LEHDISTÖTIEDOTE. Neuvoston istunto. Talous- ja rahoitusasiat. Luxemburg, 15. lokakuuta Rimantas Šadžius Liettuan valtiovarainministeri

Transkriptio

1 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO 14714/13 (OR. en) LEHDISTÖTIEDOTE Neuvoston istunto Talous- ja rahoitusasiat Luxemburg, 15. lokakuuta 2013 PRESSE 413 PR CO 50 Puheenjohtaja Rimantas Šadžius Liettuan valtiovarainministeri LEHDISTÖ Rue de la Loi 175 B 1048 BRYSSEL Puh.: +32 (0) / 6319 Faksi: +32 (0) press.office@consilium.europa.eu /13 1

2 Neuvoston istunnon tärkeimmät tulokset Neuvosto hyväksyi asetukset, joilla perustetaan yhteinen valvontamekanismi pankkien ja muiden luottolaitosten valvomiseksi ja joilla muodostetaan näin ollen EU:n pankkiunionin ensimmäinen "pilari". Yhteinen valvontamekanismi koostuu Euroopan keskuspankista ja jäsenvaltioiden valvontaviranomaisista. Jos operatiiviset järjestelyt saadaan valmiiksi, EKP alkaa hoitaa valvontatehtäviään 12 kuukauden kuluttua lainsäädännön voimaantulosta. Neuvosto hyväksyi päätelmät Varsovassa marraskuuta pidettävää YK:n ilmastokokousta varten. Se valmisteli myös Eurooppa-neuvostossa käytäviä keskusteluja, jotka koskevat talouspolitiikan vahvempaa koordinointia osana talous- ja rahaliiton edelleen kehittämistä ja pk-yritysten rahoituksensaantia /13 2

3 SISÄLLYSLUETTELO 1 OSALLISTUJAT... 4 ASIAT, JOISTA KÄYTIIN KESKUSTELUA EMUn kehittäminen edelleen - Talouspolitiikan koordinointi... 6 Pk-yritysten rahoituksensaanti... 7 Eurooppalaisesta ohjausjaksosta saadut kokemukset... 8 Kansainväliset rahoitusalan kokoukset... 9 Ilmastonmuutosta koskeva Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimus Neuvoston istunnon yhteydessä pidetyt kokoukset MUUT HYVÄKSYTYT ASIAT TALOUS- JA RAHOITUSASIAT Pankkivalvonta ULKOASIAT Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka ENERGIA Energiayhteisön ministerineuvosto Jos julkilausumat, päätelmät tai päätöslauselmat ovat neuvoston virallisesti hyväksymiä, se on osoitettu kyseisen kohdan otsikossa ja teksti on lainausmerkeissä. Asiakirjoihin, joiden viitenumero on mainittu, voi tutustua neuvoston www-sivuilla osoitteessa Säädökset, joihin liittyy neuvoston pöytäkirjaan merkittäviä julkistettuja lausumia, on merkitty tähdellä. Lausumat ovat saatavissa neuvoston www-sivuilta tai lehdistöpalvelusta /13 3

4 OSALLISTUJAT Belgia: Koen GEENS Bulgaria: Dimiter TZANTCHEV Tšekki: Jan SCHER Tanska: Margrethe VESTAGER Saksa: Wolfgang SCHÄUBLE Viro: Jürgen LIGI Irlanti: Paschal DONOHOE Kreikka: Ioannis STOURNARAS Espanja: Luis DE GUINDOS JURADO Ranska: Pierre MOSCOVICI Kroatia: Slavko LINIĆ Italia: Fabrizio SACCOMANNI Kypros: Harris GEORGIADES Latvia: Andris VILKS Liettua: Rimantas ŠADŽIUS Algimantas RIMKŪNAS Luxemburg: Luc FRIEDEN Unkari: Gábor ORBÁN Malta: Edward SCICLUNA Alankomaat: Jeroen DIJSSELBLOEM Itävalta: Hubert HEISS Puola: Jacek ROSTOWSKI Portugali: Domingos FEZAS VITAL Romania: Liviu VOINEA, vastuualueena julkishallinto Pysyvä edustaja Pääministerin ensimmäinen sijainen ja valtiovarainministeri Talous- ja sisäasiainministeri Talous- ja kilpailukykyministeri Talous- ja valtiovarainministeri Talous- ja valtiovarainministeri Varavaltiovarainministeri Valtiosihteeri, talousministeriö Suurlähettiläs, pysyvä edustaja Varapääministeri, valtiovarainministeri Pysyvä edustaja Varaministeri, vastuualueena talousarvio 14714/13 4

5 Slovenia: Uroš ČUFER Slovakia: Peter KAŽIMIR Suomi: Jutta URPILAINEN Ruotsi: Anders BORG Yhdistynyt kuningaskunta: David GAUKE Varapääministeri ja valtiovarainministeri Pääministerin sijainen, valtiovarainministeri Apulaisministeri (Exchequer Secretary) valtiovarainministeriössä Komissio: Olli REHN Michel BARNIER Varapuheenjohtaja Jäsen Muut osallistujat: Jörg ASMUSSEN Werner HOYER Thomas WIESER Hans VIJLBRIEF Euroopan keskuspankin johtokunnan jäsen Euroopan investointipankin pääjohtaja Talous- ja rahoituskomitean puheenjohtaja Talouspoliittisen komitean puheenjohtaja [ ] [ ] 14714/13 5

6 ASIAT, JOISTA KÄYTIIN KESKUSTELUA EMUn kehittäminen edelleen - Talouspolitiikan koordinointi Eurooppa-neuvoston 24. ja 25. lokakuuta pidettävää kokousta valmistellessaan neuvosto pani merkille alat, joilla jäsenvaltioiden talouspolitiikkojen koordinointia on mahdollista vahvistaa. Eurooppa-neuvosto keskustelee EU:n talous- ja rahaliiton (EMU) edelleen kehittämisestä arvioiden kaikilla aloilla käynnissä olevia toimia. Se tarkastelee talouspolitiikan koordinointia ja EMUn sosiaalista ulottuvuutta. Sen odotetaan tekevän päätöksiä joulukuussa. Eurooppa-neuvoston puheenjohtajalle lähetetään kirje, jossa esitetään yhteenveto neuvoston keskustelusta /13 6

7 Pk-yritysten rahoituksensaanti Neuvosto keskusteli komission ja Euroopan investointipankin johtamasta aloitteesta, jonka tavoitteena on helpottaa pienten ja keskisuurten yritysten rahoituksensaantia. Eurooppa-neuvoston 24. ja 25. lokakuuta pidettävää kokousta valmistellessaan se tarkasteli komission lähinnä EU:n rakennerahastojen kautta sekä EIP-ryhmän 1 osarahoittamien riskinjakovälineiden suunnittelun osatekijöitä. Eurooppa-neuvoston puheenjohtajalle lähetetään kirje, jossa esitetään yhteenveto neuvoston keskustelusta. Aloite juontaa juurensa siitä, että finanssikriisi ja heikko makrotalouden tilanne Euroopassa ovat johtaneet rahoitusalalla toimintaympäristöön, jota sävyttävät epävarmuus ja riskien välttäminen, mistä on erityisiä seurauksia jäsenvaltioille, joihin kohdistuu taloudellisia paineita, ja pk-yrityksille. Tammikuussa sovittiin EIP:n pääoman kasvattamisesta 10 miljardilla eurolla, mikä antaa sille mahdollisuuden myöntää kolmen vuoden aikana enintään 60 miljardin euron verran lisää lainaa kasvua ja työllisyyttä tukeviin hankkeisiin. Komissio ja EIP toimittivat kesäkuussa Eurooppaneuvostolle pääomanlisäyksen täytäntöönpanoa käsittelevän yhteisen raportin, jossa tarkastellaan erityisesti pk-yrityksiä tukevien yhteisten aloitteiden kehitystä (11031/13). Eurooppa-neuvosto pyysi neuvostoa täsmentämään rakennerahastoista osarahoitettavien rahoitusvälineiden suunnittelun osatekijät, jotta kannustettaisiin vipuvaikutuksen avulla yksityisen sektorin ja pääomamarkkinoiden investointeja pk-yrityksiin. Valmistelut ovat käynnissä uusien välineiden toiminnan käynnistämiseksi tammikuussa 2014, jolloin alkaa rakennerahastojen vuosia koskeva ohjelmakausi. Neuvosto keskusteli komission ja EIP:n esittämistä kolmesta laajasta vaihtoehdosta uusien välineiden suunnittelulle: vaihtoehto 1: yhteinen vakuusväline (mahdollisesti yhdistettynä yhteiseen arvopaperistamisvälineeseen) uusille pk-yrityslainasalkuille; vaihtoehto 2: yhteinen arvopaperistamisväline, joka mahdollistaa sekä uusien että olemassa olevien pkyrityslainasalkkujen arvopaperistamisen; vaihtoehto 3: yhteinen arvopaperistamisväline, joka mahdollistaa sekä uusien että olemassa olevien pk-yrityslainasalkkujen arvopaperistamisen resurssien ja riskien yhdistämisen avulla. Kaikki kolme vaihtoehtoa edellyttävät muutoksia asetusehdotukseen, joka koskee EU:n rakenne- ja investointirahastoihin kaudella sovellettavia yhteisiä säännöksiä ja josta Euroopan parlamentin kanssa käytävät neuvottelut on saatu lähes päätökseen. Aikataulu rahastoista maksettavien kansallisten rahoitusosuuksien suunnittelulle on näin ollen tiukka. 1 Euroopan investointipankki / Euroopan investointirahasto /13 7

8 Eurooppalaisesta ohjausjaksosta saadut kokemukset Neuvosto pani merkille vuoden 2013 eurooppalaisen ohjausjakson seurannasta saadut kokemukset ja mahdolliset parannukset vuodelle Vuoden 2013 seurantaprosessi saatiin päätökseen 9. heinäkuuta, jolloin hyväksyttiin jäsenvaltioille osoitetut maakohtaiset suositukset. Seuranta kattoi monia eri politiikan aloja, ja siihen osallistui useita neuvoston kokoonpanoja ja valmistelukomiteoita. Mahdollisia lisäparannuksia kaipaavien alojen yksilöinnin osalta talous- ja rahoituskomitean laatimassa muistiossa ehdotetaan, että täytäntöönpanon seurantaan kiinnitettäisiin enemmän huomiota koko vuoden ajan, ja mainitaan erityisenä haasteena (14465/13) eläkeuudistukset (ei muita asioita). Koko prosessiin sovellettava tiukka aikataulu asettaa lisäksi edelleen rajoitteita, sillä valmistelukomiteoiden keskusteluille ja koordinoinnille jää hyvin vähän aikaa. Seuraava eurooppalainen ohjausjakso käynnistyy ensi kuussa komission julkaistessa vuotuisen kasvuselvityksensä. Myös työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asioiden neuvosto keskusteli vuoden 2013 eurooppalaisesta ohjausjaksosta saaduista kokemuksista kokouksessaan 15. lokakuuta. Yleisten asioiden neuvostolle esitetään 22. lokakuuta yhteenveto näistä keskusteluista /13 8

9 Kansainväliset rahoitusalan kokoukset Neuvosto keskusteli seuraavien Washingtonissa lokakuuta pidettyjen kansainvälisten kokousten tuloksista: G20-maiden valtiovarainministerien ja keskuspankkien pääjohtajien kokous; IMF:n ja Maailmanpankkiryhmän vuosikokoukset. G20-kokouksessa käsiteltiin maailmantaloutta, kansainvälisiä rahoituslaitoksia, investointien rahoitusta ja G20-prosessin vahvistamista /13 9

10 Ilmastonmuutosta koskeva Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimus Neuvosto antoi seuraavat päätelmät: "1. PANEE MERKILLE sovitun tavoitteen rajoittaa maapallon keskilämpötilan nousu alle kahteen celsiusasteeseen suhteessa esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon. PAINOTTAA, että ilmastorahoitus on tärkeä tekijä tämän tavoitteen saavuttamisessa. 2. KOROSTAA, että EU ja sen jäsenvaltiot ylittivät nopeasti saatavaa rahoitusta koskeneen sitoumuksensa myöntää 7,2 miljardia euroa kaudella PALAUTTAA MIELEEN, että EU ja useat jäsenvaltiot ilmoittivat Dohassa myöntävänsä ilmastorahoitukseen vapaaehtoisesti yhteensä 5,5 miljardia euroa omista varoistaan. 3. VAHVISTAA, että EU ja sen jäsenvaltiot ovat sitoutuneet lisäämään ilmastorahoituksen kohdentamista merkittäviin hillitsemistoimiin ja täytäntöönpanon avoimuuteen täyttääkseen oman osuutensa kehittyneiden maiden tavoitteesta ottaa yhdessä käyttöön 100 miljardia dollaria vuodessa vuoteen 2020 mennessä useista julkisista, yksityisistä, kahdenvälisistä ja monenvälisistä lähteistä, vaihtoehtoiset rahoituslähteet mukaan lukien. PAINOTTAA, että kehittyneiden maiden on jaettava vastuu tasapuolisesti, ja VETOAA JÄLLEEN kehittyviin talouksiin, jotta ne osallistuisivat ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja ilmastonmuutoksen hillitsemisen rahoittamiseen kukin vastuidensa ja valmiuksiensa mukaan. 4. TOTEAA, että ilmastorahoituksen lisääminen vuoteen 2020 mennessä on monivaiheinen prosessi, joka kulkee käsi kädessä lisääntyneeseen tulokselliseen toimintaan ja suotuisampiin toimintaympäristöihin tähtäävän perusteellisen valmistelutyön kanssa. Sekä ilmastonmuutoksen hillitsemistä että ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevat kehitysmaiden kunnianhimoiset kansalliset ilmastostrategiat ja -politiikat sekä suotuisat sääntelypuitteet edistävät ilmastonmuutosta koskevia toimia ja elinkelpoisten hankkeiden rahoitusta. 5. VAHVISTAA EU:n ja sen jäsenvaltioiden pyrkimykset ottaa käyttöön ilmastorahoitus osana kokonaisvaltaista ja yhdennettyä lähestymistapaa erilaisten maailmanlaajuisten poliittisten tavoitteiden rahoittamiseen ja ilmaisee tukensa erilaisten kansainvälisten rahoituskeskustelujen johdonmukaisuuden ja koordinoinnin varmistamiselle. TOTEAA, että ilmastotavoitteiden sisällyttäminen julkisiin ja yksityisiin investointeihin ja kehityssuunnitteluun on ratkaisevan tärkeää prosessille, jolla pyritään lisäämään ilmastonmuutoksen kestäviä ja kasvihuonekaasujen osalta vähäpäästöisiä investointeja, painottaen samalla tarvetta vähentää asteittain runsashiilisiä investointeja. TOTEAA myös, että kehitys- ja ilmastotoimet liittyvät kiinteästi ilmastonmuutoksen hillitsemiseen, siihen sopeutumiseen ja valmiuksien luomiseen. Ilmastorahoituksella olisi tuettava siirtymistä vähäpäästöiseen, ilmastonmuutoksen kestävään kehityssuuntaan /13 10

11 6. TOTEAA, että ilmastonmuutoksen vaikutuksilla on taipumus yhdistää tai lisätä köyhyyden käsittelemiseen ja talouskasvun edistämiseen liittyviä kehitysmaiden haasteita. KANNUSTAA sen vuoksi kansainvälisiä rahoituslaitoksia varmistamaan, että ilmastonmuutos on sisällytetty niiden strategioihin ja tavoitteisiin tarkoituksenmukaisella ja niiden keskeisiä tavoitteita täydentävällä tavalla. EU ja sen jäsenvaltiot KANNUSTAVAT kansainvälisiä rahoituslaitoksia ottamaan hankkeiden suunnittelussa ja arvioinnissa järjestelmällisesti huomioon hiilikustannukset, odotettavissa olevat ilmastovaikutukset ja riskit. KEHOTTAA vahvistamaan koordinointia avunantajien kesken sekä avunantajien ja vastaanottajahallitusten välillä, jotta kehitysmaissa voidaan ottaa varoja käyttöön tuloksellisesti ilmastotoimia varten. 7. ON TYYTYVÄINEN ilmastorahoitusta koskeneeseen korkean tason ministerivuoropuheluun, joka käytiin osapuolten yhdeksännessätoista konferenssissa Varsovassa toimista, joita osapuolina olevat kehittyneet maat ovat toteuttaneet lisätäkseen ilmastorahoituksen käyttöönottoa vuoden 2012 jälkeen. TOISTAA, että EU ja sen jäsenvaltiot ovat hahmotelleet joukon strategioita ja lähestymistapoja eri ilmastorahoituslähteiden mahdollisuuksien hyödyntämiseksi ja että ne tarjoavat joitakin osatekijöitä ilmastorahoituksen lisäämiseksi. 8. TUNNUSTAA, että julkisella ilmastorahoituksella on ollut ja on edelleen tärkeä asema ilmastorahoituksessa. PALAUTTAA MIELEEN, että vaikeasta taloudellisesta tilanteesta ja tiukoista talousarviorajoitteista huolimatta EU ja sen jäsenvaltiot jatkavat julkisen ilmastorahoituksen myöntämistä. 9. KOROSTAA, että EU ja sen jäsenvaltiot pitävät yksityistä rahoitusta ratkaisevana ilmastorahoituksen lisäämisessä ja tärkeänä tarvittavan investointien muutoksen aikaansaamisessa kahden celsiusasteen tavoitteen saavuttamiseksi mutta että se ei voi korvata julkista rahoitusta silloin, kun julkista rahoitusta tarvitaan. Yksityinen rahoitus ja yksityiset investoinnin ovat avainasemassa, kun pyritään kehitysmaiden pitkän aikavälin muutokseen vähähiilisiksi ja ilmastonmuutoksen kestäviksi talouksiksi. EU:lla ja sen jäsenvaltioilla on suuri määrä toimintapoliittisia välineitä yksityisen sektorin rahoituksen ottamiseksi käyttöön ilmastotoimia varten, ja ne jatkavat näiden välineiden kehittämistä. On jatkettava kokemusten ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa yksityisen rahoituksen käyttöönottoa koskevista toimista. 10. KOROSTAA, että vankka ja yhdenmukaistettu mittaamista, raportointia ja todentamista koskeva kehys ja yhteisymmärryksen kehittäminen ovat keskeisiä tarvittavan avoimuuden ja luottamuksen varmistamisessa; KATSOO, että ilmastorahoituksen seuraaminen ja avoimuus ovat ratkaisevia myönnettyjen resurssien tuloksellisuuden lisäämisen kannalta. KOROSTAA, että on vauhditettava toimia, jotta saadaan aikaan ilmastorahoituksen mittaamista, raportointia ja todentamista koskevat yhteiset kansainvälisesti hyväksytyt vaatimukset. Tässä työssä on nojauduttava olemassa oleviin raportointijärjestelmiin, kustannustehokkuus ja toteutettavuus huomioon ottaen. PAINOTTAA EU:n ja sen jäsenvaltioiden aikomusta toimia tässä johtavassa asemassa. TUKEE käynnissä olevaa tutkimusta, jota tehdään muun muassa OECD:n koordinoimassa yksityistä ilmastorahoitusta seuraavassa tutkimusyhteistyöryhmässä. PANEE MERKILLE, että Busanissa sovittuja avun tuloksellisuutta koskevia periaatteita olisi sovellettava ilmastorahoitukseen silloin, kun se on tarpeen johdonmukaisuuden, avoimuuden ja ennakoitavuuden edistämiseksi, mahdollistaen ilmastorahoituksen myöntämistä koskevan vahvistetun tietojenvaihdon ja koordinoinnin EU:n ja sen jäsenvaltioiden sekä muiden osapuolina olevien kehittyneiden valtioiden välillä /13 11

12 11. MYÖNTÄÄ, että yksityisen ilmastorahoituksen käyttöönoton toiminta-ajatus edellyttää selkeyttämistä. KANNUSTAA vuoropuhelun jatkamista, myös osapuolten konferenssin 19. istunnossa (COP 19), jotta selkeytettäisiin julkisesti käyttöönotetun yksityisen rahoituksen toiminta-ajatusta ja sen panosta 100 miljardin dollarin tavoitteen saavuttamiseen. 12. TOISTAA, että hiilijalanjäljen hinnoittelu on toimiva ja kustannustehokas väline, jota voitaisiin käyttää maapallon lämpenemisen rajoittamiseen tähtäävää kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä koskevan yleisen tavoitteen saavuttamiseksi, sillä se voi kannustaa investointien (uudelleen)ohjaamiseen kyseisen tavoitteen tukemiseen ja olla tärkeä osa yksityisen sektorin hillitsemistoimia edistävää suotuisaa ympäristöä. EU ja sen jäsenvaltiot pitävät tervetulleena ja tukevat hiilijalanjäljen hinnoittelun toteuttamista maailmanlaajuisesti. HUOMAUTTAA lisäksi, että hiilijalanjäljen hinnoittelu voi joissain tapauksissa myös muodostaa rahoitusvälineen, joka voisi osaltaan edistää yleisen ilmastorahoitustavoitteen saavuttamista ja tarjota kehitysmaiden yhteisöille kannustimia innovatiivisten hillitsemis- ja sopeutumisteknologioiden omaksumiseen. TUKEE tässä yhteydessä ICAOn ja IMOn edistymistä maailmanlaajuisten ja vaikuttavien hiilijalanjäljen hinnoittelujärjestelmien kehittämisessä. PITÄÄ TERVETULLEENA ICAOn yleiskokouksen 38. istunnossa saavutettua yhteisymmärrystä kehittää vuoteen 2016 mennessä maailmanlaajuinen markkinapohjainen järjestelmä, joka pantaisiin täytäntöön vuoteen 2020 mennessä. HUOMAUTTAA, että käytettävissä olevalla rahoituksella, kuten EU:n päästökauppajärjestelmän mukaisesta lentoliikenteen päästöoikeuksien huutokaupasta saatavilla tuloilla, voitaisiin tukea ilmastonmuutokseen liittyviä toimia kehitysmaissa, KOROSTAEN samalla, että kukin jäsenvaltio päättää julkisten tulojen käytöstä talousarviota koskevien kansallisten sääntöjen mukaisesti ja EU:n jäsenvaltioiden terveen ja kestävän julkisen talouden toimintapoliittista kehystä noudattaen tämän rajoittamatta IMOssa ja ICAOssa parhaillaan käytäviä keskusteluja. 13. PAINOTTAA tarvetta vauhdittaa vihreän ilmastorahaston, erityisesti sen liiketoimintamallia koskevan kehyksen, saattamista toimintavalmiiksi, jotta voitaisiin ottaa käyttöön varoja kyseiselle rahastolle, joka on tärkeä kanava tuettaessa siirtymistä kohti vähähiilisiä ja ilmastonmuutoksen kestäviä talouksia. KOROSTAA, että monet EU:n jäsenvaltiot ovat valmiita osallistumaan vihreään ilmastorahastoon heti, kun asiaa koskevat tarvittavat päätökset on tehty ja rahasto on toimintavalmis. 14. HUOMAUTTAA, että on ehdottoman tärkeää toteuttaa kehitysstrategioiden avulla sopeutumissuunnittelua, jonka tavoitteena on parantaa kestävyyttä ilmastonmuutoksen suhteen. SITOUTUU tukemaan sopeutumistoimia erilaisin monenvälisen ja kahdenvälisin välinein julkisen ja tarvittaessa yksityisen rahoituksen turvin; ja VAHVISTAA, että sopeutumisrahoitusta myöntäessään EU ja sen jäsenvaltiot ottavat edelleen huomioon erityisen haavoittuvien kehitysmaiden, kuten pienten kehittyvien saarivaltioiden, vähiten kehittyneiden maiden ja Afrikan, tarpeet. 15. KOROSTAA, että on tärkeää osoittaa EU:n ja sen jäsenvaltioiden tuki politiikan täytäntöönpanoon, erityisesti vähähiilisten kehitysstrategioiden ja kansallisesti asianmukaisten hillitsemistoimien (NAMA) yhteydessä /13 12

13 16. TUNNUSTAA REDD+ -ohjelman roolin mahdollisena mallina kansainväliselle tulosperusteiselle ilmastotuelle sekä tarpeen hankkia vuosina rahoitusta monien erilaisten toteutusmekanismien kautta ja lisätä toimia ja rahoitusta, mukaan lukien varmennettujen REDD + -tulosten pohjalta maksettavat suorituskykyyn perustuvat tuet. PAINOTTAA, että tarvitaan lisätoimia metsäkadon ja hiilen poistumisen hidastamiseksi, pysäyttämiseksi ja kääntämiseksi päinvastaiseksi kahden celsiusasteen tavoitteen mukaisesti, jotta saavutettaisiin moninaisia sosiaalisia ja ympäristöön liittyviä lisähyötyjä ja nostettaisiin REDD+ -ohjelman yleistä ilmastotavoitetta vuoden 2020 jälkeen. 17. TOISTAA EU:n ja sen jäsenvaltioiden sitoumuksen työskennellä edelleen yhdessä muiden maiden ja asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa pitkäaikaisen rahoituksen hankkimiseksi. ODOTTAA saavansa puheenjohtajien raportin pitkäaikaista rahoitusta koskevasta UNFCCC:n toimintaohjelmasta ja PANEE MERKILLE, että G20-maiden johtajat ilmaisivat syyskuussa tyytyväisyytensä G20-maiden ilmastorahoitusta käsittelevän tutkimusryhmän raporttiin. ON TYYTYVÄINEN mahdollisuuteen hyödyntää UNFCCC:n kahden vuoden välein toteutettavaa raportointimenettelyä sen osoittamiseen, että EU on sitoutunut myöntämään ilmastorahoitusta avoimella tavalla." 14714/13 13

14 Neuvoston istunnon yhteydessä pidetyt kokoukset Neuvoston istunnon yhteydessä pidettiin seuraavat kokoukset: Euroryhmä Euroalueeseen kuuluvien jäsenvaltioiden ministerit osallistuivat 14. lokakuuta järjestettyyn euroryhmän kokoukseen. Kokous EFTA-maiden valtiovarainministereiden kanssa Ministerit pitivät kokouksen Euroopan vapaakauppaliiton jäsenmaiden Islannin, Liechtensteinin, Norjan ja Sveitsin ministereiden kanssa. Kokouksessa keskusteltiin rahoituspalvelualan yhteistyöstä ja Euroopan talouden dynamiikasta. Ministereiden aamiaiskokous Ministerit pitivät aamiaiskokouksen, jossa tarkasteltiin taloustilannetta. He keskustelivat pankkien varautumisjärjestelyistä tulevien omaisuuserien laadun tarkastelun ja stressitestien yhteydessä sekä yhteistä kriisinratkaisumekanismia koskevasta ehdotuksesta. He pohtivat myös sitä, miten julkiset investoinnit voidaan ottaa huomioon EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen ennalta ehkäisevässä osiossa /13 14

15 MUUT HYVÄKSYTYT ASIAT TALOUS- JA RAHOITUSASIAT Pankkivalvonta Neuvosto hyväksyi asetukset, joilla perustetaan yhteinen valvontamekanismi pankkien ja muiden luottolaitosten valvomiseksi (9044/ /13). Yhteinen valvontamekanismi (YVM) koostuu Euroopan keskuspankista ja jäsenvaltioiden valvontaviranomaisista. Se kattaa euroalueen sekä ne euroalueen ulkopuoliset maat, jotka päättävät osallistua siihen. Euroalueen pankit ovat EKP:n suorassa valvonnassa, vaikkakin eri tavoin ja valvonta tapahtuu tiiviissä yhteistyössä kansallisten valvontaviranomaisten kanssa. EKP vastaa yhteisen valvontamekanismin yleisestä toiminnasta. Jos operatiiviset järjestelyt saadaan valmiiksi, EKP alkaa hoitaa valvontatehtäviään 12 kuukauden kuluttua lainsäädännön voimaantulosta. Nämä kaksi asetusta hyväksyttiin sen jälkeen, kun niistä oli päästy Euroopan parlamentin kanssa yhteisymmärrykseen ensimmäisessä käsittelyssä 19. maaliskuuta ja pysyvien edustajien komitea oli hyväksynyt ne neuvoston puolesta 18. huhtikuuta. Tarkempia tietoja lehdistötiedotteessa 14044/13. ULKOASIAT Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka Neuvosto hyväksyi korkean edustajan Euroopan parlamentille antaman vuosittaisen selvityksen yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) tärkeimmistä näkökohdista ja perusvalinnoista. Asiakirja sisältää EU:n yleiseen talousarvioon aiheutuneet taloudelliset vaikutukset ja arvioinnin vuoden aikana aloitetuista toimenpiteistä /13 15

16 ENERGIA Energiayhteisön ministerineuvosto Neuvosto hyväksyi päätöksen Euroopan unionin kannasta Belgradissa (Serbiassa) 24. lokakuuta järjestettävässä energiayhteisön ministerineuvostossa. Se hyväksyi myös kokouksen selityksin varustetun esityslistan. Lisätietoja energiayhteisön verkkosivulla /13 16