VARHAISKASVATUKSEN JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Käsitelty siv.ltk.. Käsitelty KH.. Hyväksytty Kvalt..

Transkriptio

1 SODANKYLÄN KUNNAN JULKAISUJA 2018 VARHAISKASVATUKSEN JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Käsitelty siv.ltk.. Käsitelty KH.. Hyväksytty Kvalt..

2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 3 KEHITTÄMISSUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT... 3 KUVAUS NYKYISESTÄ PALVELUVERKOSTA... 4 NYKYISTEN TILOJEN KUNTO, AJANMUKAISUUS JA MUU KÄYTTÖ... 5 KESKUSTAAJAMAN PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN... 6 VARHAISKASVATUKSEN JÄRJESTÄMISEN PERIAATTEET... 6 OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN PERIAATTEET... 7 LÄHIKOULUN OSOITTAMISMENETTELY... 7 OPISKELUHUOLTOPALVELUT... 8 OPPILASENNUSTEET KOKO KUNNASSA JA VARHAISKASVATUKSEN TARPEEN KEHITYS... 9 YHTEISTYÖ LÄHIKUNTIEN KANSSA KASVATUSYHTEISTYÖ KOTIEN KANSSA HENKILÖSTÖ JOHTAMINEN TOIMENPITEITÄ TIIVISTETYSTI

3 JOHDANTO Tämä kehittämissuunnitelma päivittää kunnanvaltuuston hyväksymän Varhaiskasvatuksen ja koulutuksen kehittämissuunnitelman (kesu). Tavoitteena on toiminnan turvaaminen siten, että Sodankylä edelleen tuottaa taloudellisesti laadukasta varhaiskasvatusta ja opetusta. Toimialaa yhdistävä toimintaidea on kasvaminen. Käytännössä tätä on viime vuosina toteutettu nivomalla palveluita yhtenäiseksi kokonaisuudeksi esim. lapsen tai nuoren näkökulmasta. Yhteistoimintaa tiivistetään. Sen sijaan, että jokainen vastuualue tarjoaisi omaa palveluaan, nyöriään, sidomme ne yhteen. KEHITTÄMISSUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT Koulujen johtajia pyydettiin arvioimaan edellisen kehittämissuunnitelman tavoitteiden onnistumista. Yhtä lukuun ottamatta kaikki pitivät kesun ohjausvaikutusta merkittävänä ja tuloksellisena. Erityisesti nostettiin esille kesun vaikutus koulutustarjontaan ja tietotekniikan kehittämiseen. Johtamisessa koettiin ratkaisujen olleen onnistuneita. Johtajien tavoitettavuus parani. Myös johtamiseen olennaisesti kuuluvaan kehittämiseen oli ratkaisun myötä paremmin aikaa. OPS2016-työn resursointi ja opsin jalkautus oli myös kesun keskeisiä tavoitteita, mutta tämä tavoite jäi jostain syystä huomiotta, vaikka kesun mukaisesti ops-työn resursointi huomioitiin taloussuunnittelussa hyvin. Kesun valmisteluvaiheessa järjestettiin oppimiskahviloita kevään 2018 aikana yhteensä kolme kappaletta: kaksi opetus- ja kasvatushenkilöstölle ja yksi kunnanvaltuutetuille. Osallistujamäärä opetus- ja kasvatushenkilöstön oppimiskahviloissa oli hyvä ja kaikki yksiköt varhaiskasvatuksesta (psl. Touhula), esiopetuksesta, perusopetuksesta ja lukiosta olivat edustettuina. Kunnanvaltuutetuille järjestetty oppimiskahvila oli myös onnistunut, vaikka varsinaista työpajatyyppistä toteutusta ei voitukaan järjestää vähäisen osallistujamäärän vuoksi. Palaute oppimiskahviloista on ollut positiivista. Erityisesti osallistujat olivat tyytyväisiä kokemusten jakamiseen, yhteiseen ideointiin ja yhteisen linjan löytymiseen omassa ryhmässään kiertäessään eri teeman mukaisia työpajoja. Tiedonkeruussa hyödynnettiin Padlet-sovellusta, jonka avulla jokaisen työpajan teemassa nousseet ajatukset kirjattiin yhteiselle alustalle kaikille nähtäväksi. Oppimiskahviloissa painotettiin ongelmien tunnistamisen jälkeen ratkaisujen etsimistä ja siihen ajattelumalliin sitouduttiin jokaisessa järjestetyssä työpajassa hyvin. Myös kesu-työryhmä koki, että kun työskentelyote painotti ongelmien sijaan ratkaisujen etsimistä, nousi ryhmissä oma vastuu ratkaisujen kehittämiseksi selkeämmin esille. Oppilashuollon muutokset on saatu vietyä tavoitteiden mukaisesti läpi, vaikka yksilötasolla on vielä epäselvyyttä käytänteistä. Kesun aikana kahden kuraattorin työpanos on todettu erittäin tarpeelliseksi ja resurssit kuraattoripalveluiden tarjoamiselle ovat tällä hetkellä riittävät, mutta tarve koulupsykologipalveluiden saamiselle on noussut yhä suuremmaksi. Myös neuropsykiatriset vaikeudet ovat lisääntyneet oppilaiden keskuudessa ja lisäosaamista em. haasteiden kohtaamiseen tarvitaan henkilöstön keskuudessa. Kuluvalla valtuustokaudella valmistaudutaan sote-ratkaisun aiheuttamiin muutoksiin. Kunnan ja sen osana sivistyspalveluiden organisaatiossa on otettava huomioon toisaalta kunnan järjestämisvastuulta pois siirtyvät palvelut ja toisaalta pienenevien verotulojen ja valtionavustusten vaikutus kunnan vastuulle jäävän toiminnan rahoittamiseen. Laadukkaan palvelutuotannon takaamiseksi on taattava asiakasrajapinnassa riittävät resurssit ja sopeutettava muuta toimintaa. Palveluyhdyspinnat Merkittävä haaste on yhdyspintojen kehittäminen maakunnan järjestämisvastuulle siirtyvien palvelujen kanssa. Oletettavaa on, että henkilötasolla ei tule suuria muutoksia, mutta päätöksenteko, ohjaus- ja toimintaprosessit muuttunevat jossain määrin. Vaikka henkilöiden pysyvyys helpottaa siirtymää jossain määrin, on asiakaslähtöisyyden, laadun ja sujuvuuden vuoksi kaikista monialaisista palveluista tehtävä uusien prosessien mukaiset kuvaukset. 3

4 Yhteistoiminnan jatkuvuus on varmistettava ennen kaikkea seuraavien palvelujen osalta: varhaiskasvatus ja neuvola kouluterveydenhuolto lastensuojelu perhetyö etsivä nuorisotyö ja työllisyyspalvelut nuorisotyö liikenne oppilashuolto KUVAUS NYKYISESTÄ PALVELU- VERKOSTA Varhaiskasvatus Sodankylän kunnassa toimii kaksi kunnallista päiväkotia Paulaharju ja Poikkijoki. Poikkijoen päiväkoti on vuorohoitopäiväkoti, jonka alaisuudessa toimii myös saamenkielinen kielipesä toiminta kahdessa yksikössä. kirkonkylällä ja Vuotsossa. Paulaharjun päiväkodin alaisuudessa toimii myös yksi päiväkotiryhmä Vaalajärvellä. Lisäksi kirkonkylällä toimii yksityinen Touhula päiväkoti, jonka paikat kunta on ostopalvelusopimuksella ostanut käyttöönsä. Perhepäivähoitoa järjestetään kirkonkylällä ja muutamissa sivukylissä. Luostolla ja Kakslauttasessa toimii perhepäivähoidon alaisuudessa omat yksiköt. Leikkitoimintaa on tällä hetkellä kirkonkylässä Paulaharjun päiväkodissa sekä sivukylistä Torvisessa. Paulaharjun päiväkoti Paulaharjun päiväkodin alaisuudessa toimii kuusi lapsiryhmää, joista kaksi on esiopetusryhmää ja yksi on Vaalajärvellä toimiva päiväkotiryhmä. Iltapäivisin päiväkodilla toimii lisäksi kaksi leikkitoiminnan ryhmää. Paulaharjun päiväkodin kaksi esiopetusryhmää toimivat AKK:n koulun tiloissa. Päivähoitopaikkoja Paulaharjun päiväkodin yhteydessä on 105. Henkilökuntaa on 22. Vieraskielisten yli kolme vuotiaiden lasten päivähoito on keskitetty Paulaharjun päiväkotiin. Päiväkoti on avoinna tarpeen mukaan klo arkipäivisin. Poikkijoen päiväkoti Poikkijoen päiväkodin alaisuudessa toimii seitsemän lapsiryhmää, joista kaksi on esiopetusryhmää ja kaksi saamenkielistä kielipesä ryhmää. Poikkijoen päiväkodin yksi esiopetus ryhmä toimii Sompion koulun tiloissa. Poikkijoen päiväkoti on vuorohoitopäiväkoti. Päiväkoti on auki ympärivuorokautisesti joka päivä tarpeen mukaan. Päivähoitopaikkoja Poikkijoen päiväkodin yhteydessä on 120. Henkilökuntaa on 30. Poikkijoen päiväkodissa on perhepäivähoidonohjaajan toimitilat. Touhula -päiväkoti Touhula Varhaiskasvatus Oy:n päiväkodissa toimii neljä lapsi ryhmää, joista kahdessa ryhmässä on paikkoja alle kolme vuotiaille lapsille. Päivähoitopaikkoja Touhulassa on 75. Henkilökuntaa on 15. Päiväkoti on avoinna tarpeen mukaan klo arkipäivinä. Perhepäivähoito Perhepäivähoitoa järjestetään hoitajan omassa kodissa tai lapsen omassa kodissa (kolme tai enemmän saman perheen lapsia tai lapset useammasta perheestä). Perhepäivähoitajia, jotka hoitavat lapsia omassa kodissaan, on tällä hetkellä 15. Perhepäivähoidossa lapsia on sijoitettuna jokaisella hoitajalla neljä ja mahdollisesti lisäksi yksi osa-aikainen lapsi. Luostolla ja Kakslauttasessa on yksikkö, joissa on lapsia vaihtelevasti 1-4 ja työntekijöitä 1-4, lapsimäärästä ja lasten hoitoajoista riippuen. Perhepäivähoidon varahoito on järjestetty joko toisella hoitajalla tai Paulaharjun ja Poikkijoen päiväkodissa olevien varahoitajien (2) ryhmissä. Leikkitoiminta Leikkitoiminta on kotona hoidossa oleville kolme vuotta täyttäneille lapsille tarkoitettu toimintamuoto. Leikkitoiminta ryhmässä on enintään 13 lasta. Ryhmä kokoontuu kaksi kertaa viikossa kolme tuntia kerrallaan. Leikkitoiminta ryhmät kokoontuvat Paulaharjun päiväkodilla. Tällä hetkellä Paulaharjun päiväkodilla kokoontuu kaksi ryhmää, joista toinen toimii ulkoleikkikouluna. Leikkikoulupaikkoja on 26. Lisäksi leikkitoimintaa järjestetään sivukylillä, jos hakijoita on riittävä määrä ja toimintaan on käytettävissä asianmukaiset tilat. Tällä hetkellä Torvisessa toimii leikkikouluryhmä. Henkilökuntaa on 1 kokoaikainen lastentarhanopettaja. Leikkitoiminta on Sodankylän kunnassa maksutonta alkaen. Perusaste ja toinen aste Nykytilanne Sodankylän kunnassa toimii lukuvuonna

5 kolme vuosiluokat 1-6 käsittävää peruskoulua ja kolme 1-9 vuosiluokkien koulua. Lisäksi Sodankylässä on lukio ja REDU:n ammatillista koulutusta tarjoava yksikkö. Perusopetuksessa kunta on jaettu oppilasalueisiin, joiden rajat tarkistetaan vuosittain. Sompion koulu Sompion koulussa on 9 perusopetusryhmää ja oppilaita lukuvuonna on yhteensä 153. Koulussa on 17 opettajaa. Torvisen koulu Torvisen koulun oppilasmäärä lukuvuonna on 33 oppilasta ja heidät on jaettu kahteen perusopetusryhmään. Koulussa on kolme luokanopettajaa. Vaalajärven koulu Vaalajärven koulussa lukuvuonna on 22 oppilasta ja perusopetusryhmiä on kaksi. Koulussa on kaksi luokanopettajaa. Vaalajärven esiopetus hoidetaan Pikku-Hukan päiväkotiryhmässä, joten esioppilaat eivät ole mukana oppilasluvussa, kuten muilla kyläkouluilla. Vuotson koulu Vuotson koulu on 0-9-luokkainen koulu. Koulussa on 21 oppilasta lukuvuonna Koulussa on viisi toistaiseksi otettua opettajaa. Teknisen työn ja matematiikan opettaja käy kirkonkylästä ja saamen kielen lehtori hoitaa osan saamen kielen tunneista. Koulun hallinnollinen rehtori on Sompion koulun rehtori. Järvikylien koulu Järvikylien koulu on 0 9 luokkainen koulu ja se toimii Syväjärvellä. Koulussa on lukuvuonna oppilaita 36. Järvikylien koulussa työskentelee kuusi toistaiseksi otettua opettajaa. Teknisen työn opetuksen hoitaa sivutoiminen tuntiopettaja. Koulujen yhteisen erityisopettajan pääkoulu on Järvikylien koulu. Aleksanteri Kenan koulu Aleksanteri Kenan koulu on kirkonkylässä sijaitseva 1-9-luokkainen koulu. Oppilaita lukuvuonna on yhteensä 412. Toistaiseksi otettuja opettajia rehtorin lisäksi on 49. Sodankylän lukio Lukion oppilasmäärä lv on 124. Toistaiseksi otettuja opettajia rehtorin lisäksi on 10 ja yksi määräaikainen opettaja. Aleksanteri Kenan koulun kanssa yhteisiä opettajia on 6. NYKYISTEN TILOJEN KUNTO, AJANMUKAISUUS JA MUU KÄYTTÖ Touhula-päiväkoti Päiväkoti on rakennettu vuonna Päiväkoti on hyväkuntoinen. Paulaharjun päiväkoti Päiväkoti on rakennettu vuonna Päiväkotiin on tehty peruskorjausremontti vuonna Päiväkodissa on ilmennyt korjaustarpeita. Poikkijoen päiväkoti Päiväkoti on rakennettu vuonna 2012, lisäosa vuonna Päiväkodissa on ilmennyt korjaustarpeita. Päiväkoteja käytetään satunnaisesti kansalaisopiston ja järjestöjen tarpeisiin. Järvikylien koulu Koulu on peruskorjattu 2010 ja se on hyvässä kunnossa. Torvinen Koulu on kohtalaisessa kunnossa. Vaalajärvi Piha-aluetta on parannettu 2017 kesällä. Päiväkodin tilat peruskorjattiin v ja samalla tehtiin koulun puolella tilojen muutostöitä. Koulun tilat ovat kohtuullisessa kunnossa. Vuotso Koulua on remontoitu, mutta korjaustarpeita on edelleen. Kyläkouluja käytetään satunnaisesti kansalaisopiston, järjestöjen ja kyläseurojen tarpeisiin. Aleksanteri Kenan koulu Koulun rakennukset vaativat mittavia korjauksia. Sompion koulu Koulussa tulisi tehdä suuria korjauksia. Kaikkia kunnan tiloja pyritään käyttämään myös iltaisin esim. kansalaisopiston ja musiikkiopiston opetukseen. Lukio Lukion tilat ovat ajanmukaiset ja hyvät. Lukiolla on 10 opetustilaa (8 varsinaista, kielistudio ja laborato- 5

6 rio) ja liikuntasali. Aleksanteri Kenan koulun tiloissa on kuvaamataitoluokka, musiikkiluokka, liikuntasali ja auditorio. Lukion sali on yo-kirjoitusten käytössä keväisin 5 viikkoa (helmikuussa 2 ja maaliskuussa 3) sekä syksyisin 3 viikkoa eli lukuvuoden aikana 2 kuukautta. Lukion liikunnan opetus hoidetaan pääosin Liikuntahallissa ja Aleksanteri Kenan koulun salissa ylioppilaskirjoitusten aikana. KESKUSTAAJAMAN PERUSOPE- TUKSEN JÄRJESTÄMINEN Vanhojen koulurakennusten korjaamiskustannukset vastaavat kokonaan uuden koulun rakentamisen kustannuksia. Tässä tilanteessa uuden rakentaminen on järkevintä. Talotekniikan päivittyessä uusimpaan vaatimustasoon vaaditaan vanhoilta rakenteilta ominaisuuksia, joita niille ei ole suunniteltu. Esimerkiksi ilmanvaihdon tehostuessa vaaditaan rakenteilta parempaa tiiveyttä. Uudisrakennus päästään suunnittelemaan ns. puhtaalta pöydältä, jolloin rakennukseen voidaan esim. yhdistää muitakin palveluita ja siten saavuttaa mahdollisimman korkea käyttöaste. Sote- ja maakuntaratkaisu heikentää merkittävästi kunnan rahoituspohjaa ja siten investointikykyä. Remontointi tai rakentaminen velanottoa lisäämällä ei ole järkevää verotulojen ja valtionosuuksien vähentyessä. Joka tapauksessa kunnan riippuvuus valtionrahoituksesta kasvaa verotulojen leikkauksen toteutuessa. Tärkein elinkaarimallien käyttöä puoltava tekijä on kuitenkin rakennettavalle kohteelle saatava sopimuskauden mittainen takuu rakennuksen kunnosta ja käytettävyydestä. Yksityisrahoitteisen elinkaarimallin käytön keskeisimmät edut kunnalle ovat palveluntuottajan lisääntynyt intressi pitää kohde hyvässä kunnossa koko sopimuskauden ajan, mahdollisuus aikaistaa hankkeita, maksuvelvollisuuden alkaminen palvelun saamisesta lähtien ja kunnan velkaantumisen hillitseminen. Malli soveltuu pitkäkestoisiin, laajoihin hankkeisiin, kuten uusi koulukeskus olisi. Myös huoltajille tehdyssä kyselyssä kartoitettiin mielipiteitä perusopetuksen järjestämisestä. Kyselyn perusteella 33,8 % vastaajista kannatti uudisrakennuksen rakentamista siten, että keskustaajamaan tulee yksi koulu, johon sekä Aleksanteri Kenan koulu ja Sompion koulu sijoittuvat. Tämän lisäksi huoltajien kyselyssä sai kannatusta myös Sompion koulun saneeraaminen 31,7 % verran. Kysely tehtiin välisenä aikana. Tulokset Sompion koulun sisäilmamittauksista tulivat , jonka mukaan koulun sisäilmatilanne on heikko. Kitisenrannan koulun saneeraaminen sai kyselyssä kannatusta 7,7 % verran, enemmistön (63,4 %) ollen asiassa tätä vastaan. Esioppilaiden sijoittamisesta kou lun tiloihin oli vastauksissa eniten hajontaa, mutta asteikolle 3-5 (asteikon ollessa 1-5) painottui 58,6% vastaajista. Henkilöstöltä tiedusteltiin asiaan mielipidettä oppimiskahviloissa ja enemmistö henkilöstöstä toivoi, että sisäilmaongelmista johtuen Sodankylän keskustaan rakennetaan uusi koulukampus, jonne voidaan sijoittaa Sompion koulun ja AKK:n toiminta. Lapsivaikutuksia Yhden koulun malli mahdollistaa alueen monialaisen asiantuntijaverkoston (kolmas sektori ja muut hallintokunnat) tukea lapsen kehitystä, koska toimintaa voi suunnitella pitkäjänteisesti yhden alueen koulun kanssa. Erityisen tuen oppilailla on mahdollisuus opiskella joustavasti erilaisissa ryhmissä ja toimia luontevasti omien edellytystensä mukaan osana kouluyhteisöä. Eri-ikäiset sisarukset voivat käydä samaa peruskoulua. Kodin ja koulun yhteistyö helpottuu, kun toimitaan yhden koulun kanssa: toimintatavat, teemapäivät, vanhempainillat ja juhlat ovat yhtenäiset, ja ajallisesti koordinoidut. Yhden koulun tai kahden koulun mallien välillä vaikutuksilla lasten ja nuorten terveyteen, ihmissuhteisiin, osallisuuteen ja osallistumiseen ei ole merkittävää eroa. Sompion koulun oppilaaksiottoalueen lapsimäärä ja kuljetettavien määrä jatkossa. Koulumatkojen piteneminen ja vaarallisten ylitysten määrä. Oppilaille tehdyn kyselyn perusteella oppilailla huoletti eniten, että millaisia vaikutuksia isolla koululla on sosiaalisiin suhteisiin ja koulumatkan pituuteen. VARHAISKASVATUKSEN JÄRJES- TÄMISEN PERIAATTEET Lasten varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen varhaiskasvatuspalvelujen järjestämistä päiväkotihoi- 6

7 tona, perhepäivähoitona, leikkitoimintana tai muuna päivähoitotoimintana. Varhaiskasvatuspalveluja käyttävät lapset, jotka eivät ole oppivelvollisuusikäisiä. Lasten varhaiskasvatuspalvelut on pyrittävä järjestämään siten, että ne tarjoavat lapsen hoidolle ja kasvatukselle sopivan hoitopaikan ja jatkuvan hoidon sinä vuorokauden aikana, jona sitä tarvitaan. Päiväkodissa ja perhepäivähoidossa hoidettavien lasten määrästä sekä hoito- ja kasvatustehtävään osallistuvasta henkilöstöstä säädetään päivähoitoasetuksella. Päivähoitoasetuksella säädetään päivähoitopaikan hakemisesta sekä määräajasta, jonka kuluessa lasten vanhempien tai muiden huoltajien tulee hakea lasten päivähoitopaikkaa. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN PERIAATTEET Perusopetuslaki ( /628) ei määrittele opetusryhmien kokoa lukuun ottamatta eräiltä osin erityisoppilaista muodostettavia ryhmiä. Perusopetuslaissa todetaan, että opetusryhmät tulee muodostaa siten, että opetuksessa voidaan saavuttaa opetussuunnitelman mukaiset tavoitteet. Sodankylän tilanne opetusryhmien koon suhteen verrattuna muuhun maahan ja maaseutumaisiin kuntiin on hyvä. Tosin kunnassa, kuten koko maassa, voi olla suuriakin vaihteluita opetusryhmien koossa eri vuosina. Jos keskustaajaman koulut yhdistetään yhteen toimipisteeseen, on luokkakokojen tasaaminen helpompaa. Ryhmäkokojen vaihteluun kaikkien koulujen välillä se ei vaikuta. keskitetty Aleksanteri Kenan koululle. Pienryhmiä on neljä. Pienryhmäopetuksen järjestelyjä tarkistetaan henkilöstömuutosten yhteydessä. Perusopetuksen laadun arviointi ja kehittäminen perustuu hyvin yleiseen CAFiin. Aikaisemmasta poiketen sen toteutus on viety hyvin konkreettisesti opetussuunnitelmaan ja siellä on määritelty aikataulut ja toteutus. Valmistava opetus on keskitetty keskustaajamaan. Jotta siirtyminen perusopetukseen olisi sujuva, osallistuvat oppilaat valmistavan opetuksen aikana oman ikäryhmänsä mukana perusopetusryhmään niin paljon kuin se on mahdollista. Oppilaille järjestetään suomi 2 (toisena kielenä) opetusta. LÄHIKOULUN OSOITTAMISME- NETTELY Sivistyslautakunta osoittaa vuosittain vahvistamiensa oppilasalueiden perusteella oppilaalle lähikoulun. Lähikoulu osoitetaan oman alueen tai yhteisen alueen koulusta ottaen huomioon kyyditykseen ja odotukseen käytettävä aika. Mikäli huoltaja haluaa oppilaan aloittavan koulunkäyntinsä muussa kuin oppilaan väestörekisteriin merkityn vakituisen asuinpaikan osoitteen mukaisessa lähikoulussa, huoltajan tulee hakea oppilaalle koulunkäyntioikeutta kirjallisesti sivistysjohtajalta. Muuhun kuin lähikouluun oppilaaksi ottamisen edellytys on ryhmään mahtuminen. Huoltaja vastaa saattamisesta tai kuljettamisesta Sodankylässä noudatetaan kaksiväyläistä mallia erityisessä ja tehostetussa tuessa. Pienryhmäopetus on 7

8 aiheutuvista kustannuksista. OPISKELUHUOLTOPALVELUT Lasten ja nuorten hyvinvointi Lastenneuvolan terveydenhoitaja toimii yhteistyössä lääkärin ja kunnan muiden lapsiperheiden kanssa työskentelevien ammattilaisten kanssa lasten ja lapsiperheiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Laaja terveystarkastus tehdään lapsen ollessa 4 kk, 18 kk ja 4 v ikäinen ja siihen kutsutaan mukaan lapsen molemmat vanhemmat. Jos lapsi on kunnallisessa varhaiskasvatuksessa, myös varhaiskasvatuksen työntekijä osallistuu 4-vuotiaan laajaan terveystarkastukseen. Yhteistyöstä on saatu hyviä kokemuksia. Neuvolan terveydenhoitaja on myös jäsenenä esiopetuksen oppilashuoltoryhmissä. Oppilashuoltopalveluiden järjestämisen tueksi on tehty opiskeluhuollon ohjausryhmän toimesta opiskeluhuollon käsikirja, jossa toiminta on ohjeistettu Sodankylän kunnan osalta lain vaatimalla tavalla. Opiskeluhuollon käsikirja on päivitetty toukokuussa Avainroolissa kouluissa oppilaiden hyvinvoinnin edistämiseksi toimivat hyvinvointiryhmät. Kouluissa toimivien monialaisten hyvinvointiryhmien tehtävänä on seurata, arvioida ja kehittää oppilaitosyhteisön ja oppilasryhmien hyvinvointia. Hyvinvoinnin tarkastelun työkaluna toimivat esimerkiksi kouluterveyskyselyt, laajennettujen terveystarkastuksen koonnit, koulun terveys- ja turvallisuustarkastuksen tulokset ja muut tehdyt selvitykset, joiden avulla voidaan arvioida oppilaiden kouluhyvinvointia. Hyvinvointiryhmien tulee kokoontua vähintään kaksi kertaa lukuvuodessa. Yksittäisen oppilaan tai oppilasryhmän asiassa kokoontuvat monialaiset asiantuntijaryhmät. Monialaisten asiantuntijaryhmien tarkoituksena on kokoontua oppilaan tuen tarpeen selvittämiseksi ja oppilashuollon palvelujen järjestämiseksi. Edellä kuvatun tukena kaksi kuraattoria ja kolme koulu- ja opiskeluterveydenhoitajaa sekä nimetty koululääkäri huolehtivat yksilökohtaisesta opiskeluhuoltopalveluista lapsille ja nuorille. Kuraattoripalvelut tekevät myös yhteisöllistä työtä luokka- ja ryhmätasolla. Kunnan nuorisopalvelut tekevät jalkautuvaa työtä kouluilla ja ovat mukana nivelvaihetyöskentelyssä ja yläkoulun luokkien ryhmäytymistyössä perustyön sallimissa rajoissa. Lisäksi nuorisotyö antaa työpanosta JOPO-ryhmän toimintaan ja järjestää ryhmämuotoista toimintaa oppilaille. Koulukuljetusjärjestelyt Oppilaskuljetuksia koskevat perusteet on kirjattu sivistyslautakunnan hyväksymään ohjeeseen. Henkilöliikennetyöryhmä koordinoi kunnan ostamia liikennepalveluita. Kouluruokailu Kouluruokailun tehtävänä on oppilaiden terveen kasvun ja kehityksen, opiskelukyvyn sekä ruokaosaamisen tukeminen. Jokaiselle opetukseen osallistuvalle oppilaalle on annettava jokaisena työpäivänä täysipainoinen maksuton ateria. Kouluruokailulle asetetut tehtävät ja tavoitteet eivät toteudu, jos oppilaat eivät osallistu ruokailuun tai syö ateriaa lautasmallin mukaisena kokonaisuutena. Uhkana on oppimisen edellytysten heikkeneminen sekä korjaavien ja muun muassa työrauhaa tukevien toimenpiteiden lisätarve. Kouluaterioiden laatua ja valikoimaa tulee kehittää ja näin vaikuttaa laaja-alaisesti oppilaiden terveyteen, opiskelukykyyn ja kouluyhteisön hyvinvointiin. Kouluruokailu on oppilaille tärkeä osa koulupäivää. Oppilaita kannustetaan osallistumaan kouluruokailun ja etenkin ruokailuhetkien suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Tässä tehtävässä koulujen oppilaskunnat ovat avainasemassa. Opettajat huolehtivat ruokailun yhteydessä annettavasta ohjauksesta ja kasvatuksesta yhdessä koulun muiden aikuisten kanssa. Ohjaus on ruokakasvatusta ja pedagogista työotetta, jolla on mahdollista vaikuttaa oppilaan ruokaan liittyviin tietoihin, taitoihin, asenteisiin ja valintoihin. Varsinkin alimpien vuosiluokkien oppilaita tulee säännöllisesti ohjata ja valvoa lapsen itsenäistä ruoan annostelua ja ruokailutapoja. Kouluterveyskyselyssä (2017) on huolestuttavana asiana noussut aamupalan väliin jättämisen yleisyys kaikissa kouluterveyskyselyn kohderyhmissä (4.-5. luokkalaiset, 8.-9.luokkalaiset, lukion ja ammattikoulun 1.-2.luokkalaiset). Neljäs- ja viidesluokkalaisten osalta 28 % ei syö aamupalaa joka aamu, kun taas 8.-9.luokkalaisten osalta osuus on jo yli 38 %. Kouluruokailuun osallistuminen on alakouluikäisten kohdalla opettajan johdolla tapahtuvaa ja se näkyy kouluruokaan osallistumisen suhteellisen korkeana lukuna (74,8 %). Yläkouluikäisillä osallistuminen ei ole opettajan johdolla tapahtuvaa ja 8.-9.luokkalaisista erityisesti poikien kohdalla 40 % vastaajista ei syö koululounasta päivittäin. 8

9 Kouluruokailun tavoitteista ja järjestämisestä keskustellaan kotien kanssa ja yhdessä tuetaan oppilaiden kehitystä. Kouluruokailuun osallistumista sekä ruoan ja ruokailutilanteen laatua seurataan sekä arvioidaan säännöllisesti. Mikäli oppilaalla on yksilöllisiä ravitsemukseen sekä terveyden tai sairauden hoitoon liittyviä tarpeita, tulee oppilaan, huoltajan, ruokailusta vastaavan henkilöstön ja kouluterveydenhuollon sopia yhdessä ruokailuun liittyvistä tukitoimista ja seurannasta. Kouluruokailu onnistuu tavoitteissaan parhaiten silloin, kun sen toteutukseen sitoutuvat kaikki koulun aikuiset. Rehtori, opettajat, koulunkäynninohjaajat, terveydenhoitajat ja ruokapalveluhenkilöstö tekevät kouluruokailujärjestelyjen kehittämisessä yhteistyötä oppilaiden ja kotien kanssa. Kouluruokailu on osa opetusta. Ruokailun merkitystä on tärkeää painottaa erityisesti kotitalouden, terveystiedon, ympäristöopin ja biologian sekä liikunnan opetuksessa. Kouluruokailun onnistumisen edellytyksenä on myös innostunut ja ammattitaitoinen ruokapalveluhenkilöstö. Avustaja- ja ohjaajapalvelut Perusopetuslain 31 :n mukaan vammaisella tai erityistä tukea tarvitsevalla oppilaalla on oikeus saada maksuttomat opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muut opetuspalvelut sekä erityiset apuvälineet. Toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa on 15 koulunkäynninohjaajaa. OPPILASENNUSTEET KOKO KUNNASSA JA VARHAISKASVA- TUKSEN TARPEEN KEHITYS Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuspalvelujen tarve on kasvanut viimeisten vuosien aikana. Lapsien määrä vuoden viimeisenä päivänä on esitetty alla olevassa kuvassa. Varhaiskasvatuspalvelujen tarpeen kasvu ei ole selitettävissä ainoastaan syntyneiden lasten määrällä. Varhaiskasvatuksen tarpeen kasvuun on vaikuttanut myös kuntaan muuttaneet uudet perheet. Väestön määrässä tapahtui arvioin mukaista kasvua vuonna Lisäksi varhaiskasvatuspalvelujen tarpeen kasvuun on vaikuttanut eri ikäryhmien osallistumisprosentin kasvu. Kuusivuotiaista lapsista 100 % osallistuu esiopetukseen, viisivuotiaista 90 % osallistuu varhaiskasvatukseen. Tulevaisuudessa varhaiskasvatukseen osallistumisen oletetaan kasvavan kaikissa ikäryhmissä, jos valtakunnalliset linjaukset ja esitykset maksuttomasta varhaiskasvatuksesta etenevät. Väestönkehitykseen on vaikuttanut ennen kaikkea positiivinen muuttoliike. Työikäisen ja alle kouluikäisen väestön määrät kasvavat lähes samassa suhteessa. Varhaiskasvatuspaikkoja haettaessa, vanhemmat hakevat yhä pienemmille lapsille mieluummin päiväkotipaikkaa kuin perhepäivähoitopaikkaa. Päiväkotipaikkojen määrää tulee saada lisättyä tulevaisuudessa. Lasten määrä perhepäivähoidossa on vähentynyt Lapsia varhaiskasvatuksessa

10 viimeisen kahden vuoden aikana 24:llä lapsella. Tämä tarkoittaa perhepäivähoitajissa 6:n työntekijän vähenemistä. Perhepäivähoitajan avoinna olleisiin toimiin ei ole ollut hakijoita. Nykyisistä perhepäivähoitajista useampi eläköityy seuraavan viiden vuoden aikana. Selvitetään myös yhtenä vaihtoehtona ryhmäperhepäiväkotien perustamista. Varhaiskasvatuspalvelujen kysynnän kasvaessa, voisi varhaiskasvatuksen järjestämisen yhtenä vaihtoehtona olla palvelusetelin käyttöönotto. Palvelusetelijärjestelmässä kunta sitoutuu suorittamaan tietyn ennalta määrätyn rahamäärän palveluntuottajalle korvauksena asiakkaalle tuotetusta palvelusta. Varhaiskasvatuksen palvelusetelin enimmäisarvon määrittää sivistyslautakunta. Kunnissa, joissa palveluseteli on käytössä, arvo vaihtelee euron välillä. Sivistyslautakunta hyväksyy palveluntuottajat. Perheelle määritellään palvelusta omavastuuosuus, joka on saman suuruinen kuin kunnallisen varhaiskasvatuksen asiakasmaksu. Palvelusetelijärjestelmästä laaditaan palveluseteli sääntökirja ohjaamaan toimintaa. Palveluseteliä voisi käyttää nimenomaan perhepäivähoitopaikkojen tarjoamiseen. Esioppilaiden siirtämistä koulun tiloihin on jo tehty ja saatu päiväkotiin paikkoja alle esiopetusikäisille lapsille. Paulaharjun päiväkodin molemmat esiopetusryhmät toimivat AKK:n tiloissa elokuusta Poikkijoen päiväkodin tiloissa toimii vielä yksi esiopetusryhmä, mutta sen siirtämistä hankaloittaa tilojen puutteen lisäksi se, että ryhmässä olevat lapset tarvitsevat vuorohoitoa. Päiväkotipaikkojen lisäämiseen tulevaisuudessa nopealla aikataululla on vaihtoehtona yksityisen palveluntuottajan tarjoamien paikkojen lisääminen. Nykyiseen päiväkoti Touhulaan voitaisiin lisätä kahdelle ryhmälle ( 42 lapselle ) paikkoja. Rakennustontilla on tilaa lisärakentamiseen ja kunta voisi hyödyntää jo olemassa olevaa sopimusta yksityisen palveluntarjoajan kanssa. Perusaste Oppilasennusteessa ei ole huomioitu muuttovaikutusta kunnasta pois muuttaneiden eikä kuntaan muuttaneiden oppilaiden määrää. Oppilasmäärissä ovat mukana esiopetuksen oppilaat. Kuntaan muuttoon vaikuttaa työpaikkatarjonnan kehittyminen lähivuosina. Oletuksena on, että kuntaan muuton vuoksi oppilasmäärä ei tule ainakaan keskustaajamassa laskemaan. Perusasteen oppilasennusteet on esitetty seuraavalla sivulla. Lukio Lukion oppilasennuste vuosille on myös esitetty seuraavalla sivulla. Ennusteessa on arvioitu lukioon tuloprosentiksi 45. Oppilasalue Torvinen Vaalajärvi Vuotso Järvikylät Kirkonkylä yhteensä

11 Oppilasennuste (tilastokeskuksen väestöennuste ) Lukion oppilasmäärän kehitys

12 YHTEISTYÖ LÄHIKUNTIEN KANSSA Sodankylä kehittää toimintaansa myös yhteistyössä muiden kuntien kanssa. Yhteistyötä tehdään esimerkiksi yhteisten hankkeiden muodossa. Hankintayhteistyöllä ympäristökuntien kanssa on pitkät perinteet. Sodankylä tutkii jatkuvasti aktiivisesti mahdollisuuksia uusien yhteistyömuotojen löytämiseksi. KASVATUSYHTEISTYÖ KOTIEN KANSSA Keväällä 2018 toteutettiin kysely varhaiskasvatuspalveluista ja koulunkäynnistä huoltajille. Kyselyssä nousi esille uusien opetussuunnitelmien vielä vähäinen näkyminen käytännön kasvatus- ja opetustyössä. Huoltajien osallisuuden lisäämiseen tarvitaan erityisesti kehittämistä. Tästä johtuen jatkuva viestintä huoltajien kanssa on tullut yhä tärkeämmäksi. Päiväkodit ja koulut ovat kehittäneet erilaisia uusia tapahtumia ja muotojakin tapaamisille ja yhteistyölle. Kouluilla ja päiväkodeilla on kotisivut Pedanetissä ja uusia sähköisiä viestintäkanavia on otettu käyttöön. Varhaiskasvatuksessa siirrytään syksystä 2018 alkaen asteittain käyttämään Wilma ohjelmaa, joka mahdollistaa nopeamman ja helpomman viestinnän huoltajien välillä. Huoltajan näkökulmasta henkilöstön tavoitettavuus on tärkeää ja toisaalta oikeus saada ajantasaista tietoa lapsen kehityksestä ja etenemisestä kasvatuksessa ja opetuksessa. Huoltajia pyritään osallistamaan perinteisin keinoin, kuten vanhempainillat, ja kehittämällä uusia koulun ja kodin kohtaamisen muotoja. Vanhempainyhdistysten toiminta alkoi lupaavasti, mutta on viime aikoina hiipunut. Sivistyspalvelut ovat toteuttaneet useita eri oppilaiden hyvinvointia koskevia kyselyitä viime vuosien aikana. Kyselyn tuloksia on käsitelty kouluissa rehtoreiden johdolla oppilaille, huoltajille ja henkilökunnalle. Lisäksi tuloksia on käsitelty eri työryhmissä (mm. opiskeluhuollon ohjausryhmä, koulujen innovaatiotyöryhmät). Lisäksi kyselyiden tuloksia on pyydettäessä esitelty myös sivistyslautakunnalle. Syksyllä 2018 aloitetaan uudistettu nivelvaihetyöskentely monialaisesti alkaen 5. luokalta. Nivelvaihetyöskentelyssä on tarkoitus osallistaa oppilaita ja huoltajia aktiivisempaan toimintaan. HENKILÖSTÖ Nykytilan kuvaus, henkilöstön osaaminen Oppimistapoina on otettu käyttöön mm. vertaisverkostojen hyödyntäminen ja mentorointi. Oppimiskahviloissa saadun palautteen perusteella jatkossa kannattaa panostaa erityisesti vertaisoppimiseen. Edelleen kaivataan koulutusta oman työn, opetusmenetelmien ja laitteiden hallinnassa. Työssä jaksamista tukevaa koulutusta kaivataan myös. Tieto- ja viestintätekniikan kehittämisen koetaan olevan vieläkin kesken ja työssä jaksamisen tukeminen ei ole saanut tavoitteista huolimatta riittävästi huomiota. Varhaiskasvatuksen henkilöstön koulutustarpeet kohdistuvat uuden varhaiskasvatussuunnitelman toteuttamiseen ja näkymiseen käytännössä. Työmenetelmien uudistamiseen on tarvetta, jotta pedagogiikan merkitys työskentelyssä lisääntyisi ja näkyisi enemmän. Pienryhmätyöskentely on koettu mielekkääksi ja sen vaikutus kasvatustyöhön on jo havaittavissa. Koulutusta pedagogiikkaan ja erityisesti pienryhmätyöskentelyyn tarjotaan edelleen henkilöstölle. Pedagogisen kahvilatoiminnan kehittämistä jatketaan. Työyhteisöissä tapahtuneiden isojen muutosten vaikutukset näkyvät vielä tiimeissä. Koulutusta tiimityöskentelyyn tarjotaan henkilöstölle. Vastuullisen tiimityöskentelyn myötä työilmapiiriä ja työhyvinvointia saadaan parannettua. 12

13 Toistaiseksi otettu henkilöstö Toistaiseksi otettujen työntekijöiden työllistämiseksi noudatetaan seuraavia periaatteita: Tehdään sisäisiä siirtoja, jos henkilöllä on kelpoisuus toiseen virkaan tai toimeen, virkaa/toimea pidetään hänelle sopivana, hänen asemansa toistaiseksi otettuna toimen/viranhaltijana ei muutu ja perusteena siirtoon on toiminnan tai tehtävien uudelleenjärjestelyyn liittyvä perusteltu syy ja ellei kysymykseen tule virantoimitusvelvollisuuden muuttaminen. Uusia virkoja ja toimia täytetään toistaiseksi vain, mikäli niissä on pysyvä tarve eikä virkaan ole siirtokelpoista henkilöä. Sivistystoimistosta on parin seuraavan vuoden aikana eläköitymässä kaksi henkeä sihteerin tehtävistä. Toimiston työnjakoa on alettu tarkastella talven 17/18 aikana. Kahden eläköityvän tilalle otetaan vain yksi henkilö. Tällöin toimistolle jää vain yksi Primus/Wilma -pääkäyttäjä. Yhdelle koulusihteerille on sisällytetty Primus/Wilma pääkäyttäjyyttä 20 % työaikaan. Koulusihteerien määrää on sopeutettu. Yleinen suuntaus valtakunnallisesti on ollut se, että jokaisella koululla ei ole enää omaa koulusihteeriä päivittäin koululla. Asiat pystytään hoitamaan sähköisten järjestelmien avulla etänäkin. Koulusihteerin pääohjelmat ovat mm. Primus, P2P ja ESS7. Työ on suurelta osin koulun toiminnan hallinnollista tukemista ko. ohjelmien avulla. Koulusihteerit avustavat kaikkien koulujen Primus-oppilaskorttien perushallinnassa, jotta myös kyläkoulujen kortistot olisivat ajantasaiset loma-ajoista huolimatta. Sivistystoimiston hallinnon vakanssit Sivistysjohtaja Taloussihteeri Hallintosihteeri 1 1 0,5 0,5 1 Toimistosihteeri Yhteensä 4 4 3,5 3,5 3 Perusopetuksen vakanssit Oppilaita Opettajat Koulusihteerit Rehtorit , ,4 2+1 Lukion vakanssit Oppilaita Opettajat Koulusihteerit Rehtori , ,4 1 13

14 JOHTAMINEN Nykytilan kuvaus, johtaminen Lukiossa, Aleksanteri Kenan ja Sompion kouluissa on kokonaistyöaikaan otetut (virka)rehtorit. Akk:ssa on lisäksi kokonaistyöajassa oleva (virka)apulaisrehtori. Sompion koulun rehtroi on myös Vuotson koulun rehtori. Torvisen koulun rehtorin ja Järvikylien ja Vaalajärven koulujen yhteiden rehtorin tehtävät on liitetty luokanopettajan virkoihin. TOIMENPITEITÄ TIIVISTETYSTI Ryhmäkoot Perusopetusryhmien koko on oppilasta siten, että opetusryhmät 1. ja 2. vuosiluokalla ovat enintään 22 oppilasta ja muilla vuosiluokilla enintään 26. Minimi ryhmäkoko on 14 oppilasta, jota pienemmän yhtenäisopetuksen opetusryhmän muodostaminen täytyy pystyä perustelemaan esim. merkittävällä tuen tarpeella ryhmässä. Suositus yhdysluokkien opetusryhmien laskennalliseksi maksimikooksi on 16 oppilasta/opettaja. Ryhmäkoossa huomioidaan tehostetun ja erityisen tuen oppilaat. Valinnaisaineet lukiossa ja perusopetuksessa toteutetaan, mikäli ryhmään tulee vähintään 8 oppilasta pois lukien saamen kielen ja saamenkielinen opetus. Ryhmäkokoja noudatetaan lukien. Perusopetukseen valmistavassa opetuksessa opetusryhmän maksimikoko on 10 oppilasta ja siinä voi olla oppilaita eri vuosiluokilta. Oman äidinkielen opetusta järjestetään, mikäli kieltä puhuvia oppilaita on vähintään kuusi. Johtaminen Rakentamis- tai korjaustarpeiden vuoksi keskustaajaman kouluverkko tulee olemaan hajallaan kehittämissuunnitelman voimassaoloajan. Väistötilojen käyttö on lisännyt hajanaisuutta ja tekee lähijohtamisesta entistä haasteellisempaa. Tämän vuoksi mahdolliset muutokset johtamisjärjestelyihin valmistellaan uusien tilojen valmistumiseen mennessä siten, että käyttöönottovaiheessa voidaan siirtyä uuteen johtamisjärjestelmään. Kunnan strategian valmistuttua syksyllä 2018, alkaa soteratkaisun jälkeisen organisaation suunnittelu. Myös tämä on hyvä huomioida ennen kuin vastuualueiden organisaatioihin tehdään muutoksia. Varhaiskasvatuksen organisaatioon ei ole järkevää tehdä muutoksia, koska se uusittiin Kouluverkko Keskustaajama Keskustaajaman perusopetus sijoitetaan yhteen kouluun, joka rakennetaan koulukeskukseen nykyisen AKk:n tontille. Nykyisiset huonokuntoiset rakennukset hylätään. Uusi koulurakennus toteutetaan elinkaarimallilla yksityisleasingilla kuten rakenteilla oleva hyvinvointikeskus. Kyläkoulut Vuotson koulun aineenopetuksen järjestämisvaihtoehdot selvitetään siten, että mahdolliset uudet järjestelyt voidaan toteuttaa lukuvuonna Vaalajärven koulusta 7-9- lk opetukseen siirtyvien oppilaiden sijoitus selvitetään siten, että mahdolliset uudet järjestelyt voidaan toteuttaa lukuvuonna Selvittelyssä ja suunnittelussa noudatetaan kumppanuuspöytämallia, jossa esim. huoltajien edustajat pääsevät osallistumaan prosessiin. Mahdollisten koulumuutosten yhteydessä kiinnitetään erityistä huomiota tutun kaveripiirin säilymiseen ja koulumatkojen turvallisuuteen. Koulu lakkautetaan, kun oppilasmäärän keskiarvo seuraavan kolmen vuoden aikana jää alle 20 oppilaan. Mikäli koulun peruskorjaustarve on yli 75 %, tulee harkita koulun lakkauttamista. Koulukohtainen arvio koulun lakkauttamisesta tehdään vuosittain talousarvion yhteydessä huomioiden oppilasennuste ja koulun peruskorjaustarve. Lukio siirretään perusopetuksen vastuualueen korvaavalle koulutuksen vastuualueelle alkaen. Henkilöstö Hallinnollisista tehtävissä koulusihteerien määrä on vähentynyt kahdella edellisen kehittämissuunnitelman voimaan tulon jälkeen. Sivistystoimistosta vähenee yksi vakanssi vuoteen 2021 mennessä. Vapautuvista opettajan viroista yksi muutetaan opiskeluhuollon psykologin viraksi. Muita vapautuvia virkoja ei täytetä, mikäli opetustunnit pystytään järjestämään olemassa olevalla resurssilla. 14

15 Varhaiskasvatuksessa on vaikeuksia saada kelpoisuusehdot täyttäviä sijaisia, joten saatavuuden mahdollisesti heiketessä tulee harkita vakituisen sijaisresurssin järjestämistä. Työntekijöiden väliaikaisia ja toistaiseksi tehtäviä siirtoja tarpeen mukaan on käytettävä koko toimialalla. Koulutuksessa jatketaan Ops2016 ja varhaiskasvatussuunnitelman toiminnallisten muutosten vahvistamista ja tavoitteiden toteutumista. Tarvetta on jatkuvasti opettajien, varhaiskasvatushenkilöstön ja myös koulunkäynninohjaajien ICT- koulutukseen. Kasvatusalalla tarvitaan jatkuvaa pedagogista tukea, johon tulee kiinnittää erityistä huomiota niin esimiestyössä, kuin koulutustarjonnassakin. Koulutusmuodoista suositaan vertaisoppimista, mentorointia ja lähikoulutuksia omalla paikkakunnalla. Videoneuvottelu yms. -välineitä tai ohjelmia tulee käyttää aina, kun se on mahdollista. Henkilöstön hyvinvointiin kiinnitetään huomiota järjestämällä henkilöstöilta kerran toimintavuoden aikana ja tyky-toimintaa. Hyvinvointia tukevaan toimintaan ja uutta toimintakulttuuria rakentavalle koulutukselle tulee varata resursseja ennen kuin perusopetus keskitetään keskustaajamassa. Varhaiskasvatuksen järjestäminen Varhaiskasvatuspaikkojen lisäämiseksi selvitellään eri vaihtoehtojen kustannukset ja suoritetaan vertailut (yksityisen päiväkotipalvelun lisääminen, ryhmäperhepäiväkodit ). Määritellään palvelusetelin suuruus ja palvelun tuotannosta laaditaan sääntökirja ohjaamaan toimintaa. Palvelusetelin käyttö olisi tarkoitettu erityisesti perhepäivähoitoon tai ryhmäperhepäivähoitoon. Kunta edesauttaa yksityisen varhaiskasvatuspalvelujen syntymistä mahdollisuuksiensa mukaan esim. vuokraamalla tilat ryhmäperhepäiväkotitoimintaan. Mahdollisen uuden koulurakennuksen yhteyteen suunnitellaan tilat myös varhaiskasvatuspalveluille (esiopetus, päiväkoti). Sivistyspalveluihin perustetaan EPSY-yksikkö (ennaltaehkäisevän ja psykososiaalisen työn yksikkö), jonka tehtävänä on suunnitella ja kehittää kouluverkkouudistuksen yhteydessä koko kunnan oppilashuoltoa esiopetusasteelta toiselle asteelle ja vastata sivistyspalveluiden lasten ja nuorten hyvinvointiin, oppimiseen ja tuen arviointiin liittyvien asioiden koordinoinnista, kehittämisestä ja suunnittelusta. Lisäksi EPSY-yksikkö vastaa lasten ja nuorten hyvinvointia koskevien ohjelmien työstämisestä, kyselyjen tuottamisesta ja tutkimustiedon jalkauttamisesta kentälle (mm. kouluterveyskyselyt) ja toimii aktiivisena yhteistyötahona kunnan ja maakunnan yhteisten lasten, nuorten ja perheiden asioiden hyvinvointipalveluiden kehittämisessä (SOTE-SIVISTYSKUNTA-yhteistyö). Sivistyspalveluiden psykologin viran perustaminen Psykologin palveluiden tarve on kasvanut sivistyspalveluissa viime vuosien aikana ja erityisosaamista lasten ja nuorten parissa tarvitaan lisää. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki, joka takaa psykologipalvelut kaikille kouluasteille esiopetukseen, perusopetukseen sekä lukioihin ja ammatillisiin oppilaitoksiin edellyttää kuraattoripalveluiden lisäksi myös koulupsykologipalveluita. Koulupsykologia ei ole Sodankylässä saatavilla, vaan psykologipalvelut on saatavilla perheneuvolassa, mutta siellä perheneuvolapsykologin palvelut keskittyvät pääsääntöisesti yksittäisten lasten, nuorten ja perheiden ongelmien tutkimiseen ja hoitamiseen. Lasten hyvinvoinnin kannalta erityisen tärkeää on, että apua ja tukea on saatavilla suoraan arjen kasvuympäristöihin, kuten päiväkoteihin ja kouluihin. Psykologityö sivistyspalveluissa on välttämätöntä, kun tavoitteena on lapsiperheiden hyvinvoinnin lisääminen, oppimisen ja kehityksen tukeminen, ongelmien ja syrjäytymisen ehkäisy ja varhaisen tuen järjestäminen. Pedagogista asiantuntijuutta sekä sosiaalialan ja hoitoalan osaamista täydentämään tarvitaan kuntaamme psykologi. Sivistyspalveluiden psykologin tulee olla läsnä päiväkotien ja koulujen arjessa, konsultoida sivistyspalveluiden henkilöstöä ja johtoa sekä osallistua suunnittelu- ja kehittämistyöhön. Psykologityön tarve sivistyspalveluissa on luonteeltaan jatkuvaa ja suunnitelmallista, ei tilapäistä tai harvoin esiintyvää, näin ollen palveluita ei ole syytä ostaa esimerkiksi ostopalveluna yksityisiltä palveluntuottajilta. Ennaltaehkäisevän ja psykososiaalisen työn yksikön perustaminen 15

16 Jäämerentie 1 (PL 60) Sodankylä vaihde puh kirjaamo@sodankyla.fi