Eläinsuojan ympäristölupa, maidontuotanto, Ikaalinen. Timo ja Anita Vähä-Eskeli, Tommi Vähä-Eskeli Sipsiöntie 107/15, Luhalahti

Transkriptio

1 Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 62/2018/1 Dnro LSSAVI/6899/2017 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Eläinsuojan ympäristölupa, maidontuotanto, Ikaalinen. HAKIJA Perustettavan osakeyhtiön lukuun Timo ja Anita Vähä-Eskeli, Tommi Vähä-Eskeli Sipsiöntie 107/15, Luhalahti Perustettavan osakeyhtiön lukuun Terhi Lahtinen-Kuortti, Kari-Pekka Kuortti ja Emmi Uusitalo/Yhteyshenkilö: Terhi Lahtinen-Kuortti, Kalliokielentie 110, Tevaniemi Y-tunnus: , ELÄINSUOJAN TOIMINTA JA SIJAINTI Hakemus koskee uutta maidontuotantotoimintaa. Ikaalisten kaupungin kiinteistölle Uutela rakennetaan kaksi pihattonavettaa, vasikkala, neljä lietesäiliötä (4 x m3), kuivalantala (1 000 m3), laakasiilot ja rehuvarasto. Yhteensä kahteen pihattonavettaan ja vasikkalaan tulee tilat 600 lypsylehmälle ja 100 vasikalle (alle 6 kk). LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 27 :n 1 momentin mukaan. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Valtioneuvoston asetuksen ympäristönsuojelusta 1 :n 2 momentin 11) a kohdan nojalla eläinsuojan ympäristölupa-asian ratkaisee aluehallintovirasto. Tämän päätöksen ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Vaasan päätoimipaikka fax Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, Vaasa

2 2 HAKEMUKSEN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen antaman päätöksen mukaan Ikaalisten lypsykarjapihattohankkeeseen ei sovelleta ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Alueelle on laadittu vuonna 2006 Kyrösjärven rantaosayleiskaava, osa 1 (Kolkko-Sikuri ja Leutola-Vähäröyhiö), oikeusvaikutteinen osayleiskaava, jonka Ikaalisten kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Kaavassa hankealue on luokiteltu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M). Kaavamääräyksen mukaan alueella sallitaan maa- ja metsätalouteen liittyvä rakentaminen sekä haja-asutuksen muodostaminen. Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 hankealue on merkitty maaseutualue-merkinnällä. Merkinnällä osoitetaan alueet, jotka on ensisijaisesti tarkoitettu maa- ja metsätalouden ja niitä tukevien elinkeinojen käyttöön. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Rakennettavat eläinsuojat sijaitsevat Ikaalisten kaupungissa noin 6,3 km:n etäisyydellä Ikaalisten keskustasta koilliseen. Eläinsuojien lähiympäristö on metsä- ja peltoaluetta. Lähimmät naapureiden asuin- tai vapaa-ajanrakennukset sijaitsevat noin 570 metrin, noin 690 metrin, noin metrin (7 kpl), noin metrin (3 kpl) ja metrin (2 kpl) etäisyydellä rakennettavista pihattonavetoista ja muut naapureiden asuin- tai vapaa-ajan rakennukset 1 km:n tai yli 1 km:n etäisyydellä rakennettavista pihattonavetoista. Lähimmät naapureiden asuin- tai vapaa-ajanrakennukset sijaitsevat noin 590 metrin, noin 670 metrin, noin metrin (2 kpl), noin metrin (7 kpl) etäisyydellä rakennettavasta vasikkalasta ja muut naapureiden asuin- tai vapaa-ajan rakennukset 1 km:n tai yli 1 km:n etäisyydellä rakennettavasta vasikkalasta. Lähimmät naapureiden asuin- tai vapaa-ajanrakennukset sijaitsevat noin 510 metrin, noin metrin (2 kpl), noin metrin (4 kpl), noin metrin (5 kpl) etäisyydellä rakennettavista lietesäiliöistä/lantalasta ja muut naapureiden asuin- tai vapaa-ajan rakennukset 1 km:n tai yli 1 km:n etäisyydellä rakennettavista lietesäiliöistä/lantalasta. Lähimmät naapureiden asuin- tai vapaa-ajanrakennukset sijaitsevat noin 560 metrin, noin 590 metrin, noin 700 metrin, noin metrin (3

3 3 kpl), noin (2 kpl), noin metrin (7 kpl) etäisyydellä rakennettavista laakasiiloista ja muut naapureiden asuin- tai vapaa-ajan rakennukset 1 km:n tai yli 1 km:n etäisyydellä rakennettavista laakasiiloista. Noin 690 metrin etäisyydellä rakennettavista pihattonavetoista ja noin 660 metrin etäisyydellä rakennettavasta vasikkalasta sijaitsee toisen toiminnanharjoittajan eläinsuoja (lypsykarjanavetta). Rakennettavat eläinsuojat, lietesäiliöt/lantala ja laakasiilot eivät sijaitse pohjavesialueella. Lähimmät pohjavesialueet, Heinistön, Tevaniemen, Teikankaan ja Luhalahden pohjavesialueet, sijaitsevat noin 7,1-7,6 km:n etäisyydellä. Rakennettavat eläinsuojat sijaitsevat Kyrösjärven la valuma-alueella (35.521). Lähimmät vesistöt, Sairakka-lammet sijaitsevat lähimmillään noin 250 metrin etäisyydellä ja Röyhiönjärvi noin 900 metrin, Mertalampi noin 1 km:n ja Tiellistenjärvi noin 1,4 km:n etäisyydellä rakennettavista eläinsuojista. Rakennettavista lietesäiliöistä/lantalasta lähimmät vesistöt, Sairakka-lammet sijaitsevat lähimmillään noin 270 metrin etäisyydellä ja Röyhiönjärvi noin 1 km:n, Mertalampi 1,2 km:n ja Tiellistenjärvi noin 1,3 km:n etäisyydellä. Rakennettavista laakasiiloista lähimmät vesistöt, Sairakka-lammet sijaitsevat lähimmillään noin 330 metrin etäisyydellä ja Röyhiönjärvi noin 850 metrin, Mertalampi noin 930 metrin ja Tiellistenjärvi noin 1,7 km:n etäisyydellä. Sairakkalampea käytetään kalanpoikasten kasvatukseen. Lähimmät luonnonsuojelualueet, Kalman luonnonsuojelualue ja Kujansuun metsä, sijaitsevat noin 2,5 km:n ja noin 2,6 km:n etäisyydellä. ELÄINSUOJIEN TOIMINTA Eläintilat ja tuotanto Hakemus koskee uutta maidontuotantotoimintaa. Ikaalisten kaupungin kiinteistölle Uutela rakennetaan kaksi pihattonavettaa, vasikkala, neljä lietesäiliötä (4 x m3), kuivalantala (1 000 m3), laakasiilot ja rehuvarasto. Yhteensä kahteen pihattonavettaan ja vasikkalaan tulee tilat 600 lypsylehmälle ja 100 vasikalle (alle 6 kk). Pihattonavettaan I tulee tilat 240 lypsylehmälle, hoito-/erottelupaikat sekä poikima-/sairaskarsina. Pihattonavetan I yhteyteen tulee tilat myös robottilypsylle (karusellirobotti), maito- ja konehuoneelle sekä sosiaalitiloille. Pihattonavettaan II tulee tilat 360 lypsylehmälle. Vasikkalaan tulee tilat 100 vasikalle (alle 6 kk). Sonnivasikat lähtevät ternivaiheessa eteenpäin välitykseen ja lehmävasikoita pidetään rakennettavassa tilakeskuksessa noin 3 kk ikään saakka, jonka jälkeen ne siirtyvät omistajien omiin tilakeskuksiin kasvatetta-

4 4 vaksi. Näissä tilakeskuksissa tapahtuu jatkossa myös hiehojen kasvatus ja niiden toiminta on erillistä toimintaa. Kuortin hiehojen kasvatus tapahtuu noin 8 km:n päässä ja Vähä-Eskelin noin 10 km:n päässä tulevista lypsykarjapihatoista. Siemennetyt hiehot tuodaan takaisin pihatoille ennen poikimista. Maitoa tuotetaan noin 6 milj. litraa vuodessa. Lypsyjärjestelmäksi tulee robottilypsy. Pihattonavetoihin ja vasikkalaan tulee luonnollinen ilmanvaihto. Pihattonavetoissa ja vasikkalassa poistoilmahormit tulevat eläinsuojien katolle. Pihattonavetoiden ja vasikkalan sivuseinille tulevat avattavat verhoseinät. Ruokintapöydät sijoittuvat pihattonavetoiden sisäpuolelle. Toiminnassa käytettävä vesi ostetaan Röyhiön vesiosuuskunnalta, veden toimittaja on Ikaalisten vesi Oy. Tästä tehdään erillinen sopimus vesiosuuskunnan kanssa. Lannan ja jätevesien varastointi Lypsylehmien lannankäsittely tapahtuu lietelannalla lukuun ottamatta poikima-/sairaskarsinaa, joka on kuivikepohjalla (poikimakarsinassa keskimäärin 11 lehmää/viikko). Vasikoiden lannankäsittely tapahtuu kuivikelannalla/kuivikepohjalla. Kuivikemateriaalina käytetään turvetta ja olkea. Vasikkalan kuivikepohjan ala on noin 140 m2 (noin 70 m3). Poikima/sairaskarsinan kuivikepohjan ala on noin 377 m 2 (noin 377 m3). Poikima/sairaskarsinan ja vasikkalan kuivikepohjat tyhjennetään kolme kertaa vuodessa kuivalantalaan. Rakennettavien pihattonavetoiden eteläpuolelle rakennetaan neljä noin m3:n betonista lietesäiliötä (MMM:n ennakkohyväksymät lietesäiliöelementit, vaijerikiristetty) ja uusi noin m3:n (noin 250 m2) peltikatteella katettu betoninen kuivalantala. Lietesäiliöt täytetään alakautta 10 m3:n betonisen pumppukaivon kautta. Pumppukaivo katetaan betonikannella. Yhteensä tilalle tulee lietesäiliötilavuutta pumppukaivon kanssa noin m3. Hakemuksen mukaan lietesäiliöissä toimii katteena luontainen kuorettuma. Lietesäiliöiden kuormausalueet tulevat asfaltista ja murskeesta. Kuivalantalaan tulee 3 metriä korkeat betoniset reunat kolmelle sivulle ja 0,5 metrin korkuinen ajoluiska. Lantalan ulkopuolelle tulee betoninen kuormauslaatta. Hakija on esittänyt erillisessä liitteessä suunnitelman siitä, että miltä osin eläinsuojien piha- ja kulkutiet tullaan asfaltoimaan. Maitohuoneen pesuvedet (noin m3/vuosi) ja muut eläinsuojissa muodostuvat pesuvedet (100 m3/vuosi) johdetaan lietesäiliöihin. Hake-

5 5 muksen mukaan sosiaalitilojen jätevedet (noin 50 m3/vuosi) johdetaan noin 10 m3:n umpisäiliöön. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Liete- ja kuivikelanta, maitohuoneen pesuvedet ja muut eläinsuojien pesuvedet sekä säilörehun puristenesteet käytetään pelloilla lannoitteena. Tilalla on käytettävissä peltoa lannanlevitykseen noin ha, josta omaa peltoa noin 92,22 ha, vuokrapeltoa noin 228,52 ha ja sopimuspeltoa noin 758,5 ha. Lannan levityksestä 40 % tapahtuu keväällä viikkojen aikana, 40 % kesällä viikkojen aikana ja 20 % syksyllä viikkojen aikana. Säilörehun varastointi Tilalla varastoidaan esikuivattua säilörehua noin tonnia/vuosi laakasiiloihin. Säilörehu tehdään laakasiiloihin kolmessa erässä ja ruokinta tapahtuu seosrehuruokintana. Rakennettavista laakasiiloista säilörehun puristenestenesteet johdetaan noin 4 m3:n umpisäiliöön. Umpisäiliöstä rakennetaan kiinteä putkiyhteys lietesäiliöön. Jaloittelutarha ja laidunnus Hakemuksen mukaan rakennettavien eläinsuojien yhteyteen ei tule jaloittelutarhaa eikä eläinsuojiin sijoittuvia eläimiä laidunneta. Jätteet Hakemuksen mukaan kuolleet eläimet, noin kg/vuosi, toimitetaan raatokeräilyn kautta Honkajoki Oy:lle. Muovijäte, noin kg/vuosi, toimitetaan Tarastejärven kaatopaikalle/polttoon tai Ekokemille. Lamput/loisteputket (1-5 kg/vuosi) toimitetaan Repe ja Romu keräilyyn tai jäteasemalle. Metalliromu (noin 100 kg/vuosi) toimitetaan Repe ja Romu keräilyyn tai jäteasemalle. Pilaantunut rehu (noin 2000 kg/vuosi) varastoidaan kuivalantalassa ja toimitetaan lannoitteeksi pelloille. Lääkkeet (enintään noin 1 kg/a) toimitetaan apteekkiin. Polttoainesäiliöt ja kemikaalit Hakemuksen mukaan tilalle hankitaan uusi litran suoja-altaallinen polttoainesäiliö, joka sijoitetaan betonilaatan päälle. Polttoainesäiliön tankkauspaikka tulee asfaltista/betonista. Varastoitavia kemikaaleja ovat eläinten lääkkeet (varastossa enintään 1 kg), jotka varastoidaan navetan lääkekaapissa, eläinsuojissa käytettävät pesuaineet (varastossa enintään 100 kg), jotka varastoidaan lukitussa tilassa navetan varastossa ja desinfiointiaineet (varastossa enintään 5 kg), jotka varastoidaan lukitussa tilassa navetan varastossa. Hakemuk-

6 6 sen mukaan muita öljytuotteita, rehunsäilöntäaineita, lannoitteita ja kasvinsuojeluaineita ei varastoida tilakeskuksessa. Toiminnasta aiheutuva liikenne Toiminnasta aiheutuu liikennettä siten, että maitoauto käy tilalla vähintään joka toinen päivä. Päivittäisin liikennettä tapahtuu tontilla rehunvalmistukseen liittyen. Viikoittain liikennettä on eläinkuljetuksiin ja rehukuljetuksiin liittyen. Liikenteen johdosta suurin paine tulee säilörehunteon aikaan (kesäkuussa, heinäkuun lopussa-elokuussa ja syyskuussa) ja tämän jälkeen tapahtuvan lietteenlevityksen ajankohtana. Pääsääntöisesti liikenne kiinteistölle toteutetaan Luhalahdentien liittymästä, myös sesonkiaikoina. Liikennemäärät kiinteistöltä suuntautuvat neljään eri suuntaan: Luhalahdentietä Luhalahteen päin noin 50 %, Luhalahdentietä Tevaniemeen päin noin 35 %, Leutolantielle noin 10 % ja Sorvanperäntielle noin 5 % liikenteestä. Kuivalantaa (noin 925 m3/vuosi) ajetaan 90 kuormaa keväällä tai syksyllä. Lietelantaa (noin m3/vuosi) ajetaan 450 traktorikuormaa ja 300 rekalla siirrettävää kuormaa. Levitysajankohdat ovat riippuvaisia säistä. Lietelantaa ajetaan keväällä viikkojen aikana 300 kuormaa, kesällä viikkojen aikana 300 kuormaa ja syksyllä viikkojen aikana 150 kuormaa. Säilörehua (noin t/vuosi) ajetaan 345 kuormaa. Ensimmäisen sadon aikana 150 kuormaa noin viikon aikana, toisen sadon aikana 120 kuormaa noin viikon aikana ja kolmannen sadon aikana 75 kuormaa noin viikon aikana. Eläinten kuljetuksia on noin 100 kuormaa vuodessa. Suojapuustovyöhyke Hakemuksessa esitetty suojapuustovyöhyke on joko istutettua havupuutaimikkoa tai mahdollisuuksien mukaan nykyistä olemassa olevaa puustoa. Vyöhykkeen leveys on 5-10 metriä. Hakija on erillisessä liitteessä esittänyt jätettävän suojapuustovyöhykkeen sijainnin. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Hakemuksen mukaan toiminnasta syntyviä päästöjä pyritään ehkäisemään etukäteen huolellisella työskentelyllä ja seurannalla. Toiminnassa syntyvä kuormitus on tyypillistä lypsykarjatilan aiheuttamaa hajakuormitusta. Ajoittaisia haju- ja meluhaittoja voi aiheutua esimerkiksi lannan käsittelystä, varastoinnista ja levityksestä sekä säilörehun valmistuksesta. Lannanlevityksen yhteydessä syntyviä hajuhaittoja pyritään hallitsemaan keskittämällä levitysajankohta tietylle ajanjaksolle sekä kiinnittämällä

7 7 huomiota sekoitus- ja pumppaus- ja lastaustekniikoihin. Pihatoissa ilmanvaihtojärjestelmänä on luonnollinen ilmanvaihto verhoseinien ja poistoilmaharjan/poistoputkien kautta. Hajuhaittoihin lannanlevitysajankohtien ulkopuolella pyritään vaikuttamaan tulevan navetan rakenteella: rakennuksen suuren koon johdosta rakennuksen kattoharja on korkealla ja poistoilma näin ollen korkealla. Lisäksi hajuhaittoihin kuuluu säilörehun kautta syntyvä hajuhaitta silloin, jos säilörehu on huonosti säilynyttä. Tätä pyritään ehkäisemään kiinnittämällä huomio oikea-aikaisen ja säilönnälliseltä laadultaan hyvän säilörehun tekoon. Melua tilalla muodostuu normaalista maataloustoimintaa liittyvästä liikenteestä. Toiminnasta syntyy vuodenaikojen mukaan erilaista melua. Päivittäinen melu syntyy tontilla tapahtuvasta liikenteestä rehunvalmistukseen liittyen. Viikoittain melua syntyy liikenteestä eläinkuljetuksiin ja rehukuljetuksiin liittyen. Maitoauto käy tilalla vähintään joka toinen päivä. Melua pyritään hallitsemaan koneiden käytön keskittämisellä päiväaikaan. Meluhuiput ovat liikenteen johdosta suurimmat säilörehunteon aikaan (kesäkuussa, heinäkuun lopussa -elokuussa ja syyskuussa) ja tämän jälkeen tapahtuvan lietteenlevityksen ajankohtana. Lannan levityksen arvioidaan jakaantuvan 40 % keväälle, 40 % kesälle ja 20 % syksylle. Veden, ilman, maaperän ja pohjamaan osalta suurin päästöriski on lannan käsittely ja varastointi. Tämä asia tiedostetaan hyvin etenkin, kun kyseessä on mittava kokoluokka, jolloin lantaakin muodostuu paljon. Laskennallinen lietesäiliötilavuus 600 lehmälle on m3. Tähän lisäksi varataan säiliötilavuutta maitohuoneen pesuvesille. Lietesäiliörakenteet tehdään ohjeiden mukaisesti hyväksytyistä materiaaleista. Lietesäiliöiden tiiviyttä ja täyttymistä seurataan säännöllisesti ja lietteen kuormaustilanteessa kiinnitetään huomiota lastaustekniikkaan ja siinä onnistumiseen. Lietelannan osalta sen kattaminen tapahtuu luontaisen kuorettumisen kautta. Kuivalantalaan rakennetaan katto ja kiinteä lastausalue. Säilörehu pyritään tekemään esikuivattuna, jolla pyritään pienentämään puristenesteen syntymistä. Rakennettavista laakasiiloista kerätään puristeneste talteen johtamalla se lietelantalaan. Pihaton yhteyteen rakennettavan sosiaalitilan jätevedet johdetaan umpisäiliöön. Tilakeskukseen ostetaan myös litran polttoainesäiliö, joka varustetaan suoja-altaalla. Tiloilla on lannanlevitysalaa tällä hetkellä yhteensä (oma, vuokra ja sopimuspelto) hehtaaria ja uutta alaa kartoitetaan vielä. Peltoalaa lannanlevitykseen on käytettävissä runsaasti. Ravinnekuormitusta maaperään vähennetään käyttämällä sijoitusta lannanlevityksessä. Lannan käyttö optimoidaan tilalla viljelysuunnittelun yhteydessä huomioiden rajoitukset käyttömäärissä. Rakennusjätteet poistetaan ja käsitellään jätteen tyypin mukaan. Hyödynnettävät osat käytetään tiloilla ja ei kierrätettävä materiaali toimite-

8 8 taan jätekeräilyn, kierrätyskeskuksen tai Repe ja Romu keräilyn kautta eteenpäin. Lypsykarjapihaton vaikutusalue on haja-asutusaluetta, jossa on maatalous- ja metsämaata. Alueelle on laadittu vuonna 2006 Kyrösjärven rantaosayleiskaava, osa 1 (Kolkko-Sikuri ja Leutola- Vähäröyhiö), jonka Ikaalisten kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Alue on luokiteltu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Alueella kysellyt lannanlevityssopimukset ovat saaneet positiivisen vastaanoton ja on koettu, että tämäntyyppinen yrittäminen maaseudulla on toivottavaa. Hankkeen osalta sen ympäristövaikutukset ovat samanlaiset riippumatta hankkeen koon muutoksesta. Suurimmat ympäristövaikutukset liittyvät lietteen käsittelyyn ja toiminnan ympärillä tapahtuvaan liikenteeseen. Suurin riski liittyy lietesäiliöiden toimivuuteen ja tiiviyteen. Samat ympäristövaikutukset ja riskit ovat löydettävissä myös pienemmissä vastaavissa hankkeissa, toki erona on silloin syntyvä lietteen määrä. ARVIO PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN KÄYTÖSTÄ Hakemuksen mukaan lehmien ruokintaa optimoidaan käytettävien säilörehujen perusteella. Tila kuuluu tuotosseurantaan ja tuotokseen perustuvia lehmäkohtaisia rehumääriä voidaan käyttää, jolloin ehkäistään yliruokintaa. Navetassa on luonnollinen ilmanvaihto. Lannan levityksessä käytetään sijoittamista. Tilalla käytetään maidon lämmöntalteenottoa, jolloin syntyvää lämpöä hyödynnetään tilalla. Viljelysuunnitelmassa huomioidaan ravinteiden käyttö lohkokohtaisesti. Käyttöön tulee lypsyrobotti, joka huomioi veden ja energian kulutuksen mahdollisimman tehokkaasti. Tilakeskuksen energiatuotannossa polttoaineena on uusiutuva energia, hake. ARVIO TOIMINTAAN LIITTYVISTÄ RISKEISTÄ JA TOIMISTA HÄIRIÖTILANTEISSA Hakemuksen mukaan ison yksikön osalta tärkeä riskien hallintaan liittyvä asia on ennakointi. Toimijoilla on monen vuoden kokemus keskimääräistä huomattavasti suuremman lypsykarjanavetan toiminnasta ja kokemus riskikohdista on olemassa. Ne voidaan uuden yksikön toiminnassa ottaa huomioon heti ja hyödyntää. Eläintauteja ehkäistään tiedostamalla eläinliikenteen riskit koko karjan osalta. Karjalle laaditaan vuosittain terveydenhuoltosuunnitelma ja tila kuuluu Nasevaan. Mahdollisia uudistuseläimiä hankitaan vain tautivapaista karjoista. Tilalla on omavalvontasuunnitelma. Eläinten valvonta on päivittäistä.

9 9 Hakija on esittänyt varautumissuunnitelmana lietesäiliöiden vuototilanteiden varalle seuraavaa: Mahdollisesta vuototilanteesta ilmoitetaan välittömästi kunnan ympäristönsuojelusihteerille. Vuoto tukitaan tilapäisesti lisävahinkojen estämiseksi. Lietteen leviäminen maastossa estetään imeyttämällä lietettä turpeeseen, patoamalla piiriojat savella ja tukkimalla lietesäiliöistä lähtevä salaoja. Mahdollisen rikkoontuneen lietesäiliön liete pumpataan toiseen lietesäiliöön. Lietesäiliön vesitiiveys tarkastetaan silmämääräisesti aina tyhjennyksen yhteydessä. Lietesäiliöiden salaojien tarkastuskaivoista voidaan seurata mahdollisia vuotoja. Lietesäiliön kuntoa seurataan säännöllisesti päivittäisten töiden ohessa. Polttoainesäiliön vuoto aiheuttaa suuren syttymis- ja räjähdysvaaran. Polttoainesäiliötä tarkkaillaan aina tankkaamisen yhteydessä. Ympäristö pidetään tyhjänä mahdollisista syttymislähteistä. Jos vuoto havaitaan, se suljetaan (jos sen voi tehdä turvallisesti), aineen leviäminen estetään isoissa vuodoissa patoamalla, syttymisvaaran rajoittamiseksi lammikko peitetään sammutusvaahdolla. Vuotanut polttoaine imeytetään esimerkiksi turpeeseen. Navetassa on alkusammutuskalusto ja aggregaatti. Toiminnalle laaditaan pelastussuunnitelma. Käytettävän veden laatua tarkkaillaan päivittään hajun ja maun perusteella ja 3. vuoden välein vesianalyyseillä. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty , , , ja Hakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Ikaalisten kaupungin virallisella ilmoitustaululla välisenä aikana. Kuulutus ja hakemusasiakirjat keskeisiltä osin ovat olleet luettavissa Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on tiedotettu sanomalehdessä Uutisoiva sekä lähetetty tieto eläinsuojan lähinaapureille hakemusasiakirjoihin liitettyjen tiedonantokirjelmien mukaisesti. Kuulutusajan jälkeen lupahakemusta on muutettu siten, että kahden pihattonavetan, vasikkalan, lietesäiliöiden (4 kpl), kuivalantalan, laakasiilojen ja rehuvaraston sijaintia on muutettu kiinteistöllä Uutela Lupahakemuksen muuttamisen vuoksi lupahakemus on kuulutettu uudelleen Ikaalisten kaupungin virallisella ilmoitustaululla välisenä aikana. Kuulutus, muutettu asemapiirros ja hakemusasiakirjat keskeisiltä osin ovat olleet luettavissa Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on tiedotettu sa-

10 10 nomalehdessä Uutisoiva sekä lähetetty tieto eläinsuojan lähinaapureille hakemusasiakirjoihin liitettyjen tiedonantokirjelmien mukaisesti. Kuulutuksessa on mainittu, että aikaisemman kuulutusajan aikana jätetyt muistutukset/mielipiteet otetaan huomioon, mutta mikäli aikaisemman kuulutusajan aikana jätettyä muistutusta/mielipidettä haluaa lupahakemuksen muuttamisen johdosta muuttaa/täydentää, tulee tällöin toimittaa uusi muistutus/mielipide. Lausunnot Lupahakemuksen kuulutus Lupahakemuksesta on pyydetty lausunnot Ikaalisten kaupungilta, Ikaalisten ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaiselta, Ikaalisten kaavoitusviranomaiselta sekä Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus toteaa lausunnossaan seuraavaa: Eläinsuojan sijoittuminen ja kaavoitus Suunniteltu tila sijaitsee maa- ja metsätalousvaltaisella hajaasutusalueella. Karttatarkastelun perusteella lähimmät häiriintyvät kohteet sijaitsevat yli 500 metrin etäisyydellä tilakeskuksen eläinsuojarakennuksista ja lietesäiliöistä, lähimmillään noin 515 metrin etäisyydellä arvioituna pihattorakennuksen ulkoseinästä. Pirkanmaan maakuntakaava 2040 on tullut voimaan Tila sijaitsee Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 merkityllä maakunnallisesti arvokkaalla kulttuurimaisema-alueella. Merkinnällä osoitetaan maisema-alueiden ulkopuoliset maakunnallisesti arvokkaat maaseudun kulttuurimaisemat. Suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä tulee turvata ja edistää luonnon- ja kulttuuriympäristön arvojen säilymistä. Avointen maisematilojen säilymiseen ja uusien rakennuspaikkojen sijaintiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Alueen luonne, jota em. suunnittelumääräys koskee, tulee kunnassa huomioida rakentamista koskevia lupia myönnettäessä. Tila sijaitsee Kyrösjärven rantaosayleiskaavan osaan 1 (hyväksytty ) merkityllä maa- ja metsätalousvaltaisella alueella. Alueella sallitaan maa- ja metsätalouteen liittyvä rakentaminen sekä haja-asutuksen muodostaminen. Alapuolisen vesistön tila ja vesienhoitosuunnitelma Maidontuotantotila sijaitsee Kyrösjärven (35.521) valuma-alueella. Kyrösjärvi on tyypiltään runsashumuksinen järvi (Rh) ja se on luokiteltu ekologiselta ja kemialliselta tilaltaan hyväksi.

11 11 Tila sijaitsee Pirkanmaan vesienhoidon toimenpideohjelmassa vuosille maatalouden vesiensuojelun tehostamisalueella, jolla tarvitaan tehokkaita toimenpiteitä vesien hyvän tilan saavuttamiseksi tai hyvän/erinomaisen tilan säilyttämiseksi. Toimenpiteitä ovat mm. suojavyöhykkeet, kosteikot ja laskeutusaltaat, kasvinsuojeluaineiden käytön vähentäminen, peltojen talviaikaisen eroosion torjunta, ravinteiden käytön hallinta, lannan ympäristöystävällinen käyttö sekä lannan prosessointi. Tila ei sijaitse pohjavesialueella. Pieni osa lannanlevityspelloista sijaitsee pohjavesialueella (kiinteistöillä ja ). Suuri osa pelloista sijaitsee lähellä valtaojia tai vesistöjä rannan tuntumassa. Lannan varastointi ja levitys Lupahakemuksen mukaan pihattonavetan lannankäsittely tapahtuu pääasiassa lietelannalla (589 eläinpaikkaa) lukuun ottamatta poikima/sairaskarsinaa, joka on kuivikepohjalla (11 eläinpaikkaa). Vasikkala on kuivikepohjalla (100 eläinpaikkaa). Lupahakemuksen mukaan tilalle rakennetaan m3 peltikatteella katettu betoninen kuivalantala sekä neljä m3 kattamatonta lietesäiliötä. Hakija esittää, että lietesäiliöt täytetään altapäin ja katteena on luontainen kuorettuma, joka toimii kelluvan katteen tavoin ehkäisten hajuhaittoja. ELY-keskus katsoo, että luontainen kuorettuma on riittävä kate lietesäiliöille. Lietelannalla ovat 589 lypsylehmää. Hakemuksen mukaan maitohuoneen pesuvesiä ja muita pesuvesiä syntyy m 3 vuodessa. Pesuvedet ohjataan lietesäiliöön. Kun otetaan huomioon sadevedet ja syntyvät pesuvedet, laskennallinen lietelannan varastointitarve on m3. Lietelannan varastointilavuutta 10 m3 pumppukaivo mukaan luettuna on m3. ELY-keskus toteaa, että lietelannan varastointitila on riittävä lietelannan 12 kuukauden varastointitarpeeseen. Lietesäiliöiden varastointitilavuus on riittävä myös huomioituna säilörehun puristenesteet (345 m3/v). Pirkanmaan ELY-keskus toteaa, että lietesäiliöiden alapuolinen maaperä on salaojitettava ja salaojat varusteltava tarkastuskaivolla, joista on tarvittaessa mahdollista ottaa vesinäytteitä. Lietesäiliöiden mahdollinen rikkoontuminen on otettava huomioon ja säiliön vuototilanteen varalle on laadittava suunnitelma, jotta lietteen kulkeutuminen ojiin sekä vesistöön estetään. Kuivikepohjalla ovat 100 lehmä-/sonnivasikkaa sekä keskimäärin 11 lypsylehmää. Kuivikelannan laskennallinen varastointitarve on m3. Tilalle rakennetaan m3 katettu kuivalantala. Poikima/sairaskarsinan ja vasikkalan kuivikepohjat tyhjennetään kolme kertaa vuodessa kuivalantalaan. Kun otetaan huomioon karsinoiden kuivikepohjien varastointitilavuus, kuivikelannan varastointilavuutta on yhteensä m3. Kuivikelannan varastointitilavuus on riittävä 12 kk aikaiseen lannan varastointiin.

12 12 Lannan levitykseen käytettävää peltoalaa hakijalla on hallussaan hehtaaria, joista omaa peltoa 92,22 ha, vuokrapeltoa 228,52 ha ja sopimuspeltoa 758,5 ha. Lannasta 40 % levitetään viikoilla 18-21, 40 % viikoilla ja 20 % viikoilla Tilalla on hallussaan riittävästi peltoalaa lannan levitykseen. Lietelannan levityksessä tulee ensisijaisesti käyttää sijoittavaa tai multaavaa levitintä. ELY-keskus toteaa, että lantaa ei saa levittää pohjavesialueella sijaitseville pelloille. Lantaa ei saa levittää routaantuneeseen tai lumipeitteiseen eikä veden kyllästämään maahan. Pirkanmaan ELY-keskus painottaa lisäksi, että valtaojien ja vesistön varteen on jätettävä riittävät suojakaistat (vähintään 5 metriä, jolle lantaa ei levitetä) ja ravinteiden käytön hallintaan on kiinnitettävä erityistä huomiota siten, että maaperää lannoitetaan viljelykasvien kasvutarpeen mukaisesti ja lannoitus perustuu maaperän ravinneanalyyseihin. Näin lannoitusvaikutus varmistetaan ja huuhtoutumisriski vähenee. Pirkanmaan ELY-keskus muistuttaa, että lannan levitysajankohta tulee valita siten, että naapureille aiheutuva hajuhaitta on mahdollisimman vähäinen. Liete tulee levittää tyynellä säällä tai siten, että tuuliolosuhteet ovat naapureihin nähden suotuisat. Lietteen levitystä tulee välttää yleisinä juhlapäivinä. Rehun valmistus Esikuivattua säilörehua varastoidaan t/v laakasiiloissa. Nitraattiasetus edellyttää, että säilörehun valmistuksessa syntyvä puristeneste on otettava talteen ja varastoitava tiiviissä säiliössä, ellei sitä käsitellä erillisessä puhdistamossa. Hakemuksen mukaan puristenesteet ohjataan 4 m3 säiliöön. Hakemuksen mukaan puristenestesäiliö tyhjennetään uppopumpulla tai imupainevainulla ja levitetään peltoon. Puristenestettä syntyy esikuivatussa rehussa arviolta 0,05 m3/rehutonni, eli tilalla noin 345 m3 vuodessa. Puristenesteiden valuminen ympäristöön tulee estää rakenteellisin toimenpitein ja parasta käyttökelpoista tekniikkaa soveltaen niin, että tilalta aiheutuvat ravinnepitoiset valumat vesistöön estetään. Suunniteltujen laakasiilojen yhteyteen rakennettavan puristenestekaivon pienestä koosta johtuen ELY-keskus edellyttää, että puristeneste johdetaan kiinteällä putkiyhteydellä puristenestesäiliöstä lietesäiliöön. Kemikaalien ja polttoaineen varastointi Kemikaalien ja öljytuotteiden säilytykseen käytettävien säiliöiden tai astioiden tulee olla tiiviitä, kannellisia ja niiden päällä tulee lukea mitä kemikaalia säiliö tai astia sisältää. Öljytuotteet ja vaarallisiksi luokitellut kemikaalit tulee säilyttää katetussa tiivispohjaisessa, kynnyksellisessä varastossa, josta mahdolliset valumat voidaan kerätä talteen. Tilalle hankitaan 5 m3 polttoainesäiliö, joka sijoitetaan suoja-altaaseen betonilaatan päälle. Polttoainesäiliön tulee olla tyyppihyväksytty polttoaineen varastointiin. Farmarisäiliön pakolliset varusteet ovat: tyyppikilpi, laponesto, ilmaputki, lukittava täyttöaukko ja säiliön merkinnät: polttoai-

13 13 neen nimi ja sen varoitusmerkit. Ulkona sijaitsevan maanpäällisen polttoainesäiliön tulee olla kaksivaippainen tai kiinteällä valuma-altaalla varustettu tai se tulee sijoittaa suoja-altaaseen katettuun tilaan. Polttoainesäiliön täyttö- ja tankkauspaikat tulee päällystää tiiviillä kemikaaleja läpäisemättömällä pinnoitteella, esimerkiksi asfalttibetonilla. Ikaalisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen toteaa lausunnossaan, että suunniteltu maidontuotantotoiminta sijoittuu hajaasutusalueelle, joka on rantaosayleiskaavassa luokiteltu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Sijaintipaikasta 500 metrin säteellä ei ole asuin- tai lomakiinteistöjä, mikä vähentää asutukseen kohdistuvaa häiriötä. Haju- ja meluhaittaa tulee vähentää käyttämällä asianmukaista työtekniikka ja huomioimalla työskentelyajankohta. Lannan levitysalojen välittömässä läheisyydessä asuville asukkaille ei saa aiheutua levityksestä kohtuutonta hajuhaittaa. Levitys tulee tehdä mahdollisuuksien mukaan sijoituslevityksenä tai mullattava välittömästi levityksen jälkeen. Levitysajankohta tulee valita siten, että naapureille aiheutuva haitta olisi mahdollisimman vähäinen. Eläinsuojista tai toiminnasta muutoin ei saa aiheutua pinta- tai pohjavesien pilaantumista. Eläinsuojien rakenteiden tulee olla vesitiiviitä siten, ettei lantaa, virtsaa, puristenestettä tai niistä aiheutuvia valumavesiä pääse ympäristöön. Seuraavat Ikaalisten kaupungin ympäristönsuojelumääräysten , 9 :n mukaiset määräykset polttoaineiden varastoinnista tulee ottaa huomioon. Ympäristönsuojelumääräyksissä todetaan, että ulkona olevat maanpäälliset öljy- ja polttoainesäiliöt on sijoitettava kantavalle alustalle, jossa on öljyä läpäisemätön tiivis pinnoite tai sitä vastaava rakenne. Tiiviin pinnoitteen vaatimus täyttyy, jos säiliö on rakenteeltaan valuma-altaallinen, kaksoispohjainen tai -vaippainen. Säiliöissä, joissa on kaksoisvaippa-, kiinteä valuma-allas tai kaksoispohjarakenne, tulee olla menetelmä, jolla varmistetaan välitilan tiiveys. Säiliön tulee olla alustastaan irti vähintään 100 mm. Säiliöt tulee varustaa tyyppikilvellä, laponestolla, ilmaputkella, lukittavalla täyttöaukolla, ylitäytönestimellä, pistoolilla varustetulla polttoaineletkulla, joka on lukittavissa, lukittavalla pumpulla ja käytön varusteet ovat lukittavassa suojakotelossa. Muut ulkona olevat kemikaalisäiliöt on sijoitettava kantavalle ja tiiviille, kemikaaleja kestävälle alustalle siten, että kemikaalit eivät pääse valumaan maaperään tai viemäriin ja että mahdolliset vuodot voidaan kerätä talteen. Kemikaalisäiliön on oltava kaksoisvaippainen tai se on varustet-

14 14 tava kiinteällä säiliökokoa vastaavalla valuma-altaalla, jonka tilavuus määräytyy säiliön koon ja kemikaalin vaarallisuuden mukaan. Ulkona oleva kemikaalien ja vaarallisten jätteiden astiavarasto on katettava ja sijoitettava tiiviille, kemikaaleja kestävälle alustalle siten, että kemikaalit eivät pääse valumaan maaperään tai viemäriin ja että mahdolliset vuodot voidaan kerätä talteen. Varasto on varustettava suoja-altaalla, jonka tilavuus on vähintään suurimman varastoitavan astian tilavuuden mukainen. Astiavaraston on oltava aidattu ja lukittu tai ulkopuolisten pääsy varastoon on estettävä muulla tavoin. Polttonesteiden ja muiden kemikaalien pysyväisluonteisella tankkaus- tai täyttöpaikalla on oltava kemikaaleja läpäisemätön tiivis pinnoite tai sitä vastaava rakenne. Määräys ei koske kiinteistöjen lämmitysöljysäiliöiden täyttöpaikkoja. Polttonesteiden ja muiden kemikaalien käsittely- ja varastointipaikoilla on oltava imeytysainetta ja kalustoa mahdollisten vuotojen keräämistä ja säilyttämistä varten. Sisätiloissa kemikaalisäiliöt sekä kemikaali- ja vaarallisten jätteiden astiat on säilytettävä siten, että kemikaalit ja vaaralliset jätteet eivät pääse viemäriin tai maaperään. Varastotilan on oltava allastettu ja lattian pinnoitteen kemikaalien vaikutusta kestävä. Suoja-altaan tilavuus on mitoitettava säiliön koon ja kemikaalin vaarallisuuden mukaan tai vähintään suurimman astian tilavuuden mukaiseksi. Lisäksi seuraavat ympäristönsuojelumääräysten 21 :n mukaiset maatalouden vesiensuojelunäkökohdat tulee ottaa huomioon. Vesistöjen rantaan ja valtaojien varsille tulee jättää suojakaistat, joille lantaa ei levitetä. Lietelantaa, virtsaa tai puristenestettä ei saa levittää pohjavesialueelle. Kuivalannan levittäminen on kielletty pohjavesialueiden varsinaisilla muodostumisalueilla. Pohjavesialueiden reunavyöhykkeillä kuivalannan levitys on mahdollista, edellyttäen, että levitys tapahtuu keväällä, lanta mullataan vuorokauden kuluessa ja kerralla käytettävä lantamäärä ei ylitä kasvin yhden kasvukauden aikana tarvitsemaa typpimäärää. Mikäli lietelantaa, virtsaa tai puristenestettä on tarpeen levittää pohjavesialueille, on maaperätutkimuksin tai muihin luotettaviin selvityksiin nojautuen osoitettava, ettei levityksestä voi aiheutua pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Sama koskee myös kuivalannan levitystä pohjaveden muodostumisalueella. Selvitykset on toimitettava kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksyttäviksi. Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyspalvelut toteaa terveydensuojeluviranomaisen lausuntona, että talousveden hankinnasta tulee tehdä so-

15 15 pimus vesiosuuskunnan kanssa. Varavedenjakelun mahdollisuus tulee suunnitella. Maidontuotantotoimintaa tulee suorittaa siten, ettei se heikennä pohjavesien laatua eikä toiminnasta aiheudu asukkaiden terveelliselle elinympäristölle haittaa. Ikaalisten kaupungin kaavoitusviranomainen toteaa lausunnossaan, että lausunto koskee Leutolan kylän (420) määräalaa 1-59, johon suunnitellaan uutta lypsykarjapihattoa. Alueella on voimassa hyväksytty oikeusvaikutteinen osayleiskaava. Kaavassa alue on maa- ja metsätalousalueena M. Suunnittelualueella ei ole kaavaa vireillä. Suunniteltu hanke ei vaikeuta yleiskaavan toteutumista. Muistutukset ja mielipiteet Lupahakemuksen kuulutusaikana hakemuksen johdosta on jätetty 15 muistutusta/mielipidettä. AA ja BB toteavat muistutuksessaan, että kyseisen rakennuspaikan ohi kulkee välittömässä läheisyydessä laskuoja, joka lähtee Rahkanevalta ja tulee Mertalammen läpi Sairakan kalanpoikaskasvattamon läpi Sydämensuon peltoalueen kautta Tielistenjärveen ja siitä edelleen Kyrösjärveen. Ojassa on jatkuva vedenvirtaus ympäri vuoden. Tielistenjärvi on luonnontilainen täysin puhdas järvi, jossa pesii säännöllisesti joutsenia ja pienempiä vesilintuja. Suunnitellun rakennuspaikan tontti kallistuu länteen ja etelään. Muistuttajien mielestä lupaviranomaisen tulisi määrätä, että on rakennettava metrin korkuinen betonimuuri tontin eteläpäähän ja osaan länsireunan alapäätä. Sillä estettäisiin karkuun tontille päässeen lietteen kulkeutuminen pintavesien mukana laskuojaan ja saastuttavan sitä. Käytännössä käy aina niin, että lastauksessa ja kuljetuksessa lietettä pääsee jonkin verran karkuun. Sydämensuon peltolohkon pituus on muistuttajien osalta 360 metriä RN:o 1:80. Tielistenjärven alueella on kyseisen rekisteritilan kohdalla rantaviivaa 365 metriä. Muistuttajat ovat vapaaehtoisella kaupalla ostaneet osakaskunnalta koko matkalta rantaviivalla olevan vesijätön ja siinä kasvavan puuston siinä tarkoituksessa, että he voivat säilyttää alkuperäisen maiseman ja luonnonmonimuotoisuuden alkuperäisenä. Kyseinen kauppa on maanmittaustoimituksen jälkeen merkitty maarekisteriin ja lisätty tilan pinta-alaan. Muistuttajat toivovat viranomaisilta myönteistä suhtautumista heidän asiaansa kohtaan. CC toteaa muistutuksessaan, että hän omistaa Railasto-nimisen kiinteistön osoitteessa Sorvanperäntie 843/3, Röyhiö, jossa sijaitsee hänen kesäasuntonsa. Hakijoiden suunnitteilla oleva maidontuotantokeskus sijaitsisi alle kilometrin päässä hänen kesäasunnostaan. Muistuttaja katsoo, että lupahakemuksessa mainitut melu- ja hajuhaitat olisivat kohtuuttomia ja tekisivät kesäasunnon lomanviettokäytön mahdottomaksi. Lisäksi suunniteltu lietelannan levitysalue olisi välittömästi tontin rajalla,

16 16 vain muutaman metrin päässä asuinrakennuksesta. Muistuttaja on myös huolestunut omistamansa kiinteistön läpi virtaavan Railastonojan ja läheisen Röyhiönjärven veden tilasta. Näillä perusteilla muistuttaja esittää mainitun lupahakemuksen hylkäämistä. DD toteaa mielipiteessään, että haittoja tulee olemaan lisääntyneessä liikenteessä, meluna sekä hajuhaittoina. Liikennöinti tulee olemaan suurta ottaen huomioon navetan eläinmäärän. Alueella on runsaasti kesäasutusta ja Luhalahdentie on suuren suosion saavuttanut "maisematie". Järvien rehevöityminen huolestuttaa. Viihtyvyys kärsii haju- yms. haitoista johtuen. Alueen houkuttelevaisuus laskee oleellisesti mahdollisten alueella muuttoa harkitsevien osalta. EE toteaa mielipiteessään, että pohjavedet ja järvet saastuvat, haju- ja meluhaitat (Ikaalisten keskustaan, järven yli), liian suuri karjamäärä Suomen oloihin (eläinrääkkäystä), liikennehaitat ja suuri hiilijalanjälki. FF toteaa mielipiteessään, että on huoli vesistöjen rehevöitymisestä, kun lietelantaa levitetään vesistöjen läheisyydessä oleville pelloille. Hajuhaitat tulevat olemaan melkoiset, kun tilan koko on noinkin suuri, ja lannanlevitys tapahtuu kesäisin. Liikenne myös lisääntyy kapeilla kyläteillä aiheuttaen vaaratilanteita kesäisin, kun mökkiläisten liikenne on vilkkaampaa. GG toteaa muistutuksessaan, että tänne Röyhiöön on suunniteltu suurta maitotilaa. Ei ole otettu huomioon, että kylän rauha rikkoutuu. Hakijoiden mielestä liikenne ei kasva, kun ajetaan isommilla rekoilla. Kyllä liikenne kasvaa aika rajusti kapeilla ja mutkaisilla teillä ja aika laajalla alueella. Lietteet, kuivikelannat, antibioottien jäämät, maitohuoneen pesuvedet ajetaan pelloille. Järvet rehevöityy ja saasteet laskevat maahan, mitä tämä aiheuttaa terveydelle. Miksi tämän pitäisi sallia Röyhiöön, koska on muuallekin evätty. Ei ole todistettu, etteikö olisi haittavaikutuksia peltoihin ajetulla lietteellä ja antibioottien jäämillä. Kuka valvoo esimerkiksi antibioottien käyttöä lääkkeeksi vai muuhun tarkoitukseen. Tuulen mukana saasteet leviävät laajalle alueelle. Tässä ei ole ajateltu ihmisten terveyttä eikä ympäristöasioita. Koska järviähän pitäisi suojella. HH toteaa muistutuksessaan, että hän on navettahanketta jyrkästi vastaan. Muistuttaja ei halua tämänkokoista tuotantolaitosta Röyhiöön. Vaihtoehtoista sijoituspaikkaa tulee vielä selvittää. Traktorien ja rekkojen melu on käytännössä koko kesän jatkuvaa ja lisäksi pakokaasut. Ilmastonmuutoksen pahentuessa ja sateiden lisääntyessä, on vaarana, että lietteet valuvat mäkisiltä pelloilta avo-ojiin. Tulevan navetan päädyssä on iso avo-oja. On todennäköistä, että ns. hulevedet valuvat navetan pihoilta vesistöön (lampeen 900 metrin päähän).

17 17 Lisääntyvä liikenne pelottaa ehkä eniten. Tulee satoja kuormia lietettä ja rehua. Normaali liikenne, jalankulkijat, pyöräilijät ym. joutuvat väistelemään isoja koneita. Yksi pelko kylässä on, että kesämökkien ym. rakennusten hinnat laskevat (monikaan ei halua haisevan navetan luo lomailemaan tai asumaan). Lietteen sekaan menevät maitosäiliöiden pesuvedet (n m3) eivät kuulu peltoon. Lähiasukkaiden elinolosuhteet huononevat ja hankaloituvat huomattavasti. Muistuttaja pyytää, että lupamääräyksissä huomioidaan seuraavat asiat ja noudatetaan parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa, koska tärkeimpänä asiana hän pitää luonnon hyvinvointia. 1) Maitosäiliöiden pesuvesiä ei saa johtaa peltoon (luontoon). 2) Etälietesäiliöt ja etälietevuokrasäiliöt olisi suotavat kesäajan ajoruuhkien pienentämiseksi sekä turvallisuuden lisäämiseksi. 3) Lietteen säilytyksessä ja käsittelyssä käytetään parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (mm. lietesäiliöissä kiinteä kate tai vähintään paras mahdollinen kelluva kate). 4) Hulevesiä (iso määrä haitta-aineita) ei saisi päästää luontoon. 5) Suojapuusto tulee jättää rakennettavan alueen ympärille ja tarvittaessa tulee istuttaa taimia maisemoinnin takia. 6) Mahdollisuuksien mukaan liikenne tulisi rajoittaa arkipäiville ) 600 nautapaikan sijaan, noin 200 olisi maksimi jo ympäristönkin kannalta. 8) Toiminnan lopettamisen jälkeiset toimet tulee selvittää. II toteaa mielipiteessään, että hän toimii itse kesäasukkaana noin kilometrin päässä suunnitellusta maitotilasta Mertalammen läheisyydessä. Hänen vanhempansa asuvat 800 metrin päässä suunnitellusta tilasta. Asiat, jotka he kokevat merkittävästi haittaavan lähiympäristöä: - Tilan valtava koko tuo merkittävää hajuhaittaa usean kilometrin päähän. Jo pelkästään usean sadan lehmän lauma tuo hajuja ympäristöön, mutta myös lehmien tuotokset ja huoltotoimet aiheuttavat merkittävää hajuhaittaa. - Meluhaittoja aiheutuu selvästi kasvavasta liikenteestä kylän läpi menevällä tiellä numero 276. Ympärillä ei ole suojaavia metsiä tai maaston muotoja vaan pääosin peltoja ja metsäsaarekkeita. Tällaiset maaston muodot kantaa ääntä huomattavan tehokkaasti. - Tie numero 276 ei ole mitoitettu näin runsaalle käyttöasteelle. Tie on kapea ja huonokuntoinen. Lisäksi äärimmäisen mutkainen ja mäkinen, jolloin vaaratilanteet kasvavat huomattavasti. Tien osalta olisi tehtävä huomattavia parannuksia, että se kestäisi kasvavia liikennemääriä suuren kokoluokan ajoneuvoilla. Röyhiön kylän läpi ajettaessa jyrkkää mäkeä talvella aiheutuu selviä vaaratilanteita sekä ylä- että alamäessä, kun puhutaan suurista ajoneu-

18 voyhdistelmistä. Mäen alla on kohtalaisen vilkas risteys. Jo pelkästään maitoa tila tuottaisi n litraa/vuosi, jonka poiskuljettamiseen tarvitaan yli 500 ajoa suurella säiliöautolla. Tämä arvio perustuu Aamulehden uutiseen asiasta. Lisäksi kaikki huoltoon liittyvät raskasliikenneajot tähän päälle. Vuositasolla raskasliikenneajoa tulisi alueelle yli tuhannen ajon verran ja se varmasti näkyy rajusti tien kulumisessa. Se tarkoittaisi käytännössä päivittäistä ajoa useampaan kertaan. Eniten huolettaa lietesäiliöt. Nämä haisevat kauas, vaikka maata olisi useampi metri päällä. Eikä haju ole se isoin ongelma vaan säiliöiden rakenne. Naapureita huolettaa, että kestääkö säiliöt. Betonista on äärimmäisen vaikeaa tehdä täysin vedenpitävää rakennetta varsinkin, jos betoniin kohdistuu huomattavia rasituksia. Liete luo suuren paineen rakenteisiin. Lisäksi betonilla on suunnittelukäyttöikä, jonka ajan rakenteen tulee suunnitellusti kestää. Tämä on yleensä 50 vuotta, toisinaan jopa 100 vuotta. Tällä muistuttaja haluaa tuoda vain sen seikan esille, että lietesäiliöt vuotavat varmasti ajan saatossa ja tämä tulisi huomioida säiliöiden suunnittelussa esimerkiksi kaksoiskuorirakenteena, jossa kahden betonikuoren väliin asennettaisiin vahva vedeneristys. Pelkkä betoninen lietesäiliö ei takaa sitä, etteikö saasteet pääsisi maaperään. Kylässä kaikilla on käytössä omat kaivot käyttövesiä varten ja jos maaperä saastuu, on varmaa, että saasteet pääsevät myös pohjaveteen. Mertalammen ympäristössä elää lukuisia eläimiä ja varsinkin alueen lintukanta on ollut runsas ja monipuolinen alueen rauhan ja luonnonmukaisuuden ansiosta. Alueella on vuosittain tavattu harvinaisempia petolintuja ja vesilintuja, joiden kanta on Suomessa ollut vähäinen tai harvinaiseksi luokiteltu. On pelko, että tuollainen teollisuuslaitos karkottaa ja vie elinympäristöä näiltä linnuilta. Lopuksi on todettava, että on ihan selvää, että tällaisen teollisuuslaitoksen aiheuttamat haitat Röyhiön kylässä aiheuttavat selvää kiinteistöjen arvojen laskua ja pahimmissa tapauksissa tekevät kiinteistöistä arvottomia. Lisäksi on varmaa, että tällainen suurtila autioittaa idyllistä Röyhiön kylää entisestään, koska ei kukaan halua asua tuollaisen haitan lähistöllä. Asia on ollut runsaasti alueen asukkaiden puheissa eikä kukaan koe hanketta positiivisena asiana. Tietysti on ymmärrettävää, että tällainen hanke tuo työpaikkoja ja verorahoja kuntaan ja positiivinen suhtautuminen tapahtuu varmasti kunnan edustajien puolelta. Raha on kuitenkin toissijainen asia siinä kohtaa, kun puhutaan ihmisten kodeista ja elämänlaadun heikkenemisestä. Tämä mielipide on esitetty mielipiteen jättäjän omasta puolesta, mutta ensisijaisesti kuitenkin hänen vanhempien puolesta, jotka asuvat suunnitellun tilan naapurissa eivätkä he koe, että heitä olisi kuultu tässä asiassa ollenkaan. Tämän kokoluokan maitotilasta voidaan puhua jo teollisena tuotantolaitoksena, jonka ei missään tapauksessa pitäisi sijaita pienen kantatien varrella vaan suuren suuria liikenne-

19 19 määriä kestävän tien varrella teollisuusalueeksi kaavoitetulla alueella. JJ ja KK toteavat muistutuksessaan, että he ovat vastaan tätä valtavaa tuotantolaitosta, joka on suunnitteilla heidän kotikulmille. Tämän kokoinen tuotantolaitos ynnä hakijoiden jo käytössä olevat tuotantoyksiköt ovat kova rasite Kyrösjärven puhtaudelle. Eläinmäärät lisääntyisivät niin paljon, ettei se voi olla vaikuttamatta vesistöihin. Hanke on myös ristiriidassa sen asian kanssa, että ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi pitäisi vähentää nautakarjan kasvatusta, naudanlihan ja maitotaloustuotteiden käyttöä. Liikenteen kasvu on myös valtavaa, keskittyen kesäaikaan. Kuormamäärät ovat ihan tähtitieteellisiä ja vaikka hakijat väittävät liikenteen kasvua prosenteilla vähäisiksi, niin sanoohan sen jo maalaisjärkikin, mikä traktoriralli täällä alkaa. Muistuttajien mielestä hakijat pärjäisivät nykyisillä tiloillansa, pieniä lisäyksiä ja laajennuksia tekemällä. Ympäristölupaa ei tule myöntää hankkeelle. Muistuttajat pyytävät, että lupamääräyksissä huomioidaan seuraavat asiat ja niissä vaaditaan noudatettavaksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa. Koska tärkeimpänä asiana he pitävät luonnon hyvinvointia ja ihmisten turvallisuutta. - Vaihtoehtoisen sijoituspaikan hankkiminen. Mikäli paikkaa ei löydy, sijoituspaikan siirtäminen kiinteistöllä. - Maitohuoneen jätevesiä ei saa johtaa lietesäiliöön. - Maidon lämmöntalteenottojärjestelmä otettava käyttöön. - Hulevesien pääsyn estäminen alueen maaperään / vesistöön. - Etälietesäiliöt, etälietevuokrasäiliöt ja etälantalat otettava käyttöön. - Lietesäiliöiden kattaminen kiinteällä tiiviillä katteella. - Lietteen käsittely ennen pelloille levitystä ja levitys parhainta tekniikkaa käyttäen. - Kaasupesurit poistoilman suodatukseen. - Ei valkuaislisäruokintaa eläimille. - Eläinmäärän huomattava pienentäminen. - Liikennemäärän vähentäminen käytettävissä olevin keinoin. - Suojapuustovyöhyke ja sen hoito. - Liikenne pääsääntöisesti arkisin Vaatimus alueen luonnon tilan seurantaan ja raportointiin. - Tarkat suunnitelmat riskien ennaltaehkäisystä ja toimintasuunnitelmat onnettomuustilanteissa (esim. lietesäiliön suuri vuoto). - Toiminnan lopettamisen jälkeiset toimet kirjattava. - Korvausvelvollisuus haitan aiheutuessa toiminnasta. - Ilmoitusvelvollisuus lähialueen asukkaille, mikäli toiminnassa suunnitellaan muutoksia.

20 20 LL toteaa muistutuksessaan, että hanke on hänen mielestään niin iso, että se olisi pitänyt tuoda yleisesti julkisuuteen paljon aiemmin. Ympäristölupahakemuksen täyttöohjeessa kohdassa 15 mainitaan: "Kaavoitustilanne pyydetään ilmoittamaan sekä eläinsuojan sijaintikiinteistöllä että lähiympäristössä". Näin ei ole menetelty tai sitten kyltit ovat hyvin piilossa. Hanke on herättänyt merkittävää vastustusta. Alueella on lisäksi kesämökkiläisiä, jotka eivät ole paikalla talvisin ja täten heillä ei ole edes mahdollisuutta esittää asiasta mielipidettä. Hankkeen koon vuoksi asianosaisten kuulemisalue on jätetty liian pieneksi. Muistuttajan mielestä alueen ihmisille olisi pitänyt tiedottaa ja kuunnella heidän toiveitaan jo varhaisessa suunnitteluvaiheessa. Uskoisin, että hankkeeseen suhtauduttaisiin nyt positiivisemmin, mikäli olisi toimittu edellä mainitusti. Muistuttajan mielestä kyseinen sijaintikiinteistö ei ole suuryksikölle soveltuva. Aluetta ei ole kaavoitettu kotieläintalouden suuryksikölle sopivaksi. Kotieläintalouden suuryksiköt sijoitetaan yleensä etäälle asutuksesta. Täten se olisi kaavan vastainen. Alue on kaavoitettu maaja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Muistuttaja pyytää kaavoituksessa tehtyjen luontoselvitysten riittävyyden tarkistamista kyseisen hankkeen kannalta. Muistuttaja pitää kokonaan uuden eläintuotannon aloittamista näin suuressa mittakaavassa alueen olosuhteisiin nähden muuna kuin tavanomaisena maatalouteen kuuluvana eläintenpitona. Huomioitavaa on, että tämä on aivan uusi hanke ja kiinteistöllä ei ole aiempaa maataloustoimintaa, joten edellä mainittu ei puolla rakentamista kyseiselle kiinteistölle. Hakijoiden omistamat maatilan talouskeskukset sijaitsevat huomattavan kaukana rakennettavasta alueesta (n. 8 km ja n.10 km). Muistuttaja pyytää huomioimaan myös ympäristönsuojelulain 11. MTY Kuortti on saanut ympäristöluvan maidontuotantotoiminnalle Ikaalisten kaupunkiin tiloille Veikkola ja Kuortti Muistuttaja pyytää myös harkitsemaan tämän hankkeen toteutusta. Muistuttaja luulee, että Vähä-Eskeleillä on myös mahdollisuus laajentaa toimintaansa joko kantatilallaan tai muualla lähialueella. Lisäksi muistuttaja ei itse aivan ymmärrä miksi lehmämäärän pitää olla yhteensä 600, kahteen osaan jaettuna siis 300. Huomioiden, että vielä vuosi sitten Kuortteille olisi riittänyt huomattavasti pienempi eläinmäärä (181 kpl) tuosta edellä mainitusta puolikkaasta. Lisäksi muistuttaja pyytää huomioimaan, että kummankin osapuolen omien kantatilojen laajentaminen vähentäisi yhteen paikkaan sijoittuvaa ympäristökuormitusta sekä vähentäisi merkittävästi liikennemäärän kasvua. Turhaa edestakaista ajoa tulee paljon mm. eläinkuljetusten sekä lietteen ja rehun ajon takia. Muistuttajan mielestä tässä pitäisi ajatella myös ajankäytön ja työmäärän järkeistämistä ja kustannuksia, joita kaukana oleva tila aiheuttaa. Hankkeen vaikutusalueella on alueita, joilla on todettu olevan erityisiä ympäristöarvoja (MY). Alueelle on lisäksi laadittu vuonna 2006 Kyrösjärven rantaosayleiskaava osa 1. Pitäisi selvittää ja harkita tarkoin

21 21 vaikuttaako tämä hanke kaavan osoitettuun käyttötarkoitukseen tulevaisuudessa. Myös vaikutusalueella oleva Pirkanmaan maakuntakaava 2040 tulisi huomioida riittävän tarkasti päätöksenteossa. Otettaessa huomioon suunnitellun toiminnan laajuus, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena muistuttaja ei näe syitä, miksi se pitäisi toteuttaa kyseiselle kiinteistölle. Vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja tulee selvittää. Muistuttajan mielestä se, että kiinteistö on suunnilleen hakijoiden kantatilojen puolivälissä ei ole riittävä peruste toteuttaa hanke kiinteistölle. Tulee selvittää tarkoin olisiko esimerkiksi hakijoiden omistamilla alueilla sopivia sijoituspaikkoja. Tarvittaessa vaihtoehtoisista sijaintipaikoista voisi järjestää vaikka yleisen kyselyn, koska sopivia alueita voisi löytyä, jos vain tällaisen hankkeen suunnittelemisesta tiedettäisiin laajemmin. Pitää miettiä mikä on tärkeintä: monen Röyhiöläisen elämänlaadun pysyvä heikkeneminen ja luonnon hyvinvoinnin vaarantuminen. Vai se, että hankkeen toteuttajat joutuvat ehkä maksamaan hieman enemmän tien tekemisestä / vesiliittymän kustannuksista, jos hanke toteutettaisiin esimerkiksi paikkaan, joka on kauempana päätiestä. Hankkeen kokonaiskustannuksissa nämä asiat ovat varmasti melko pieniä lukuja. Suurin osa alueen ihmisistä on asunut täällä vuosikymmenet, joten onko kohtuullista, että uudet ihmiset tulevat ja toiminnallaan vaikuttavat heikentävästi alueella aiemmin olleiden asukkaiden ja mökkiläisten elämään? Muistuttajaa ihmetyttää, että näin suuressa hankkeessa ei ole pyritty etsimään parhaita nykyaikaisia keinoja erityisesti luonnon kuormittumisen estämiseksi. Tulee tunne, että mennään siitä mistä aita on matalin, mahdollisimman pienillä kustannuksilla. Esimerkkinä maitohuoneen jätevedet johdetaan lietesäiliöön, lietesäiliöissä on vain luontainen kuorettuma ja liete ajetaan ilman käsittelyä pelloille. Käsittääkseni nämä ovat vähimmäisvaatimuksia ja näihin löytyy kehittyneempiä ja parempia tekniikoita. Nykypäivänä asiantuntevaa tietoa on reilusti tarjolla. Toiminnan laajuus vaatii tarkan suunnitelman siitä, miten erilaisia ympäristövaikutuksia ja riskejä tullaan estämään. Liikennemääristä ei ole annettu tarkempaa tietoa. Muistuttaja pyytää, että tulevista liikennemääristä esitettäisiin tarkat viikkokohtaiset arviot niin kuin hakemuksen ohjeissa on esitetty. Muistuttajan mielestä esimerkiksi lietteenajon määrä on merkittävän suuri ja sitä ei tulisi vähätellä. Kyseessä on poikkeuksellisen suuri hanke, joten kaikki liikennemäärätkin tulisi olla selkeästi esillä, jotta toiminnan suuruuden pystyy hahmottamaan. Liikenneturvallisuus pitäisi huomioida kapealla ja mutkaisella tiellä numero 276. Liikennemäärän lisääntyminen koskee laajaa aluetta etenkin välillä Luhalahti Tevaniemi, suurin paine kohdistuu Röyhiöön. Raskaamman ja hitaamman liikenteen määrän suuri lisääntyminen alueella ei ole turvallista. Tämä vähentää kohtuuttomasti kevyen

22 22 liikenteen turvallisuutta. Todennäköisesti riskialttiit ohitukset tulevat autoilla lisääntymään koska alueella kulkee paljon hitaampia kuljetuksia ja pahimmillaan tulee onnettomuuksia. Liikenne on vilkkaimmillaan jo muutenkin kesäaikaan, jolloin myös suuri osa liete ja rehun ajosta tapahtuu. Lisääntyvä liikenne aiheuttaa myös ympäröivälle luonnolle suuren rasitteen raskaan liikenteen päästöjen muodossa. Lietteen levityspellot ovat hajallaan melko laajalla alueella, suurin osa sijaitsee merkittävästi kauempana itse navetasta. Lisäksi peltoalat ovat melko pieniä. Nämä asiat lisäävät kohtuuttomasti liikennemääriä. Lisäksi hanke lisää teillä tapahtuvien vaarallisten aineiden kuljetusta sekä teillä tapahtuvien onnettomuuksien ja onnettomuuksissa luontoon leviävien vaarallisten aineiden riskiä. Alueen vetovoimaisuutta rauhallisuuden ja puhtaan luonnon puolesta tämä hanke ei tule lisäämään. Ihmisten viihtyvyystekijät tulisi ottaa huomioon myös päätöksen teossa. Hanke poistaa sen lähialueen käytön virkistykseen ja heikentää merkittävästi ympäristön yleistä viihtyvyyttä sen haittojen vuoksi. Melu-, haju- ja pölyhaittoja tulee lietesäiliöistä, lannan käsittelystä, kuljetuksesta ja levityksestä sekä säilörehun valmistuksesta ja säilytyksestä. Tulisi huomioida myös asuinrakennuksien, mökkien ja tonttien arvon lasku tämän hankkeen myötä. Hankkeella on vaikutusta myös uusien asukkaiden ja mökkiläisten saamiseen alueelle. Hankkeen asiakirjoissa mainitaan: "Hankkeen lähialueelle kohdistuu todennäköisesti suoria ja välillisiä ympäristövaikutuksia (kuten haju, melu, maisema, liikenneturvallisuus). Haitat eivät kohdistu laajaan väestöön." Haitoilla ei näköjään ole väliä, kun kyseessä on pienten kylien ihmiset. Lausunnon mukaan hankkeella ei ole todennäköisesti merkittäviä haitallisia vaikutuksia esim. ihmisten terveyteen, viihtyvyyteen tai järvien kaloihin. Haitan pitää siis olla merkittävää, jotta sillä on merkitystä. Tosiasiahan on, että näin isot tilat ovat melko uusi asia Suomessa. Kukaan ei pysty arvioimaan niiden aiheuttamia haittavaikutuksia esim. 20 vuoden päähän. On todettu, että tilakokojen kasvu lisää paikallisia ympäristöongelmia. Tällainen hanke lisää merkittävästi alueen ympäristön kokonaiskuormitusta, päästöjä ilmaan ja kuormitusta vesiin ja maaperään. Lisäksi mm. Kyrösjärven vaikutusalueella on jo ennestään useita maatiloja, jotka jo valmiiksi kuormittavat järveä. Haitallisten aineiden pääsyä maaperään ja vesistöihin ei pystytä kokonaan estämään. Merkittäviä riskejä tulee lietelannan, jäte- ja pesuvesien sekä muiden haitallisten aineiden (öljy, kemikaalit) käsittelyn myötä. Pinta- ja pohjavesien saastumisriski tulisi vakavasti huomioida. Muistuttaja pyytää huomioimaan ympäristönsuojelulain 20, 66, 140. Tämän kokoluokan hankkeen maitohuoneen jätevesien määrä on merkittävän suuri (1000 m3/a). Maitohuoneiden jätevesissä on maitoa ja pesu-

23 23 aineita, onko tarkoituksenmukaista johtaa ne lietesäiliöön? Myös lietteenlevitys lisääntyy merkittävästi, kun pesuvedet johdetaan lietesäiliöön. Maitohuoneen jätevesien käsittelysuunnitelmassa tulee käyttää parasta käyttökelpoista tekniikkaa, jotta voidaan vähentää alueen ympäristö kuormitusta. Myös jäteveden määrään, laatuun ja kierrätykseen tulee kiinnittää huomiota käytettävissä olevin keinoin. Noudattaisiko jätevesien paikanpäällä puhdistaminen tai umpisäiliö parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa tässä tapauksessa? Muistuttaja pyytää huomioimaan ympäristönsuojelulain 154, 155 ja 156. Suurten maitomäärien vuoksi maidon lämmöntalteenottojärjestelmä tulee ottaa käyttöön. Tämä säästää energiaa huomattavasti. Mainintaa ei ole hule- ja valumavesien johtamissuunnitelmasta navetan ympäristössä. Muistuttaja pyytää selvityksen, miten varmistetaan, ettei navetan ja lietesäiliöiden kohdalla oleviin avo-ojiin / ojiin kulkeudu haitallisten aineiden jäämiä. Sekä valumien esto esimerkiksi Tiellistenjärveen menevään laskuojaan sekä sitä kautta Kyrösjärveen. Missä tapahtuu lietelannan / lannan kuljetus- ja levityskaluston pesu sekä mihin nämä pesuvedet johdetaan? Suurnavettahanke aiheuttaa ympäristönsuojelulaissa mainitun merkittävän vesistöjen pilaantumisen riskin. Lietelantasäiliöt ovat kooltaan huomattavan suuria. Koon vuoksi on mahdollista, että säiliön rakenteet eivät kestä. Miten lietesäiliöiden betonirakenteiden vaurioituminen on ennaltaehkäisty ja miten voidaan olla täysin varmoja, että ne eivät vuoda pikku hiljaa luontoon? Toteutetaanko säiliöt parasta käytössä olevaa tekniikkaa noudattaen? Hakemuksessa mainitaan, että lietesäiliön kuntoa seurataan päivittäisten töiden ohessa. Säiliöt ovat halkaisijoiltaan huomattavan suuria. Miten käytännössä vauriot voidaan havaita, ellei niitä erikseen tarkisteta? Hakemuksessa ei ole selvitetty tarkasti, miten toimitaan lietesäiliön rikkoontuessa. Miten lietteen leviäminen alueen luontoon käytännössä estetään, jos vuoto on huomattavan suuri ja se tapahtuu esim. yöaikaan? Erityisesti ammoniakkipäästöjen rajoittamiseksi sekä asutukselle ja luonnolle aiheutuvan kohtuuttoman rasituksen estämiseksi muistuttaja esittää, että lietteen käsittelyssä ja levittämisessä pelloille käytetään parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa. Noudattaisiko esimerkiksi separointi tai kompostointi tätä tekniikkaa tässä tapauksessa? Esimerkiksi separoinnista on hyötyä myös mm. ravinnepitoisuuksien oikeanlaisessa kohdentamisessa eri pelloille. Muistuttaja pyytää ottamaan lupamääräyksessä huomioon ympäristöministeriön raportin suosituksen vuodelta 2014: Otetaan laajasti käyttöön lietelannan ja virtsan sijoituslevitys ja letkulevitys sekä pellon pintaan (pl. kasvustoon levitetty lanta) levitetyn lietelannan, virtsan ja kuivalannan nopea multaus, mielellään alle 4 tunnin kuluttua, mutta viimeistään 12 tunnin kuluttua levityksestä, kyntämällä tai äestämällä. Lietelannan ja virtsan hajalevityksestä luovutaan.

24 24 Muistuttaja esittää, että lupamääräyksissä vaaditaan etälietesäiliöiden perustamista sekä etävuokralietesäiliöiden käyttöön ottamista. Muistuttaja ehdottaa, että kiinteistölle jäisi vain yksi lietesäiliö. Kiinteistöllä varastoitavan lietteen määrä pienenisi ja tämä vähentäisi alueen kuormitusta. Muistuttaja pyytää huomioimaan, että jo suuri lehmämäärä kuormittaa itsessään lähialuetta, joten kuormitusta olisi hyvä jakaa. Etälietesäiliöiden perustaminen on muistuttajan mielestä hyvinkin perusteltua. Hakijoilla on jo ennestään kantatilat, joihin etälietesäiliöt voisi sijoittaa tai sitten muualle heidän omistamilleen alueille. Etälietesäiliöt vähentäisivät kuljetuskertoja ruuhkaisimpina aikoina navetan lähialueella, koska niitä voidaan täyttää kiireettöminä aikoina. Kuljetuskerrat vähenisivät myös kokonaisuudessaan, jos etälietesäiliöitä täytettäisiin isommalla kalustolla ja näin myös traktoriliikenne vähenisi. Merkittävä määrä levityspelloista sijaitsee huomattavan kaukana kiinteistöstä. Etälietesäiliöiden avulla liete olisi myös huomattavasti lähempänä levityspeltoja ja täten levittäminen sujuisi nopeammin. Edellä mainituista syistä myös etäkuivalantalat tulisi ottaa käyttöön. Mikäli muistuttaja on ymmärtänyt oikein, ympäristölupa on myönnetty tiloille Veikkola ja Kuortti kahdelle lietesäiliölle (3 000 m3/kpl), mutta hanketta ei ole alettu toteuttaa. Tällä perusteella kyseisille tiloille voisi etälietesäiliön ilmeisemmin perustaa. Jottei toiminta aiheuttaisi lähiympäristön asukkaille merkittävää viihtyvyyshaittaa sekä ammoniakin ja muiden haitallisten aineiden leviämistä ympäristöön, tulee hajupäästöt minimoida, käyttäen parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa. Hajupäästöjen vähentämiseksi lietesäiliöt tulee kattaa kiinteällä tiiviillä katteella. Tämä vähentää myös lietteen kuljetus liikennettä, koska sade ja lumi eivät pääse säiliöön ja täten lietemäärä pysyy pienempänä. Myös lietteenajon ja levittämisen väheneminen sekä sadevesivaran jääminen pois lietesäiliön tilavuudesta vähentävät kustannuksia. Mikäli niitä ei heti kateta kiinteällä katteella, tulee ne silti rakentaa siten, että ne voidaan tulevaisuudessa tarvittaessa kattaa kiinteällä katteella haittojen vähentämiseksi. Huomioon tulee ottaa lainsäädännön todennäköinen tiukentuminen tulevaisuudessa, jolloin kiinteä kattaminen tulee pakolliseksi. Mikäli kiinteä kate ei ole mahdollinen vaihtoehto lietesäiliöt tulee kattaa kelluvalla katteella käyttäen tuulisuojausta ja noudattaen bat- tekniikkaa. Myös lietekuilujen jäähdytys tulisi toteuttaa haittojen vähentämiseksi, mikäli se ei ole jo suunnitelmissa. Lietesäiliöiden lupamääräyksissä muistuttaja pyytää huomiomaan lain eräistä naapuruussuhteista 3 ja 17. Tämä lainaus ympäristöministeriön raportista vuodelta 2014 tulee huomioida lupamääräyksessä: "Kaikki lietesäiliöt tulisi kattaa vähintään kelluvalla katteella. Suositeltavinta olisi kattaa vähintään kaikki uudet lietesäiliöt kiinteällä, tiiviillä katteella. Ympäristöministeriön raportissa vuodelta 2014 todetaan, että poistoilman suodatuksessa käytettävät kaasupesurit vähentävät merkittävästi eläinsuojan päästöjä. Menetelmän päästövähennysteho: vähentää eläinsuojan päästöjä noin 85 % verrattuna tilanteeseen, jossa pesuria ei ole.

25 25 Tämän perusteella lupamääräyksissä tulisi vaatia näiden käyttöä päästöjen vähentämiseksi luontoon. Ruokinta tulee toteuttaa parasta käytössä olevaa tekniikkaa käyttäen eläinten hyvinvoinnin sekä mm. ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi. Muistuttaja pyytää huomioimaan ympäristöministeriön raportin suosituksen vuodelta 2014: "Varsinkin nuorten nautojen, mutta myös lypsylehmien valkuaislisäruokintaa pitäisi vähentää tai siitä pitäisi luopua kokonaan". Muistuttaja ottaa myös kantaa suureen eläinmäärään. Hän uskoo, että edelleen nykypäivänä ja tulevaisuudessa tulee hyvin toimeen huomattavasti pienemmällä eläinmäärällä. Uusia paljon pienempiäkin tiloja suhteutettuna omistajien määrään on perustettu lähivuosina. Siten perusteluksi ei riitä, että pienempi tila ei kannattaisi. Muistuttajan mielipide on vahvasti se, että pienempi tila pystyy valvomaan ja antamaan yksilöllistä hoitoa kunkin eläimen tarpeisiin nähden. Pienemmällä tilalla myös laiduntaminen on mahdollista järjestää. Mikäli laiduntamisesta ei koettaisi olevan hyötyä eläimille, miksi sitä tuetaan Mavin kautta? Lisäksi viittaus ympäristöministeriön raporttiin vuodelta 2014: Laitumelle päätyvästä lannasta haihtuu typpeä merkittävästi vähemmän kuin eläinsuojassa erittyvästä ja lannankäsittelyketjun läpi kulkevasta lannasta. Laiduntaminen myös lisää eläinten hyvinvointia. Lupamääräyksiin tulee sisällyttää eläinmäärän huomattava pienentäminen. Eläinmäärän pienentäminen vähentää oleellisesti kaikkia haittavaikutuksia esimerkiksi liikennemäärää ja luonnon kuormitusta. Lupamääräyksiin tulee sisällyttää mahdollisimman tiheä, korkea ja leveä suojapuustovyöhyke koko navetan alueen ympärille. Tarvittaessa myös uusia taimia tulee istuttaa. Suojapuustovyöhyke tulee pitää riittävän havupuuvaltaisena ympärivuotisen suojavaikutuksen takaamiseksi. Suojapuustovyöhykettä tulee uudistaa ja hoitaa niin, että se jatkuvasti säilyttää suojaavan vaikutuksensa. Lisäksi alue tulee aidata kokonaan mm. metsästyksen takia. Merkittävää viihtyvyyshaittaa aiheutuu etenkin kesäaikaan runsaasta liikennöinnistä. Lupamääräyksiin tulisi sisällyttää vaatimus liikenteen ajoittamisesta pääsääntöisesti arkipäivisin 8-18 väliselle ajalle. Arkipyhinä ja viikonloppuisin liikennettä tulisi välttää. Kulku kiinteistölle tulisi toteuttaa pääsääntöisesti Luhalahdentien liittymästä. Rakennusten ja lietesäiliöiden paikat tulisi tarkoin miettiä, jotta niiden haittavaikutukset olisivat mahdollisimman pienet etenkin niille, jotka vastustavat hanketta. Toiminnan lopettamisen jälkeisestä alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä sekä muista toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista ei ole esitetty kunnollista suunnitelmaa. Lisäksi suunnitelma vesiensuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toimista toiminnan lo-

26 26 pettamisen jälkeen tulisi yksityiskohtaisesti esittää. Toiminnan lopettamisen jälkeiset toimet tulee ehdottomasti sisällyttää lupamääräyksiin, vaatien käytettäväksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa. Muistuttaja pyytää huomioimaan ympäristönsuojelulain 94 ja 52. Lupamääräyksissä tulisi todeta hakijoiden korvausvelvollisuus tilanteissa, joissa toiminta aiheuttaa ympäristön pilaantumista tai taloudellista menetystä toiminnan vaikutusalueella oleville. Muistuttaja toivoo, että hanketta mietittäisiin myös muista näkökulmista kuin pelkästään rahallisten hyötyjen kautta. Kokonaan uusien työpaikkojen tulo kuntaan tämän hankkeen myötä on hyvin vähäistä ja epätodennäköistä. Tulisi huomioida myös haitat ja ongelmat, joita tällainen suurnavetta tuo tullessaan. Tietenkin maaseudulle tarvitaan uusia yrityksiä ja innokkaita yrittäjiä, sitä ei kai kukaan vastusta. Mutta tämän kokoluokan teollinen tuotanto ei muistuttajan mielestä kuulu pieniin rauhallisiin maalaiskyliin. Lisääkö tämä hanke näkemystä siitä, että ympäristöasiat otetaan huomioon ja ympäristön tilaa halutaan parantaa? Yrittämisen ei pidä tapahtua luonnon ja ihmisten kustannuksella. Lisäksi tulee huomioida mahdollinen toiminnan laajentumisen tarve tulevaisuudessa. Ympäristökuormitus alueella tulee silloin enemmän kuin kohtuuttomaksi. Muutama vuosi sitten ostetulle muistuttajan tontille on valmistumassa työtilat ja seuraavaksi oli tarkoitus alkaa rakentamaan taloa. Suurnavetan tulo naapuriksi todennäköisesti muuttaa tämän suunnitelman. Tonttia ostaessa ei tullut mieleenkään, että viereen voidaan oikeasti suunnitella teollisuusmaista laitosta. Tontti olisi jäänyt ostamatta, jos muistuttaja olisi tiennyt nämä suunnitelmat. Puhdas luonto ja rauha ovat alueen tärkeimpiä asioita. Lisäksi hanke vaikuttaa muistuttajan elinkeinoon tulevaisuudessa. Muistuttajan puoliso tuottaa hunajaa. Monet nykypäivän asiakkaista ovat vaativia hunajan alkuperän suhteen. Varsinainen myyntivaltti ei ole myydä hunajaa, jonka mehiläiset ovat keränneet teollisuusmaisen navetan ympäristöstä. Hanke tulee vaikuttamaan heikentävästi elinkeinoon tulevaisuudessa. Muistuttaja pyytää kiinnittämään erityistä huomiota lupamääräyksiin, koska hanke on mittavan kokoinen ja riskit ympäristön pilaantumiseen ovat olemassa. Lupamääräyksien tulee ehdottomasti ottaa huomioon paras käyttökelpoinen tekniikka. Luonnon ja ihmisten hyvinvointi sekä turvallisuus tulee pitää tärkeimpinä asioina lupamääräyksien laadinnassa. Muistuttaja viittaa ympäristönsuojelulain 52, 53, 62, 64 ja 71. Ympäristölupaa ei muistuttajan mielestä tule myöntää tälle hankkeelle kyseiseen paikkaan ja se tulee hylätä. Muistuttaja pyytää huomioimaan päätöksen teossa ympäristönsuojelulain 48 ja 49. Keskeisimmät muistuttajan vaatimat lupamääräykset tiivistettynä: - Vaihtoehtoisen sijoituspaikan hankkiminen. Mikäli paikkaa ei löydy sijoituspaikan siirtäminen kiinteistöllä. - Maitohuoneen jätevesiä ei saa johtaa lietesäiliöön.

27 27 - Maidon lämmöntalteenottojärjestelmä otettava käyttöön. Hulevesien pääsyn estäminen alueen maaperään / vesistöön. Etälietesäiliöt, etälietevuokrasäiliöt ja etälantalat otettava käyttöön. Lietesäiliöiden kattaminen kiinteällä tiiviillä katteella. Lietteen käsittely ennen pelloille levitystä ja levitys parhainta tekniikkaa käyttäen. Kaasupesurit poistoilman suodatukseen. Ei valkuaislisäruokintaa eläimille. Eläinmäärän huomattava pienentäminen. Liikennemäärän vähentäminen käytettävissä olevin keinoin. Suojapuustovyöhyke ja sen hoito. Liikenne pääsääntöisesti arkisin Vaatimus alueen luonnon tilan seurantaan ja raportointiin. Tarkat suunnitelmat riskien ennaltaehkäisystä ja toimintasuunnitelmat onnettomuustilanteissa (esim. lietesäiliön suuri vuoto). Toiminnan lopettamisen jälkeiset toimet kirjattava. Korvausvelvollisuus haitan aiheutuessa toiminnasta. Ilmoitusvelvollisuus lähialueen asukkaille, mikäli toiminnassa suunnitellaan muutoksia. MM toteaa muistutuksessaan, että hanke on hänen mielestään niin iso, että se olisi pitänyt tuoda yleisesti julkisuuteen paljon aiemmin. Ympäristölupahakemuksen täyttöohjeessa kohdassa 15 mainitaan: "Kaavoitustilanne pyydetään ilmoittamaan sekä eläinsuojan sijaintikiinteistöllä että lähiympäristössä". Näin ei ole menetelty tai sitten kyltit ovat hyvin piilossa. Hanke on herättänyt merkittävää vastustusta. Alueella on lisäksi kesämökkiläisiä, jotka eivät ole paikalla talvisin ja täten heillä ei ole edes mahdollisuutta esittää asiasta mielipidettä. Hankkeen koon vuoksi asianosaisten kuulemisalue on jätetty liian pieneksi. Muistuttajan mielestä alueen ihmisille olisi pitänyt tiedottaa ja kuunnella heidän toiveitaan jo varhaisessa suunnitteluvaiheessa. Muistuttaja uskoo, että hankkeeseen suhtauduttaisiin nyt positiivisemmin, mikäli olisi toimittu edellä mainitusti. Muistuttajan mielestä kyseinen sijaintikiinteistö ei ole suuryksikölle soveltuva. Aluetta ei ole kaavoitettu kotieläintalouden suuryksikölle sopivaksi. Kotieläintalouden suuryksiköt sijoitetaan yleensä etäälle asutuksesta. Täten se olisi kaavan vastainen. Alue on kaavoitettu maaja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Muistuttaja pyytää kaavoituksessa tehtyjen luontoselvitysten riittävyyden tarkistamista kyseisen hankkeen kannalta. Muistuttaja pitää kokonaan uuden eläintuotannon aloittamista näin suuressa mittakaavassa alueen olosuhteisiin nähden muuna kuin tavanomaisena maatalouteen kuuluvana eläintenpitona. Huomioitavaa on, että tämä on aivan uusi hanke ja kiinteistöllä ei ole aiempaa maataloustoimintaa, joten edellä mainittu ei puolla rakentamista kyseiselle kiinteistölle. Hakijoiden omistamat maatilan talouskeskukset sijaitsevat huomattavan kaukana rakennettavasta alueesta (n. 8 km ja n.10 km). Muistuttaja pyytää huomioimaan myös ympäristönsuojelulain

28 MTY Kuortti on saanut ympäristöluvan maidontuotantotoiminnalle Ikaalisten kaupunkiin tiloille Veikkola ja Kuortti Muistuttaja pyytää myös harkitsemaan tämän hankkeen toteutusta. Muistuttaja luulee, että Vähä-Eskeleillä on myös mahdollisuus laajentaa toimintaansa joko kantatilallaan tai muualla lähialueella. Lisäksi muistuttaja itse ei aivan ymmärrä miksi lehmämäärän pitää olla yhteensä 600, kahteen osaan jaettuna siis 300. Huomioiden, että vielä vuosi sitten Kuortteille olisi riittänyt huomattavasti pienempi eläinmäärä (181 kpl) tuosta edellä mainitusta puolikkaasta. Lisäksi muistuttaja pyytää huomioimaan, että kummankin osapuolen omien kantatilojen laajentaminen vähentäisi yhteen paikkaan sijoittuvaa ympäristökuormitusta sekä vähentäisi merkittävästi liikennemäärän kasvua. Turhaa edestakaista ajoa tulee paljon mm. eläinkuljetusten sekä lietteen ja rehun ajon takia. Muistuttajan mielestä tässä pitäisi ajatella myös ajankäytön ja työmäärän järkeistämistä ja kustannuksia, joita kaukana oleva tila aiheuttaa. Hankkeen vaikutusalueella on alueita, joilla on todettu olevan erityisiä ympäristöarvoja (MY). Alueelle on lisäksi laadittu vuonna 2006 Kyrösjärven rantaosayleiskaava osa 1. Pitäisi selvittää ja harkita tarkoin vaikuttaako tämä hanke kaavan osoitettuun käyttötarkoitukseen tulevaisuudessa. Myös vaikutusalueella oleva Pirkanmaan maakuntakaava 2040 tulisi huomioida riittävän tarkasti päätöksenteossa. Otettaessa huomioon suunnitellun toiminnan laajuus, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena muistuttaja ei näe syitä miksi se pitäisi toteuttaa kyseiselle kiinteistölle. Vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja tulee selvittää. Muistuttajan mielestä se, että kiinteistö on suunnilleen hakijoiden kantatilojen puolivälissä ei ole riittävä peruste toteuttaa hanke kiinteistölle. Tulee selvittää tarkoin olisiko esimerkiksi hakijoiden omistamilla alueilla sopivia sijoituspaikkoja. Tarvittaessa vaihtoehtoisista sijaintipaikoista voisi järjestää vaikka yleisen kyselyn, koska sopivia alueita voisi löytyä, jos vain tällaisen hankkeen suunnittelemisesta tiedettäisiin laajemmin. Pitää miettiä mikä on tärkeintä: monen Röyhiöläisen elämänlaadun pysyvä heikkeneminen ja luonnon hyvinvoinnin vaarantuminen. Vai se, että hankkeen toteuttajat joutuvat ehkä maksamaan hieman enemmän tien tekemisestä / vesiliittymän kustannuksista, jos hanke toteutettaisiin esimerkiksi paikkaan, joka on kauempana päätiestä. Hankkeen kokonaiskustannuksissa nämä asiat ovat varmasti melko pieniä lukuja. Suurin osa alueen ihmisistä on asunut täällä vuosikymmenet, joten onko kohtuullista, että uudet ihmiset tulevat ja toiminnallaan vaikuttavat heikentävästi alueella aiemmin olleiden asukkaiden ja mökkiläisten elämään? Muistuttaja on perehtynyt hankkeen asiakirjoihin sekä samalla tutustunut tarkemmin myös alaan. Muistuttajan mielestä hakemus on tehty melko

29 29 pintapuolisesti. Muistuttajaa ihmetyttää, että näin suuressa hankkeessa ei ole pyritty etsimään parhaita nykyaikaisia keinoja erityisesti luonnon kuormittumisen estämiseksi. Tulee tunne, että mennään siitä mistä aita on matalin, mahdollisimman pienillä kustannuksilla. Esimerkkinä maitohuoneen jätevedet johdetaan lietesäiliöön, lietesäiliöissä on vain luontainen kuorettuma ja liete ajetaan ilman käsittelyä pelloille. Nämä ovat vähimmäisvaatimuksia ja näihin löytyy kehittyneempiä ja parempia tekniikoita. Nykypäivänä asiantuntevaa tietoa on reilusti tarjolla. Toiminnan laajuus vaatii tarkan suunnitelman siitä, miten erilaisia ympäristövaikutuksia ja riskejä tullaan estämään. Liikennemääristä ei ole annettu tarkempaa tietoa. Muistuttaja pyytää, että tulevista liikennemääristä esitettäisiin tarkat viikkokohtaiset arviot niin kuin hakemuksen ohjeissa on esitetty. Muistuttajan mielestä esimerkiksi lietteenajon määrä on merkittävän suuri ja sitä ei tulisi vähätellä. Kyseessä on poikkeuksellisen suuri hanke, joten kaikki liikennemäärätkin tulisi olla selkeästi esillä, jotta toiminnan suuruuden pystyy hahmottamaan. Liikenneturvallisuus pitäisi huomioida kapealla ja mutkaisella tiellä numero 276. Liikennemäärän lisääntyminen koskee laajaa aluetta etenkin välillä Luhalahti Tevaniemi, suurin paine kohdistuu Röyhiöön. Raskaamman ja hitaamman liikenteen määrän suuri lisääntyminen alueella ei ole turvallista. Tämä vähentää kohtuuttomasti kevyen liikenteen turvallisuutta. Todennäköisesti riskialttiit ohitukset tulevat autoilla lisääntymään koska alueella kulkee paljon hitaampia kuljetuksia ja pahimmillaan tulee onnettomuuksia. Liikenne on vilkkaimmillaan jo muutenkin kesäaikaan, jolloin myös suuri osa liete ja rehun ajosta tapahtuu. Lisääntyvä liikenne aiheuttaa myös ympäröivälle luonnolle suuren rasitteen raskaan liikenteen päästöjen muodossa. Lietteen levityspellot ovat hajallaan melko laajalla alueella, suurin osa sijaitsee merkittävästi kauempana itse navetasta. Lisäksi peltoalat ovat melko pieniä. Nämä asiat lisäävät kohtuuttomasti liikennemääriä. Lisäksi hanke lisää teillä tapahtuvien vaarallisten aineiden kuljetusta sekä teillä tapahtuvien onnettomuuksien ja onnettomuuksissa luontoon leviävien vaarallisten aineiden riskiä. Alueen vetovoimaisuutta rauhallisuuden ja puhtaan luonnon puolesta tämä hanke ei tule lisäämään. Ihmisten viihtyvyystekijät tulisi ottaa huomioon myös päätöksen teossa. Hanke poistaa sen lähialueen käytön virkistykseen ja heikentää merkittävästi ympäristön yleistä viihtyvyyttä sen haittojen vuoksi. Melu-, haju- ja pölyhaittoja tulee lietesäiliöistä, lannan käsittelystä, kuljetuksesta ja levityksestä sekä säilörehun valmistuksesta ja säilytyksestä. Tulisi huomioida myös asuinrakennuksien, mökkien ja tonttien arvon lasku tämän hankkeen myötä. Hankkeella on vaikutusta myös uusien asukkaiden ja mökkiläisten saamiseen alueelle.

30 30 Hankkeen asiakirjoissa mainitaan: "Hankkeen lähialueelle kohdistuu todennäköisesti suoria ja välillisiä ympäristövaikutuksia (kuten haju, melu, maisema, liikenneturvallisuus). Haitat eivät kohdistu laajaan väestöön." Haitoilla ei näköjään ole väliä, kun kyseessä on pienten kylien ihmiset. Lausunnon mukaan hankkeella ei ole todennäköisesti merkittäviä haitallisia vaikutuksia esim. ihmisten terveyteen, viihtyvyyteen tai järvien kaloihin. Haitan pitää siis olla merkittävää, jotta sillä on merkitystä. Tosiasiahan on, että näin isot tilat ovat melko uusi asia Suomessa. Kukaan ei pysty arvioimaan niiden aiheuttamia haittavaikutuksia esim. 20 vuoden päähän. On todettu, että tilakokojen kasvu lisää paikallisia ympäristöongelmia. Tällainen hanke lisää merkittävästi alueen ympäristön kokonaiskuormitusta, päästöjä ilmaan ja kuormitusta vesiin ja maaperään. Lisäksi mm. Kyrösjärven vaikutusalueella on jo ennestään useita maatiloja, jotka jo valmiiksi kuormittavat järveä. Haitallisten aineiden pääsyä maaperään ja vesistöihin ei pystytä kokonaan estämään. Merkittäviä riskejä tulee lietelannan, jäte- ja pesuvesien sekä muiden haitallisten aineiden (öljy, kemikaalit) käsittelyn myötä. Pinta- ja pohjavesien saastumisriski tulisi vakavasti huomioida. Muistuttaja pyytää huomioimaan ympäristönsuojelulain 20, 66, 140. Tämän kokoluokan hankkeen maitohuoneen jätevesien määrä on merkittävän suuri (1 000 m3/a). Maitohuoneiden jätevesissä on maitoa ja pesuaineita, onko tarkoituksen mukaista johtaa ne lietesäiliöön? Myös lietteenlevitys lisääntyy merkittävästi, kun pesuvedet johdetaan lietesäiliöön. Maitohuoneen jätevesien käsittelysuunnitelmassa tulee käyttää parasta käyttökelpoista tekniikkaa, jotta voidaan vähentää alueen ympäristö kuormitusta. Myös jäteveden määrään, laatuun ja kierrätykseen tulee kiinnittää huomiota käytettävissä olevin keinoin. Noudattaisiko jätevesien paikanpäällä puhdistaminen tai umpisäiliö parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa tässä tapauksessa? Muistuttaja pyytää huomioimaan ympäristönsuojelulain 154, 155 ja 156. Suurten maitomäärien vuoksi maidon lämmöntalteenottojärjestelmä tulee ottaa käyttöön. Tämä säästää energiaa huomattavasti. Mainintaa ei ole hule- ja valumavesien johtamissuunnitelmasta navetan ympäristössä. Muistuttaja pyytää selvityksen miten varmistetaan, ettei navetan ja lietesäiliöiden kohdalla oleviin avo-ojiin / ojiin kulkeudu haitallisten aineiden jäämiä. Sekä valumien esto esimerkiksi Tiellistenjärveen menevään laskuojaan sekä sitä kautta Kyrösjärveen. Missä tapahtuu lietelannan / lannan kuljetus- ja levityskaluston pesu sekä mihin nämä pesuvedet johdetaan? Suurnavettahanke aiheuttaa ympäristönsuojelulaissa mainitun merkittävän vesistöjen pilaantumisen riskin. Lietelantasäiliöt ovat kooltaan huomattavan suuria. Koon vuoksi on mahdollista, että säiliön rakenteet eivät kestä. Miten lietesäiliöiden betonirakenteiden vaurioituminen on ennaltaehkäisty ja miten voidaan olla täysin varmoja, että ne eivät vuoda pikku

31 31 hiljaa luontoon? Toteutetaanko säiliöt parasta käytössä olevaa tekniikkaa noudattaen? Hakemuksessa mainitaan, että lietesäiliön kuntoa seurataan päivittäisten töiden ohessa. Säiliöt ovat halkaisijoiltaan huomattavan suuria. Miten käytännössä vauriot voidaan havaita, ellei niitä erikseen tarkisteta? Hakemuksessa ei ole selvitetty tarkasti miten toimitaan lietesäiliön rikkoontuessa. Miten lietteen leviäminen alueen luontoon käytännössä estetään, jos vuoto on huomattavan suuri ja se tapahtuu esim. yöaikaan? Erityisesti ammoniakkipäästöjen rajoittamiseksi sekä asutukselle ja luonnolle aiheutuvan kohtuuttoman rasituksen estämiseksi muistuttaja esittää, että lietteen käsittelyssä ja levittämisessä pelloille käytetään parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa. Noudattaisiko esimerkiksi separointi tai kompostointi tätä tekniikkaa tässä tapauksessa? Esimerkiksi separoinnista on hyötyä myös mm. ravinnepitoisuuksien oikeanlaisessa kohdentamisessa eri pelloille. Muistuttaja pyytää ottamaan lupamääräyksessä huomioon ympäristöministeriön raportin suosituksen vuodelta 2014: Otetaan laajasti käyttöön lietelannan ja virtsan sijoituslevitys ja letkulevitys sekä pellon pintaan (pl. kasvustoon levitetty lanta) levitetyn lietelannan, virtsan ja kuivalannan nopea multaus, mielellään alle 4 tunnin kuluttua, mutta viimeistään 12 tunnin kuluttua levityksestä, kyntämällä tai äestämällä. Lietelannan ja virtsan hajalevityksestä luovutaan. Muistuttaja esittää, että lupamääräyksissä vaaditaan etälietesäiliöiden perustamista sekä etävuokralietesäiliöiden käyttöön ottamista. Muistuttaja ehdottaa, että kiinteistölle jäisi vain yksi lietesäiliö. Kiinteistöllä varastoitavan lietteen määrä pienenisi ja tämä vähentäisi alueen kuormitusta. Muistuttaja pyytää huomioimaan, että jo suuri lehmämäärä kuormittaa itsessään lähialuetta, joten kuormitusta olisi hyvä jakaa. Etälietesäiliöiden perustaminen on muistuttajan mielestä hyvinkin perusteltua. Hakijoilla on jo ennestään kantatilat, joihin etälietesäiliöt voisi sijoittaa tai sitten muualle heidän omistamilleen alueille. Etälietesäiliöt vähentäisivät kuljetuskertoja ruuhkaisimpina aikoina navetan lähialueella, koska niitä voidaan täyttää kiireettöminä aikoina. Kuljetuskerrat vähenisivät myös kokonaisuudessaan, jos etälietesäiliöitä täytettäisiin isommalla kalustolla ja näin myös traktoriliikenne vähenisi. Merkittävä määrä levityspelloista sijaitsee huomattavan kaukana kiinteistöstä. Etälietesäiliöiden avulla liete olisi myös huomattavasti lähempänä levityspeltoja ja täten levittäminen sujuisi nopeammin. Edellä mainituista syistä myös etäkuivalantalat tulisi ottaa käyttöön. Mikäli muistuttaja on ymmärtänyt oikein, ympäristölupa on myönnetty tiloille Veikkola ja Kuortti kahdelle lietesäiliölle (3 000 m3/kpl), mutta hanketta ei ole alettu toteuttaa. Tällä perusteella kyseisille tiloille voisi etälietesäiliön ilmeisemmin perustaa. Jottei toiminta aiheuttaisi lähiympäristön asukkaille merkittävää viihtyvyyshaittaa sekä ammoniakin ja muiden haitallisten aineiden leviämistä ympäristöön, tulee hajupäästöt minimoida, käyttäen parasta käytettävis-

32 32 sä olevaa tekniikkaa. Hajupäästöjen vähentämiseksi lietesäiliöt tulee kattaa kiinteällä tiiviillä katteella. Tämä vähentää myös lietteen kuljetus liikennettä, koska sade ja lumi eivät pääse säiliöön ja täten lietemäärä pysyy pienempänä. Myös lietteenajon ja levittämisen väheneminen sekä sadevesivaran jääminen pois lietesäiliön tilavuudesta vähentävät kustannuksia. Mikäli niitä ei heti kateta kiinteällä katteella, tulee ne silti rakentaa siten, että ne voidaan tulevaisuudessa tarvittaessa kattaa kiinteällä katteella haittojen vähentämiseksi. Huomioon tulee ottaa lainsäädännön todennäköinen tiukentuminen tulevaisuudessa, jolloin kiinteä kattaminen tulee pakolliseksi. Mikäli kiinteä kate ei ole mahdollinen vaihtoehto lietesäiliöt tulee kattaa kelluvalla katteella käyttäen tuulisuojausta ja noudattaen bat- tekniikkaa. Myös lietekuilujen jäähdytys tulisi toteuttaa haittojen vähentämiseksi, mikäli se ei ole jo suunnitelmissa. Lietesäiliöiden lupamääräyksissä pyydän huomiomaan lain eräistä naapuruussuhteista 3 ja 17. Tämä lainaus ympäristöministeriön raportista vuodelta 2014 tulee huomioida lupamääräyksessä: "Kaikki lietesäiliöt tulisi kattaa vähintään kelluvalla katteella. Suositeltavinta olisi kattaa vähintään kaikki uudet lietesäiliöt kiinteällä, tiiviillä katteella. Ympäristöministeriön raportissa vuodelta 2014 todetaan, että poistoilman suodatuksessa käytettävät kaasupesurit vähentävät merkittävästi eläinsuojan päästöjä. Menetelmän päästövähennysteho: vähentää eläinsuojan päästöjä noin 85 % verrattuna tilanteeseen, jossa pesuria ei ole. Tämän perusteella lupamääräyksissä tulisi vaatia näiden käyttöä päästöjen vähentämiseksi luontoon. Ruokinta tulee toteuttaa parasta käytössä olevaa tekniikkaa käyttäen eläinten hyvinvoinnin sekä mm. ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi. Muistuttaja pyytää huomioimaan ympäristöministeriön raportin suosituksen vuodelta 2014: "Varsinkin nuorten nautojen, mutta myös lypsylehmien valkuaislisäruokintaa pitäisi vähentää tai siitä pitäisi luopua kokonaan". Muistuttaja ottaa myös kantaa suureen eläinmäärään. Hän uskoo, että edelleen nykypäivänä ja tulevaisuudessa tulee hyvin toimeen huomattavasti pienemmällä eläinmäärällä. Uusia paljon pienempiäkin tiloja suhteutettuna omistajien määrään on perustettu lähivuosina. Siten muistuttajan mielestä perusteluksi ei riitä, että pienempi tila ei kannattaisi. Muistuttajan mielipide on vahvasti se, että pienempi tila pystyy valvomaan ja antamaan yksilöllistä hoitoa kunkin eläimen tarpeisiin nähden. Pienemmällä tilalla myös laiduntaminen on mahdollista järjestää. Mikäli laiduntamisesta ei koettaisi olevan hyötyä eläimille, miksi sitä tuetaan Mavin kautta? Lisäksi viittaus ympäristöministeriön raporttiin vuodelta 2014: Laitumelle päätyvästä lannasta haihtuu typpeä merkittävästi vähemmän kuin eläinsuojassa erittyvästä ja lannankäsittelyketjun läpi kulkevasta lannasta. Laiduntaminen myös lisää eläinten hyvinvointia. Lupamääräyksiin tulee sisällyttää eläinmäärän huomattava pienentäminen. Eläinmäärän pienentäminen vähentää oleellisesti kaikkia haittavaikutuksia esimerkiksi liikennemäärää ja luonnon kuormitusta.

33 33 Lupamääräyksiin tulee sisällyttää mahdollisimman tiheä, korkea ja leveä suojapuustovyöhyke koko navetan alueen ympärille. Tarvittaessa myös uusia taimia tulee istuttaa. Suojapuustovyöhyke tulee pitää riittävän havupuuvaltaisena ympärivuotisen suojavaikutuksen takaamiseksi. Suojapuustovyöhykettä tulee uudistaa ja hoitaa niin, että se jatkuvasti säilyttää suojaavan vaikutuksensa. Lisäksi alue tulee aidata kokonaan mm. metsästyksen takia. Merkittävää viihtyvyyshaittaa aiheutuu etenkin kesäaikaan runsaasta liikennöinnistä. Lupamääräyksiin tulisi sisällyttää vaatimus liikenteen ajoittamisesta pääsääntöisesti arkipäivisin 8-18 väliselle ajalle. Arkipyhinä ja viikonloppuisin liikennettä tulisi välttää. Kulku kiinteistölle tulisi toteuttaa pääsääntöisesti Luhalahdentien liittymästä. Rakennusten ja lietesäiliöiden paikat tulisi tarkoin miettiä, jotta niiden haittavaikutukset olisivat mahdollisimman pienet etenkin niille, jotka vastustavat hanketta. Ilmeisemmin hankkeeseen suhtaudutaan positiivisemmin Leutolassa päin, joten sijoituspaikkaa tulisi siirtää kiinteistöllä sinne suuntaan. Toiminnan lopettamisen jälkeisestä alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä sekä muista toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista ei ole esitetty kunnollista suunnitelmaa. Lisäksi suunnitelma vesiensuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toimista toiminnan lopettamisen jälkeen tulisi yksityiskohtaisesti esittää. Toiminnan lopettamisen jälkeiset toimet tulee ehdottomasti sisällyttää lupamääräyksiin, vaatien käytettäväksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa. Muistuttaja pyytää huomioimaan ympäristönsuojelulain 94 ja 52. Lupamääräyksissä tulisi todeta hakijoiden korvausvelvollisuus tilanteissa, joissa toiminta aiheuttaa ympäristön pilaantumista tai taloudellista menetystä toiminnan vaikutus alueella oleville. Muistuttaja toivoo, että hanketta mietittäisiin myös muista näkökulmista kuin pelkästään rahallisten hyötyjen kautta. Kokonaan uusien työpaikkojen tulo kuntaan tämän hankkeen myötä on hyvin vähäistä ja epätodennäköistä. Tulisi huomioida myös haitat ja ongelmat, joita tällainen suurnavetta tuo tullessaan. Tietenkin maaseudulle tarvitaan uusia yrityksiä ja innokkaita yrittäjiä, sitä ei kai kukaan vastusta. Mutta tämän kokoluokan teollinen tuotanto ei muistuttajan mielestä kuulu pieniin rauhallisiin maalaiskyliin. Lisääkö tämä hanke näkemystä siitä, että ympäristöasiat otetaan huomioon ja ympäristön tilaa halutaan parantaa? Yrittämisen ei pidä tapahtua luonnon ja ihmisten kustannuksella. Lisäksi tulee huomioida mahdollinen toiminnan laajentumisen tarve tulevaisuudessa. Ympäristökuormitus alueella tulee silloin enemmän kuin kohtuuttomaksi. Muutama vuosi sitten ostetulle muistuttajan tontille on valmistumassa työtilat ja seuraavaksi oli tarkoitus alkaa rakentamaan taloa. Suurnavetan tulo naapuriksi todennäköisesti muuttaa tämän suunnitelman. Tonttia os-

34 34 taessa ei tullut mieleenkään, että viereen voidaan oikeasti suunnitella teollisuusmaista laitosta. Tontti olisi jäänyt ostamatta, jos muistuttaja olisi tiennyt nämä suunnitelmat. Puhdas luonto ja rauha ovat alueen tärkeimpiä asioita. Lisäksi hanke vaikuttaa muistuttajan elinkeinoon tulevaisuudessa. Mehiläistarhaajana hän tuottaa hunajaa. Monet nykypäivän asiakkaista ovat vaativia hunajan alkuperän suhteen. Varsinainen myyntivaltti ei ole myydä hunajaa, jonka mehiläiset ovat keränneet teollisuusmaisen navetan ympäristöstä. Hanke tulee vaikuttamaan heikentävästi elinkeinoon tulevaisuudessa. Muistuttaja pyytää kiinnittämään erityistä huomiota lupamääräyksiin, koska hanke on mittavan kokoinen ja riskit ympäristön pilaantumiseen ovat olemassa. Lupamääräyksien tulee ehdottomasti ottaa huomioon paras käyttökelpoinen tekniikka. Luonnon ja ihmisten hyvinvointi sekä turvallisuus tulee pitää tärkeimpinä asioina lupamääräyksien laadinnassa. Muistuttaja viittaa ympäristönsuojelulain 52, 53, 62, 64 ja 71. Mikäli toiminnan mittakaava olisi huomattavasti pienempi, sijoituspaikka olisi kaukana häiriintyvistä kohteista sekä ympäristön hyvinvointi otettaisiin parhaalla mahdollisella tavalla huomioon, muistuttaja suhtautuisi hankkeeseen myönteisemmin. Ympäristölupaa ei muistuttajan mielestä tule myöntää tälle hankkeelle kyseiseen paikkaan ja se tulee hylätä. Muistuttaja pyytää huomioimaan päätöksen teossa ympäristönsuojelulain 48 ja 49. Keskeisimmät muistuttajan vaatimat lupamääräykset tiivistettynä: - Vaihtoehtoisen sijoituspaikan hankkiminen. Mikäli paikkaa ei löydy sijoituspaikan siirtäminen kiinteistöllä. Maitohuoneen jätevesiä ei saa johtaa lietesäiliöön. Maidon lämmöntalteenottojärjestelmä otettava käyttöön. Hulevesien pääsyn estäminen alueen maaperään / vesistöön. Etälietesäiliöt, etälietevuokrasäiliöt ja etälantalat otettava käyttöön. Lietesäiliöiden kattaminen kiinteällä tiiviillä katteella. Lietteen käsittely ennen pelloille levitystä ja levitys parhainta tekniikkaa käyttäen. Kaasupesurit poistoilman suodatukseen. Ei valkuaislisäruokintaa eläimille. Eläinmäärän huomattava pienentäminen. Liikennemäärän vähentäminen käytettävissä olevin keinoin. Suojapuustovyöhyke ja sen hoito. Liikenne pääsääntöisesti arkisin Vaatimus alueen luonnon tilan seurantaan ja raportointiin. Tarkat suunnitelmat riskien ennaltaehkäisystä ja toimintasuunnitelmat onnettomuustilanteissa (esim. lietesäiliön suuri vuoto). Toiminnan lopettamisen jälkeiset toimet kirjattava. Korvausvelvollisuus haitan aiheutuessa toiminnasta.

35 35 - Ilmoitusvelvollisuus lähialueen asukkaille, mikäli toiminnassa suunnitellaan muutoksia. NN toteaa muistutuksessaan, että hän vastustaa navettahanketta jyrkästi. Miten voi olla oikein, että ihminen vasten tahtoaan yhtäkkiä pakotetaan asumaan tehtaan viereen? Siksikö, että jos tehdas on ensin, ei siihen viereen muuta kukaan. Tämän paikan vetovoima on perustunut rauhaan, raikkauteen ja puhtaaseen luontoon. Täällä ei ole enää kauppoja, pankkeja ja palveluja. Ainoastaan hyvä ja rauhallinen elinympäristö. Ja sekin halutaan viedä. Kesäteatteri täällä on aivan vieressä, mihin rekkaralli on suunnitteilla. Siispä hyvästi myös teatterinautinto. Mietityttää myös nykyisen juomaveden erittäin hyvä laatu. Miten pidetään huolta, että juomaveden laatu pysyy ennallaan? Ja miten sen riittävyys varmistetaan häiriötilanteissa? Sekä miten varmistetaan, ettei tuotantolaitoksen saasteita mene alueen juomavesiin? Inhimillisyyden nimissä tällaiset hankkeet ihmisten, luonnon, metsän eläinten kannalta kuuluvat paikkaan, jossa on oikeasti kunnon etäisyydet asutukseen ja, että oikeasti minimoidaan tämän mittaluokan hankkeen haitat. Kaikki on mahdollista, jos vain halua ja viitseliäisyyttä löytyy. Ja sitähän yrittäminen nimenomaan vaatii. Iso ei haitoille, häiriöille, saasteille ja melulle luonnon ja ihmisen puolesta. Muistuttaja pyytää, että lupamääräyksissä huomioidaan seuraavat asiat ja noudatetaan parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa. Koska tärkeimpänä asiana muistuttaja pitää luonnon hyvinvointia. - Juomaveden laadun ennallaan pysymisen takaaminen. Vaihtoehtoisen sijoituspaikan hankkiminen. Mikäli paikkaa ei löydy sijoituspaikan siirtäminen kiinteistöllä. Maitohuoneen jätevesiä ei saa johtaa lietesäiliöön. Maidon lämmöntalteenottojärjestelmä otettava käyttöön. Hulevesien pääsyn estäminen alueen maaperään / vesistöön. Etälietesäiliöt, etälietevuokrasäiliöt ja etälantalat otettava käyttöön. Lietesäiliöiden kattaminen kiinteällä tiiviillä katteella. Lietteen käsittely ennen pelloille levitystä ja levitys parhainta tekniikkaa käyttäen. Kaasupesurit poistoilman suodatukseen. Ei valkuaislisäruokintaa eläimille. Eläinmäärän huomattava pienentäminen. Liikennemäärän vähentäminen käytettävissä olevin keinoin. Suojapuustovyöhyke ja sen hoito. Liikenne pääsääntöisesti arkisin Vaatimus alueen luonnon tilan seurantaan ja raportointiin.

36 36 - Tarkat suunnitelmat riskien ennaltaehkäisystä ja toimintasuunnitelmat onnettomuustilanteissa (esim. lietesäiliön suuri vuoto). Toiminnan lopettamisen jälkeiset toimet kirjattava. Korvausvelvollisuus haitan aiheutuessa toiminnasta. Ilmoitusvelvollisuus lähialueen asukkaille, mikäli toiminnassa suunnitellaan muutoksia. OO toteaa muistutuksessaan, että häntä huolestuttaa lisääntyvä liikenne. Tiet ovat huonosti hoidettuja, liukkaita ja kapeita. Tähänkin asti jo liikennettä on ihan riittämiin. PP toteaa muistutuksessaan, että haittoja mökkiläisten ja myös vakiasukkaidenkin asumisviihtyvyyteen ovat: 1) Vesistölle aiheutuvat haitat/vaarat: Suunniteltu hanke sijaitsee Pirkanmaan pintavesien toimenpideohjelman mukaisella maatalouden vesiensuojelun tehostamisalueella, jolla tarvitaan tehokkaita toimenpiteitä Kyrösjärven veden hyvän tilan säilyttämiseksi. Suurnavettahanke aiheuttaa ympäristönsuojelulaissa mainitun merkittävän vesistön pilaantumisriskin ja terveydellistä haittaa ja elinympäristön huononemisen. Hakijoiden pellot (omat pellot, vuokrapellot ja lannanlevityspellot) sijaitsevat suurelta osin Kyrösjärven pohjoispuolella Viljakkalasta/Luhalahdesta - Riitialaan/Mansoniemeen n. 30 km matkalla; osa aivan järvirannassa ja osa vähän etäämmällä, järveen päin viettävillä peltoalueilla, joista useista on suuret laskuojat suoraan Kyrösjärveen. Kyrösjärven valuma-alueelle levitettävien uusien kertyvien lantamäärien kasvu on valtava eli m3. Näin ollen järveen kohdistuva kuormitus noussee kestämättömälle tasolle valumien johdosta. Valumien vähentämiseksi muistuttaja vaatii tarkkaan valittaviksi rantapellot, joille lietelantaa levitetään sekä ottamaan käyttöön isommat suojakaistat, mitä normaalisti noudatetaan. Myös urakoitsijoille annettava tarkat ohjeet, joita myös valvottava. 2) Hajuhaitat - navetan päästöt, lietelanta, säilörehu: Navetan ilmavaihtoputket muistuttaja vaatii asentamaan pitkiksi, jotta hajut nousee "taivaan tuuliin". Navetan rakentamisessa on käytettävä parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Lietelantalat katettava hajuhaittojen estämiseksi ja sadevesien välttämiseksi. Jos sadevedelle varattu tilaa 0,5 m joka säiliöön, se tekee vuodessa m3 lisää lantasäiliöihin. Lietelantaa m3/vuosi - jos ajetaan 20 m3 kuormia, niin yhteensä 900 kuormaa/vuosi, josta 40 % kevät = 360 kuormaa, 40 % kesä= 360 kuormaa, 20 % syksy = 180 kuormaa. Montako kuormaa urakoitsija pystyy ajamaan/pv? Hajuhaitan pituus pitää saada lyhyeksi, vain muutamien päivien kestoiseksi kerralla. Lietelannan levitys keväällä 40 % = 360 kuormaa (à 5 kuormaa/pv?) = 72 pv yhdellä urakoitsijalla; = 14,4 pv viidellä urakoitsijalla = 7,2 pv kymmenellä urakoitsijalla. Samat lietelannan ajot toistuvat kesällä 40 % = 360 kuormaa / syksyllä 20 % = 180 kuormaa. Säilörehun teko samoin periaattein mahdollisimman joutuisasti, sehän on myös navetan etu. 3) Meluhaitat: Suurnavetan päivittäisestä toiminnasta aiheutuvat meluhaitat on minimoitava. Puustoa jätettävä runsaasti teiden ja raken-

37 37 nusten väliin. Ajot suurilla maatalouskoneilla tehtävä päiväsaikaan. Ei illalla, ei yöllä, jotta meluhaitta on mahdollisimman lyhyt päivittäin. 4) Liikennehaitat - turvallisuus, melu ja päästöhaitat: Raskas liikenne lisääntyy - tuottaa haittaa ympäristölle ja asukkaille. Haitan määrää vaikea ennakoida etukäteen. 5) Mahdolliset ympäristövahingot ja niihin varautuminen: Uhkana suurissa lietesäiliöissä on niiden toimivuus, tiiveys, vuodot ja seinämän pettämiset. Muistuttaja vaatii, että niiden rakentamisessa myös käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja materiaaleja sekä säiliöiden huollot ja jatkuva valvonta suoritetaan huolella. Lisäksi pitää varautua nopeaan lietteen talteenottoon ja imeyttämiseen, mikäli säiliö pettää. 6) Lopuksi muistuttaja esittää vaatimuksen, että hakijat vielä tutkivat ja etsivät koko navettahankkeelle paremmin sopivan rakentamispaikan vielä kauemmaksi mökkirantoja ja asutusta, koska mökeillä ja maaseudulla asuinviihtyvyys ja rauhallinen ympäristö on kaikkien asukkaiden tavoite. Halutaanhan jättää seuraaville sukupolville viihtyisä ja turvallinen mökkipaikka ja asuinympäristö. Suomen luonnonsuojeluliitto ry Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry toteaa mielipiteessään, että Ikaalisten Röyhiöön haetaan ympäristölupaa uudelle maidontuotantotoiminnalle, lypsykarjapihatolle, joka käsittäisi yhteensä 600 lypsylehmää ja 100 vasikkaa. Lupahakemuksen mukaan alueelle rakennettaisiin kaksi pihattonavettaa, vasikkala, neljä lietesäiliötä (4 x m3), kuivalantala (1 000 m3), laakasiilot ja rehuvarasto. Mielipiteen mukaan hankkeen keskeiset ympäristövaikutukset liittyvät lannan ja muiden lannoitteena käytettävien aineiden käsittelyyn ja levitykseen. Kuulutuksen mukaan liete- ja kuivikelanta, pesuvedet ja säilörehun puristenesteet käytetään pelloilla lannoitteena. Käytännössä tämä tarkoittaa merkittävää lisäystä ravinteiden valumisessa alapuolisiin vesistöihin, erityisesti Kyrösjärveen. Toimijoiden lupahakemuksessa (mm. liite 16. Arvio toiminnan päästöistä ja vaikutuksista ympäristöön) sekä myös Pirkanmaan ELY-keskuksen ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) soveltamista koskevassa kielteisessä päätöksessä (PIRELY/8116/2017) on keskeisiä puutteita. Tämä koskee erityisesti lannanlevityksen ja sen vesistövaikutusten arviointia. Hakemuksen liitteessä 16 arvioidaan, että hankkeen osalta sen ympäristövaikutukset ovat samanlaiset riippumatta hankkeen koon muutoksesta. Mielipiteen jättäjä pitää tätä väitettä käsittämättömänä. Todellisuudessa esimerkiksi lannanlevityksen rehevöittävä vaikutus vesistöihin on sitä suurempi, mitä enemmän lantaa levitetään, eli mitä suurempi toiminnan volyymi on. Ennen kuin ympäristölupa voidaan myöntää, tulisi lannan levityksestä esittää tarkemmat selvitykset ja suunnitelmat. Myös hankkeen vesiensuojelutoimien pitää olla parempia. YVA olisi ollut tarpeen

38 38 Nautaeläimien pitopaikat eivät ole mukana YVA-lain (252/2017) liitteen 1 hankeluettelossa, jossa luetellaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyn piirissä olevat karjatalousrakennukset. On valitettavaa, että Pirkanmaan ELY-keskus ei vaatinut hankkeelle harkinnanvaraista YVAa. Suunnitteilla oleva lypsykarjapihatto on poikkeuksellisen suuri, eikä tämän mittaluokan hankkeista ole Pirkanmaan oloissa vielä paljoa kokemusta. Ympäristövaikutusten arviointi olisi tarjonnut arvokasta tietoa hankkeen moninaisista ympärivaikutuksista. Se olisi ollut myös tärkeä toiminnan yleisen hyväksyttävyyden kannalta. Vesistövaikutuksista Maataloudella ja karjataloudella on tunnetusti suuri vaikutus vesistöjen rehevöitymiseen (esim. Westberg ym. 2015). Ympäristölupahakemuksessa esitettyjen tietojen perusteella lantaa kuljetetaan lähiympäristön lisäksi muualle Ikaalisiin ja Parkanoon, osittain hyvinkin kauas. Hakemuksen erillisistä ja osittain toisiaan täydentävistä karttaliitteistä on kuitenkin vaikea saada kokonaiskuvaa lannanlevitysalueiden sijainnista vesistöihin nähden. Myös se jää epäselväksi, miten uudet alueet sijoittuvat suhteessa hanketta suunnittelevien tilojen jo nykyisin käyttämiin lannan levityslohkoihin. Pirkanmaan ELY-keskus suhtautuu päätöksessään varsin ylimalkaisesti toiminnan vesistövaikutuksiin. Se viittaa hankkeesta vastaavien arvioon, jonka mukaan peltoalaa lannanlevitykseen olisi käytettävissä riittävästi. Lisäksi ELY-keskus uskoo, että suunnitellun tilakeskuksen ja sen levityspeltojen haitalliset ympäristövaikutukset ja yhteisvaikutukset nykyisen muun vesistökuormituksen kanssa lähimpään vesistöön eivät todennäköisesti muodostu merkittäviksi. Päätöksestä ei käy kuitenkaan ilmi, onko ELY-keskus arvioinut suunnitteilla olevan yksikön eläinten tuottaman lannan typpi- ja fosforimääriä, kun kyseessä on pääosin nopeasti ravinteita vapauttava lietelanta (vrt. Ympäristöministeriö 2010). Ympäristölupahakemuksen mukaan lannanlevitys painottuu uuden tuotantoyksikön lähelle Kyrösjärven itäisten rantakylien pelloille. Lannanlevityksen lisäksi uusi suuri tuotantoyksikkö voi lisätä myös rehuntuotannon ja muun peltoviljelyn vesistökuormitusta. Yhdessä nämä tekijät saattavat muodostaa merkittävän lisän Kyrösjärven ravinnekuormitukseen. Tuoreimman ympäristöhallinnon arvion mukaan Kyrösjärven pääaltaan ekologinen tila on edelleen hyvä (Katsaus Pirkanmaan vesien tilaan 2017). Kokonaisuudessaan Ikaalisten reitin vesistöt ovat kuitenkin muuta Pirkanmaata huonommassa kunnossa. Tämä painottaa Kyrösjärven keskusaltaan suojelun merkitystä. Myös EU:n vesipuitedirektiivi ja vesilain (1299/2004) edellyttämä läntisen Suomen vesienhoitosuunnitelma (Westberg ym. 2015) korostavat Kyrösjärven säilyttämistä ekologisesti vähintään hyvässä tilassa. Ikaalisten reitin vesistöjen kunnostaminen on katsottu niin tärkeäksi, että maan hallitus on käynnistänyt aiheesta kärkihankkeen (Yhteistyöllä vesistöt kuntoon Ikaalisten reitillä 2017). Hakijan kuuleminen ja vastine

39 39 Hakijalle on kirjeellä , ja annettu mahdollisuus antaa vastine annetuista lausunnoista ja jätetyistä muistutuksista ja mielipiteistä. Hakija toteaa vastineessaan jätettyihin muistutuksiin/mielipiteisiin mm. seuraavaa: Lisääntyvä liikenne alueella Tienkäytön osuus ei suoraan kuulu ympäristölupaan. Tielaitoksen mittausten mukaan tiellä tapahtuva liikenne on tällä hetkellä noin 418 autoa/vrk ja nyt arviona on, että uuden navetan myötä liikenne lisääntyisi nykyisestä tilojen toiminnasta noin puolet eli noin 600 kuljetusta/vuosi (1.6/päivä tasaisesti jaettuna, toki lisääntyvän liikenteen osuus on pääosin kasvukaudelle osuvaa touko-lokakuu). Liikenne jakaantuu neljään suuntaan. Lähes kaikki tiet toiminta-alueella on tielaitoksen tai kunnan hoidossa olevia teitä. Liikenteen osalta noudatetaan liikennesääntöjä huomioiden muu liikenne ja teillä ei kuljeteta vaarallisia aineita. Maitoautoliikennettä tapahtuu jo tällä hetkellä tiellä ja tilojen nykyisen toiminnan kautta. Vesistölle aiheutuvat haitat ja vaarat Hakijat haluavat myös itse olla vaikuttamassa Kyrösjärven puhtauteen ja he toivovat sen olevan hyvässä kunnossa myös jatkossa. Hakijat asuvat itse Kyrösjärven rannalla ja sillä on iso merkitys heille myös virkistyskäytöllisesti. Siksi he haluavat toimia lainsäädännön ja annettujen ohjeiden mukaisesti, kun puhutaan vesistöön kohdistuvasta ravinnekuormasta. Lannanlevityksen osalta noudatetaan aina voimassa olevaa ympäristölainsäädäntöä maksimi lannoitustasosta ja suojakaistoista, joita jokainen maatalouden toimija noudattaa. Nyt lannanlevitykseen varatut pellot ovat jo viljelykäytössä (omia, vuokra ja sopimuspeltoja), jolloin peltoihin kohdistuva ravinnekuorma on jo olemassa. Muutoksena on se, että nyt suurin osa lannoitteesta on lietelantana, joka on hitaammin kasvien käytössä olevaa lannoitetta kuin teollinen lannoite. Lannanlevitykseen varatut pellot ovat sijoittuneena laajasti Kyrösjärven pohjoispuolelle ja sen yli. Lannanlevityspellot ovat pääosin muita kuin rantapeltoja. Peltoihin kohdistuva lantamäärä on noin 16 kuutiota/ha. Levitettävä typen määrä on 15 % matalampi kuin sallittu maksimimäärä ja fosforin osalta jäädään 20 %:iin sallitusta maksimista. Silti joudutaan käyttämään joillakin lohkoilla keinolannoitteita halutun satomäärän saavuttamiseksi. Etäsäiliöiden ja etälietesäiliöiden käyttö ei ole mahdollista ympärivuotisesti. Niiden käyttö ei pienennä ympäristöön kohdistuvaa riskiä ja liikenteen määrä lisääntyy suunnitellusta. Nautojen valkuaislisäruokinta on osa eläinten hyvinvointia ja kuuluu normaaliin toimintaan kotieläintuotannossa. Korkeatuottoisen lypsylehmän hyvinvoinnin varmistamiseen kuuluu valkuaislisän antaminen. Ylimäärin ei valkuaista ruokinnasta käytetä, vaan lehmille teetetään ruokintasuun-

40 40 nitelmat ja niitä ruokitaan ohjeiden mukaisesti. Optimointi tehdään huomioiden myös kokonaisruokinnan aiheuttama typpipäästö ja sen minimointi. Lypsylehmien määrä Suomessa ja myös Ikaalisissa on laskeva. Kyrösjärveen lypsylehmien aiheuttama kuormitusriski on ollut esim. 20 vuotta sitten suurempi kuin tulee olemaan tämän lisäyksen jälkeen. Toiminnassa ei lannanlevitysaluetta sijaitse pohjavesialueella. Jätevesien käsittely Maitohuoneen jätevedet ohjataan lietesäiliöön sallittujen säädösten mukaisesti. Maitohuoneen jätevesille ja sadevesille on mitoitettu tilaa suunnitelluissa lietesäiliöissä. Suomalaisen väitöskirjatutkimuksen mukaan (Johanna Muurinen, Helsingin Yliopisto, 2017) suomalaisen kotieläintuotannon antibioottijäämät tuskin aiheuttavat ympäristöongelmia. Vaikka lannan mukana bakteerien antibioottiresistenssigeenit levisivät peltomaahan, laski niiden lukumäärä ja suhteellinen osuus selvästi sadonkorjuuseen mennessä. Väitöstyössä lannasta ei myöskään löydetty antibioottijäämiä. Suomalaisesta maatilaympäristöstä löytyi resistenssiominaisuuksia antibiootteja vastaan, mutta ne eivät runsastuneet lannoituksen seurauksena. Hulevesien pääsyn esto alueen maaperään ja vesistöön varmistetaan tilakeskuksessa suljetulla kierrolla, jossa syntyville jätevesille ja nesteille on selvä reitti, johon ne johdetaan oikeaoppiseen käsittelyyn. Ympäristö pidetään siistinä ja pyritään ennaltaehkäisemään hulevesien joutumista ympäristöön. Lietelannan levitykseen liittyvän kaluston omistavat urakoitsijat ja he vastaavat kaluston kunnossapidosta ja puhdistuksesta omassa kiinteistössään. Lietteen levitysvaunun sisäpuolen putsaus tapahtuu käytännössä niin, että viimeinen kuorma täytetään vedellä ja se levitetään pellolle. Maidon lämmön talteenottojärjestelmä otetaan käyttöön. Toimijoilla on suuri nurmiala ja talviaikainen kasvipeitteisyys, joka mahdollistaa Pirkanmaan vesienhoidon toimenpideohjelman mukaisia toimenpiteitä. Nurmenviljelyssä myös kasvinsuojeluaineiden käyttö on pienempää kuin viljanviljelyssä. Navetan hajuhaitat- navetan päästöt, lietelanta, säilörehu, melu Navetan rakentamisessa käytetään nykyaikaista tekniikkaa. Ilmanvaihdon osalta navetan katolle asetetaan poistoputkia ja navetan katto on korkealla. Navetan normaalitoiminnasta aiheutuvaan hajuhaittaan vaikuttaa vallitseva ilmanpaine. Hajuhaittojen osalta lietteenlevitys on ajankohtana erikseen huomioitava, se pyritään tekemään kuitenkin mahdollisimman nopeasti, hajuhaittoja omalla toiminnallaan minimoiden. Lietelantaloiden osalta kattamisessa noudatetaan sallittuja tapoja lietesäiliön kattamiselle. Hajuhaittoja ei täysin pystytä myöskään poistamaan kiinteällä kattamisella, koska suurin hajuhaitta lietteestä kohdistuu lannanlevityksen ajankohtaan silloin kun lietettä sekoitetaan.

41 41 Navettaan kohdistuvat työtehtävät pyritään tietenkin kohdistamaan päiväsaikaan. Säilörehun ja lietteen levityksessä aiheutuvien meluhaittojen osalta pyritään kohdistamaan toiminnot mahdollisimman lyhyelle ajanjaksolle. Tässä täytyy kuitenkin huomioida vallitseva sää, joka osittain rajoittaa ja ohjaa säilörehun tekoa ja lannan levitystä. Mutta nämä toiminnot pyritään tekemään joka tapauksessa mahdollisimman nopeasti, yhtäjaksoisesti. Navettaan tulee luonnollinen ilmanvaihto, kaasupesureita ei pystytä teknisesti toteuttamaan ja ei ole nykykäytäntönä maidontuotannossa. Tontin reunoille jätetään mahdollisuuksien mukaan suojapuuvyöhyke. Mahdolliset ympäristövahingot Lietesäiliöiden osalta noudatetaan normaalia toimintatapaa ja säiliöiden rakentaminen tehdään vallitsevien säädösten mukaan. Betonisäiliö on yleisesti käytetty säiliömateriaali. Lietesäiliöiden valvonta on säännöllistä ja kuuluu normaaliin toimintatapaan maatilalla. Hakijat kokevat, että betoniallas on varmempi kuin kumiallas, joka myös on sallittu lietesäiliöiden rakennusmateriaali. Yhteenveto Suunnitteilla oleva toiminta on normaalia lainsäädännön mukaan toteutettua toimintaa. Vastaaville hankkeille on myös myönnetty jo ympäristölupia Pirkanmaalla. Toimijoiden käytössä on runsaasti lannanlevitysalaa verrattuna vaatimukseen, joka mahdollistaa lannanlevityksen järjestämisen joustavammaksi. Hakijat ovat myös valmiita kuuntelemaan toiveita lannanlevityksen järjestämisestä esim. alueella toimivien kiinteistöjen osalta, jos siellä on juhlia tms. tilanteita, jotka vaativat erityishuomiota. Hakijat kokevat, että hankkeella on positiivinen vaikutus alueen toimeentulomahdollisuuksiin ja työpaikkoihin, mahdollistaen näin alueella asumisen vielä paremmin. Hakijat tuottavat laadukkaita ja puhtaita kotimaisia elintarvikkeita ja heille asetetuissa tuotantovaatimuksissa on huomioitu myös vaatimukset ympäristöön ja sen parhaaseen mahdolliseen huomioimiseen. Lausunnot Lupahakemuksen kuulutus Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus toteaa lausunnossaan, että ELY-keskuksella ei ole lausuttavaa muutokseen. Muistutukset ja mielipiteet

42 42 Lupahakemuksen kuulutusaikana on jätetty 9 muistutusta/mielipidettä. QQ toteaa muistutuksessaan mm, että hänellä on kesäpaikka Ikaalisten kaupungin Kallionkielen kylässä osoitteessa Rajalantie 288. Rajalantie alkaa Luhalahdentieltä noin km Tevaniemen suuntaan suunnitellusta maidontuotantotilasta. Maidontuotantotilan suurimmat ongelmat ovat ympäristönsuojelullisia (myös vesiensuojelullisia). Muistuttajan saaman tiedon mukaan lietelantaa levitetään kesäaikaan n. 900 kuormaa. On selvää, että rasitus on suurin tuotantotilojen lähialueilla. Kauimmaiset suunnitellut kohteet Kurussa, Mouhijärvellä sekä Kyrösjärven eteläpuolella eivät tule taloudellisesti kysymykseen, jolloin lietteen kuljetus tapahtuu pääasiassa Heittolan, Leppäsjärven, Tevaniemen, Röyhioitten ja Luhalahden alueilla. Tätä ei luonto kestä. Hakijoiden on annettava tarkat tiedot ja määrät, mihin lietelannan kuljetus tapahtuu. Tuotantoalue on kumpuilevaa maastoa. Vaarana on, että tuotanto aiheuttaa voimakasta ympäristön turmelemista. Tästähän on karmaiseva esimerkki Lehmijoen/ Nurmonjoen kalakuolemista ja vesistön saastumisesta. Ikaalisten tuotantolaitoksessa on paljon suurempi mahdollisuus erittäin suureen ympäristötuhoon. Hakijan on annettava erittäin seikkaperäinen ja tarkka selvitys, miten aikovat estää ympäristötuhot. Ei auta yhtään jälkeenpäin selitellä, kuten Peräseinäjoella, ettei kysymys ollut tahallisuudesta. Tuotantolaitos sijoittuu hieman yli 0.5 km:n etäisyydelle Röyhiönjärvestä laskevaan puroon. Puron vedet laskevat Saukkolampeen ja edelleen Kyrösjärveen. Miten hakijat aikovat hoitaa ympäristölliset asiat niin, ettei jätevesiä purkaannu Kyrösjärveen purojen ym. kautta. Tästä on tehtävä puolueeton selvitys, josta selviävät, miten erilaiset ympäristöön vaikuttavat tekijät hoidetaan. Suomen luonnonsuojeluliitto, Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry toteaa mielipiteessään, että Ikaalisten Röyhiöön haetaan ympäristölupaa uudelle maidontuotantotoiminnalle, lypsykarjapihatolle, joka käsittäisi yhteensä 600 lypsylehmää ja 100 vasikkaa. Lupahakemuksen mukaan alueelle rakennettaisiin kaksi pihattonavettaa, vasikkala, neljä lietesäiliötä (4 x m3), kuivalantala (1 000 m3), laakasiilot ja rehuvarasto. Hankkeen keskeiset ympäristövaikutukset liittyvät lannan ja muiden lannoitteena käytettävien aineiden käsittelyyn ja levitykseen. Kuulutuksen mukaan liete- ja kuivikelanta, pesuvedet ja säilörehun puristenesteet käytetään pelloilla lannoitteena. Käytännössä tämä tarkoittaa merkittävää lisäystä ravinteiden valumisessa alapuolisiin vesistöihin, erityisesti Kyrösjärveen. Toimijoiden lupahakemuksessa (mm. liite 16. Arvio toiminnan päästöistä ja vaikutuksista ympäristöön) sekä myös Pirkanmaan ELYkeskuksen ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) soveltamista koskevassa kielteisessä päätöksessä (PIRELY/8116/2017) on keskeisiä puutteita. Tämä koskee erityisesti lannanlevityksen ja sen vesistövaikutusten arviointia.

43 43 Hakemuksen liitteessä 16 arvioidaan, että hankkeen osalta sen ympäristövaikutukset ovat samanlaiset riippumatta hankkeen koon muutoksesta. Mielipiteen jättäjä pitää tätä väitettä käsittämättömänä. Todellisuudessa esimerkiksi lannanlevityksen rehevöittävä vaikutus vesistöihin on sitä suurempi, mitä enemmän lantaa levitetään, eli mitä suurempi toiminnan volyymi on. Ennen kuin ympäristölupa voidaan myöntää, tulisi lannan levityksestä esittää tarkemmat selvitykset ja suunnitelmat. Myös hankkeen vesiensuojelutoimien pitää olla parempia. YVA olisi ollut tarpeen Nautaeläimien pitopaikat eivät ole mukana YVA-lain (252/2017) liitteen 1 hankeluettelossa, jossa luetellaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyn piirissä olevat karjatalousrakennukset. On valitettavaa, että Pirkanmaan ELY-keskus ei vaatinut hankkeelle harkinnanvaraista YVAa. Suunnitteilla oleva lypsykarjapihatto on poikkeuksellisen suuri, eikä tämän mittaluokanhankkeista ole Pirkanmaan oloissa vielä paljoa kokemusta. Ympäristövaikutusten arviointi olisi tarjonnut arvokasta tietoa hankkeen moninaisista ympäristövaikutuksista. Se olisi ollut myös tärkeää toiminnan yleisen hyväksyttävyyden kannalta. Vesistövaikutuksista Maataloudella ja karjataloudella on tunnetusti suuri vaikutus vesistöjen rehevöitymiseen (esim. Westberg ym. 2015). Ympäristölupahakemuksessa esitettyjen tietojen perusteella lantaa kuljetetaan lähiympäristön lisäksi muualle Ikaalisiin ja Parkanoon, osittain hyvinkin kauas. Hakemuksen erillisistä ja osittain toisiaan täydentävistä karttaliitteistä on kuitenkin vaikea saada kokonaiskuvaa lannanlevitysalueiden sijainnista vesistöihin nähden. Myös se jää epäselväksi, miten uudet alueet sijoittuvat suhteessa hanketta suunnittelevien tilojen jo nykyisin käyttämiin lannan levityslohkoihin. Pirkanmaan ELY-keskus suhtautuu päätöksessään varsin ylimalkaisesti toiminnan vesistövaikutuksiin. Se viittaa hankkeesta vastaavien arvioon, jonka mukaan peltoalaa lannanlevitykseen olisi käytettävissä riittävästi. Lisäksi ELY-keskus uskoo, että suunnitellun tilakeskuksen ja sen levityspeltojen haitalliset ympäristövaikutukset ja yhteisvaikutukset nykyisen muun vesistökuormituksen kanssa lähimpään vesistöön eivät todennäköisesti muodostu merkittäviksi. Päätöksestä ei käy kuitenkaan ilmi, onko ELY-keskus arvioinut suunnitteilla olevan yksikön eläinten tuottaman lannan typpi- ja fosforimääriä, kun kyseessä on pääosin nopeasti ravinteita vapauttava lietelanta (vrt. Ympäristöministeriö 2010). Ympäristölupahakemuksen mukaan lannanlevitys painottuu uuden tuotantoyksikön lähelle. Kyrösjärven itäisten rantakylien pelloille. Lannanlevityksen lisäksi uusi suuri tuotantoyksikkö voi lisätä myös rehuntuotannon ja muun peltoviljelyn vesistökuormitusta. Yhdessä nämä tekijät saattavat muodostaa merkittävän lisän Kyrösjärven ravinnekuormitukseen.

44 44 Tuoreimman ympäristöhallinnon arvion mukaan Kyrösjärven pääaltaan ekologinen tila on edelleen hyvä (Katsaus Pirkanmaan vesien tilaan 2017). Kokonaisuudessaan Ikaalisten reitin vesistöt ovat kuitenkin muuta Pirkanmaata huonommassa kunnossa. Tämä painottaa Kyrösjärven keskusaltaan suojelun merkitystä. Myös EU:n vesipuitedirektiivi ja vesienhoitolain (1299/2004) edellyttämä läntisen Suomen vesienhoitosuunnitelma (Westberg ym. 2015) korostavat Kyrösjärven säilyttämistä ekologisesti vähintään hyvässä tilassa. Ikaalisten reitin vesistöjen kunnostaminen on katsottu niin tärkeäksi, että maan hallitus on käynnistänyt aiheesta kärkihankkeen (Yhteistyöllä vesistöt kuntoon Ikaalisten reitillä 2017). AA ja BB toteavat lisäyksenä muistutukseen koskien Leutolan navettaa, että uusi sijaintipaikka on heidän kannalta huonompi, kun se on alempana rinteessä ja siten lähempänä laskuojaa. Heidän esittämänsä suojamuuri on varsin halpa ratkaisu, kuutiometristä betonimassaa tulee aina 10 metriä valmista muuria. Valumia vastaan se on täydellinen suoja. Vastineen antajien lausunnossa ei sanallakaan mainita Tielistenjärveä. Sillä on luontoarvojen lisäksi myös taloudellista merkitystä. Leutolan rantakaavan valmistelussa virkamiehet esittelivät lomatonttia muistuttajien alueen keskelle. Muistuttajat kieltäytyivät silloin luontoarvoihin vedoten. Mitä sitten tulee vastineessa mainittuun siisteyteen, niin paras näyttö siitä on Aamulehdessä julkaistu artikkeli, siinä on valokuvan Kuortin navettapihasta. Muistuttajien mielestä piha muistuttaa lähinnä sotatoiminta-aluetta, lehmät seisovat laajassa kuralammikossa ja kalusto sateessa. Mikäli Tielistenjärvi jää kokonaan lopullisen ratkaisun ulkopuolelle, niin siinä tapauksessa muistuttajat vastustavat hanketta. Parempi sijaintipaikka tälle hankkeelle olisi 0,5 km saman maantien laidassa alkavan 6 km pitkä aution metsäalueen lähes keskellä. Alueella kasvaa nuorta vähäarvoista puustoa, alue on suhteellisen tasaista. GG toteaa muistutuksessaan, että Röyhiönjärvestä laskee Railastonoja kahden pienen lammen kautta Penijoenlahteen ja siitä Kyrösjärveen. Pelto on alavaa, johon tulee sateella vettä kuin olisi pieni lampi, josta edelleen avoin oja Railastonjokeen, joten saasteet kulkeutuvat ojaan. Railastonoja kulkee saunan nurkalta edelleen kohti Saukkolampea. Kovasti puhutaan vesiensuojelusta, mitenkä tässä tapauksessa? MM toteaa muistutuksessaan, että hän vastustaa suurnavetta hanketta. Hanke on niin iso, että se olisi pitänyt tuoda yleisesti julkisuuteen paljon aiemmin. Ympäristölupahakemuksen täyttöohjeessa kohdassa 15 mainitaan: "Kaavoitustilanne pyydetään ilmoittamaan sekä eläinsuojan sijaintikiinteistöllä että lähiympäristössä". Näin ei ole menetelty tai sitten kyltit ovat hyvin piilossa. Hanke on herättänyt merkittävää vastustusta. Alueel-

45 45 la on lisäksi kesämökkiläisiä, jotka eivät ole paikalla talvisin ja täten heillä ei ole edes mahdollisuutta esittää asiasta mielipidettä. Hankkeen koon vuoksi asianosaisten kuulemisalue on jätetty liian pieneksi. Alueen ihmisille olisi pitänyt tiedottaa ja kuunnella heidän toiveitaan jo varhaisessa suunnitteluvaiheessa. Muistuttaja pitää kokonaan uuden erillisen eläintuotannon aloittamista näin suuressa mittakaavassa alueen olosuhteisiin nähden vääränä ratkaisuna. Kyseinen sijaintikiinteistö ei ole suuryksikölle soveltuva. Alue on kaavoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Aluetta ei ole kaavoitettu kotieläintalouden suuryksikölle sopivaksi. Kotieläintalouden suuryksiköt sijoitetaan yleensä etäälle asutuksesta. Täten se olisi kaavan vastainen. Muistuttaja pyytää huomioimaan korkeimman oikeuden ratkaisun /1460 KHO:2012:40. Ratkaisussa 246 nautaeläimen pitämistä on pidettävä alueen olosuhteisiin nähden muuna kuin tavanomaisena maatilatalouteen kuuluvana eläintenpitona. Ratkaisussa mainitaan myös, ettei suunniteltuja rakennuksia ole pidettävä maatilaan kuuluvina talousrakennuksina. Tässä yhteisnavetta hankkeessa eläinmäärä, rakennusten koko ja määrä ovat kaikki merkittävästi suurempia kuin korkeimman oikeuden ennakkotapauksessa. Isommille maidontuotantotiloille myönnetyt ympäristöluvat ovat lähes poikkeuksetta tilojen laajentumisia. Yhdessä tapauksessa hanke oli kokonaan uusi. Hanke toteutettiin alueelle, jossa oli ennestään sikala (630 m päässä) ja valtatie kulki vieressä. Lisäksi alueella oli kaavoitusehdotus teollisuus- ja varastoalueeksi ja varaus mahdollisesti maatalouden suuryksikön laajennuksille. Eli alue oli aivan toisenlainen kuin nyt suunnitteilla oleva sijoituspaikka. Huomioitavaa on, että tämä on aivan uusi hanke, kiinteistöllä ei ole aiempaa maataloustoimintaa eikä alue ole maatilojen keskittymä. Lähialueella ei ole maataloustoimintaa, yhtä pientä n. 40 eläimen tilaa lukuun ottamatta. Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeessa mainitaan Eläinsuojan sijoituspaikkaa arvioitaessa on otettava huomioon toiminnan tavanomaisuus suhteessa lähialueen maankäyttöön". Lisäksi muistuttaja pyytää huomioimaan myös ympäristönsuojelulain 11. Hakijoiden omistamat maatilan talouskeskukset sijaitsevat huomattavan kaukana rakennettavasta alueesta (n. 8 km ja n.10 km). MTY Kuortti on saanut ympäristöluvan maidontuotantotoiminnalle Ikaalisten kaupunkiin tiloille Veikkola ja Kuortti Muistuttaja pyytää myös harkitsemaan tämän hankkeen toteutusta. Muistuttaja luulee, että Vähä-Eskeleillä on myös mahdollisuus laajentaa toimintaansa joko kantatilallaan tai muualla lähialueella. Lisäksi muistuttaja ei aivan ymmärrä miksi lehmämäärän pitää olla yhteensä 600, kahteen osaan jaettuna siis 300. Huomioiden, että vielä vuosi sitten Kuortteille olisi riittänyt huomattavasti pienempi lehmä määrä (181 kpl) tuosta edellä mainitusta puolikkaasta. Lisäksi muistuttaja pyytää huomioimaan, että kummankin osapuolen omien kantatilojen laajentaminen vähentäisi yhteen paikkaan sijoittuvaa ympäristökuormitusta sekä vähentäisi merkittävästi

46 46 liikennemäärän kasvua. Turhaa edestakaista ajoa tulee paljon mm. eläinkuljetusten sekä lietteen ja rehun ajon takia. Muistuttajan mielestä tässä pitäisi ajatella myös ajankäytön ja työmäärän järkeistämistä ja kustannuksia, joita kaukana oleva tila aiheuttaa. Hankkeen vaikutusalueella on alueita, joilla on todettu olevan erityisiä ympäristöarvoja (MY). Alueelle on lisäksi laadittu vuonna 2006 Kyrösjärven rantaosayleiskaava osa 1. Pitäisi selvittää ja harkita tarkoin vaikuttaako tämä hanke kaavojen osoitettuihin käyttötarkoituksiin tulevaisuudessa. Myös vaikutusalueella oleva Pirkanmaan maakuntakaava 2040 tulisi huomioida riittävän tarkasti päätöksenteossa. Muistuttaja pyytää kaavoituksissa tehtyjen luontoselvitysten riittävyyden tarkistamista kyseisen hankkeen kannalta. Otettaessa huomioon suunnitellun toiminnan laajuus, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee ja toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, muistuttaja ei näe syytä miksi se pitäisi toteuttaa kyseiselle kiinteistölle. Hanke johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen. Koska kiinteistö on rakentamaton, vaikutukset ovat vielä merkittävämpiä. Vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja tulee selvittää. Se, että kiinteistö on suunnilleen hakijoiden kantatilojen puolivälissä, ei ole riittävä peruste toteuttaa hanke tälle kiinteistölle. YVA Ympäristövaikutusten arviointiohjelma on tehty puutteellisesti ja riittämättömin tiedoin. Hankkeen ominaisuuksia ja sijaintia sekä vaikutusten luonnetta ei ole otettu huomioon riittävän tarkasti. On todettu, että liian paljon luonnon monimuotoisuutta tuhoutuu huonosti arvioitujen ja toteutettujen hankkeiden ja suunnitelmien myötä. Luontoselvityksiä tekevän ammattilaisen mielestä lupahakemus sekä ympäristövaikutusten selostus on tehty puutteellisin tiedoin. Lupaharkinnassa tulisi olla riittävästi tietoa ympäristövaikutuksista ja siten myös luontovaikutuksista. Näiden kunnollinen selvittäminen vaatii luontoselvityksen tekemisen. Alueesta ei ole tehty luontoselvitystä, eikä alueesta ole tehty tarkkaa kuvausta. Hankkeen vaikutusalueen mahdollisia uhanalaisia lajeja ja niihin kohdistuvia vaikutuksia ei ole selvitetty. Vaikutuksia esim. suoalueisiin, metsiin, vesistöihin, kaloihin, eläimiin ja kasveihin ei ole riittävästi tutkittu. Arviointiselostus on kaiken kaikkiaan melko ympäripyöreä, lyhyt ja siitä puuttuu täsmälliset lähteet. Ilmeisemmin osa tekstistä on suoraan kopioitu aiemmista lausunnoista. YVA-lain 31 :n mukaan muustakin kuin YVA-velvollisesta hankkeesta vastaavan tulee olla riittävästi selvillä hankkeen ympäristövaikutuksista siinä laajuudessa kuin kohtuudella voidaan edellyttää. Se, että YVAmenettelyä ei sovelleta, ei tarkoita, etteikö hankkeen ympäristövaikutuksia tulisi tarpeellisessa määrin selvittää. YVA- menettelyn myötä vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen vertailu olisi paremmin toteutettavissa.

47 47 Hankkeeseen on sen laajuuden ja yhteisvaikutusten vuoksi sovellettava ympäristövaikutusten arviointimenettelyä ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 3 mukaisesti. Alueesta tulisi tehdä kunnollinen luontoselvitys ammattilaisen toimesta. Muistuttajaa ihmetyttää, että näin suuressa hankkeessa ei ole pyritty etsimään parhaita nykyaikaisia keinoja erityisesti luonnon kuormittumisen estämiseksi. Tulee tunne, että mennään siitä mistä aita on matalin, mahdollisimman pienillä kustannuksilla. Esimerkkinä maitohuoneen jätevedet johdetaan lietesäiliöön, lietesäiliöissä on vain luontainen kuorettuma ja liete ajetaan ilman käsittelyä pelloille. Muistuttajan käsityksen mukaan nämä ovat luvan saamisen vähimmäisvaatimuksia ja näihin löytyy kehittyneempiä ja parempia tekniikoita. Muistuttaja on yrittänyt keskustella hankkeen vetäjien kanssa hankkeen vaikutuksista ympäristöön. Heidän mielestään tällä toiminnalla ei ole haitallisia vaikutuksia esim. alueen luontoon. Hyvin välinpitämättömästi he suhtautuvat esim. ammoniakkipäästöihin. Miten voidaan olla vakuuttuneita, että ympäristö otetaan huomioon, jos ymmärrys maatalouden haittavaikutuksiin on noin heikko tai haittoja ei edes suostuta myöntämään? Kaikessa toiminnassa tulisi perusajatuksena olla se, ettei vesien, maaperän tai ilman pilaantumista pääse tapahtumaan. Kun ollaan ryhtymässä näin isoon tuotantoon, pitäisi ottaa myös vastuu ympäristön hyvinvoinnista. Tulisi ottaa käyttöön edistynein tekniikka ja tietämys sekä toimenpiteet jotka minimoivat haitat, vaikka se tarkoittaisikin lisäkustannuksia. Nykypäivänä asiantuntevaa tietoa on reilusti tarjolla. On todettu, että tilakokojen kasvu lisää paikallisia ympäristöongelmia. Tällainen hanke lisää merkittävästi alueen ympäristön kokonaiskuormitusta, päästöjä ilmaan ja kuormitusta vesiin ja maaperään. Päästöt aiheuttavat happamoitumista ja rehevöitymistä. Haitallisten aineiden pääsyä maaperään ja vesistöihin ei pystytä kokonaan estämään. Muistuttaja pyytää huomioimaan ympäristönsuojelulain 20, 66, 140. Vesistöt Suurnavettahanke aiheuttaa ympäristönsuojelulaissa mainitun merkittävän vesistöjen pilaantumisen riskin. Pirkanmaan vesienhoidon toimenpideohjelmassa vuosille mainitaan seuraavaa. "Ilmastonmuutoksen vaikutuksesta riski talviaikaisen kiintoaineen ja ravinteiden huuhtoutumiseen kasvaa ja siksi tehokkaita maatalouden ympäristönsuojelutoimenpiteitä tulee toteuttaa koko Pirkanmaan alueella. Tämän lisäksi vesien tilan, maankäyttömuotojen ja vesistökohtaisen kuormituksen vähennystarpeen perusteella on esitetty tehostetun vesiensuojelun alue, joilla tarve maatalouden vesiensuojeluun on erityisen suuri. Tehostelulla alueella maataloustuotannon laajuus on korkea suhteessa vesistön herkkyyteen ja kykyyn vastaanottaa kuormitusta. Tästä syystä tehostetun vesiensuojelun alueella tulisi tehdä merkittäviä lisäponnistuksia kuormituksen vähentämiseksi niin kasvinviljely- kuin eläintiloilla. Eläintiloilla tehostaminen tarkoittaa erityisesti lantaloiden hyvää kuntoa ja oikeaa mitoi-

48 48 tusta sekä kattamista, jaloittelualueiden vesienhallintaa ja -käsittelyä sekä lannan käyttöön liittyvää tehostamista ja sijoittavia levitysmenetelmiä". "Maatalouden vesiensuojelun tehostamisalue. Maatalouden vesistövaikutukset tulee ottaa huomioon kaikilla alueilla, mutta kartalla on tunnistettu alueet, joilla vesistöjen vedenlaatu edellyttää lisäponnistuksia ja tehostettujen vesiensuojelumenetelmien käyttöä sekä kasvinviljely- että eläintiloilla. Alueella maataloustoimenpiteet tulee suunnitella ja toteuttaa erityistä huolellisuutta noudattaen. Rajauksessa on huomioitu vedenlaadun lisäksi muu maankäyttö." Huomioitavaa on, että suunniteltu navetta sijoittuu kyseessä olevaan tehostamisalueeseen. Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen seuraava kohta tulee huomioida lupapäätöksessä. "Vesienhoitolain (1299/2004) 28 :n perusteella valtion ja kuntien viranomaisten tulee ottaa toiminnassaan huomioon vesienhoitosuunnitelmat. Ympäristönsuojelulain (muut.1300/2004) 50 2 momentin nojalla luvassa on 42 :n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua pilaantumisen merkittävyyttä arvioitaessa otettava huomioon, mitä vesienhoidon järjestämisestä annetun lain mukaisessa vesienhoitosuunnitelmassa on esitetty toiminnan vaikutusalueen vesien tilaan ja käyttöön liittyvistä seikoista. Lupaharkinnassa on kiinnitettävä erityistä huomiota eläinsuojan vesiensuojelutoimiin, jos eläinsuoja sijoitetaan alueelle, jossa vesienhoitosuunnitelmassa esitetään lisätoimia vesien hyvän tilan saavuttamiseksi". Ikaalisten alueella on käynnissä kaksi merkittävää hanketta vesien hyvinvoinnin edistämiseksi. Yhteistyöllä vesistöt kuntoon Ikaalisten reitillä on nykyisen hallituksen kärkihanke. Lisäksi on Kokemäenjoen vesistöalueen vesivisio Ikaalisten reitin vedet ovat huonommassa tilassa kuin Pirkanmaan vesistöt keskimäärin. Lähes koko Ikaalisten reitin alue on määritelty vesienhoidon toimenpideohjelmassa vesiensuojelun painopistealueeksi joko maa- tai metsätalouden osalta tai molempien. Vesiliittymä / kaivo Muistuttajan mielestä näin isossa hankkeessa pitäisi olla valmis maksamaan hieman enemmän tien tekemisestä / vesikustannuksista, jos hanke toteutettaisiin esimerkiksi paikkaan, joka on kauempana päätiestä. Myös oma porakaivo / porakaivot mahdollistaisi vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen harkitsemisen. Täten sijoituspaikka ei olisi kiinni vesijohdon sijainnista. Hankkeen kokonaiskustannuksissa nämä asiat ovat varmasti melko pieniä lukuja. Mikäli vesi otetaan kunnallisesta vesijohtoverkosta, tulee veden riittävyys alueen asukkaille varmistaa kunnollisilla laskelmilla. Tulee huomioida myös erikoistilanteet kuten kuiva vuosi, sähkökatkot tai vedenjakelun laitteiston hajoaminen. Tulee myös taata, että nykyinen hyvä vedenlaatu säilyy ennallaan, vaikka vedenotto lisääntyy merkittävästi. Liikenne Liikennemääristä ei ole annettu tarkempaa tietoa. Muistuttaja pyytää, että tulevista liikennemääristä esitettäisiin tarkat viikkokohtaiset arviot niin

49 49 kuin hakemuksen ohjeissa on esitetty. Näin toiminnan suuruuden pystyy hahmottamaan paremmin. Esimerkiksi lietteen ja rehun ajon määrä on merkittävän suuri ja sitä ei tulisi vähätellä. Liikenneturvallisuus pitäisi huomioida kapealla, mäkisellä ja mutkaisella tiellä numero 276. Liikennemäärän lisääntyminen koskee laajaa aluetta etenkin välillä Luhalahti Tevaniemi, suurin paine kohdistuu Röyhiöön. Käytännössä liikenne jakaantuu kahteen suuntaan Luhalahteen ja Röyhiöön, muihin suuntiin liikennemäärä tulee olemaan hyvin pieni. Liikennemäärä painottuu voimakkaasti tietyille viikoille, ei tasaisesti koko vuodelle. Asemapiirroksessa on liittymät Leutolantielle. Mitä kautta suurin kulku (lietteen ja rehun ajo) kiinteistölle tapahtuu? Kulku kiinteistölle tulisi toteuttaa pääsääntöisesti Luhalahdentien liittymästä. Raskaamman ja hitaamman liikenteen määrän suuri lisääntyminen alueella ei ole turvallista. Tämä vähentää kohtuuttomasti kevyen liikenteen turvallisuutta. Todennäköisesti riskialttiit ohitukset tulevat autoilla lisääntymään koska alueella kulkee paljon hitaampia kuljetuksia ja pahimmillaan tulee onnettomuuksia. Liikenne on vilkkaimmillaan jo muutenkin kesäaikaan, jolloin myös suuri osa liete ja rehun ajosta tapahtuu. Lisääntyvä liikenne aiheuttaa myös ympäröivälle luonnolle suuren rasitteen raskaan liikenteen päästöjen muodossa. Lietteen levityspellot ovat hajallaan melko laajalla alueella, suurin osa sijaitsee merkittävästi kauempana itse navetasta. Lisäksi peltoalat ovat melko pieniä. Nämä asiat lisäävät kohtuuttomasti liikennemääriä. Hanke lisää teillä tapahtuvien vaarallisten aineiden kuljetusta sekä teillä tapahtuvien onnettomuuksien ja onnettomuuksissa luontoon leviävien vaarallisten aineiden riskiä. Huomioitavaa on, että maitoauton kaatuminen on vakava ympäristöriski. Eräällä vastaavan kokoisella tilalla tehdään säilörehu kolmeen paikkaan (toimijoiden omat yksiköt sekä yhteisnavetta). Talviaikaan säilörehua siirretään yhteisnavettaan tarpeen mukaan. Tällä menettelyllä heidän mukaansa liikennemäärä vähenee oleellisesti säilörehun tekoaikana. Vastaava menettely tulisi ottaa käyttöön tässäkin tapauksessa. Merkittävää viihtyvyyshaittaa aiheutuu etenkin kesäaikaan runsaasta liikennöinnistä. Lupamääräyksiin tulisi sisällyttää vaatimus liikenteen ajoittamisesta pääsääntöisesti arkipäivisin 8-18 väliselle ajalle. Arkipyhinä ja viikonloppuisin liikennettä tulee välttää. Lietteen kuljetus etälietesäiliöihin maanantaista perjantaihin kello 8-17 välisellä ajalla. Täten vähennetään asutukselle aiheutuvaa melu- ja hajuhaittaa. Maitohuoneen jätevedet Tämän kokoluokan hankkeen maitohuoneen jätevesien määrä on merkittävän suuri, määräksi on arvioitu m3/a. Määrä tulisi tarkistaa asiantuntijan toimesta. Ympäristöopas Maitohuoneen jätevesien käsittelystä mainitsee seuraavaa. "Maitohuoneissa syntyvä jätevesi sisältää huomattavia määriä epäpuhtauksia, etenkin fosforia ja orgaanista ainesta. Mai-

50 50 tohuoneiden yhteenlaskettu fosforikuorma Suomessa on arvioitu olevan samaa suuruusluokkaa kuin valtakunnallinen fosforikuorma yhdyskuntien jätevesistä, eli jätevedenpuhdistamoissa puhdistettujen vesien sisältämä jäännösfosfori vesistöihin. Orgaanista ainesta tulee jäteveteen huuhtoutuvan maidon mukana. Kaksi litraa maitoa vastaa orgaanisen aineen määrältään neljän hengen jätevesiä vuorokauden aikana". Maitohuoneiden jätevesissä on siis huomattavia määriä maitoa ja pesuaineita. Myös lietteenlevitys lisääntyy merkittävästi, kun pesuvedet johdetaan lietesäiliöön. Maitohuoneen jätevesien käsittelysuunnitelmassa tulee käyttää parasta käyttökelpoista tekniikkaa, jotta voidaan vähentää alueen ympäristö kuormitusta. Myös jäteveden määrään, laatuun ja kierrätykseen tulee kiinnittää huomiota käytettävissä olevin keinoin. Maitohuoneen jätevedet tulee puhdistaa paikan päällä (esim. panospuhdistamo), yhteispuhdistamossa tai ohjata umpisäiliöön. Yleisesti maitohuoneiden jätevesiä on käsitelty melko tehottomasti ja tämä johtuu tiedonpuutteesta. Ympäristöluvan määräykset talousjätevesien käsittelystä eivät käytännössä saa olla lievempiä kuin ympäristönsuojelulain hajaasutuksen jätevesiä koskevat puhdistusvaatimukset tai alueella noudatettavat kunnalliset määräykset. Muistuttaja pyytää huomioimaan ympäristönsuojelulain 154, 155 ja 156. Lietteen käsittely Erityisesti ammoniakkipäästöjen rajoittamiseksi sekä asutukselle ja luonnolle aiheutuvan kohtuuttoman rasituksen estämiseksi muistuttaja esittää, että lietteen säilytyksessä, käsittelyssä ja levittämisessä pelloille käytetään parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa. Sipilän hallitusohjelman yhtenä tavoitteena on lisätä ravinteiden talteenottoa erityisesti vesistöjen kannalta herkillä alueilla. Tämä tarkoittaa lannan kehittynyttä prosessointia, joka on usein edellytys ravinteiden kierron toteutumiselle. Lietteen suuri määrä mahdollistaa lietteenkäsittelyn vaihtoehtojen osalta tehokkaampia lietteenkäsittelymenetelmiä. Esimerkiksi separoinnista on hyötyä myös mm. ravinnepitoisuuksien oikeanlaisessa kohdentamisessa eri pelloille. Tarkempi lannanlevityssuunnitelma tulee esittää. Lietteenlevityspellot sijaitsevat etäällä ja erittäin laajalla alueella hajallaan eläinsuojista. Lannanlevityssuunnitelmalla varmistetaan, että lannan tuottaja huolehtii riittävässä määrin siitä, ettei lannan levittämisestä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Virtsanerottelun mahdollisuus tulee myös selvittää, jotta ammoniakkipitoisuutta saadaan pienennettyä. Lietesäiliöt Miten tässä tapauksessa lietesäiliöiden betonirakenteiden vaurioituminen on ennaltaehkäisty ja miten voidaan olla täysin varmoja, että ne eivät vuoda pikkuhiljaa luontoon? Hakemuksessa mainitaan, että lietesäiliön kuntoa seurataan päivittäisten töiden ohessa. Säiliöt ovat halkaisijoiltaan huomattavan suuria. Miten käytännössä vauriot voidaan havaita, ellei niitä erikseen tarkisteta? Hakemuksessa ei ole selvitetty tarkasti, miten toimitaan lietesäiliön rikkoontuessa. Miten lietteen leviäminen alueen luon-

51 51 toon käytännössä estetään, jos vuoto on huomattavan suuri ja se tapahtuu esim. yöaikaan? Lietesäiliöiden tulee olla rakenteeltaan ja mitoitukseltaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisia. On todettu, että ympäristöhaittariski kasvaa lietesäiliön koon mukaan. Muistuttaja pyytää huomioimaan Maatalouden betonielementtirakenteet suunnitteluohjeen ja Maatalouden betonirakentaminen rakennuttajaohjeen, joissa mainitaan mm. seuraavaa. "Yli m3 säiliöitä tehtäessä tulee kaikkien saumakohtien olla puristettuja. Tähän ei päästä millään normaaleilla elementeillä. Kyseessä on aina erikoistapaus, joka vaatii elementtien jälkijännityksen. Yli m3 säiliöitä ei suositella rakennettavaksi, vaan tarvittaessa rakennetaan useita säiliöitä. Mitä suurempi säiliön halkaisija on, sitä yhdensuuntaisempina elementit ovat toisiinsa nähden, jolloin elementit eivät enää tue toisiaan. Riski elementtien sisäänpäin lommahtamiseen kasvaa, mikä johtaa suurten säiliöiden kalliisiin rakenteisiin. Lietesäiliön seinäelementtien saumoilla tulee olla riittävä lujuus, saumojen tulee olla vesitiiviitä, eikä niissä hyväksytä kutistushalkeamia. Saumojen juotosmassan ja juotostyön laadun on vastattava lopullisen rakenteen laatuvaatimuksia. Elementit sidotaan toisiinsa raudoituksella ja liitoskohdan kestävyys mitoitetaan yksittäisille kuormituspiikeille. Lisäksi suuren lietemäärän sekoittaminen on erittäin vaikeaa, joten säiliön koko on hyvä rajoittaa m3:een." Nämä tiedot ovat edelleenkin ajantasaisia Betoniteollisuus ry:n mukaan. Sama koko suositus mainitaan myös Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeessa. Lisäksi seuraava maininta joka on otettu MMMRMO C4:sta, tulee ottaa huomioon "Varastotilavuudeltaan yli 500 m3:n liete- ja virtsasäiliöiden mitoituksessa sisäpuolisille nestekuormille ei saa ottaa huomioon ympäröivän maan painetta". Lietesäiliöt tulee toteuttaa edellä mainittujen ohjeiden mukaan ja niistä tulee esittää asiantuntijan tekemät rakennesuunnitelmat. Etälietesäiliöt Muistuttaja esittää, että lupamääräyksissä vaaditaan etälietesäiliöiden perustamista sekä tarvittaessa etävuokralietesäiliöiden käyttöön ottamista. Muistuttaja ehdottaa, että kiinteistöllä varastoitaisiin lietettä kahdessa m3 lietesäiliössä. Kiinteistöllä varastoitavan lietteen määrä pienenisi ja tämä vähentäisi alueen kuormitusta. Jo suuri eläinmäärä kuormittaa itsessään lähialuetta, joten kuormitusta olisi hyvä jakaa. Etälietesäiliöiden perustaminen on hyvinkin perusteltua. Hakijoilla on jo ennestään kantatilat, joihin etälietesäiliöt voisi sijoittaa tai sitten muualle levityspeltojen läheisyyksiin. Etälietesäiliöt vähentäisivät kuljetuskertoja ruuhkaisimpina aikoina navetan lähialueella, koska niitä voidaan täyttää työsesonkien ulkopuolisina aikoina. Liikennemäärä siirtyisi enemmän kesäajan ulkopuolelle sekä päiväaikaan, jolloin muuta liikennettä / kevyttä liikennettä on teillä vähemmän. Täten myös melu- ja hajuhaitat vähenisivät vilkkaimpina aikoina ja jakautuisivat tasaisemmin. Etälietesäiliöt ovat yleisesti käytössä etenkin isoilla tiloilla. Niiden käyttöä perustellaan monessa eri lähteessä. Teillä kulkee muutakin raskasta liikennettä (mm.

52 52 maitoauto) läpi vuoden, joten etälietesäiliöitä pystyy täyttämään ympärivuotisesti. Kuljetuskerrat vähenisivät myös kokonaisuudessaan, jos etälietesäiliöitä täytettäisiin isommalla kalustolla ja näin myös traktoriliikenne vähenisi. Kuljetuskustannukset pienenevät myös, jos kuormat ovat mahdollisimman suuria. Merkittävä määrä levityspelloista sijaitsee huomattavan kaukana kiinteistöstä. Etälietesäiliöiden avulla liete olisi myös huomattavasti lähempänä levityspeltoja ja tämän myötä lannanlevitykseen sekä muihin töihin jäisi enemmän aikaa työpiikkien aikaan. Edellä mainituista syistä myös etäkuivalantalat tulisi ottaa käyttöön. Mikäli muistuttaja on ymmärtänyt oikein, ympäristölupa on myönnetty tiloille Veikkola ja Kuortti kahdelle lietesäiliölle (3 000 m3/kpl), mutta hanketta ei ole alettu toteuttaa. Tällä perusteella kyseisille tiloille voisi etälietesäiliöt ilmeisemmin perustaa. Lietesäiliöiden kattaminen Jottei toiminta aiheuttaisi lähiympäristön asukkaille merkittävää viihtyvyyshaittaa sekä ammoniakin ja muiden haitallisten aineiden leviämistä ympäristöön, tulee hajupäästöt minimoida, käyttäen parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa. Tulee huomioida myös nautojen typenerityksen kasvu lähivuosina tuotostasojen nousemisen johdosta. Päästöjen vähentämiseksi lietesäiliöt tulee kattaa kiinteällä tiiviillä katteella. Tämä vähentää myös lietteen kuljetus liikennettä, koska sade ja lumi eivät pääse säiliöön ja täten lietemäärä pysyy pienempänä. Mikäli niitä ei heti kateta kiinteällä katteella, tulee ne silti rakentaa siten, että ne voidaan tulevaisuudessa tarvittaessa kattaa kiinteällä katteella haittojen vähentämiseksi. Huomioon tulee ottaa lainsäädännön todennäköinen tiukentuminen tulevaisuudessa, jolloin kiinteä kattaminen tulee pakolliseksi. Mikäli kiinteä kate ei ole nyt mahdollinen vaihtoehto lietesäiliöt tulee kattaa kelluvalla turvekatteella käyttäen tuulisuojausta ja noudattaen bat- tekniikkaa. Turvekerroksen paksuus oltava vähintään 10 cm tai katteen on oltava muuten vähintään yhtä tehokas. Kelluvaa katetta tulee lisätä säännöllisesti ja varmistaa, että se pysyy paikoillaan. Tämä lainaus ympäristöministeriön raportista vuodelta 2014 tulee huomioida lupamääräyksessä: "Kaikki lietesäiliöt tulisi kattaa vähintään kelluvalla katteella. Suositeltavinta olisi kattaa vähintään kaikki uudet lietesäiliöt kiinteällä, tiiviillä katteella. Samassa raportissa mainitaan, että kuorettuma tai kelluva kate ei riitä, jos halutaan päästä riittäviin päästövähennys tavoitteisiin. Lietelannan jäähdyttämistekniikka noudattaa tasoltaan parasta käyttökelpoista ympäristönsuojelutekniikkaa. Sen käyttöönotto tulee vaatia, jotta mm. ammoniakin haihtuminen vähenee. Muistuttaja pyytää huomioimaan myös muistion Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta, jossa mainitaan seuraavaa. "Parhaaseen ammoniakkipäästövähennykseen (95 % päästövähennys verrattuna kattamattomaan) päästään tiiviillä esimerkiksi betonista valmistetulla kannella. Telttamaiset kat-

53 53 teet ja kevyemmät kansirakenteet vähentävät päästöjä noin 80 % ja kelluvat katteet noin 60 % kattamattomaan verrattuna. Naudan lietelannan pinnalle muodostuma kuorettuma vähentää päästöjä noin 40 % kuorettumattomaan lietteeseen verrattuna." Lietesäiliöiden lupamääräyksissä muistuttaja pyytää huomiomaan lain eräistä naapuruussuhteista 3 ja 17. Puristusneste Puristusnesteen osalta tulee huomioida MMM-RMO C4:ssa olevat ohjeistukset. "Puristusnesteen poisjohtamista varten betonirakenteisen säilörehuvaraston pohja tulisi varustaa haponkestävällä (ruostumaton) lattiaritilällä tai keräilykourulla." Piirustuksissa tulee osoittaa, minne puristusneste johdetaan. Puristusnesteen syövyttävän vaikutuksen takia tulee betonirakenteet pintakäsitellä syöpymistä vastaan (teräshierto) ja terästen betonisuojapaksuuden tulee olla vähintään 30 mm". Kaasupesurit Ympäristöministeriön raportissa vuodelta 2014 todetaan, että poistoilman suodatuksessa käytettävät kaasupesurit vähentävät merkittävästi eläinsuojan päästöjä. Menetelmän päästövähennysteho: vähentää eläinsuojan päästöjä noin 85 % verrattuna tilanteeseen, jossa pesuria ei ole. Tämän perusteella lupamääräyksissä tulisi vaatia esim. ammoniakkipesurien käyttöä päästöjen vähentämiseksi luontoon. Menetelmän vähäinen käyttö johtuu yleisesti tiedonpuutteesta ja siitä, että Suomessa näihin asioihin ei ole panostettu, ei siitä etteikö menetelmä olisi tarpeellinen. Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeessa mainitaan, että eläinsuojan poistoilman käsittely on tasoltaan parasta käyttökelpoista ympäristönsuojelutekniikkaa. Ruokinta Ruokinta tulee toteuttaa parasta käytössä olevaa tekniikkaa käyttäen eläinten hyvinvoinnin sekä mm. ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi. Muistuttaja pyytää huomioimaan ympäristöministeriön raportin suosituksen vuodelta 2014: "Varsinkin nuorten nautojen, mutta myös lypsylehmien valkuaislisäruokintaa pitäisi vähentää tai siitä pitäisi luopua kokonaan". Eläinmäärä & hyvinvointi Muistuttaja ottaa kantaa suureen eläinmäärään. Hän uskoo, että edelleen nykypäivänä ja tulevaisuudessa tulee hyvin toimeen huomattavasti pienemmällä eläinmäärällä. Uusia paljon pienempiäkin tiloja suhteutettuna omistajien määrään on perustettu lähivuosina. Siten perusteluksi ei riitä, että pienempi tila ei kannattaisi. Oma mielipide on vahvasti se, että pienempi tila pystyy valvomaan ja antamaan yksilöllistä hoitoa kunkin eläimen tarpeisiin nähden. Lehmien suuri ryhmäkoko (n.90 lehmää / ryhmä) voi lisätä aggressioita lehmien välillä. Pienemmällä tilalla myös laiduntaminen on mahdollista järjestää. Muistuttajan mielestä eläimille pitäisi antaa mahdollisuus toteuttaa luontaista lajinomaista käyttäytymistään. Laiduntamisen hyödyt ovat todettu monessa eri tutkimuksessa ja

54 54 lähteessä. Laiduntaminen vaikuttaa eläinten terveyteen merkittävästi ja monin eri tavoin (esim. utare-, jalka -ja sorkkaterveys, lihaskunto ja vastustuskyky). Laiduntamisen arvostaminen on lisääntynyt viime aikoina, tiloille maksetaan erilaisia korvauksia, jos eläimet pääsevät laiduntamaan. Tämä hanke on hyvin ristiriitainen myös tässä mielessä. Lisäksi viittaus ympäristöministeriön raporttiin vuodelta 2014: Laitumelle päätyvästä lannasta haihtuu typpeä merkittävästi vähemmän kuin eläinsuojassa erittyvästä ja lannankäsittelyketjun läpi kulkevasta lannasta. Laiduntaminen myös lisää eläinten hyvinvointia. Sama asia koskee myös ammoniakkipäästöjä. Laidunnuksella on myös vaikutusta luonnon monimuotoisuuteen. Lupamääräyksiin tulee sisällyttää eläinmäärän huomattava pienentäminen. Eläinmäärän pienentäminen vähentää oleellisesti kaikkia haittavaikutuksia esimerkiksi liikennemäärää ja luonnon kuormitusta. Vuonna 2015 ilmestyneessä lehtijutussa Kuortin oma karjanhoitaja kommentoi seuraavasti. "Kuorttin lehmät saavat viettää ulkona aikaa kesät, talvet, niin paljon kuin haluavat. Siitä periaatteesta pidetään kiinni. Kun ne saavat olla ulkona, ne ovat terveitä, virkeitä ja hyväjalkaisia. Mikä vapaa lehmä sellainen on, joka on navetassa irti sisällä, eikä sitä enää tarvitse ulkoiluttaa niin kuin ennen. Ilmeisesti nämä periaatteet ovat nyt unohtuneet. Hulevedet Mainintaa ei ole hule- ja valumavesien johtamissuunnitelmasta navetan ympäristössä. Muistuttaja pyytää selvityksen miten varmistetaan, ettei navetan ja lietesäiliöiden kohdalla oleviin avo-ojiin / ojiin kulkeudu haitallisten aineiden jäämiä. Sekä valumien esto esimerkiksi Tiellistenjärveen menevään laskuojaan sekä sitä kautta Kyrösjärveen. Mahdollinen ojitus ja putkitus on toteutettava asiantuntijan laskelman mukaan. Tästä on esitettävä myös suunnitelma. Suojapuusto Lupamääräyksiin tulee sisällyttää mahdollisimman tiheä, korkea ja vähintään 20 m leveä suojapuustovyöhyke koko navetan alueen ympärille. Tarvittaessa myös uusia taimia tulee istuttaa. Suojapuustovyöhyke tulee pitää riittävän havupuuvaltaisena ympärivuotisen suojavaikutuksen takaamiseksi ja sitä tulee uudistaa ja hoitaa niin, että se jatkuvasti säilyttää suojaavan vaikutuksensa. Lisäksi alue tulee aidata kokonaan mm. metsästyksen takia. Suojaava maavalli tulee tehdä ainakin alueen luodepohjoinen-koillinen puolelle, jotta haittavaikutukset hieman pienenevät siellä olevalle asutukselle. Hakijoiden tulee esittää erillinen suunnitelma suojapuuston sijoittumisesta ja hoitotoimista sekä maavallista. Toiminnan lopettaminen

55 55 Toiminnan lopettamisen jälkeisestä alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä sekä muista toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista ei ole esitetty kunnollista suunnitelmaa. Lisäksi suunnitelma vesiensuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toimista toiminnan lopettamisen jälkeen tulisi yksityiskohtaisesti esittää. Toiminnan lopettamisen jälkeiset toimet tulee ehdottomasti sisällyttää lupamääräyksiin, vaatien käytettäväksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa. Muistuttaja pyytää huomioimaan ympäristönsuojelulain 94 ja 52. Viihtyvyys Alueen vetovoimaisuutta rauhallisuuden ja puhtaan luonnon puolesta tämä hanke ei tule lisäämään. Ihmisten viihtyvyys tekijät tulisi ottaa huomioon myös päätöksen teossa. Hanke poistaa sen lähialueen käytön virkistykseen ja heikentää merkittävästi ympäristön yleistä viihtyvyyttä sen haittojen vuoksi. Melu-, haju- ja pölyhaittoja tulee lietesäiliöistä, lannan käsittelystä, kuljetuksesta ja levityksestä sekä säilörehun valmistuksesta ja säilytyksestä. Tulisi huomioida myös asuinrakennuksien, mökkien ja tonttien arvon lasku tämän hankkeen myötä. Hankkeella on vaikutusta myös uusien asukkaiden ja mökkiläisten saamiseen alueelle. Yleistä asiaa Muistuttaja toivoo, että hanketta mietittäisiin myös muista näkökulmista kuin pelkästään rahallisten hyötyjen kautta. Kokonaan uusien työpaikkojen tulo kuntaan tämän hankkeen myötä on hyvin vähäistä ja epätodennäköistä. Tulisi huomioida myös haitat ja ongelmat, joita tällainen suurnavetta tuo tullessaan. Tietenkin maaseudulle tarvitaan uusia yrityksiä ja innokkaita yrittäjiä, sitä ei kai kukaan vastusta. Mutta tämän kokoluokan teollinen tuotanto ei mielestäni kuulu pieniin rauhallisiin maalaiskyliin. Lisääkö tämä hanke näkemystä siitä, että ympäristöasiat otetaan huomioon ja ympäristön tilaa halutaan parantaa? Yrittämisen ei pidä tapahtua luonnon ja ihmisten kustannuksella. Lisäksi tulee huomioida mahdollinen toiminnan laajentumisen tarve tulevaisuudessa. Ympäristökuormitus alueella tulee silloin enemmän kuin kohtuuttomaksi. Tosiasia on, että näin isot tilat ovat melko uusi asia Suomessa. Kukaan ei pysty arvioimaan niiden aiheuttamia haittavaikutuksia esim. 20 vuoden päähän. Pitää miettiä mikä on tärkeintä: monen Röyhiöläisen elämänlaadun pysyvä heikkeneminen ja luonnon hyvinvoinnin vaarantuminen, vai alueelle tulevien uusien yrittäjien etu. Suurin osa alueen ihmisistä on asunut täällä vuosikymmenet, joten onko kohtuullista, että uudet ihmiset tulevat ja toiminnallaan vaikuttavat heikentävästi alueella aiemmin olleiden asukkaiden ja mökkiläisten elämään? Muutama vuosi sitten ostetulle muistuttajan tontille on valmistumassa työtilat ja seuraavaksi oli tarkoitus alkaa rakentamaan taloa. Suurnavetan tulo naapuriksi todennäköisesti muuttaa tämän suunnitelman. Tonttia ostaessa ei tullut mieleenkään, että viereen voidaan oikeasti suunnitella teollisuusmaista laitosta. Tontti olisi jäänyt ostamatta, jos olisin tiennyt nämä suunnitelmat. Puhdas luonto ja rauha ovat alueen tärkeimpiä asioita

56 56 muistuttajalle. Lisäksi hanke vaikuttaa muistuttajan elinkeinoon tulevaisuudessa. Mehiläistarhaajana hän tuottaa hunajaa. Monet nykypäivän asiakkaista ovat vaativia hunajan alkuperän suhteen. Varsinainen myyntivaltti ei ole myydä hunajaa, jonka mehiläiset ovat keränneet teollisuusmaisen navetan ympäristöstä. Tarkoitus on siirtyä luomu tuotantoon lähivuosien aikana, hanke tulee vaikuttamaan heikentävästi siihen ja koko elinkeinooni tulevaisuudessa. Muistuttaja pyytää kiinnittämään erityistä huomiota lupamääräyksiin, koska hanke on mittavan kokoinen ja riskit ympäristön pilaantumiseen ovat olemassa. Lupamääräyksien tulee ehdottomasti ottaa huomioon paras käyttökelpoinen tekniikka. Luonnon ja ihmisten hyvinvointi sekä turvallisuus tulee pitää tärkeimpinä asioina lupamääräyksien laadinnassa. Muistuttaja viittaa ympäristönsuojelulain 52, 53, 62, 64 ja 71. Mahdolliseen lupaan tulee määrätä luvan ja lupamääräysten tarkastaminen viimeistään viiden vuoden päästä, koska toiminnan vaikutusalueella on asutusta ja mittakaava on poikkeuksellisen suuri. Lupamääräyksissä tulisi todeta hakijoiden korvausvelvollisuus tilanteissa, joissa toiminta aiheuttaa ympäristön pilaantumista tai taloudellista menetystä toiminnan vaikutusalueella oleville. Mikäli toiminnan mittakaava olisi huomattavasti pienempi ja sijoituspaikka olisi kaukana häiriintyvistä kohteista sekä ympäristön hyvinvointi otettaisiin parhaalla mahdollisella tavalla huomioon, muistuttaja suhtautuisi hankkeeseen myönteisemmin. Ympäristölupaa ei tule myöntää tälle hankkeelle kyseiseen paikkaan ja hakemus tulee hylätä. Muistuttaja pyytää huomioimaan päätöksen teossa ympäristönsuojelulain 48 ja 49. Keskeisimmät muistuttajan vaatimat lupamääräykset tiivistettynä: - Sijoituspaikan siirtäminen vaihtoehtoiseen paikkaan. Maitohuoneen jätevesien käsittely. Hulevesien pääsyn estäminen alueen maaperään / vesistöön. Putkitussuunnitelmat esitettävä. Lietesäiliöiden koon huomattava pienentäminen (maksimissaan m3). Etälietesäiliöt, etälietevuokrasäiliöt ja etälantalat otettava käyttöön. Lietesäiliöiden kattaminen kiinteällä tiiviillä katteella. Lietteen käsittely ennen pelloille levitystä ja levitys parhainta tekniikkaa käyttäen. Päästövähennystekniikat käyttöön, esim. kaasupesurit poistoilman suodatukseen. Ei valkuaislisäruokintaa eläimille. Eläinmäärän huomattava pienentäminen. Liikennemäärän vähentäminen käytettävissä olevin keinoin.

57 57 - Suojapuustovyöhyke ja sen hoito sekä maavallin teko. Liikenne pääsääntöisesti arkisin Vaatimus alueen luonnon tilan seurantaan ja raportointiin. Tarkat suunnitelmat riskien ennaltaehkäisystä ja toimintasuunnitelmat onnettomuustilanteissa (esim. lietesäiliön suuri vuoto). Toiminnan raportointi velvollisuus ja tarkkailuvelvoite. esim. lietesäiliöiden salaojien tarkastuskaivoista vähintään 1 krt / v. Mahdollisen luvan ja lupamääräysten tarkastaminen viimeistään viiden vuoden päästä. Lietteenajon viikot määriteltävä. Veden riittävyyden ja nykyisen laadun takaaminen. Toiminnan lopettamisen jälkeiset toimet kirjattava. Korvausvelvollisuus haitan aiheutuessa toiminnasta. Ilmoitusvelvollisuus lähialueen asukkaille, mikäli toiminnassa suunnitellaan muutoksia. NN toteaa muistutuksessaan, että hän vastustaa navettahanketta jyrkästi. Miten voi olla oikein, että ihminen vasten tahtoaan yhtäkkiä pakotetaan asumaan tehtaan viereen? Siksikö että jos tehdas on ensin, ei siihen viereen muuta kukaan. Tämän paikan vetovoima on perustunut rauhaan, raikkauteen ja puhtaaseen luontoon. Täällä ei ole enää kauppoja, pankkeja ja palveluja. Ainoastaan hyvä ja rauhallinen elinympäristö. Ja sekin halutaan viedä. Ikaalista mainostetaan luonnonkauniilla ympäristöllä, puhtaalla luonnolla ja pehmeillä arvoilla tällaisen toiminnan tukeminen on vastoin noita arvoja. Kesäteatteri täällä on aivan vieressä, mihin rekkaralli on suunnitteilla. Siispä hyvästi myös teatterinautinto. On tuntunut erittäin pahalta ajatella tiellä liikkuessa (kävellen ja autolla), että jatkossa liikennettä on paljon enemmän ja kulkiessa joutuu olemaan todella varovainen. Mietityttää myös nykyisen juomaveden erittäin hyvä laatu. Miten pidetään huolta, että juomaveden laatu pysyy ennallaan? Ja miten sen riittävyys varmistetaan häiriötilanteissa? Sekä miten varmistetaan, ettei tuotantolaitoksen saasteita mene alueen juomavesiin? Inhimillisyyden nimissä tällaiset hankkeet ihmisten, luonnon, metsän eläinten kannalta kuuluvat paikkaan, jossa on oikeasti kunnon etäisyydet asutukseen ja, että oikeasti minimoidaan tämän mittaluokan hankkeen haitat. Kaikki on mahdollista, jos vain halua ja viitseliäisyyttä löytyy. Ja sitähän yrittäminen nimenomaan vaatii. Iso ei haitoille, häiriöille, saasteille ja melulle luonnon ja ihmisen puolesta. Muistuttaja pitää kokonaan uuden erillisen eläintuotannon aloittamista näin suuressa mittakaavassa alueen olosuhteisiin nähden vääränä ratkaisuna. Alue on kaavoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Aluetta ei ole kaavoitettu kotieläintalouden suuryksikölle sopivaksi. Täten se olisi kaavan vastainen. Muistuttaja pyytää huomioimaan korkeimman

58 58 oikeuden ratkaisun /1460 KHO:2012:40. Ratkaisussa 246 nautaeläimen pitämistä on pidettävä alueen olosuhteisiin nähden muuna kuin tavanomaisena maatilatalouteen kuuluvana eläintenpitona. Ratkaisussa mainitaan myös, ettei suunniteltuja rakennuksia ole pidettävä maatilaan kuuluvina talousrakennuksina. Tässä yhteisnavetta hankkeessa eläinmäärä, rakennusten koko ja määrä ovat kaikki merkittävästi suurempia kuin korkeimman oikeuden ennakkotapauksessa. Huomioitavaa on, että tämä on aivan uusi hanke, kiinteistöllä ei ole aiempaa maatalous toimintaa eikä alue ole maatilojen keskittymä. Lähialueella ei ole maataloustoimintaa, yhtä pientä n. 40 eläimen tilaa lukuun ottamatta. Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeessa mainitaan "Eläinsuojan sijoituspaikkaa arvioitaessa on otettava huomioon toiminnan tavanomaisuus suhteessa lähialueen maankäyttöön". Lisäksi muistuttaja pyytää huomioimaan myös ympäristönsuojelulain 11. Hanke johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen. Koska kiinteistö on rakentamaton, vaikutukset ovat vielä merkittävämpiä. Vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja tulee selvittää. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma on tehty puutteellisesti ja riittämättömin tiedoin. Hankkeen ominaisuuksia ja sijaintia sekä vaikutusten luonnetta ei ole otettu huomioon riittävän tarkasti. Luontoselvityksiä tekevän ammattilaisen mielestä lupahakemus sekä ympäristövaikutusten selostus on tehty puutteellisin tiedoin. Lupaharkinnassa tulisi olla riittävästi tietoa ympäristövaikutuksista ja siten myös luontovaikutuksista. Näiden kunnollinen selvittäminen vaatii luontoselvityksen tekemisen. Alueesta ei ole tehty luontoselvitystä, eikä alueesta ole tehty tarkkaa kuvausta. Hankkeen vaikutusalueen mahdollisia uhanalaisia lajeja ja niihin kohdistuvia vaikutuksia ei ole selvitetty. Vaikutuksia esim. suoalueisiin, metsiin, vesistöihin, kaloihin, eläimiin ja kasveihin ei ole riittävästi tutkittu. Hankkeeseen on sen laajuuden ja yhteisvaikutusten vuoksi sovellettava ympäristövaikutusten arviointimenettelyä ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 3 mukaisesti. Alueesta tulisi tehdä kunnollinen luontoselvitys ammattilaisen toimesta. Myös kaavoituksissa tehtyjen luontoselvityksien riittävyys tulee tarkistaa tämän hankkeen kannalta. Pirkanmaan vesienhoidon toimenpideohjelmassa vuosille mainitaan seuraavaa. Tehostetulla alueella maataloustuotannon laajuus on korkea suhteessa vesistön herkkyyteen ja kykyyn vastaanottaa kuormitusta. Tästä syystä tehostetun vesiensuojelun alueella tulisi tehdä merkittäviä lisäponnistuksia kuormituksen vähentämiseksi niin kasvinviljely- kuin eläintiloilla. Maatalouden vesistövaikutukset tulee ottaa huomioon kaikilla alueilla, mutta kartalla on tunnistettu alueet, joilla

59 59 vesistöjen vedenlaatu edellyttää lisäponnistuksia ja tehostettujen vesiensuojelumenetelmien käyttöä sekä kasvinviljely- että eläintiloilla. Alueella maataloustoimenpiteet tulee suunnitella ja toteuttaa erityistä huolellisuutta noudattaen". Huomioitavaa on, että suunniteltu navetta sijoittuu kyseessä olevaan tehostamisalueeseen. Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen seuraava kohta tulee huomioida lupapäätöksessä. Lupaharkinnassa on kiinnitettävä erityistä huomiota eläinsuojan vesiensuojelutoimiin, jos eläinsuoja sijoitetaan alueelle, jossa vesienhoitosuunnitelmassa esitetään lisätoimia vesien hyvän tilan saavuttamiseksi". Ympäristölupaa ei tule myöntää hankkeelle ja se tulee hylätä. Mikäli lupa myönnetään, muistuttaja pyytää, että lupamääräyksissä huomioidaan seuraavat asiat ja noudatetaan parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa. Koska tärkeimpänä asiana muistuttaja pitää luonnon ja ihmisten hyvinvointia. Hanke on merkittävän suuri, joten siksi nämä asiat pitää ottaa huomioon erittäin tarkasti Sijoituspaikan siirtäminen vaihtoehtoiseen paikkaan. Maitohuoneen jätevesien käsittely (puhdistamo), jotta luontoon pääsevien haitallisten aineiden määrä vähenisi. Hulevesien (sisältää haitallisia aineita) pääsyn estäminen alueen maaperään / vesistöön. Putkitussuunnitelmat esitettävä. Lietesäiliöiden koon huomattava pienentäminen (maksimissaan m3) ja rakentaminen Maatalouden betonielementtirakenteet ja Maatalouden betonirakentaminen rakennuttajaohjeiden mukaan. Näin varmistetaan lietesäiliöiden parempi kestävyys ja luontoon pääsevien haitallisten aineiden määrä vähenee. Etälietesäiliöt, etälietevuokrasäiliöt ja etälantalat otettava käyttöön. Näin liikennemäärä vähenee ruuhkaisilta viikoilta ja jakautuu tasaisemmin koko vuodelle. Paikallinen kuormitus vähenee mm. ammoniakkipäästöjen osalta. Säilörehun teko ja säilytys myös hakijoiden kantatiloille, jotta liikennemäärä vähenee kiinteistöllä rehuntekoaikaan. Lietesäiliöiden kattaminen kiinteällä tiiviillä katteella, ilmaan pääsevien päästöjen ja hajujen vähentämiseksi. Lietteen käsittely ennen pelloille levitystä ja levitys parhainta tekniikkaa käyttäen. Tämä mm. ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi ja ravinteiden asianmukaiselle kohdentamiselle. Päästövähennystekniikat käyttöön, esim. kaasupesurit poistoilman suodatukseen. Nämä vähentävät merkittävästi eläinsuojanpäästöjä. Ei valkuaislisäruokintaa eläimille. Eläinten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä päästöjen vähentämiseksi. Eläinmäärän huomattava pienentäminen. Liikennemäärän vähentäminen ruuhkaisimpina aikoina. Tämä etenkin turvallisuuden ja viihtyvyyden takia. Suojapuustovyöhyke ja sen hoito sekä maavallin teko, ainakin alueen luode-pohjoinen-koillinen reunalle. Suunnitelma

60 esitettävä. Nämä vähentävät asutukselle koituvaa haittaa. Liikenne pääsääntöisesti arkisin Vaatimus alueen luonnon tilan seurantaan ja raportointiin. Tarkat suunnitelmat riskien ennaltaehkäisystä ja toimintasuunnitelmat onnettomuustilanteissa (esim. lietesäiliön suuri vuoto). Toiminnan raportointi velvollisuus ja tarkkailuvelvoite. esim. lietesäiliöiden salaojien tarkastuskaivoista vähintään 1 krt / v. Luvan ja lupamääräysten tarkastaminen viimeistään viiden vuoden päästä. Kyseessä on suuri hanke, jonka vaikutuksia on syytä tarkastaa luonnon ja asutuksen kannalta. Lietteenajon viikot määriteltävä. Juomaveden riittävyyden ja nykyisen laadun takaaminen alueen asukkaille. Nykyinen veden laatu on erittäin hyvä, se ei saa muuttua hankkeen myötä. Toiminnan lopettamisen jälkeiset toimet kirjattava. Korvausvelvollisuus haitan aiheutuessa toiminnasta. Ilmoitusvelvollisuus lähialueen asukkaille, mikäli toiminnassa suunnitellaan muutoksia. HH toteaa muistutuksessaan, että hän on navettahanketta jyrkästi vastaan. Hän ei halua tämän kokoista tuotantolaitosta Röyhiöön. Vaihtoehtoista sijoituspaikkaa tulee vielä selvittää. Traktorien ja rekkojen melu on käytännössä koko kesän jatkuvaa ja lisäksi pakokaasut. Ilmastonmuutoksen pahentuessa ja sateiden lisääntyessä, on vaarana, että lietteet valuvat mäkisiltä pelloilta avo-ojiin. Tulevan navetan päädyssä on iso avo-oja. On todennäköistä, että ns. hulevedet valuvat navetan pihoilta vesistöön (lampeen 900 metrin päähän). Lisääntyvä liikenne pelottaa ehkä eniten. Tulee satoja kuormia lietettä ja rehua. Normaali liikenne, jalankulkijat, pyöräilijät ym. joutuvat väistelemään isoja koneita. Yksi pelko kylässä on, että kesämökkien ym. rakennusten hinnat laskevat (monikaan ei halua haisevan navetan luo lomailemaan tai asumaan). Lietteen sekaan menevät maitosäiliöiden pesuvedet (n m3) eivät kuulu peltoon. Lähiasukkaiden elinolosuhteet huononevat ja hankaloituvat huomattavasti. Muistuttaja pitää kokonaan uuden erillisen eläintuotannon aloittamista näin suuressa mittakaavassa alueen olosuhteisiin nähden vääränä ratkaisuna. Alue on kaavoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Aluetta ei ole kaavoitettu kotieläintalouden suuryksikölle sopivaksi. Täten se olisi kaavan vastainen. Muistuttaja pyytää huomioimaan korkeimman oikeuden ratkaisun /1460 KHO:2012:40. Ratkaisussa 246 nautaeläimen pitämistä on pidettävä alueen olosuhteisiin nähden muuna

61 61 kuin tavanomaisena maatilatalouteen kuuluvana eläintenpitona. Ratkaisussa mainitaan myös, ettei suunniteltuja rakennuksia ole pidettävä maatilaan kuuluvina talousrakennuksina. Tässä yhteisnavetta hankkeessa eläinmäärä, rakennusten koko ja määrä ovat kaikki merkittävästi suurempia kuin korkeimman oikeuden ennakkotapauksessa. Huomioitavaa on, että tämä on aivan uusi hanke, kiinteistöllä ei ole aiempaa maataloustoimintaa eikä alue ole maatilojen keskittymä. Lähialueella ei ole maataloustoimintaa, yhtä pientä n. 40 eläimen tilaa lukuun ottamatta. Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeessa mainitaan "Eläinsuojan sijoituspaikkaa arvioitaessa on otettava huomioon toiminnan tavanomaisuus suhteessa lähialueen maankäyttöön". Lisäksi muistuttaja pyytää huomioimaan myös ympäristönsuojelulain 11. Hanke johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen. Koska kiinteistö on rakentamaton, vaikutukset ovat vielä merkittävämpiä. Vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja tulee selvittää. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma on tehty puutteellisesti ja riittämättömin tiedoin. Hankkeen ominaisuuksia ja sijaintia sekä vaikutusten luonnetta ei ole otettu huomioon riittävän tarkasti. Luontoselvityksiä tekevän ammattilaisen mielestä lupahakemus sekä ympäristövaikutusten selostus on tehty puutteellisin tiedoin. Lupaharkinnassa tulisi olla riittävästi tietoa ympäristövaikutuksista ja siten myös luontovaikutuksista. Näiden kunnollinen selvittäminen vaatii luontoselvityksen tekemisen. Alueesta ei ole tehty luontoselvitystä, eikä alueesta ole tehty tarkkaa kuvausta. Hankkeen vaikutusalueen mahdollisia uhanalaisia lajeja ja niihin kohdistuvia vaikutuksia ei ole selvitetty. Vaikutuksia esim. suoalueisiin, metsiin, vesistöihin, kaloihin, eläimiin ja kasveihin ei ole riittävästi tutkittu. Hankkeeseen on sen laajuuden ja yhteisvaikutusten vuoksi sovellettava ympäristövaikutusten arviointimenettelyä ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 3 mukaisesti. Alueesta tulisi tehdä kunnollinen luontoselvitys ammattilaisen toimesta. Myös kaavoituksissa tehtyjen luontoselvityksien riittävyys tulee tarkistaa tämän hankkeen kannalta. Pirkanmaan vesienhoidon toimenpideohjelmassa vuosille mainitaan seuraavaa. Tehostetulla alueella maataloustuotannon laajuus on korkea suhteessa vesistön herkkyyteen ja kykyyn vastaanottaa kuormitusta. Tästä syystä tehostetun vesiensuojelun alueella tulisi tehdä merkittäviä lisäponnistuksia kuormituksen vähentämiseksi niin kasvinviljely- kuin eläintiloilla. Maatalouden vesistövaikutukset tulee ottaa huomioon kaikilla alueilla, mutta kartalla on tunnistettu alueet, joilla

62 62 vesistöjen vedenlaatu edellyttää lisäponnistuksia ja tehostettujen vesiensuojelumenetelmien käyttöä sekä kasvinviljely- että eläintiloilla. Alueella maataloustoimenpiteet tulee suunnitella ja toteuttaa erityistä huolellisuutta noudattaen". Huomioitavaa on, että suunniteltu navetta sijoittuu kyseessä olevaan tehostamisalueeseen. Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen seuraava kohta tulee huomioida lupapäätöksessä. Lupaharkinnassa on kiinnitettävä erityistä huomiota eläinsuojan vesiensuojelutoimiin, jos eläinsuoja sijoitetaan alueelle, jossa vesienhoitosuunnitelmassa esitetään lisätoimia vesien hyvän tilan saavuttamiseksi". Ympäristölupaa ei tule myöntää hankkeelle ja se tulee hylätä. Mikäli lupa myönnetään muistuttaja pyytää, että lupamääräyksissä huomioidaan seuraavat asiat ja noudatetaan parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa. Koska tärkeimpänä asiana muistuttaja pitää luonnon ja ihmisten hyvinvointia. Hanke on merkittävän suuri, joten siksi nämä asiat pitää ottaa huomioon erittäin tarkasti Sijoituspaikan siirtäminen vaihtoehtoiseen paikkaan. Maitosäiliöiden pesuvesiä ei saa johtaa peltoon (luontoon). Maitohuoneen jätevesien käsittely (puhdistamo), jotta luontoon pääsevien haitallisten aineiden määrä vähenisi. Hulevesien (sisältää haitallisia aineita) pääsyn estäminen alueen maaperään / vesistöön. Putkitussuunnitelmat esitettävä. Lietesäiliöiden koon huomattava pienentäminen (maksimissaan 2500 m3) ja rakentaminen Maatalouden betonielementtirakenteet ja Maatalouden betonirakentaminen rakennuttajaohjeiden mukaan. Näin varmistetaan lietesäiliöiden parempi kestävyys ja luontoon pääsevien haitallisten aineiden määrä vähenee. Etälietesäiliöt, etälietevuokrasäiliöt ja etälantalat otettava käyttöön. Etälietesäiliöt ja etälietevuokrasäiliöt olisi suotavat kesäajan ajoruuhkien pienentämiseksi sekä turvallisuuden lisäämiseksi. Paikallinen kuormitus vähenee mm. ammoniakkipäästöjen osalta. Säilörehun teko ja säilytys myös hakijoiden kantatiloille, jotta liikennemäärä vähenee kiinteistöllä rehuntekoaikaan. Lietesäiliöiden kattaminen kiinteällä tiiviillä katteella, ilmaan pääsevien päästöjen ja hajujen vähentämiseksi. Lietteen käsittely ennen pelloille levitystä ja levitys parhainta tekniikkaa käyttäen. Tämä mm. ammoniakki päästöjen vähentämiseksi ja ravinteiden asianmukaiselle kohdentamiselle. Päästövähennystekniikat käyttöön, esim. kaasupesurit poistoilman suodatukseen. Nämä vähentävät merkittävästi eläinsuojanpäästöjä. Ei valkuaislisäruokintaa eläimille. Eläinten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä päästöjen vähentämiseksi. Eläinmäärän huomattava pienentäminen. Mielestäni 600 nautapaikan sijaan, noin 200 olisi maksimi jo ympäristönkin

63 kannalta. Liikennemäärän vähentäminen ruuhkaisimpina aikoina. Tämä etenkin turvallisuuden ja viihtyvyyden takia. Suojapuustovyöhyke ja sen hoito sekä maavallin teko, ainakin alueen luode-pohjoinen-koillinen reunalle. Suunnitelma esitettävä. Nämä vähentävät asutukselle koituvaa haittaa ja lisäävät maisemointia. Liikenne pääsääntöisesti arkisin Vaatimus alueen luonnon tilan seurantaan ja raportointiin. Tarkat suunnitelmat riskien ennaltaehkäisystä ja toimintasuunnitelmat onnettomuustilanteissa (esim. lietesäiliön suuri vuoto). Toiminnan raportointi velvollisuus ja tarkkailuvelvoite. esim. lietesäiliöiden salaojien tarkastuskaivoista vähintään 1 krt / v. Luvan ja lupamääräysten tarkastaminen viimeistään viiden vuoden päästä. Kyseessä on suuri hanke, jonka vaikutuksia on syytä tarkastaa luonnon ja asutuksen kannalta. Lietteenajon viikot määriteltävä. Juomaveden riittävyyden ja nykyisen laadun takaaminen alueen asukkaille. Nykyinen veden laatu on erittäin hyvä, se ei saa muuttua hankkeen myötä. Toiminnan lopettamisen jälkeiset toimet kirjattava. Korvausvelvollisuus haitan aiheutuessa toiminnasta. Ilmoitusvelvollisuus lähialueen asukkaille, mikäli toiminnassa suunnitellaan muutoksia. JJ ja KK toteavat muistutuksessaan, että he vastustavat tuotantolaitosta. He ovat vastaan tätä valtavaa tuotantolaitosta, joka on suunnitteilla heidän kotikulmille. Tämän kokoinen tuotantolaitos ynnä hakijoiden jo käytössä olevat tuotantoyksiköt ovat kova rasite Kyrösjärven puhtaudelle. Eläinmäärät lisääntyisivät niin paljon, ettei se voi olla vaikuttamatta vesistöihin. Hanke on myös ristiriidassa sen asian kanssa, että ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi pitäisi vähentää nautakarjan kasvatusta, naudanlihan ja maitotaloustuotteiden käyttöä. Liikenteen kasvu on myös valtavaa, keskittyen kesäaikaan. Kuormamäärät ovat ihan tähtitieteellisiä ja vaikka hakijat väittävät liikenteen kasvua prosenteilla vähäisiksi, niin sanoohan sen jo maalaisjärkikin, mikä traktoriralli täällä alkaa. Muistuttajien mielestä hakijat pärjäisivät nykyisillä tiloillansa, pieniä lisäyksiä ja laajennuksia tekemällä. Muistuttajat pitävät kokonaan uuden erillisen eläintuotannon aloittamista näin suuressa mittakaavassa alueen olosuhteisiin nähden vääränä ratkaisuna. Alue on kaavoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Aluetta ei ole kaavoitettu kotieläintalouden suuryksikölle sopivaksi. Täten

64 64 se olisi kaavan vastainen. Muistuttajat pyytävät huomioimaan korkeimman oikeuden ratkaisun /1460 KHO:2012:40. Ratkaisussa 246 nautaeläimen pitämistä on pidettävä alueen olosuhteisiin nähden muuna kuin tavanomaisena maatilatalouteen kuuluvana eläintenpitona. Ratkaisussa mainitaan myös, ettei suunniteltuja rakennuksia ole pidettävä maatilaan kuuluvina talousrakennuksina. Tässä yhteisnavetta hankkeessa eläinmäärä, rakennusten koko ja määrä ovat kaikki merkittävästi suurempia kuin korkeimman oikeuden ennakkotapauksessa. Huomioitavaa on, että tämä on aivan uusi hanke, kiinteistöllä ei ole aiempaa maataloustoimintaa eikä alue ole maatilojen keskittymä. Lähialueella ei ole maataloustoimintaa, yhtä pientä n. 40 eläimen tilaa lukuun ottamatta. Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeessa mainitaan "Eläinsuojan sijoituspaikkaa arvioitaessa on otettava huomioon toiminnan tavanomaisuus suhteessa lähialueen maankäyttöön". Lisäksi muistuttajat pyytävät huomioimaan myös ympäristönsuojelulain 11. Hanke johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen. Koska kiinteistö on rakentamaton, vaikutukset ovat vielä merkittävämpiä. Vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja tulee selvittää. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma on tehty puutteellisesti ja riittämättömin tiedoin. Hankkeen ominaisuuksia ja sijaintia sekä vaikutusten luonnetta ei ole otettu huomioon riittävän tarkasti. Luontoselvityksiä tekevän ammattilaisen mielestä lupahakemus sekä ympäristövaikutusten selostus on tehty puutteellisin tiedoin. Lupaharkinnassa tulisi olla riittävästi tietoa ympäristövaikutuksista ja siten myös luontovaikutuksista. Näiden kunnollinen selvittäminen vaatii luontoselvityksen tekemisen. Alueesta ei ole tehty luontoselvitystä, eikä alueesta ole tehty tarkkaa kuvausta. Hankkeen vaikutusalueen mahdollisia uhanalaisia lajeja ja niihin kohdistuvia vaikutuksia ei ole selvitetty. Vaikutuksia esim. suoalueisiin, metsiin, vesistöihin, kaloihin, eläimiin ja kasveihin ei ole riittävästi tutkittu. Hankkeeseen on sen laajuuden ja yhteisvaikutusten vuoksi sovellettava ympäristövaikutusten arviointimenettelyä ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 3 mukaisesti. Alueesta tulisi tehdä kunnollinen luontoselvitys ammattilaisen toimesta. Myös kaavoituksissa tehtyjen luontoselvityksien riittävyys tulee tarkistaa tämän hankkeen kannalta. Pirkanmaan vesienhoidon toimenpideohjelmassa vuosille mainitaan seuraavaa. Tehostetulla alueella maataloustuotannon laajuus on korkea suhteessa vesistön herkkyyteen ja kykyyn vastaanottaa kuormitusta. Tästä syystä tehostetun vesiensuojelun alueella tulisi tehdä

65 65 merkittäviä lisäponnistuksia kuormituksen vähentämiseksi niin kasvinviljely- kuin eläintiloilla. Maatalouden vesistövaikutukset tulee ottaa huomioon kaikilla alueilla, mutta kartalla on tunnistettu alueet, joilla vesistöjen vedenlaatu edellyttää lisäponnistuksia ja tehostettujen vesiensuojelumenetelmien käyttöä sekä kasvinviljely- että eläintiloilla. Alueella maataloustoimenpiteet tulee suunnitella ja toteuttaa erityistä huolellisuutta noudattaen". Huomioitavaa on, että suunniteltu navetta sijoittuu kyseessä olevaan tehostamisalueeseen. Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen seuraava kohta tulee huomioida lupapäätöksessä. Lupaharkinnassa on kiinnitettävä erityistä huomiota eläinsuojan vesiensuojelutoimiin, jos eläinsuoja sijoitetaan alueelle, jossa vesienhoitosuunnitelmassa esitetään lisätoimia vesien hyvän tilan saavuttamiseksi". Ympäristölupaa ei tule myöntää hankkeelle ja se tulee hylätä. Mikäli lupa myönnetään muistuttajat pyytävät, että lupamääräyksissä huomioidaan seuraavat asiat ja noudatetaan parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa. Koska tärkeimpänä asiana muistuttajat pitävät luonnon ja ihmisten hyvinvointia. Hanke on merkittävän suuri, joten siksi nämä asiat pitää ottaa huomioon erittäin tarkasti Sijoituspaikan siirtäminen vaihtoehtoiseen paikkaan. Maitohuoneen jätevesien käsittely (puhdistamo), jotta luontoon pääsevien haitallisten aineiden määrä vähenisi. Hulevesien (sisältää haitallisia aineita) pääsyn estäminen alueen maaperään / vesistöön. Putkitussuunnitelmat esitettävä. Lietesäiliöiden koon huomattava pienentäminen (maksimissaan 2500 m3) ja rakentaminen Maatalouden betonielementtirakenteet ja Maatalouden betonirakentaminen rakennuttajaohjeiden mukaan. Näin varmistetaan lietesäiliöiden parempi kestävyys ja luontoon pääsevien haitallisten aineiden määrä vähenee. Etälietesäiliöt, etälietevuokrasäiliöt ja etälantalat otettava käyttöön. Näin liikennemäärä vähenee ruuhkaisilta viikoilta ja jakautuu tasaisemmin koko vuodelle. Paikallinen kuormitus vähenee mm. ammoniakkipäästöjen osalta. Säilörehun teko ja säilytys myös hakijoiden kantatiloille, jotta liikennemäärä vähenee kiinteistöllä rehuntekoaikaan. Lietesäiliöiden kattaminen kiinteällä tiiviillä katteella, ilmaan pääsevien päästöjen ja hajujen vähentämiseksi. Lietteen käsittely ennen pelloille levitystä ja levitys parhainta tekniikkaa käyttäen. Tämä mm. ammoniakki päästöjen vähentämiseksi ja ravinteiden asianmukaiselle kohdentamiselle. Päästövähennystekniikat käyttöön, esim. kaasupesurit poistoilman suodatukseen. Nämä vähentävät merkittävästi eläinsuojanpäästöjä. Ei valkuaislisäruokintaa eläimille. Eläinten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä päästöjen vähentämiseksi. Eläinmäärän huomattava pienentäminen.

66 Liikennemäärän vähentäminen ruuhkaisimpina aikoina. Tämä etenkin turvallisuuden ja viihtyvyyden takia. Suojapuustovyöhyke ja sen hoito sekä maavallin teko, ainakin alueen luode-pohjoinen-koillinen reunalle. Suunnitelma esitettävä. Nämä vähentävät asutukselle koituvaa haittaa. Liikenne pääsääntöisesti arkisin Vaatimus alueen luonnon tilan seurantaan ja raportointiin. Tarkat suunnitelmat riskien ennaltaehkäisystä ja toimintasuunnitelmat onnettomuustilanteissa (esim. lietesäiliön suuri vuoto). Toiminnan raportointi velvollisuus ja tarkkailuvelvoite. esim. lietesäiliöiden salaojien tarkastuskaivoista vähintään 1 krt / v. Luvan ja lupamääräysten tarkastaminen viimeistään viiden vuoden päästä. Kyseessä on suuri hanke, jonka vaikutuksia on syytä tarkastaa luonnon ja asutuksen kannalta. Lietteenajon viikot määriteltävä. Juomaveden riittävyyden ja nykyisen laadun takaaminen alueen asukkaille. Nykyinen veden laatu on erittäin hyvä, se ei saa muuttua hankkeen myötä. Toiminnan lopettamisen jälkeiset toimet kirjattava. Korvausvelvollisuus haitan aiheutuessa toiminnasta. Ilmoitusvelvollisuus lähialueen asukkaille mikäli toiminnassa suunnitellaan muutoksia. LL toteaa muistutuksessaan, että ei teollista navettaa Röyhiöön. Muistuttaja pitää kokonaan uuden erillisen eläintuotannon aloittamista näin suuressa mittakaavassa alueen olosuhteisiin nähden vääränä ratkaisuna. Alue on kaavoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Aluetta ei ole kaavoitettu kotieläintalouden suuryksikölle sopivaksi. Täten se olisi kaavan vastainen. Muistuttaja pyytää huomioimaan korkeimman oikeuden ratkaisun /1460 KHO:2012:40. Ratkaisussa 246 nautaeläimen pitämistä on pidettävä alueen olosuhteisiin nähden muuna kuin tavanomaisena maatilatalouteen kuuluvana eläintenpitona. Ratkaisussa mainitaan myös, ettei suunniteltuja rakennuksia ole pidettävä maatilaan kuuluvina talousrakennuksina. Tässä yhteisnavetta hankkeessa eläinmäärä, rakennusten koko ja määrä ovat kaikki merkittävästi suurempia kuin korkeimman oikeuden ennakkotapauksessa. Huomioitavaa on, että tämä on aivan uusi hanke, kiinteistöllä ei ole aiempaa maatalous toimintaa eikä alue ole maatilojen keskittymä. Lähialueella ei ole maataloustoimintaa, yhtä pientä n. 40 eläimen tilaa lukuun ottamatta. Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeessa mainitaan "Eläinsuojan sijoituspaikkaa arvioitaessa on otettava huomioon toiminnan tavanomaisuus suhteessa lähialueen maankäyttöön". Lisäksi muistuttaja pyytää huomioimaan myös ympäristönsuojelulain 11. Hanke johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen. Koska kiinteistö on rakentamaton, vaikutukset ovat vielä merkittävämpiä. Vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja tulee selvittää.

67 67 Ympäristövaikutusten arviointiohjelma on tehty puutteellisesti ja riittämättömin tiedoin. Hankkeen ominaisuuksia ja sijaintia sekä vaikutusten luonnetta ei ole otettu huomioon riittävän tarkasti. Luontoselvityksiä tekevän ammattilaisen mielestä lupahakemus sekä ympäristövaikutusten selostus on tehty puutteellisin tiedoin. Lupaharkinnassa tulisi olla riittävästi tietoa ympäristövaikutuksista ja siten myös luontovaikutuksista. Näiden kunnollinen selvittäminen vaatii luontoselvityksen tekemisen. Alueesta ei ole tehty luontoselvitystä, eikä alueesta ole tehty tarkkaa kuvausta. Hankkeen vaikutusalueen mahdollisia uhanalaisia lajeja ja niihin kohdistuvia vaikutuksia ei ole selvitetty. Vaikutuksia esim. suoalueisiin, metsiin, vesistöihin, kaloihin, eläimiin ja kasveihin ei ole riittävästi tutkittu. Hankkeeseen on sen laajuuden ja yhteisvaikutusten vuoksi sovellettava ympäristövaikutusten arviointimenettelyä ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 3 mukaisesti. Alueesta tulisi tehdä kunnollinen luontoselvitys ammattilaisen toimesta. Myös kaavoituksissa tehtyjen luontoselvityksien riittävyys tulee tarkistaa tämän hankkeen kannalta. Pirkanmaan vesienhoidon toimenpideohjelmassa vuosille mainitaan seuraavaa. Tehostetulla alueella maataloustuotannon laajuus on korkea suhteessa vesistön herkkyyteen ja kykyyn vastaanottaa kuormitusta. Tästä syystä tehostetun vesiensuojelun alueella tulisi tehdä merkittäviä lisäponnistuksia kuormituksen vähentämiseksi niin kasvinviljely- kuin eläintiloilla. Maatalouden vesistövaikutukset tulee ottaa huomioon kaikilla alueilla, mutta kartalla on tunnistettu alueet, joilla vesistöjen vedenlaatu edellyttää lisäponnistuksia ja tehostettujen vesiensuojelumenetelmien käyttöä sekä kasvinviljely- että eläintiloilla. Alueella maataloustoimenpiteet tulee suunnitella ja toteuttaa erityistä huolellisuutta noudattaen". Huomioitavaa on, että suunniteltu navetta sijoittuu kyseessä olevaan tehostamisalueeseen. Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen seuraava kohta tulee huomioida lupapäätöksessä. Lupaharkinnassa on kiinnitettävä erityistä huomiota eläinsuojan vesiensuojelutoimiin, jos eläinsuoja sijoitetaan alueelle, jossa vesienhoitosuunnitelmassa esitetään lisätoimia vesien hyvän tilan saavuttamiseksi". Muutama vuosi sitten ostetulle muistuttajan tontille on valmistumassa työtilat ja seuraavaksi oli tarkoitus alkaa rakentamaan taloa. Suurnavetan tulo naapuriksi todennäköisesti muuttaa tämän suunnitelman. Tonttia ostaessa ei tullut mieleenkään, että viereen voidaan oikeasti suunnitella teollisuusmaista laitosta. Tontti olisi jäänyt ostamatta, jos muistuttaja olisi tiennyt nämä suunnitelmat. Puhdas luonto ja rauha ovat alueen tärkeimpiä asioita muistuttajalla. Muistuttajan puoliso tuottaa hunajaa. Hanke vaikuttaa elinkeinoon tulevaisuudessa. Monet nykypäivän asiakkaista ovat vaativia hunajan alkuperän suhteen. Varsinainen myyntivaltti ei ole myydä hunajaa, jonka mehiläiset ovat keränneet teollisuusmaisen navetan ympäristöstä. Tarkoitus on siirtyä luomu tuotantoon lähivuosien aikana, hanke tulee vaikuttamaan heikentävästi siihen ja koko elinkeinoon tulevaisuudessa.

68 68 Ympäristölupaa ei tule myöntää hankkeelle ja se tulee hylätä. Mikäli lupa myönnetään muistuttaja pyytää, että lupamääräyksissä huomioidaan seuraavat asiat ja noudatetaan parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa. Koska tärkeimpänä asiana muistuttaja pitää luonnon ja ihmisten hyvinvointia. Hanke on merkittävän suuri, joten siksi nämä asiat pitää ottaa huomioon erittäin tarkasti Sijoituspaikan siirtäminen vaihtoehtoiseen paikkaan. Maitohuoneen jätevesien käsittely (puhdistamo), jotta luontoon pääsevien haitallisten aineiden määrä vähenisi. Hulevesien (sisältää haitallisia aineita) pääsyn estäminen alueen maaperään / vesistöön. Putkitussuunnitelmat esitettävä. Lietesäiliöiden koon huomattava pienentäminen (maksimissaan m3) ja rakentaminen Maatalouden betonielementtirakenteet ja Maatalouden betonirakentaminen rakennuttajaohjeiden mukaan. Näin varmistetaan lietesäiliöiden parempi kestävyys ja luontoon pääsevien haitallisten aineiden määrä vähenee. Etälietesäiliöt, etälietevuokrasäiliöt ja etälantalat otettava käyttöön. Näin liikennemäärä vähenee ruuhkaisilta viikoilta ja jakautuu tasaisemmin koko vuodelle. Paikallinen kuormitus vähenee mm. ammoniakkipäästöjen osalta. Säilörehun teko ja säilytys myös hakijoiden kantatiloille, jotta liikennemäärä vähenee kiinteistöllä rehuntekoaikaan. Lietesäiliöiden kattaminen kiinteällä tiiviillä katteella, ilmaan pääsevien päästöjen ja hajujen vähentämiseksi. Lietteen käsittely ennen pelloille levitystä ja levitys parhainta tekniikkaa käyttäen. Tämä mm. ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi ja ravinteiden asianmukaiselle kohdentamiselle. Päästövähennystekniikat käyttöön, esim. kaasupesurit poistoilman suodatukseen. Nämä vähentävät merkittävästi eläinsuojanpäästöjä. Ei valkuaislisäruokintaa eläimille. Eläinten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä päästöjen vähentämiseksi. Eläinmäärän huomattava pienentäminen. Liikennemäärän vähentäminen ruuhkaisimpina aikoina. Tämä etenkin turvallisuuden ja viihtyvyyden takia. Suojapuustovyöhyke ja sen hoito sekä maavallin teko, ainakin alueen luode-pohjoinen-koillinen reunalle. Suunnitelma esitettävä. Nämä vähentävät asutukselle koituvaa haittaa. Liikenne pääsääntöisesti arkisin Vaatimus alueen luonnon tilan seurantaan ja raportointiin. Tarkat suunnitelmat riskien ennaltaehkäisystä ja toimintasuunnitelmat onnettomuustilanteissa (esim. lietesäiliön suuri vuoto). Toiminnan raportointi velvollisuus ja tarkkailuvelvoite. esim. lietesäiliöiden salaojien tarkastuskaivoista vähintään 1 krt / v. Luvan ja lupamääräysten tarkastaminen viimeistään viiden vuoden päästä. Kyseessä on suuri hanke, jonka vaikutuksia on syytä tarkastaa luonnon ja asutuksen kannalta. Lietteenajon viikot määriteltävä.

69 Juomaveden riittävyyden ja nykyisen laadun takaaminen alueen asukkaille. Nykyinen veden laatu on erittäin hyvä, se ei saa muuttua hankkeen myötä. Toiminnan lopettamisen jälkeiset toimet kirjattava. Korvausvelvollisuus haitan aiheutuessa toiminnasta. Ilmoitusvelvollisuus lähialueen asukkaille, mikäli toiminnassa suunnitellaan muutoksia. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on kirjeellä annettu mahdollisuus antaa vastine annetusta lausunnosta ja jätetyistä muistutuksista/mielipiteistä. Hakija toteaa vastineessaan jätettyihin muistutuksiin/mielipiteeseen mm. seuraavaa: Lisääntyvä liikenne alueella Tienkäytön osuus ei suoraan kuulu ympäristölupaan. Tielaitoksen mittausten mukaan tiellä tapahtuva liikenne on tällä hetkellä noin 418 autoa/vrk ja nyt arviona on, että uuden navetan myötä liikenne lisääntyisi nykyisestä tilojen toiminnasta noin puolet eli noin 600 kuljetusta/vuosi (1.6/päivä tasaisesti jaettuna, toki lisääntyvän liikenteen osuus on pääosin kasvukaudelle osuvaa touko-lokakuu). Liikenne jakaantuu neljään suuntaan. Lähes kaikki tiet toiminta-alueella on tielaitoksen tai kunnan hoidossa olevia teitä. Liikenteen osalta noudatetaan liikennesääntöjä huomioiden muu liikenne ja teillä ei kuljeteta vaarallisia aineita. Maitoautoliikennettä tapahtuu jo tällä hetkellä tiellä ja tilojen nykyisen toiminnan kautta. Vesistölle aiheutuvat haitat ja vaarat Hakijat haluavat myös itse olla vaikuttamassa Kyrösjärven puhtauteen ja toivovat sen olevan hyvässä kunnossa myös jatkossa. Hakijat asuvat itse Kyrösjärven rannalla ja sillä on iso merkitys meille myös virkistyskäytöllisesti. Siksi he haluavat toimia lainsäädännön ja annettujen ohjeiden mukaisesti, kun puhutaan vesistöön kohdistuvasta ravinnekuormasta. Lannanlevityksen osalta noudatetaan aina voimassa olevaa ympäristölainsäädäntöä maksimi lannoitustasosta ja suojakaistoista, joita jokainen maatalouden toimija noudattaa. Nyt lannanlevitykseen varatut pellot ovat jo viljelykäytössä (omia, vuokra ja sopimuspeltoja), jolloin peltoihin kohdistuva ravinnekuorma on jo olemassa. Muutoksena on se, että nyt osa lannoitteesta on lietelantana, joka on hitaammin kasvien käytössä olevaa lannoitetta kuin teollinen lannoite, sillä lietelannan typestä vain alle 60 % on liukoista typpeä, kun keinolannoitteiden typpi on kokonaan liukoista. Lannanlevitykseen varatut pellot ovat sijoittuneena laajasti Kyrösjärven pohjoispuolelle ja sen yli. Lannanlevityspellot ovat pääosin muita kuin rantapeltoja. Tasaisesti jaettuna peltoihin kohdistuva lantamäärä on noin 16 kuutiota/ha. Levitettävä typen määrä on 15 % sallitusta maksimimäärästä ja fosforin osalta jäädään 20 %:iin sallitusta maksimista. Silti loh-

70 70 koilla joudutaan käyttämään keinolannoitteita halutun satomäärän saavuttamiseksi. Etäsäiliöiden ja etälietesäiliöiden käyttö ei ole mahdollista ympärivuotisesti. Niiden käyttö ei pienennä ympäristöön kohdistuvaa riskiä ja liikenteen määrä lisääntyy suunnitellusta. Nautojen valkuaislisäruokinta on osa eläinten hyvinvointia ja kuuluu normaaliin toimintaan kotieläintuotannossa. Korkeatuottoisen lypsylehmän hyvinvoinnin varmistamiseen kuuluu valkuaislisän antaminen. Ylimäärin ei valkuaista ruokinnasta käytetä, vaan lehmille teetetään ruokintasuunnitelmat ja niitä ruokitaan ohjeiden mukaisesti. Optimointi tehdään huomioiden myös kokonaisruokinnan aiheuttama typpipäästö ja sen minimointi. Lypsylehmien määrä Suomessa ja myös Ikaalisissa on laskeva. Kyrösjärveen lypsylehmien aiheuttama kuormitusriski on ollut esim. 20 vuotta sitten suurempi kuin tulee olemaan tämän lisäyksen jälkeen. Toiminnassa ei lannanlevitysaluetta sijaitse pohjavesialueella. Jätevesien käsittely Maitohuoneen jätevedet ohjataan lietesäiliöön sallittujen säädösten mukaisesti. Tällöin jätevesien ravinteet tulevat hyötykäyttöön peltoviljelyssä. Maitohuoneen jätevesille ja sadevesille on mitoitettu tilaa suunnitelluissa lietesäiliöissä. Suomalaisen väitöskirjatutkimuksen mukaan (Johanna Muurinen, Helsingin Yliopisto, 2017) suomalaisen kotieläintuotannon antibioottijäämät tuskin aiheuttavat ympäristöongelmia. Vaikka lannan mukana bakteerien antibioottiresistenssigeenit levisivät peltomaahan, laski niiden lukumäärä ja suhteellinen osuus selvästi sadonkorjuuseen mennessä. Väitöstyössä lannasta ei myöskään löydetty antibioottijäämiä. Suomalaisesta maatilaympäristöstä löytyi resistenssiominaisuuksia antibiootteja vastaan, mutta ne eivät runsastuneet lannoituksen seurauksena. Hulevesien pääsyn esto alueen maaperään ja vesistöön varmistetaan tilakeskuksessa suljetulla kierrolla, jossa syntyville jätevesille ja nesteille on selvä reitti, johon ne johdetaan oikeaoppiseen käsittelyyn. Ympäristö pidetään siistinä ja pyritään ennaltaehkäisemään hulevesien joutumista ympäristöön. Lietelannan levitykseen liittyvän kaluston omistavat urakoitsijat ja he vastaavat kaluston kunnossapidosta ja puhdistuksesta omassa kiinteistössään. Lietteen levitysvanun sisäpuolen putsaus tapahtuu käytännössä niin, että viimeinen kuorma täytetään vedellä ja se levitetään pellolle. Maidon lämmön talteenottojärjestelmä otetaan käyttöön. Toimijoilla on suuri nurmiala ja talviaikainen kasvipeitteisyys, joka tukee Pirkanmaan vesienhoidon toimenpideohjelman mukaisia toimenpiteitä. Nurmenviljelyssä myös kasvinsuojeluaineiden käyttö on pienempää kuin viljanviljelyssä.

71 71 Navetan hajuhaitat- navetan päästöt, lietelanta, säilörehu, melu Navetan rakentamisessa käytetään nykyaikaista tekniikkaa. Ilmanvaihdon osalta navetan katolle asetetaan poistoputkia ja navetan katto on korkealla. Navetan normaalitoiminnasta aiheutuvaan hajuhaittaan vaikuttaa vallitseva ilmanpaine. Hajuhaittojen osalta lietteenlevitys on ajankohtana erikseen huomioitava, se pyritään tekemään kuitenkin mahdollisimman nopeasti, hajuhaittoja omalla toiminnallaan minimoiden. Lietelantaloiden osalta kattamisessa noudatetaan sallittuja tapoja lietesäiliön kattamiselle. Hajuhaittoja ei täysin pystytä myöskään poistamaan kiinteällä kattamisella, koska suurin hajuhaitta lietteestä kohdistuu lannanlevityksen ajankohtaan silloin kun lietettä sekoitetaan. Navettaan kohdistuvat työtehtävät pyritään tietenkin kohdistamaan päiväsaikaan. Säilörehun ja lietteen levityksessä aiheutuvien meluhaittojen osalta pyritään kohdistamaan toiminnot mahdollisimman lyhyelle ajanjaksolle. Tässä täytyy kuitenkin huomioida vallitseva sää, joka osittain rajoittaa ja ohjaa säilörehun tekoa ja lannan levitystä. Mutta nämä toiminnot pyritän tekemään joka tapauksessa mahdollisimman nopeasti, yhtäjaksoisesti. Navettaan tulee luonnollinen ilmanvaihto, kaasupesureita ei pystytä teknisesti toteuttamaan ja ne eivät ole nykykäytäntönä maidontuotannossa. Tontin reunoille jätetään mahdollisuuksien mukaan suojapuuvyöhyke ja istutetaan taimikkoa. Mahdolliset ympäristövahingot Lietesäiliöiden osalta noudatetaan normaalia toimintatapaa ja säiliöiden rakentaminen tehdään vallitsevien säädösten mukaan. Betonisäiliö on yleisesti käytetty säiliömateriaali. Lietesäiliöiden valvonta on säännöllistä ja kuuluu normaaliin toimintatapaan maatilalla. hakijat kokevat, että betoniallas on varmempi kuin kumiallas, joka myös on sallittu lietesäiliöiden rakennusmateriaali. Yhteenveto Suunnitteilla oleva toiminta on normaalia lainsäädännön mukaan toteutettua toimintaa. Vastaaville hankkeille on myös myönnetty jo ympäristölupia Pirkanmaalla. Toimijoiden käytössä on runsaasti lannanlevitysalaa verrattuna vaatimukseen, joka mahdollistaa lannanlevityksen järjestämisen joustavammaksi. Hakijat ovat myös valmiita kuuntelemaan toiveita lannanlevityksen järjestämisestä esim. alueella toimivien kiinteistöjen osalta, jos siellä on juhlia tms. tilanteita, jotka vaativat erityishuomiota. Hakijat kokevat, että hankkeella on positiivinen vaikutus alueen toimeentulomahdollisuuksiin ja työpaikkoihin, mahdollistaen näin alueella asumisen vielä paremmin. Hakijat tuottavat laadukkaita ja puhtaita kotimaisia elintarvikkeita ja heille asetetuissa tuotantovaatimuksissa on huomioitu

72 72 myös vaatimukset ympäristöön ja sen parhaaseen mahdolliseen huomioimiseen. Luvanhakijat ovat täydentäneet vastinettaan seuraavasti: XXXXX:t, jotka vankimmin vastustavat suunnitelmaa, asuvat nykyään lypsykarjanavetan vieressä. Huomattavasti pienemmällä etäisyydellä kuin luvanhakijoiden suunnittelema navetta tulisi sijaitsemaan. MM:n ja ll:n tontilta, jonne he aikovat rakentaa asuinrakennuksen, on naapurin navettaan alle 100 metrin etäisyys. Joissain muistutuksissa vaaditaan rajaamaan säilörehunteko ja lietteenajo tiettyyn aikaan päivässä, tai tiettyihin viikonpäiviin. Sellainen rajoitus ei ole mahdollista, kun tarkoitus on valmistaa lehmille laadukasta rehua ja harjoittaa kannattavaa yritystoimintaa. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää perustettavien osakeyhtiöiden lukuun, Timo, Anita ja Tommi Vähä-Eskelille ja Terhi Lahtinen-Kuortille, Kari-Pekka Kuortille ja Emmi Uusitalolle, ympäristöluvan maidontuotantotoiminnalle Ikaalisten kaupunkiin kiinteistölle Uutela tähän päätökseen liitetyn asemapiirroksen (päivätty ) mukaisesti ja annettuja lupamääräyksiä noudattaen. Ympäristölupa myönnetään siten, että pihattonavetoissa ja vasikkalassa voidaan pitää yhteensä enintään 600 lypsylehmää ja 100 vasikkaa (alle 6 kk). Pihattonavetassa I on tilat enintään 240 lypsylehmälle ja pihattonavettassa II on tilat enintään 360 lypsylehmälle. Vasikkalassa on tilat enintään 100 vasikalle (alle 6 kk). Toimintaa tulee harjoittaa lupahakemuksen ja sen täydennyksien mukaisesti ellei lupaehdoissa toisin määrätä. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Eläinsuojien, lietesäiliöiden, lantalan ja laakasiilojen rakenteet sekä lannan ja jätevesien varastointi 1. Eläinsuojissa muodostuva lietelanta, maitohuoneen pesuvedet sekä muut eläinsuojissa muodostuvat pesuvedet tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevissa lietesäiliöissä sekä muodostuva kuivikelanta vesitiivistä materiaalia olevassa kuivalantalassa siten, että niitä ei joudu ympäristöön. Lietelannan, maitohuoneen pesuvesien, muiden eläinsuojien pesuvesien, säilörehun puristenesteiden sekä sadevesien varastotilavuutta tulee vähintään m3. Kuivikelannan varastointitilavuutta tulee olla vähintään 925 m3.

73 73 2. Pihattonavetoiden pohjarakenteet lietekuiluineen, vasikkalan pohjarakenteet, rakennettavat lietesäiliöt, lietteen pumppukaivo ja kuivalantala tulee rakentaa vesitiiviistä betonimateriaalista (vähintään K30-2 luokkaa) maa- ja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti. Rakennettavat laakasiilot ja rehuvaraston pohjarakenteet tulee rakentaa myös vesitiiviistä betonimateriaalista maa- ja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti sekä myös puristenesteen poisjohtamiseen tarkoitetut keräily- ja johtamisrakenteet maa- ja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti. 3. Pihattonavetoiden yhteyteen tulee rakentaa esitetyn suunnitelman mukaisesti neljä noin m3:n lietesäiliötä (MMM:n ennakkohyväksymistä lietesäiliöelementeistä, vaijerikiristetyt) ja noin m3:n (250 m2) kiinteällä katolla katettu kuivalantala. Kuivalantala tulee varustaa 3 metriä korkeilla betonireunoilla ja vähintään 20 cm:n korkuisella ajoluiskalla. Luvanhakijoiden tulee varmistaa hyvissä ajoin ennen rakennustoimenpiteisiin ryhtymistä pätevältä rakennesuunnittelijalta ja kaupungin rakennusvalvontaviranomaiselta, että lietesäiliöiden rakenteet täyttävät vaadittavan lujuuden ja kestävyyden lietelannan varastoimiseksi. Lisäksi tulee varmistaa maaperän kantavuus lietesäiliöiden suunnitellulla rakennuspaikalla. Lietesäiliöt tulee rakentaa valmistajan tai muun pätevän rakennesuunnittelijan piirustusten ja rakennusselostusten mukaan. Rakennettavien lietesäiliöiden ympärille säiliöiden pohjatason alapuolelle tulee asentaa salaojaputkistot, jotka johdetaan tarkkailukaivoon. Tarkkailukaivojen tulee olla sellaisia, että niistä saadaan otettua vesinäytteet. Rakennettavat uudet lietesäiliöt ja kuivalantala tulee olla käyttövalmiina ennen pihattonavetoiden ja vasikkalan käyttöönottoa. 4. Rakennettavien lietesäiliöiden ja kuivalantalan sekä eläinsuojien yhteyteen tulevien kuivikelannan kuormausalueiden tulee olla tiivispohjaista materiaalia esim. betonia tai asfalttia. Myös laakasiilojen yhteyteen tuleva kuormausalue tulee olla tiivispohjaista materiaalia esim. betonia tai asfalttia. Kuormausalueilta liete- ja kuivikelanta on poistettava välittömästi lietteen/lannan kuormauksen päätyttyä. Kuormausalueet on pidettävä hyvässä ja siistissä kunnossa siten, että lantaa/rehujäämiä sisältävien valumavesien muodostuminen estetään ja valumat pinta- ja pohjavesiin voidaan estää. Eläinsuojien piha- ja kulkutiet tulee asfaltoida karttaliitteessä 3 esitetyltä osin vuoden kuluessa siitä, kun toiminta eläinsuojissa on aloitettu. Muilta osin eläinsuojien piha- ja kulkutiet tulee pitää riittävän kovapohjaisina.

74 74 5. Mikäli liete-/kuivikelannan kuljetus- ja levityskalustoa pestään, tulee niiden pesu suorittaa tiivispohjaisella alustalla siten, että pesuvedet otetaan talteen johtamalla ne lietesäiliöön tai muuhun erilliseen umpisäiliöön. Lietelannan/kuivikelannan säilytystilat tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Mahdolliset vauriot tulee korjata välittömästi. 6. Pihattonavetan sosiaalitilojen wc-vedet tulee johtaa riittävän kokoiseen, katettuun ja vesitiivistä materiaalia olevaan vähintään 10 m3:n umpisäiliöön. Umpisäiliö tulee tyhjentää riittävin väliajoin ja jätevedet tulee toimittaa kaupungin jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätevesiä. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen 7. Lietelanta, kuivikelanta, säilörehun puristenesteet, maitohuoneen pesuvedet ja eläinsuojissa muodostuvat muut pesuvedet tulee hyödyntää pellolla lannoitteena. Lietelantaa, kuivikelantaa ja pesuvettä voidaan toimittaa myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen luovutusta esitetään valvontaviranomaiselle voimassa oleva luovutussopimus. Lietteen/kuivikelannan levitykseen soveltuvaa peltoa tulee jatkuvasti olla käytettävissä ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan vähintään 470,6 hehtaaria. Toiminnanharjoittajien tulee huomioida lannanlevitysalassa myös toiminnanharjoittajien nykyisiin tilakeskuksiin jäävien nautojen kasvatustoiminnan vaatima lannanlevitysala. Peltopintaalassa tulee lisäksi ottaa huomioon talousvesikaivojen, valtaojien ja vesistöjen varsille jätettävien suojakaistojen/-vyöhykkeiden vaatimat pinta-alat. 8. Lietelannan, kuivikelannan, pesuvesien ja puristenesteiden kuormaus ja kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, että niitä ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Mikäli kuljetusreitille pääsee putoamaan lietettä/lantaa, tulee kuljetukset keskeyttää ja likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. 9. Luvanhakijoiden tulee toimittaa liete- ja kuivikelannan levityssuunnitelma tiedoksi Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen valvontaviranomaiselle seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä siitä, kun toiminta eläinsuojissa on aloitettu. Suunnitelmassa tulee esittää levitysalojen sijainnissa tapahtuneet mahdolliset muutokset, levitystekniikka, levitysajankohdat, suojavyöhykkeet pohjavesien, vesistöjen ja talousvesikaivojen suojaamiseksi sekä toimenpiteet naapurustolle aiheutuvan hajuhaitan vähentämiseksi. Suunnitelmaan on liitettävä myös kopiot

75 75 uusista tai muuttuneista lannan levityssopimuksista ja peltojen vuokrasopimuksista. Lannanlevityssuunnitelmassa tapahtuvat muutokset mukaan lukien uudet tai muuttuneet lannan levitykseen käytettävät peltoalat ja sopimukset on vuosittain mennessä toimitettava tiedoksi valvontaviranomaiselle. Suunnitelma on laadittava siten, että 1) Lietelannan, kuivikelannan, pesuvesien ja puristenesteiden peltolevityksessä ja suojakaistojen/-vyöhykkeiden jättämisessä vesistöjen, valtaojien, pohjavesien/talousvesikaivojen suojaamiseksi noudatetaan eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1250/2014) määräyksiä sekä Ikaalisten kaupungin ympäristönsuojelumääräyksiä. Levityksessä on huomioitava myös maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi- ja fosforipitoisuus. Lietelannan levityksessä on käytettävä ensisijaisesti sijoittavaa tai multaavaa levitintä. Muualle kuin kasvustoon levitettävä lietelanta ja kuivikelanta on mullattava tai pelto kynnettävä mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluttua levityksestä. Liete- ja kuivikelannan levitystä juhlapyhinä tulee välttää; 2) Pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei levitetä lietelantaa, pesuvesiä, säilörehun puristenesteitä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai muiden vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Kuivike-/kuivalantaa ei levitetä pohjavesialueen varsinaiselle muodostumisalueelle. Kuivike-/kuivalantaa voidaan levittää pohjavesialueen ulkorajan ja pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliin sijoittuville pelloille, kun levitys tapahtuu keväällä ja lanta mullataan välittömästi levityksen jälkeen. Kasvinsuojeluaineita käytettäessä tulee varmistaa, että tuotteet soveltuvat pohjavesialueen viljelyyn; 3) Vedenottamoiden kaivojen ja muiden talousveden hankintaan käytettävien kaivojen ja lähteiden ympärille on jätettävä maaston korkeussuhteista, kaivon rakenteesta ja maalajista riippuen vähintään metriä leveä suojavyöhyke, jolle ei levitetä liete-/kuivikelantaa; Toiminnanharjoittajan tulee varmistaa, että lietelannan/kuivikelannan vastaanottajat ovat tietoisia siitä, mitä lannan levityksestä on määrätty tässä päätöksessä ja eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta koskevassa valtioneuvoston asetuksessa.

76 76 Haju- ja kärpäshaittojen vähentäminen 10. Eläinsuojien yhteyteen rakennettavat lietesäiliöt, 4 x m3, tulee täyttää alakautta. Mikäli lietesäiliöiden pinnalle ei muodostu koko lietepinnan peittävää luonnollista lietelannan kuorettumaa, tulee lietesäiliöihin lietteen pinnalle lisätä tarvittava määrä kelluvaa katetta esim. turvetta, jonka pysyvyys tulee tarvittaessa varmistaa tuulisuojauksella tai muulla vastaavalla tavalla. Lietteen pumppukaivo (10 m3) tulee kattaa betonikannella. Rakennettava m3:n kuivalantala tulee varustaa kiinteällä katolla (esim. peltikatteella). 11. Pihattonavetoiden ja vasikkalan poistoilma tulee johtaa ulos eläinsuojien katolla sijaitsevien poistoilmahormien kautta. Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan niin, että lietteeseen/lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä voidaan pitää mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojien sisätilat on pidettävä siistinä ja sisäilman lämpötila mahdollisimman alhaisella tasolla. Eläinsuojien, lietesäiliöiden, kuivalantalan, laakasiilojen/rehuvaraston ja säilörehun puristenestesäiliön ympäristö sekä kulkutiet on pidettävä hyvässä ja siistissä kunnossa siten, että valumat pinta- ja pohjavesiin voidaan estää. 12. Eläinsuojista alle 500 metrin etäisyydellä sijaitsevilla peltolohkoilla muualle kuin kasvustoon levitettävän lietteen/lannan multaaminen tulee suorittaa välittömästi, viimeistään kuitenkin neljän tunnin kuluessa levityksestä. Lietelannan levityksessä on ensisijaisesti käytettävä sijoittavaa tai multaavaa levitintä. Lietteen/lannan levityksestä ei saa aiheutua kohtuutonta hajuhaittaa tai muutakaan haittaa levitysalojen välittömässä läheisyydessä sijaitseville naapureille. Levitysajankohta tulee valita niin, että naapurustolle aiheutuva haitta on mahdollisimman vähäistä. Lietteen/lannan levitystä juhlapyhinä tulee välttää. 13. Kärpäshaittoja on vähennettävä käyttämällä ainakin kesäaikana eläinsuojissa kärpäshaittojen torjuntaan soveltuvia kemiallisia ja/tai biologisia keinoja. Haittaeläinten esiintymistä on ehkäistävä mm. pitämällä tilakeskuksen alue riittävän siistinä ja estämällä niiden pääsy ravintolähteisiin. Tarvittaessa haittaeläimiä on torjuttava. 14. Tilakeskuksen ympärillä, tilan Uutela alueella, tulee säilyttää ja ylläpitää riittävän tiheä ja korkea havupuuvaltainen karttaliitteessä 3 esitetty suojapuustovyöhyke, jonka leveys on vähintään 5-10 metriä. Tilan Uutela pohjoisreunalla, koillisreunalla (ulottuen asemapiirroksessa merkittyyn Luhalahdentielle liittyvään kulkutiehen saakka) sekä luoteisreunalla (ulottuen asemapiirroksessa laakasiilojen pohjoispuolelle merkittyyn kulkutiehen saakka) suojapuustovyöhykkeen leveys tulee olla kuitenkin vähin-

77 77 tään 20 metriä. Tarvittaessa havupuuvaltaista suojapuustoa on istutettava tilan Uutela luoteis-pohjois-koillisreunalla siten, että suojapuustovyöhykkeen leveys täyttää vaaditun vähintään 20 metrin leveyden. Suojapuustovyöhyke tulee pitää riittävän havupuuvaltaisena ympärivuotisen suojavaikutuksen takaamiseksi. Suojapuustovyöhykettä tulee uudistaa ja hoitaa niin, että se jatkuvasti säilyttää suojaavan vaikutuksensa. Säilörehun varastointi 15. Säilörehun varastoinnista ei saa aiheutua pinta- ja pohjavesien tai maaperän pilaantumista. 16. Säilörehun puristenesteet tulee johtaa laakasiiloista vesitiivistä materiaalia olevaan ja katettuun umpisäiliöön (betoni tai muu vastaava materiaali) ja umpisäiliöstä kiinteällä putkiyhteydellä suoraan lietesäiliöön. Kiinteän putkiyhteyden toimivuutta tulee tarkkailla säännöllisesti ylivuotojen estämiseksi. 17. Rehujätteet tulee varastoida kuivalantalassa ja käyttää pelloilla lannoitteena. Jaloittelutarha 18. Mikäli eläinsuojien yhteyteen jatkossa rakennetaan jaloittelutarha, tulee toiminnanharjoittajan toimittaa tarkastettavaksi valvontaviranomaiselle suunnitelma jaloittelutarhasta vähintään 3 kk ennen rakennustoimenpiteisiin ryhtymistä. Suunnitelmassa on esitettävä mm. jaloittelutarhan mitoitus, jaloittelutarhan pohja- ja reunarakenteet, jaloittelutarha-alueelle kertyvien sadevesien/virtsan johtaminen erilliseen vesitiiviistä materiaalia olevaan säiliöön tai lietesäiliöön ja niiden mitoitus sekä lannan poistaminen. Jaloittelutarhan pohja- ja reunarakenteet tulee rakentaa vesitiiviistä betonimateriaalista tai muusta vastaavasta vesitiiviistä materiaalista esim. asfalttibetonista. Meluhaitan vähentäminen 19. Eläinsuojien toiminnasta aiheutuva melutaso ei saa ylittää asuintai vapaa-ajankiinteistöjen piha-alueilla päiväaikaan klo melun keskiäänitasoa 55 db (LAeq) ja yöaikaan klo melun keskiäänitasoa 50 db (LAeq). Tarvittaessa valvontaviranomainen voi velvoittaa mittaamaan toiminnasta aiheutuvaa melua. Lietteen/lannan, eläinten ja rehujen kuljetukset tulee pyrkiä mahdollisuuksien mukaan järjestämään arkipäivisin (ma-pe) klo 7-22 välisenä aikana. Pääsääntöisesti lietteen/lannan, eläinten ja rehujen kuljetukseen liittyvä liikenne tilakeskusalueelle ja tilakeskusalueelta pois tulee tapahtua asemapiirrokseen merkityn Luhalahdentien liittymän kautta.

78 78 Jätteet 20. Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Toiminnassa muodostuvat jätteet on lajiteltava ja säilytettävä toisistaan erillään. Toiminnassa muodostuvien jätteiden varastointi on järjestettävä siten, ettei niiden varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa, maaperän, pinta- tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa tai vaaraa ympäristölle. Hyötykäyttöön soveltuvat jätteet tulee lajitella ja toimittaa ensisijaisesti kierrätykseen tai muuhun keräyspaikkaan kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Mikäli kaatopaikalle aiotaan toimittaa muuta kuin yhdyskuntajätteeksi luokiteltavaa jätettä, on jätteen kaatopaikkakelpoisuus aina ensin selvitettävä kaatopaikoista annetun valtioneuvoston asetuksen (331/2013) mukaisesti ja asiasta on etukäteen sovittava kaatopaikan hoidosta vastaavan kanssa. Jäteöljyt ja muut vaaralliset jätteet on varastoitava katetussa tiivispohjaisessa varastossa, josta mahdolliset valumat voidaan kerätä talteen ja josta valumat viemäriin, maaperään ja pintavesiin voidaan estää. Vaarallisten jätteiden varastoinnissa tulee noudattaa myös Ikaalisten kaupungin ympäristönsuojelumääräyksiä. Vaaralliset jätteet tulee toimittaa vastaanottopaikkaan, jolla on ympäristölupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Eläinjätteet 21. Eläinten ruhot ja muu toiminnassa syntyvä eläinjäte tulee toimittaa hakemuksen mukaisesti Honkajoki Oy:lle tai muuhun ympäristöluvan omaavaan laitokseen käsiteltäväksi. Ruhojen ja muun eläinjätteen pitkäaikaista varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa taikka epäsiisteyttä. Eläinjätettä ei saa haudata. Mikäli ruhoja tai muuta eläinjätettä varastoidaan pakkasjaksolla yli kolme vuorokautta ja muuna aikana yli kaksi vuorokautta tulee varastointi tapahtua tiiviissä, jäähdytettävissä olevassa raatokontissa tai muussa vastaavassa ruhojen kylmäsäilytykseen tarkoitetussa paikassa. Mikäli ruhoja varastoidaan vain lyhytaikaisesti (alle 2 vrk), tulee sen tapahtua tiiviillä alustalla ja ruhot tulee peittää sateelta ja tu-

79 79 hoeläimiltä. Varastointipaikka tulee olla varjoinen, jos sitä ei ole sijoitettu sisätiloihin. Kemikaalien ja polttonesteiden varastointi 22. Kemikaalien ja öljytuotteiden säilytykseen käytettävien säiliöiden tai astioiden tulee olla kannellisia ja niiden päällä tulee lukea mitä kemikaalia säiliö tai astia sisältää. Kemikaalit/öljytuotteet tulee säilyttää lukituissa tiloissa. Kemikaalien ja öljytuotteiden varastointi ja käsittely tulee tapahtua siten, etteivät ne pääse viemäriin ja ettei niistä aiheudu maaperän, pinta- tai pohjaveden pilaantumista. Sisätiloissa varastotilan tulee olla allastettu ja lattian pinnoitteen kemikaalien vaikutusta kestävä. Suoja-altaan tilavuus on mitoitettava säiliön koon ja kemikaalien vaarallisuuden mukaan tai vähintään suurimman astian tilavuuden mukaiseksi. Mikäli kemikaaleja varastoidaan ulkona, tulee ulkona oleva kemikaalien astiavarasto olla katettu ja sijoitettu tiiviille, kemikaaleja kestävälle alustalle siten, että kemikaalit eivät pääse valumaan maaperään, pinta- tai pohjavesiin tai viemäriin ja että mahdolliset vuodot voidaan kerätä talteen. Varasto on varustettava suoja-altaalla, jonka tilavuus on vähintään suurimman varastoitavan astian tilavuuden mukainen. Polttoainesäiliöiden tulee olla tyyppihyväksyttyjä polttoaineen varastointiin. Ulos sijoitettavien maanpäällisten polttonestesäiliöiden tulee olla kaksivaippaisia tai varustettu kiinteällä suoja-altaalla tai sijoitettuna suoja-altaaseen siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Sadeveden pääsy suoja-altaaseen tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä tai suoja-altaat tulee varustaa öljynerotuskaivoon johtavalla tyhjennysputkella. Polttonestesäiliöt tulee olla varustettuna ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella. Polttoainesäiliöiden täyttö- ja tankkauspaikat tulee päällystää tiiviillä kemikaaleja läpäisemättömällä pinnoitteella esim. asfalttibetonilla. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Lisäksi polttoainesäiliöiden varustuksen osalta tulee noudattaa Ikaalisten kaupungin ympäristönsuojelumääräyksiä. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi hätäkeskukselle. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Yleinen tarkkailu 23. Lietelannan, kuivikelannan, pesu- ja jätevesien, säilörehun ja säilörehun puristenesteiden säilytystiloja sekä polttonestesäiliöiden ja jätehuoltotilojen kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli

80 80 rakenteissa tai laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava tai rakenteet uusittava. 24. Laitoksella on oltava nimetty vastuuhenkilö, jonka nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Ikaalisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Mikäli vastuuhenkilön nimi/yhteystiedot muuttuvat, on muutoksesta ilmoitettava viipymättä edellä mainituille viranomaisille. 25. Luvanhakijoiden on laadittava yksityiskohtainen suunnitelma lietesäiliöiden vuototilanteiden varalle, jossa on esitetty tarkat toimenpiteet, joilla lietelannan kulkeutuminen ojiin ja vesistöihin estetään mahdollisissa vuototilanteissa. Lisäksi luvanhakijoiden on laadittava yksityiskohtainen suunnitelma, jossa esitetään toimenpiteet lantaa ja säilörehujäämiä sisältävien valumavesien muodostumisen ehkäisemiseksi sekä toimenpiteet puhtaiden valumavesien erillään pitämisestä liete-/kuivikelannan ja säilörehun kuormausalueista. Suunnitelmat on toimitettava tiedoksi Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen valvontaviranomaiselle viimeistään 3 kk ennen toiminnan aloittamista. Lietesäiliöiden tarkkailu vesinäyttein 26. Lietesäiliöiden tarkkailukaivoista tulee ottaa vesinäytteet kerran vuodessa sulan maan aikana joko keväällä tai syksyllä. Vesinäytteistä on määritettävä vähintään kokonaisfosfori (kok P), kokonaistyppi (kok N), biologinen hapenkulutus (BOD7ATU) ja bakteerien määrä (koliformiset bakteeri, e-koliformiset bakteerit, enterokokit). Näytteet tulee analysoida akkreditoidulla tai muulla tarkoitukseen hyväksytyllä menetelmällä. Näytteenottajien tulee olla sertifioituja tai soveltuvan koulutuksen saaneita. Valvontaviranomainen voi tarvittaessa muuttaa näytteenottokertojen määrää, näytteenoton ajankohtia ja määritysvalikoimaa. Vesinäytteiden tarkkailutulokset on toimitettava välittömästi niiden valmistuttua tiedoksi Pirkanmaan ELY-keskuksen valvontaviranomaiselle ja Ikaalisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vesinäytteiden tarkkailutulokset on sisällytettävä myös vuosittaiseen valvontaviranomaiselle toimitettavaan raportointiin. Vesinäytteiden tarkkailutulosten perusteella valvontaviranomainen voi antaa määräyksiä tarvittavista toimenpiteistä. Lanta-analyysit 27. Liete- ja kuivikelannasta tulee tehdä lanta-analyysit liukoisen typen, kokonaistypen ja kokonaisfosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein.

81 81 Kirjanpito ja raportointi 28. Eläinsuojien toiminnasta tulee pitää kirjaa seuraavien asioiden osalta ja niitä koskevat tiedot tulee raportoida vuosittain: eläinten määrä (lypsylehmät, vasikat alle 6 kk) toiminnassa muodostuva lietelannan, kuivikelannan, pesuja jätevesien määrä (m3/vuosi) lietelannan, kuivikelannan, pesu- ja jätevesien toimituspaikat tai vastaanottajat ja ajankohdat kuolleiden eläinten määrä (kpl/vuosi tai t/vuosi), toimituspaikat ja ajankohdat tiedot toiminnassa syntyneistä jätteistä, niiden laadusta ja määrästä sekä toimituspaikoista lanta-analyysien tulokset tiedot häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista uudet tai muuttuneet lietteen/lannan levitykseen käytettävät peltoalat ja sopimukset lupamääräyksen 26 mukaiset vesinäytteiden tarkkailutulokset Toimintaa koskevat tiedot (vuosiraportti) tulee vuosittain helmikuun loppuun mennessä lähettää Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen, ellei valvontaviranomainen toisin määrää. Vuosiraporttitiedot on toimitettava ensisijaisesti ympäristönsuojelun tietojärjestelmään soveltuvassa muodossa. Paras käyttökelpoinen tekniikka 29. Toiminnanharjoittajien tulee olla riittävästi selvillä toimialansa erityisesti ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Erityisesti toiminnanharjoittajien tulee seurata hajupäästöjen vähentämiseen liittyvän parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Häiriö- ja poikkeustilanteet 30. Mahdollisista häiriöistä ja poikkeuksellisista tilanteista, jotka ovat aiheuttaneet tai saattavat aiheuttaa merkittäviä ympäristöhaittoja, on välittömästi ilmoitettava Pirkanmaan ELY-keskuksen valvontaviranomaiselle ja Ikaalisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnanharjoittajien on heti ryhdyttävä toimenpiteisiin haitallisten vaikutusten poistamiseksi tai vähentämiseksi sekä poikkeuksellisten tilanteiden uusiutumisen ehkäisemiseksi.

82 82 Toiminnan muuttaminen ja lopettaminen 31. Toiminnanharjoittajien tulee ilmoittaa eläinsuojien toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmäärään, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä valvontaviranomaiselle. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Toiminnan lopettamisesta on esitettävä myös yksilöity suunnitelma Pirkanmaan ELY-keskuksen valvontaviranomaiselle hyvissä ajoin ennen toiminnan lopettamista. Käyttöönottoilmoitus 32. Toiminnanharjoittajien tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle pihattonavetoiden, vasikkalan, lietesäiliöiden, kuivalantalan, laakasiilojen ja rehuvaraston käyttöönotosta vähintään 30 vrk ennen toiminnan aloittamista. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristönsuojelulain 48 :n 2 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen säännösten vaatimukset. Ympäristönsuojelulain 49 :n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa 1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta 5 :n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua seurausta tai sen vaaraa, 3) :ssä kiellettyä seurausta, 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, tai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Ympäristönsuojelulain 11 :n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, että toiminnasta ei aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja pilaantuminen voidaan ehkäistä. Ympäristönsuojelulain 12 :n mukaan luvanvaraista toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Lisäksi alueella, jolla on voimassa maakuntakaava tai oikeusvaikutteinen yleiskaava, on katsottava, ettei toiminnan sijoittaminen vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen. Ympäristönsuojelulain 52 :n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi muun muassa päästöistä, päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, maaperän ja pohjavesien pilaantumisen ehkäisemisestä,

83 83 jätteistä sekä niiden määrän ja haitallisuuden vähentämisestä sekä toimista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa. Ympäristönsuojelulain 62 :n 1 momentin mukaan luvassa on muun muassa annettava tarpeelliset määräykset päästöjen, toiminnan ja jätehuollon tarkkailusta sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta. Valtioneuvoston asetuksen eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (1250/2014) 4 :n mukaan mm. lannan varastointitilaa ei saa sijoittaa alle 50 metrin etäisyydelle vesistöstä, talousvesikäytöstä olevasta kaivosta tai lähteestä. Luvan myöntämisen ja ratkaisun perustelut Aluehallintovirasto myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisten eläinsuojien toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti, kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Eläinsuojien vähimmäissuositusetäisyyksien laskemisessa on vielä käytettävä kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen mukaisia eläinyksikkökertoimia. Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeessa I/2010 liitteessä 4 on esitetty uusien, talouskeskusten ulkopuolelle rakennettavien kotieläinsuojien vähimmäisetäisyyssuositukset häiriintyvistä kohteista. Ohjeen mukaan vähimmäisetäisyyssuositus häiriintyvästä kohteesta edellyttäisi kyseessä olevan kokoiselta maidontuotantotoiminnalta (4 140 ey) vähintään noin 450 metrin etäisyyttä normaaleissa olosuhteissa ja vaativissa olosuhteissa vähintään noin 520 metrin etäisyyttä. Hakemusta on muutettu alkuperäiseen hakemukseen nähden siten, että pihattonavetoiden, vasikkalan, lietesäiliöiden (4 kpl) ja kuivalantalan sijaintia on muutettu kiinteistöllä Uutela etäämmälle lähimpiin luoteis-, pohjois- ja koillispuolella sijaitseviin naapureiden asuin- ja vapaa-ajanrakennuksiin nähden. Aluehallintovirasto katsoo, että hakemuksen mukainen toiminta ei ole alueella voimassa olevan maakuntakaavan ja Kyrösjärven rantaosayleiskaavan vastainen eivätkä kaavat ole este ympäristöluvan myöntämiselle. Hajuhaittojen vähentämiseksi luvassa on annettu mm. määräykset eläinsuojien yhteyteen rakennettavien lietesäiliöiden täyttämisestä alakautta, lietesäiliöihin lietteen pinnalle lisättävästä kelluvasta katteesta esim. turpeesta, mikäli lietesäiliöiden pinnalle ei muodostu koko lietepinnan peittävää luonnollista lietelannan kuorettumaa, lietteen pumppukaivon kattamisesta betonikannella, kuivalantalan kattamisesta kiinteällä katolla, pihattonavetoiden ja vasikkalan poistoilman johtamisesta ulos katolla sijaitsevien poistoilmahormien kautta, valkuaisruokinnan optimoinnista, suojapuustovyöhykkeen säilyttämisestä ja ylläpitämisestä sekä lietteen/ lannan levittämisestä eläinsuojien lähialueella.

84 84 Kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset, eläinsuojien, lietesäiliöiden, kuivalantalan ja laakasiilojen/rehuvaraston sijaintipaikan ympäristön, niiden sijainnin naapureihin nähden ja eläinsuojien eläinmäärän, toiminta ei todennäköisesti aiheuta kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille. Eläinsuojatoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Ympäristöluvan myöntäminen ei edellytä, että toiminta olisi täysin hajutonta ja haitatonta. Ratkaisussa on otettu huomioon Kokemäenjoen-SaaristomerenSelkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa (vuosiksi ) ja Pirkanmaan vesienhoidon toimenpideohjelmassa (vuosille ) esitettyjä toimenpiteitä lupamääräyksistä 1-9, 12, ja 27 ilmenevällä tavalla. Lupamääräysten perustelut Eläinsuojien, lietesäiliöiden, lantalan ja laakasiilojen rakenteita sekä lannan ja jätevesien varastointia koskevat lupamääräykset 1-6 Lietteen/lannan varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksessa (1250/2014) eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta. Lietteen/lannan, eläinsuojien pesuvesien, säilörehun puristenesteiden ja lietesäiliöiden sadevesien varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Valtioneuvoston asetuksen eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (1250/2014) sekä maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja - ohjeet (MMM-RMO-C4) mukaan lietteen/lannan varastotilojen sekä eläinsuojien pohjarakenteiden tulee olla vesitiivistä materiaalia suorien valumien estämiseksi. Ympäristöluvan mukainen eläinmäärä tuottaa laskennallisesti lietelantaa ,5 m3 vuodessa. Kun otetaan huomioon myös säilörehun puristenesteiden määrä (345 m3/vuosi), maitohuoneen pesuvesien määrä (1 000 m3/vuosi) sekä rakennettavien lietesäiliöiden sadevesimitoitus (1 349,2 m3), on lietteen varastointitilavuustarve m3 vuodessa. Maitohuoneen pesuvesien määrä on otettu huomioon tarvittavassa lietesäiliötilavuudessa, koska kyseessä on korkeatuottoinen maitotila (> kg maitoa/lypsylehmä/vuosi). Toiminnanharjoittaja on esittänyt riittävästi lietelannan, pesuvesien, sadevesien ja säilörehun puristenesteiden varastotilavuutta. Ympäristöluvan mukainen eläinmäärä tuottaa laskennallisesti kuivikelantaa 925 m3 vuodessa. Kuivikelannan laskennassa on otettu huomioon, että poikimakarsinassa pidetään hakemuksen mukaisesti keskimäärin 11 lypsylehmää/viikko. Toiminnanharjoittaja on esittänyt riittävästi kuivikelannan varastointitilavuutta.

85 85 Määräys lietesäiliöiden rakenteiden lujuuden ja kestävyyden selvittämiseksi on annettu pinta- ja pohjavesien pilaantumisen ennaltaehkäisemiseksi. Rakennettavien lietesäiliöiden ja kuivalantalan sekä laakasiilojen kuormausalueiden tulee olla tiivispohjaista materiaalia esim. betonia tai asfalttia pinta- ja pohjavesien pilaantumisen estämiseksi. Eläinsuojien pihaja kulkutiet tulee asfaltoida karttaliitteessä 3 esitetyltä osin valumien estämiseksi pinta- ja pohjavesiin. Pihattonavetan sosiaalitilojen WC-vedet tulee johtaa hakemuksen mukaisesti umpisäiliöön. Umpisäiliöstä jätevedet tulee toimittaa kaupungin jätevedenpuhdistamolle tai laitokseen, jolla on ympäristölupa vastaanottaa niitä. Valvontaviranomainen voi tarvittaessa antaa tarkempia määräyksiä WC-vesien käsittelystä. Eläinsuojan WC-vesien johtaminen käsittelemättöminä lietesäiliöön ja edelleen peltolevitykseen ei ole hyväksyttävää terveyssyistä eikä ympäristön pilaantumisvaaran vuoksi. Lietesäiliöiden ja lantalan vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkastaa varastojen rakenteiden kunto. Lannan ja jätevesien hyödyntämistä koskevat lupamääräykset 7-9 Vaatimus lannan levitykseen tarvittavasta peltopinta-alasta perustuu ympäristöministeriön ohjeeseen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta I/2010. Peltopinta-alatarve on vähintään yksi peltohehtaari 1,3 lypsylehmää kohden ja yksi peltohehtaari 11 vasikkaa (alle 6 kk) kohden. Toiminnanharjoittaja on esittänyt riittävästi peltoa lietteen/lannan levitystä varten ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin ehkäisemiseksi. Toiminnanharjoittajien tulee huomioida lannanlevitysalassa myös toiminnanharjoittajien nykyisiin tilakeskuksiin jäävien nautojen kasvatustoiminnan vaatima lannanlevitysala. Määräys lannanlevityssuunnitelman toimittamisesta on tarpeen, koska lannan levityspellot sijaitsevat etäällä eläinsuojista. Lannanlevityssuunnitelmalla varmistetaan, että lannan tuottaja huolehtii riittävässä määrin siitä, ettei lannan levittämisestä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Toiminnanharjoittajan tulee pitää lannanlevityssuunnitelma ajan tasalla ja ilmoittaa lannan levityksessä tapahtuvista muutoksista valvontaviranomaiselle riittävän ajoissa. Lietteen/lannan peltolevityksessä tulee noudattaa eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta koskevan valtioneuvoston asetuksen (1250/2014) määräyksiä sekä Ikaalisten kaupungin ympäristönsuojelumääräyksiä.

86 86 Haju- ja kärpäshaittojen vähentämistä koskevat lupamääräykset Määräys eläinsuojien yhteyteen rakennettavien lietesäiliöiden täyttämisestä alakautta ja lietteen pumppukaivon kattamisesta betonikannella sekä rakennettavan kuivalantalan kattamisesta kiinteällä katolla (esim. peltikatteella) on tarpeen haju- ja ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi. Mikäli lietesäiliöiden pinnalle ei muodostu koko lietepinnan peittävää luonnollista lietelannan kuorettumaa, tulee lietesäiliöihin lietteen pinnalle lisätä riittävä määrä kelluvaa katetta esim. turvetta haju- ja ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi. Eläinsuojien hajupäästöt laimenevat parhaiten, kun poistoilma johdetaan ulos eläinsuojien katolla sijaitsevien poistoilmahormien kautta. Tutkimusten mukaan eläinsuojan aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan välttää ylimääräisen valkuaisen antamista eläimille. Lietteen/lannan matalampi typpiyhdisteiden määrä voi jossain määrin alentaa mm. haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteiden määrää. Lannan sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuojat viileänä sekä eläinsuojien, lietesäiliöiden, kuivalantalan, laakasiilojen/rehuvaraston ja säilörehun puristenestesäiliön ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. Eläinsuojista alle 500 metrin etäisyydellä olevat pellot sijaitsevat samalla toiminta-alueella eläinsuojien kanssa ja näiden peltojen lannan levityksen ympäristövaikutuksia on teknisen ja toiminnallisen yhteyden vuoksi tarpeen tarkastella eläinsuojatoiminnan ympäristövaikutusten kanssa. Eläinsuojista alle 500 metrin etäisyydellä sijaitsevilla pelloilla lietteen/lannan multaaminen neljän tunnin kuluessa levityksestä on tarpeen hajuhaittojen vähentämiseksi. Kärpäshaittojen vähentäminen ja haittaeläinten torjunta ovat tarpeen mm. asutukselle aiheutuvan viihtyvyyshaitan vähentämiseksi. Määräys suojapuustovyöhykkeen säilyttämisestä ja ylläpitämisestä on tarpeen näköesteellisistä syistä. Lisäksi kapeallakin suojapuustovyöhykkeellä voi olla jonkin verran vaikutusta hajupäästöjen leviämisen estämisessä. Säilörehun ja rehujätteen varastointia koskevat lupamääräykset Määräykset säilörehun ja rehujätteen varastoinnista ja säilörehun puristenesteiden johtamisesta on annettu pinta- ja pohjavesien sekä maaperän pilaantumisen estämiseksi. Jaloittelutarhaa koskeva lupamääräys 18 Mikäli eläinsuojien yhteyteen jatkossa rakennetaan jaloittelutarha, tulee siitä esittää suunnitelma tarkastettavaksi valvontaviranomaiselle valvon-

87 87 nallisista syistä. Jaloittelutarhan pohja- ja reunarakenteet tulee rakentaa vesitiiviistä betonimateriaalista tai muusta vastaavasta vesitiiviistä materiaalista esim. asfalttibetonista pinta- ja pohjavesien pilaantumisen estämiseksi. Meluhaitan vähentämistä koskeva lupamääräys 19 Melulle asetetut raja-arvot vastaavat valtioneuvoston päätöksen (993/1992) melutason ohjearvoja. Määräys lietteen/lannan, eläinten ja rehujen kuljetuksista on annettu liikenteestä aiheutuvien meluhaittojen vähentämiseksi. Jätteitä ja eläinjätteitä koskevat lupamääräykset Jätehuoltoa koskevat määräykset on annettu, koska toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan vaarallisten jätteiden ja muiden jätteiden asianmukaisesta varastoinnista sekä maaperän ja pinta- tai pohjavesien pilaantumisen estämisestä. Toiminnanharjoittajan on myös huolehdittava jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä, kuten vaarallisten jätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyötyjätteiden ja hyötykäyttöön kelpaamattomien jätteiden pitämisestä erillään muista jätteistä ja niiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn. Yhdyskuntajätteestä poikkeavan jätteen kaatopaikkakelpoisuus on selvitettävä kaatopaikoista annetun valtioneuvoston asetuksen mukaisesti. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1069/2009) mukaan eläinten ruhot ja muu eläinjäte on käsiteltävä eläinjätteen poltto- tai käsittelylaitoksessa. Eläinruhojen ja muun eläinjätteen varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu terveys-, ympäristö- ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi. Kemikaalien ja polttonesteiden varastointia koskeva lupamääräys 22 Kemikaalien, öljytuotteiden ja polttonesteiden varastointia koskeva määräys on annettu maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. Toiminnan tarkkailua ja raportointia koskeva lupamääräykset Toiminnan tarkkailua koskeva määräys on annettu toiminnan ympäristövaikutusten ja -riskien vähentämiseksi. Tarkkailemalla säännöllisesti lietteen/lannan, pesu- ja jätevesien, säilörehun ja säilörehun puristenesteiden säilytystilojen rakenteita sekä polttonestesäiliöiden kuntoa voidaan varmistua niiden tiiveydestä ja ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin mahdollisten vuotojen ilmaannuttua. Lietteen/lannan ravinteiden määritys perustuu valtioneuvoston asetukseen eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta. Määräys lietesäiliöiden tarkkai-

88 88 lusta vesinäyttein on tarpeen valvonnallisista syistä. Toiminnasta on edellytetty pidettävän vuosittaista kirjanpitoa valvonnallisista syistä. Määräys yksityiskohtaisen suunnitelman laadinnasta lietesäiliöiden vuototilanteiden varalle sekä suunnitelman toimittamisesta valvontaviranomaiselle on tarpeen pinta- ja pohjavesiin kohdistuvan kuormituksen ehkäisemiseksi. Määräys yksityiskohtaisen suunnitelman laadinnasta, jossa esitetään toimenpiteet lantaa ja säilörehujäämiä sisältävien valumavesien muodostumisen ehkäisemiseksi sekä toimenpiteet puhtaiden valumavesien erillään pitämisestä liete-/kuivikelannan ja säilörehun kuormausalueista sekä suunnitelman toimittamisesta valvontaviranomaiselle on tarpeen pinta- ja pohjavesiin kohdistuvan kuormituksen ehkäisemiseksi. Tarvittaessa ELY-keskus voi kehottaa hakijan toimittamaan kyseisen suunnitelman lupaviranomaiselle käsiteltäväksi. Parasta käyttökelpoista tekniikkaa koskeva lupamääräys 29 Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Häiriö- ja poikkeustilanteita koskeva lupamääräys 30 Ilmoitusvelvollisuus häiriö- ja poikkeustilanteissa on määrätty viranomaisten ja lähiasukkaiden tiedonsaannin varmistamiseksi, valvonnan toteuttamiseksi ja mahdollisesti annettavien viranomaisohjeiden vuoksi. Toiminnan muuttamista ja lopettamista koskeva lupamääräys 31 Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa tarpeen muuttaa. Käyttöönottoilmoitusta koskeva lupamääräys 32 Käyttöönottoilmoitus on määrätty valvonnallisista syistä. Ilmoitus voidaan tehdä joko kirjallisesti tai suullisesti.

89 89 VASTAUS LAUSUNNOISSA, MUISTUTUKSISSA JA MIELIPITEISSÄ ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Vastaus lausuntoihin Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunnossa esille tuotuja asioita on otettu huomioon ratkaisusta ja lupamääräyksistä 1-3, 7, 9-10, 12, 16, 22 ja 25 ilmenevällä tavalla. Ikaalisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen lausunnossa esille tuotuja asioita on otettu huomioon ratkaisusta ja lupamääräyksistä 1-6, 9, 10-14, 19 ja 22 ilmenevällä tavalla. Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyspalveluiden lausunnossa esille tuotuja asioita on otettu huomioon ratkaisusta ja lupamääräyksistä 1-6, 9-14, ja 22 ilmenevällä tavalla. Aluehallintovirasto katsoo, että varavedenjakelun suunnittelu ei kuulu ympäristöluvassa huomioon otettaviin asioihin. Vastaus muistutuksiin ja mielipiteisiin Aluehallintovirasto on päätöksessään ottanut huomioon muistutuksissa ja mielipiteissä esille tuotuja asioita ratkaisusta ja lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Ympäristölupahakemuksen vireilletulosta tiedotetaan kuuluttamalla sen jälkeen, kun lupahakemus on toimitettu lupaviranomaiselle. Ympäristönsuojelulaki ei edellytä tiedotteen asettamista kiinteistölle, jolle ympäristölupaa haetaan. Ympäristölupahakemuksesta on tiedotettu lähettämällä tiedonantokirjeet naapureille noin 700 metrin säteellä rakennettavista eläinsuojista (mitattuna hankealueen keskipisteestä). Lisäksi ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on tiedotettu sanomalehdessä Uutisoiva ja internetissä Aluehallintovirasto katsoo, että ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on tiedotettu riittävästi. Aluehallintovirasto katsoo, että lupahakemuksessa on esitetty riittävät tiedot asian käsittelemiseksi. Aluehallintovirasto ei ole toimivaltainen ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn liittyvissä asioissa vaan ne kuuluvat tässä tapauksessa Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Aluehallintovirasto ei ole myöskään toimivaltainen selvittämään kaavojen luontoselvitysten riittävyyttä. Eläinsuojien vähimmäissuositusetäisyyksien laskemisessa on vielä käytettävä kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen mukaisia eläinyksikkökertoimia. Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeessa I/2010 liitteessä 4 on esitetty uusien, talouskeskusten ulkopuolelle rakennettavien kotieläinsuojien vähimmäisetäisyyssuositukset häiriintyvistä kohteista. Ohjeen mukaan vähimmäisetäisyyssuositus häiriintyvästä kohteesta edellyttäisi kyseessä olevan kokoiselta maidontuotantotoiminnalta (4 140 ey)

90 90 vähintään noin 450 metrin etäisyyttä normaaleissa olosuhteissa ja vaativissa olosuhteissa vähintään noin 520 metrin etäisyyttä. Hakemusta on muutettu alkuperäiseen hakemukseen nähden siten, että pihattonavetoiden, vasikkalan, lietesäiliöiden (4 kpl) ja kuivalantalan sijaintia on muutettu kiinteistöllä Uutela etäämmälle lähimpiin luoteis-, pohjois- ja koillispuolella sijaitseviin naapureiden asuin- ja vapaa-ajanrakennuksiin nähden. Osassa ensimmäisen kuulutusajan aikana jätetyissä muistutuksissa on tuotu esille mm. sijoituspaikan siirtäminen kiinteistöllä. Ympäristölupa koskee ainoastaan eläinsuojia ja niiden välittömässä läheisyydessä olevia lietesäiliöitä/lantalaa, toiminnassa tarvittavia muita rakenteita sekä niiden välittömässä läheisyydessä olevia lannanlevityspeltoja. Eläinsuojista alle 500 metrin etäisyydellä olevat lannanlevityspellot sijaitsevat samalla toiminta-alueella eläinsuojien kanssa ja näiden peltojen lannan levityksen ympäristövaikutuksia on teknisen ja toiminnallisen yhteyden vuoksi tarpeen tarkastella eläinsuojatoiminnan ympäristövaikutusten kanssa. Valtioneuvoston asetuksen eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (1250/2014) 4 :n mukaan mm. lannan varastointitilaa ei saa sijoittaa alle 50 metrin etäisyydelle vesistöstä, talousvesikäytöstä olevasta kaivosta tai lähteestä. Aluehallintovirasto katsoo, että hakemuksen mukainen toiminta ei ole alueella voimassa olevan maakuntakaavan ja Kyrösjärven rantaosayleiskaavan vastainen eivätkä kaavat ole este ympäristöluvan myöntämiselle. Ikaalisten kaupungin kaavoitusviranomainen on lausunnossaan todennut, että alueella on voimassa hyväksytty oikeusvaikutteinen osayleiskaava. Kaavassa alue on maa- ja metsätalousalueena M. Suunnittelualueella ei ole kaavaa vireillä. Suunniteltu hanke ei vaikeuta yleiskaavan toteutumista. Valtioneuvoston asetuksen eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (1250/2014) ja Ympäristöministeriön ohjeen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 1/2010 mukaan eläinsuojien pohjarakenteiden ja lietteen/lannan varastotilojen tulee olla vesitiivistä materiaalia ja betonin tulee täyttää maa- ja metsätalousministeriön lujuus- ja säänkestovaatimukset (MMM-RMO-C4). Kyseinen asetus ja ohjeet eivät edellytä lietesäiliöiltä mielipiteessä esille tuotua kaksoiskuorirakennetta. Lupamääräyksissä 1-6 on annettu määräyksiä mm. lietelannan/kuivikelannan ja pesuvesien varastoinnista vesitiiviistä materiaalia olevissa lietesäiliöissä ja kuivalantalassa, säilörehun puristenesteiden varastoinnista vesitiiviistä materiaalia olevassa umpisäiliössä/lietesäiliöissä, tarvittavasta 12 kk:n varastointitilavuutta vastaavasta lietelannan/kuivikelannan varastointitilavuudesta, eläinsuojien pohjara-

91 91 kenteista ja lietesäiliöiden/kuivalantalan ja laakasiilojen/rehuvaraston rakenteista, lietesäiliöiden, kuivalantalan ja laakasiilojen kuormausalueista, eläinsuojien piha- ja kulkuteistä sekä pihattonavetan sosiaalitilojen wcvesien johtamisesta vesitiivistä materiaalia olevaan umpisäiliöön. Lisäksi on annettu määräys asentaa rakennettavien lietesäiliöiden ympärille lietesäiliöiden pohjatason alapuolelle salaojaputkistot, jotka johdetaan tarkkailukaivoon. Lupamääräyksessä 3 on annettu määräys, että luvanhakijoiden tulee varmistaa hyvissä ajoin ennen rakennustoimenpiteisiin ryhtymistä pätevältä rakennesuunnittelijalta ja kaupungin rakennusvalvontaviranomaiselta, että lietesäiliöiden rakenteet täyttävät vaadittavan lujuuden ja kestävyyden lietelannan varastoimiseksi, lisäksi tulee varmistaa maaperän kantavuus lietesäiliöiden suunnitellulla rakennuspaikalla ja lietesäiliöt tulee rakentaa valmistajan tai muun pätevän rakennesuunnittelijan piirustusten ja rakennusselostusten mukaan. Kyseiset määräykset on annettu pinta- ja pohjavesien pilaantumisen estämiseksi. Ympäristöministeriön ohjeen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 1/2010 mukaan maitohuoneen pesuvedet voidaan johtaa lietesäiliöön ja hyödyntää pelloilla lannoitteena. Yleisenä käytäntönä on maitohuoneen pesuvesien johtaminen lietesäiliöihin. Maitohuoneen pesuvesien käsittely esim. tilakohtaisessa panospuhdistamossa ei ole ongelmatonta, koska käsittelyprosessien toimivuudessa on esiintynyt ongelmia. Määräyksissä on annettu määräykset säilörehun varastoinnista ja puristenesteiden johtamisesta. Määräyksissä 23 ja 25 on annettu määräys toiminnan tarkkailusta, yksityiskohtaisen suunnitelman laatimisesta mahdollisten lietesäiliöiden vuototilanteiden varalle ja yksityiskohtaisen suunnitelman laatimisesta, jossa esitetään toimenpiteet lantaa ja säilörehujäämiä sisältävien valumavesien muodostumisen ehkäisemiseksi sekä toimenpiteet puhtaiden valumavesien erillään pitämisestä liete/kuivikelannan ja säilörehun kuormausalueista. Määräyksessä 26 on annettu määräys lietesäiliöiden tarkkailusta vesinäyttein. Kyseiset määräykset on annettu valvonnallisista syistä sekä pinta- ja pohjavesien pilaantumisen estämiseksi. Hajuhaittojen vähentämiseksi luvassa on annettu mm. määräykset eläinsuojien yhteyteen rakennettavien lietesäiliöiden täyttämisestä alakautta, lietesäiliöihin lietteen pinnalle lisättävästä kelluvasta katteesta esim. turpeesta, mikäli lietesäiliöiden pinnalle ei muodostu koko lietepinnan peittävää luonnollista lietelannan kuorettumaa, lietteen pumppukaivon kattamisesta betonikannella, kuivalantalan kattamisesta kiinteällä katolla, pihattonavetoiden ja vasikkalan poistoilman johtamisesta ulos katolla sijaitsevien poistoilmahormien kautta, valkuaisruokinnan optimoinnista, suojapuustovyöhykkeen säilyttämisestä ja ylläpitämisestä sekä lietteen/ lannan levittämisestä eläinsuojien lähialueella. Valtioneuvoston asetuksen eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (1250/2014) mukaan kelluvaksi katteeksi katsotaan naudan lietelanta silloin, kun se on kuorettunut. Lupa-

92 92 määräyksessä 10 on annettu määräys, että lietesäiliöihin lietteen pinnalle tulee lisätä kelluvaa katetta, mikäli lietesäiliöiden pinnalle ei muodostu koko lietepinnan peittävää luonnollista lietelannan kuorettumaa. Aluehallintovirasto katsoo, että kyseinen määräys on riittävä hajuhaittojen vähentämiseksi, kun otetaan huomioon suojaetäisyydet lähimpiin naapureiden asuin- ja vapaa-ajanrakennuksiin. Hakemuksessa ei ole esitetty rakennettavaksi tai otettavaksi käyttöön etälietesäiliöitä. Ratkaisussa on katsottu, että hakemuksessa esitetyt rakennettavat lietesäiliöt voidaan toteuttaa rakennettavien eläinsuojien yhteyteen. Etälietesäiliöt eivät vähennä eläinsuojissa muodostuvan lietelannan kuljetuskertojen määrää. Ratkaisussa on katsottu myös, että hakemuksessa esitetyt laakasiilot voidaan toteuttaa rakennettavien eläinsuojien yhteyteen. Rakennettaviin eläinsuojiin tulee luonnollinen ilmanvaihto. Eläinsuojien osalta, minkään tuotantosuunnan osalta, ympäristöluvissa ei ole velvoitettu tähän mennessä poistoilman käsittelyä Suomessa mm. menetelmiin liittyvien soveltuvuus- ja toimivuusongelmien vuoksi. Ympäristönsuojelulain mukaan parhaalla käyttökelpoisella tekniikalla tarkoitetaan mm. mahdollisimman tehokkaita ja kehittyneitä, teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisia tuotanto- ja puhdistusmenetelmiä, joilla voidaan ehkäistä toiminnan aiheuttama ympäristön pilaantuminen tai tehokkaimmin vähentää sitä. Tekniikka on teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoista silloin, kun se on saatavissa käyttöön yleisesti ja sitä voidaan soveltaa asianomaisella toiminnan alalla kohtuullisin kustannuksin. Kyseessä ei ole myöskään direktiivilaitos, jota koskisi julkaistujen siipikarjan ja sikojen tehokasvatusta koskevat BAT-päätelmät. Aluehallintovirasto katsoo, että pääsääntöisesti lietekuilujen jäähdytysjärjestelmiä on käytössä sikalarakennuksissa. Aluehallintoviraston tiedossa ei ole navettarakennuksia, joissa olisi käytössä lietekuilujen jäähdytysjärjestelmä. Rakennettaviin pihattonavetoihin ei ole suunniteltu myöskään sellaisia lietekuiluja, joihin lietekuilujen jäähdytysjärjestelmä voitaisiin asentaa. Määräys 19 on annettu toiminnasta aiheutuvan ja lietteen/lannan, rehun ja eläinten kuljetuksista aiheutuvien meluhaittojen vähentämiseksi. Määräyksessä on annettu määräys, että pääsääntöisesti lietteen/lannan, eläinten ja rehujen kuljetukseen liittyvä liikenne tilakeskusalueelle ja tilakeskusalueelta pois tulee tapahtua asemapiirrokseen merkityn Luhalahdentien liittymän kautta. Hakemuksessa on esitetty viikot ja kuormamäärät, jolloin lietelantaa ajetaan. Päätöksessä ei ole annettu määräystä lietelannan ajoviikoista, koska lietteen ajo ja levitys ovat riippuvaisia vallitsevista sääolosuhteista. Lupamääräyksessä 7 on annettu määräys vaadittavasta lannanlevitysalasta. Lupamääräyksessä 9 on annettu määräys liete- ja kuivikelannan levityssuunnitelman laadinnasta, koska lannanlevityspellot sijaitsevat

93 93 pääosin etäällä eläinsuojista. Eläinsuojista alle 500 metrin etäisyydellä olevat pellot sijaitsevat samalla toiminta-alueella eläinsuojien kanssa ja näiden peltojen lannan levityksen ympäristövaikutuksia on teknisen ja toiminnallisen yhteyden vuoksi tarpeen tarkastella eläinsuojatoiminnan ympäristövaikutusten kanssa. Lupamääräyksessä 12 on annettu määräys muualle kuin kasvustoon levitettävän lietteen/lannan multaamisesta alle 500 metrin etäisyydellä eläinsuojista sijaitsevilla peltolohkoilla sekä lietelannan levittämisestä ensisijaisesti sijoittavalla tai multaavalla levittimellä. Liete- ja kuivikelannan, pesuvesien ja puristenesteiden kuormauksesta ja kuljetuksesta on annettu lupamääräys 8. Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (1250/2014) ei edellytä lietelannan käsittelyä ennen peltoon levitystä. Lupahakemuksen mukaan rakennettaviin eläinsuojiin sijoittuvia eläimiä ei laidunneta. Lupahakemuksessa ei ole esitetty myöskään jaloittelutarhan rakentamista. Lupamääräyksessä 18 on annettu kuitenkin määräys jaloittelutarhasta, mikäli jaloittelutarha jatkossa rakennettaisiin. Kuolleiden eläinten varastoinnista ja toimittamisesta ympäristöluvan omaavaan laitokseen käsiteltäväksi on annettu määräys 21. Lupamääräyksessä 30 on annettu määräys mahdollisista häiriöistä ja poikkeuksellisista tilanteista ilmoittamisesta valvontaviranomaiselle. Lupamääräyksessä 31 on annettu määräys toiminnassa tapahtuvista muutoksista ilmoittamisesta valvontaviranomaiselle sekä yksilöidyn suunnitelman toimittamisesta valvontaviranomaiselle toiminnan lopettamisesta. Luvanhakijat ovat vastineessaan todenneet, että maidon lämmöntalteenottojärjestelmä otetaan käyttöön ja että sähkökatkojen varalle on käytössä aggregaatti. Ratkaisussa on otettu huomioon Kokemäenjoen-SaaristomerenSelkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa (vuosiksi ) ja Pirkanmaan vesienhoidon toimenpideohjelmassa (vuosille ) esitettyjä toimenpiteitä lupamääräyksistä 1-9, 12, ja 27 ilmenevällä tavalla. Luvan myöntämisedellytyksiä tutkittaessa on selvitetty, että ympäristönsuojelulain 11 :n mukaisia vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja ei sijaitse lähialueella siten, että hankkeesta ei muodostuisi luvanhakijalle kokonaan uutta hanketta. Aluehallintovirasto katsoo, että ympäristönsuojelulaki ei edellytä luontoselvityksen laatimista tässä tapauksessa. Ympäristönsuojelulaki ei edellytä määräämään ympäristöluvassa lupamääräysten tarkistamishakemuksen tekemistä tietyssä määräajassa. Lupamääräyksen 31 mukaan toiminnalle on haettava uusi ympäristölupa, mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee.

94 94 Tässä tapauksessa on katsottu, että määräystä maavallin rakentamisesta ei ole tarpeen antaa. Aluehallintovirasto toteaa, että tiestön kuntoon, hoitoon ja turvallisuuteen liittyvät asiat, alueen aitaamiseen ja kiinteistöjen arvon alenemiseen liittyvät asiat eivät kuulu ympäristöluvassa huomioon otettaviin asioihin. Myöskään vesijohtoveden riittävyyteen ja laatuun liittyvät asiat eivät kuulu ympäristöluvassa huomioon otettaviin asioihin. Ympäristönsuojelulain mukaisessa ympäristölupaprosessissa voidaan käsitellä ja ratkaista vain toiminnasta johtuvasta vesistön pilaantumisesta aiheutuvien vahinkojen mahdollinen korvaaminen. Hakemuksen mukaisesta toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu vesistön tai pohjaveden pilaantumista. Jos myöhemmin ilmenee, että tällaista vahinkoa kuitenkin aiheutuisi, voi korvausta vahingosta, jota ympäristölupaa myönnettäessä ei ole ennakoitu, vaatia valtion ympäristölupaviranomaiselle tehtävällä hakemuksella. Suojaetäisyyksien mittaukset perustuvat Maanmittauslaitoksen kiinteistötietopalvelun karttaohjelmaan. AA ja BB:n muistutus on otettu huomioon lupamääräyksessä 4, jossa on määrätty, että rakennettavien lietesäiliöiden ja kuivalantalan sekä eläinsuojien yhteyteen tulevien kuivikelannan kuormausalueiden tulee olla tiivispohjaista materiaalia esim. betonia tai asfalttia, joilta lietelanta/kuivikelanta on poistettava välittömästi lietteen/lannan kuormauksen päätyttyä. Myös laakasiilojen kuormausalue on määrätty tiivispohjaisesta materiaalista esim. betonista tai asfaltista. Kuormausalueet on pidettävä hyvässä ja siistissä kunnossa siten, että lantaa ja rehujäämiä sisältävien valumavesien muodostuminen estetään sekä valumat pinta- ja pohjavesiin voidaan estää. CC:n vapaa-ajan rakennukseen etäisyys on noin 820 metriä rakennettavista eläinsuojista, noin 920 metriä rakennettavista lietesäiliöistä/lantalasta ja noin 780 metriä rakennettavista laakasiiloista. Aluehallintovirasto katsoo, että suojaetäisyydet muistuttajan vapaaajanrakennukseen ovat riittävät, kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. DD:n vapaa-ajan rakennukseen etäisyys on noin 960 metriä rakennettavista eläinsuojista, noin 1 km rakennettavista lietesäiliöistä/lantalasta ja noin 920 metriä rakennettavista laakasiiloista. Aluehallintovirasto katsoo, että suojaetäisyydet muistuttajan vapaa-ajanrakennukseen ovat riittävät, kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. EE:n ei ole mielipiteessään ilmoittanut omistavansa kiinteistöä toiminnan vaikutusalueella. Mielipiteessä ilmoitetun osoitetiedon perusteella mielipiteen jättäjän asuinrakennukseen etäisyys on noin 6,4 km rakennettavista eläinsuojista. Aluehallintovirasto katsoo, että suojaetäisyys on riittävä.

95 95 FF:n vapaa-ajan rakennukseen etäisyys on noin 930 metriä rakennettavista eläinsuojista, noin 1 km rakennettavista lietesäiliöistä/lantalasta ja noin 910 metriä rakennettavista laakasiiloista. Aluehallintovirasto katsoo, että suojaetäisyydet muistuttajan vapaa-ajanrakennukseen ovat riittävät, kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. GG:n vapaa-ajan rakennukseen etäisyys on noin 710 metriä rakennettavista eläinsuojista, noin 780 metriä rakennettavista lietesäiliöistä/lantalasta ja noin 740 metriä rakennettavista laakasiiloista. Aluehallintovirasto katsoo, että suojaetäisyydet muistuttajan vapaaajanrakennukseen ovat riittävät, kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Antibioottien käyttö lääkkeeksi ei kuulu ympäristöluvassa huomioon otettaviin asioihin. HH:n asuinrakennukseen etäisyys on noin 1,1 km rakennettavista eläinsuojista, noin 1,2 km rakennettavista lietesäiliöistä/lantalasta ja noin 1 km rakennettavista laakasiiloista. Aluehallintovirasto katsoo, että suojaetäisyydet muistuttajan asuinrakennukseen ovat riittävät, kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. NN:n asuinrakennukseen etäisyys on noin 1,1 km rakennettavista eläinsuojista, noin 1,2 km rakennettavista lietesäiliöistä/lantalasta ja noin 1 km rakennettavista laakasiiloista. Aluehallintovirasto katsoo, että suojaetäisyydet muistuttajan asuinrakennukseen ovat riittävät, kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. II ei ole mielipiteessään ilmoittanut, minkä kiinteistön hän omistaa toiminnan vaikutusalueella, mutta on todennut toimivansa kesäasukkaana noin 1 km:n päässä suunnitellusta maitotilasta Mertalammen läheisyydessä. Mielipiteen mukaan hänen vanhempansa asuvat noin 800 metrin päässä suunnitellusta tilasta. Aluehallintovirasto katsoo, että suojaetäisyydet ovat riittävät, kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. JJ ja KK:n asuinrakennukseen etäisyys on noin noin 710 metriä rakennettavasta vasikkalasta, noin 750 metriä rakennettavista pihattonavetoista, noin 870 metriä rakennettavista lietesäiliöistä/lantalasta ja noin 590 metriä rakennettavista laakasiiloista. Aluehallintovirasto katsoo, että suojaetäisyydet muistuttajien asuinrakennukseen ovat riittävät, kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. LL:n muistutuksessa mainittujen osoitetietojen mukaan muistuttajan asuinrakennukseen etäisyys on noin 710 metriä rakennettavasta vasikkalasta, noin 750 metriä rakennettavista pihattonavetoista, noin 870 metriä rakennettavista lietesäiliöistä/lantalasta ja noin 590 metriä rakennettavista laakasiiloista. Aluehallintovirasto katsoo, että suojaetäisyydet muistuttajan asuinrakennukseen ovat riittävät, kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Muistutuksessa todetaan mm. myös, että muutama vuosi ostetulle tontille on valmistumassa työtilat ja seuraavaksi oli

96 96 tarkoitus alkaa rakentamaan taloa. Muistutuksessa mainitun kiinteistön rajaan etäisyys on noin 750 metriä rakennettavista pihattonavetoista/vasikkalasta, noin 620 metriä rakennettavista laakasiiloista ja noin 900 metriä rakennettavista lietesäiliöistä/lantalasta. Aluehallintovirasto katsoo, että suojaetäisyydet kyseisen kiinteistön rajalle ovat riittävät, kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. MM:n muistutuksessa todetaan mm, että muutama vuosi ostetulle tontille on valmistumassa työtilat ja seuraavaksi oli tarkoitus alkaa rakentamaan taloa. Muistutuksessa mainitun kiinteistön rajaan etäisyys on noin 750 metriä rakennettavista pihattonavetoista/vasikkalasta, noin 620 metriä rakennettavista laakasiiloista ja noin 900 metriä rakennettavista lietesäiliöistä/lantalasta. Aluehallintovirasto katsoo, että suojaetäisyydet kyseisen kiinteistön rajalle ovat riittävät, kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. OO:n asuinrakennukseen etäisyys on noin 1,3 km rakennettavista eläinsuojista, noin 1,1 km rakennettavista lietesäiliöistä/lantalasta ja noin 1,5 km rakennettavista laakasiiloista. Aluehallintovirasto katsoo, että suojaetäisyydet muistuttajan asuinrakennukseen ovat riittävät, kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. PP:n muistutuksen mukaan hän omistaa vapaa-ajan rakennuksen, joka sijaitsee noin 2,8 km:n etäisyydellä rakennettavista eläinsuojista ja lietesäiliöistä/lantalasta. Aluehallintovirasto katsoo, että suojaetäisyydet muistuttajan kiinteistöön ovat riittävät, kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. QQ:n muistutuksen mukaan hän omistaa vapaa-ajan rakennuksen, joka muistutuksessa mainitun osoitetiedon mukaan sijaitsee noin 2,4 km:n etäisyydellä rakennettavista eläinsuojista ja lietesäiliöistä/lantalasta. Aluehallintovirasto katsoo, että suojaetäisyydet muistuttajan kiinteistöön ovat riittävät, kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Suomen luonnonsuojeluliitto, Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry:n mielipiteessä esille tuotuja asioita on otettu huomioon lupamääräyksistä 7, 9 ja 12 ilmenevällä tavalla. Eläinsuojista alle 500 metrin etäisyydellä olevat pellot sijaitsevat samalla toiminta-alueella eläinsuojien kanssa ja näiden peltojen lannan levityksen ympäristövaikutuksia on teknisen ja toiminnallisen yhteyden vuoksi tarpeen tarkastella eläinsuojatoiminnan ympäristövaikutusten kanssa. Lupamääräyksessä 9 on annettu määräys liete- ja kuivikelannan levityssuunnitelman laadinnasta, koska lannanlevityspellot sijaitsevat pääosin etäällä eläinsuojista. Edellä mainitun ja päätöksen perusteluissa mainittujen seikkojen perusteella aluehallintovirasto katsoo, että eläinsuojatoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamää-

97 97 räyksiä noudatetaan. Ympäristöluvan myöntäminen ei edellytä, että toiminta olisi täysin hajutonta ja haitatonta. LUVAN VOIMASSAOLO Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta ympäristölupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on lainvoimainen. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 11, 12, 16-17, 27, 48-49, 52, 53, 58, 62, 70, 170, , 198 Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta 1, 11-15, 23 Laki eräistä naapuruussuhteista 17 Jätelaki 8, 13, 29, 72, 118, 121, 122 Valtioneuvoston asetus jätteistä 4, 7-9, 24 Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (1250/2014) LISÄKSI ON OTETTU HUOMIOON Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMMRMO-C4) Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 1/2010 Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1069/2009) ja sen täytäntöönpanosta annettu komission asetus (142/2011)

98 98 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu euroa. Lasku lähetetään myöhemmin valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Ympäristönsuojelulain 205 :n mukaan ympäristöluvan käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Aluehallintovirastojen maksuista vuonna 2017 annetun valtioneuvoston asetuksen (1353/2016) liitteen maksutaulukon mukaan hakemuksen mukaisen eläinsuojan lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on euroa. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla Vaasassa sekä sanomalehdessä Uutisoiva. Aluehallintovirasto tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla Ikaalisten kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Päätös on lisäksi luettavissa JAKELU Päätös, sähköisesti Hakijalle Tiedoksi, sähköisesti Ikaalisten kaupunginhallitus Ikaalisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Ikaalisten kaupungin terveydensuojeluviranomainen Ikaalisten kaupungin kaavoitusviranomainen Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Asianosaiset, joille on annettu erikseen tieto ympäristölupahakemuksesta sekä muistutuksia/mielipiteitä jättäneet.

99 99 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. LIITTEET 1) Sijaintikartta 2) Asemapiirros 3) Karttaliite 4) Valitusosoitus Mikaela Rudnäs Maarit Vuorela Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Mikaela Rudnäs ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Maarit Vuorela. Asiakirja on hyväksytty sähköisesti. Merkintä sähköisestä hyväksymisestä on asiakirjan viimeisellä sivulla.

100 100 SIJAINTIKARTTA LIITE 1

101 101 ASEMAPIIRROS LIITE 2

102 102 LIITE 3