Toimintakulttuuri. Arviointikulttuuri

Transkriptio

1 Koulutuksen tavoitteet Säädökset ja perusta Lait ja määräykset Opintojenaikainen arviointi Usko Itseen oppijana Oman oppimisprosessin ymmärtäminen Työpaja 1 tavoitteet Toimintakulttuuri Arvostelusta oppimisen arviointiin Arviointikulttuuri Käyttäytyminen Vuorovaikutteisuus Työpaja 1 aikataulu Palautteen antaminen Arvioinnin kohteet Arvot ja oppimiskäsitys Arvioinnin nykytila Oppimisen edistymisen arviointi Koulutushanke Kehittämistehtävä ja Palaute Oppiminen Työskentely Päättöarviointi Valtakunnalliset arviointikriteerit Itsearviointitaitojen kehittäminen Päättötodistus Monipuolinen arviointi Tavoitetietoisuus Yhteistyö huoltajien kanssa Osaamisen tason arviointi Opettajan itsearviointi Arvioinnin vuosisuunnitelma Dokumentointi Nivelkohdan arviointi Todistukset Oikeudenmukaisuus ja eettisyys Kysymyksiä ja vastauksia - pohdinta Rauman normaalikoulu Katajisto-Pärkö-Saarivirta

2 Opettajan uranaikaisen arviointiosaamisen kehittyminen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu

3 Tervetuloa! Koulutusosio 1 klo 8:30 15:00

4 Mikä hanke?

5 Hanke on kaikkien harjoittelukoulujen yhteisesti toteuttama opetustoimen henkilöstölle tarkoitettu täydennyskoulutusohjelma, joka toteutetaan eri puolilla Suomea seitsemällä paikkakunnalla syksystä 2018 vuoden 2019 loppuun saakka. Koulutusosioita on yhteensä kolme. Hanke vahvistaa merkittävästi harjoittelukoulujen täydennyskoulutustehtävää ja -asemaa. Koulutussuunnittelu, talous ja tekninen tuki on keskitetty Helsingin yliopiston Viikin normaalikouluun.

6 Yhteistyön aloitus Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu ja enorssi Karvi Aluehallintovirasto

7 Yhteistyökumppanit

8 Aluehallintovirasto 1. Lappi 2. Pohjois-Suomi 3. Länsi- ja Sisä-Suomi 4. Itä-Suomi 5. Etelä-Suomi 6. Lounais-Suomi 7. Ruotsinkielinen yksikkö Lähde: (kartta)

9 Suomen harjoittelukoulut kartalla 1. Lappi: Rovaniemi 2. Pohjois-Suomi: Oulu 3. Länsi- ja Sisä-Suomi: Jyväskylä, Tampere ja Vaasa 4. Itä-Suomi: Joensuu 5. Etelä-Suomi: Helsinki 6. Lounais-Suomi: Turku ja Rauma 7. Ruotsinkielinen: Vaasa

10 Koulutuspaikkakunnat Lappi: Rovaniemi 2. Pohjois-Suomi: Oulu 3. Länsi- ja Sisä-Suomi: Jyväskylä 4. Itä-Suomi: Joensuu 5. Etelä-Suomi: Helsinki 6. Lounais-Suomi: Rauma 7. Ruotsinkielinen: Vaasa

11 Arviointikouluttajat Lappi Rovaniemi: Antti Aholainen ja Anne Ervast Pohjois-Suomi Oulu: Jaana Anttonen ja Tytti Haapamäki Länsi- ja Sisä-Suomi ja ruotsinkielinen yksikkö Jyväskylä: Pirjo Pollari ja Elina Törmä Vaasa: Elisabet Backlund-Kärjenmäki ja Annika Lassus Tampere: Hanna Lehikoinen ja Johanna Pitkänen Itä-Suomi Joensuu: Lasse Eronen,, Merja Kukkonen ja Jaakko Väisänen Lounais-Suomi Rauma: Anna-Maija Katajisto, Kristiina Pärkö ja Tuija Saarivirta Turku: Terhi Hovi ja Nina Högerman Etelä-Suomi Helsinki: Anja Huurinainen-Kosunen,, Sari Muhonen, Kaisu Otsamo ja Salla Rahila

12 Oppimisen arvioinnin kehittäminen Opetushallitus Kunnat ja kaupungit Viikin normaalikoulu, enorssi Aluehallintovirasto ja Karvi

13 Hankkeen organisaatio 1. Ohjausryhmä 2. Koordinaattori 3. Suunnitteluryhmä 4. Kouluttajat 5. Alueellinen paikallinen verkosto 6. Valtakunnallinen verkosto

14 Ohjausryhmä Heikki Ervast, puheenjohtaja Heikki Happonen, varapuheenjohtaja Tapio Lahtero, talousjohtaja, sihteeri Reijo Honkanen, rehtori Elisabet Backlund-Kärjenmäki, rehtori Ari Myllyviita, tekninen tuki Toni Saarivirta, opetustoimen ylitarkastaja Lapin yliopiston harjoittelukoulu Joensuun normaalikoulu Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Vasa övningsskola Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto

15 Suunnitteluryhmä Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu: Tapio Lahtero, johtava rehtori, talousjohtaja Reijo Honkanen, lukion rehtori, projektikoordinaattori Ari Myllyviita, tekninen tuki

16 Tiedottaminen facebook (hakusana OPS2016)

17 Miksi? Koulutuksen avulla kehitetään opetustoimen henkilöstön arviointiosaamista ja vahvistetaan alueellista osaamista ja tasa-arvoa vuosien aikana. Opetustoimen henkilöstön arviointiosaaminen on osoittautunut puutteelliseksi perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden luvun kuusi osalta. Selvitysten ja julkaisujen mukaan oppilaiden yhdenvertaisuus ja tasaarvo toteutuvat heikosti juuri arvioinnin osalta. Oppilaiden oppimistulokset ovat heikentyneet. Kouluissa tarvitaan monipuolista ja monimuotoista arviointiosaamista. Koulutus on Opetushallituksen rahoittamaa opetustoimen henkilöstön täydennyskoulutusta ja siihen osallistuminen on maksutonta. Yhteistyökumppaneina ovat aluehallintoviraston lisäksi Karvi ja yliopistojen opettajankoulutuslaitokset.

18 Kenelle koulutus on tarkoitettu? Koulutus on tarkoitettu kunnan opetustoimen henkilöstölle, esimerkiksi opetus- ja sivistystoimen johtajille, rehtoreille, opettajille, ops-koordinaattoreille, ops-agenteille ja suunnittelijoille, jotka vastaavat perusopetuksen oppimisen arviointiin liittyvistä tehtävistä ja kysymyksistä. Koulutukseen toivotaan osallistujiksi kunnasta tai koulusta oppimisen arvioinnista vastaava työpari tai tiimi. Tarkoitus on, että sama työpari tai tiimi osallistuu jokaiseen kolmeen koulutuspäivään ja työskentelee väliaikoinaan omassa kunnassaan tai koulussaan. Koulutuksen aikana tehdään kehittämistehtävä, jonka aihe valitaan oman kunnan tai koulun tarpeiden mukaisesti. Tehtävä toteutetaan digitaalisessa muodossa, jotta se on jaettavissa. Koulutukseen otetaan 100 henkilöä/aluehallintoviraston alue.

19 Mistä sinä olet tullut ja miksi?

20

21 Täydennyskoulutuksemme tavoitteet koulutusosiot

22 Täydennyskoulutuksemme tavoitteet (1) 1. Jakaa tutkimusperustaista tietoa arvioinnista ja kehittää opetustoimen henkilöstön laaja-alaista opetussuunnitelmaosaamista arvioinnin osalta niin työyhteisö- kuin yksilötasolla uran eri vaiheissa. 2. Antaa laadukasta täydennyskoulutusta, vastata huoleen koulutuksen eriarvoisuudesta ja pyrkiä vaikuttamaan opetustoimen henkilöstön ja oppilaiden osaamistason nousuun kaikkialla Suomessa. 3. Kehittää alueellista ammatillista verkostoyhteistyötä paikallisten toimijoiden kanssa. 4. Perehdyttää koulutettavat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden normeihin sekä arviointikulttuurin ja -ajattelun muutoksiin. 5. Tutustuttaa ja perehdyttää koulutettavat oppimisen arvioinnin muotoihin, menetelmiin ja materiaaleihin (vrt. esimerkiksi itse- ja vertaisarviointi).

23 Täydennyskoulutuksemme tavoitteet (2) 6. Kehittää oppimisen aikaisen eli formatiivisen arvioinnin erilaisia tapoja, perehtyä oppimisprosessin arvioinnin taitoihin ja menetelmiin ja tarkastella oppimista arviointina. 7. Suunnitella, miten oppimista tukevaa, edistävää, ohjaavaa palautetta annetaan oppilaalle ja huoltajalle nivelvaiheissa. 8. Perehdyttää kriteeripohjaiseen arviointiin ja antaa välineitä soveltaa sitä eri oppiaineissa ja päättöarvioinnissa. 9. Pohtia oppimisen, työskentelyn ja käyttäytymisen arviointia. 10. Kehittää monialaisten oppimiskokonaisuuksien arviointia osana oppiaineiden arviointia. 11. Arvioida opetukselle asetettujen tavoitteiden toteutumista (L 1 7). 12. Tarkastella koulun arviointia, opettajan itsearviointia ja oppimisen arvioinnin tulevaisuutta.

24 Täydennyskoulutuksemme koulutusosioiden 1 3 nimet koulutusosiot

25 Koulutusosioiden 1-3 nimet 1. Mitä arviointi on? Tutustu ja kertaa! (syksy 2018) 2. Mitä ja millaisia arvioinnin menetelmiä ja materiaaleja on? Kokeile ja kehitä! (kevät 2019) 3. Miten arviointia kehitetään? Kehitä, arvioi ja johda! (syksy 2019)

26

27 Täydennyskoulutuksemme sisällöt koulutusosiot

28 1. Mitä arviointi on? Tutustu ja kertaa! Esitellään hankkeen tavoitteet, sisällöt ja kehittämistehtävä. Tutustutaan arvioinnin nykytilaan tutkimusten, raporttien, kirjallisuuden ja asiantuntijalausuntojen perusteella. Saadaan ajankohtaista tietoa arvioinnin nykytilasta. Hahmotetaan, mitä peruskouluissa tulee tehdä arvioinnin suhteen syksyn 2018 aikana. Perehdytään perusopetuksen ops:n perusteiden luvun kuusi normeihin, käsitteisiin ja arviointikulttuurin muutoksiin. Keskitytään oppimisen aikaiseen arviointiin: palautteen antaminen, itse- ja vertaisarviointi, formatiivinen ja summatiivinen arviointi. Käydään läpi ydinkysymyksiä arvioinnin kehittämistyössä: opettaja arvioinnin asiantuntijana. Tuetaan osallistujien arviointiajatteluun liittyvän ajattelun ja arviointitoiminnan kehittymistä tarkastelemalla, millaisia arvioijia olemme. Pohditaan arvioinnin dialogisuutta ja tavoitetietoisuuden merkitystä prosessissa. Vertaillaan arviointia ala- ja yläkoulussa. Kehittämistehtävä aloitetaan: tiimi, aihe, tapa ja ajoitussuunnitelma.

29 2. Mitä ja millaisia arvioinnin menetelmiä ja materiaaleja on? Kokeile ja kehitä! Saadaan ajankohtaista tietoa arvioinnin nykytilasta. Hahmotetaan vuosikellon tapaan, mitä peruskoulun vuosiluokilla 1 9 tulee tehdä arvioinnin suhteen kevään 2019 aikana. Tutustutaan arviointimenetelmiin ja -materiaaleihin. Tutkitaan case-esimerkkien avulla itse- ja vertaisarviointia sekä perehdytään arviointiin nivelvaiheissa. Luodaan yhteistä ymmärrystä ja käsitystä siitä, miten kriteeriperustainen arviointi on käytössä ala- ja yläkoulussa eri oppiaineissa. Tarkastellaan työskentelyn arviointia eri oppiaineissa. Perehdytään oppiaineiden arviointiin. Pohditaan sekä kurssiarvioinnin että päättöarvioinnin toteutusta ja niiden kehittämistä yläkoulussa. Osallistujat esittelevät kehittämistehtävänsä ja arvioivat suunnitelmansa etenemisen nykyhetkestä syksyyn 2019.

30 3. Miten arviointia kehitetään? Kehitä, arvioi ja johda! Reflektoidaan koulutuksen tähänastisia vaikutuksia. Käydään läpi kolmannen moduulin tavoitteet ja sisällöt. Saadaan ajankohtaista tietoa arvioinnin nykytilasta. Esitellään koulutuksen aikana tehdyt kehittämistehtävät workshopeissa ja annetaan vertaisryhmäpalautetta. Hahmotetaan vuosikellon tapaan, mitä rehtorin, opettajien ja oppilaiden tulee tehdä arvioinnin suhteen syksyn 2019 aikana. Suunnitellaan, miten huoltajille annetaan arviointipalautetta. Tarkastellaan arviointia opetuksen järjestäjän/koulun opetussuunnitelmassa, strategiassa, lukuvuosisuunnitelmassa ja koulun arjessa. Pohditaan pedagogisen johtamisen merkitystä. Tarkastellaan ja arvioidaan, miten koulun arviointikulttuurin muutokset ovat toteutuneet koulutuksen aikana. Pohditaan arvioinnin tulevaisuutta. Hahmotetaan, miten arvioinnin kehittäminen jatkuu koulutuksen jälkeen alueellisesti eri verkostoissa. Osallistujat täyttävät sähköisen palautekyselyn.

31 Työskentelystä ja työtavoista Yhteistyössä! Jaetaan tietoa ja kokemuksia hyviä käytänteitä! Kierrätetään hyvää! Tuo ja vie!

32 Työskentelylle tunnusomaista on 1. osallistava ja vuorovaikutteinen kouluttaminen ops-prosessin käynnistämiseen ja ohjaamiseen, 2. uusien toimintatapojen etsiminen ja jakaminen sekä kannustaminen yhteiseen oppimiseen, 3. dialogisuus, keskusteleva kulttuuri ja yhteistoiminnallisuus, 4. yhdenvertaisen tuen tarjoaminen opetussuunnitelmatyössä Suomen eri alueilla.

33

34 Koulutuspäivän ohjelma klo 8:30 9:00 klo 9:00 9:20 Aamukahvi Koulutuskokonaisuuden esittely ja päivän tavoitteet klo 9:20 10:00 Opettaja arvioinnin asiantuntijana arvioinnin nykytila ja opettajan arviointiajattelun kehittäminen Klo 10:00-10:15 Tauko ja ruokalippujen lunastus (lounas kahvilla + kahvi pullalla 10 ) Klo 10:15-11:00 klo 11:00 12:00 Klo 12:00-13:30 Klo 13:30-14:00 klo 14:00 15:00 Säädöksistä arviointikulttuuriin Lounas (omakustanteinen) Arviointikulttuurin ydin- opintojenaikainen arviointikansalliset linjaukset ja kehittämiskohteet Kahvi (omakustanteinen) Mitä paikallisella tasolla voisi edelleen kehittää? Kehittämistehtävän aloitus Päivän koonti ja palautekysely

35

36 Oppimisen arvioinnin kansalliset linjaukset ja kehittämiskohteet Erja Vitikka

37 Arviointia ohjaavat linjaukset eri aikoina 1998 Perusopetusla ki ja -asetus 1994 Opsperusteet 1999 Oppilaan arvioinnin Perusteet 2004 Opsperusteet 2010 Opsperusteiden täydennykset 2014 Opsperusteet 2019 Päättöarvioinnin kriteerit 1999 Päättöarvioinnin kriteerit (suositus) Erja Vitikka, Opetushallitus /10/2018 Opetushallitus 37

38 Arvioinnin kaksi tehtävää Opiskelun ohjaaminen ja kannustaminen sekä oppilaan itsearvioinnin edellytysten kehittäminen (PoL 628/1998, 22 ) Oppilaan osaamisen arvioiminen suhteessa tavoitteisiin - jokaisen lukuvuoden päätteeksi - oppiaineittain (PoA 852/1998, 10 ) Erja Vitikka, Opetushallitus /10/2018 Opetushallitus 38

39 Arviointi perustuu tavoitteisiin ja kriteereihin Arvioinnin tulee aina perustua opetussuunnitelman perusteissa asetettuihin ja paikallisessa opetussuunnitelmassa tarkennettuihin tavoitteisiin Kaikille arvioinnin osa-alueille (oppiminen, työskentely ja käyttäytyminen) on määriteltävä niin selkeät ja yksiselitteiset tavoitteet, että arviointi voidaan niiden perusteella tehdä. Oppilas voi asettaa itselleen omia osa-tavoitteita oppimisprosessin aikana Lukuvuosiarviointi perustuu yhteisiin tavoitteisiin 10/10/2018 Opetushallitus Erja Vitikka, Opetushallitus

40 Oppiaineen tavoitteet ja sisällöt kuvataan vuosiluokittain Tavoitteet ja keskeiset sisällöt kasvavat vuosiluokalta toiselle tai eri tavoitteet ja keskeiset sisällöt painottuvat eri vuosiluokilla Sisältöjen valinta kytkeytyy aina tavoitteisiin. Sisällöt ovat välineitä tavoitteiden saavuttamiseen. Keskeisten sisältöjen valintaa ohjaavat opetussuunnitelman perusteissa ilmaistut tavoitteiden ja sisältöalueiden keskinäiset kytkennät. Vuosiluokkien keskeiset sisällöt valitaan perusteissa määriteltyjen keskeisten sisältöalueiden kuvausten pohjalta. Valinnat osoittavat kullakin vuosiluokalla käsiteltävät keskeiset sisällöt. 10/10/2018 Opetushallitus Erja Vitikka, Opetushallitus

41 Oppiaineet lähtökohtana Lainsäädännön ja opetussuunnitelman perusteiden mukaan opetus ja arviointi perustuvat oppiaineisiin ja niiden tavoitteisiin. Laaja-alaista osaamista ei arvioida erikseen, vaan osana oppiaineita. Monialaisia oppimiskokonaisuuksia ei arvioida erikseen, vaan osana oppiaineita. Perusopetusasetuksen ja opetussuunnitelman perusteiden mukaan kunkin lukuvuoden päätteeksi oppilaalle tulee antaa lukuvuositodistus, johon merkitään oppiaineittain arvio siitä, miten oppilas on saavuttanut asetetut tavoitteet. 10/10/2018 Opetushallitus Erja Vitikka, Opetushallitus

42 Laaja-alaisen osaamisen paikallisesti päätettäviä Opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa Mitkä ovat opetussuunnitelman perusteissa määritellyn laaja-alaisen osaamisen mahdolliset paikalliset painotukset ja miten painottuminen ilmenee Mitkä ovat ne järjestelyt ja toimenpiteet, joiden avulla laaja-alaisen osaamisen tavoitteiden toteutumisesta opetustyössä huolehditaan ja toteutumista seurataan Mitkä ovat laaja-alaisen osaamisen tavoitteet vuosiluokilla 1-9 (perusteiden tavoitekuvauksia voidaan käyttää sellaisenaan) sekä niiden mahdolliset painotukset ja miten oppilaiden laaja-alaisen osaamisen kehittymistä tuetaan 10/10/2018 Opetushallitus Erja Vitikka, Opetushallitus

43 Arvioinnin kohteet Oppimi nen Edistyminen, jota seurataan Osaamisen taso suhteessa tavoitteisiin ja kriteereihin Arvioinnin kohteet Työsken tely Osana oppiaineen arviota tai arvosanaa Perustuu oppiaineiden työskentelyn tavoitteisiin Käyttäy tymine n Erillisenä Ei vaikuta oppiaineesta saatavaan arvioon tai arvosanaan Erja Vitikka, Opetushallitus /10/2018 Opetushallitus 43

44 : Opetushallitus laatii tarkemmat kriteerit päättöarviointiin Useammalle arvosanalle 2020 mennessä Yhteistyössä kuntien ja koulujen kanssa Hyödynnetään paikallisesti jo tehtyjä kriteeristöjä Lähtökohtana edu.fi:ssä julkaistut tukimateriaalit (alle ja yli kahdeksan osaamisen kuvaukset) Arvioidaan, tarvitaanko myös alemmille vuosiluokille tarkempia kriteereitä 10/10/2018 Opetushallitus Erja Vitikka, Opetushallitus

45 Toimeenpanon tuki arvioinnin osalta pohdittavana myös Arviointikriteerit useammalle eri arvosanalle nivelkohtiin 2. ja 6. luokan päätteeksi Numeroarviointi alkamaan velvoittavana viimeistään 6. luokalta Tarkemmat ohjeet lukuvuosiarvioinnille (ajankohdat ja periaatteet) Todistusmallit 10/10/2018 Opetushallitus Erja Vitikka, Opetushallitus

46 LINKKI TAI VINKKI

47

48 Kehittämistehtävä koulutusosiot 1 3

49 Kehittämistehtävästä (1) Kehittämistehtävän aihe valitaan koulutusosion 1 aikana. Osallistujat voivat valita sopivan kehittämistehtävän itselleen tai ryhmälleen tai työnantaja / opetuksen järjestäjä / rehtori / tai arviointiryhmä on sen asettanut ennen koulutuksen alkamista. Kehittämistehtävä aloitetaan koulutusosiossa 1. Kehittämistehtävän ajoitussuunnitelma ja toteutus koulutusosioiden 1-3 aikana sovitaan yhdessä ryhmän kanssa.

50 Kehittämistehtävästä (2) 1. Aiheen valinta ja aloitus koulutusosiossa 1 2. Ajoitussuunnitelman tekeminen koulutusosiossa 1 3. Työn jaosta ja työtavoista päättäminen 4. Tehtävän aloittaminen 5. Tehtävää jatketaan kaikissa koulutusosiossa ja myös koulutusosioiden väliaikoina. 6. Koulutusosiossa 3 kehittämistehtävän esittely ja sen palauttaminen sähköisesti ennen viimeistä koulutusosiota 3 osoitteeseen: ulla.ilomaki-keisala@helsinki.fi 7. Kehittämistehtäviä jaetaan esim. Opetushallituksen Hyvät käytännöt -sivustolla.

51 Kehittämistehtävän aloittaminen Mitä paikallisella tasolla voisi edelleen kehittää? Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet luku 6 Oppimisen arviointi ja 6.8 Paikallisesti päätettävät asiat

52 Paikallisesti päätettävät asiat (1) Oppimisen arviointia koskevaa opetussuunnitelmaosuutta valmisteltaessa pohditaan erityisesti, miten arviointia ja palautteen antamista kehitetään oppimista edistävänä pedagogisena kokonaisuutena. Paikallisesti varmistetaan monipuolisten arviointimenetelmien käyttö, arviointiperusteiden yhteinen käsittely ja käyttäminen sekä päättöarvosanojen muodostaminen yhtenäisin perustein. Valtakunnalliset arviointikriteerit 6. vuosiluokan loppuun sekä päättöarvioinnin kriteerit ja päättöarvosanan muodostamisen periaatteet siirretään opetussuunnitelman perusteista paikalliseen opetussuunnitelmaan sellaisenaan.

53 Paikallisesti päätettävät asiat (2) Opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa: mitkä ovat arviointikulttuurin kehittämisen mahdolliset paikalliset painopisteet (muilta osin arviointikulttuurin ja sen keskeisten periaatteiden kuvaamisessa opetussuunnitelman perusteiden tekstiä voidaan käyttää sellaisenaan) miten opintojen aikainen arviointi toteutetaan opintojen aikaisen formatiivisen arvioinnin ja palautteen antamisen periaatteet, kokonaisuus ja pedagoginen tehtävä oppimisen edistämisessä lukuvuoden päätteeksi tehtävä arviointi itsearvioinnin edellytysten tukeminen; itsearvioinnin ja vertaisarvioinnin periaatteet opinnoissa etenemisen, luokalta siirtymisen ja luokalle jättämisen periaatteet ja käytännöt toisen ja kolmannen vuosiluokan sekä kuudennen ja seitsemännen vuosiluokan nivelvaiheisiin liittyvät arvioinnin ja palautteen antamisen käytännöt valinnaisten aineiden arviointi käyttäytymisen arviointi ja sen perustana olevat tavoitteet ja arviointiperusteet todistukset ja niiden antamiseen liittyvät käytännöt sekä sanallisen ja numeroarvioinnin käyttö todistuksissa eri oppiaineissa sekä käyttäytymisen arvioinnissa muut tiedottamisen ja arviointipalautteen antamisen muodot ja ajankohdat sekä yhteistyö huoltajien kanssa miten päättöarviointi toteutetaan päättöarvioinnin kokonaisuus valinnaisten aineiden arviointi päättöarvioinnissa päättötodistukset.

54 Esimerkkejä kehittämistehtäväksi - paikallisen opetussuunnitelman päivittäminen luvun 6 osalta - kunnan ja/tai koulun arviointikulttuuri Mitä se on? - koulun, opettajan ja/tai oppilaan arvioinnin vuosisuunnitelma, vuosikello - oppilaan arviointipolku perusopetuksen aikana - palautteen antamisen periaatteet - itse- ja vertaisarvioinnin menetelmät - arviointimateriaalit - oppilaan arviointikirjan tms. kehittäminen - digitaalinen arviointi - nivelvaiheen arvioinnin kehittäminen esim. nivelvaiheen palautejärjestelmän kehittely - kriteeriperustainen arviointi - päättöarviointi - sanallisten välitodistusten tai lukuvuositodistusten kehittäminen - opettajan itsearviointi - koulun toiminnan arviointi - arvioinnin johtaminen jne.

55 enorssin arviointijulkaisu

56

57 Palaute koulutusosiosta 1 Palautekyselyn linkki:

58 Kiitos! Tervetuloa koulutusosioon 2 helmikuussa 2019!

59 Lähteet (1) us/419550/tiedot opetus/oppilaan_arviointi_ja_todistukset opetus/opetussuunnitelma_ja_tuntijako/perusop etus_nyt opetus/opetussuunnitelma_ja_tuntijako

60 Lähteet (2) Atjonen, Päivi Kehittävä arviointi kasvatusalalla. Tampere: Suomen yliopistopaino Oy Juves Print. Kirjokansi Opetushallituksen tiedotteet, Opetushallitus laatii tarkemmat kriteerit päättöarviointiin: kemmat_kriteerit_paattoarviointiin Ouakrim-Soivio Najat Oppimisen ja osaamisen arviointi. Otava 2016 Ouakrim-Soivio Najat: Vitikka Erja, Opetushallitus, blogi: empaan_arviointiin Vitikka Erja, Opetushallitus, blogi: opetuksen_arvioinnista

61 Lähteet (3) Jyväskylän kaupungin opetussuunnitelma, luku 6 Jyväskylän normaalikoulun opetussuunnitelma, luku 6: Oulun kaupunki, Arvioinnin ABC, Ohje alakoulun arviointiin Oulun kaupungissa: _2018.pdf/71bad b6d-35d142b1e720 Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma: Rauman normaalikoulun opetussunnitelma, luku 6: raumannorssi.fi/?opetussuunnitelma_ _Arviointi Ylöjärven opetussuunnitelma ja arviointikriteerit:

62