ETELÄ-KARJALAN PELASTUSLAITOS TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Etelä-Karjalan pelastuslautakunta , 16

Transkriptio

1 ETELÄ-KARJALAN PELASTUSLAITOS TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013 Etelä-Karjalan pelastuslautakunta , 16

2 1 SISÄLTÖ 1 PELASTUSTOIMEN PALVELUTASOPÄÄTÖS Toimintaympäristöanalyysi Pelastuslaitoksen tasapainotettu strategia Toiminnan painopisteet palvelutasokauden aikana HALLINTO JA TALOUS Pelastuslautakunta Pelastustoimen neuvottelukunta Pelastuslaitoksen johtoryhmä ja yhteistyöryhmät Pelastuslaitoksen organisaatio Henkilöstö Talous ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY Yhdyskuntarakentaminen Valvonta Turvallisuusviestintä Omatoiminen varautuminen Varautuminen ja valmiussuunnittelu PELASTUSTOIMINTA JA VÄESTÖNSUOJAAMINEN Pelastustehtävät Johtamisjärjestelmä Palokuntatoiminta Koulutus Kalusto Väestönhälytysjärjestelmä Väestönsuojaaminen ENSIHOITO LIITTEET

3 2 1 PELASTUSTOIMEN PALVELUTASOPÄÄTÖS Etelä-Karjalan pelastuslautakunta vahvisti ( 25) pelastustoimen palvelutasopäätöksen vuosille Palvelutasopäätös oli voimassa saakka. Etelä-karjalan pelastuslautakunta vahvisti ( 26) pelastustoimen palvelutasopäätöksen vuosille Palvelutasopäätös on voimassa saakka. 1.1 Toimintaympäristöanalyysi 2025 Etelä-Karjalan pelastustoimen toimintaympäristössä olennaisimpia muutostekijöitä ovat väestö- ja aluerakenteessa tapahtuvat muutokset. Väestö väheneminen, ikääntyminen, yksin asuvien määrä ja väestönkeskittyminen kasvukeskuksiin vaikuttavat myös pelastustoimen palvelujen tarpeeseen ja järjestämistapaan. Aluerakenteessa tapahtuvat muutokset, alueen riskikeskittymät ja uudet turvallisuuden uhat edellyttävät pelastusviranomaisia painottamaan tehtäviään uudella tavalla. Palvelutarpeiden ennustetaan kasvavan kasvukeskuksissa ja palvelutaso tulee kyetä ylläpitämään myös harvaanasutuilla alueilla, joiden väestörakenne painottuu ikäihmisiin. Väestörakenteen muutoksista johtuen ikääntyneille ihmisille tyypilliset onnettomuudet todennäköisesti lisääntyvät. Asumisen turvallisuuden keskeinen haaste on varmistaa iäkkäiden turvallinen asuminen. Ikääntyneiden yksin asumiseen liittyy useita turvallisuusriskejä. Ikääntyminen aiheuttaa usein toimintakyvyn alenemista, josta seuraa ongelmia arjessa selviytymiselle. Kotona tapahtuvat tapaturmat ovat ikääntyneiden yleisin tapaturmatyyppi. Syrjäytyminen on keskeinen tekijä turvallisuusongelmien taustalla. Syrjäytyminen vaikuttaa yksilön, hänen lähipiirinsä ja laajemmin yhteiskunnan turvallisuuteen. Pelastustoimi pyrkii osaltaan ehkäistä syrjäytymistä yhteistyössä muiden tahojen kanssa. Pelastuslaitosten hälytystehtävät ovat 1990-luvun loppuvuosista lähtien lisääntyneet olennaisesti. Kyse on osin tehtäväkentän laajenemisesta erityisesti ensihoitopalvelujen tehtävissä (ensivastetehtävät). Myös kynnys avun pyytämiseen on madaltunut. Aiheettomien automaattisten paloilmoitusten määrä on pysynyt korkeana ja niistä aiheutuu palokunnille runsaasti turhia hälytystehtäviä. Onnettomuuksien laadussa ja määrässä ei tapahtune suuria muutoksia. Lisääntyvä kansainvälinen kauttakulkuliikenne aiheuttaa kuitenkin kasvavia onnettomuusriskejä etenkin maantieliikenteen osalta. Ilman erityisiä toimia onnettomuudet ja niistä aiheutuvat vahingot todennäköisesti lisääntyvät jonkin verran. Ihmishenkien menetyksiä ja omaisuusvahinkoja aiheuttavien suurten onnettomuuksien riskit kasvavat, kun yhteiskunnan toiminnot keskittyvät yhä suurempiin yksiköihin, kuten kauppakeskuksiin, kuljetusvälineisiin ja urheilusekä muihin kokoontumistiloihin.

4 3 Kansainvälistyminen tuo mukanaan joukon mahdollisia ulkoisia turvallisuusuhkia, kuten ympäristöuhat, energian saannin ongelmat, kansainvälisen rikollisuuden tai terrorismin laajenemisen Suomeen. Monikulttuurisuus kasvaa suomalaisessa yhteiskunnassa ja kansainvälisen toiminnan jatkuvasti vilkastuessa. Monikulttuurinen osaaminen on luontevaa elämistä. Mikäli tämä osaamiskehitys häiriintyy tai epäonnistuu, se voi johtaa eri kulttuuriryhmien vuorovaikutuksen vähenemiseen ja syrjäytymiseen. Ongelma vakavoituu, mikäli muodostuu alueita joilla asuu runsaasti syrjäytyneitä tai muutoin muusta yhteiskunnasta eristäytyneitä maahanmuuttajia. Yhteiskunnan lisääntyvä riippuvuus laajoista ja monimutkaisista tieto- ja muista teknisistä järjestelmistä lisää yhteiskunnan haavoittuvuutta. Tietojärjestelmiä ja energianjakelua mahdollisesti koskevat vakavat häiriöt voivat vaarantaa yhteiskunnan toimivuutta ja väestön turvallisuutta. Viranomaisten on kyettävä nopeaan ja tehokkaaseen toimintaan monenlaisissa yhteiskunnan toimivuutta ja väestön turvallisuutta vaarantavissa häiriötilanteissa. Pelastustoimella on oltava jatkuvat ympärivuorokautiset johtamis- ja toimintavalmiudet. Näitä valmiuksia on tarkoituksenmukaista hyödyntää myös tilanteissa, joissa päävastuu on muilla viranomaisilla. Ympäristöonnettomuuksien torjunta priorisoidaan nykyistä korkeammalle. Infrastruktuurien häiriötilat voivat aiheuttaa vakavia ongelmia yhteiskunnan toiminnoille ja myös turvallisuudelle. Yhteiskunnan teknologinen kehitys asettaa uusia vaatimuksia osaamiselle. Tavoitteena on, että pelastustoimen alueellista järjestelmää hyödyntäen sekä tehtäväkokonaisuuksia järjestellen pystyttäisiin nykyistä tarkoituksenmukaisemmin vastaamaan ajan haasteisiin ja luomaan henkilöstölle mahdollisuus työskennellä pelastustoimen eri tehtävissä vaihtoehtoisia urapolkuja kehittämällä. Hyvä toimintakyky on tärkeää sekä päätoimiselle henkilöstölle että pelastustoimen tehtäväkentässä toimiville vapaaehtoisille. Toimintatapoja pyritään kehittämään siten, että pelastustehtävät voidaan hoitaa tekijäänsä vähemmän kuormittavilla ja nykyistä turvallisemmilla ja tehokkaammilla menetelmillä. Väestö- ja aluerakenteen muutokset sekä ikääntyminen vaikuttaa myös sopimuspalokuntien ja vapaaehtoisen pelastuspalvelun toimintaan. Työelämän vaatimukset ja työsidonnaisuus, työssäkäyntialueiden laajeneminen vaikeuttavat myös henkilöstön saantia vapaaehtoiseen pelastustoimintaan. Yksilökeskeisyys ja siihen liittyvä hyötyajattelu voivat myös olla haaste vapaaehtoisorganisaatioille. Vapaaehtoisen toiminnan järjestäminen vaikeutuu tulevaisuudessa etenkin väestökatoalueilla, mikäli siellä ei enää asu riittävästi nuoria. Haasteeseen vastaaminen edellyttää laajempaa yhteistyötä ja uusia toimintamalleja yli organisaatiorajojen. Pelastustoimen palvelutason kannalta on olennaista, että vapaaehtoisen pelastustoimintajärjestelmän toimintaedellytykset säilyvät tulevaisuudessakin. Alkaneet muutokset vaikuttavat jo nyt nopean avun saannin turvaamiseksi eri vuoden ja vuorokauden aikoina. Alkaneet muutokset vaikuttavat jo nyt nopean avun saannin turvaamiseksi eri vuoden ja vuorokauden aikoina.

5 4 1.2 Pelastuslaitoksen tasapainotettu strategia 2025 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus: Onnettomuuksien määrä ja niistä aiheutuvat vahingot vähenevät. Resurssit ja talous: Palvelut tuotetaan laadulla ja kustannustehokkaasti. Prosessit ja rakenteet: Pelastusorganisaation suorituskyky vastaa onnettomuusuhkien ja riskien edellyttämää tasoa kaikissa olosuhteissa. Henkilöstön osaaminen ja työkyky: Henkilöstön osaaminen ja työkyky vastaavat tehtävien vaatimuksia. Pelastuslaitoksen tasapainotettu strategia 2025 on esitetty liitteessä Toiminnan painopisteet palvelutasokauden aikana Pelastuslaitoksen valmiutta toimia alueellaan johtavana toimijana onnettomuuksien kokonaisvaltaisissa ehkäisytehtävissä tehostetaan. Valistustoiminnan strategiaan pohjautuvaa turvallisuusviestintää tehostetaan. Omatoimista varautumista kehitetään siten, että ihmisillä ja yhteisöillä on hyvät valmiudet estää onnettomuuksia ja toimia onnettomuus- tai vaaratilanteissa. Valvonnan osalta painopistettä siirretään kohteisiin, joissa henkilö- ja paloturvallisuudelle aiheutuva vaara on tavanomaista suurempi ja palokunnan pelastustoimintavalmiusaika on pitkä. Asuinrakennusten ja niihin rinnastettavien kohteiden osalta valvonnan painopistettä siirretään omavalvontaiseen toimintaan alueilla, jossa palokunnan pelastustoimintavalmiusaika on lyhyt. Kattavaa kumppanuusverkoston käyttöä tehostetaan. Asumisen paloturvallisuutta parannetaan etenkin erityisryhmien ja iäkkäiden ihmisten asumisen osalta. Turvallisuutta parantavan tekniikan käyttöä pyritään lisäämään hoito- ja hoivalaitoksissa. Kehitetään valmiutta reagoida ja toimimaan nopeasti onnettomuustilanteissa Pelastustoiminnassa tarvittava henkilöstö ja sen suorituskyky mitoitetaan vastaamaan pelastustoimen alueen riskejä ja onnettomuusuhkia eri vuoden ja vuorokauden aikoina, jotka arvioitujen uhkien ja aikaisempien vuosien onnettomuustilastojen perusteella ovat todennäköisiä. Kehitetään eri viranomaisten yhteistyötä pelastustehtävien hoitamisessa etenkin harvaan asutuilla alueilla. Pyritään vähentämään erheellisiä paloilmoituksien määrää. Suuronnettomuus- ja poikkeusolovalmiutta kehitetään.

6 5 Turvataan teknisesti toimintavarman pelastuskaluston riittävyys. Kehitetään ja yhdenmukaistetaan pelastuskalustoa ja sen tehokasta käyttöä. Varmistetaan riittävät henkilöstöresurssit ja osaavan henkilöstön saatavuus. Pelastustoimen henkilöstölle mahdollistetaan urakehitysvaihtoehtoja. Tarvelähtöisellä työsuojelulla tuetaan ja kehitetään laaja-alaisesti henkilöstön työkyvyn ylläpitoa koko työuran ajan. Ikääntyville palomiehille, joitten työkyky ei mahdollista pelastustehtäviin osallistumista, pyritään järjestämään muita pelastustoimeen kuuluvia tehtäviä eläkeikään saakka. Pelastuslaitosten välistä yhteistyötä kehitetään kaikilla vastuualueilla pelastuslaitosten kumppanuusverkostoa hyödyntäen. Tavoitteena on yhteistyöllä tehostaa kykyä tuottaa kustannustehokkaita palveluita muuttuvassa toimintaympäristössä. Kehitetään suunnitelmallista sisäistä koulutusta, osaamisen testausta ja koulutuksen seurantaa. Turvataan riittävät resurssit jatko- ja täydennyskoulutuksen osalta. Kannustavaa vuorovaikutteista johtamistapaa kehitetään. Alueen sopimuspalokuntajärjestelmää kehitetään. Edistetään vapaaehtoisen palokuntatyön kiinnostavuutta ja houkuttelevuutta. Kehitetään Etelä-Karjalan turvallisuus- ja valmiustoimikunnan toimintaa keskeisenä toimijanan maakunnan turvallisuuden ja valmiuden kehittäjänä. Yhteen sovitetaan, ohjataan ja koordinoidaan sopijakuntien valmiussuunnittelua ja varautumista yhteiskunnan turvallisuusstrategian mukaisesti Kehitetään yhteistyössä terveysviranomaisten kanssa laadukasta porrasteista ensihoitojärjestelmää maakunnan alueella. Pelastuslaitoksen sisäisen turvallisuustyön (hallinto-, henkilöstö-, fyysinenja tietoturvallisuus) kehittämisessä huomioidaan kansallinen turvallisuusauditointikriteeristö (KATAKRI).

7 6 2 HALLINTO JA TALOUS Etelä-Karjalan pelastuslaitos on sijoitettu Lappeenrannan kaupungin organisaatiossa apulaiskaupunginjohtajan alaisuuteen ja kirjanpidossa itsenäiseksi taseyksiköksi. Hallinnosta vastaa pelastuslautakunta, joka on suoraan kaupunginhallituksen alainen. Vuoden 2013 alusta astuivat voimaan uudet Etelä-Karjalan alueen pelastustoimen yhteistoimintasopimus ja Etelä-Karjalan pelastuslautakunnan ja pelastuslaitoksen johtosääntö. 2.1 Pelastuslautakunta Vuonna 2013 ovat pelastuslautakuntaan kuuluneet Varsinainen jäsen Henkilökohtainen varajäsen Lappeenrannan seutukunta Nikku Juha, pj (Lappeenranta) Mononen Tuija (Lappeenranta) Jäppinen Antti, vpj (Lappeenranta) Hyrkäs Pete (Lappeenranta) Koppo Mirja (Lappeenranta) Kauvo Kirsi (Lappeenranta) Nalli Jari (Lappeenranta) Behm Sami (Lappeenranta) Pelkonen Esa (Luumäki) Junnonen Juha (Lemi) Imatran seutukunta Koponen Lotta (Imatra) Hallikainen Eija (Imatra) Rautsiala Suvi (Imatra) Kallasmaa Petri (Imatra) Rissanen Varpu (Parikkala) Kuru Katja (Rautjärvi) Lisäksi ne sopijakunnat, joilla ei ole jäsentä pelastuslautakunnassa, ovat asettaneet seuraavat läsnäolo- ja puheoikeuden omaavat edustajansa pelastuslautakuntaan: Taipalsaari: Mikkonen Ilpo Lappeenrannan kaupunginhallituksen edustajana pelastuslautakunnassa on toiminut Tuomas Telkkä. Pelastuslautakunta kokoontui vuoden 2013 aikana neljä kertaa. Käsiteltäviä asioita oli Pelastustoimen neuvottelukunta Sopijakuntien yhteistyöelimenä toimii pelastustoimen neuvottelukunta. Neuvottelukunnan tehtävänä on pelastuslaitoksen toimintaedellytysten suunnittelu ja varmistaminen tekemällä pelastuslautakunnalle esityksiä toiminnan suunnittelua, talousarviota, investointeja ja palvelutason määrittelyä koskevissa asioissa. Neuvottelukuntaan kuuluu kunkin sopijakunnan kunnanjohtaja tai hänen määräämänsä edustaja. Neuvottelukuntaan kuuluivat kertomusvuonna seuraavat

8 7 henkilöt: kaupunginjohtaja Pertti Lintunen Imatra (1. vpj), kunnanjohtaja Simo Luukkanen Lemi, apulaiskaupunginjohtaja Kari Korkiakoski (pj) Lappeenranta, kunnanjohtaja Anne Ukkonen Luumäki, kunnanjohtaja Hans Olander Parikkala, kunnanjohtaja Harri Anttila Rautjärvi, kunnanjohtaja Antti Pätilä Ruokolahti, kunnanjohtaja Tapio Iso-Mustajärvi Savitaipale, kunnanjohtaja Jari Willman (2.vpj) Taipalsaari. Neuvottelukunta kokoontui vuoden 2013 aikana kolme kertaa. 2.3 Pelastuslaitoksen johtoryhmä ja yhteistyöryhmät Johtoryhmä vastaa pelastuslaitokselle asetettujen strategisten päämäärien ja tavoitteiden saavuttamisesta. Johtoryhmään kuuluivat pelastusjohtajan lisäksi vastuualueiden päälliköt, palvelualueiden palopäälliköt sekä tukipalveluista vastaava hallintosuunnittelija. Johtoryhmä kokoontui pääsääntöisesti joka toinen viikko. Yhteistyöryhmän tehtävänä on tukea laitoksen johtoa toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamisessa. Yhteistyöryhmään kuuluivat kertomusvuonna johtoryhmän jäsenten lisäksi, päällystön edustaja palomestari Sampsa Lintunen (varajäsen palomestari Lasse Vallentin), alipäällystön edustaja vuoromestarit Sami Backman (varajäsen vuoromestari Olli Tarhonen), miehistön edustaja ylipalomies Veli-Pekka Kosonen (varajäsen palomies Kai Tiainen) sekä vapaaehtoispalokuntien edustajana Arto Sikiö Ruokolahden VPK. Yhteistyöryhmän kokouksiin osallistui myös pääsopijajärjestöjen pääluottamusmiehiä. Yhteistyöryhmä kokoontui vuoden aikana neljä kertaa. Sopimuspalokuntien yhteistyöelimenä toimii sopimuspalokuntien yhteistyöryhmä, jossa käsiteltiin palokuntajärjestelmän toiminnan suunnittelua ja kehittämistä. Yhteistyöryhmään kuuluu jokaisesta Etelä-Karjalan kunnasta valittu edustaja / sopimuskunta. Lisäksi Etelä-Karjalan tehdaspalokunnilla on yksi yhteinen edustaja ja hänellä varamies. Edustajat sopimuspalokuntien yhteistyöryhmään esittää Sopimuspalokunnat Etelä-Karjalan työvaliokunta. Sopimuspalokuntien yhteistyöryhmään kuuluvat vuosina : Varsinainen jäsen Varajäsen Imatra: Keijo Hulkkonen Raimo Rantanen Parikkala: Esa Neuvonen Allan Granlund Rautjärvi: Ilkka Kojo Ari Vesikko Luumäki: Mikko Vallentin Vesa Pylväläinen Ruokolahti: Petri Leppänen Esko Toivonen Lappeenranta: Marko Pousi Jani Taskula Savitaipale: Seppo Rahikainen Hannu Rahikainen Taipalsaari: Jari Tukiainen Juha Hongisto Lemi: Tommy Vesterlund Markus Olkkonen Tehdaspalokunnat: Mikko Parikka Ari Häkkinen

9 8 Sopimuspalokuntien yhteistyöryhmä kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa. 2.4 Pelastuslaitoksen organisaatio Tehtävien suorittamista varten pelastuslaitos on organisoitu johtosäännössä riskienhallinnan ja pelastustoiminnan vastuualueisiin. Vastuualueiden päälliköt toimivat pelastusjohtajan alaisuudessa. Lisäksi pelastuslaitoksella on koko pelastustoimea palveleva tukipalvelujen yksikkö. Pelastusjohtaja Erkki Hokkasen alaisuudessa vastuualueiden päällikköinä ovat toimineet kertomusvuonna pelastuspäällikkö Ulf Westerstråhle, riskienhallintapäällikkö Jani Kanerva. Pelastustoimen alue on jaettu pelastustoiminnan osalta kolmeen palvelualueeseen. Palvelualueiden palopäällikköinä ovat toimineet Esa Viiru (Länsi-Saimaa), Arto Mäkelä (Lappeenranta) ja Jukka Valtoaho (Imatra). Pelastuslaitoksen hallinnollinen organisaatio on esitetty liitteessä Henkilöstö Pelastuslaitoksen päätoimisen henkilöstön määrä on pieni alueen tarpeisiin ja määritettyihin riskeihin verrattuna. Henkilöstön määrään on kiinnittänyt huomiota myös aluehallintovirasto valmiustarkastuksessaan Aluehallintoviraston edustajat totesivat, että Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen päällystövirkojen määrä suhteessa alueen asukasmäärään on selvästi aluehallintoviraston toimialueen pienin. Valtakunnallisella tasolla päällystövirkoja on pelastuslaitoksissa keskimäärin 7,5 virkaa asukasta kohden, mutta Etelä- Karjalassa päällystövirkoja on 5,5 virkaa asukasta kohden. Alueen maantieteellinen muoto ja arvioidut riskit edellyttävät tavanomaista enemmän henkilöstöä ja resursseja, jotta palvelutasopäätöksessä määritellyt tavoitteet saavutetaan kaikilta osin. Henkilöstömäärän vähentyminen etenkin päällystön osalta vaikeuttaa jo nyt mm. lakisääteisten valvontatehtävien toteuttamista.

10 9 Vuoden 2013 lopussa pelastuslaitoksen päätoimisen henkilöstön määrä oli 94. Päätoimisen henkilöstön määrä palvelualueittain on esitetty liitteessä Talous Pelastuslaitos toimii itsenäisenä taseyksikkönä Lappeenrannan kaupungin kirjanpidossa. Lappeenrannan kaupunginvaltuusto hyväksyi sille nettomääräisesti sitovan käyttötalouden ja investointien talousarvion. Hyväksytyn talousarvion pohjalta pelastuslautakunta hyväksyi käyttö- ja investointisuunnitelman. Pelastuslaitokselle vuoden 2013 osalta käyttötalousmenot olivat euroa. Tilikauden ylijäämäksi muodostui käyttötalousmenojen osalta euroa. Tilikauden ylijäämä lisätään pelastuslaitoksen taseeseen. Hyväksytyn palvelutasopäätöksen mukaisesti vuoden 2013 talousarviossa investointeihin varattiin euroa (6 euroa / asukas). Investointimäärärahalla sekä erillisellä valtionavustuksella voitiin suorittaa seuraavat palvelutasopäätöksessä vahvistetut kehittämissuunnitelman mukaiset investoinnit (nettomenot, alv 0 %): säiliöpaloauto (2 kpl) tarkastus- / päivystysajoneuvot vaarallisten aineiden torjuntakalusto pelastuskalusto- ja suojavarusteet paloasema- ja harjoitusaluekalusto johtamisjärjestelmäkalusto öljyntorjuntasuunnitelman mukainen öljyntorjuntakalusto (nettomeno 0, 100 %:n korvaus) Yhteistoimintasopimuksen perusteella pelastuslaitoksen käyttö- ja investointimenot jaetaan sopijakuntien kesken asukaslukujen suhteessa.

11 10 Pelastuslaitoksen tilinpäätöstiedot on esitetty liitteessä 4. 3 ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY 3.1 Yhdyskuntarakentaminen 3.2 Valvonta Kertomusvuoden aikana osallistuttiin tiiviisti maakunnan ja kuntien kaavoitukseen antamalla kaavaluonnoksista lausuntoja ja osallistumalla kuulemistilaisuuksiin sekä neuvotteluihin. Uudisrakennusten valvontaan ja rakennuslupamenettelyyn on osallistuttu kuntien kanssa tehtyjen sopimusten mukaisesti. Rakennusten turvalliseen käyttöön liittyvää opastusta ja neuvontaa järjestettiin ylläpitämällä neuvontapuhelinta ja antamalla ohjausta ja neuvoja alueen korjausrakentajille ja asukkaille. Vaarallisia kemikaaleja käsittelevien tai varastoivien tuotantolaitosten (SEVE- SO kohteet) ulkoiset pelastussuunnitelmat ylläpidettiin ao. ohjeiden mukaisesti. Valvontaan kuuluvat palotarkastus, kemikaalivalvonta, nuohoustoiminnan valvonta, palotutkinta sekä muut onnettomuuksien ennalta ehkäisevää toimintaa koskevan lainsäädännön perusteella pelastusviranomaiselle annetut valvontatehtävät. Valvontatoiminnan osalta yhtenä keskeisenä asiana on ollut alueen riskeihin perustuvan uudistuneen pelastuslain mukaisen valvontasuunnitelman toteuttaminen. Suunnitelmaa tarkastetaan vuosittain ja siihen tehdyt suuremmat muutokset käsitellään pelastuslautakunnassa.

12 11 Palotarkastus Palotarkastuksia ja muita valvontatoimenpiteitä suoritettiin vuoden 2013 aikana yhteensä kpl seuraavasti: - määrävälein suoritettavat tarkastukset, joissa henkilö- ja paloturvallisuudelle aiheutuva vaara on tavanomaista suurempi, tarkastettiin 656 kpl - asuinrakennukset ja niihin rinnastettavat kohteet (kerran kymmenessä vuodessa tarkastettavat kohteet) tarkastettiin 509 kpl - palokuntien 10 min toiminta-alueiden sisäpuolella asuinrakennusten omavalvontaa suoritettiin kpl - muita tarkastuksia ja katselmuksia tehtiin yhteensä 959 kpl Nuohouksen valvonta Pelastuslaitos päättää nuohouspalvelujen järjestämisestä alueellaan. Vuonna 2013 piirinuohousjärjestelmä oli voimassa Lemin, Luumäen, Parikkalan, ja Taipalsaaren kunnissa. Imatran, Lappeenrannan, Ruokolahden ja Savitaipalen alueilla pelastuslautakunta on päätöksellään sallinut rakennuksen omistajan tai haltijan sopia nuohouksesta nuohouspalvelun tuottajan kanssa. Kemikaalivalvonta Kertomusvuonna kemikaalien lupavalvonta on ollut keskitetysti yhden palotarkastajan tehtävänä ja näin on saatu tehostettua valvonta ja lupakäytäntöä. Kemikaalivalvontaan liittyen maanalaisten öljysäiliöiden tarkastuksiin tärkeillä pohjavesialueilla on kiinnitetty erityistä huomiota ja tähän liittyen kertomusvuonna lähetettiin huomautuskirjeet tarkastamattomista säiliöistä. Säiliöiden kunnon seurannalla on voitu vähentää pohjavesialueilla olevien säiliöiden vuotoriskiä. Palontutkinta Palontutkinta on toteutettu asiasta annettujen säädösten ja ohjeiden mukaisesti. Palontutkinta suoritettiin suuremmissa rakennuspalokohteissa ja paloissa joissa oli vakavasti loukkaantuneita tai palokuollut. Pelastusalueiden tukena palontutkinnassa on ollut valtakunnallinen alan asiantuntijoista koottu palontutkintaryhmä, joka on ohjeistanut alueiden palontutkintaa ja laatinut ohjeistukset vuosittain toteuttavista tutkintateemoista. Tutkinnassa tehtiin viranomaisyhteistyötä lähinnä poliisin kanssa. Valvontatilasto on esitetty liitteessä Turvallisuusviestintä Turvallisuusviestinnän palveluita tuotettiin riskiperusteisesti, järjestelmällisesti ja suunnitelmallisesti, kohderyhmien valinnassa huomioitiin elinkaarimalli ja valtakunnalliset linjaukset.

13 12 Turvallisuusviestintä toteutui turvallisuusviestintäsuunnitelman (vuosikellon) mukaisesti. Turvallisuusviestintäpalvelut tuotettiin lähipalveluna joustavasti ja laadukkaasti. Määrällisesti tavoitettiin 21 % alueen väestöstä. Kuluvan vuoden aikana yhteistyötä poliisin, oppilaitosten sekä sosiaali- ja terveystoimen kanssa on tehostettu. Turvallisuusviestintää alueen päiväkoteihin, perhepäivähoitoon sekä oppilaitoksiin on toteutettu laaditun Oppilaitos- ja varhaiskasvatusyhteistyösuunnitelman mukaisesti. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin sekä Imatran sosiaali- ja terveystoimen kanssa on tehty ja kehitetty suunnitelmallista koulutusyhteistyötä, erityisenä painopistealueena erityisryhmien asumisturvallisuus. Aloitettu yhteistyö kotihoidon kanssa on Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen strategian mukaista toimintaa, jossa haetaan kumppanuussuhteita sekä aktiivista verkottumista eri toimijoiden kanssa onnettomuuksien ennaltaehkäisytyössä. Alkusammutuskoulutuskortti- ja tulityökorttikoulutusta on järjestetty koko alueella kysynnän mukaisesti. Turvallisuusviestintätilasto on esitetty liitteessä Omatoiminen varautuminen Pelastussuunnitelman laadinta on osa omatoimista varautumista. Pelastuslaitos on ohjannut taloyhtiöiden, yritysten ja laitosten, maatilojen sekä yleisötilaisuuksien pelastussuunnitelmien laadintaa sekä järjestänyt suunnitteluvelvollisille koulutusta turvallisuusviestintäsuunnitelman ja kysynnän mukaan. Yleisötilaisuuksien turvallisuutta on valvottu yhteistoiminnassa poliisin, ympäristötoimen ja rakennusvalvonnan kanssa sekä ohjattu tilaisuuksien järjestäjiä laatimaan pelastusasetuksen mukaiset pelastussuunnitelmat. Pelastuslaitos on järjestänyt yhteistoiminnassa Kaakkois-Suomen Pelastusalanliiton sekä Maanpuolustuskoulutuksen kanssa omatoimiseen varautumiseen liittyviä kursseja vuosisuunnitelman mukaisesti. 3.5 Varautuminen ja valmiussuunnittelu Vuonna 2013 aloitettiin 2. suunnittelukierros joka ajoittuu vuosille Suunnittelukierroksen painopisteinä ovat paikallisen yhteistoiminnan järjestelyt ja kehittäminen sekä varautuminen poikkeusolojen tilanteisiin uuden valmiuslain perusteella. Sopijakuntien varautumisen ja valmiussuunnittelun tukemisen koordinoinnista vastasi pelastuslaitoksella valmiuspäällikkö. Edellisellä suunnittelukierroksella luodut varautumista ja turvallisuussuunnittelua ohjaavien foorumeiden sekä työryhmien toiminta oli vakiintunutta. Näistä keskeisinä mainittakoon Etelä-Karjalan turvallisuus- ja valmiustoimikunta (EK-

14 13 TURVA), Etelä-Karjalan valmiusryhmä (viranomaisyhteistyö pelastustoiminnassa) sekä kuntien valmiussuunnitteluryhmä (VASU-ryhmä). Vuoden 2010 alusta toimintansa aloittanut Etelä-Karjalan turvallisuus- ja valmiustoimikunta (EKTURVA) jatkoi toimintaansa v aikana. EKTURVA:n varsinaisia kokouksia järjestettiin kaksi. EKTURVA:n pääsihteerinä toimii pelastuslaitoksen valmiuspäällikkö. EKTUR- VA:n sihteeristö järjesti vuonna 2013 kolme maakunnallista kehysharjoitusta, joilla harjoitettiin maakunnan eri toimijoita laajoihin ja pitkäkestoisiin häiriötilanteisiin maakunnan alueella. Yhteistoiminta Itä- Suomen pelastuslaitosten kanssa on vakiintunut käytännöksi. 4 PELASTUSTOIMINTA JA VÄESTÖNSUOJAAMINEN 4.1 Pelastustehtävät Pelastustoiminnan tehtäviä vuoden 2013 aikana oli kaikkiaan (2 897), 8 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Tehtävien määrään vaikuttaa yleisesti kesän kuivuus ja kuumuus sekä myrskyt. Kahtena viimeisenä vuonna maastopalot eivät ole aiheuttaneet merkittävää muutosta hälytyksiin. Kuluneena vuotena muutamat myrskyt lisäsivät pelastuslaitoksen tehtäviä vajaalla kahdella sadalla. Tehtävät jakautuivat v mm. seuraavasti: tulipalot, kaikki 277 kpl, joista rakennuspaloja 65 kpl (78 kpl) rakennuspalovaara 100 kpl (73 kpl)

15 14 liikenneonnettomuudet 307 kpl (353 kpl), loukkaantuneita 364 henk. ihmisen pelastaminen 60 kpl (48 kpl) vahingontorjuntatehtävät 359 kpl (203) kpl autom.paloilm. tarkastus- tai varmistustehtävät 587 kpl (589 kpl) eläimen pelastaminen 35 kpl (38 kpl) muita operatiivisia hälytystehtäviä 555 kpl (174 kpl) Etelä-Karjalassa tapahtuneissa tulipaloissa ei menehtynyt ketään. Onnettomuudet jakautuivat ajankohdittain seuraavasti: kiireisin kuukausi oli marraskuu 311 tehtävää (heinäkuu 315 tehtävää). Marraskuussa oli pari myrskyä! kiireisin viikonpäivä oli sunnuntai 450 tehtävää (perjantai 468 tehtävää) kiireisin vuorokauden-aika / tunti klo tehtävää (191 tehtävää klo 14-15) Tulipalojen aiheuttajana oli pääsääntöisesti ihmisen toiminta 168 kpl ja toisena syynä laitteen tai koneen vika 121 kpl.

16 15

17 16

18 Nopean avun turvaamisen osalta Etelä-Karjalan pelastuslaitos on saavuttanut pääsääntöisesti riskialueet palvelutasopäätöksessä vahvistettujen toimintavalmiusaikavaatimusten mukaisesti kaikilla muilla alueilla paitsi Lappeenrannan länsialueen osalta. Tähän asiaan on kiinnittänyt huomiota myös Etelä- Suomen aluehallintovirasto, joka pitää välttämättömänä, että Etelä-Karjalan pelastuslaitos ryhtyy toimenpiteisiin toimintavalmiuden saavutettavuuden saamiseksi vahvistettujen toimintavalmiusaikavaatimusten mukaisesti palvelutasokauden aikana. Lappeenrannan länsialueen pelastusvalmiuteen on kiinnittänyt huomiota myös Lappeenrannan rakennuslautakunta. Pelastuslaitoksen vuoden 2013 talousarvion yksityiskohtaisiin perusteluihin oli kirjattu, että läntisen pelastusaseman rakentamisen ajankohdasta päätetään uudessa palvelutasopäätöksessä, joka astuu voimaan Uudessa palvelutasopäätöksessä on päätetty, että nopean avun saannin turvaaminen Lappeenrannan länsialueen osalta toteutetaan mennessä rakentamalla alueelle uusi paloasema. 17

19 18 Pelastustoimintatilastot on esitetty liitteessä 7 (SM:n PRONTO- onnettomuustilastointijärjestelmä). 4.2 Johtamisjärjestelmä Päivystys- ja varallaolojärjestelmin on varmistettu, että eri pelastusmuodostelmien johtajat saavutettavat onnettomuuskohteet pääsääntöisesti määritellyssä toimintavalmiusajassa. Päivystysalueittain (Imatra P32 ja Lappeenranta P31, virka-ajan jälkeen varallaolossa) on varauduttu pelastusjoukkueen tai - komppanian johtamiseen. Pelastusyhtymän johtamisvalmius perustui vapaavuorossa olevan päällystön hälyttämiseen ennakkosuunnitelmien mukaisesti. Toimintavuonna 2013 on edelleen vuodesta 2012 kehitetty johtokeskustyöskentelyyn liittyvää johtamistoimintaa suuronnettomuuksia ja laaja-alaisia / pitkäkestoisia onnettomuuksia varten esim. myrskyt ja tulvat. 4.3 Palokuntatoiminta Etelä-Karjalan pelastustoimen alueella toimi 31 palokuntaa, joista kaksi vakinaista palokuntaa, kaksi tehdaspalokuntaa, kolme sivutoimista palokuntaa ja 24 sopimuspalokuntaa. Suomenniemen sivutoiminen palokunta siirtyi Etelä- Savon sopimuspalokunnaksi kuntaliitoksen myötä Lisäksi Lappeenrannan Esikaupungin VPK lopetti toimintansa Sopimuspalokuntien hälytysosastoissa toimi 430 henkilöä, tehdaspalokunnissa 73 henkilöä ja sivutoimisina palomiehinä 134 henkilöä. Store- seurantajärjestelmään kirjattiin vakinaisille, -sopimus, -tehdas ja sivutoimisille palokunnille yhteensä hälytystehtäviin liittyvää toimintatuntia. Sopimuspalokuntatoiminta on pysynyt Etelä-Karjalassa vakaana ja muutamien palokuntien osalta on tapahtunut toiminnallista kehitystä niin kouluttautumisen

20 19 kuin oman kaluston hankkimisen myötä mm. Imatran Tainionkosken vpk hankki itselleen uudet toimitilat. Toimintavuoden aikana kuten aikaisemminkin on havaittu, että etenkin savusukellusvalmiuteen liittyvistä testeistä suoriutuminen hyväksytysti tuottaa haasteita useissa palokunnissa. Lisäksi työ ja toimintakunto on alkanut useissa palokunnissa alentua, joka vaikuttaa savusukellustehtävien suorittamiseen. Myös vakinaisissa palokunnissa henkilöstön ikääntyminen alkaa näkyä työkyvyn heikentymisenä ja etenkin työkykyarviointiin liittyvien testien suorittaminen tuottaa useille miehille vaikeuksia. Harvaan asutetuilla alueilla toimivien palokuntien hälytysosastoissa olevien henkilöiden määrä vähenee koko ajan koska muuttovirtaus suurempiin keskustaajamiin on nuorisolla voimakakasta. Pelastuslaitos on kuluneen vuoden aikana selvittänyt pelastajien työ- ja toimintakykyä, osallistumalla valtakunnallisiin työryhmiin sekä laatinut oman pelastajien työurasuunnitelman, joka vahvistetaan käyttöön vuoden 2014 aikana. Lisäksi joidenkin sopimuspalokuntien toimitilat alkavat käydä ahtaiksi tai ne ovat huonokuntoisia. Nykyaikaisten sammutusautojen mahtuminen vanhoihin mataliin paloasematiloihin tuottaa vaikeuksia ja koritehdas joutuu suunnittelemaan matalampia korityö vaihtoehtoja, jotta autot saadaan mahtumaan talliin. Huonokuntoisia paloasemia ovat mm. Vainikkalan VPK:n tilat, jotka ovat menossa kiinteistön osalta myyntiin sekä Särkisalmen VPK:n tilat, jotka ovat osittain käyttökiellossa homeen vuoksi. Näiden paloasemien osalta joudutaan miettimään uusien toimitilojen hankkimista vuoden 2014 aikana. Seuraavana Etelä-Karjalan pelastustoimen toiminnallista tilastoa (miestyötunteina):

21 20

22 Koulutus Palokuntien sisäiseen koulutukseen liittyviä viikkoharjoituksia pidettiin vakinaisissa, -sopimus- ja sivutoimisissa palokunnissa yhteensä miestyötuntia. Kurssi ja koulutustilaisuuksista kertyi miestyötuntia. Palokuntien peruskoulutusjärjestelmään liittyvät kurssit toteutettiin yhteistyössä Kaakkois-Suomen Pelastusalanliiton kanssa seuraavasti: Kurssi Aika Määrä Paikka Kurssin johtaja Kesto Palokuntien ensiapukurssi Savitaipale Länsivuori Katri Palokuntien ensiapukurssi Parikkala Alavahtola Petteri Turvallisuusviestinnän kurssi Lappeenranta Kultanen Vesa Palokuntien ensiapukurssi Lappeenranta Länsivuori Katri Palokuntien ensiapukurssi Joutseno Astikainen Mika Pintapelastuskurssi Lappeenranta Hovi Jorma Sammutustyökurssi Lappeenranta Pöntinen Matti Vauriotuhopuiden raivaus Simpele Montonen Antti Sammutustyökurssi Parikkala Hallikainen Risto 60 Palokuntien ensivastekurssi Tamminen Simpele Matti Metsäpalon torjunta Parikkala Kinnunen Jukka Sammutustyökurssi Ruokolahti Hallikainen Risto Savusukelluskurssi Joutseno Kuismanen Mikko 30 Laskeutuminen ja kattotyösk Joutseno Martikainen Tommi 20 Elänten pelastamisen 15. kurssi Lappeenranta Virtanen Pasi Vauriotuhopuiden 16. raivaus Lappeenranta Vihtonen Antti 17. Pelastustyökurssi Lappeenranta Tahvanainen Timo Yhteensä 232

23 Kalusto Pelastustoiminnan edellyttämä ajoneuvo- ja muun pelastuskaluston laatu, määrä sekä uusimistarve on määritelty riskianalyysiin perustuvassa kalustostrategiassa, jonka on vahvistanut pelastuslautakunta. Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen hallinnassa oli kertomusvuonna seuraava kalusto: Johtoauto 3 Säiliöauto 18 Sammutusauto 23 Kalustoauto 12 Muu pelastusauto 5 Öljyntorjuntalautta 2 Vene 19 Miehistöauto 7 Moottorikelkka 4 Mönkijä 4 Nostolava-auto 2 Raivausauto 4 Ambulanssi 1 Tarkastusauto 13 Ensivasteauto 3 Vesi sukellusauto 2 Vaahtoauto 1 Siirtolava / Kontti 17 Kevyt perävaunu 73 P5 johtoauto 8 Säiliösammutusauto 1 Sammutusautojen keski-ikä on 18 v ja säiliöautojen keski-ikä on 16 v. 4.6 Väestönhälytysjärjestelmä Väestön varoittamista varten on ylläpidetty väestönhälytysjärjestelmää. Hälyttimien kuuluvuusalueella asuu Etelä-Karjalassa noin 77 % väestöstä. Kiinteisiin johtoihin perustuvat hälyttimien ohjausyhteydet niiden kalleuden takia korvataan virve- ohjauksella. Toteutusta jatketaan Lappeenrannassa. 4.7 Väestönsuojaaminen Pelastustoimialueella oli vuoden 2013 lopussa eritasoisia suojapaikkoja yhteensä henkilölle. Suojat Palvelualue Yhteensä Imatra Lappeenranta Länsi- Saimaa yleiset suojat asuinrakennusten suojat työpaikkojen suojat Yhteensä

24 23 5 ENSIHOITO Etelä-Karjalan pelastuslautakunta, Lappeenrannan kaupunginhallitus sekä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kuntayhtymän hallitus hyväksyivät tehdyn esityksen ensihoidon ja sairaankuljetuksen järjestämisestä 2011 lähtien. Maakunnallinen ensihoito toteutetaan yhteistoiminnassa pelastustoimen ja terveystoimen kanssa. Alueen väestön kannalta kummankin tahon toiminnan integrointi toisiinsa mahdollistaa ja tukee palvelujen yhdenvertaisuusperiaatteen toteuttamisen maakunnan alueella. Taloudellisesti tästä on hyötyä molemmille eri resurssien (henkilöstö, kalusto, toimitilat, tukitoiminnot, viesti- ja tietojärjestelmät) kannalta. Maakunnallinen yhteistoimintamalli mahdollistaa myös sen, että resurssien hankintaa ja sijoittelua voidaan suunnitella paremmin. Hallinnolliset raja-aidat madaltuvat kummankin toimijan puolella ja väestölle pystytään tarjoamaan laadukas porrasteinen ensihoidon palvelujärjestelmä myös harvaan asutuilla alueilla. Yksiköiden sijoittelu voidaan toteuttaa siten, että potilaiden tavoittamisviiveet pystytään minimoimaan. Yhteinen toimintamalli mahdollistaa myös uusien innovaatioiden kehittämisen alueelle, oli sitten kyse ensivaiheen pelastustoiminnasta tai terveydenhuollosta Ensihoidon toiminnallinen järjestämisvastuu kuuluu Eksotelle. Ensihoidon ja Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen organisaatiot toimivat lomittain. Pelastuslaitoksella ensihoito toimii omana vastuualueenaan. Ensihoitopalvelujen ja pelastustoiminnan yhteistyötä koordinoi yhteistyöryhmä, johon kuuluvat Eksoten akuutti-tulosalueen johtaja, ensihoidon ylilääkäri, ensihoidon osastonhoitaja ja Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja ja pelastuspäällikkö. Yhteistyön taloudellisten ja toiminnallisten edellytysten suunnittelussa ja arvioinnissa toimii tukena jäsenkuntien kuntajohtajista muodostuva neuvottelukunta. Pelastuslaitos on tehnyt erilliset ensivastesopimukset Etelä-Karjalan sosiaalija terveyspiirin. Ensivastetehtäviä vuoden 2013 aikana suoritettiin 574 kpl. Ensivastetehtävät vähentyivät edellisestä vuodesta 40 %. Pelastuslaitoksen pelastustoimen ja ensihoidon synergiaa hyödynnettiin mm. suuronnettomuus-, erityistilanne- ja poikkeusolovalmiuden suunnittelussa ja harjoituksissa.

25 24

26 LIITE 1 (3)

27 1 2 Strategiset tavoitteet Toiminnan painopisteet Toimenpiteet Tavoite 2013 Toteuma 2013 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus onnettomuuksien määrä ja niistä aiheutuvat vahingot vähenevä) Onnettomuuksien ehkäisyä parannetaan sisäisen turvallisuusohjelman mukaisesti Turvallisuuskoulutus Määrävälein suoritettavat valvontatehtävät Omavalvonnan suorittaneet Pelastussuunnitelmien laatiminen 20 % as. määrästä / v 100 % tavoitteesta 75 % velvollisista 90 % suunnitteluvelvollisista 21 % 100 % erityiskohteet 86 % asuinrakennukset 81 % 80 % Onnettomuus- ja vaaratilanteissa tehtävät suoritetaan viivytyksettä ja tehokkaasti Kiireellisissä pelastustehtävissä onnettomuuskohteen saavuttaa ensimmäinen yksikkö sekä toimintakykyinen pelastusryhmä vahvuudella 1+3 riskiruudulle asetetussa toimintavalmiusajassa. 75 % pelastustehtävät < 20 / as riskialue: 78 / 74 % (LPR:n länsialue 0 %) II-riskialue: 87 / 78 % III-riskialue: 99 / 98 % 20 Resurssit ja talous palvelut tuotetaan laadulla ja kustannustehokkaasti Resurssit vastaavat riskien kautta määriteltyjä tehtäviä. Kalusto on teknisesti toimintavarmaa ja tehokkaassa käytössä Palvelut tuotetaan vahvistettujen määrärahojen puitteissa Teknisesti toimintavarman pelastuskaluston riittävyys kalustostrategian mukaisesti Toimintakate + Kuntien maksuosuus käyttötalous / as inv. määräraha 6 / as. samm.autojen keski-ikä säiliöautojen keski-ikä / asukas 6 / asukas 18 v 16 v

28 2 Strategiset tavoitteet Toiminnan painopisteet Toimenpiteet Tavoite 2013 Toteuma 2013 Prosessit ja rakenteet pelastusorganisaation suorituskyky vastaa onnettomuusuhkien ja riskien edellyttämää tasoa Palvelut tuotetaan asiakaslähtöisesti ja joustavasti lähellä asiakasta Henkilöstön määrä ja tarkoituksenmukainen sijoittelu koko alueelle Päätoimisen henkilöstön määrä 71 / as. sopimuspalokuntalaisten määrä 5 / as Henkilöstön osaaminen ja työkyky henkilöstön osaaminen ja työkyky vastaavat tehtävien vaatimuksia Työhyvinvoinnin kehittäminen siten, että työkyky säilyy hyvänä Ohjaava ja kannustava työkyvyn ylläpito Kehityskeskustelut Työhyvinvoinnin kehittäminen Työkykyisyys vähintään 1 / v Työhyvinvointikysely Tarkastukset / testaukset suoritettu vähintään 1 / v suoritettu (valtakunnallinen)

29 LIITE 2

30 PÄÄTOIMINEN PELASTUSHENKILÖSTÖ 2013 LIITE 3 Länsi-Saimaan Lappeenrannan Imatran YHTEENSÄ palvelualue palvelualue palvelualue Tehtävänimike Muutos Pelastusjohtaja Pelastuspäällikkö Riskienhallintapäällikkö Palopäällikkö Valmiuspäällikkö Paloinsinööri Palotarkastusinsinööri Apulaispalopäällikkö Johtava palotarkastaja Johtava turvallisuuskouluttaja Palomestari Palotarkastaja Turvallisuuskouluttaja Pelastussuunnittelija Valmiussuunnitttelija Valmiustarkastaja Vuoromestari Paloesimies Kalustoesimies Vastaava kalustonhoitaja Ylipalomies Palomies Kalustonhoitaja Hallintosihteeri Toimistonhoitaja Osastosihteeri Toimistosihteeri Kanslisti Yhteensä Asukasmäärä Asukasmäärä % Henkilöstömäärä % Henkilöstömäärää / as

31 KÄYTTÖTALOUS 2013 LIITE 4 1(4) Johto ja Pelastus- Riskien- TP2011 TP2012 TA2013 TP2013 ERO % tuki- toiminta hallinta TA12-TP12 palvelut Toimintatuotot ,1 % Myyntituotot ,9 % Maksutuotot ,4 % Tuet ja avustukset ,0 % Muut tuotot ,2 % Toimintakulut ,8 % Palkat ja palkkiot ,3 % Henkilösivukulut ,3 % Palvelujen ostot ,7 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,8 % Avustukset ,2 % Vuokrat ,3 % Muut kulut ,2 % Toimintakate ,1 %

32 ETELÄ-KARJALAN PELASTUSLAITOS 2 TULOSLASKELMA Liikevaihto , ,63 Materiaalit ja palvelut , ,22 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,32 Palvelujen ostot , ,90 Henkilöstökulut , ,34 Palkat ja palkkiot , ,20 Henkilösivukulut , ,14 Eläkekulut , ,69 Muut henkilösivukulut , ,45 Poistot ja arvonalentumiset , ,29 Suunnitelman mukaiset poistot , ,29 Liiketoiminnan muut kulut , ,33 Liikeyli/alijäämä , ,45 Rahoitustuotot ja -kulut -0,58-15,13 Korkotuotot Muille maksetut korkokulut -0,58-14,88 Muut rahoituskulut 0,00-0,25 Ylijäämä ennen satunnaisia eriä , ,32 Ylijäämä ennen poistoeroa ja varauksia , ,32 Poistoeron lisäys/vähennys , ,87 Vapaaehtoisten varausten lisäys/vähennys , ,00 Tilikauden yli-/alijäämä , ,55

33 3 ETELÄ-KARJALAN PELASTUSLAITOS TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT , ,43 Aineelliset hyödykkeet , ,43 Koneet ja kalusto , ,43 VAIHTUVAT VASTAAVAT , ,45 Saamiset , ,45 Myyntisaamiset , ,23 Muut saamiset , ,57 Yhdystili , ,65 YHTEENSÄ , ,88 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA , ,58 Peruspääoma , ,68 Edellisten tilikausien ylijäämä , ,45 Tilikauden yli/alijäämä , ,55 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET , ,02 Poistoero , ,02 Vapaaehtoiset varaukset , ,00 VIERAS PÄÄOMA , ,28 Lyhytaikainen , ,28 Ostovelat , ,02 Muut lyhytaikaiset velat , ,02 Siirtovelat , ,24 YHTEENSÄ , ,88

34 4 ETELÄ-KARJALAN PELASTUSLAITOS RAHOITUSLASKELMA VUODELTA 2013 Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta Tulorahoitus Liikeylijäämä (-alijäämä) Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut 0 0 Muut tulorahoituksen korjauserät Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin Käyttöomaisuuden myyntitulot Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta Rahoitustoiminnan kassavirta Lainakannan muutokset Muilta saatujen pitkäaikaisten lainojen lisäys Muilta saatujen pitkäaikaisten lainojen vähennys Oman pääoman muutokset Peruspääoman muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Lyhytaikaisten saamisten muutokset muilta Korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten velkojen muuto Rahoitustoiminnan nettokassavirta Kassavarojen muutos Kassavarat Kassavarat

35 Kohteiden lukumäärä Raportointivuonna tarkastettavat kohteet (lkm) Raportointivuonna suoritettavat tarkastukset (lkm) A1 Ympärivuorokautisess a käytössä olevat kohteet A2 Opetusrakennukset ja päiväkodit A3 Kokoontumis- ja liiketilat A4 Teollisuus- ja varastorakennukset A5 Maatalousrakennukse t A6 Muut rakennukset ja kohteet Asuinrakennukset Vapaa-ajan asuinrakennukset Suoritetut tarkastetut yhteensä (lkm) Tarkastus-% LIITE 5 1(3) Yleiset palotarkastukset 2013 Kunta Imatra Lappeenranta Lemi Luumäki Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Savitaipale Taipalsaari Yhteensä Palotarkastukset pääluokittain 2013 Yleiset Erityiset Ylimääräiset Yleisötilaisuuksien Muut Jälkitarkastukset Kunta palotarkastukset palotarkastukset palotarkastukset palotarkastukset palotarkastukset Yhteensä Imatra Lappeenranta Lemi Luumäki Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Savitaipale Taipalsaari Yhteensä

36 2 Kunta Omavalvontalomakkeet Pelastussuunnitelmat Asiakirjavalvonta pääluokittain 2013 Yleisötapahtumien pelastussuunnitelmat Paloteknisten laitteistojen käyttöönotto-, varmennus- ja määräaikaistarkastuspöytäkirjat Muu asiakirjavalvonta Imatra Lappeenranta Lemi Luumäki Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Savitaipale Taipalsaari Yhteensä Yhteensä Kemikaalilainsäädännön nojalla tehtävät tarkastukset ja päätökset pääluokittain 2013 Kemikaalilainsäädännön nojalla Kemikaalilainsäädännön nojalla Kemikaalilainsäädännön nojalla Kunta tehtävät tarkastuskäynnit tehtävät asiakirjavalvonnat tehtävät päätökset Yhteensä Imatra Lappeenranta Lemi Luumäki Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Savitaipale Taipalsaari Yhteensä

37 Keskussairaala Muu sairaala Terveyskeskus Terveydenhuollon erityislaitos Muu terveydenhuoltorake nnus Vanhainkoti Lasten- tai koulukoti Kehitysvammaisten hoitolaitos Muu huoltolaitosrakennus Lasten päiväkoti Muualla luokittelematon sos.toimen rakennus Vankila Asuinrakennus Muut Luokittelemattomat Yhteensä 3 Asiantuntijapalvelut pääluokittain 2013 Kunta Rakentamisen ja maankäytön suunnittelun ohjaus Muut lausunnot Muut päätökset Yhteensä Imatra Lappeenranta Lemi Luumäki Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Savitaipale Taipalsaari Yhteensä Käsitellyt poistumisturvallisuusselvitykset 2013 Kunta Imatra Lappeenranta Lemi Luumäki Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Savitaipale Taipalsaari Yhteensä

38 Ihmiset (yleiset velvollisuudet) Alle kouluikäiset Peruskoulun 1-6 -luokat Peruskoulun 7-9(10) -luokat Lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijat Korkea-asteen oppilaitosten opiskelijat Ikäihmiset Asuinrakennusten asukkaat Varusmiehet Yhteisöjen, järjestöjen ym. jäsenet Maahanmuuttajat Virkamiehet ja luottamusmiehet Suuri yleisö Yritykset, laitokset ja oikeushenkilöt Päivähoitohenkilökunta Oppilaitosten henkilökunta Yritysten, liike- ja teollisuuslaitosten henkilökunta Hoitolaitosten henkilökunta Majoitusliikkeiden henkilökunta Pelastussuunnitelman laatijat (asuintalot) Pelastussuunnitelman laatijat (hoitolaitokset) Pelastussuunnitelman laatijat (yritykset) Pelastussuunnitelman laatijat (yleisötilaisuudet) Poistumisturvallisuusselvityksen laatijat Väestönsuojeluorganisaatioon kuuluvat Väestönsuojelun johto- ja erityishenkilöstö Muut väestönsuojeluorganisaatioon kuuluvat Muu kohderyhmä Muu kohderyhmä Yhteensä LIITE 6 1(2) Turvallisuusviestintätilasto 2013 Kunta Väkiluku Tilaisuuksien lukumäärä Osallistujien lukumäärä Osallistujia väkiluvusta (%) Imatra Lappeenranta Lemi Luumäki Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Savitaipale Taipalsaari Yhteensä Turvallisuusviestintä kohderyhmittäin 2013 Kunta Imatra Lappeenranta Lemi Luumäki Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Savitaipale Taipalsaari Yhteensä

39 Turvallisuusviestintä toteutustavan mukaan 2013 Kunta 1.1 Valistuskampanja 1.2 Messut tai muu yleisötilaisuus 2. Turvallisuusneuvonta 3. Turvallisuuskoulutus 4. Mediavalistus Yhteensä Imatra Lappeenranta Lemi Luumäki Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Savitaipale Taipalsaari Yhteensä

40 Rakennuspalo Rakennuspalovaara Maastopalo Liikennevälinepalo Muu tulipalo Liikenneonnettomuus Öljyvahinko Vaarallisten aineiden onnettomuus Luonnononnettomuus Räjähdys/räjähdysvaara Sortuma/sortumavaara Autom. paloilmoittimen tarkastus-/varmistustehtävä Palovaroittimen tarkastus- /varmistustehtävä Muu tarkastus- /varmistustehtävä Paloilmoittimen/palovaroittim en tarkastus-/varmistustehtävä Tarkastus- tai varmistustehtävä Ensivastetehtävä Ihmisen pelastaminen Eläimen pelastaminen Vahingontorjuntatehtävä Avunantotehtävä Muu pelastustehtävä Virka-aputehtävä Yhteistoimintatehtävä Yhteensä Rakennuspalo Rakennuspalovaara Maastopalo Liikennevälinepalo Muu tulipalo Liikenneonnettomuus Öljyvahinko Vaarallisten aineiden onnettomuus Luonnononnettomuus Räjähdys/räjähdysvaara Sortuma/sortumavaara Autom. paloilmoittimen tarkastus- /varmistustehtävä Palovaroittimen tarkastus- /varmistustehtävä Muu tarkastus- /varmistustehtävä Paloilmoittimen/palov aroittimen tarkastus- /varmistustehtävä Tarkastus- tai varmistustehtävä Ensivastetehtävä Ihmisen pelastaminen Eläimen pelastaminen Vahingontorjuntatehtä vä Avunantotehtävä Muu pelastustehtävä Virka-aputehtävä Yhteistoimintatehtävä Yhteensä LIITE 7 1(7) Pelastustoimen tehtävät onnettomuustyypeittäin 2013 Tapahtumakunta Imatra Lappeenranta Lemi Luumäki Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Savitaipale Taipalsaari Yhteensä Pelastustoimen tehtävät onnettomuustyypeittäin Vuosi % % % % Yhteensä %