Keskipohjola -komitea Mittnordenkommittén

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Keskipohjola -komitea Mittnordenkommittén"

Transkriptio

1 Keskipohjola -komitea Mittnordenkommittén Vuosikertomus/Årsberättelse 2005

2 Sisältö PUHEENJOHTAJAKAUDEN VAIHTUESSA (Martti Ahokas)...3 KESKIPOHJOLAN ALUE...4 KESKIPOHJOLAN VUOSIKERTOMUS TYÖRYHMIEN RAPORTIT ProMidNord WP1 Strategiatyö...7 & SÖT hanke (Sundsvall, Östersund, Trondheim)...8 Ympäristötyöryhmä/ProMidNord WP2...9 Energiatyöryhmä&ProMidNord WP Nuorisotyöryhmä/ProMidNord WP Kulttuurityöryhmä/ProMidNord WP MUU PROJEKTITOIMINTA...15 TALOUS...16 Innehåll VID ORDFÖRANDEBYTET (Martti Ahokas)...17 MITTNORDENREGIONEN...18 MITTNORDENKOMMITTÉNS ÅRSBERÄTTELSE RAPPORTER FRÅN ARBETSGRUPPER ProMidNord WP1 Strategiarbetet...21 & SÖT projekt (Sundsvall, Östersund, Trondheim)...22 Miljöarbetsgruppen/ProMidNord WP Energiarbetsgruppen&ProMidNord WP Uppväxtgruppen/ProMidNord WP Kulturgruppen/ProMidNord WP ÖVRIG PROJEKTVERKSAMHET...29 EKONOMI...30 Toimituskunta/Redaktion: Virpi Heikkinen & Eeva-Liisa Koivumäki Taitto/Layout: Juuso Huhtala Painosmäärä/Upplaga: 1000 kpl Paperi/Papper: Edixion 170 g/120 g Paino/Tryckning: ER-Paino Oy 2

3 Puheenjohtajakauden vaihtuessa Keskipohjolakomitea on toiminut reilun neljännesvuosisadan. Vuotta 2004 voi komitean aseman ja toiminnan sisällön kannalta pitää käänteentekevänä: tuolloin saatiin yhteisponnistuksin päätös huomattavasta EU:n ja siihen liittyvästä kansallisesta rahoituksesta yhteismäärältään 3.3 M. Erityinen kiitos tästä on osoitettava Västernorrlannin maakäräjille, joka toimi muiden osallisten puolesta pääpartnerina. Tunnemme hankkeen nimellä ProMidNord - Kestävä Kehitys Keskipohjolassa. Olemme yhteisesti sopineet, että ProMidNordissa asiasisältö muodostuu neljästä korista: lapset ja nuoret & kasvatus, energia, ympäristö ja kulttuuri. Tulevaisuuden kannalta olennaisinta on, että olemme tässä yhteydessä päättäneet uudistaa maaherra Kalevi Kivistön vuonna 1996 valmistuneet ansiokkaat toimintastrategiat vastaamaan muuttuneita olosuhteita. Tämä vaativa tehtävä on uskottu Björn Sandalin kokeneelle puheenjohtajuudelle ja Christer Nylénin tunnustusta saaneille kokoonjuoksutaidoille. Vuosi 2005 oli ProMidNordin ensimmäinen täyden toiminnan vuosi. Hankkeen mittavuus ja monisäikeisyys on itse asiassa vasta nyt valjennut, että rahoittavia osapuolia on yhteensä 26 kolmessa eri maassa. Tämä on jo nyt aiheuttanut harmaita hiuksia niille, jotka ovat vastuussa kokonaisuuden vetämisestä ja toimintojen yhteensovittamisesta. Kuluneena toimintavuonna olemme haarukoineet mahdollisuuksiamme luoda joidenkin toimintojen osalta yhteistoimintaketjua, eräänlaista strategista allianssia menestyäksemme kansainvälisessä kilpailussa, joka ulottuu kouriintuntuvasti myös kuntien ja maakuntien toimissa. Tähän työhön on lastattu kovia odotuksia nyt alkavalle Jämtlannin puheenjohtajakaudelle ja ProMidNord hankkeen toiselle täydelle toimintavuodelle. Työ vaatii kärsivällisyyttä ja pieniä askeleita, mutta samalla tinkimätöntä päättäväisyyttä. Keskipohjola yhteistyö ei olisi mitään ilman henkilöitä, jotka käytännössä valmistelevat asioita ja pistävät niitä sitten täytäntöön. Valmisteluryhmä on tällöin A ja O: olette kaikki toimineet ansiokkaasti ja tehokkaasti. Erityisesti on tässä yhteydessä syytä nimeltä mainiten kiittää vuosikymmenten mittaisesta tulisieluisesta yhteispohjoismaisesta työstä Lennart Backlundia, Rolf Vestvikiä ja Sten Jonssonia, jotka jättävät nyt valmisteluryhmän siirtyäkseen toisiin tuliasemiin. Samaten kiitän komitean kansliapäällikkönä toiminutta ja alue-edustaja Eeva-Liisa Koivumäkeä sekä Jerker Johnssonia, jotka myös ovat siirtymässä toisiin tehtäviin. Jyväskylä Martti Ahokas komitean puheenjohtaja Joiltakin osin hakesuunnitelmaa ei ole noudatettu. Jokainen pienikin lipsuminen yhteisesti sovituissa aikatauluissa johtaa ongelmien kertautumiseen ja ylimääräiseen työtaakkaan niillä, jotka ovat viivästyksiin vähiten syyllisiä. Yli neljännesvuosisadan mittaisen yhteistoimintahistorian aikana olemme oppineet toistemme kulttuureista, että kukin meistä hoitaa sovitut asiat oikea-aikaisesti ja täsmällisesti, mutta kielivaikeuksia siedetään. Näistä yksinkertaisista pelisäännöistä ei sallita poikkeusta. Jo yksin tässä on opittu paljon: kansainvälisen menestyvän ja laadukkaan toimijan tuntee siitä, että se toteuttaa sen, mitä lupaa.

4 Keskipohjolan alue - Pohjolan Vihreä Vyöhyke Keskipohjolan alue ulottuu Atlantin valtamereltä Norjan tunturien yli Ruotsiin, sieltä Pohjanmeren yli Suomen rannikolle ja rannikolta aina Keski-Suomeen ja Etelä- Savoon asti. Keskipohjolan yhteistyötoiminta perustuu verkostoon, johon kuuluvat seuraavat alueet: Norjassa: Pohjois- ja Etelä-Trøndelag Ruotsissa: Jämtlandin ja Västernorrlandin läänit Suomessa: Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Suomen ja Etelä-Savon maakunnat Yhteensä n. 1,5 miljoonaa asukasta Alueiden välisellä yhteistyöllä on pitkät perinteet. Vuodesta 1977 yhteistyö on kanavoitunut Keskipohjolatoimikunnan poliittisena verkostotoimintana. Keskipohjolatoimikunta on alusta lähtien pyrkinyt edistämään alueiden välistä yhteistoimintaa. Toimintaa rahoitetaan Pohjoismaiden Ministerineuvoston alueyhteistyörahastosta sekä verkostoon kuuluvien alueiden jäsenmaksuilla. Visiomme on: Keskipohjolayhteistyö on yhteiskuntakehityksen veturi, jonka taustalla on historiallinen ja kulttuurinen yhteenkuuluvuus sekä yhteinen kiinnostus alueiden kehittämiseen. Haluamme Hyödyntää alueen ympäristö- ja energiaosaamista elinkeinoelämän ja yhteiskuntakehityksen tarpeisiin Kehittää itä-länsi liikenneväylää koko alueella Kehittää aktiivista yhteistyötä ja yhteenkuuluvuutta kulttuurin ja kasvatuksen alalla Keskipohjolan vuosikertomus 2005 Vuosi 2005 oli toinen vuosi jolloin Keski-Suomen liitto toimi Keskipohjola-komitean puheenjohtajana, jona jatkoi Keski-Suomen liiton kehittämisjohtaja Martti Ahokas. Valmisteluryhmän ja ProMidNord hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana sekä komitean kansliapäällikkönä toimi edelleen projektipäällikkö Eeva- Liisa Koivumäki Jyväskylän seudun Kehittämisyhtiö Jykes Oy:stä. Komiteasihteerinä jatkoi Virpi Heikkinen. Keski-Suomen kanslian osalta haluamme kiittää kaikkia hyvästä yhteistyöstä kuluneiden vuosien aikana ja toivotamme innostusta Keskipohjola -työhön jatkossakin. Eeva-Liisa Koivumäki & Virpi Heikkinen Vuonna 2005 Keskipohjola työtä leimasi vahvasti komitean hankealoite Interreg IIIB ohjelmassa ProMidNord - Kestävä kehitys Keskipohjolassa. Hankkeen merkittävyyttä Keskipohjolan toiminnalle ei voi väheksyä, sillä hanke merkitsi aiempaan verrattuna moninkertaista panostusta yhteistyöhön. Vuonna 2005 toteutettiin jo miltei kaikkia alahankkeita. Nämä selostetaan tarkemmin tässä vuosikertomuksessa. Vuoden lopussa komitean puheenjohtajuus luovutettiin Keski-Suomesta Jämtlantiin kaudeksi

5 Keskipohjola-komitea Keskipohjola-komitean kevätkokous 2005 pidettiin toukokuuta Etelä-Tröndelagissa Rörosin kaivoskaupungissa. Kokous käsitteli mm. ProMidNord hanketta ja sen merkitystä Keskipohjola toiminnalle: hankkeessa tehtävät selvitykset ja tapahtumat tukevat Keskipohjola-komitean asettamia tavoitteita ja toiminnan linjauksia Keskipohjola yhteistyölle ja alueen kehittämiseen. Komitea keskusteli vilkkaasti komitean poliittisen päätöksentekijöiden roolista ja toiminnasta nykyisellään ja tulevaisuudessa. Yhtä mieltä oltiin siitä, että komitean tulee aktivoitua näkyvämpään ja kantaaottavampaan rooliin esim. energia- ja ympäristöasioissa. Koska komitean toiminnan volyymi on ProMidNord - hankkeen myötä moninkertaistunut, myös tulevien Interreg -ohjelmien hyväksikäyttö on erittäin suositeltava tapa rahoittaa toimintaa, komitea ohjeistaa. Yhteydet ja raportointi Pohjoismaiden Ministerineuvoston sekä muiden raja-alueiden suuntaan on pidettävä aktiivisena Keskipohjola haluaa jatkossakin kuulua pohjoismaisten raja-alueiden perheeseen. Syyskokous puolestaan järjestettiin 30. lokakuuta 2005 Vaasassa Pohjanmaan liiton isännöimänä. Kokouksessa kuultiin mm. selostukset ja esitykset ProMidNord hankkeessa tehtävästä strategiatyöstä, jossa päämääränä on luoda yhteinen Keskipohjola strategia. Strategiassa on tarkoitus koota kaikkien alueiden strategioiden pohjalta alueiden ominaispiirteitä ja tavoitteita sekä yhteisiä ongelmia ja haasteita, joihin strategian avulla voitaisiin jatkossa paneutua. Kannanotto ylikansallisten ohjelmien sisältöön Lisäksi Keskipohjola-komiteassa valmisteltiin vuoden aikana yhteiskirjelmä - Keskipohjolan alueen profiilia nostaen - ylikansallisten toimien sisällöstä, sovellettavasta alueesta ja muista mahdollisista toimista, joihin ylikansallisten ohjelmien toteuttamisessa tulisi ryhtyä. Kunkin maan poliittiset edustajat allekirjoittivat kirjelmän ja se lähetettiin kunkin maan (NOR, SWE, FIN) kansallisille hallituksille sekä EU:n Komissiolle. Kaiken kaikkiaan komitea on käsitellyt 33 asiaa vuoden 2005 kuluessa. Syyskokouksessa komitean puheenjohtajuus luovutettiin Keski-Suomesta Jämtlantiin kaudeksi Valmisteluryhmä Valmisteluryhmä on pitänyt kertomusvuonna seitsemän kokousta joista neljä puhelinkokousta. Käsiteltävänä oli kaikkiaan 45 asiaa. Valmisteluryhmä osallistui kiinteästi myös Interreg-hankkeen toteuttamiseen ja työn valvomiseen hankkeen ohjausryhmän ominaisuudessa. ProMidNord Ohjausryhmä Komitean valmisteluryhmä muodostaa myös ProMid- Nord hankkeen ohjausryhmän ytimen. Edustettuina ohjausryhmässä ovat myös SÖT-kunnat. Ohjausryhmä kokoontui kertomusvuonna kaksi kertaa, eli jokaisen hankkeen Milestonen (puolivuotisjakson) päätteeksi. Ohjausryhmän tehtävänä on valvoa ja ohjata että hanketta toteutetaan aikataulussa hankesuunnitelmien mukaan. Kanslian toiminta Kanslia on yhdessä puheenjohtaja-alueen kanssa halunnut mm. vahvistaa yhteistyötä Pohjoismaiden Ministerineuvoston sihteeristön kanssa sekä muiden raja-alueorganisaatioiden kanssa sekä osallistunut Ministerineuvoston aluepoliittisen osaston järjestämiin raja-aluefoorumeihin. Kanslia on vastannut paitsi komitean viestinnästä, myös ollut vahvasti mukana ProMidNord hankkeen viestinnässä, joissa molemmissa on edelleen haluttu korostaa kaikkia kielialueita palvelevien materiaalien tuottamista. Komitean Internet-sivuja on edelleen uudistettu ja päivitetty ja sivuista on ruotsin-, suomen ja englanninkieliset versiot. 5

6 Tiedottamistoimia täydennetään pari kertaa vuodessa ilmestyvillä Uutiskirjeillä, joissa valaistaan paitsi komitean toimintaa kerrotaan myös ProMidNord hankkeessa tehtävästä työstä. Uutiskirjeiden kohderyhmäjakelu on ollut laajaa ja niistä tehdään aina sekä ruotsin että suomenkieliset versiot. Yhteistyöryhmille ja medialle on toimitettu lisäksi vuoden aikana tiedotteita komitean ja hankkeen ajankohtaisista asioista. Kanslian tehtävissä on entisestään korostunut tietopalvelu-toiminta eli kanslia on antanut tietoa niin komitean tekemästä kuin myös yleisesti tehtävästä pohjoismaisesta rajaaluetyöstä sekä koordinoinut ProMidNord hankkeessa toteutettavaa työtä erityisesti Suomen puolella. Hanketyötä on toteutettu tiiviissä yhteistyössä hankkeessa Leadpartnerina toimivan Västernorrlannin maakäräjien, projektipäälliköiden sekä komitean eri valmistelu- ja työryhmien kesken. WP-projektipäälliköt toimivat myös vastaavien työryhmien puheenjohtajina, lukuun ottamatta kulttuurityöryhmää, jossa ryhmän puheenjohtajana toimii ryhmästä valittu henkilö. Lisätietoja hankkeesta: Keskipohjolan työryhmät Keskipohjola yhteistyössä toimii tätä nykyä viisi eri työryhmää: energia-, kulttuuri-, ympäristö- ja nuorisotyöryhmät sekä uutena strategiseen työhön perustetut työryhmät. Työryhmien jäsenet suunnittelevat ja toteuttavat yhdessä ProMidNord hankkeeseen nimettyjen WP-projektipäälliköiden kanssa pääasiassa kyseisen hankkeen sisältöjä. Työryhmien vetäjät esittelevät oman toimintansa v.2005 myöhemmin tässä vuosikertomuksessa. ProMidNord hankkeen projektijohto ja vastuuhenkilöt ProMidNord hankkeessa tehtävään työhön on nimetty omat projektipäälliköt ja vuoden 2005 aikana vastuuhenkilöt vaihtuivat osittain, mutta seuraavin kokoonpanoin jatkettiin vuoden 2005 lopussa: Christer Nylen, ProMidNord -projektipäällikkö, Västernorrlannin maakäräjät Ilona Novak, talouspäällikkö, Västernorrlannin maakäräjät Karl-Erik Lockner, Västernorrlannin lääninhallitus, WP1 projektipäällikkö Timo Lehtonen, Etelä-Savon maakuntaliitto, WP2- projektipäällikkö Pauliina Uusi-Penttilä, Jyväskylän Teknologiakeskus Oy, WP3 projektipäällikkö Karen Havdal, Etelä-Tröndelagin fylkeskommune, WP4 projektipäällikkö Rolf Vestvik & Clas Rönning, Pohjois-Tröndelagin fylkeskommune, WP5 projektipäällikkö 6

7 WP1 raportti ProMidNord Makroalue ja strategiatyö Toiminta v ProMidNord hankkeen ensimmäisessä työpaketissa (nk. WP1) suunnitellaan mm. toimintoja ja selvityksiä käsitteen Makroalue tiimoilta sekä työstetään uutta yhteistä kehittämisstrategiaa Keskipohjolalle. Osiossa työskennellään viiden alahankkeen parissa: strategia, instituutiorakentaminen, SÖT&URBNET kaupunkiverkostot sekä markkinointi. MNRSTRAT Kehittämisstrategia Keskisen Norjan, Ruotsin ja Suomen kahdeksan aluetta ovat tehneet yhteistyötä yli 25 vuoden ajan, mutta ovat tänä päivänä suurten yhteisten haasteiden edessä. ProMidNord hankkeessa on aloitettu pitkäjänteinen työ Keskipohjolan Kehittämisstrategian luomiseksi. Jokaisen alueen omat tulevaisuuden suunnitelmat ja strategiat luovat pohjan työlle, jossa pohditaan mm. Millaisia alueellisia toimenpiteitä voidaan toteuttaa koko Keskipohjola alueella, jotta ne hyödyttävät kaikkia? Mitkä ovat eri alueiden vahvuudet? Miten voimme Keskipohjolassa parhaiten valjastaa nämä vahvuudet? Millaista osaamista millä aloilla Keskipohjolasta löytyy? Voimmeko kehittää yhteistyötä näillä osaamisen alueilla tullaksemme vahvemmiksi? Alueiden omia tavoitteita, strategioita ja alueellisia kehittämissuunnitelmia alettiin koota vuoden 2005 aikana. Strategian ensimmäisiä luonnosta esiteltiin keväällä 2005 jossa otettiin esille mm. alueiden yhteisiä piirteitä. Strategiatyön luonnetta on tarkennettu vuoden aikana ja työtä varten on perustettu kaksi työryhmää: poliittinen strategiaryhmä sekä alueiden virkamiehistä koostuva työryhmä. Strategia ja uusi kehittämissuunnitelma liittyvät kiinteästi yhteen ja tavoitteena on saada työ valmiiksi syksyllä Keskipohjola-komitean asemaa organisaationa (nk. insituutiorakentaminen) on pohdittu ja vuonna 2005 esiteltiin ensimmäinen ehdotus tulevasta organisaatiomallista. URBNET on Keskipohjolan kaupunkien kehittämisverkosto. SÖT hanke toimii kaupunkiyhteistyön pilottiprojektina ja siitä saadut kokemukset tulevat toimimaan tämän nk. jatketun kaupunkiverkoston URBNETin pohjana ja innoituksena. Tavoitteena on, että Keskipohjola-alueen suomalaiset nk. keskuskaupungit eli Mikkeli, Jyväskylä, Seinäjoki ja Vaasa olisivat mukana verkostossa. Verkoston käynnistämisen ensimmäinen kokoontuminen järjestettiin lokakuussa 2005 Jyväskylässä. Tavoitteena on, että URBNET tulee olemaan tärkeä osa tulevaa makroalueellista kehittämisstrategiaa. Verkoston luomisen tavoitteena on kokemusten- ja tietojenvaihto kaupunkien välillä sekä vastaavien kaupunkiverkostojen hyvien esimerkkien hakeminen Euroopasta. Aloitusseminaari Seinäjoella huhtikuussa 2005 Seinäjoelle kokoontui huhtikuuta alueellisesta kilpailukyvystä ja aluekehittämisestä kiinnostunut n. 60 hengen joukko Norjasta, Ruotsista ja Suomesta. Kahden seminaaripäivän aikana kuultiin useita suomalaisia ja ruotsalaisia asiantuntijoita aluekehittämisen aloilta sekä vaihdettiin kokemuksia valtioiden välisestä yhteistyöstä Itämeren alueella. Päivien aikana Keskipohjolan yhteistyöverkosto sai positiivisen alun ja vastaanoton. Seminaari oli ensimmäinen laatuaan seminaarisarjassa, jossa pohditaan yhteisiä kehittämiskysymyksiä. Markkinointi Kansainvälistä hankkeen markkinointia varten tehtiin englanninkielinen nk. roll-up, jossa ProMidNord hanketta esitellään. Lisäksi hankkeesta tehtiin esite ja Internet-sivut uudistettiin, samoin kuin hankkeen logo. Hankkeen eri toimintoja esitellään säännöllisesti hankkeen kotisivuilla sekä Uutiskirjeissä. Pohjolan Vihreä Viikko -nimisen kiertuehankkeen suunnittelu aloitettiin vuoden lopussa. Karl Erik Lockner WP1 -projektipäällikkö 7 Keskipohjolan kaupunkiverkostot: SÖT ja URBNET SÖT yhteistyö Sundsvallin, Östersundin ja Trondheimin kaupunkien välillä esitellään myöhemmin tässä kappaleessa.

8 SÖT osahanke: kaupunkiyhteistyö Sundsvallin, Östersundin ja Trondheimin välillä SÖT yhteistyö rakentuu kolmen pääteeman varaan: 1. alueellinen kehittäminen/strategia 2. opiskelijakaupungin kehittäminen ja 3. ympäristötekijät huomioiva liikenne 1. Alueellinen strategiatyöryhmä Yhteisen nk. SÖT strategian ensimmäinen luonnos: Eurofutures, jolta strategian ensimmäinen osa työ tilattiin, esitteli tuotettua materiaalia SÖT johdon kokouksessa toukokuun puolivälissä 2005 Trondheimissa. Selvityksessä SÖT alueita kuvattiin niiden omien kehittämis- ja kasvuohjelmien pohjilta, ja apuna käytettiin vertailun mahdollistavia indikaattoreita. Selvityksessä tarkasteltiin mm. kaupunkien roolia omien alueidensa vetureina, tietopääomaa, työmatkaliikennettä, elinkeinorakennetta, asukas- sekä työllisyyslukuja. Jokainen kunta on paitsi keskustellut, myös esitellyt ja jakanut tehdyn selvityksen tuloksia. Selvitys oli oleellisessa roolissa myös SÖT konferenssissa 16. syyskuuta ja alusti tuolloin järjestettävien workshoppien keskusteluja. Selvitystä ja kaupunkiverkostoyhteistyötä käsiteltiin myös Trondheimissa St Olavs-konferenssissa Stjørdal Workshopit osoittivat, että kolme ehdotettua panostusaluetta kulttuuri ja elämys, koulutus ja osaaminen sekä infrastruktuuri ja liikenne olivat ne teemat, jotka voisivat sisältyä yhteiseen strategiaan. Konferenssin jälkeen kaikki kolme kuntaa ovat koonneet näkökantoja alueidensa toimijoilta teemoihin liittyen. Tarkoituksena on löytää kuntien väliselle yhteistyölle yhteisiä tavoitteita, strategioita ja toimintoja. Strategiatyöryhmä on lisäksi selvitellyt mahdollisuutta käyttää aiempia selvityksiä apuna työssä sekä pohtinut tarvetta teettää täydentäviä selvityksiä. SÖT-kunnissa; toimintamuotona esim. alueelliset työmarkkinapäivät Toimintasuunnitelman teko: sisältöinä mm. asunnonsaannin vakuutus ja mahdollisia liikkumisetuisuuksia 3. Ympäristötekijät huomioiva liikennetyö Hankkeen sisältö: kokemustenvaihtoa, tietokannat, videoneuvottelut ja vertailevat indikaattorit. Tavoitteena on mm. laajentaa videoneuvottelujen käyttömahdollisuuksia vaihtoehtoisena kokousmuotona - säästää niin aikaa kuin ympäristöä ja kustannuksiakin. Kaupunkikohtaisesti kyseeseen tulevat seuraavat asiat: Trondheim: yhteissijoittamishanke, pyörätieverkosto, yhtenäiset tiemaksujärjestelmät Sundsvall: Kimppakyydit, yhteiskäyttöisten autojen varausjärjestelmä (nk. bilpool) Östersund: mm. kansainvälisen Liikkujan ja Autottoman viikon toiminta, ympäristöystävällinen autoilu yleensä. Kokoustoiminta Hankkeen johdon ja strategiatyöryhmän kokoukset on yhdistetty. SÖT-johdon kokous Trondheimissa; SÖT konferenssi Östersundissa. Sähköposti ollut pääasiallinen yhteydenpitoväline. Puhelinkokouksia 31/8, 2/11, 24/11 ja 15/12. Kaikista kokouksista on tehty muistiot. Helén Lundahl SÖT -projektipäällikkö 2. Opiskelijakaupunki-työryhmä Vuoden 2005 ja kevään 2006 painopisteet: SÖT kaupunkien markkinointi uusille opiskelijoille, niin ulkomaisille kuin oman maankin mahdollisille tuleville opiskelijoille Vahvistaa opiskelijoiden ja työelämän/ elinkeinoelämän välistä suhdetta, tavoitteena saada yhä suurempi osa valmistuneista pysymään 8

9 WP2 raportti ProMidNord-hanke & Ympäristötyön Toimintakertomus 2005 Hanketyö on käynnistynyt ja edennyt kaikilta osin hankesuunnitelman mukaisesti. Suomen maakunnista ja Ruotsin Västernorrlannista on valmiina ympäristö- ja energia-alan osaajien tietokanta. Tietokannassa on mukana noin 600 organisaatiota ja yritystä. Tietokanta julkaistaan Keskipohjolan kotisivuilla vuoden 2006 helmikuun aikana. ProMidNord - hankkeen, Jykes Oy:n sekä Etelä-Savon ja Keski-Suomen TE- keskusten ja ympäristökeskusten sekä Etelä-Savon kauppakamarin ja Keski-Suomen yrittäjät ry:n yhteistyönä on kehitetty pk-yrityksiä palveleva kevennetty ympäristöjärjestelmä EcoStart. EcoStart otetaan kevään 2006 aikana käyttöön 5-6 TEkeskuksen alueella ja tuotteelle pyritään saamaan valtakunnallinen status vuoden 2007 loppuun mennessä. Ekotehokkuus matkailussa -osahankkeessa pyritään parantamaan Keskipohjolan maakuntien uimahallien materiaali- ja energiatehokkuutta. Pääkohteena olevassa Jyväskylän AaltoAlvarissa toteutetaan Motiva Oy:n mallin mukainen energiakatselmus ja muissa kevyemmät energiakatsastukset. Lisäksi kaikki kohteet käyvät läpi EcoStart- konseptin mukaisesti ympäristöasiansa ja laativat ympäristöohjelman tavoitteineen ja toimenpide-ehdotuksineen. Hankkeen aloituskokous pidettiin syyskuun puolivälissä Jyväskylässä ja ensimmäiset katselmukset on tehty Jyväskylän lisäksi Seinäjoen uimahallissa. Jämtlannissa vertailukohteena on Åren kylpylä. Lisäksi Åressa selvitetään mahdollisuuksia parantaa laskettelurinteiden lumetusjärjestelmän ekotehokkuutta. teki syyskuussa opintomatkan Tanskan Kalundborgiin. Jämtlannissa ekoteollisuuspuiston kohdealueena on Odenskogin teollisuusalue. Sekä ekotehokkuus matkailussa - hankkeen että ekoteollisuuspuistohankkeen vetovastuu on mikkeliläisellä Rejlers Oy:llä. EcoStudies- osiossa Helsingin yliopiston Ruralia - instituutti on jatkanut kansainvälisen luomukoulutusohjelman suunnittelua yhteistyössä pohjoismaisten toimijoiden, erityisesti Jämtlannissa ja Västernorrlannissa toimivan Mittuniversitetin kanssa. Hankkeen ohjausryhmä piti kokouksensa Östersundissa ja Mikkelissä/Rantasalmella. Toimintavuoden aikana järjestettyihin tilaisuuksiin ja tapaamisiin on osallistunut n. 330 henkilöä. Hankkeen tuloksia on esitelty sekä valtakunnan että maakunnan TV-lähetyksessä, maakuntaradioissa ja lehdistössä. Timo Lehtonen WP2 projektipäällikkö Etelä-Savon maakuntaliitto 9 Rantasalmen asemanseudun teollisuusalue valittiin Suomen ensimmäisen suunnitellun ekoteollisuuspuiston kohdealueeksi. Alueen yrityksistä viidessä on toteutettu EcoStart- ympäristöjärjestelmän mukaiset peruskatselmukset, järjestetty puutoimialan koulutustilaisuus sekä alueen ympäristöpolitiikan laadintaa valmistellut tilaisuus. Ekoteollisuuspuistolle on laadittu alustava tiedotussuunnitelma ja lisäksi on valmistunut laaja taustaraportti teollisesta ekologiasta ja ekoteollisuuspuistoista maailmalla. Raportti julkistetaan maaliskuussa 2006 Rantasalmella pidettävässä ekoteollisuuspuisto-seminaarissa. Ekoteollisuuspuisto-hankkeen ohjausryhmä

10 WP3 raportti ProMidNord & Energiatyöryhmä VUOSIKERTOMUS 2005 Toimintasuunnitelman mukaisesti Keskipohjola-komitean energiatyöryhmä keskittyy toiminnassaan seuraaviin osa-alueisiin: Energiatehokkuus Uudistuvien energialähteiden käytön lisääminen Maakaasun tuleva rooli Keskipohjolassa Energia ympäristö kierrätys Ryhmän työ perustuu tiedon- ja kokemusten jakamiseen sekä elinkeino- ja markkinakehittämiseen. Vuonna 2005 työryhmän toiminta oli edelleen panostusta komitean Interreg IIIB hankkeen (ProMidNord) energia-osion toteuttamiseen. Projektissa työryhmän norjalaiset jäsenet ovat partnereina ja vastaavasti suomalaiset ja ruotsalaiset jäsenet ovat alihankkijan roolissa. Hankeosion vastuuhenkilöksi nimettiin Jyväskylän Teknologiakeskuksesta Pauliina Uusi-Penttilä, joka aloitti työssään Hän edusti työryhmää myös hankkeen ohjausryhmän kokouksissa. Kuluneen vuoden aikana työryhmä kokoontui yhteensä kaksi kertaa ( ja ). Toiminta v Päätavoitteena ProMidNord hankkeen energiatyössä on lisätä uusiutuvan energian käyttöä sekä suosia tehokasta energiankulutusta, vähentää fossiilipolttoaineiden käyttöä alueella sekä vähentää hiilidioksidipäästöjä. Näitä toteutetaan neljän alahankkeen kautta. järjestettiin useampia tilaisuuksia eri alueilla aiheesta, mm. energiansäästöviikkojen yhteydessä. Aktiviteetti 3: uusi direktiivi rakennusten energiatehokkuudesta V voimaan astuva energiadirektiivi EPBD (Energy Performance for Buildings Directive) tulee tuomaan mukanaan liiketoimintamahdollisuuksia mm. konsulteille, katsastajille ja kiinteistönvälittäjille. Siksi on tärkeää, että näitä ryhmiä informoidaan direktiivin voimaantulon edellä ja aikoihin. Rakennusten määrä ja volyymi Keskipohjola -alueilla selvitetään. Direktiivin tiimoilta järjestettiin vuoden 2005 aikana seminaareja ja tietoiskuja kohderyhmille eri alueilla Keskipohjolassa, mutta koska direktiivin kansalliset tulkinnat ovat vielä kesken, informointi on voinut olla vain alustavaa. Aktiviteetti 4: kestävä kehitys liikenteessä Aktiviteetti tullaan toteuttamaan yhteistyössä SÖT hankkeen kanssa. Vuoden 2006 aikana kartoitetaan ja kootaan liikenteen kestävän kehityksen aloitteet ja hankkeet; määritetään alan toimijat, kartoitetaan toiminnan vaikeudet/esteet sekä kootaan toiminnan hyviä esimerkkejä. Keväällä 2007 aiheesta järjestetään oma workshop. Pauliina Uusi-Penttilä WP3-projektipäällikkö Jyväskylän Teknologiakeskus Oy Aktiviteetti 1: yhteinen energia-agenda Vuonna 2005 aloitettiin olemassa olevien johtavien energiadokumenttien, kuten Agenda 21 ja muiden energiasuunnitelmien kokoaminen niin paikalliselta, alueelliselta kuin kansalliseltakin tasolta. Näiden pohjilta muodostetaan yhteinen energiajulistus, joka liitetään osaksi yleistä Keskipohjola strategiaa. Alueellisten energiatasetutkimusten päivitys on aloitettu eri alueilla ja energia-alasta Keskipohjolassa kootaan yhteinen esitys. Esim. Jämtlannissa päivitettiin ja tehtiin energiatasetutkimus. Aktiviteetti 2: energiatietouden lisääminen Tavoitteena on lisääntynyt energiatietous niin päättäjien, yritysten kuin yleisönkin joukoissa sekä korostaa kestävyyttä päätöksenteon tekijänä. Vuonna

11 WP4 Youth, Regional Development and Democracy Toimintakertomus 2005 ProMidNord-hankkeen keskeiset teemat ovat: Ympäristö ja kestävä kehitys Alueen taloudellinen kehittäminen Kulttuuriyhteistyö 11 Nuorisotyöryhmä on lisäksi asettanut omat painotuksensa: Demokratia ja vaikuttaminen Yhteiskuntaosallistuminen Alueellinen yhteenkuuluminen Lisääntynyt tieto pohjoismaisista naapureista Edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi työryhmä aikoo järjestää opintoretkiä ja nuorisoseminaareja työskennellä koululuokkavaihdon toteuttamiseksi Keskipohjola -alueiden koulujen välillä (ikäryhmässä 16-19v.) Työryhmän toiminnassa v on korostunut työryhmätoiminnan muotojen vakiintuminen sekä työryhmän tehtävien, tavoitteiden ja budjettivastuun määrittely. Lisäksi nimenomaan nuoret on haluttu sitouttaa hankkeen toimintaan. Työryhmällä on ollut kolme kokousta: helmikuuta Sundsvallissa, puhelinkokous 10. kesäkuuta ja kokous 22. syyskuuta Arlandalla, Tukholmassa. Nuorisosta koostuvalla nuorisoryhmällä on tärkeä rooli, aikuisten alue-edustajien/työryhmän ohella, hankkeen toimintojen toteuttamisessa. Nuorisoryhmä koostuu kahdesta aktiivisesta, yhteiskuntavaikuttamisesta kiinnostuneesta nuoresta per alue. Nuorisoryhmän ja varsinaisen työryhmän kokoukset on yhdistetty. 6 aluetta on osallistunut hankeosion toimintaan alusta asti: Pohjois- ja Etelä-Trøndelag, Jämtlanti, Västernorrlanti, Keski-Suomi ja Etelä-Savo. Etelä- Pohjanmaa tuli toimintaan mukaan vuoden 2005 aikana. Yunation ensimmäinen Keskipohjolan nuorisoseminaari Noin 140 nuorta Keskipohjolan alueelta Norjasta, Ruotsista ja Suomesta kokoontuivat Söråkeriin Sundsvalliin marraskuuta Yunation oli ensimmäinen kolmesta nuorisoseminaarista, joita järjestetään Keskipohjola-komitean ProMidNord hankkeessa. Tapahtuma kulki nimellä Demokratia ja identiteetti, ja sen osallistujat olivat pääasiassa vuotiaita nuoria aikuisia. Västernorrlannin ja Jämtlannin nuorisoryhmäläiset vastasivat päivien ohjelmasta. Tapahtuma järjestettiin Söråkerin Kansaintalolla Folkets Husissa, talon henkilökunnan ja muiden nuorten suosiollisella avulla ja työllä. Ohjelma sisälsi mielenkiintoisia luentoja mm. aiheista itsetunto, alueellinen suunnittelu ja demokratia. Lisäksi nuoret saivat osallistua erilaisiin workshoppeihin, kuunnella musiikkia, katsella elokuvia sekä ottaa osaa useisiin luoviin kulttuuripitoisiin toimintoihin. Koko ohjelman tarkoituksena oli korostaa valinnanvapautta demokratia teeman mukaisesti, kaikki saivat vapaasti valita mihin ohjelmiin halusivat osallistua. Tapahtuman päättymisen jälkeen tehty kysely osoitti, että kaikki osallistujat olivat pääosin tyytyväisiä päivien ohjelmaan. Yunationia arvioidessa tulee selvästi ilmi kuinka suuri tarve järjestää tällaisia tapahtumia on ollut, ei vain maiden välillä, vaan ennen kaikkea alueen ihmisten välillä. Järjestäjät toivoivat, että osallistujat veivät mukanaan paitsi mahtavan kokemuksen, myös uusia kysymyksiä: Mitä demokratia merkitsee minulle, Mitä voimme nuorina aikuisina tehdä luodaksemme itsellemme vaikuttamismahdollisuuksia oman työn ja toiminnan kautta. Toiminnan tavoite eli nuorten elinehtojen tarkastelu sekä kokemusten- ja tietojen vaihto onnistui erinomaisesti Yunationissa. Seuraavaksi on Suomen vuoro toimia tapahtuman isäntänä: teemana tuolloin on Ympäristö. Päivien suunnittelu aloitettiin loppuvuodesta 2005 ja ne järjestetään elokuussa 2006 Rantasalmella, Etelä-Savossa. Norjan seminaari järjestetään puolestaan vuoden 2007 alussa aiheesta Yrittäjyys.

12 Koululuokkavaihto Hankkeessa on tavoitteeksi asetettu n. 750 oppilaan osallistuminen koululuokkavaihtoon toiminta-ajan eli kolmen vuoden aikana Vierailujen kesto yleensä 2-3 päivää. Kaikki alueen koulut ja oppilaitokset voivat etsiä vaihtopartneria Keskipohjolan eri alueilta sekä hakea rahoitusta vaihdon kustannuksiin. Hankkeesta vaihtokumppanin etsimisessä avustetaan, mutta koulujen täytyy itse huolehtia käytännön seikoista, eli sopia yksityiskohdista ja ohjelmasta yhteistyökoulun kanssa, organisoida matkat jne. Vuoden 2005 aikana 127 oppilasta on muodossa tai toisessa osallistunut koululuokkavaihtoon. Osa vaihdoista toteutettiin Yunation nuorisotapahtuman yhteydessä, ja siihen osallistui luokkia useilta Keskipohjola alueilta. Muu vaihtotoiminta on tapahtunut pääasiassa Etelä- Tröndelagin ja Jämtlannin välillä. Yhteistyö muiden työryhmien kanssa Nuorisotyöryhmä on kiinnostunut yhteistyöstä mm. Keskipohjolan Nuorten Kulttuuripalkinnon jakamisessa sekä muiden ProMidNord hankkeen osioiden kanssa. Mm. Yunationissa tätä toteutettiin esittelemällä nuorille parhaillaan työstettävänä olevaa uutta Keskipohjolan strategian luonnosta, MNRSTRATia. Ylipäätään on kiinnostavaa nähdä miten nyt luotu nuorisoverkosto nivoutuu muihin hankkeen toimintoihin, ja niin että Keskipohjolan ja ProMidNord hankkeen asioihin saadaan entistä enemmän nuorisonäkökulmaa. Karen Havdal WP4 projektipäällikkö Etelä-Tröndelagin fylkeskommune 12

13 Keskipohjola-komitean kulttuurityöryhmä & ProMidNord hankkeen WP5 Toimintakertomus 2005 Yleistä Kulttuuriyhteistyö on tärkeä osa Keskipohjola-komitean toimintaa ja tavoitteena on toteuttaa kulttuurialoitteita joilla edistetään positiivista yhteiskuntakehitystä Keskipohjolassa. Kulttuurityötä leimasi vuonna 2005 vahvasti ne toiminnot ja hankkeet, jotka sisältyvät komitean Interreg IIIB -rahoitteiseen ProMidNord hankkeeseen. Vastuut eri kulttuuriosahankkeista on jaettu eri alueiden kesken: vuonna 2005 Pohjanmaan liitto vastasi Vaasan Artistifoorumista, Västernorrlannin maakäräjät vastasi Design-hankkeesta Sundsvallissa (tämä hanke jatkui vuodelle 2006). Pohjois-Tröndelag valmisteli hanketta Pohjolan Vihreä Teatteri hanketta, syksyn aikana toteutettiin työkirja sekä käsikirjoitus, hankkeeseen osallistuvien ryhmien käyttöön. Muut alueet ovat myös aloitelleet omien tulevien vastuuhankkeidensa suunnittelun. Vuosittaiset Keskipohjolan Kulttuuripäivät eivät sisälly ProMidNord hankkeeseen, vaan ne rahoitetaan Keskipohjola-komitean tuella. Vuonna 2005 Etelä- Pohjanmaan liitto vastasi kulttuuripäivien järjestelyistä ja teemana oli kansanmusiikki Keskipohjolassa. Samassa yhteydessä jaettiin Keskipohjolan Kulttuuripalkinnot. Kulttuurityöryhmän tehtävänä on ollut kulttuuritapahtumien ja aloitteiden suunnittelu ja toteutus. Työryhmä toimii myös ProMidNord hankkeen kulttuuriosion ohjausryhmänä. Osallistujat olivat nuoria kansanmuusikkoja ikäluokasta vuotta. Tavoitteena tapahtumalla oli: tarjota korkeatasoiset ja ohjelmaltaan monipuoliset kulttuuripäivät kulttuurivaihtoa kansanmusiikin nuorten ja vetäjien välillä Keskipohjolassa kansanmusiikkitapahtumien lisääntynyt yhteistyö Keskipohjolassa, ja yhteistyön jatkuminen myös itse tapahtuman jälkeen julkisuutta Keskipohjolan kansanmusiikille Yleisölukuja: Kokonaisyleisömäärä Speleissä oli n henkilöä. Konserttisarja Keskipohjola soi sekä pääjuhla kokosivat n henkilön yleisön. Nuoret Keskipohjolan kansanmuusikot esiintyivät myös muissa tilaisuuksissa, soittaen mm. nk. pelikammarissa, olutteltassa, non-stop lavoilla sekä lukuisissa vapaamuotoisissa tilaisuuksissa. Tällöin heidän yleisömääränsä nousee useisiin tuhansiin ihmisiin. Keskipohjolan Kulttuuripalkinnot 2005 Keskipohjolan Kulttuuripalkinto (arvo ) myönnettiin kansanmusiikkiyhtye Väkkärälle (Ähtäri, Etelä- Pohjanmaa). Keskipohjola-komitean Nuorten ja lasten Kulttuuripalkinto (arvo ) myönnettiin Eteläpohjalaiset Spelit ry:lle. Kokoustoiminta Työryhmällä on vuoden 2005 aikana ollut seuraavat kokoukset: Helsinki , Tukholma , puhelinkokous ja Vaasa Keskipohjolan Kulttuuripäivät Etelä-Pohjanmaan liitto vastasi kulttuuripäivien järjestelyistä v. 2005, teemana oli Kansanmusiikki. Tapahtuma toteutettiin samanaikaisesti Eteläpohjalaisten Spelien aikoihin Teuvalla heinäkuuta 2005.

14 PROMIDNORD Hankkeen kulttuuriosiossa (WP5:ssä) toteutettiin seuraavia osahankkeita: Keskipohjolan Artistifoorumi Pohjanmaan liitto vastasi Keskipohjolan Artistifoorumin toteuttamisesta lokakuuta Vaasassa järjestetyn tapahtuman teemana oli Keskipohjolan kulttuuriidentiteetti. Osallistujina oli festarijärjestäjiä ja taitelijoita koko Keskipohjolan alueelta. Graafinen suunnittelu Västernorrlanniin maakäräjät vastasi design-hankkeen toteuttamisesta. Tapahtuma käsitti suuren näyttelyn, joka oli esillä Sundsvallin museossa Näyttelyyn osallistui mainostoimistoja ja graafisia suunnittelijoita koko Keskipohjolan alueelta. Näyttely esitteli julisteita, tavaramerkkejä ja logoja, typografiaa sekä pakkaussuunnittelua. Tapahtuma päättyi seminaariin Mittuniversitetillä Pohjolan Vihreä Teatteri Pohjois-Trøndelagin fylkeskommune käynnisti teatterihankkeen Pohjolan Vihreä Teatteri valmistelut. Hanke on kaksitahoinen, jossa ensimmäisessä osassa tavoitteena on tuottaa teatteriesitys ja toisessa osallistujat kokoontuvat yhteisille teatterifestareille. Tavoitteena on saada nuoret tuottamaan näytelmä joka käsittelee luonnon ja ympäristön suojelua. Dramaatikko Rasmus Rhode kirjoitti projektiin työkirjan ja käsikirjoituksen nimeltä Intiaanimetsä. Työryhmä Etelä-Trøndelag: Rådgiver Knut Wik; varajäsen Konsulent Gørill Holte Pohjois-Trøndelag; Fylkeskultursjef Ragnhild Kvalø; varajäsen Spesialrådgiver Rolf Vestvik Jämtland: Kulturchef Mikael Cederberg; varajäsen Kultursekretær Leif Olsson (Mikael Cederberg jäi pois ryhmästä kesällä 2005) Västernorrland: Kultursekretær Kiki Hammarstrøm; varajäsen Kulturchef Christer Rytterskog Pohjanmaa: Kulttuuripäällikkö Vivan Lygdbäck; varajäsen Kulttuuripäällikkö Heimo Salomaa. Etelä-Pohjanmaa: Kultturipäällikkö Marjatta Eväsoja Keski-Suomi: Toiminnanjohtaja Kirsi Lajunen Etelä-Savo: Pääsihteeri Risto Kekarinen; varajäsen Kulttuuripäällikkö Outi Rantasuo Mikael Cederberg toimi ryhmän puheenjohtajana kesään 2005 saakka. Vivan Lygdbäck valittiin ryhmän uudeksi puheenjohtajaksi kesäkuussa Rolf Vestvik on toiminut työryhmän sihteerinä sekä ProMidNord hankkeen Kulttuuriosion (WP5) projektipäällikkönä saakka. Huhtikuu 2006 Rolf Vestvik sihteeri Pohjolan Vihreä Viikko Tämän kiertuehankkeen valmistelut aloitettiin syksyllä 2005 perustamalla omat asiantuntijatyöryhmät suunnittelun, musiikin ja kuvataiteen alle. Yhteenvetona toiminnasta vuonna 2005 työryhmä on sitä mieltä, että vuosi oli toiminnallinen ja hyvä vuosi Keskipohjolan kulttuuriyhteistyössä. 14

15 Muu projektitoiminta North East Cargo Link hanke Keskipohjolan liikennekäytävän kehittäminen on ollut Keskipohjola-komitean koko 25-vuotisen toiminnan tärkeimpiä yhteistyöhankkeita. NECL on projekti jossa toimijoina ovat niin yksityiset kuin julkisetkin tahot Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Venäjältä. NECL:n tavoitteena on kehittää ja markkinoida globaaleille markkinoille suuntautuvaa Keskipohjolan alueen poikittaista tavarankuljetusväylää, yhteyksiä on luotu myös Länsi- Venäjälle ja Isoon-Britanniaan. Keskipohjola-komitea on osarahoittajana projektissa sekä NECLAn jäsen. Toiminta vuonna 2005: Alueellista toiminta-analyysia varten on kerätty Keskipohjola aluetta koskevia tietoja, koskien mm. väestönkehitystä, elinkeinoja, kuntarakenteita ja asumiskaavaa, työmarkkinoita, palvelutarjontaa. Lisäksi on kartoitettu tavaraväylien infrastruktuuria koskien meri-, rautatieja maantiekuljetuksia. Erityistä huomiota on kiinnitetty mm. kapasiteettivajeisiin, standardeihin sekä pullonkauloihin. Keskipohjolan tavaravirroista on tehty selvitys, jonka tarkoituksena on tunnistaa tavaravirrat ja pullonkaulat Keskipohjolan kuljetuskäytävään tullessa ja siitä poistuttaessa. Kartoituksen kattavuus on %. Suurin kehittämiskohde itä-länsi suuntaisissa rautatiekuljetuksissa katsotaan olevan Meråkersbanan korjaus Norjassa. NECL on tässä yhteydessä koonnut asiasta kiinnostuneet ruotsalaiset viranomaiset, organisaatiot ja yritykset yhteen ja Norjan Jernbaneverketille on annettu yhteinen voimakas lausunto. NECL on jättänyt kirjelmän Euroopan Komissioon, Energia- ja liikenne-osastolle, Public Consultation yleisön kommentit raporttiin, jossa kannanotto Transeurooppalaisen Liikenneverkon (Transeuropean Transportnetwork) TENiin, EU:n laajenemisen yhteydessä. Kirjelmässä esitellään NECL ja Keskipohjolan Kuljetuskäytävä sekä ehdotus siitä, että tämä otetaan huomioon TEN-verkoston jatkokehittämisessä. NECLillä on ollut useita neuvotteluja Keskipohjola-alueen kauppakamareiden kanssa. NECLin eräänä kehittämistyön tavoitteena on kauppakamareiden yhteistyöverkosto Keskipohjolassa. Tähän työhön liittyvät myös kontaktit Englannin ja Pietarin alueiden kauppakamareihin, ja seuraavaksi näitä pyritäänkin saamaan mukaan Keskipohjolan kauppakamari- yhteistyöverkostoon. Tavarankuljetusväylän ulottamisessa länteen NECLissä on luotu kontakteja useampiin strategisesti merkittäviin satamiin, varustamoihin sekä kuljetusviranomaisiin ja elinkeino-organisaatioihin (mm. kauppakamarit) Iso- Britanniassa. Väylän itäisissä ulottuvuus-tavoitteissa NECL on neuvotellut venäläisten viranomaisten, yritysten ja kuljetussektorin organisaatioiden kanssa. Tavoitteena on kytkeä yhteen Keskipohjolan liikennekäytävä ja Transsiperian rautatie. Härnösand 13.toukokuuta 2006 Christer Troselius RG-linen ja NECLin yhteistyön seurauksena avattiin uusi laivayhteys Vaasan ja Sundsvallin välille 1. heinäkuuta Yhteys perustui ensi sijassa rahtitavaraan, mutta soveltui myös matkustajille. (Reitti ei käytössä vuodenvaihteessa 2005/2006). 15 Yksi vaikeimmista tieosuuksista kuljetuskäytävän Suomen puolella on osuus Ähtäri Multia Valtatiellä 18 Vaasan ja Jyväskylän välillä. NECL on alueellisten ja paikallisten tahojen pyynnöstä ollut myötävaikuttamassa asian esilletuomiseen eduskunnassa ja tässä yhteydessä ottanut esille myös Keskipohjolan perspektiivin tieosuuden parantamiseen.

16 Talous Keskipohjola-komitean toimintaa rahoitetaan Pohjoismaiden Ministerineuvoston alueyhteistyörahastosta sekä verkostoon kuuluvien alueiden jäsenmaksuilla. Komitean ProMidNord hankkeen rahoitus puolestaan tulee Interreg IIIB- ohjelmasta sekä rahoittavilta partnereilta. Kokonaisbudjetti 2005 (ei sis. hanketoimintaa), valuutta DKK Organisaatio Rahoitus % PMN osuus* Jäsenet Interreg 0 0 Muut rahoittajat 0 0 Yhteensä Kokonaisbudjetti 2005 (sis. hanketoiminnan) Organisaatio Rahoitus % PMN osuus Jäsenet Interreg Muut rahoittajat Yhteensä * PMN = Pohjoismaiden ministerineuvosto 1 Jäsenmaksut: Etelä- ja Pohjois-Tröndelag, Jämtlanti, Västernorrlanti, Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Etelä-Savo sekä SÖF (Svenska Österbottens förbund för utbildning och kultur). 16

17 Vid ordförandebytet Mittnordenkommittén har fungerat i drygt ett kvartssekel. År 2004 kan betraktas som banbrytande när det gäller kommitténs status och innehållet i verksamhet: under året fick vi, efter ett kraftigt samarbete, godkännande beslut om en betydande finansiering från EU och nationella fonder på totalt 3,3 M. Ett speciell tack bör man rikta åt Landstinget Västernorrland som gick med på att fungera som huvudpartner i projektet. Vi känner projektet vid namn ProMidNord - Hållbar Utveckling i Mittnorden. Tillsammans har vi kommit överens om att innehållet i ProMidNord består av fyra korgar: barn och ungdomar/uppväxt, energi, miljö och kultur. Det mest relevanta med tanke på framtiden är att vi har i det här sammanhanget beslutat att förnya de förtjänstfulla verksamhetsstrategierna som utarbetats av landshövding Kalevi Kivistö i år 199, för att motsvara dagens förändrade förhållanden. Denna krävande uppgift har nu blivit förlitad på Björn Sandals erfarna ordförandeskap och Christer Nylens erkända färdigheter att få saker att fungera. nu belastat stora förväntningar för Jämtlands begynnande ordförandeskap och ProMidNord projektets andra verksamhetsår. Arbetet kräver tålamod och små steg, men samtidigt också oeftergivligt beslutsamhet. Mittnorden samarbetet vore ingenting utan personer som i praktiken förbereder ärenden och sätter saker i verksamhet. Beredningsgruppen är härvid A och O: ni har alla arbetat förtjänstfullt och effektivt. Speciellt bör man i detta sammanhang med namn avtacka Lennart Backlund, Rolf Vestvik och Sten Jonsson för deras passionerade insatser i det mittnordiska samarbetet under flera årtionden och vilka nu lämnar beredningsgruppen för att fortsätta i andra engagemang. Jag avtackar också Eeva-Liisa Koivumäki som agerat som kommitténs kanslichef och medlem i sekretariatet samt Jerker Johnsson som också flyttar sig till andra uppdrag. Jyväskylä Martti Ahokas kommitténs ordförande År 2005 var ProMidNords första år i full verksamhet. I själva verket har man först nu riktigt begripit projektets omfattning och mångsidighet, att det finns 26 partners i tre olika länder. Detta har redan nu förorsakat en hel del gråa hår åt dem som ansvarar för helheten för att sy samman all verksamhet. För vissa del har man inte följt projektplanen. Varenda lilla lapsus som man gör i tidtabeller som man bestämt tillsammans leder till att problem blir repeterade och förorsakar extra arbete åt dem som minst är skyldiga till förseningar. Under över ett kvartssekel av samarbetshistoria har vi lärt oss om varandras kulturer att var och en av oss sköter de avtalade saker punktligt och i sinom tid, men tolererar språkproblem. Man kan inte tilllåta undantag från dessa enkla spelregel. Enbart i detta har man lärt mycket: man känner igen en internationell framgångsrik och kvalitativ aktör av det att denne genomför det man lovat. 17 Under verksamhetsåret har vi granskat våra möjligheter att skapa samarbetsnätverk speciellt i vissa verksamhetsdelar, en typ av strategisk allians med syfte att nå framgång i den internationella konkurrensen som sträcker sig ut konkret också i verksamheten av kommuner och landskap. Gällande det här arbetet har man

18 Mittnordenregionen - Nordens Gröna Bälte Midtnorden strekker seg fra Atlanterhavskysten i vest, over fjell og bergmassiv, gjennom Sverige, Bottenhavet, kystområdet og videre til de indre deler av Finland. Virksomheten i Midtnordensamarbeidet bygger på et nettverk bestående av: Fra Norge: Nord- og Sør- Trøndelag fylker.. Fra Sverige: Jämtland og Västernorrlands län. Fra Finland: Österbotten, Södra Österbotten, Mellersta Finland og Södra Savolax landskapskommuner. Til sammen ca. 1,5 mill innbyggere Samarbeidet i regionen har historiske tradisjoner. Et organisert regionalt samarbeide ble igangsatt allerede i Midtnordenkomitèen har siden den gang basert sin virksomhet på målsettingen om å samarbeide for å best mulig å utnytte ressursene på en måte som er til nytte for hele regionen. Verksamheten finansieras genom bidraget från Nordiska Ministerrådet och medlemsavgifter från deltagande regioner. Vår visjon er: Midtnordensamarbeidet skal være en drivkraft for samfunnsutvikling, basert på historisk og kulturell samhørighet og en felles interesse for regional utvikling Vi vil utnytte regionens miljø- og energikunnskap til beste for næringslivs- og samfunnsutvikling utvikle den øst-vestlige kommunikasjonskorridoren gjennom regionen utvikle den gjensidige forståelsen i regionen til et sentralt fundament Mittnordenkommitténs årsberättelse 2005 År 2005 var ordförandeskapets andra år för Mellersta Finlands förbund och utvecklingsdirektör Martti Ahokas fortsatte som kommitténs ordförande. Som ordförande i beredningsgruppen och ProMidNord projektets styrgrupp samt kommitténs kanslichef fortsatte också projektchef Eeva-Liisa Koivumäki från Jyväskyläregionens Utvecklingsbolag Jykes Ab. Virpi Heikkinen fortsatte som kommittésekreterare. För Mellersta Finlands kansliets del vill vi tacka alla för gott samarbete och önskar entusiasm i Mittnorden samarbetet även i framtiden. Eeva-Liisa Koivumäki & Virpi Heikkinen Mittnorden samarbetet präglades kraftigt av kommitténs projektinitiativ i Interreg IIIB programmet, ProMidNord Hållbar utveckling i Mittnorden. Man kan inte underskatta projektets betydelse för arbetet eftersom projektet medförde mångfaldig ökning i samarbetssatsningar. Under 2005 var man redan full i gång i projektet och dess olika arbetspaket. I denna årsberättelse redogör man verksamheten närmare. I slutet av året lämnade man över ordförandeskapet från Mellersta Finland till Jämtland för en tvåårsperiod. 18

19 Mittnordenkommittén Mittnordenkommitténs vårmöte arrangerades maj i gruvstaden Röros, Norge. Mötet behandlade bl.a. ProMidNord projektet och dess betydelse för Mittnorden verksamheten: utredningar och evenemang som genomförs i projektet stöder de målsättningar och verksamhetsriktlinjer som man ställt på Mittnorden samarbetet och regionens utveckling. Kommittén diskuterade livligt om rollen och verksamheten av politiska beslutsfattare nu och i framtiden. Överens var man om att kommittén borde aktivera sig till en mer synlig och ställningstagande roll t.ex. i energi- och miljöfrågor. Eftersom kommitténs verksamhetsvolym har genom ProMidNord Interreg projektet flerdubblats, kan man rekommendera att även framtida Interreg-program utnyttjas för att finansiera verksamheten, rådger kommittén. Ytterligare skall man aktiviseras i kontakterna och rapporteringen med Nordiska Ministerrådet men också med de övriga gränsregionerna Mittnorden vill även i fortsättningen höra till familjen av de nordiska gränskommittéerna. Höstmötet arrangerades 30 oktober i Vasa och under värd av Österbottens förbund. Under mötet redogjorde man bl.a. strategiarbetet i ProMidNord projektet, i vilket man syftar till ett gemensamt strategi för Mittnorden. Till grund för arbetet ligger respektive regions ambitioner, strategier och regionala utvecklingsplaner samt gemensamma problem och utmaningar i vilka man kan satsa på i strategin. Skrivelse gällande framtida prioriteringar inom transnationellt samarbete I tillägg utarbetade man under året en gemensam skrivelse för att lyfta profilen av Mittnordenregionen om innehållet av transnationella åtgärder, det tillämpliga området och övriga möjliga åtgärder som man borde ge sig till i genomförandet av transnationella program. Politiska representanter av respektive land skrev under och överlämnade skrivelsen till nationella regeringar av respektive land (NOR, SWE, FIN) och EU:s Kommission. Allt i allt behandlade kommittén under året 33 ärenden. På höstmötet överlämnade man ordförandeskapet från Mellersta Finland till Jämtland för år Beredningsgruppen Beredningsgruppen har under verksamhetsåret hållit sju möten av vilka fyra var telefonmöten. Gruppen behandlade 45 ärenden under årets lopp. Beredningsgruppen deltog också i genomförandet och styrningen av ProMidNord projektet i rollen av styrgruppen. ProMidNord Styrgrupp Kommitténs beredningsgrupp utformar också kärnan av ProMidNord projektets styrgrupp. SÖT kommunerna har egen representant i styrgruppen. Styrgruppen sammanträdde två gånger under verksamhetsåret, dvs. efter varje Milestone (milsten=halvårsperiod). Styrgruppen har som uppgift att styra och vaka att projektet genomförs enligt tidtabeller och projektplaner. Kansliverksamhet Kansliet har tillsammans med ordföranderegionen velat styrka samarbetet med sekretariatet i Nordiska Ministerrådet och med övriga gränskommittér samt deltagit i gränsforum som arrangeras av Nordiska ämbetsmannakommittén för regionalpolitik (NÄRP). Kansliet har varit kommunikationsansvarig i kommitténs ärenden, men varit också starkt med i ProMidNords kommunikation, i vilka båda man har fortfarande velat betona att producera informationsmaterial som betjänar alla språkområden. Kommitténs Internet-sidor har ytterligare förnyats och uppdaterats och information finns på svenska, finska och engelska. 19

20 Informationsåtgärder kompletteras genom att bl.a. publicera Nyhetsbrev ett par gånger om året, i breven berättar man både om kommitténs verksamhet men också om arbetet i ProMidNord projektet. Brevens utdelning och målgrupper har varit vida och man producerar dem alltid både i svensk- och finskspråkiga versioner. Ytterligare har man under årets lopp producerat PR-meddelanden till samarbetsgrupper och median om Mittnordenkommitténs och ProMidNords aktuella saker. Projektarbetet har genomförts i tätt samarbete mellan Leadpartner Landstinget Västernorrland, projektchef och kommitténs berednings- och arbetsgrupper. WP-projektledarna agerar också som ordförande i sina arbetsgrupper, utom i kulturgruppen där ordföranden har nominerats av gruppen. Tilläggsinformation om projektet: Informationsåtgärdernas betydelse har fortfarande vuxit i kanslifunktionerna, dvs. kansliet har bidragit i att utdela information om inte bara kommitténs verksamhet men också om nordiskt gränsregionalt arbete för övrigt samt koordinerat arbetet i ProMidNord speciellt på den finska sidan. Mittnordens arbetsgrupper Mittnorden samarbetet består numera av fem arbetsgrupper: energi-, kultur-, miljö- och ungdomsgrupperna samt de nya grupperna i strategiarbetet. Arbetsgruppmedlemmarna planerar och genomför huvudsakligen tillsammans med ProMidNord -projektanställda WP-ledare innehåll och projekt i sina arbetspaket. Gruppledarna presenterar sin verksamhet senare i denna årsberättelse. ProMidNord projektets ledning och projektchef För arbetet i ProMidNord projektet har man anställt och nominerat egna projektchef och under årets lopp framkom det några personförändringar, men följande sammansättning var i kraft i slutet av 2005: Christer Nylen, ProMidNord -projektchef, Landstinget Västernorrland Ilona Novak, Financial Manager, Landstinget Västernorrland Karl-Erik Lockner, Länsstyrelse Västernorrland, WP1- projektchef Timo Lehtonen, Södra Savolax landskapsförbund, WP2- projektchef Pauliina Uusi-Penttilä, Jyväskylä Teknologicenter, WP3 projektchef Karen Havdal, Sör-Tröndelags fylkeskommune, WP4 projektchef Rolf Vestvik & Clas Rönning, Nord-Tröndelags fylkeskommune, WP5 projektchef 20

Nyt se alkaa todenteolla! Keskipohjolan 8 aluetta verryttelevät lihaksiaan tehdäkseen Keskipohjolaa vahvemmaksi

Nyt se alkaa todenteolla! Keskipohjolan 8 aluetta verryttelevät lihaksiaan tehdäkseen Keskipohjolaa vahvemmaksi PROMIDNORD UUTISKIRJE nro 1/2005 AJANKOHTAISTA PROMIDNORD HANKKEESSA Keskipohjola-komitean työstämä hanke otsikolla Kestävä kehitys Keskipohjolassa on käynnistynyt syksyllä 2004. Kolmivuotisen hankkeen

Lisätiedot

PROMIDNORD UUTISKIRJE nro 2/2005 AJANKOHTAISTA PROMIDNORD -HANKKEESSA. www.mittnorden.net MAKROALUE -TYÖ

PROMIDNORD UUTISKIRJE nro 2/2005 AJANKOHTAISTA PROMIDNORD -HANKKEESSA. www.mittnorden.net MAKROALUE -TYÖ PROMIDNORD UUTISKIRJE nro 2/2005 AJANKOHTAISTA PROMIDNORD -HANKKEESSA MAKROALUE -TYÖ Keskipohjolan yhteistyöverkko sai positiivisen alun ja vastaanoton Seinäjoella huhtikuussa Seinäjoelle kokoontui 13.-14.

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2010

Toimintasuunnitelma 2010 Toimintasuunnitelma 2010 Komitean hyväksymä 2009-11-04 Johdanto Keskipohjola-komitea on yhteistyöorganisaatio Keskipohjolan alueiden välillä, alue ulottuu idästä Venäjän rajalta länteen Atlantille. Keskipohjola-komitea

Lisätiedot

UUTISKIRJE JOULUKUU 2004

UUTISKIRJE JOULUKUU 2004 UUTISKIRJE JOULUKUU 2004 AJANKOHTAISTA KESKIPOHJOLASSA ProMidNord hanke käynnistynyt Kestävä kehitys Keskipohjolassa EU:n Interreg III -yhteisöaloitteella tuetaan rajat ylittävää, valtioiden ja alueiden

Lisätiedot

VUOSIKERTOMUS 2014. Keskipohjola. Yhteistyötä yli rajojen

VUOSIKERTOMUS 2014. Keskipohjola. Yhteistyötä yli rajojen VUOSIKERTOMUS 2014 Keskipohjola Yhteistyötä yli rajojen 2012 SISÄLLYSLUETTELO PUHEENJOHTAJALTA... 3 TOIMINTA 2014... 4 YHTEISTYÖN PAINOPISTEET... 5 STRATEGINEN VAIKUTTAMINEN... 5 INNOVAATIOIDEN JA YRITTÄJYYDEN

Lisätiedot

VUOSIKERTOMUS. Keskipohjola Yhteistyötä yli rajojen

VUOSIKERTOMUS. Keskipohjola Yhteistyötä yli rajojen 2008 VUOSIKERTOMUS Keskipohjola Yhteistyötä yli rajojen 2 SISÄLLYSLUETTELO PUHEENJOHTAJALTA TOIMINTA VUONNA 2008 PAINOTETTAVAT YHTEISTYÖALUEET STRATEGINEN VAIKUTTAMINEN KESKIPOHJOLAN NUORISIVERKOSTO KESKIPOHJOLA

Lisätiedot

ProMidNord Uutiskirje

ProMidNord Uutiskirje ProMidNord Uutiskirje Nro 3 Marraskuu 2005 Uusia ihmisiä PMN - hankkeessa Leadpartneri Västernorrlannin maakäräjät on nimennyt PMN hankkeen johtoon seuraavat henkilöt: - Project Coordinator Christer Nylén

Lisätiedot

VUOSIKERTOMUS. Keskipohjola. Yhteistyötä yli rajojen

VUOSIKERTOMUS. Keskipohjola. Yhteistyötä yli rajojen 1 2011 VUOSIKERTOMUS Keskipohjola Yhteistyötä yli rajojen 1 1 SISÄLLYSLUETTELO PUHEENJOHTAJALTA... 3 TOIMINTA 2011... 4 YHTEISTYÖN PAINOPISTEET... 5 STRATEGINEN VAIKUTTAMINEN... 5 INNOVATIIVISUUS JA YRITYSTOIMINNAN

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

*******************************************************************************************************

******************************************************************************************************* MITTNORDENKOMMITTÉNS ÅRSBERÄTTELSE 2006 KESKIPOHJOLA-KOMITEAN VUOSIKERTOMUS INNEHÅLL OM MITTNORDEN FRÅN ORDFÖRANDEN Björn Sandal MITTNORDENKOMMITTÉNS ÅRSBERÄTTELSE 2006 - kommitténs verksamhet - beredningsgruppen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja

Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja Mötet ägde rum i klubbhuset den 3.4.2014 Kokous pidettiin kerhon tiloissa 3.4.2014 1 Öppnandet

Lisätiedot

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Österbottens förbund Pohjanmaan liitto ERUF EAKR Niklas Ulfvens Finlands strukturfondsprogram Hållbar tillväxt och jobb 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 TL 2.

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet INVANDRARES SYSSELSÄTTNING OCH DELAKTIGHET FÖR VÄLFÄRDEN I ÖSTERBOTTEN -

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

www.pohjanmaa.fi/tilastot www.osterbotten.fi/statistik

www.pohjanmaa.fi/tilastot www.osterbotten.fi/statistik Pohjanmaa lukuina tilasto- ja ennakointiportaali www.pohjanmaa.fi/tilastot www.osterbotten.fi/statistik Tilastotiedon hyödyntäminen seminaari 25.3.2010 Irina Nori Pohjanmaan liitto irina.nori@obotnia.fi

Lisätiedot

JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET

JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET 2 TIDTABELL 2012 Förhandsutredning 2013 Tillsättandet av projektet 2014 Planering & organisering 2015 2017 2016 Utarbetandet av programmet för jubileumsåret

Lisätiedot

KULTTUURIPALVELUT TOIMINNALLISET MITTARIT KULTURTJÄNSTER FUNKTIONELLA MÄTETAL

KULTTUURIPALVELUT TOIMINNALLISET MITTARIT KULTURTJÄNSTER FUNKTIONELLA MÄTETAL KULTTUURIPALVELUT TOIMINNALLISET MITTARIT KULTURTJÄNSTER FUNKTIONELLA MÄTETAL AVUSTUKSET PAIKALLISILLE KULTTUURIJÄRJESTÖILLE BIDRAG TILL LOKALA KULTURFÖRENINGAR Haku vuodelle Ansökan för år PAIKALLISILLE

Lisätiedot

MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015

MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015 MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015 VisitKimitoön.fi VisitKemiönsaari.fi VisitKimitoon.fi Facebook.com/VisitKimitoon Instagram.com/VisitKimitoon Tagboard.com/Visitkimitoon Weibo.com/Kimitoon

Lisätiedot

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE HAE VALTIONTUKEA ANSÖK OM STATSBIDRAG Tukea hakeva organisaatio Sökande organisation Organisaationumero Organisationsnummer Osoite Adress Yhteyshenkilö

Lisätiedot

Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä

Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä Viranomaiskokous Haaparanta 19.-20.1.2012 Myndighetskonferens Haparanda Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä - Tausta ja sisältö Gränsälvsöverkommelsen mellan Finland och Sverige - Bakgrund och innehåll

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 773/2013 vp Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen tukitoimet Eduskunnan puhemiehelle Hallitus nimesi lähes päivälleen vuosi sitten Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen alueeksi.

Lisätiedot

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Osuuskauppa Varuboden-Osla haluaa omalla toimialueellaan,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 276/2003 vp Lasinkeräyksen järjestäminen ja kierrätys Eduskunnan puhemiehelle Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV on ilmoittanut lopettavansa jätelasin keräämisen toimialueellaan

Lisätiedot

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver. Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 220/2009 vp Perhepäivähoitajien palkkaus Eduskunnan puhemiehelle Perhepäivähoitaja on lapsia omassa kodissaan, ryhmäperhepäivähoidossa tai lapsen kotona hoitava henkilö. Perhepäivähoidossa

Lisätiedot

OPEN DAYS 2015 LOCAL EVENTS COUNTRY LEAFLET SUOMI

OPEN DAYS 2015 LOCAL EVENTS COUNTRY LEAFLET SUOMI OPEN DAYS 2015 LOCAL EVENTS COUNTRY LEAFLET SUOMI INDEX I. Regional Partnerships Official Partners of the OPEN DAYS 2015 City of Helsinki 3 Helsinki-Uusimaa 4 Österbotten 5 Varsinais-Suomi 6 2 I. Regional

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Regional Council of Ostrobothnia www.obotnia.fi

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Regional Council of Ostrobothnia www.obotnia.fi Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Österbottens förbund Pohjanmaan liitto En samkommun för de 15 Pohjanmaan maakuntaan kommunerna i landskapet kuuluvien 15 kunnan Österbotten muodostama kuntayhtymä

Lisätiedot

Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2007

Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2007 Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2007 Lapset ja nuoret Ikääntyvä väestö Perhevapaakustannukset ja tasa-arvo Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Interreg-projekti (1.8.2004 31.7.2007) Kestävä kehitys Keskipohjolassa

Interreg-projekti (1.8.2004 31.7.2007) Kestävä kehitys Keskipohjolassa Interreg-projekti (1.8.2004 31.7.2007) Kestävä kehitys Keskipohjolassa Etelä-Savo, Keski-Suomi, Etelä-Pohjanmaa ja Pohjanmaa Suomessa; Jämtland ja Västernorrland Ruotsissa sekä Sør- ja Nord-Trøndelag Norjassa

Lisätiedot

Silva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015

Silva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Silva Malin Sjöholm Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Fakta Bygget skall vara klart 30.11 Naturen har fungerat som inspiration i processen. Silva- betyder skog på latin Färgskalan inne i

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Häme-ohjelman toteuttaminen - rahoitus Maakunnan kehittämisraha 2014 = 0,25 M /vuosi Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmat 2014-2020 Keskisen Itämeren ohjelma = 122

Lisätiedot

Oy Kråklund Golf Ab Ylimääräinen yhtiökokous ti 26.8.2014 klo 18:00. Extra bolagsstämma tis 26.8.2014 kl. 18:00

Oy Kråklund Golf Ab Ylimääräinen yhtiökokous ti 26.8.2014 klo 18:00. Extra bolagsstämma tis 26.8.2014 kl. 18:00 Oy Kråklund Golf Ab Ylimääräinen yhtiökokous ti 26.8.2014 klo 18:00 Oy Kråklund Golf Ab Extra bolagsstämma tis 26.8.2014 kl. 18:00 Jokamieskentän rakentaminen ja harjoitusalueiden perusparannus Hanke 2014

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 71/2004 vp Ulkomailla työskentelyn vaikutukset kansaneläkkeen viivästymiseen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla työskennelleiden Suomen kansalaisten eläkepäätökset viipyvät usein kuukausikaupalla.

Lisätiedot

Kehoa kutkuttava seurapeli

Kehoa kutkuttava seurapeli Kehoa kutkuttava seurapeli Pelaajia: 2-5 henkilöä tai joukkuetta Peliaika: 30 45 min Välineet: pelilauta, 112 korttia, kaksi tavallista noppaa, yksi erikoisnoppa ja viisi pelinappulaa. Kisa Pelin tarkoituksena

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1256/2001 vp Palkansaajan järjestäytymättömyys ammattiliittoihin Eduskunnan puhemiehelle Perustuslaki turvaa oikeuden olla järjestäytymättä ammattiliittoon. Käytännössä valinnanvapautta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 816/2006 vp Yrittäjän sosiaaliturva EU-maissa Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin alueella työskentelevä yrittäjä (KK-Communication Ltd FI1839803-7 Lappeenranta Finland) ei kuulu

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 768/2008 vp Saarijärven-Viitasaaren seutukunnan säilyminen äkillisen rakennemuutoksen alueena Eduskunnan puhemiehelle Saarijärven-Viitasaaren seutukunnalla, joka käsittää pohjoisen

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA TUTKIMUSALUE North (Torne) Saami - 4000 (25 000) Lule Saami - 500 (1500)

Lisätiedot

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen INTERREG IVC Alueiden välinen yhteistyö Suomessa Tuomas Turpeinen Mikä on INTERREG IVC? Lissabonin ja Göteborgin strategioissa määriteltyjä tavoitteita korostava yhteistyöohjelma Tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia

Lisätiedot

RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Bästa familj, Hemmet och familjen är barnets viktigaste uppväxtmiljö och gemenskap. Vid sidan av hemmet skall dagvården vara

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 264/2013 vp Eduskunnan suullinen kyselytunti radiossa Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan suullisella kyselytunnilla ministerit vastaavat kansanedustajien kysymyksiin. Kyselytunti mahdollistaa

Lisätiedot

Vaasan seudun rakennemalli Strukturmodell för Vasaregionen

Vaasan seudun rakennemalli Strukturmodell för Vasaregionen Vaasan seudun rakennemalli Strukturmodell för Vasaregionen Markku Järvelä 30.1.2014 Millainen seutu tänään? Hurudan är regionen idag? Yhdyskuntarakenne 2012 Samhällsstruktur 2012 Asukkaita / invånare 112

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 528/2006 vp Talous- ja velkaneuvonnan valtionosuuden kohdentaminen Enon kunnalle Eduskunnan puhemiehelle Valtion talousarviossa on määräraha talous- ja velkaneuvontaan. Lääninhallitusten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

TEMA VALET 2014 MÅL. Valet

TEMA VALET 2014 MÅL. Valet TEMA VALET 2014 MÅL Valet Du ska ha kunskap om hur ett riksdagsval går till. Du ska ha kunskap om Sveriges statsskick, riksdag och regering och deras olika uppdrag. Du ska ha kunskap om Sveriges partier

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014. Lahden nuorisovaltuusto

TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014. Lahden nuorisovaltuusto TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014 sivu 2 / 8 Toimintasuunnitelma ja talousarvioehdotus vuodelle 2014 SISÄLLYSLUETTELO 3. VUODEN 2014 TOIMINNAN PAINOPISTEET 1. PARANNETAAN NUORISOVALTUUSTON

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1027/2010 vp Kehäradan Ruskeasannan aseman rakentaminen Eduskunnan puhemiehelle Kehärataa ollaan rakentamassa Vantaalle siten, että radan on tarkoitus valmistua vuonna 2014. Kehärata

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 391/2001 vp Valtiokonttorin maksamien pienten eläkkeiden maksatuksen järkeistäminen Eduskunnan puhemiehelle Useimpien eläkkeellä olevien ihmisten kokonaiseläke koostuu monien eläkelaitosten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 281/2011 vp Lapsettomien leskien leskeneläkkeen ikärajojen laajentaminen Eduskunnan puhemiehelle Lapsettomien leskien leskeneläkettä saavat tämänhetkisen lainsäädännön mukaan 50 65-

Lisätiedot

Maaliskuun työllisyyskatsaus 2014

Maaliskuun työllisyyskatsaus 2014 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2014 POHJANMAAN ELY-KESKUS Maaliskuun työllisyyskatsaus 2014 Julkaisuvapaa 24.4.2014 klo 9.00 Työttömyys vähentynyt teollisen alan ammateissa. Useammassa kunnassa työttömyys kääntynyt

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen EU-toimisto perustettiin v. 1998 ja Pohjois-Suomen

Lisätiedot

Språkbarometern Kielibarometri 2012

Språkbarometern Kielibarometri 2012 Språkbarometern Kielibarometri 1. Service på svenska (svenskspråkiga minoriteter, N=0) Palveluita suomeksi (suomenkieliset vähemmistöt, N=1) Får du i allmänhet service på svenska? KOMMUNAL SERVICE 0 0

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2010 vp Risteilyalusten jätevedet Eduskunnan puhemiehelle Itämerellä vierailee vuosittain 350 risteilyalusta, jotka poikkeavat yli 2 100 kertaa Itämeren satamissa. Näiden alusten

Lisätiedot

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013 FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013 FSA:n vuosikokous 2.5.2013 TOIMINTASUUNNITELMAN PÄÄLINJAT Vuoden 2013 toimintasuunnitelma keskittyy: Jäsenlähtöisen toiminnan aktivoimiseen* FSA:n toiminnasta

Lisätiedot

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen palvelutoimintojaosto 9.3.2015 Kundnöjdhetsenkäten har genomförts

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA toimintasuunnitelma 2008 Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTASUUNNITELMA 2008 sivu 1. JOHDANTO 3 2. PERUSTOIMINTA 3 3. PERUSTOIMINTAAN KUULUVAT

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 546/2010 vp Kuljettajantutkintojen kilpailuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi kilpailuttaa kuljettajantutkintojen vastaanottamisen 19 maakunnassa,

Lisätiedot

Carl H. kjell s. Miapetra k-n. Björn W. Martin S.

Carl H. kjell s. Miapetra k-n. Björn W. Martin S. Carl H. kjell s. Miapetra k-n. Björn W. Sixten K. Juha S. Martin S. Risto ej P. Elisabeth A. Michael S. Linda L. Antti R. Timo S. 24.11.14 13-19.30 Seminaari Nuoret & s ys työlli y Pohjoismaissa Seminariet

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 590/2013 vp Poliisimiesten sivutyöluvat ja poliisijohdon palkkataso Eduskunnan puhemiehelle Lähes peräkkäisinä päivinä uutisoitiin ensin poliisimiesten sivutöistä ja niiden laillisuudesta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2001 vp Postinjakelu Kangasalan Kuohenmaalla Eduskunnan puhemiehelle Postin toiminta haja-asutusalueilla on heikentynyt. Postin jakaminen myöhään iltapäivällä ei ole kohtuullista.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1333/2010 vp Näkövammaisten kirjaston Celian tulevaisuus Eduskunnan puhemiehelle Celia on näkövammaisten kirjasto, joka on tarkoitettu Suomessa kaikille lukemisesteisille kansalaisille.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista

Lisätiedot

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa.

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Välkomna till Österbottens förbunds bredbandsseminarium, som fått namnet Österbotten kör

Lisätiedot

Thomas Åman, Metsäkeskus Lars Berggren, Skogsstyrelsen FLISIK-hanke

Thomas Åman, Metsäkeskus Lars Berggren, Skogsstyrelsen FLISIK-hanke Thomas Åman, Metsäkeskus Lars Berggren, Skogsstyrelsen FLISIK-hanke Erilaisia toimintoja Sanasto Opintomatkoja Yhteinen maastoretki (kunnostusojitus) Yleisellä tasolla Seuraava vaihe työharjoittelu (käytännön

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 416/2013 vp Kehitysvamma-alan ammattitutkinnon kelpoisuus sosiaali- ja terveysalalla Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvamma-alan ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta tarjotaan useissa

Lisätiedot

Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng

Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng 1 *Starttirahalla edistetään uuden yritystoiminnan syntymistä ja työllistymistä turvaamalla yrittäjän toimeentulo yritystoiminnan käynnistämisvaiheen

Lisätiedot

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Etelä-Savo Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Kesäkuu 2013 Anne Matilainen ja Tarinka Ringvall ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 029 502

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 59/2012 vp Ulkomailla äänestämisen helpottaminen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla äänestäminen on suomalaisissa vaaleissa äänioikeutetulle yhtä tärkeä oikeus kuin kotimaassakin oleskeleville

Lisätiedot

Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden

Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden Elina Väistö Sito Parhaan ympäristön tekijät Sitossa laadittu kuluneen vuoden aikana Utarbetad vid Sito under det gångna året Sähköautojen

Lisätiedot

www.rosknroll.fi 0201 558 334

www.rosknroll.fi 0201 558 334 www.rosknroll.fi 0201 558 334 Rollella ei ole peukalo keskellä kämmentä, joten lähes kaikki rikki menneet tavarat Rolle korjaa eikä heitä pois. Etsi kuvista 5 eroavaisuutta! Rolle har inte tummen mitt

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 751/2004 vp Osa-aikalisän nykyistä joustavampi käyttö hoivatyössä Eduskunnan puhemiehelle Osa-aikalisä antaa työntekijälle mahdollisuuden lyhentää työaikaansa määräaikaisesti. Työnantajan

Lisätiedot

nk project L i i k e k e s k u s - A f f ä r s c e n t r u m Pietarsaari - Jakobstad

nk project L i i k e k e s k u s - A f f ä r s c e n t r u m Pietarsaari - Jakobstad T L i i k e k e s k u s - A f f ä r s c e n t r u m Pietarsaari - Jakobstad hankesuunnittelu - förplanering 2011-01-11 ARCHITECTURE & INTERIORS - SINCE 1991 nk project choraeusgatan 16 choraeuksenkatu

Lisätiedot

Pohjanmaan hyvinvointistrategian. Projektet Beredning av välfärdsstrategi för Österbotten

Pohjanmaan hyvinvointistrategian. Projektet Beredning av välfärdsstrategi för Österbotten Pohjanmaan hyvinvointistrategian valmistelutyö -projekti Projektet Beredning av välfärdsstrategi för Österbotten Kristiina Strandman, HTT, projektipäällikkö Kristiina Strandman, FöD, projektchef 14.1.2014

Lisätiedot

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Taustaa Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia Kymenlaakson maakuntaohjelma Kuntien tavoitteet, strategiat, alueellisen yhteistyön tarve ja kuntaliiton

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 30/2005 vp Digitaalisiin televisiolähetyksiin siirtyminen Eduskunnan puhemiehelle Analogiset tv-lähetykset loppuvat nykytiedon mukaan 31.8.2007. Kuitenkin useimmat ihmiset ovat ostaneet

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 874/2010 vp Poliisikoiratoiminnan keskittäminen Itä-Uudenmaan poliisilaitoksella Eduskunnan puhemiehelle Itä-Uudenmaan poliisilaitoksella on valmisteilla muutos, jossa poliisikoiratoiminta

Lisätiedot

Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan?

Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan? Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan? Lotta Haldin luontoympäristöyksikkö/ naturmiljöenheten AVAJAISTILAISUUS / INVIGNING perjantaina/fredag 9.10. klo/kl. 9 11.30 Vaasan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 413/2004 vp Asunto-osakeyhtiöiden hallitusten ja osakkeenomistajien ohjeistaminen Eduskunnan puhemiehelle Viime lokakuun alusta voimaan tullut järjestyslaki kumosi kaupunkien omat järjestyssäännöt.

Lisätiedot

EU:N ITÄMERI-STRATEGIA JA SUOMEN CBSS-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI

EU:N ITÄMERI-STRATEGIA JA SUOMEN CBSS-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI EU:N ITÄMERI-STRATEGIA JA SUOMEN CBSS-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI Erja Tikka, Itämeri-suurlähettiläs Ulkoasiainministeriö EU:n Itämeri-strategia EU:n uudistetun Itämeri-strategian päämäärät 1) Meren pelastaminen

Lisätiedot

Carl H. Miapetra k-n. Björn W. Martin S.

Carl H. Miapetra k-n. Björn W. Martin S. Carl H. Anders R. Miapetra k-n. Björn W. Sixten K. Juha S. Martin S. Risto ej P. Elisabeth A. Michael S. Linda L. Antti R. Timo S. 24.11.14 13-19.30 Seminaari Nuoret & s ys työlli y Pohjoismaissa Seminariet

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 603/2012 vp Naisyrittäjyyden edistäminen Eduskunnan puhemiehelle Naisten osuus suomalaisista yrittäjistä on noin 30 prosenttia. Yrittäjänaisten Keskusliitto ry:n virallinen tavoite

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 759/2004 vp Liikunnanopettajien pätevöityminen terveystiedon opettajiksi Eduskunnan puhemiehelle Uuden lain myötä aikaisemmin valmistuneet liikunnanopettajat eivät ole päteviä opettamaan

Lisätiedot

12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040

12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040 12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040 1 Maakuntavaltuustokauden alussa laaditaan maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma Suunnittelutyön yhteensovittamiseksi maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmistelu on

Lisätiedot

SAMSTÄMMIGHET/SAMSTEMMIGHET/ SAMSTEMMIGHED/YHTEENSOPIVUUS Passar med andra eller med sig själv. Passer sammen med andre eller seg selv.

SAMSTÄMMIGHET/SAMSTEMMIGHET/ SAMSTEMMIGHED/YHTEENSOPIVUUS Passar med andra eller med sig själv. Passer sammen med andre eller seg selv. SAMSTÄMMIGHET/SAMSTEMMIGHET/ SAMSTEMMIGHED/YHTEENSOPIVUUS Passar med andra eller med sig själv. Passer sammen med andre eller seg selv. Passer sammen med andre eller sig selv. Passaa yhdessä toisten kanssa

Lisätiedot

Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö

Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö Osaamiskeskusohjelma 2007 2013 13 klusteria 21 osaamiskeskusta Lahden Seudun Kehitys LADEC Henkilöstöä 75 Asumisen

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 986/2009 vp Auton katsastamisen mahdollistaminen Espanjassa Eduskunnan puhemiehelle Huomattava määrä suomalaisia asuu osan vuotta Espanjassa. Monilla on siellä oma Suomessa rekisteröity

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 576/2008 vp Jättiputken hävittäminen luonnosta Eduskunnan puhemiehelle Etelä-Suomeen on levinnyt iholle palovammoja muistuttavat, kivuliaat rakkulat jättäviä jättiputkia. Arvion mukaan

Lisätiedot