Turvallinen maakunta jokaiselle. Inhimillisesti- ammatillisesti - luotettavasti

Transkriptio

1 Turvallinen maakunta jokaiselle Inhimillisesti- ammatillisesti - luotettavasti

2 2 SISÄLTÖ 2 1 PELASTUSTOIMEN PALVELUTASOPÄÄTÖS Toimintaympäristöanalyysi Pelastuslaitoksen tasapainotettu strategia Toiminnan painopisteet palvelutasokauden aikana 5 2 HALLINTO JA TALOUS Pelastuslautakunta Pelastustoimen neuvottelukunta Pelastuslaitoksen organisaatio Henkilöstö Talous Pelastustoimen alueiden välisen yhteistoiminta Pelastustoimen uudistus 13 3 ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY Yhdyskuntarakentaminen Valvonta Turvallisuusviestintä Ikäihmisten kotona asumisen turvallisuus Omatoiminen varautuminen 23 4 VARAUTUMINEN 23 5 PELASTUSTOIMINTA JA VÄESTÖN SUOJAAMINEN Pelastustehtävät Johtamisjärjestelmä Sopimuspalokuntatoiminta Kalusto Väestöhälytinjärjestelmä Väestönsuojelu 34 6 TYÖKYKY JA TESTAUKSET 34 7 ENSIHOITO JA ENSIVASTETOIMINTA 35 LIITTEET

3 3 1 PELASTUSTOIMEN PALVELUTASOPÄÄTÖS Etelä-Karjalan pelastuslautakunta vahvisti ( 26) pelastustoimen palvelutasopäätöksen vuosille Etelä-Karjalan pelastuslautakunta päätti kokouksessaan ( 32) jatkaa voimassa olevan pelastustoimen palvelutasopäätöksen voimassaoloaikaa vuoden 2018 loppuun. 1.1 Toimintaympäristöanalyysi 2025 Etelä-Karjalan pelastustoimen toimintaympäristössä olennaisimpia muutostekijöitä ovat väestö- ja aluerakenteessa tapahtuvat muutokset. Väestön väheneminen, ikääntyminen, yksin asuvien määrä ja väestön keskittyminen taajamiin vaikuttavat myös pelastustoimen palvelujen tarpeeseen ja järjestämistapaan. Aluerakenteessa tapahtuvat muutokset, alueen riskikeskittymät ja uudet turvallisuusuhkat edellyttävät pelastusviranomaisia painottamaan tehtäviään uudella tavalla. Palvelutarpeiden ennustetaan kasvavan taajamissa, mutta palvelutaso tulee kyetä ylläpitämään myös harvaan asutuilla alueilla, joiden väestörakenne painottuu ikäihmisiin. Väestörakenteen muutoksista johtuen ikääntyneille ihmisille tyypilliset onnettomuudet todennäköisesti lisääntyvät. Keskeinen haaste on varmistaa iäkkäiden ihmisten turvallinen asuminen. Ikääntyminen aiheuttaa usein toimintakyvyn alenemista, josta seuraa ongelmia arjessa selviytymiselle. Ikääntyneille tapahtuu eniten tapaturmia kotona. Pelastuslaitosten hälytystehtävät ovat 1990-luvun loppuvuosista lähtien lisääntyneet olennaisesti. Myös kynnys avun pyytämiseen on madaltunut. Aiheettomien automaattisten paloilmoitusten määrä on pysynyt korkeana ja niistä aiheutuu palokunnille runsaasti turhia hälytystehtäviä. Onnettomuuksien keskinäisessä laadussa ja määrässä ei tapahtune suuria muutoksia. Lisääntyvä kansainvälinen kauttakulkuliikenne kasvattaa kuitenkin onnettomuusriskejä etenkin maantieliikenteen osalta. Henkilö- ja omaisuusriskejä lisää myös rakennusten koon kasvu, esimerkkeinä kauppakeskukset sekä liikunta- ja kulttuurirakennukset. Meteorologisten arvioiden mukaan ilmastomuutoksista ja sään ääri-ilmiöistä johtuen vakavien luonnononnettomuuksien kuten myrskyjen, tulvien ja metsäpalojen riskin arvioidaan kasvavan. Kansainvälistyminen tuo mukanaan joukon mahdollisia ulkoisia turvallisuusuhkia kuten energian saannin ongelmat tai kansainvälisen rikollisuuden ja terrorismin laajenemisen Suomeen. Myös monikulttuurisuus kasvaa suomalaisessa yhteiskunnassa. Monikulttuurinen osaaminen on luontevaa elämistä. Mikäli tämä osaamiskehitys häiriintyy tai epäonnistuu, se voi johtaa eri kulttuuriryhmien vuorovaikutuksen vähenemiseen ja syrjäytymiseen. Syrjäytyminen on keskeinen tekijä turvallisuusongelmien taustalla. Syrjäytyminen vaikuttaa yksilön, hänen lähipiirinsä ja laajemmin yhteiskunnan turvallisuuteen. Pelastustoimi pyrkii osaltaan ehkäisemään syrjäytymistä yhteistyössä muiden tahojen kanssa. Yhteiskunnan lisääntyvä riippuvuus laajoista ja monimutkaisista tieto- ja muista teknisistä järjestelmistä lisää yhteiskunnan haavoittuvuutta. Tietojärjestelmiä ja

4 4 energianjakelua mahdollisesti koskevat vakavat häiriöt voivat vaarantaa yhteiskunnan toimivuutta ja väestön turvallisuutta. Viranomaisten on kyettävä nopeaan ja tehokkaaseen toimintaan monenlaisissa yhteiskunnan toimivuutta ja väestön turvallisuutta vaarantavissa häiriötilanteissa. Pelastustoimella on oltava jatkuvat ympärivuorokautiset johtamis- ja toimintavalmiudet. Näitä valmiuksia on tarkoituksenmukaista hyödyntää myös tilanteissa, joissa päävastuu on muilla viranomaisilla. Ympäristöonnettomuuksien torjunta priorisoidaan nykyistä korkeammalle. Infrastruktuurien häiriötilat voivat aiheuttaa vakavia ongelmia yhteiskunnan toiminnoille ja myös turvallisuudelle. Yhteiskunnan teknologinen kehitys asettaa uusia vaatimuksia osaamiselle. Tavoitteena on, että pelastustoimen alueellista järjestelmää hyödyntäen sekä tehtäväkokonaisuuksia järjestellen pystyttäisiin nykyistä tarkoituksenmukaisemmin vastaamaan ajan haasteisiin ja luomaan henkilöstölle mahdollisuus työskennellä pelastustoimen eri tehtävissä vaihtoehtoisia urapolkuja kehittämällä. Hyvä toimintakyky on tärkeää sekä päätoimiselle henkilöstölle että pelastustoimen tehtäväkentässä toimiville vapaaehtoisille. Toimintatapoja pyritään kehittämään siten, että pelastustehtävät voidaan hoitaa tekijäänsä vähemmän kuormittavilla ja nykyistä turvallisemmilla ja tehokkaammilla menetelmillä. Väestö- ja aluerakenteen muutokset sekä ikääntyminen vaikuttavat myös sopimuspalokuntien toimintaan. Työelämän vaatimukset, työsidonnaisuus ja työssäkäyntialueiden laajeneminen vaikeuttavat myös henkilöstön saantia vapaaehtoiseen palokuntatoimintaan. Yksilökeskeisyys ja siihen liittyvä hyötyajattelu voivat myös olla haaste vapaaehtoisorganisaatioille. Vapaaehtoisen toiminnan järjestäminen vaikeutuu tulevaisuudessa etenkin väestökatoalueilla, mikäli siellä ei enää asu riittävästi nuoria. Haasteeseen vastaaminen edellyttää laajempaa yhteistyötä ja uusia toimintamalleja yli organisaatiorajojen. Pelastustoimen palvelutason kannalta on olennaista, että vapaaehtoisen palokuntatoiminnan toimintaedellytykset säilyvät tulevaisuudessakin. Alkaneet muutokset vaikuttavat jo nyt nopean avun saannin turvaamiseen eri vuoden- ja vuorokauden aikoina. 1.2 Pelastuslaitoksen tasapainotettu strategia 2025 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus: Onnettomuuksien määrä ja niistä aiheutuvat vahingot vähenevät. Resurssit ja talous: Palvelut tuotetaan laadukkaasti ja kustannustehokkaasti. Prosessit ja rakenteet: Pelastusorganisaation suorituskyky vastaa onnettomuusuhkien ja riskien edellyttämää tasoa kaikissa olosuhteissa. Henkilöstön osaaminen ja työkyky: Henkilöstön osaaminen ja työkyky vastaavat tehtävien vaatimuksia. Pelastuslaitoksen tasapainotettu strategia 2025 on esitetty liitteessä 1.

5 5 1.3 Toiminnan painopisteet palvelutasokauden aikana Pelastuslaitos pyrkii olemaan johtava onnettomuuksien kokonaisvaltainen ehkäisijä alueellaan. Turvallisuusviestintää tehostetaan. Omatoimista varautumista kehitetään siten, että ihmisillä ja yhteisöillä on hyvät valmiudet estää onnettomuuksia ja toimia oikein onnettomuus- tai vaaratilanteissa. Valvonnan painopistettä siirretään kohteisiin, joissa henkilö- ja paloturvallisuudelle aiheutuva vaara on tavanomaista suurempi ja palokunnan pelastustoimintavalmiusaika on pitkä. Asuinrakennusten ja niihin rinnastettavien kohteiden osalta valvonnan painopistettä siirretään omavalvontaan alueilla, joissa palokunnan pelastustoimintavalmiusaika on lyhyt. Kattavaa kumppanuusverkoston käyttöä tehostetaan. Asumisen paloturvallisuutta parannetaan etenkin erityisryhmien ja iäkkäiden ihmisten asumisen osalta. Turvallisuutta parantavan tekniikan käyttöä pyritään lisäämään hoito- ja hoivalaitoksissa. Kehitetään valmiutta reagoida ja toimia nopeasti onnettomuustilanteissa. Pelastustoiminnassa tarvittava henkilöstö ja sen suorituskyky mitoitetaan vastaamaan pelastustoimen alueen riskejä ja onnettomuusuhkia eri vuodenja vuorokauden aikoina, jotka arvioitujen uhkien ja aikaisempien vuosien onnettomuustilastojen perusteella ovat todennäköisiä. Kehitetään eri viranomaisten yhteistyötä pelastustehtävien hoitamisessa etenkin harvaan asutuilla alueilla. Erheellisien paloilmoituksien määrää pyritään vähentämään. Suuronnettomuus- ja poikkeusolovalmiutta kehitetään. Turvataan teknisesti toimintavarman pelastuskaluston riittävyys. Kehitetään ja yhdenmukaistetaan pelastuskalustoa ja sen tehokasta käyttöä. Varmistetaan riittävät henkilöstöresurssit ja osaavan henkilöstön saatavuus. Pelastustoimen henkilöstölle mahdollistetaan urakehitysvaihtoehtoja. Tarvelähtöisellä työsuojelulla tuetaan ja kehitetään laaja-alaisesti henkilöstön työkyvyn ylläpitoa koko työuran ajan. Ikääntyville palomiehille, joiden työkyky ei mahdollista pelastustehtäviin osallistumista, pyritään järjestämään muita pelastustoimeen kuuluvia tehtäviä eläkeikään saakka. Pelastuslaitosten välistä yhteistyötä kehitetään kaikilla vastuualueilla pelastuslaitosten kumppanuusverkostoa hyödyntäen. Tavoitteena on yhteistyöllä tehostaa kykyä tuottaa kustannustehokkaita palveluita muuttuvassa toimintaympäristössä. Kehitetään suunnitelmallista sisäistä koulutusta sekä osaamisen testausta ja koulutuksen seurantaa. Turvataan riittävät resurssit jatko- ja täydennys-

6 6 koulutuksen osalta. Kannustavaa vuorovaikutteista johtamistapaa kehitetään. Alueen sopimuspalokuntajärjestelmää kehitetään. Edistetään vapaaehtoisen palokuntatyön kiinnostavuutta ja houkuttelevuutta. Kehitetään Etelä-Karjalan turvallisuus- ja valmiustoimikunnan toimintaa. Yhteen sovitetaan, ohjataan ja koordinoidaan sopijakuntien valmiussuunnittelua ja varautumista yhteiskunnan turvallisuusstrategian mukaisesti Kehitetään yhteistyössä terveysviranomaisten kanssa laadukasta, porrasteista ensihoitojärjestelmää maakunnan alueella. Pelastuslaitoksen sisäisen turvallisuustyön (hallinto-, henkilöstö-, fyysinenja tietoturvallisuus) kehittämisessä huomioidaan kansallinen turvallisuusauditointikriteeristö (KATAKRI). 2 HALLINTO JA TALOUS Etelä-Karjalan alueen pelastustoimen hallinnosta vastaa Lappeenrannan kaupunki, jonka ylläpitämä pelastuslaitos vastaa pelastuslainsäädännössä sille määrättyjen tehtävien hoitamisesta Etelä-Karjalan pelastustoimen alueella. Pelastuslaitos on sijoitettu hallinnosta vastaavan Lappeenrannan kaupungin organisaatioon erilliseksi taseyksiköksi. 2.1 Pelastuslautakunta Pelastuslaitoksen hallintoa varten Lappeenrannan kaupunginvaltuusto on asettanut toimikaudekseen jäsenkuntien nimeämistä edustajista Etelä-Karjalan pelastuslautakunnan, joka toimii suoraan kaupunginhallituksen alaisena. Etelä Karjalan pelastuslautakunta on pelastuslain 26 :ssä tarkoitettu asianomainen monijäseninen toimielin ja alueen pelastustoimen pelastusviranomainen. Pelastuslautakunta huolehtii alueen pelastustoimen tehtävistä ja pelastuslaitoksen hallinnosta siten kuin pelastuslaitoksen johtosäännössä on määritelty. Lautakunta on kuntalain (410/2015) 51 :n tarkoittama yhteinen toimielin. Pelastuslautakunnassa on kahdeksan (8) jäsentä ja kullakin jäsenellä henkilökohtainen varajäsen. Jäsenistä ja varajäsenistä Lappeenrannan seutukunta (Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Savitaipale ja Taipalsaari) valitsee viisi (5) jäsentä ja henkilökohtaiset varajäsenet, joista neljä (4) valitsee Lappeenranta. Imatran seutukunta valitsee kolme (3) jäsentä ja henkilökohtaiset varajäsenet, joista kaksi (2) valitsee Imatra. Jäsenet, Lappeenrantaa ja Imatraa lukuun ottamatta, valitaan kullekin toimikaudelle vuorojärjestyksessä kuntien keskenään sopimalla tavalla. Lisäksi niillä sopijakunnilla, joilla ei ole jäsentä pelastuslautakunnassa, on ollut oikeus asettaa läsnäolo- ja puheoikeuden omaava edustaja lautakuntaan. Vuonna 2017 ovat pelastuslautakuntaan kuuluneet

7 Varsinainen jäsen Henkilökohtainen varajäsen Lappeenrannan seutukunta Nikku Juha, pj (Lappeenranta) Mononen Tuija (Lappeenranta) Jäppinen Antti, (Lappeenranta) Hyrkäs Pete (Lappeenranta) Koppo Mirja (Lappeenranta) Kauvo Kirsi (Lappeenranta) Nalli Jari (Lappeenranta) Behm Sami (Lappeenranta) Pelkonen Esa 1.vpj (Luumäki) Junnonen Juha (Lemi) Imatran seutukunta Koponen Lotta 2.vpi (Imatra) Hallikainen Eija (Imatra) Rautsiala Suvi (Imatra) Kallasmaa Petri (Imatra) Rissanen Varpu (Parikkala) Kuru Katja (Rautjärvi) Lappeenrannan kaupunginhallituksen edustaja: Telkkä Tuomas Lisäksi ne sopijakunnat, joilla ei ole jäsentä pelastuslautakunnassa, ovat asettaneet seuraavat läsnäolo- ja puheoikeuden omaavat edustajansa pelastuslautakuntaan: Taipalsaari: Mikkonen Ilpo Varsinainen jäsen Lappeenrannan seutukunta Karhu Jari, pi (Lappeenranta) Vainikka Marko (Lappeenranta) Rosvall Timo (Lappeenranta) Nalli Jari (Lappeenranta) Ohtamaa Leena (Taipalsaari) Imatran seutukunta Nissinen Anne, 1.vpj (Imatra) Kontiainen Kaisa, 2.vpj (Imatra) Terävä Liisa (Rautjärvi) Henkilökohtainen varajäsen Skippari Asko (Lappeenranta) Tapiola-Huomo Kirsi (Lappeenranta) Torniainen Virpi (Lappeenranta) Behm Sami (Lappeenranta) Lerkki Anna (Savitaipale) Oinonen Juha (Imatra) Partanen Jouko (Imatra) Laakkonen Virva (Parikkala) Lappeenrannan kaupunginhallituksen edustaja: Löfman Päivi Lisäksi ne sopijakunnat, joilla ei ole jäsentä pelastuslautakunnassa, ovat asettaneet seuraavat läsnäolo- ja puheoikeuden omaavat edustajansa pelastuslautakuntaan: Luumäki: Pylväläinen Anne Pelastuslautakunta kokoontui vuoden 2017 aikana kuusi kertaa. Käsiteltäviä asioita oli 60.

8 8 2.2 Pelastustoimen neuvottelukunta Sopijakuntien yhteistyöelimenä toimii pelastustoimen neuvottelukunta. Neuvottelukunnan tehtävänä on pelastuslaitoksen toimintaedellytysten suunnittelu ja varmistaminen tekemällä pelastuslautakunnalle esityksiä toiminnan suunnittelua, talousarviota, investointeja ja palvelutason määrittelyä koskevissa asioissa. Neuvottelukuntaan kuuluu kunkin sopijakunnan kunnanjohtaja tai hänen määräämänsä edustaja. Neuvottelukuntaan kuuluivat kertomusvuonna seuraavat henkilöt: kaupunginsihteeri Juha Willberg (pj), Lappeenranta; kaupunginjohtaja Pertti Lintunen/ Rami Hasu (1. vpj), Imatra; kunnanjohtaja Jari Willman (2. vpj), Taipalsaari; kunnanjohtaja Jussi Stoor, Lemi; kunnanjohtaja Anne Ukkonen, Luumäki; kunnanjohtaja Vesa Huuskonen, Parikkala; kunnanjohtaja Harri Anttila, Rautjärvi; kunnanjohtaja Antti Pätilä, Ruokolahti ja kunnanjohtaja Tapio Iso Mustajärvi / Kimmo Kainulainen, Savitaipale. Neuvottelukunta piti vuoden 2017 aikana yhden kokouksen. Lisäksi neuvottelukunta ja pelastuslautakunta pitivät vuoden 2017 aikana yhden yhteisen kokouksen. 2.3 Pelastuslaitoksen organisoituminen Pelastuslaitoksen johtajana toimii pelastusjohtaja. Pelastusjohtajan tehtävänä on johtaa pelastuslaitoksen toimintaa sekä vastata pelastuslaitoksen toiminnallisesta ja taloudellisesta kehittämisestä sekä valvoa, että pelastustoimen tehtävät hoidetaan hyväksytyn palvelutasopäätöksen mukaisesti mahdollisimman tehokkaasti, taloudellisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Pelastusjohtaja toimii pelastuslain 26 :n tarkoittamana Etelä-Karjalan alueen pelastustoimen ylimpänä pelastusviranomaisena. Tehtävien suorittamista varten pelastuslaitos on organisoitu toimintasäännössä riskienhallinnan ja pelastustoiminnan vastuualueisiin. Vastuualueiden päälliköt toimivat pelastusjohtajan alaisuudessa. Vastuualueiden lisäksi pelastusjohtajan alaisuudessa toimii koko pelastuslaitosta palveleva erillinen esikuntapalvelujen yksikkö. Pelastusjohtaja Erkki Hokkasen alaisuudessa vastuualueiden päällikköinä ovat toimineet kertomusvuonna pelastuspäällikkö Ulf Westerstråhle ja riskienhallintapäällikkö Jani Kanerva. Pelastustoimen alue on jaettu pelastustoiminnan osalta kolmeen toimialueeseen. Toimialueiden palopäällikköinä ovat toimineet Esa Viiru (Länsi-Saimaa), Arto Mäkelä (Lappeenranta) ja Jukka Valtoaho (Imatra). Pelastustoiminnan vastuualueella toimii suoraan pelastuspäällikön alaisuudessa resurssitoimisto, jonka toiminnasta on vastannut palopäällikkö Sampsa Lintunen. Pelastuslaitoksen hallinnollinen organisaatio on esitetty liitteessä 2. Johtoryhmä vastaa pelastuslaitokselle asetettujen strategisten päämäärien ja tavoitteiden saavuttamisesta. Johtoryhmään kuuluivat pelastusjohtajan lisäksi

9 9 vastuualueiden päälliköt, palvelualueiden palopäälliköt, resurssitoimiston päällikkö, johtava turvallisuuskouluttaja Ansa Komi, johtava palotarkastaja Simo Viholainen, valmiuspäällikkö Joni Henttu / Johanna Franzen sekä hallintosihteeri Ritva lanttu. Johtoryhmä kokoontui pääsääntöisesti joka toinen viikko. Yhteistyöryhmän tehtävänä on tukea laitoksen johtoa toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamisessa. Yhteistyöryhmään kuuluivat kertomusvuonna johtoryhmän jäsenten lisäksi päällystön edustajana palomestari Sampsa Lintunen (varajäsen palomestari Lasse Vallentin), alipäällystön edustajana vuoromestari Sami Backman (varajäsen vuoromestari Olli Tarhonen), miehistön edustajana ylipalomies Veli-Pekka Kosonen (varajäsen palomies Kai Tiainen) sekä vapaaehtoispalokuntien edustajana Olli Hirvonen Tirilän VPK:sta. Yhteistyöryhmän kokouksiin osallistui myös pääsopijajärjestöjen pääluottamusmiehiä. Yhteistyöryhmä kokoontui vuoden aikana viisi kertaa. Sopimuspalokuntien yhteistyöelimenä toimii sopimuspalokuntien yhteistyöryhmä, jossa käsiteltiin palokuntajärjestelmän toiminnan suunnittelua ja kehittämistä. Yhteistyöryhmään kuuluu jokaisesta Etelä-Karjalan kunnasta valittu edustaja I sopimuskunta. Lisäksi Etelä-Karjalan tehdaspalokunnilla on yksi yhteinen edustaja ja hänellä varamies. Edustajat sopimuspalokuntien yhteistyöryhmään esittää Sopimuspalokunnat Etelä-Karjalan työvaliokunta. Sopimuspalokuntien yhteistyöryhmän puheenjohtajana toimii pelastuspäällikkö. Sopimuspalokuntien yhteistyöryhmään kuuluvat vuosina : Varsinainen jäsen Varajäsen Imatra: Tarkiainen Pasi Vainio likka Lappeenranta Hirvonen Olli Hirvonen Ville Lemi Westerlund Tommy Häärä Jari Luumäki Pylvänäinen Vesa Vallentin Aki Parikkala Neuvonen Esa Huttunen Timo Rautjärvi Nupponen Kalevi Lääperi Jouko Ruokolahti Leppänen Petteri Toivonen Esko Savitaipale Mäkelä Esa Pylkkö Heikki Taipalsaari Tukiainen Jari T ehdaspaloku n nat: Mikko Parikka Ari Häkkinen 2.4 Henkilöstö Vuoden 2017 lopussa pelastuslaitoksen päätoimisen henkilöstön määrä oli 115. Päällystöä oli 27, alipäällystöä 15, miehistöä 70 ja tukipalveluhenkilöstöä 3 henkilöä. Pelastuslaitoksen päätoimisen henkilöstön määrä on pieni alueen tarpeisiin ja määritettyihin riskeihin verrattuna. Henkilöstön määrään on kiinnittänyt huo-

10 10 miota myös aluehallintovirasto valmiustarkastuksessaan. Alueen maantieteellinen muoto ja arvioidut riskit edellyttävät tavanomaista enemmän henkilöstöä ja resursseja, jotta palvelutasopäätöksessä määritellyt tavoitteet saavutetaan kaikilta osin. Henkilöstömäärä etenkin päällystön osalta vaikeuttaa jo nyt pelastustoimen vastuulla olevien lakisääteisten tehtävien toteuttamista. Tämä ilmenee korostuneesti onnettomuuksien ehkäisyn tehtäväkentässä, johon viimeisimmän pelastuslain muutoksen vaikutukset kohdistuivat voimakkaimmin. PELASTUSTOIMEN HENKILÖSTÖ päällystö alipäällystö miehistö tukipalvelut Päätoimisen henkilöstön määrä toimialueittain on esitetty liitteessä 3. Tarvelähtöisellä työhyvinvointitoiminnalla tuetaan ja kehitetään laaja-alaisesti henkilöstön työkyvyn ylläpitoa koko työuran ajan. Ikääntyville palomiehille, joiden työkyky ei mahdollista pelastustehtäviin osallistumista, on pyritty järjestämään muita pelastustoimeen kuuluvia tehtäviä eläkeikään saakka. Työhyvinvoinnin kehittämisessä on huomioitu pelastustoimen valtakunnallisen työhyvinvointihankkeet ja niiden suositukset. Fyysisen toimintakyvyn arviointimenetelmänä on käytetty valtakunnallisesti yhtenäistä arviointijärjestelmää (FireFit). Lappeenrannan kaupungilla työnantajana on käytössään ns. varhaisen avun malli. Mallin tarkoituksena on edistää kaupungin henkilöstön työkykyä, yhtenäistää toimialojen käytäntöjä uudelleensijoitusasioissa sekä tukea esimiesten asiaan liittyvää päätöksentekoa. Tavoitteena on, että jokainen ottaa omaa vastuuta omasta työhyvinvoinnistaan ja tehtävien edellyttämien perustaitojen ja kunnon ylläpitämisestä. Sopimuspalokuntalaisten työ- ja toimintakyvyn ylläpitoa on kehitetty yhteistyössä sopimuspalokuntien yhteistyöryhmän kanssa.

11 Talous Pelastuslaitos toimii itsenäisenä taseyksikkönä Lappeenrannan kaupungin kirjanpidossa. Lappeenrannan kaupunginvaltuusto hyväksyi sille nettomääräisesti sitovan käyttötalouden ja investointien talousarvion. Hyväksytyn talousarvion pohjalta pelastuslautakunta hyväksyi käyttö- ja investointisuunnitelman. Pelastuslaitokselle käyttötalousmenot olivat vuoden 2017 osalta euroa. Käyttötalouden toimintakate oli euroa. Tilikauden ylijäämä kirjataan pelastuslaitoksen taseeseen. Edellisten tilikausienkausien ylijäämä taseessa oli vuoden 2016 lopussa euroa. KÄYTTÖTALOUSMENOT 10,3 M Henkilöstökulut Palvelujen osastot Ainnet tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut kulut KÄYTTÖTALOUS TP 2016 TA2017 TP 2017 Toimintatuotot Toimintakulut Toim intakate Hyväksytyn palvelutasopäätöksen mukaisesti vuoden 2017 talousarviossa investointeihin varattiin euroa (8 euroa/ asukas). lnvestointimäärärahalla sekä investointeihin saaduilla erillisillä avustuksilla voitiin suorittaa seuraavat palvelutasopäätöksessä vahvistetut kehittämissuunnitelman mukaiset investoinnit (nettomenot, alv 0 %): nostolava-auto pelastussukellusauto hydrokopteri turvallisuusviestintäajoneuvo päivystys- / tarkastusajoneuvo 2 kpl pelastuskalusto- ja suojavarusteet paloasema- ja harjoitusaluekalusto johtamisjärjestelmäkalusto alus- / venekalusto

12 12 turvallisuusviestintämateriaali ja valvonnan tietojärjestelmä öljyntorjuntasuunnitelman mukainen öljyntorjuntakalusto (100 %:n korvaus) Yhteistoimintasopimuksen perusteella pelastuslaitoksen käyttö- ja investointimenot jaetaan sopijakuntien kesken asukaslukujen suhteessa. Rautjärvi 2,66% Kuntien maksuosuudet 2017 Ruokolahti 4,02% Savitaipale Taipalsaari Imatra 21,08% Parikkala 3,93% Luumäki 3,70% Lemi 2,36% Lappeenranta 55.84% Imatra Lappeenranta Lemi Luumäki Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Savitaipale Taipalsaari Pelastuslaitoksen tilinpäätöstiedot on esitetty liitteessä Pelastustoimen alueiden välisen yhteistoiminta Pelastuslaitokset ja Suomen Kuntaliitto ovat tehneet sopimuksen pelastuslaitosten välisestä yhteistyöstä - pelastuslaitosten kumppanuusverkostosta. Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto toimii pelastuslaitosten valtakunnallisen yhteistyön alustana. Yhteistyöllä pyritään kehittämään pelastuslaitosten kykyä tuottaa palveluita muuttuvassa toimintaympäristössä. Tavoitteena on, että pelastuslaitosten tuottamat palvelut kansalaisille ovat laadukkaita, tehokkaita ja perustuvat yhdenmukaiseen tulkintaan voimassa olevista säädöksistä ja määräyksistä. Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston avulla vahvistetaan myös pelastuslaitosten roolia ja asemaa yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa. Yhteistyöllä pyritään kehittämään myös pelastuslaitosten tuottavuutta. Kotona asumisen turvallisuus -hankkeessa tehtiin yhteistyötä muutamien pelastuslaitosten ja pelastuslaitosten verkoston kanssa, tavoitteena ajantasainen tiedonkulku ja tiedonvaihto toiminnan tueksi.

13 13 Itä-Suomen pelastuslaitokset ovat tehneet yhteistyötä vuodesta 2004 lähtien. Yhteistyötä on tehty mm. kalusto- ja varustehankinnoissa, yhteisen koulutusmateriaalia tuottamisessa, tilannekuvan tuottamisessa sekä varautumisessa ja valmiussuunnittelussa Pelastustoimen uudistus Pelastustoimen uudistus toteutetaan osana mahdollista maakuntauudistusta. Pelastustoimen järjestämisestä vastaavat jatkossa 18 maakuntaa vuoden 2020 alusta alkaen. Uudistuksessa vahvistetaan valtion ohjausta pelastustoimessa. Vahva ohjaus toteutetaan siten, että valtioneuvosto hyväksyy pelastustoimen valtakunnalliset tavoitteet, ja sisäministeriö ohjaa suoraan 18 maakunnan pelastustointa. Valtioneuvosto voi myös päättää joidenkin pelastustoimen erityistehtävien keskittämisestä yhden tai useamman maakunnan hoidettavaksi. Pelastustoimen uudistuksen tavoitteena on tehokas ja yhtenäinen pelastustoimi koko Suomessa taata kustannustehokas, yhtenäinen ja laadukas pelastustoimi koko maassa varmistaa pelastustoimen resurssien tehokas käyttö niin, että pelastustoimen toimintavalmius ei heikkene varautua myös harvinaisiin suuronnettomuuksiin tai luonnonkatastrofeihin kaikkialla Suomessa sekä varmistaa, että pelastustoimen mahdollisuudet toteuttaa ensihoitoa ja yhteistyöhyödyt sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa säilyvät vahvistaa ja parantaa pelastustoiminnan ja varautumisen valtakunnallista johtamista, suunnittelua, ohjausta, valvontaa ja koordinaatiota. Sisäministeriö arvioi ja valvoo jatkossa pelastustoimen palvelutasoa. Uusi valtion lupa- ja valvontavirasto vastaa pelastustoimen laillisuusvalvonnasta.

14 14 Pelastustoimen päätöksenteko ja tehtävät Pelastustolmen valtakunnallinen ohjaus vahvistuu Pelastus laitos tuottaa pelastustotmen patvefut laatii pelastustoimen patvelukten omavatvontaohjelman varautu u po 1kkeusok> lh1n Maakunta vastaa pelastustolmen jllrjesulmlsesui paattaa pea.stustolmen p,mlvelut.sost.,-por101 petastustolmen palvelujen n tavuudesta org nlaoi pelmistustoimen m.akunnmi Sisäministeriö johtaa, swnnlllelee. je koordinoi v ltak...,..lsesti pelolstusto1nta je.. n vareutumtsta HkA kehrttam1ata halenn huolehtii pelhtustotmen v-kunndlalata vunlatelulata je.. rjestelytaui yhlhnaovlllh mlnlateri&lden je toimialojen totminlh erttytseati lallje-... laten uhkien torjunna arvioi petntustolmen palvelujllrjestelmiln tolmlwutta rvlol je o pelastus toimen palv-aopllll&kalll Valtioneuvosto vahvistaa valtakunnalliset linjaukset päättää tiedonhallintajärjestelmän muutoksista paauaa erityistehlavien keskittamisesta yhdelle tal useammalle pelastuslaitoksellc vahvistaa strategiset tavoitteet päättää palvelurakenteen muutoksista Pelastustoimen päätöksenteko ja tehtävät kaaviona Henkilöstö on pelastustoimen järjestämisestä vastaavan maakunnan palveluksessa. Sopimuspalokuntien kanssa tehtävistä sopimuksista vastaa järjestämisestä vastaavan maakunta. Kuntien omistamat paloasemat jäävät niiden omistukseen ja järjestämisvastuussa olevat maakunnat vuokraavat ne kunnilta. Paloautot ja muu pelastustoimen kalusto siirtyy järjestämisvastuussa olevan maakunnan omistukseen. Kalusto sijoitetaan edelleen maakunnan kaikkiin kuntiin. Pelastustoimen uudistuksen merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät liittyvät pelastustoimen rahoitukseen, omistajaohjaukseen, pelastustoimen palvelutasoon sekä omaisuusjärjestelyihin. 3 ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY 3.1 Yhdyskuntarakentaminen Kertomusvuoden aikana osallistuttiin pyydettäessä maakunnan ja kuntien kaavoitukseen antamalla kaavaluonnoksista lausuntoja ja osallistumalla kuulemistilaisuuksiin sekä neuvotteluihin. Yhteistyötä tehtiin eniten kuntien rakennusvalvontaviranomaisten kanssa antamalla mm. lausuntoja rakennuslupiin. Rakentamisen ohjauksen tehtäväkokonaisuuteen kuului lisäksi suunnittelijoille annettu ohjaus ja neuvonta, erityissuunnitelmien tarkastaminen sekä rakennusten käyttöönottoa edeltävät toimenpiteet.

15 15 Rakennusvalvontaviranomaiselle annettujen lausuntojen määrä lisääntyi edelliseen vuoteen verrattuna. Lausuntoja ja ohjausta annettiin edellä kuvatun lisäksi ympäristöviranomaiselle ympäristöluvista, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto TUKES:lle vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn ja varastoinnin turvallisuudesta sekä Poliisille ilotulitusnäytöksistä. Vaarallisia kemikaaleja käsittelevien tai varastoivien tuotantolaitosten (SE VESO - kohteet) ulkoiset pelastussuunnitelmat ylläpidettiin ao. ohjeiden mukaisesti. Kunta Maankäytön Muut lausun- Muut päätök- Yhteensä ja rakentami- not set sen ohjaus Imatra Lappeenranta Lemi Luumäki Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Savitaipale Taipalsaari Taulukko: Pelastusviranomaisen antamat lausunnot 2017 asiantuntijatoiminnan tehtävissä Rakennusten turvalliseen käyttöön liittyvää opastusta ja neuvontaa järjestettiin ylläpitämällä neuvontapuhelinta ja antamalla ohjausta ja neuvoja alueen korjausrakentajille ja asukkaille. Yhdyskuntarakentamisen osa-alueella käsiteltävät asiat ovat osa pelastuslaitoksen asiantuntijatoimintaa ja pääosin ennakoimattomia tehtäviä, joiden laajuuteen, sisällön vaatimuksiin, ajalliseen kestoon tai etenemisnopeuteen ei voida itsenäisesti juurikaan vaikuttaa. Tilanne asettaa haasteen henkilöstövoimavarojen oikeaan kohdentamiseen ja osaamisen hallintaan. Muutokset riskienhallinnan vastuualueen henkilöstöresursseissa muun muassa eläkkeelle siirtymisen ja muiden virkavapaiden johdosta on osaltaan heijastunut tehtäviin ja asiakkaille annettavaan palveluun. Jatkossa pyritään varmistamaan riittävä asiantuntijaosaaminen ja pelastuslaitoksen henkilöstön kokonaisvaltaisempi hyödyntäminen.

16 Valvonta Valvontatoimintaan kuuluvat palotarkastustoiminta, kemikaalivalvonta, nuohoustoiminnan valvonta sekä muut onnettomuuksien ennalta ehkäisevää toimintaa koskevan lainsäädännön perusteella pelastusviranomaiselle annetut valvontatehtävät. Muilla valvontatehtävillä tarkoitetaan erityisesti asiakirjavalvontaa, jonka tarkoituksena on varmistaa pelastuslaissa ja muissa erityislaissa pelastusviranomaisen valvottavaksi säädettyjen velvoitteiden noudattamista kohteessa. Asiakirjavalvonta perustuu esitettyihin dokumentteihin. Pelastuslaitos ottaa vastaan muun muassa yleisötilaisuuksien ja kiinteistöjen pelastussuunnitelmia, poistumisturvallisuusselvityksiä, ilmoituksia nuohoojilta ja tarkastusyrityksien tarkastuspöytäkirjoja pelastustoimen laitteiden tarkastuksista. Asiakirjoista tehtyjen havaintojen perusteella voidaan käynnistää valvontatoimenpiteitä. Valvontatoiminnan osalta keskeisenä asiana on ollut alueen riskeihin perustuvan pelastuslain mukaisen valvontasuunnitelman toteuttaminen. Suunnitelmaa tarkastetaan vuosittain ja siihen tehdyt suuremmat muutokset käsitellään pelastuslautakunnassa. Muutokset valvontahenkilöstöresursseissa muun muassa eläkkeelle siirtymisen ja muiden virkavapaiden johdosta on osaltaan heijastanut tehtävien hoidon organisointiin ja ennakkosuunnitelman mukaiseen toteutumaan. Valvontatehtävien suorittamisessa pyritään jatkossa hyödyntämään kokonaisvaltaisemmin koko henkilöstön resursseja. Suoritetut valvontatoimenpiteet VALVONTATEHTÄVÄT 2017 palotarkastukset palotarkastukset D kemikaalivalvonta jälkipalotarkastukset yleisötilaisuuksien palotarkastukset omavalvonta asiantuntijapalvelut erityiset palotarkastukset muut palotarkastukset aasia kirjavalvonta a yleiset palotarkastukset ylimääräiset palotarkastukset Kuva: Valvontatehtävien prosentuaalinen jakautuminen vuonna 2017

17 17 Palotarkastuksia ja muita valvontatoimenpiteitä suoritettiin vuoden 2017 aikana yhteensä kpl. Edellisen vuoden 2016 vastaava lukema oli kpl. Kasvua on ollut noin +8, 1 %. Muutos on ollut saman suuruinen kahtena vuonna peräkkäin eli kasvu on ollut kokonaisuudessaan noin 15%, joka johtuu lähinnä tarkentuneesta riskiperusteisuudesta, asiakirjavalvonnasta ja jälkivalvonnasta. Vuonna 2017 tehtävät jakaantuivat seuraavasti: määrävälein valvottavia erityiskohteita (A 1-A6), joissa henkilö- ja paloturvallisuudelle aiheutuva vaara on tavanomaista suurempi, tarkastettiin 636 kpl asuinrakennukset ja niihin rinnastettavat kohteita tarkastettiin omavalvonnan yhteydessä 252 kpl. asuinrakennusten ja vapaa-ajan rakennusten omavalvontaa suoritettiin 4318kpl muita tarkastuksia ja katselmuksia sekä asiakirja valvontaa suoritettiin yhteensä kpl, jakautuen mm. seuraaviin asiakokonaisuuksiin; o jälkipalotarkastukset o erityiset palotarkastukset o ylimääräiset palotarkastukset o yleisötilaisuuksien palotarkastukset o muut palotarkastukset o asiakirjavalvonta o kemikaalivalvonta o asiantuntijapalvelut Vahvistetun valvontaohjeen / -suunnitelman mukaiset valvontatehtävät toteutuivat 97 %:sti (tavoite 100 %) määrävälein valvottavien erityiskohteiden osalta. Asuinrakennusten ja vapaa-ajanasuinrakennusten osalta ensisijaisena valvontamuotona käytettiin omavalvontaa. Omavalvontatehtävät toteutuivat 82 %:sti (tavoite 75 %). Omavalvontaa on täydennetty riskiperusteisilla valvontakäynneillä. Valvontakohteiden määrään vaikutti omavalvontalomakkeiden palautuminen sekä omavalvonnassa havaittujen puutteiden määrä. Asuinrakennusten osalta palotarkastus tehdään omavalvontalomakkeen perusteetta palauttamatta jättäneisiin kohteisiin sekä vapaa-ajanasuinrakennusten osalta noin 5 0 /o:iin. Omavalvonnan 2017 perusteella tarkastettavien kohteiden jälkivalvontaa jatketaan valvonnan vuosikellon mukaisesti vuonna Nuohouksen valvonta Pelastuslaitos päättää nuohouspalvelujen järjestämisestä alueellaan. Vuonna 2017 piirinuohousjärjestelmä oli voimassa Lemin, Luumäen ja Parikkalan kunnissa. Imatran, Lappeenrannan, Ruokolahden, Savitaipalen ja Taipalsaaren alueilla pelastuslautakunta on päätöksellään sallinut rakennuksen omistajan tai haltijan sopia nuohouksesta nuohouspalvelun tuottajan kanssa. Vuoden 2018 alusta sopimusperusteinen nuohousjärjestelmä on voimassa koko pelastuslaitoksen alueella.

18 18 Nuohouksen valvontaa suoritettiin nuohoojien toimittamien vikailmoitusten pohjalta sekä pelastusviranomaisen asuinrakennuksiin ja vapaa-ajan asuinrakennuksiin kohdistaman valvonnan yhteydessä. Kemi kaalivalvonta Pelastuslaitoksen hoitamaan vaarallisten kemikaalien vähäiseen käsittelyyn ja varastointiin liittyviin valvontatehtäviin osallistuivat kaikki valvontatyötä tekevät pelastusviranomaiset. Kemikaali-ilmoitusten ja -päätösten käsittely on ollut keskitetysti yhden palotarkastusinsinöörin tehtävänä ja näin on saatu tehostettua ja yhtenäistettyä lupakäytäntöä. Kertomusvuonna on jatkettu yhteistyötä kunnallisen ympäristöviranomaisen kanssa osallistumalla pohjavesiensuojelun työryhmiin sekä suorittamalla yhteisiä tarkastuksia mm. jakeluasemilla ja autokorjaamoilla. Lisäksi pelastusviranomainen on osallistunut Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (TUKES) tekemiin määräaikaistarkastuksiin vaarallisten kemikaalien laajamittaisen käsittelyn ja varastoinnin kohteissa. Palontutkinta Palontutkinta on toteutettu asiasta annettujen säädösten ja ohjeiden mukaisesti. Palontutkinnan tavoitteena on vastaavien onnettomuuksien ehkäisy ja vahinkojen rajoittaminen sekä pelastustoiminnan ja toimintavalmiuksien kehittäminen. Selvityksen laajuuteen vaikuttaa erityisesti palon seurausten vakavuus. Pelastuslaitoksen palontutkinnassa on kolme tasoa: Taso 1 on palontutkinnan perustaso, joka suoritetaan jokaisesta tulipalosta, mistä vastaa pelastustoiminnan johtaja palontutkintaryhmän tukemana. Ensimmäisen tason palontutkinnassa arvioidaan tulipalon syttymissyy ja sen leviämiseen vaikuttaneet tekijät, palosta aiheutuneet vahingot, vahinkojen laajuuteen vaikuttaneet tekijät, kuten asukkaiden ja henkilökunnan toiminta palotilanteessa sekä pelastustoiminta. Taso 2 on pelastuslaitosten palontutkinnan laajempi taso. Tason 2 tutkinnassa selvitetään tulipalon syy ja perehdytään tarkemmin onnettomuuden laajuuteen vaikuttaneisiin tekijöihin, pelastustoiminta mukaan lukien. Tämän tason palontutkinnan suorittaa pelastuslaitoksen tehtävään koulutettu palontutkija. Tason 2 tutkinta suoritetaan, kun palosta aiheutuu suuria omaisuusvahinkoja, tapahtuu vakava loukkaantuminen tai palokuolema. Lisäksi vuonna 2017 jatkettiin pelastuslaitoksien kumppanuusverkoston palontutkijoiden yhteyshenkilöiden kesken sovittua teematutkintaa aikavälillä Teematutkinnassa tutkittiin tulipaloja, jotka syttyivät asuin- ja yöpymiskäytössä olevissa rakennuksissa ja myös tietyt rakennuspalovaarat, kuten hoitolaitoksessa tai tukiasunnoissa tapahtuneet vaaratilanteet tai yli 65-vuotiaiden asunnossa tapahtuneet läheltä piti-tilanteet. Yli 65-vuotiaiden asunnoissa tapahtuneiden rakennuspalovaarojen tutkiminen on osa KAT-hanketta (kotona asumisen turvallisuus). Taso 3 on palontutkinnan laajin taso, joka suoritetaan tarpeen vaatiessa erityisen merkittävistä tapauksista tai osana muuta tutkintaa. Päätöksen tutkinnan aloittamisesta voi tehdä Onnettomuustutkintakeskus, sisäministeriö, valtioneuvosto tai pelastuslaitos.

19 19 Käytännössä ensimmäisen tason palontutkinta suoritettiin jokaisesta tulipalossa kirjaamalla PRONTO-järjestelmään onnettomuus- ja rakennusselosteiden vaatimat tiedot. Pelastuslaitoksen koulutuettu palontutkintaryhmä suoritti vuoden 2017 aikana yhteensä 22 perustasoa laajempaa palontutkintaa (taso 2). Tason 3 palontutkintoja, eli kansallisesti erittäin merkittäviä tapauksia, ei Etelä-Karjalassa ollut yhtään. Vuoden 2017 aikana tulipaloissa menehtyi yhteensä kolme henkilöä, yksi alle 7 vuotias nainen ja ikävälillä sekä vuotiaat miehet. Kaikki palokuolemat tapahtuivat erillisissä onnettomuuksissa. Kaksi henkilöä loukkaantui vakavasti tulipalossa. Palokuolemat ensitiedon mukaan kunnittain 2010;.!?.F väkilukuun suhteutettuna tem 1 Tarpalsaa11] 3% Sav1ta1p<1le O % 0 % Lappeenranta 9% 3% luulllclkt "' Raut1ärvi,.,. f arikk.lla 48% lmat,a Lappeenrarta luumala Pa11kkala R.autJdl'VI Ruokolahti SaV1ta1pale Lem, Iarpalsaan Kuva: Palokuolemat ensitiedon mukaan kunnittain vuosina väkiluvun suhteen (väkiluku , Kuntaliitto) 3.3 Turvallisuusviestintä Turvallisuusviestinnän palveluita tuotettiin riskiperusteisesti, järjestelmällisesti ja suunnitelmallisesti. Kohderyhmien valinnassa huomioitiin elinkaarimalli ja valtakunnalliset linjaukset.

20 20 Turvallisuusviestinnän elinkaarimalli fildahdrm.uld ), lc.w'alsmtwlnmflr.astarninen. Turvallisuusviestintä toteutui turvallisuusviestintäsuunnitelman (vuosikellon) mukaisesti. Turvallisuusviestintäpalvelut tuotettiin lähipalveluna joustavasti ja laadukkaasti. Määrällisesti tavoitettiin 20 % alueen väestöstä (tavoite 20 %). Perinteisten viestintämenetelmien lisäksi pelastuslaitos on ottanut käyttöön sosiaalisen viestinnän menetelmiä (esimerkiksi Facebook ja Twitter). Turvallisuusviestintää halutaan kehittää eri tilanteisiin (ennen onnettomuustilanteiden syntymistä, onnettomuustilanteiden aikana ja onnettomuuden jälkeen). Kehittämiseen tarvitaan henkilöresursseja ja välineitä sen toteuttamiseksi. Vuoden aikana turvallisuusviestinnän toteuttamiseen suunniteltu koulutusauto hanke saatiin vietyä päätökseen. REK 1172 on noin kolmen vuoden suunnittelun tulos. Sen avulla voidaan kouluttaa ihmisiä sekä se voi toimia myös pitkäkestoisessa onnettomuustilanteessa avustavana yksikkönä. Kuluvan vuoden aikana yhteistyötä poliisin, oppilaitosten sekä sosiaali- ja terveystoimen kanssa on tehostettu. Turvallisuusviestintää alueen päiväkoteihin, perhepäivähoitoon sekä oppilaitoksiin on toteutettu laaditun Oppilaitos- ja varhaiskasvatusyhteistyösuunnitelman mukaisesti. Riskiperusteisen turvallisuusviestinnän painopisteenä ovat olleet iäkkäiden ihmisten lisäksi maahanmuuttajat ja pakolaiset. Olemme olleet mukana eri toimijoiden tilaisuuksissa toteuttamassa kotouttamiseen liittyvää turvallisuuskoulutusta. SPR:N kanssa toteutettiin maahanmuuttajaperheiden vapaaehtoisille tukihenkilöille suunnattu turvallisuuskoulutus, jossa he myös havainnoivat perheissä keskeisiä kodinturvallisuuteen liittyviä asioita ja samalla tutustuttavat suomalaiseen turvallisuuskulttuuriin. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kanssa on tehty ja kehitetty suunnitelmallista koulutusyhteistyötä, erityisenä painopistealueena erityisryhmien asumisturvallisuus.

21 21 Aloitettu yhteistyö kotihoidon kanssa on Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen strategian mukaista toimintaa, jossa haetaan kumppanuussuhteita sekä aktiivista verkottumista eri toimijoiden kanssa onnettomuuksien ennaltaehkäisytyössä. Alkusammutuskoulutuskortti- ja tulityökorttikoulutusta on järjestetty koko alueella kysynnän mukaisesti. Turvallisuusviestintätilasto on esitetty liitteessä 6. Sosiaalinen media Pelastuslaitos on vuoden 2017 aikana kehittänyt sosiaalisen median viestintäänsä voimakkaasti. Sosiaalisen median viestinnällä pyritään tavoittamaan kansalaisia ja sidosryhmiä myös digitaalisia alustaja hyväksi käyttäen entistä tehokkaammin. Sosiaalisessa mediassa on tehty erityisesti kotien turvallisuuteen, paloturvallisuuteen, ikäihmisten turvallisuuteen ja työturvallisuuteen liittyvää viestintää. Lisäksi sosiaalisessa mediassa on tehty onnettomuustiedottamista sekä pyritty välittämään kansalaisille ja sidosryhmille positiivista kuvaa pelastuslaitoksesta työpaikkana ja viranomaisena. Sosiaalisen median kautta on tehostettu myös sopimuspalokuntatoimintaan liittyvää näkyvyyttä ja rekrytointia. Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen sosiaalisen median tilastot vuonna 2017: tavoitettu = henkilö joka on nähnyt pelastuslaitoksen tekemän päivityksen sitoutunut= henkilö joka on reagoinut pelastuslaitoksen päivitykseen jollain tavalla, esimerkiksi tykkäämällä, kommentoimalla tai jakamalla sen eteenpäin Facebook: tavoitettuja , sitoutuneita lnstagram: tavoitettuja , sitoutuneita Twitter: tavoitettuja , sitoutuneita Ikäihmisten kotona asumisen turvallisuustyö Pelastuslaitos jatkoi alueellaan ikäihmisten kotona asumisen turvallisuuden edistämiseksi tehtävää työskentelyä alueella valittujen painopisteiden ja pelastuslaitosten verkostossa sovittujen valtakunnallisten linjausten mukaisesti. Etelä-Karjalan osalta käytetään kokonaisuuden osalta termiä KAT-hanke (kotona asumisen turvallisuus). Keskeisenä tavoitteena on yhdessä maakunnan alueen toimijoiden kanssa kehittää kotona asumisen turvallisuutta ikäihmisten koteihin. Ensivaiheen painopiste on harvaan asutuilla alueilla (pelastustoimen riskiluokka-alue IV), mutta tavoitteena on tuottaa toimintamalli, joka palvelee asumisen turvallisuutta kaikilla riskiluokka-alueilla I-IV. Toimintamallin kehittämisellä vastataan yhteiskunnalliseen muutokseen, jossa kotona asumisen riskikehitys voimistuu väestön ikääntymisen ja laitoksista koteihin siirtyvän sosiaali- ja terveysalan hoitopalveluiden tuottamisen seurauksena.

22 22 Käynnistetyn työskentelyn pääasiallinen kuvaus: muodostaa jäsennelty näkemys kotona asumisen turvallisuuteen vaikuttavista riskitekijöistä maakunnassamme. Riskitekijöinä tarkastellaan syttymiä, tapaturmia ja sähkönjakelun sekä -käytön häiriöitä. arvioida nykyisten toimintamenetelmien hyödynnettävyys tunnistettavien riskitilanteiden hallintaan sekä luoda uusia nykyistä vaikuttavampia käytänteitä. parantaa tiedonkulkua ja yhteistyötä eri toimijoiden kesken tunnistaa henkilöstön turvallisuusosaamiseen liittyviä tarpeita ja kehittää henkilöstön suorituskykyä havaittuja tarpeita vastaavasti huomioida järjestöjen ja muiden keskeisten sidosryhmien näkökulmia toiminnan kehittämisessä ja osallistaa eri toimijoita tiiviimmin osaksi onnettomuuksia ennaltaehkäisevää yhteistyötä. Toimintavuoden aikana käynnistettiin osahanke (KAT 2) toimijaverkoston rakentamiseksi maakunnan alueelle ja tähän liittyvän riskitiedon käsittelymallin luomiseksi sekä vuonna 2016 laaditun ja testatun asumisturvallisuuskortin sähköistämiseksi. Tavoitteena on kytkeä työskentelyyn kiinteästi mukaan alueen viranomaistoimijoiden lisäksi yritykset ja järjestöt (3. sektori), jotka toimivat aihekokonaisuuden ympärillä. KAT 2:n vastuulliset toimijat ovat Eksote (hankkeen nimetty vastuutoimija), pelastuslaitos ja Saimaan ammattikorkeakoulu. Toimintavuoden aikana käynnistettiin osahanke (KAT 3) yhdessä Eksoten ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) sekä Pelastusopiston kanssa. Pelastuslaitos toimii KAT3:n päävastuullisena organisaationa. KAT3-hankkeessa tuotetaan analysoitua tietoa kodin asumisen riskeistä, niiden riippuvuussuhteista ja muodostumismekanismeista (työpaketti 1 ). Hankkeessa tuotetaan myös tietoa Eksoten ja Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen suorituskyvystä kotona asumisen riskien ennakoimiseksi ja torjumiseksi (työpaketti 2). Tiedon perusteella kehitetään riskikehitystä vastaavia, verkostomaisia toimintamalleja kotona asumisen turvallisuusriskien tehokkaaksi torjumiseksi riskien muodostumiskaaren mahdollisimman varhaisessa vaiheessa (työpaketti 3). Em. toimintamallia voidaan soveltaa myös muihin erityisasumisen piiriin liittyvien ryhmien asumisturvallisuuden parantamiseen. Pelastuslaitos osallistuu myös pelastuslaitosten verkoston IKAT- kehittämistyöhön, jolloin tuomme mukaan myös valtakunnallisen ulottuvuuden.

23 Omatoiminen varautuminen 4 VARAUTUMINEN Pelastussuunnitelman laadinta on osa omatoimista varautumista. Pelastuslaitos on ohjannut taloyhtiöiden, yritysten ja laitosten, maatilojen sekä yleisötilaisuuksien pelastussuunnitelmien laadintaa sekä järjestänyt suunnitteluvelvollisille koulutusta turvallisuusviestintäsuunnitelman ja kysynnän mukaan. Yleisötilaisuuksien turvallisuutta on valvottu yhteistoiminnassa poliisin, ympäristötoimen ja rakennusvalvonnan kanssa sekä ohjattu tilaisuuksien järjestäjiä laatimaan pelastusasetuksen mukaiset pelastussuunnitelmat. Pelastuslaitos on järjestänyt yhteistoiminnassa Kaakkois-Suomen Pelastusalanliitto ry:n sekä Maanpuolustuskoulutus ry:n kanssa omatoimiseen varautumiseen liittyviä kursseja vuosisuunnitelman mukaisesti. Varautumisen painopisteenä vuonna 2017 oli Etelä-Karjalan turvallisuus- ja valmiustoimikunnan (EKTurva) toiminnan kehittäminen sekä maakuntauudistukseen valmistautuminen. Pelastuslaitos on vuoden aikana osallistunut aktiivisesti EKTurvan toimintaan. Vuoden 2017 aikana päivitettiin Etelä-Karjalan alueellinen riskinarvio sekä järjestettiin useita alueen yhteisiä harjoituksia. Vuoden 2017 lopussa aloitettiin Etelä-Karjalan alueellisen valmiusharjoituksen EKA2018 valmistelu yhteistyössä Etelä-Suomen aluehallintoviraston ja Pelastusopiston kanssa. EKTurva kokoontui vuoden 2017 aikana yhden kerran ja EKTurvan sihteeristö kahdeksan kertaa. Pelastuslaitos on ollut aktiivisesti käynnistämässä ja kehittämässä maakuntauudistukseen liittyvää alueellista varautumista sekä konsernivarautumista. Viestintåryhmä - teematyöryhmät ff R \:!!?t) - ETE LÄ- PflAITUllAITOI EKTURVA V :'.:WtLAN Eteli-K,1q;i.l,1 Punainen Risti + Röda Korset MA,\NA NM U U TTOVI RAS TO MIORATIONSVERKET Etelä-Karjalan turvallisuus- ja valmiustoimikunta Konsepti kokonaisturvallisuuden yhteensovittarniseenja koordinointiin Etelä-Karjalan maakunnassa Toimii maakunnan ylimmanjohdon suunnittelu- Ja tredonvarhtofoorumma turvallisuus- Ja varautumisasroissa YmpäristOtoimi IT-ryhmä Imatran seutukunta/kunnat Lensi-Saimaan seutukunta/ kunnat Kunta Turva Sihteeristö eksote TULLI Paikalliset ja alueelliset turvallisuustyoryhmlit

24 24 Pelastuslaitos on yhteen sovittanut ja ohjannut sopijakuntien valmiussuunnittelua ja varautumista yhteiskunnan turvallisuusstrategian mukaisesti yhteistoiminnassa kuntien alueellisen varautumisen toimikunnan KuntaTurvan kanssa. KuntaTurvan kanssa on säännöllisten kokoontumisten yhteydessä kehitetty mm. alueen evakuointisuunnitelmaa, kuntien riskinarviointia ja varautumista sähkökatkoihin. Lisäksi pelastuslaitos on ollut mukana järjestämässä kunnille viranomaisradioiden käyttökoulutusta. Yhdessä alueen kuntien ja Eksoten kanssa on kehitetty evakuointeihin varautumista ja siihen liittyvää yhteistoimintaa. Pelastuslaitos on osallistunut aktiivisesti myös maanpuolustukselliseen yhteistyöhön, esimerkiksi Puolustusvoimien paikallispuolustusharjoituksiin ja alueellisen maanpuolustuskoulutuksen yhteistoimintaan. Varautumiseen liittyvä yhteistoiminta Itä-Suomen pelastuslaitosten kanssa on vakiintunut käytännöksi ja yhteisiä tapaamisia on asian tiimoilta vuoden 2017 aikana ollut useita. Ryhmään kuuluvat myös Keski-Suomen pelastuslaitoksen edustajat. Yhteistyöverkostoon kuuluvien pelastuslaitosten kanssa on kehitetty esimerkiksi räjähdys- ja sortumaonnettomuuksiin varautumista sekä aloitettu yhteisten kriisi- ja tehostetun viestinnän mallien kehittäminen. Pelastuslaitoksen sisäisessä varautumisessa on vuoden 2017 aikana kehitetty esimerkiksi laitoksen puhelin- ja viestijärjestelyjä, VIRVE-yhteistoimintaa kuntien kanssa, johtokeskuksen toimintaa sekä päivitetty edelleen pelastuslaitoksen evakuointisuunnitelmia. Varautumista on pelastuslaitoksen sisällä toteutettu tiiviissä yhteistyössä sekä pelastustoiminnan että riskienhallinnan vastuualueiden kanssa. 5 PELASTUSTOIMINTA JA VÄESTÖNSUOJAAMINEN 5.1 Pelastustehtävät Pelastustoiminnan tehtäviä vuoden 2017 aikana oli kaikkiaan (27 45) Suluissa vuoden 2016 määrät. Tehtävät jakautuivat vuonna 2017 mm. seuraavasti: tulipalot, kaikki 354 (363), joista rakennuspaloja 51 (60) liikenneonnettomuudet 365 (362) muut operatiiviset tehtävät 6 (602) tarkastus- tai varmistustehtävät 835 (669), joista 525 (605) autom. paloilmoitintehtävää ensivastetehtävät 572 (518) onnettomuuksissa kuoli 18 henkilöä, joista tulipaloissa 3 (4) onnettomuuksissa loukkaantui 305 henkilöä (350) Onnettomuudet jakautuivat ajankohdittain seuraavasti: kiireisin kuukausi oli elokuu 270 (tammikuu 337) kiireisin viikonpäivä oli perjantai 405 (lauantai 402) kiireisin vuorokaudenaika oli klo 16-17, 169 (klo 14-15, 179)

25 25 Hälytysten kokonaismäärät vuosina tehtävää tehtävää tehtävää tehtävää Tulipalojen aiheuttajana (2016) oli pääsääntöisesti ihmisen toiminta 167 kpl ja toisena syynä laitteen tai koneen vika 99 kpl. PELASTUSTEHTÄVÄT ONNETTOMUUSTYYPEITTÄIN atark.- ja varmistustehtävat Liikenneonnettomuudet a Muut tuli aiot Ensivastetehtävät Rakennuspalot a Muut tehtävät Maastopalot PELASTUSTEHTÄVÄT ONNETTOMUUSTYYPEITTÄIN atark.- ja varmistustehtavät Ensivastetehtävat Rakennuspalot Maastopalot amuut tehtavät DMuut tulipalot Liikenneonnettomuudet

26 26 PELASTUSTEHTÄVÄT % 80 % 60 % 40 % 20% 0% "' : f! :.., c.. c.....j "' s..,...j :i:,.., E ::::, ::::,...J....c: "' ::::, 0::.., ni c.. :! ;;: en "' atark.- ja varmistustehtåvat Liikenneonnettomuudet DMuut tulipalot Ensivastetehtåvåt Rakennuspalot a Muut tehtävåt Maastopalot PELASTUSTEHTÄVÄT KUNNITTAIN % Imatra Lappeenranta Lemi Luumäki Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Savitaipale Taipalsaari 30 PELASTUSTEHTÄVÄT2017 (ilman ensivastetehtäviä) Imatra Lappeenr anta Lemi Luumäki Parikkala Rautjärvi Ruokolaht Savitaipal Taipalsaar Eteläe Karjala TEHTÄVÄT/ 1000 AS

27 27 PELASTUSTEHTÄVÄT RISKIALUEITTAIN % 80% 60% 40% 20% 0% I (6 min) Il (10 min) 111 { 20 min) IV { < 40 min) PELASTUSTEHTÄVÄT KUUKAUSITIAIN l'"'t P""' ;::... - r-,..._ -..., t- - t- - t- - t- t- t- t- - t- - t t- t- t- t- t- t- - t- - t =2015 = PELASTUSTEHTÄVÄT VIIKONPÄIVÄN MUKAAN Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Lauantai Sunnuntai =2015 = I

28 28 PELASTUSTEHTÄVÄT KELLONAJAN MUKAAN L... V / I\ /,, t -... H - - I -,- H - Nopean avun turvaamisen osalta Etelä-Karjalan pelastuslaitos on saavuttanut pääsääntöisesti riskialueet palvelutasopäätöksessä vahvistettujen toimintavalmiusaikavaatimusten mukaisesti koko maakunnan alueella. Myös Lappeenrannan länsialue tavoitetaan kuudessa minuutissa Lavolan paloaseman toiminnan aloittamisen ( ) myötä. Lisäksi Parikkalan Särkisalmelle on valmistunut VPK:n käyttöön uusi paloasema kunnan rakennuttamana YKSIKÖN TOIMINTAVALMIUSAJAN TÄYTTYMINEN KIIREELLISISSÄ TEHTÄVISSÄ 2017 (%) ---- i--.. _ - ""' ,_ ---., I..,_. -.. _ /\1 kip;iivisin /\r ki-illat ja yi)t viikonloput

29 Il "" SS - so ,'b 'b 'b,,$- <l,<l, R "'Ii PELASTUSTOIMINNAN (1+3) TOIMINTAVALMIUSAJAN TÄYTTYMINEN KIIREELLISISSÄTEHTÄVISSÄ2017 (%) - - -!llm- - -!llllm i Arkipäivisin Arki-illat ja yöt viikonloput Pelastustoimintatilastot on esitetty liitteessä 7 (SM:n PRONTO- onnettomuustilastointijärjestelmä ). 5.2 Johtamisjärjestelmä Päivystys- ja varallaolojärjestelmin on varmistettu, että eri pelastusmuodostelmien johtajat saavuttavat onnettomuuskohteet pääsääntöisesti määritellyssä toimintavalmiusajassa. Ryhmänjohtajapäivystys on järjestetty virka-ajan ulkopuolella varallaolona Lemin, Luumäen, Parikkalan, Rautjärven, Ruokolahden ja Savitaipaleen alueilla. Ryhmäjohtajapäivystykseen osallistuvat kelpoisuuden omaavat päällystö ' alipäällystö- ja miehistöviranhaltijat sekä pelastuslaitoksen hyväksymät, yksikönjohtajakoulutetut ja tehtävään nimetyt sivutoimiset sekä sopimuspalokuntien henkilöt. Päätoimisesti miehitettyjen paloasemien työvuorojen johtamisesta ovat vastanneet vuoromestarit tai paloesimiehet. Joutsenossa työvuoron toiminnasta on vastannut päivystävä palomestari. Joukkueenjohtajapäivystys (P31) on järjestetty siten, että pelastustoimen alueella on välittömässä johtamisvalmiudessa yksi päällystöviranhaltija. Päällystöviranhaltija on ollut asemavalmiudessa Joutsenon paloasemalla. Työaika on kaksivuorotyö. Päällikkövarallaolo (P20) on järjestetty suuronnettomuuden johtamisvalmiuden turvaamiseksi sekä muita päällekkäisiä tehtäviä varten siten, että pelastustoimen alueella on virka-ajan ulkopuolella varallaolossa yksi päällystöviranhaltija. Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen suuronnettomuusvalmius tarkoittaa kah-

30 30 den pelastuskomppanian muodostelmaa (pelastusyhtymä), joka kykenee keskeytymättömään toimintaan. Suuronnettomuusvalmius tulee kyetä perustamaan kahden tunnin kuluessa ensimmäisen yksikön hälytyksestä. Muodostelmien johtajat on koulutettu siten, että heillä on oltava kyky johtaa seuraavaksi suurempaa pelastusmuodostelmaa. Tehokkaan pelastustoiminnan johtamisen tukena ylläpidetään Itä-Suomen tilannekeskusta (ISTIKE). Se on toteutettu yhteistyössä Itä- ja Kaakkois-Suomen viiden pelastuslaitosten kanssa siten, että kukin pelastuslaitos päivystää 24/7 vuoroviikoin. Tilannekeskus ylläpitää jatkuvaa tilannekuvaa pelastustoiminnan valmiudesta sekä pelastustoimen toimintaympäristössä tapahtuvista muutoksista. Tilannekeskus toimii myös osana omaa suuronnettomuuksien johtokeskusta ja tukee tarvittaessa pelastustoiminnan johtamista laajoissa onnettomuustilanteissa. 5.3 Sopimuspalokuntatoiminta Etelä-Karjalan pelastustoimen alueella toimi neljän päätoimisesti miehitetyn paloaseman lisäksi 28 sopimuspalokuntaa. Päätoimisia palomiehiä ympärivuorokautisessa työvuororytmityksessä on Lappeenrannan keskuspaloasemalla, Lavolassa, Joutsenossa sekä Imatralla. Sopimuspalokunnista kaksi on teollisuuspalokuntia, kolme on sivutoimista palokuntaa ja 21 on vapaaehtoista palokuntaa. Sopimuspalokuntatoiminta on pysynyt Etelä-Karjalassa vakaana, vaikka savusukellusvalmiuteen liittyvistä testeistä suoriutuminen hyväksytysti tuottaa haasteita useissa palokunnissa. Lisäksi henkilöstön määrä etenkin pienissä palokunnissa hiipuu uhkaavasti eikä hälytyksille lähtijöitä tahdo aina löytyä. Lappeenrannan VPK rakennutti uuden paloaseman Ratakadulle. Paloasema valmistui helmikuussa Kunnat ovat ylläpitäneet sopimuspalokuntien toimitiloja tekemällä niihin pieniä korjauksia. Vainikkalan paloaseman olemassaoloa ja tulevaisuutta selvitettiin, mutta päätöksiä asiasta ei tehty. Nuijamaan paloasema kärsii puolestaan homevaurioista. Lappeenrannan kaupunki selvittää uusien tilojen hankkimista tai rakentamista, mutta omistajuutta ja rahoitusta koskevaa päätöksentekoa vaikeutti meneillään oleva maakuntauudistus. Asioita on selvitelty muutaman vuoden ajan, eikä mitään konkreettisia parannuksia ole tullut myöskään vuoden 2017 aikana. Pää- ja sivutoimisen henkilöstön vaatimuksia palkkasaatavista käsiteltiin työmarkkinajärjestöjen keskusneuvotteluissa. Päätöksiä asiassa ei tehty.

31 31 Palokuntakoulutus 2017 Kurssi Aika Osallistujia Paikka Kurssinjohtaja Palokuntien ensiapu Lemi Mikko Kuismanen Sammutustyökurssi Lappeenranta Matti Pöntinen Savusukellusja Lappeenranta Henri Häkkinen kattotyöskentely Tommi Martikainen Turvallisuusviestintä Imatra Vesa Kultanen Metsäpalontoriunta Taipalsaari Jukka Kinnunen Vauriotuhopuiden raivaus Taipalsaari Antti Vihtonen Ölivntoriuntakurssi Laooeenranta Juuso Punnonen Sammutustyökurssi Imatra Risto Hallikainen Yhteensä 101 Store-seurantajärjestelmään kirjattiin Etelä-Karjalan sopimuspalokunnille yhteensä suoritetuntia (harjoitukset, hälytykset, kurssikoulutus, oppitunnit ja muut tapahtumat). Etelä-Karjalan sopimuspalokuntien suoritetunnit vuosilta on esitetty palokunnittain liitteessä 8. Etelä-Karjalan palokuntanuorten toimintatilastot vuodelta 2017: Etelä-Karjalan pelastustoimialueella toimii yhteensä 18 palokuntanuoriso-osastoa. Toimintavuoden aikana Särkisalmen VPK on aloittanut nuoriso-osaston toiminnan. OSASTOMÄÄRÄT - ETELÄ-KARJALAN PELASTUSTOIMIALUE LAPPEENRANTA IMATRA Toimivien nuoriso-osastojen määrät vuosina

32 32 Nuoriso-osastoissa toimii yhteensä 307 nuorta ja 173 ohjaajaa. Palokuntanuorten määrä on jatkanut hienoista nousuaan(+ 7,5 % / 23 nuorta), Myös ohjaajien määrä on noussut(+ 5,8 % / 10 ohjaajaa). Jäsenet TAPAHTUMAT PELA Alue Palokunta: Poikia Tyttöjä Yht Nuoria Ohjaajia Yht Kaikki Kertaa Osallistujat E-K IMA Imatran VPK E-K IMA Parikkalan VPK E-K IMA Ruokolahden VPK E-K IMA Simpeleen VPK E-K IMA Särkisalrnen VPK E-K IMA Tainionkosken VPK E-K LPR Joutsenon Palokuntanuor E-K LPR Lappeenrannan VPK E-K LPR Lauritsalan VPK E-K LPR LeminVPK E-K LPR Luumäen PvPK E-K LPR Nuijamaan VPK E-K LPR RutolanVPK E-K LPR Savitaipaleen PvPK E-K LPR Taipalsaaren VPK E-K LPR Tirilän VPK E-K LPR Vainikkalan VPK E-K LPR Ylämaan VPK Tilanne Tilasto Muutos edellisestä vuodesta 7,5% 5,8% 3,3% 19,5% Särkisalrnen VPK:lla aloitettu vuoden 2017 aikana palokuntanuoriso-osaston toiminta Toiminta-alueiden jäsen ja tapahtumatiedot tilanteen mukaisesti JÄSENMÄÄRÄT - ETELÄ-KARJALAN PELASTUSTOIMIALUE POJAT 150 TYTÖT OHJAAJAT 100 so Osastojen jäsenrakenteessa ei ole tapahtunut suurempia muutoksia. Tyttöjen osuus on kääntynyt kasvuun vuotiaiden nuorten määrät ovat koko ajan kasvaneet ja osuus on nyt yli 60 %.

33 33 Osastojen tapahtuma-, osallistujamäärät ja aktiivisuudet ovat kasvaneet toimintavuoden aikana. 800 TAPAHTUMAT- ETELÄ-KARJALAN PELASTUSTOIMIALUE LAPPEENRANTA IMATRA Kaavio tapahtumamääristä TAPAHTUMIIN OSALLISTUNEIDEN MÄÄRÄT - ETELÄ-KARJALAN PELASTUSTOIMIALUE LAPPEENRANTA IMATRA Kaavio osallistujamääristä Kalusto Pelastustoiminnan edellyttämä ajoneuvojen ja muun pelastuskaluston laatu, määrä sekä uusimistarve on määritelty riskianalyysiin perustuvassa kalustostrategiassa, jonka on vahvistanut pelastuslautakunta.

34 34 Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen hallinnassa oli kertomusvuonna 2017 seuraava kalusto: Johtoauto 2 Säiliöauto 17 Sammutusauto 22 Kalustoauto 12 Muu pelastusauto 6 Öljyntorjuntalautta 2 Vene 23 Miehistöauto 9 Moottori kelkka 4 Mönkijä 4 Nostolava-auto 2 Raivausauto 4 Ambulanssi 0 Tarkastusauto 13 Ensivasteauto 4 Vesi sukellusauto 2 Vaahtoauto 1 Siirtolava / Kontti 20 Kevyt perävaunu 74 P5 johtoauto 8 Säiliösammutusauto 2 Koukku lava-auto 1 5.5Väestönhälytinjärjestelmä Väestön varoittamista varten on ylläpidetty väestöhälytinjärjestelmää. Hälyttimien kuuluvuusalueella asuu Etelä-Karjalassa noin 77 % väestöstä. Kiinteisiin puhelinjohtoihin perustuvat hälyttimien ohjausyhteydet korvataan niiden kalleuden takia viranomaisradio-ohjauksella. Järjestelmää ja laitteistoa kehitetään vuosittain. 5.6Väestönsuojelu Pelastustoimialueella oli vuoden 2016 lopussa eritasoisia suojapaikkoja yhteensä henkilölle. Näistä yleisissä väestönsuojissa suojapaikkaa, asuinrakennusten väestönsuojissa suojapaikkaa ja työpaikkarakennusten väestönsuojissa suojapaikkaa. 6 TYÖKYKY JA TESTAUKSET Sisäministeriön ohjeen mukaan pelastuslaitosten tulee testata määräajoin savu-, vesi- ja kemikaalisukellusta suorittavien pelastajien työkykyisyys. Ohje koskee sekä ammattihenkilöstöä että sopimuspalokuntalaisia. Testiin sisältyy lihaskunnon sekä hengitys- ja verenkiertoelimien testaukset sekä ns. Oulun mallin testiradan suorittaminen. Testaukset suorittaa pelastuslaitoksen työfysioterapeutti, jonka apuna on koulutettuja testaajia.

35 35 Pelastuslaitoksella toimii vakinaisessa työsuhteessa fysioterapeutti / liikunnanohjaaja. Hänen tehtävänään on ohjata, neuvoa ja auttaa pelastajia liikkumaan ja kuntoilemaan vapaa-ajallaan oikein ja tehokkaasti. Fysioterapeutin työhön kuuluu lisäksi auttaa ja keskittyä niiden pelastajien työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseen, joilla on liikuntaelin- tai muita sairauksia ja on vaikeuksia saada testejä läpi. Fysioterapeutti auttaa myös sopimuspalokuntalaisia tarpeen mukaan. Pelastuslaitoksen työpäivään on lisätty pelastajille ohjattua liikuntaa, josta on saatu pelkästään myönteistä palautetta. Seurannan perusteella pelastajien työ- ja toimintakyky on parantunut, lääkärissä käynnit vähentyneet eikä hakeutuminen ennenaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle ole lisääntynyt. Sopimuspalokuntien osalta savusukeltajien määrä on vähentynyt etenkin pienissä maaseutupalokunnissa, joissa väki vähenee ja vanhenee. Testien osalta on ollut havaittavissa, että vuoden lopulla maksettava erillinen lisä hyvin suoritetusta testistä on lisännyt myös sopimuspalokuntalaisten aktiivisuutta suorittaa testejä ja pitää kunnostaan parempaa huolta. 7 ENSIHOITO JA ENSIVASTETOIMINTA Ensihoidon toiminnallinen järjestämisvastuu kuuluu Eksotelle. Ensihoitopalvelujen ja pelastustoiminnan yhteistyötä koordinoi yhteistyöryhmä, johon kuuluvat Eksoten akuuttisairaalan johtaja, ensihoidon ylilääkäri, ensi hoidon ja tehostetun kotisairaanhoidon palvelupäällikkö ja Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja ja pelastuspäällikkö. Etelä-Karjalan pelastustoimen alueella järjestetään ensivastetoimintaa pelastuslaitoksen, sivutoimisten palokuntien ja sopimuspalokuntien toimintana. Imatralla ja Lappeenrannassa pelastuslaitos huolehtii ensivastetoiminnasta. Lemillä, Luumäellä, Parikkalassa, Rautjärvellä, Ruokolahdella, Savitaipaleella, Taipalsaarella ja Lappeenrannan keskustaajaman ulkopuolella (Joutseno, Vainikkala, Nuijamaa sekä Ylämaa) ensivastetehtävistä vastaavat alueiden sopimuspalokunnat. Ensivastetoiminnalla tarkoitetaan sairaankuljetusta tukevaa kiireellistä henkeä pelastavaa toimintaa, kuten vakavasti loukkaantuneen tai sairastuneen henkilön ensiapua, tilan arvioimista ja hoidon aloittamista tapahtumapaikalla. Ensivastetehtäviä vuonna 2017 oli 572 kappaletta, joka oli 22 % kaikista pelastustoimintatehtävistä. Ensivastetoiminnasta on tehty erillinen sopimus pelastuslaitoksen ja Eksoten välillä.

36 36 ENSIVASTETEHTÄVÄT 2017 Imatra Lappeenranta Lemi Luumäki Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Savitaipale 4% Taipalsaari

37 1 LIITE 1 (3) PELASTUS LAITOS PELASTUSTOIMEN STRATEGIA2025 TURVALLINEN MAAKUNTA JOKAISELLE Visio 2025 Toimintaajatus Etelä-Karjala on turvallinen maakunta jokaiselle, jossa jokainen ottaa vastuuta turvallisuudesta ja jossa pelastuslaitos johtavana onnettomuusriskien hallitsijana on osaava, luotettava, yhteistyöhakuinen ja jonka tuottamat kustannustehokkaat palvelut vastaavat uhkia ja asiakkaiden tarpeita kaikissa olosuhteissa. Etelä-Karjalan pelastuslaitos vastaa kaikissa olosuhteissa lainsäädännön sekä sopijakuntien siltä edellyttämistä palveluista asiakaslähtöisesti ja kustannustehokkaasti hyvää kumppanuusverkostoa hyödyntäen. Arvot Turvallisuus on yhteinen asiamme: Inhimillisesti Ammatillisesti Luotettavasti Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Resurssitja talous Prosessitja rakenteet Henkilöstön osaaminen ja työkyky Strategiset tavoitteet Onnettomuuksien ja vahinkojen määrä laskee Palvelut tuotetaan laadulla ja kustannustehokkaasti Pelastusorganisaation suorituskyky vastaa onnettomuusuhkien ja riskien edellyttämää tasoa Henkilöstön osaaminen ja työkyky vastaavat tehtävien vaatimuksia Kriittiset menestystekijät I Turvallisuus on luonnollinen osa jokapäiväistä elämää Ihmisillä ja yhteisöillä on hyvät valmiudet toimia onnettomuus- tai vaar-atilanteissa Resur-ssit tasapainossa palvelutason kautta määriteltyjä tehtäviä Tehokas ja str-ategian mukainen r-esur-ssien käyttö Palvelut tuotetaan asiakaslähtöisesti lähellä asiakasta kumppanuussuhteita hyödyntäen Tal"koituksenmukainen palvelur-akenne Vastuu oman osaamisen ja työkyvyn kehittämiselle. Riittävät r-esur-ssitjatko- ja täydennyskoulutuks-n Kannustava, henkilöstöä arvostava ja sen hyvinvointia edistävä vuor-ovaikutteinen johtamistapa Kiir-eelliset pelastustehtävät voidaan suoritta viivytyksettä ja tehokkaasti Kattava palokuntajärjestelmä ja kumppanuusvel"kosto Tehokkaatja sujuvatydinja tukipr-osessit Vapaaehtoisen palokuntatyön kiinnostavuus

38 2 PALVELUTASOPÄÄTÖKSEN TOTEUTUMINEN 2017 Pelastustoimen osalta sitovana tavoitteena on, että pelastustoimen palvelutaso vastaa alueen onnettomuusuhkia ja pelastustoimen palvelut tuotetaan hyväksytyn palvelutasopäätöksen mukaisesti. Strategiset tavoitteet Toiminnan painopisteet Toimenpiteet Tavoite 2017 Toteuma 2017 Yhteiskunnallinen Onnettomuuksien eh- Turvallisuuskoulutus toteute- 20 % as. määrästä I v 20 % vaikuttavuus käisyä parannetaan si- taan vahvistetun vuosisuunnisäisen turvallisuus-ohje!- telman mukaisesti. man mukaisesti onnettomuuksien määrä ja niistä aiheutu- Määrävälein suoritettavat val- 100 % tavoitteesta 94 % vontatehtävät toteutetaan vat vahingot vähenevät Erityiskohteiden (A 1-A6) valvahvistetun valvontasuunni- vontatehtävistä toteutui 97 telman mukaisesti. %. Asuinrakennusten ja niihin rinnastettavien kohteiden valvontatehtävistä toteutui 89 %. Omavalvonta suoritetaan 82 % omavalvontasuunnitelman 75 % velvollisista mukaisesti. Onnettomuus- ja vaarati- I riskialue: 70 % / 54 % lanteissa tehtävät suori- Kiireellisissä pelastustehtä- 75 % Il-riskialue: 83 % / 69 % tetaan viivytyksettä ja te- vissä onnettomuuskohteen 11I-riskialue: 99 % / 94 % hokkaasti saavuttaa ensimmäinen yk- yhteensä: 90 / 85 % sikkö / toimintakykyinen pelastusryhmä vahvuudella 1 +3 riskiruudulle asetetussa toimintavalmiusajassa. 20 Pelastustehtävät < 20 I as

39 3 Strategiset tavoitteet Toiminnan painopisteet Toimenpiteet Tavoite 2017 Toteuma 2017 Resurssit ja Resurssit vastaavat ris- Palvelut tuotetaan vahvistet- Toimintakate kien kautta määriteltyjä tujen määrärahojen puitteissa talous palvelut tuotetaan laadulla ja kustannustehokkaasti tehtäviä. Kuntien maksuosuus 74 /asukas käyttötalous 74 / as Kalusto on teknisesti toi- Teknisesti toimintavarman inv. määräraha 8 / as. 8 /asukas mintavarmaa ja tehokkaassa käytössä pelastuskaluston riittävyys kalustostrategian mukaisesti Prosessit ja Palvelut tuotetaan asia- Henkilöstön määrä ja tarkoi- Päätoimisen henkilös- 88 rakenteet kaslähtöisesti ja jousta- tuksenmukainen sijoittelu tön määrä 88 / vasti lähellä asiakasta koko alueelle as. pelastusorganisaation suorituskyky vastaa onnettomuusuhkien ja riskien edellyttämää tasoa sopim uspalokuntalais- 4 ten määrä 5 / as. Henkilöstön osaami- Osaamisen kehittäminen Ohjaava ja kannustava osaa- Toimintakykyisyys säi- Koulutus-/ harjoitusseuranta, nenjatyökyky koulutussuunnitelman misen kehittäminen ja toimin- lyy hyvänä palokuntakatselmukset sekä mukaisesti sekä hyvän takyvyn ylläpito toimintakykytestaukset suoritoimintakyvyn ylläpitämi- tettu. henkilöstön osaaminen nen. ja työkyky vastaavat tehtävien vaatimuksia Kehityskeskustelut vähintään 1 / v suoritettu Työhyvinvoinnin kehittäminen Työhyvinvointikysely suoritettu

40 LIITE 2 Etelä-Karjalan pelastuslaitos Pelastusjohtaja Esikuntapalvelut Hallinto Hallintosihteeri Varautuminen Valmiuspäällikkö Riskienhallinta Riskienhallintapäällikkö Resurssitoimisto Palopäällikkö Johtoryhmä Yhteistyöryhmä Sopimuspalokuntien yhteistyöryhmä Ensi hoito EKSOTE - EKP Ensi hoidon palvelupäällikkö Yhdyskuntarakentaminen Riskienhallintapäällikkö Valvonta Johtava palotarkastaja Länsi-Saimaan Lappeenrannan toimialue toimialue Palopäällikkö Palopäällikkö Imatran toimialue Palopäällikkö Turvallisuusviestintä Johtava turvallisuuskouluttaja Riskienhallintatehtäviin osallistuminen Ensivastetoiminta

41 PÄÄTOIMINEN PELASTUSHENKILÖSTÖ 2017 LIITE 3 Länsi-Saimaan Lappeenrannan Imatran YHTEENSÄ toimialue toimialue toimialue Tehtävänimike Muutos Pelastusjohtaja Pelastuspäälli kkö Riskienhallintapäällikkö Palopäällikkö Valmiuspäällikkö Paloinsinööri Palotarkastusinsinööri Apulaispalopäällikkö Johtava palotarkastaja Johtava turvallisuuskouluttaja Palomestari 2 5, ,6 10,6 0 Palotarkastaja 1, ,5 1,5 Turvallisuuskouluttaja Pelastussuunnitteli ja Valmiussuunnitttelija Va Imi usta rkasta ja Vuoro mestari Paloesimies Ka lustoesi mies Vastaava kalustonhoitaja Yli palomies Palomies Fysioterapeutti Kalustonhoitaja Hallintosihteeri Toimistonhoitaja Osastosi hteeri Toimistosihteeri Kanslisti Yhteensä 6,5 68, ,6 115,1 1,5 Asukasmäärä Asukasmäärä % Henkilöstömäärä% Henkilöstömäärää/ as

42 LIITE41(4) ETELÄ-KARJALAN PELASTUSLAITOS KÄYTTÖTALOUS TP2015 TP2016 TA2017 TP2017 ERO Esikuntapalvelut Pelastustoiminta Riskienhallinta TP17-TA17 TA TOT. TA TOT. TA TOT Toimintatuotot Mwntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut tuotot Toimintakulut Palkat ja palkkiot Henki lösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeetja tavarat Avustukset Vuokrat Muut kulut Toiminta kate

43 1 ETELÄ-KARJALAN PELASTUSLAITOS KUNTIEN MAKSUOSUUDET PELASTUSTOIMEN KÄYTTÖTALOUS- JA INVESTOINTIMENOISTA 2017 Kunta Asukasluku Maksuosuus Käyttöta lousme not Investoinnit YHTEENSÄ % % Imatra ,08 21, Lappeenranta ,84 55, Lemi ,36 2, Luumäki ,70 3, Parikkala ,93 3, Rautjärvi ,66 2, Ruokolahti ,02 4, Savitaipale ,71 2, Taipalsaari ,70 3, ,. YHTEENSÄ ,00 100,

44 3 ETELÄ-KARJALAN PELASTUSLAITOS TULOSLASKELMA Liikevaihto , ,15 rvlateriaalit ja palvelut , ,33 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,02 Palvelujen ostot , ,31 Henkilöstökulut , ,47 Palkat ja palkkiot , ,32 Henkilösivukulut , , 15 Eläkekulut , ,85 Muut henkilösivukulut , ,30 Poistot ja arvonalentumiset , ,53 Suunnitelman mukaiset poistot , ,53 Arvonalentum i set ,00 Liiketoiminnan muut kulut , ,83 Liikeylijäämä , ,99 Rahoitus tuotot ja -kulut -34,05-5,87 Muut rahoitustuotot 4,68 0,00 Korkotuotot 0,00 0,00 Muille maksetut korkokulut -38,73 0,00 Muut rahoituskulut 0,00-5,87 Ylijäämä ennen satunnaisia eriä , ,12 Ylijäämä ennen poistoeroa ja varauksia , ,12 Poistoeron lisäys/vähennys , ,47 Vapaaehtoisten varausten lisäys/vähennys , ,00 Tilikauden ylijäämä , ,65

45 4 ETELÄ-KARJALAN PELASTUSLAITOS TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Tietokoneohjelmistot Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto Ennakkomaksut ja keskener hank VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Myyntisaamiset Muut saamiset Yhdystili YHTEENSÄ , , ,01 0, , ,46 0, , , , , , , , , ,01 833, , ,30 0, , , , , , ,46 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Perus pääoma Edellisten tilikausien ylijäämä Tilikauden yli/alijäämä POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero Vapaaehtoiset varaukset VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Saadut ennakot Ostovelat Muut lyhytaikaiset velat Siirtovelat YHTEENSÄ , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,46 5

46 ETELÄ-KARJALAN PELASTUSLAITOS RAHOITUSLASKELMA VUODELTA Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut 0,. 0,. Muut tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin Käyttöomaisuuden myyntitulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta 82 0 Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat

47 ..:,: LIITE 5 1 (3) Ete I ä-karj ala Suoritetut yleiset palotarkastukset il,o 0 : >..:,: ::::, -... "'. '"' "' - - :i:: > 'ii.....c..:,:.....:,: JY :ni :,: 0 "' ::::, $ Q...:,: ::::,..:,: e ::i g -..c ;s.!!!. :!.!!!.... > s J:1... ;il.!!!. - - "' -... ::::,..:,:..:,: il +' - :!.;, "'.....c ::::,..:,:..:,: "' ; "' J:1 i e a "' 0 ::::,.E :;; ::::,.....:,: ;; ::::,..:,: > ::::,..:,: 0 0 1il ä "'... ::::, 0 ::::,.!!!. :! la -i!: la > >..:,:.t!i +>..:,: ::::,.....:,: 0.;, l :! ;; "' i!! -!;; > 0 :! 0 ::::, "iii" o ;::..:,: "' a - 1i _; :ie ::::,,S! -.;,... Q. ::::, '"' o.n 0... E "' Q. 0 :ie Q. Q. rn <( <( 0 > 0 > "' ::::, <( '.,, Kunta <( <( <( : :a -... '"" Imatra Lappeenranta Lemi Luumäki Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Savitaipale Taipalsaari Yhteensä Etelä-Karjala Asiakirjavalvonta pääluokittain 2017 Paloteknisten laitteistojen käyttöönotto-, 0mavalvontakohteet Pelastussuunnitelmat Yleisötapahtumien pelastussuunnitelmat vannennus- ja määräaikaistarkastuspöytäkirjat Kunta Muu asiakirjavalvonta Yhteensä Imatra Lappeenranta 152S Lemi Luumäki Parikkala 41S ") Rautjärvi 19") Ruokolahti Savi taipale Taipalsaari 34E Yhteensä 43U

48 2 Etelä-Karjala Kunta Omavalvonta 2017 Vaaditut omavalvonta- Vapaa-ajan suoritettu asiakirjavalvonta Asuinrakennukset Luokittele mattomat Palautus-% asiakirjat (lkm) asuin rakennukset yhteensä (lkm) Imatra 786 fi Lappeenranta Lemi Luumäki Parikkala Rautjärvi Ruokolahti 621 U Savi taipale Z Tai palsaari 4fi Yhteensä Z Etelä-Karjala Kemikaalilainsäädännön nojalla tehtävät tarkastukset ja päätökset pääluokittain 2017 Kemikaalilainsäädännön nojalla tehtävät Kemikaalilainsäädännön nojalla tehtävät Kemikaalilainsäädännön nojalla tehtävät Kunta tarkastuskäynnit asiakirjavalvonnat päätökset Yhteensä Imatra so Lappeenranta Lemi Luumäki Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Savitaipale Taipalsaari Yhteensä

49 3 Etelä-Karjala Asiantuntijapalvelut pääluokittain 2017 Kunta Rakentamisen ja maankäytön suunnittelun ohjaus Muut lausunnot Muut päätökset Yhteensä Imatra Lappeenranta Lemi Luumäki Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Savitaipale Taipalsaari Yhteensä

50 LIITE 6 1(2) Etelä-Karjala Turvallisuusviestintätilasto 2017 Kunta Väkiluku Tilaisuuksien lukumäärä Osallistujien lukumäärä Osallistujia väkiluvusta(%) Imatra Lappeenranta Lemi Luumäki Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Savi ta i pal e Tai pal saari Yhteensä Etelä-Karjala Turvallisuusviestintä toteutustavan mukaan 2017 Kunta Valistuskampanja Messut tai muu yleisötilaisuus Turvallisuusneuvonta Turvallisuuskoulutus Mediaviestintä Yhteensä Imatra Lappeenranta Lemi Luumäki Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Savitaipale Tai pa I saari Yhteensä

51 -<... "''"'" E". fis m ;r.! 6 I.. i q in a g " t: a!.. ii"...., V, "' "'"O E :; if "' ".....!Il i 6 s. -!. ii t lll. 2. :... i!,. iil iil,,. al z,: - oj' f il::..:,, "l.. iil ; lo n nn lnln lnln nn, 11 11, 'IO lo o,_ "'"' lölö lölö "'"' lo n nn lnln lnln nn ' n Ini Ini n n pal\l!I PlippaakoslmJla? Vllsaastl\lesllla Tapatum111pelva PaN11 paloase:milla Omi palohlrjoitus: Palovaioltln ptl\li Mw pabtun1lllsu L&1.1llkon tapattutb Muukampinja N "" NO N N u, "",,_ N """' e: "" u, "" "' u, u, "' :;; 0 "'0 i;:: u, N N,,_ Ihmiset (ylei5et ve lvo llis uudet) Alle kouluikäiset Perusloulun 1-6-lookilt Perusloulun 7-9(10) -lookl Lukioiden jil ammatillisten oppililitosten opislcelijilt o u, "' lt>rlea-a5teen Il w W N w"' W N t,i N Il! N o t:w 1 11,_ - - -,_,_,_,_ - - 'on nn lnln lnln nn ' n nn lnln lnln.n Tolrrinta Pe:Bstu.tol1'1'1!!neslttely As:urrisentuN11lllsws PalotU\lalllsu1.& Alllo-iaroltln Polsturristurwllisuu. Hitän1..mero omettortuustllarteessa,_ hllrbtllantelslln _,_,_,_,_.. - VaraLturriren romaallajan MuutLN alllsuu.viestlnta N:>ul-at11!... '111 N.. lw 1.. w 1515 < AlkusarrrnLtu; 'Il w.. 0 o l!j t:l - i)!., w.. "w w ArjentuNalllsws TuN!l ka\le ;; n ÖN In lnln n c»':.. Alloreliall 5',,,, n nn lnln lnln.. :.': c Pelastu;swmltelm " - ::i.. 'i,i '" 1- 'e N NN IAI '" N n nn lnln lnln N<'> lo n nn lnln lnln nn,_ o o få ;; PolsturristuMlllsuu; N... e Tolmrta t-at&tllarteessa TUltyokouh.Jus: Ti.Jisakki TuUP)!siikki-lrterventlo Muutull?)!sakklloulutu. En.lapU<OUutus:.. 0 o Kuntlenjottorytrnlen, o peratl l\llne nkou utus,,..,u.. n,_ lo<> "'"' lölö I<>'- - "' 'on nn lnln lnln nn \111lrTiUS10rprlsaatblHn ValniussuuirlttelwnlllttV'Ji loulutu. Satellytu,valllswskoUutus va-or&uo J1en e111 seen kuiro!i15apltoon liltty., 11,_ n nn lnln lnln n,_ - - n- Ini 1-1 MuukouhJu; '111 '"...,-.. lö 0 "'"' löl0 I<>'- -o fedlo Soslaall- ja terveysalan tu\lalorttlkouutus TV "' u, lo 0 N "" "' opp ilil itoste n o pis Ice I ij;lt lkälhmi5et Asuinrakennusten asukk:ilil... 0 ON "' Varllimiehet Yhle isöje n, j:irje,töje nym. i:;:: o NO """' j:i5enet Milahilnmuunaj;lt "'0 00 o 00 Nu, Virkamiehet ja lootta mus mle het "' N... Suurlyle isö $"" "' l)j "" "'"' Il> "'"" < Yritykset, lilitollietj;i oile llihenkilöt !;; < Päivä lx> ito he nkilö kunta [ "'0 00 o o o Oppllilito5te n henkilökunta "'' "'0 o "' ::r Yritysten, liike- ja Q. teollisuuslilito5te n ::r i;:: 0 00 "'0 o... 0 henkilökunta 3 Holtolilitosten a- he nkilö kunta Il! o "'' 00 ON t:; 00 :i' Majoitus lil ldce Ide n "' 0..,... he nkllö kunta Kotll<iyntej:i te levät henkilöt Pe la5tu55 u un nite lma n laatijat (asu Ini.Ilot) Pelilstllisuunnite lman laatijat (hoilolailoki;et) Pe la5tu55 u un nite lma n laatljat(yrltyki;et) Pelilstllisuunnite lman laatijat (yleisötilai,uudet) Poistu ml51u Nai lis uusse 1v it yllie n laatijat Väestö115uoje loorganisaatl oon kuuluvat Väestönsuojelun johto- j;i eritylshe nkilöstö Muut väestö115ooje loorganisaatio on kuuluvat lo<> "'"' lölö I<>'- - "' lrternet ll!h:let Muu lohderyhmä Muu lohderyhmä lo n nn lnln lnln nn Muu i;:: N N o 00 u, l,l I>( llll1!;: li :.1 l!l l,l Vtteena c; I,; ::;; N u, """' 00 "' Yhteens N

52 LIITE 7 1 (8) Etelä-Kariala Pelastustoimen tehtävät onnettomuustyypeittäin 2017 Tapahtumakunta 0 ni a. ::, "' -".. "' l! a. "' ::, -".. "' a. 0 t!.. :i!: ni a. :iti ::, :::J 0 ni.e- ] ::, ::, :i!: "' ::, ::,!, t: :::; "' ::, ::, E c "ijj ;;; "' ::, ::, E 0 t: ::,...,.... iä ::, E ::, 0 E ::, 0 "' Imatra % Lappeenranta % Lemi % Luumäki % Parikkala % Rautjärvi % Ruokolahti % Savi taipale % Taipalsaari % Yhteensä o sn % ,.. ::,.s::.. ti i ::, 111 UJ... E.. t;.. "ijj a....e"'.s::...e.. t;.. "ijj a... E ;"' ui,...1:! ::, s 0 :i::,.. ::,.s::.. ö ::, ::, <(,.... t;...s:: ::, t; "ijj a. ::, ::, :i!:.. 'lll.1: >

53 2 Etelä-Karia la Pelastustoimen tehtävät onnettomuustvvoeittäin :, :, "' :, :, 0 "' ;;;. 0 E E - '"' > 0 "la ;;; "'.!!-!l j:i i,:, :, :, > ] "' "'..,.., "' :, :, 0 0 "' "'.., :, "' Is - "" "' :!!: "' :i:... :;; "' ::; :!!: "' 0 > ; :, "" ::; -' w Vuosi , % ' ' ) % l ' ( 100 7, % 4 ' ' ( % l 4 l Yhteensä 24.! !1 241 " V l % "' "i äi. Etelä-Karja la Pelastustoimen tehtävät kuukausittain 2017 Tapahtumakunta Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Yhteensä Imatra so 575 Lappeenranta Lemi Luumäki Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Savitaipale Taipalsaari Yhteensä

54 3 Etelä-Karja la Pelastustoimen tehtävät viikonpäivän mukaan 2017 Tapahtumakunta Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Lauantai Sunnuntai Yhteensä Imatra Lappeenranta Lemi Luumäki Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Savitaipale Taipalsaari Yhteensä Etelä-Karjala Pelastustoimen tehtävät kellonajan mukaan ö ::::: ;::;,.:; ::.,::; :::. :::. N,..:i N 'Dl 6.:. N m J, J, r.!. ob d, 6.:. N m J, J, r.!. ob d, 6.:. N m GI N N N N !! Tapahtumakunta > Imatra 11 l Lappeenranta Lemi Luumäki l l Parikkala l l l Rautjärvi l l Ruokolahti l Savitai pal e l Taipalsaari Yhteensä

55 4 Etelä-Karjala Toimintavalmiusaikatavoitteiden täyttyminen 2017 Ensimmäisenä kohteessa olleen yksi kön toimi ntaval m iusai ka Pelastustoiminnan toimintavalmiusaika (mmm:ss) : :-- "' :-- "' : "' "' "' :n, :..: E "' =..: :n, :0 :n, :n, :n, m :n,..: m E E E ;;; "' E :::, 5 E "' :::, E E o 5 :::, E E :::,..: e :::,.;, :::,..: 5 5 e :::,.;,..: > i:: e :..: t; 5 5 i:: e : -= -=.,; i,j "' > -=... :::, i,j "' : > "' : : >... > "' : >... <LI <LI "' e > "' <LI '6 (LJ "' "' e '6 ;;;... :n, äj "'... :n, ;;; "'... : :n, (LJ ;;; :... :n, (LJ :n, :n, :n, :n,... e w I- E :; : w I-... I- :!9 I- E.c.c :. "' : o.c : (LJ <LI (LJ I- I-... "' I- - ;! "' Tapahtumakunta.!=. Imatra : :47 Lappeenranta : :56 Lemi : :17 Luumäki : :20 Parikkala : :49 Rautjärvi : :08 Ruokolahti : :10 Savitaipale : :14 Taipalsaari : :31 hteensä : :56 : Etelä-Karjala Riskiluokka tapahtumahetkellä (2013-) -... Toimintavalmiusaikatavoitteiden täyttyminen 2017 Ensimmäisenä kohteessa olleen yksikön toimintavalmiusaika Pelastustoiminnan toimintavalmiusaika (mmm:ss) "ni "' "' c :,ä.. 1 e e - (LJ :n, (LJ -j! E j! j! ;;; :n, "' > e "' :n,' u; :s :n, E n "' iii. :E : j! <LI... e..t:. :I :n:i ==:-... E j! <LI :n, E c:.: J: 1S,....:... :E :n, 1S,. I- :n, :ffi"... :n, :i <LI E I- i.::i I- "' I- i.::i o I :21 Il : :22 IV :06 Naapurivaltio :00 Yhteensä : :54 12:26 11:16 16:54 0:00 13:56

56 5 Etelä-Karjala Tapahtumaku nta Tehtävien lukumäärä Välittömässä vaarassa olleita Uhattuna olleet ja pelastetut henkilöarvot 2017 Henkilöarvot Pelastuslaitoksen pelastamia Onnettomuudessa osallisena olleet henkilöt Pelastuslaitoksen välittömästä vaarasta pelastamat henkilöt Pelastuslaitoksen pelastamat henkilöt, joilla ei välitöntä vaaraa Pelastuslaitoksen evakuoimat henkilöt Imatra Lappeen ranta Lemi Luumäki Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Savi taipale Taipalsaari Yhteensä Etelä-Karjala Vuosi Palokuolemat ensitiedon mukaan ikäluokittain Al le 7 vuotta Alle 7vuotta 7-15 vuotta 16-6Swotta 16-ZSwotta 26-6Swotta Yli 6Swotta 7-14wotta V Uotta 18-24wotta vuotta 65-74wotta Yli 74vuotta Ei voida arvioida Yhteensä < < < Yhteensä l 6 s

57 6 Etelä-Karjala Henkilövahingot 2017 Onnettomuudesta aiheutuneet henkilövahingot Pelastustoiminnassa pelastushenkilostölle aiheutuneet henkilövahingot Tehtävien Onnettomuudessa va kav asti Onnettomuudessa llevä<tf Pelastustolmnna<sa kuolleet Pelastustolmlnnassa loukkaantuneet Onnettomuudessa kuolleet (lkm) l1>ukkaantunelta yhteensä (lkm) lukumäärä loukkaantuneet (lkm) loukkaantuneet (lkm) pelastushenkllöt (lkm) pelastushenkllöt (lkm) Tapahtumakunta Imatra Lappeenranta Lemi Luumaki Parikkala Rautjarvi u 0 0 Ruokolahti Savi taipale uo Tai palsaari u 0 1 Yhteensä :ia; 0 2 Etelä-Karjala Uhattuna olleet ja pelastetut arvot rakennuspaloissa ja rakennuspalovaaroissa 2017 Henkilöarvot Omaisuusarvot Tapahtumakunta Tehtävien lukumäärä Vaarassa olleet (lkm) Pelastetut (lkm) Evakuoidut (lkm) Uhatut arvot ( euroa) Pelastetut arvot ( euroa) Omaisuusarvoist:a pelastettu (%) Imatra Lappeenranta fO Lemi foo Luumäki Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Savi taipale Taipalsaari Yhteensä 161!

58 7 Etelä-Karjala Arvio tulipalon pääasiallisesta aiheuttajasta 2017 Tapahtumaku nta Ihmisen toiminta Eläin Luonnontapahtuma tai -ilmiö Koneen tai laitteen vika Palovaarallinen aine Muu syy Ei voida arvioida Yhteensä Imatra Lappeen ranta Lemi Luumäki Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Savitai pale Taipalsaari Yhteensä Etelä-Karjala Arvio tulipalon tahallisuudesta 2017 Tapahtumakunta Tahallinen luottamuksellinen (huolimattomuus/ varomattomuus) Vahinko tai tahaton Ei voida arvioida Yhteensä Imatra Lappeenranta Lemi Luumäki Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Savitaipale Taipalsaari Yhteensä

59 8 Etelä-Karjala Automaattiset paloilmoitukset 2017 Paloilmoituksen erheellisyys llmoittaneiden eri Tehtäviä/ilmoittanut Tehtävien lukumäärä Rakennuspaloja (lkm) Rakennuspalovaaroja (lkm) Kyllä Ei Ei tiedossa Erhe-% Tapahtumakunta laitteistojen lkm laitteisto keskimäärin Imatra Lappeenranta Lemi Luumäki Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Savi taipale Tai pal saari Yhteensä Etelä-Karjala Vahingot maasto- ja metsäpaloissa 2017 Tapahtuma kunta Maastopalojen I ukumäärå Joista metsäpaloja Palanut maastoala yhteensä ( ha) Josta palanut metsäala (ha) Palanut metsäala keskimäärin (ha) Imatra 10 1 O,l! 0,01 0,01 Lappeenranta ,13 0,02 Luumäki ,3 0,85 0,28 Parikkala 2 1 0,25 0,25 0,25 Rautjärvi 1 0 0,4 0 0 Ruokolahti 2 1 1,02 0,02 0,02 Savitaipale 4 4 1,01 0,51 0,13 Taipalsaari 5 3 3, 3,05 1,02 Yhteensä ,17 4,82 0,23

60 LIITE 8 Sopimuspalokuntien toiminta Harjoitus- ja oppitunnit Hälytystunnit Kurssikoulutustunnit Muiden tapahtumien tunnit Testit Yhteistunnit Armilan Kourulanmäen VPK IHvtin VPK lmatranvpk Joutsenon palokunta Kuivasensaaren VPK s" 83 Laooeenrannan VPK Lauritsalan VPK LeminVPK " 2530 Luumäen palokunta Nuiiamaan VPK Parikkalan VPK / palokunta { 1858 Rautiärven VPK Ruokolahden VPK / palokunta Rutolan VPK o" Saaren VPK Savitaipaleen palokunta { " 2923 Simpeleen VPK / palokunta Särkisalmen VPK Tainionkosken VPK " " 2821 Taipalsaaren VPK / palokunta Tirilän VPK Uukuniemen VPK " 181 Vainikkalan VPK Viirun VPK Ylämaan VPK o" " 623 YHTEENSÄ