jäävä valtatien osuus muutetaan Korian ylikulkusillan eteläpuolella yksityistieksi Y4 ja pohjoispuolella yksityistieksi Y6. Yksityisteiden Y4 ja Y6 päihin asetetaan puomit. Nykyinen valtatie tulee yleissuunnitelman mukaisessa tavoitetilanteessa toimimaan rinnakkaistienä, kun nykyisen purettavan ylikulkusillan paikalle on raken- 15

17 1.2T-16 nettu uusi yksityistiesilta. Tästä johtuen sivuun jäävän valtatien ajorataa ei kavenneta, vaikka tämän tiesuunnitelman mukaisessa ratkaisussa yksityistiesiltaa ei toteuteta. Yksityistiet, jotka ovat nykyisin valtatietä, säilyvät päällystettyinä. Jos päällystettävien yksityistieliittymien ja nykyisen yksityistieksi muuttuvan päällystetyn valtatien väliin rakennetaan lyhyt osuus uutta yksityistietä, osuus päällystetään. Päällyste poistetaan vain purettavilta tieosilta. Suunnittelualueella katkeaa valtatien 6 varrella kaksi yksityistietä (plv ja pl 1870) ja yksi yksityistien liittymä ja maatalousliittymä poistetaan noin paalulla Lisäksi yksityistieliittymää Y3 parannetaan ja liittymää Y4 siirretään rakentamalla molempiin liittymiin silmukkakäännökset Y3.1 ja Y4.1. Yksityistieltä Y7 katkaistaan tieyhteys noin paalulla 240. Katkaistaville yksityisteille ja liittymille on osoitettu korvaava reitti (taulukko 3). Inginmaantien ajoneuvoliittymä valtatielle katkaistaan, mutta jalankulkuyhteys linja-autopysäkille säilytetään. Korvaava yksityistie Y7 siirretään kulkemaan Terästien kautta. Y7 jatkuu asemakaavan mukaisena ajoyhteytenä Terästielle. Taulukko 1. Valtatielle 6 rakennettavat/säilyvät liittymät V 6 Yksityistie paalu suunta tunnus pituus (m) leveys (m) päällyste Huom! 940 oik. Y ,5 Sr Vain oikealle kääntyminen sallittu 1021 vas. Y3 55 6,0 Sr Nyk. liittymä (parann.) 1021 oik. Y ,0 Sr Uusi liittymä 1088 oik. Y ,5 Sr Vain oikealle kääntyminen sallittu 2240 oik. Y ,5 AB Uusi liittymä Taulukko 2. Muut rakennettavat yksityistiet Liittymän sijainti tien paalu tunnus nyk. vt6 suunta Liittymän ja yksityisen tien tunnus pituus leveys päällyste huom! (m) (m) Y ,0 + Sr Radan kaarrelev. huoltotie Y ,5 Sr Terästien (katu) ja asemakaavan mukaisen ajoyhteyden jatkeena Y7 324 vas Y8 28 4,0 Sr Y8 28 vas Y9 35 4,0 Sr 16

18 1.2T-17 Taulukko 3. Katkaistavat yksityistiet ja yksityisten teiden liittymät ja korvaavat yhteydet Katkaistava liittymä Korvaava yhteys tien tunnus paalu suunta V oik. Y4 V vas. Y6 Y5 V vas. Mt359 Terästie (katu) asemakaavan mukainen ajoyhteys Y7 V vas. Mt359 Terästie (katu) Y7 Y7 240 vas. Y8 Maatalousliittymät: Nykyisiä maatalousliittymiä suunnittelualueella on kaksi, jotka katkaistaan ja kulku ohjataan asemakaava-alueen kautta. Taulukko 4. Katkaistavat maatalousliittymät ja korvaavat yhteydet: Katkaistava liittymä Korvaava yhteys tien tunnus paalu suunta V oik. Nykyinen yhteys asemakaavaalueen kautta (Aurinkorinne) V oik. Nykyinen yhteys asemakaavaalueen kautta (Aurinkorinne) 3.4 Jalankulku- ja pyöräily ssa ei esitetä uusia jalankulku- ja pyöräteitä. 3.5 Joukkoliikenne Suunnittelualueen eteläpäässä olevaa Hevossuon itäpuolen linja-autopysäkkiä siirretään yksityistiejärjestelyiden vuoksi. Hevossuon linja-autopysäkeille rakennetaan odotustilat. Inginmaantien liittymässä olevat linja-autopysäkit säilytetään. 3.6 Tekniset ratkaisut ja mitoitus Teiden peruspoikkileikkaukset on esitetty piirustuksissa 4T-1 ja 4T-2. Valtatie 6: Leveäkaistatien peruspoikkileikkaus on 13.5/11.0 AB 17

19 1.2T-18 Leveäkaistatien korkean penkereen kaiteellinen poikkileikkaus on 15.0/11.0 AB Leveäkaistatien osuudella mitoitusnopeutena on käytetty 100 km/h huomioiden tavoitetilanteen mukainen 2+1 keskikaiteellinen ohituskaistatie ja sen vaatimukset. 9.0/7.0 AB poikkileikkauksen osuudella mitoitusnopeus on 100 km/h. Tien sivukaltevuus enintään 3 % Pengerluiskien normaalikaltevuus on 1:4. Levennettävällä 9.0/7.0 poikkileikkauksen osuudella pengerluiskien kaltevuus on 1:3. Kaiteellisilla osuuksilla luiskan kaltevuus on 1:1,5. Pohjanvahvistus: syvästabilointi plv paalulaatta plv (poislukien ylikulkusilta) massanvaihto plv Uusi Korian ylikulkusilta, HL= 14,00 m Liikenteenohjaus Liikenteenohjaukseen ei suunnitelmassa esitetä muutoksia muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Nykyisiä liikennemerkkejä ja opastustauluja siirretään tienrakennustöiden alta. Vasemmalle kääntyminen kielletään yksityisteiden Y3 ja Y4 kohdalla ja niille opastetaan silmukkakäännöksien Y3.1 ja Y4.1 kautta. Uudet ajoratamaalaukset merkitään tieliikenneasetuksen mukaisesti. ABC:n palvelukohdeopastusmerkki muutetaan vastaamaan nykyohjeistusta. Rakennussuunnitelmavaiheessa on varmistettava lupa Pirkanmaan ELY-keskuksen lupapalveluista Valaistus Tievalaistus Valtatiellä 6 on nykyinen puupylväillä toteutettu suurpainenatriumvalaistus Hevossuon kohdalla maantien 364 liittymäalueella ja Napan kohdalla maantien 359 liittymäalueella. Valtatie valaistaan koko nykyisten valaistusten väliseltä osuudelta. Leveäkaistatieosuudella 1-rivinen valaistus toteutetaan H=12 m myötäävin puupylväin ja peruspoikkileikkauksen osuudella H=10 m myötäävin puupylväin. Pylväisiin asennetaan suurpainenatriumvalaisimet ja ilmajohdot. Valaistusluokka on M3b. Nykyiset levähdysalueet valaistaan H=10 m jäykin puupylväin, suurpainenatriumvalaisimin ja maakaapelein, valaistusluokka on C4. Seuraavassa suunnitteluvaiheessa on harkittava vielä valtatien ja levähdysalueiden valaistuksen toteutusta vaihtoehtoisesti led-valaisimin. Valaistuksen pylvässijoittelussa ja kaapeloinnissa on otettava huomioon seuraavassa suunnitteluvaiheessa Fingridin 110 kv:n voimajohto. Valaistustavan, valaistusluokan ja valolajin lisäksi valaisimien asennuskorkeuden enimmäisarvo sekä Liikenneviraston Maantie ja rautatiealueiden valaistuksen 18

20 1.2T-19 suunnittelu ohjeen mukaiset laskennalliset hoitokustannukset (KL, /km/30a) on esitetty yleiskartan 11T-1 poikkileikkauksissa ja taulukossa. Valaistuksen ohjaukset toteutetaan valtatiellä ELY-keskuksen vaatimusten mukaisesti Sillat ja tukimuurit Nykyinen Korian ylikulkusilta on huonokuntoinen ja se puretaan. Valtatielle 6 rakennetaan uusi ylikulkusilta Lahti Kouvola-rautatien ylitse. Lisäksi nykyisen Tuhkakallion alikulun (KaS-5075) kohdalla paalulla 2740 nykyisen tien poikkileikkausta levennetään 0,5 metriä suuntaansa, joka edellyttää luiskien jyrkentämistä ja niiden tukemista kenttäkiveyksellä. S1 KORIAN YLIKULKUSILTA II Siltapaikka Siltapaikalla valtatien 6 uusi linjaus ylittää Lahti Kouvola -rautatien. Sillan kohdalla valtatiellä on kaarre, jonka kaarresäde 2600 metriä. Pystygeometriassa on pyöristyskaari, jonka S= m. Alittavassa radassa on vaakakaarre, jonka R=1742 m. Ylittävän valtatien tasaus siltapaikalla on tasolla Alittavan radan korkeusviiva on sillan kohdalla tasolla +60,70. Alittavan radan ja ylittävän väylän risteyskulma on 83 astetta. Tehtyjen pohjatutkimusten mukaan kallion pinta on tasolla Maaperä siltapaikalla on savea tai savista silttiä. Siltatyyppi Ylikulkusilta on tyypiltään 3-aukkoinen betoninen jännitetty jatkuva ulokepalkkisilta (jbjup). Sillan jännemitat ovat (2,5)+17,0+21,0+17,0+(2,5) m ja hyötyleveys 14,0 m. Alikulkukorkeus radan kohdalla on > 7,28 m ja välipilarin etäisyys raiteen keskilinjasta > 7,0 m. Sillan pohjoisen puoleisen aukon alittaa yksityistie ja eteläpuolella on yksityistielle varaus. Silta perustetaan teräsputkipaalujen varaan. Silta varustetaan 5 m:n siirtymälaatoin ja tulopenkereet perustetaan paalulaatan varaan. Etuluiskaan sillan kannen alle tehdään tuille T4 ja T1 sepeliverhous. Muista osin sillan keilat ja luiskat nurmetetaan. Silta rakennetaan uudelle tielinjaukselle. Rakentamisen aikana valtatien liikenne on nykyisellä tiellä. Myöhemmässä vaiheessa silta levennetään siten, että hyötyleveydeksi muodostuu 17,0 m. Tällöin kannen idänpuoleinen uloke puretaan ja viereen rakennetaan paalujen varaan levennysosaa varten jännitetty palkki ulokkeineen. Uusi siltakansi liitetään vanhaan osaan jälkivalukaistalla. 19

21 1.2T Kuivatuksen periaatteet Kuivatus perustuu pääosin alueen nykyisiin kuivatusratkaisuihin. Pintavedet johdetaan avo-ojien ja rumpujen kautta nykyisiin laskuojiin. Pohjaveden muodostumisalueelta pintavedet kerätään Lahti Kouvola-rautatien suuntaisiin pohjoispuolen nykyisiin ojiin, ja siihen liittyen suunnitelmassa on esitetty yksi uusi laskuoja paalulle Maalaatikkorakenteissa syväkuivatus toteutetaan salaojilla tien eteläpuolella plv ja pohjoispuolella plv Salaojaputket puretaan avo-ojiin. Salaojiin rakennetaan salaojien tarkastuskaivot 50 m välein. Yksityistien Y7 päähän rakennetaan kaksi uutta sadevesikaivoa, joista vedet johdetaan Terästien nykyisiin sadevesiviemäreihin Johdot ja laitteet Suunnittelualueella on TeliaSonera Oyj:n, Kymenlaakson Sähkö Oy:n, Elisa Oy:n, ja Fingrid Oyj:n johtoja ja kaapeleita. Lisäksi alueella on KSS Lämpö Oy:n maakaasuverkosto. Vesijohto- ja viemäriverkostoja alueella on Kouvolan Vesi Oy:llä, Kausalan Lämpö Oy:llä ja Teuroisten vesiosuuskunnalla. Tievalaistus ja siihen liittyvät maakaapelit ovat Liikenneviraston omistuksessa. Johtojen ja laitteiden sijainnit ovat suunnitelmakartoilla likimääräisiä ja niiden tarkka sijainti tulee tarkistaa näytöin ennen tienrakennustöiden aloittamista. Johtojen ja laitteiden siirtosuunnitelmat on esitetty osassa 6T. Fingridin voimajohtoon liittyen on pyydetty erillinen lausunto, joka on esitetty kohdassa 1.8T Pohjavahvistukset Suunnittelualueella luonnollinen maanpinta on alimmillaan tasossa (savipehmeiköllä alueen eteläosassa) ja alueen pohjoisosalla korkeimmillaan tasossa +85. Savipehmeiköllä, joka ulottuu paalulle noin 1800, jonkin verran ylikulkusillan pohjoispuolelle, savea on suurimmalla osalla aluetta m paksuudelta, ylikulkusillan kohdalla savi ohenee jo 5 8 metriin ja loppuu kokonaan pian sillan pohjoispuolella. Savessa on noin 2 m paksuinen, melko luja kuivakuorikerros. Kuivakuoren alla on pehmeää savea. Saven pienimmät lujuudet kuivakuoren alapuolella ovat kpa. Syvemmälle mentäessä saven lujuus vähitellen kasvaa kpa:iin, joskin välissä on monin paikoin noin 10 m syvyydellä jonkin verran heikompi kerros. Saven vesipitoisuus kuiva-aineksesta laskettuna on pääasiassa välillä % ja hienousluku on jokseenkin samansuuruinen kuin vesipitoisuus. Savipehmeiköllä tiepenger on suunniteltu perustettavaksi korkean penkereen alueella plv (pois lukien ylikulkusilta) paalulaattarakennetta käyttäen ja matalan penkereen kohdilla plv syvästabilointia käyttäen. Savikerroksen suuren paksuuden takia kustannusero paalulaattarakenteen ja syvästabi- 20

22 1.2T-21 loinnin välillä on tavallista pienempi ja perustamistapojen rajakohdalla penger on vain n. 2 m korkea. Savikerroksen suuren paksuuden takia myös pilarien ulottaminen aivan saven pohjaan ei nykykalustolla onnistune. Syvästabiloinnin kohdalle rakennettavalle esikuormituspenkereelle varataan 3 6 kk esikuormitusaikaa, jolloin savikerroksen alaosan käytönaikaiset painumat saadaan minimoitua. Plv pilarointi muotoillaan toimimaan siirtymärakenteena asteittain lyhennettävin pilarein. Plv savikerroksen ohentuessa alle 3,5 metriin, paalulaattarakenne vaihdetaan matalahkoksi massanvaihdoksi. Ylikulkusillan pohjoispuolella maasto nousee ja korkeimmilla kohdilla kallio on joko aivan pinnassa tai ohuen moreenikerroksen alla. Kallio-osuuden jälkeen maasto jälleen laskee, noin tasoon +72. Maaperä on kovaa kuivakuorisavea, silttiä ja hiekkaa. Matala tiepenger perustetaan maanvaraiseksi. Pohjanvahvistukset on suunniteltu leveäkaistatien sijaan valmiiksi tavoitetilan keskikaiteellisen ohituskaistatien leveyteen, sillä pohjanvahvistusten leventäminen myöhemmin olisi hankalaa. 3.7 Tieympäristö Suunnittelualueelta poistetaan nykyistä puustoa uusien tielinjausten alta. Tieluiskat nurmetetaan. Käytöstä poistettavat tieosuudet puretaan ja maasto muotoillaan ympäristöön luontevasti liittyväksi. Poistettavien liittymien kohdat käsitellään samalla tavalla. Purettavan Korian ylikulkusillan päät maisemoidaan ja sillan päihin rakennetaan maavallit. Y4:n ja Vt6:n välisellä alueella plv maastoa muotoillaan ja nykyistä puustoa täydennetään metsittämällä. Tieluiskat, ylikulkusillan penkereet ja Tuhkakallion alikulkukäytävän pidennyksen yhteydessä syntyvät uudet luiskat nurmetetaan. Tuhkakallion alikulkukäytävän etuluiskaan tehdään kenttäkiveys. 3.8 Pohjavesi n laatimisen yhteydessä selvitettiin Napan pohjavesialueen suojaustarvetta. Aiempien suunnitelmien yhteydessä sekä tämän tiesuunnitelman laatimisen aikana tehtyjen kairaustutkimusten perusteella nykyisen valtatien kohdalla kallioperä on hyvin lähellä maanpintaa; maapeitteiden paksuus on tyypillisesti alle kaksi metriä ja monin paikoin esiintyy avokallioita. Tulevan valtatien kohdalla maapeitteiden paksuus on vielä pienempi. Kaakkois-Suomen ELY -keskuksen Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen näkemys on se, että Napan pohjavesialueelle ei tarvitse rakentaa pohjavesisuojauksia, jos liukkaudentorjunnassa siirrytään käyttämään vaihtoehtoisia liukkaudentorjunta-aineita. Laadittavassa tiesuunnitelmassa on lisäksi suunnitel- 21

23 1.2T-22 tu valtatien 6 uuden linjauksen kuivatus siten, että pintavedet johdetaan pois pohjaveden muodostumisalueelta. 3.9 Meluntorjunta ssa melulle altistuvan asuinrakennuksen kohdalle paalulla 1000 ei ole esitetty meluntorjuntaa, koska tilanne ei merkittävästi huonone, ja melutasot myös ennustetilanteessa ovat päivällä alle 60 db ja yöllä alle 55 db. Meluntorjunnan sijoittaminen asuinrakennuksen kohdalle on mm. liittymän näkemäalueiden takia hankalaa, eikä meluesteellä, joka kohdalle mahtuu, todennäköisesti päästäisi alle ohjearvon. Näiden seikkojen takia valtioneuvoston periaatepäätöksen meluntorjunnasta (käsitelty meluselvityksen raportissa 16T-4) mukaisesti voidaan meluntorjunta jättää pois. Meluntorjunta toteutetaan valtatien 6 laajemman parannushankkeen yhteydessä, jossa valtatie 6 parannetaan Kukonojalta Suviojalle keskikaiteelliseksi ohituskaistatieksi Liikennerajoitukset Valtatielle 6 esitetään liittymäkiellon asettamista paaluvälille Liittymäkieltoalueella uudet liittymät vaativat luvan. Luvan saaminen edellyttää tiesuunnitelman laatimista Erikoiskuljetukset Suunnittelualue kuuluu erikoiskuljetusten verkostoon. Erikoiskuljetusten vaatima tilavaraus tulee ottaa huomioon tavoitetilanteen mitoituksissa valtatien muuttuessa 2+1 keskikaiteelliseksi ohituskaistatieksi, toisin sanoen erikoiskuljetusten on mahduttava valtatien yksikaistaiselle osuudelle keskikaiteesta huolimatta Massatilanne ja läjitysalueet Korkeiden pengerten vuoksi hankkeessa on käyttökelpoisten massojen osalta alijäämää. Pintamaanpoistosta jää läjitettävää massaa arviolta n m 3. n yhteydessä ei ole esitetty läjitysalueita, mutta läjitettävää pintamaata voi mahdollisesti sijoittaa joiltain osin nykyisen ja uuden tielinjauksen väliselle alueelle. 22

24 1.2T-23 4 TUTKITUT VAIHTOEHDOT Valtatien 6 tielinjauksen osalta tiesuunnitelmassa suunnittelua tarkennettiin vuonna 2010 laaditun tiesuunnitelman sekä vuonna 2015 valmistuneen yleissuunnitelman valtatien 6 parantaminen Kouvolan kohdalla tavoitetilanteen ratkaisun pohjalta. Valtatien linjauksen suunnittelun pakkopisteinä ovat toimineet rautatierakenteiden sijainnit, Niilolan hautaröykkiö ja Fingrid Oyj:n sähkölinja. Päätien vaakageometrian suunnittelussa haettiin tavoitetilanteen mukaiselle tielinjaukselle ensin hyvä vaakageometria, jonka jälkeen selvitettiin vaihtoehtoja uuden tielinjauksen kytkemiseksi takaisin nykyiseen tiehen tälle tiesuunnitelmalle asetettujen tavoitteiden mukaisesti eri poikkileikkausvaihtoehdoilla. Vaihtoehtokuvat sekä niihin liittyvät tasaukset on esitetty osassa 17.1T. Suunnittelualueen alkupäässä yksityistieliittymien Y3 ja Y4 kohdalla tutkittiin kahta vaihtoehtoista liittymäpaikkaa VEA ja VEB. ssa esitettyyn ratkaisuun päädyttiin asukasvuoropuhelun perusteella. Vaihtoehtokuvat liittymäjärjestelyistä on esitetty osassa 17.2T. Korian uuden ylikulkusillan kohdalla tutkittiin kolmea eri poikkileikkausvaihtoehtoa. Uudelle ylikulkusillalle selvitettiin vaihtoehtoina tavoitetilanteen mukaista keskikaiteellisen ohituskaistatien poikkileikkausta, leveäkaistatien poikkileikkausta sekä kapeaa 9/7 metrin poikkileikkausta. Vaihtoehtokuvat ja niiden kustannukset on esitetty osassa 17.3T. Lisäksi uuden tielinjauksen kuivatusvesien poisjohtamiseksi pohjavesialueelta tutkittiin vaihtoehtoisia ratkaisuja. Vaihtoehtoina selvitettiin aiemman tiesuunnitelman mukaista ratkaisua, jossa Lahti Kouvola-rautatien alitse olisi rakennettu uusi rumpu (vaihtoehto 1) sekä vaihtoehtoisesti radan kuivatusvesien johtamista rautatien pohjoispuoliseen ojaan (vaihtoehto 2). Kolmantena vaihtoehtona esille nousi kuivatusvesien johtaminen uudella laskuojalla radan pohjoispuolella radan suuntaisesti kulkevaan nykyiseen ojaan. Vaihtoehdossa 3 on tavoitetilassa rakennettava uusi rumpu nykyisen valtatien syrjään jäävän osuuden alitse. Liikennevirastosta saadun kannanoton perusteella kuivatusvesiä ei saa johtaa radan pohjoispuoliseen ojaan, jottei vesimassa aiheuta eroosiota ratapenkereeseen. Siten vaihtoehto 2 ei ole toteuttamiskelpoinen. Vaihtoehdossa 1 rummun asennussyvyyden vuoksi ojasyvyydet olisivat tulleet hyvin suuriksi. Lisäksi ei saatu varmuutta radan alittavan rummun toteuttamiskelpoisuudesta. Vaihtoehto 1 olisi myös edellyttänyt todennäköisesti viivytysaltaan rakentamista pohjavesialueelle radan pohjoispuolelle nykyisen ja uuden tielinjauksen väliin. Jatkosuunnitteluun valittiin siten vaihtoehto 3. Vaihtoehtoja varten tehtiin selvitys valumaalueesta, joka on esitetty kohdassa 16T-8. Lisäksi Liikenneviraston kanssa käyty kirjeenvaihto on dokumentoitu kohtaan 20.6TT. 23

25 1.2T-24 24

26 1.2T-25 5 YVA:N JA YLEISSUUNNITELMAN HUOMIOIMINEN TIE- SUUNNITELMASSA Vuonna 2015 valmistuneessa yleissuunnitelmassa määriteltiin valtatien 6 tavoitetilanteen ratkaisu Kouvolan kohdalla. Tavoitetilanteen mukaisen hankkeen ympäristövaikutukset on arvioitu vuonna 1996 valmistuneessa YVAmenettelyssä (valtatien 6 rakentaminen moottoritieksi välillä Hevossuo- Tykkimäki). YVA-selostuksessa 1995 painotettiin pohjavesien (Koria, Tornionmäki) ja pintavesien (Kymijoki, Käyrälampi) sekä meluhaittojen (nykyiset ja uudet asuinalueet) suojaustarpeiden selvittämistä ja suojaustoimenpiteiden suunnittelua. YVA on huomioitu yleissuunnitelmaratkaisussa. Yhteysviranomaisen YVAselostuksesta antama lausunto on otettu tiesuunnitelmassa seuraavasti huomioon: luokiteltujen pohjavesialueiden ulkopuolella tien vaikutuspiirissä sijaitsevat kaivot kartoitetaan rakennussuunnittelun yhteydessä ja meluntorjuntaa rakennetaan yleissuunnitelman mukaisen tavoitetilan toteuttamisen yhteydessä. Valtatien 6 parantaminen kohti tavoitetilannetta toteutuu vaiheittain ja tämä tiesuunnitelmaratkaisu toimii sen ensimmäisenä vaiheena Hevossuon ja Napan välillä. 6 TIESUUNNITELMAN VAIKUTUKSET 6.1 Vaikutukset liikenteeseen n toteuttaminen parantaa valtatien 6 liikenteen sujuvuutta ja liikenneturvallisuutta. Tielinjaus on geometrialtaan korkealuokkainen ja leveäkaistatien osuus jatkuu nykyisestä leveäkaistatien päästä 1,5 km. Toimenpiteillä korvataan nykyinen ongelmallinen tieosuus. Lisäksi yksityisteiden ja maatalousliittymien määrä vähenee valtatien varrelta. Inginmaantien liittymän katkaiseminen valtatieltä aiheuttaa vähäistä kiertohaittaa yksityistien varrella asuville, mutta parantaa liikenneturvallisuutta. Kevyen liikenteen olosuhteet ja liikenneturvallisuus paranevat leveämpien pientareiden vuoksi. Valtatien 6 kehittämishankkeella on vaikutuksia myös raideliikenteeseen. Huonokuntoinen Korian ylikulkusilta puretaan ja sen viereen rakennetaan uusi korvaava silta. Nykyisen sillan aiheuttama turvallisuusriski valtatieliikenteelle poistuu. Uudella ylikulkusillalla otetaan huomioon rautatieliikenteen vaatimukset. Jatkosuunnittelussa on huomioitava rakentamisen aikaiset vaatimukset rautatieliikenteelle. 6.2 Vaikutukset maankäyttöön ja kaavoitukseen Inginmaan yksityistien (Y7) linjaus kulkee lyhyeltä osin kaavassa osoitetulla teollisuustontilla. Tämä vaatii kaavamuutoksen, joka on laitettu vireille tiesuunnitelman laatimisen aikana. Yksityistien linjaus on jouduttu suunnittelemaan esitetylle linjaukselle vanhan kaatopaikan vuoksi. Linjauksessa on pyritty väistämään kaa- 25