LEHDISTÖTIEDOTE. Neuvoston istunto. Talous- ja rahoitusasiat. (jatkoa) Bryssel, 18. joulukuuta 2013

Transkriptio

1 EUROOPA UIOI EUVOSTO 17983/13 (OR. en) LEHDISTÖTIEDOTE Neuvoston istunto Talous- ja rahoitusasiat (jatkoa) Bryssel, 18. joulukuuta 2013 PRESSE 596 PR CO 73 Puheenjohtaja Rimantas ŠADŽIUS Liettuan valtiovarainministeri LEHDISTÖ Rue de la Loi 175 B 1048 BRYSSEL Puh.: +32 (0) / 6319 Faksi: +32 (0) press.office@consilium.europa.eu /13 1

2 euvoston istunnon tärkeimmät tulokset euvosto pääsi yhteisymmärrykseen yleisnäkemyksestä yhteisen kriisinratkaisuneuvoston ja yhteisen kriisinratkaisuneuvoston ja pankkien yhteisen kriisinratkaisurahaston perustamisesta. Yhteisymmärrys koskee ehdotusta asetukseksi yhteisestä kriisinratkaisumekanismista sekä euroalueeseen kuuluvien jäsenvaltioiden päätöstä neuvotella 1. maaliskuuta 2014 mennessä hallitustenvälisen sopimus yhteisen kriisinratkaisumekanismin toiminnasta. yt aloitetaan neuvottelut Euroopan parlamentin kanssa, jotta yhteistä kriisinratkaisumekanismia koskevasta asetuksesta päästäisiin yhteisymmärrykseen ensimmäisessä käsittelyssä ennen Euroopan parlamentin nykyisen toimikauden päättymistä (toukokuussa 2014). Ministerit antoivat myös lausuman yhteisen kriisinratkaisurahaston varautumisjärjestelyn suunnittelusta. Yhteinen kriisinratkaisumekanismi on yhdessä viime kuussa voimaan tulleen yhteisen valvontamekanismin kanssa yksi Euroopan pankkiunionin keskeisistä osista. Se kattaa kaikki yhteiseen valvontamekanismiin osallistuvat maat eli euroalueen jäsenvaltiot sekä ne euroalueeseen kuulumattomat maat, jotka päättävät osallistua yhteiseen kriisinhallintamekanismiin. Pankkiunionin luominen on ratkaisevan tärkeää markkinoiden hajanaisuuden poistamiseksi sekä valtioiden ja pankkien välisten kytkösten katkaisemiseksi /13 2

3 SISÄLLYSLUETTELO 1 OSALLISTUJAT...4 ASIAT, JOISTA KÄYTII KESKUSTELUA PANKKIEN YHTEINEN KRIISINRATKAISUMEKANISMI...6 MUUT HYVÄKSYTYT ASIAT ULKOASIAT Iran rajoittavat toimenpiteet Jos julkilausumat, päätelmät tai päätöslauselmat ovat neuvoston virallisesti hyväksymiä, se on osoitettu kyseisen kohdan otsikossa ja teksti on lainausmerkeissä. Asiakirjoihin, joiden viitenumero on mainittu, voi tutustua neuvoston www-sivuilla osoitteessa Säädökset, joihin liittyy neuvoston pöytäkirjaan merkittäviä julkistettuja lausumia, on merkitty tähdellä. Lausumat ovat saatavissa neuvoston www-sivuilta tai lehdistöpalvelusta /13 3

4 OSALLISTUJAT Belgia: Koen GEENS Bulgaria: Petar CHOBANOV Tšekki: Radek URBAN Tanska: Margrethe VESTAGER Saksa: Wolfgang SCHÄUBLE Viro: Jürgen LIGI Irlanti: Michael NOONAN Kreikka: Ioannis STOURNARAS Espanja: Luis DE GUINDOS JURADO Ranska: Pierre MOSCOVICI Kroatia: Mato ŠKRABALO Italia: Fabrizio SACCOMANNI Kypros: Kornelios KORNELIOU Latvia: Andris VILKS Liettua: Rimantas ŠADŽIUS Luxemburg: Pierre GRAMEGNA Unkari: Gábor ORBÁN Malta: Edward SCICLUNA Alankomaat: Jeroen DIJSSELBLOEM Itävalta: Walter GRAHAMMER Puola: Mateusz SZCZUREK Portugali: Maria Luís ALBUQUERQUE Romania: Liviu VOINEA Slovenia: Uroš ČUFER, vastuualueena julkishallinto n sijainen Talous- ja sisäasiainministeri Talous- ja kilpailukykyministeri Talous- ja valtiovarainministeri Pysyvä edustaja Talous- ja valtiovarainministeri Pysyvä edustaja Valtiosihteeri talousministeriössä, vastuualueena verotusta ja rahoituspolitiikkaa koskevat kysymykset Pysyvä edustaja Varaministeri, vastuualueena talousarvio 17983/13 4

5 Slovakia: Vazil HUDÁK Suomi: Jutta URPILAINEN Ruotsi: Anders BORG Yhdistynyt kuningaskunta: George OSBORNE Valtiosihteeri valtionvarainministeriössä Pääministerin sijainen, valtiovarainministeri (Chancellor of the Exchequer) Komissio: Michel BARNIER Jäsen Muut osallistujat: Vitor CONSTÂNCIO Thomas WIESER Hans VIJLBRIEF Euroopan keskuspankin varapääjohtaja Talous- ja rahoituskomitean puheenjohtaja Talouspoliittisen komitean puheenjohtaja 17983/13 5

6 ASIAT, JOISTA KÄYTII KESKUSTELUA PAKKIE YHTEIE KRIISIRATKAISUMEKAISMI Neuvosto ilmaisi kantansa yhteisen kriisinratkaisuneuvoston ja pankkien yhteisen kriisinratkaisurahaston perustamisesta. Se kehotti puheenjohtajavaltiota aloittamaan neuvottelut Euroopan parlamentin kanssa, jotta yhteistä kriisinratkaisumekanismia koskevasta asetuksesta päästäisiin yhteisymmärrykseen ensimmäisessä käsittelyssä ennen Euroopan parlamentin nykyisen toimikauden päättymistä (toukokuussa 2014). Neuvoston kanssa aikaansaatu yhteisymmärrys koskee ehdotusta asetukseksi yhteisestä kriisinratkaisumekanismista sekä euroalueeseen kuuluvien jäsenvaltioiden päätöstä neuvotella 1. maaliskuuta 2014 mennessä hallitustenvälinen sopimus yhteisen kriisinratkaisumekanismin toiminnasta. Sopimukseen sisältyisivät jo hyväksyttyjen ohjeiden mukaisesti järjestelyt kansallisten rahoitusosuuksien siirtämiseksi rahastoon ja niiden vastavuoroisuuden asteittainen lisääminen 10 vuoden siirtymäkauden aikana. Sopimuksessa vahvistettaisiin alaskirjaussäännöt, jotka on määritelty pankkien elvytys- ja kriisinratkaisudirektiivissä ja joita voidaan soveltaa käytettäessä yhteistä rahastoa. Yhteinen kriisinratkaisurahasto rahoitettaisiin pankkialan maksuilla, jotka kerätään jäsenvaltioissa. Se muodostuisi aluksi kansallisista osista, jotka sulautettaisiin yhteen 10 vuoden aikana. Tänä aikana kansallisten osien vastavuoroisuus kasvaisi asteittain. Näin ollen ensimmäisenä vuotena pankkien kriisinratkaisusta (alaskirjauksen jälkeen) aiheutuvat kustannukset maksettaisiin pääasiassa niiden jäsenvaltioiden osista, joissa pankit sijaitsevat, mutta tämä osuus pienenisi sitä mukaa kuin muiden maiden osa kasvaa. Euroryhmä ja Ecofin-ministerit antoivat myös lausuman yhteisen kriisinratkaisurahaston varautumisjärjestelyn suunnittelusta. Lausuman mukaan rahaston alkuvaiheessa väliaikaisrahoitus saataisiin kansallisista lähteistä, joita tukevat pankeilta perittävät maksut, tai Euroopan vakausmekanismista olemassa olevia menettelyjä soveltaen. Kansallisten osien välinen lainananto ja -otto olisi myös mahdollista. Siirtymäkautena luotaisiin yhteinen varautumisjärjestely, joka olisi käytössä viimeistään 10 vuoden kuluttua. Varautumisjärjestely helpottaisi rahaston lainanottoa. Pankkiala maksaisi lainan lopuksi takaisin pankeilta perittävillä maksuilla, tarvittaessa myös jälkikäteen. Ehdotettu yhteinen kriisinratkaisumekanismi on yhdessä viime kuussa voimaan tulleen yhteisen valvontamekanismin kanssa yksi Euroopan pankkiunionin keskeisistä osista 1. Pankkiunionin luominen on ratkaisevan tärkeää markkinoiden hajanaisuuden poistamiseksi sekä valtioiden ja pankkien välisten kytkösten katkaisemiseksi. 1 Ks. lehdistötiedote 14044/ /13 6

7 Yhteisen kriisinratkaisumekanismin luomisella varmistetaan, että valvonta ja kriisinratkaisu toteutuvat samalla tasolla maissa, joissa on yhteisen valvontamekanismin puitteissa yhteinen pankkivalvonta. Tämä estäisi jännitteiden syntymisen EU:n tasolla tapahtuvan valvonnan ja kansallisten kriisinratkaisujärjestelmien kesken. Yhteinen kriisinratkaisumekanismi kattaa kaikki yhteiseen valvontamekanismiin osallistuvat maat eli euroalueen jäsenvaltiot sekä ne euroalueeseen kuulumattomat maat, jotka päättävät osallistua yhteiseen kriisinhallintamekanismiin tiivistä yhteistyötä koskevien sopimusten nojalla. Neuvoston hyväksymässä asetusehdotuksessa säädetään yhteisestä kriisinratkaisuneuvostosta, jolla olisi laajat valtuudet pankkien kriisinratkaisuun liittyvissä tapauksissa. Kriisinratkaisuneuvosto hyväksyisi kriisinratkaisujärjestelmän pankin asettamiseksi kriisinratkaisuun joko Euroopan keskuspankin ilmoittaessa, että pankki on kaatumassa tai todennäköisesti ajautuu konkurssiin, tai oma-aloitteisesti. Se päättäisi kriisinratkaisuvälineiden ja yhteisen kriisinratkaisurahaston käyttämisestä. Kriisinratkaisuneuvoston päätökset tulisivat voimaan 24 tunnin kuluessa niiden hyväksymisestä, ellei neuvosto yksinkertaisella enemmistöllä tai komission ehdotuksesta vastusta niitä tai vaadi muutoksia. Kriisinratkaisuneuvostoon kuuluisi pääjohtaja, neljä täysiaikaista nimitettyä jäsentä ja kansallisten kriisinratkaisuviranomaisten edustajat kaikista osallistuvista maista. Se hoitaisi tehtäviään joko täysistunnoissa tai johdon istunnoissa. Useimmat kriisinratkaisupäätökset valmisteltaisiin johdon istunnoissa, joihin osallistuvat pääjohtaja ja nimitetyt jäsenet sekä niiden jäsenvaltioiden edustajat, joita yksittäinen kriisinratkaisupäätös ensi vaiheessa koskee. Täysistunto kuitenkin vastaa päätöksistä, joihin liittyy likviditeettituki, joka on yli 20 prosenttia rahastoon maksetusta pääomasta, tai muunlaisia tukia, kuten pankkien pääomittamistukia, jotka ovat yli 10 prosenttia rahaston pääomasta, sekä kaikista päätöksistä, jotka edellyttävät rahaston käyttöä silloin, kun 5 miljardin euron kokonaismäärä on käytetty tiettynä kalenterivuonna. Näissä tapauksissa kriisinratkaisuneuvoston jäsenet tekisivät päätökset kahden kolmasosan enemmistöllä, joka edustaa vähintään 50:tä prosenttia suoritetuista rahoitusosuuksista. Täysistunnolla, joka äänestää yksinkertaisella enemmistöllä, olisi myös oikeus vastustaa johdon istunnossa tehtyjä päätöksiä, joilla rahasto valtuutetaan lainoitukseen, sekä rahoitusjärjestelyjen vastavuoroisuuden toteuttamista koskevia päätöksiä silloin, kun kriisinratkaisu koskee ryhmää, jossa on rahoituslaitoksia sekä kriisinratkaisumekanismiin osallistuvista että ulkopuolisista jäsenvaltioista. Jotta jäsenvaltiot säilyttävät talousarviota koskevan määräysvaltansa, asetusehdotuksessa kiellettäisiin päätökset, joissa jäsenvaltiota vaaditaan antamaan ylimääräistä julkista tukea, ennen kuin se hyväksytään kansallisten budjettimenettelyjen mukaisesti /13 7

8 Kriisinratkaisumekanismi kattaisi kaikki osallistuvien jäsenvaltioiden pankit. Kriisinratkaisuneuvosto vastaisi rajat ylittävää pankkitoimintaa harjoittavien pankkien ja EKP:n suorassa valvonnassa olevien pankkien kriisinratkaisun suunnittelun ja kriisinratkaisun vaiheista, kun taas kansalliset kriisinratkaisuviranomaiset vastaisivat kaikista muista pankeista. Kriisinratkaisuneuvosto olisi kuitenkin aina vastuussa, jos pankin kriisinratkaisu edellyttää yhteisen kriisinratkaisurahaston käyttöä. Pankkien kriisinratkaisusuunnitelmien täytäntöönpanosta vastaisivat kansalliset kriisinratkaisuviranomaiset yhteisen kriisinratkaisuneuvoston valvonnassa. Jos kansallinen viranomainen ei noudattaisi kriisinratkaisuneuvoston päätöstä, kriisinratkaisuneuvosto voisi antaa toimeenpanomääräyksiä suoraan vaikeuksissa olevalle pankille. Yhteinen kriisinhallintamekanismi tulee voimaan 1. tammikuuta Alaskirjaus- ja kriisinratkaisutoimet olisivat käytössä 1. tammikuuta 2016 lähtien. Asetusta yhteisestä kriisinhallintamekanismista sovellettaisiin vasta, kun hallitustenvälinen sopimus on tullut voimaan. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 114 artiklan nojalla asetuksen antaminen edellyttää, että neuvosto hyväksyy sen määräenemmistöllä yhteisymmärryksessä Euroopan parlamentin kanssa. Hallitustenvälinen sopimus tulisi voimaan sen jälkeen, kun 80:tä prosenttia rahoitusosuuksien kokonaismäärästä edustavaa yhteiseen kriisinhallintamekanismiin osallistuvaa jäsenvaltiota on ratifioinut /13 8

9 MUUT HYVÄKSYTYT ASIAT ULKOASIAT Iran rajoittavat toimenpiteet Neuvosto muutti asetusta Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä. Unionin tuomioistuimen päätöksen perusteella yksi henkilö ja yksi yhteisö poistettiin niiden henkilöiden ja yhteisöjen luettelosta, joihin sovelletaan rajoittavia toimenpiteitä /13 9