Keskipohjola -komitea Mittnordenkommittén

Transkriptio

1 Keskipohjola -komitea Mittnordenkommittén Vuosikertomus/Årsberättelse 2005

2 Sisältö PUHEENJOHTAJAKAUDEN VAIHTUESSA (Martti Ahokas)...3 KESKIPOHJOLAN ALUE...4 KESKIPOHJOLAN VUOSIKERTOMUS TYÖRYHMIEN RAPORTIT ProMidNord WP1 Strategiatyö...7 & SÖT hanke (Sundsvall, Östersund, Trondheim)...8 Ympäristötyöryhmä/ProMidNord WP2...9 Energiatyöryhmä&ProMidNord WP Nuorisotyöryhmä/ProMidNord WP Kulttuurityöryhmä/ProMidNord WP MUU PROJEKTITOIMINTA...15 TALOUS...16 Innehåll VID ORDFÖRANDEBYTET (Martti Ahokas)...17 MITTNORDENREGIONEN...18 MITTNORDENKOMMITTÉNS ÅRSBERÄTTELSE RAPPORTER FRÅN ARBETSGRUPPER ProMidNord WP1 Strategiarbetet...21 & SÖT projekt (Sundsvall, Östersund, Trondheim)...22 Miljöarbetsgruppen/ProMidNord WP Energiarbetsgruppen&ProMidNord WP Uppväxtgruppen/ProMidNord WP Kulturgruppen/ProMidNord WP ÖVRIG PROJEKTVERKSAMHET...29 EKONOMI...30 Toimituskunta/Redaktion: Virpi Heikkinen & Eeva-Liisa Koivumäki Taitto/Layout: Juuso Huhtala Painosmäärä/Upplaga: 1000 kpl Paperi/Papper: Edixion 170 g/120 g Paino/Tryckning: ER-Paino Oy 2

3 Puheenjohtajakauden vaihtuessa Keskipohjolakomitea on toiminut reilun neljännesvuosisadan. Vuotta 2004 voi komitean aseman ja toiminnan sisällön kannalta pitää käänteentekevänä: tuolloin saatiin yhteisponnistuksin päätös huomattavasta EU:n ja siihen liittyvästä kansallisesta rahoituksesta yhteismäärältään 3.3 M. Erityinen kiitos tästä on osoitettava Västernorrlannin maakäräjille, joka toimi muiden osallisten puolesta pääpartnerina. Tunnemme hankkeen nimellä ProMidNord - Kestävä Kehitys Keskipohjolassa. Olemme yhteisesti sopineet, että ProMidNordissa asiasisältö muodostuu neljästä korista: lapset ja nuoret & kasvatus, energia, ympäristö ja kulttuuri. Tulevaisuuden kannalta olennaisinta on, että olemme tässä yhteydessä päättäneet uudistaa maaherra Kalevi Kivistön vuonna 1996 valmistuneet ansiokkaat toimintastrategiat vastaamaan muuttuneita olosuhteita. Tämä vaativa tehtävä on uskottu Björn Sandalin kokeneelle puheenjohtajuudelle ja Christer Nylénin tunnustusta saaneille kokoonjuoksutaidoille. Vuosi 2005 oli ProMidNordin ensimmäinen täyden toiminnan vuosi. Hankkeen mittavuus ja monisäikeisyys on itse asiassa vasta nyt valjennut, että rahoittavia osapuolia on yhteensä 26 kolmessa eri maassa. Tämä on jo nyt aiheuttanut harmaita hiuksia niille, jotka ovat vastuussa kokonaisuuden vetämisestä ja toimintojen yhteensovittamisesta. Kuluneena toimintavuonna olemme haarukoineet mahdollisuuksiamme luoda joidenkin toimintojen osalta yhteistoimintaketjua, eräänlaista strategista allianssia menestyäksemme kansainvälisessä kilpailussa, joka ulottuu kouriintuntuvasti myös kuntien ja maakuntien toimissa. Tähän työhön on lastattu kovia odotuksia nyt alkavalle Jämtlannin puheenjohtajakaudelle ja ProMidNord hankkeen toiselle täydelle toimintavuodelle. Työ vaatii kärsivällisyyttä ja pieniä askeleita, mutta samalla tinkimätöntä päättäväisyyttä. Keskipohjola yhteistyö ei olisi mitään ilman henkilöitä, jotka käytännössä valmistelevat asioita ja pistävät niitä sitten täytäntöön. Valmisteluryhmä on tällöin A ja O: olette kaikki toimineet ansiokkaasti ja tehokkaasti. Erityisesti on tässä yhteydessä syytä nimeltä mainiten kiittää vuosikymmenten mittaisesta tulisieluisesta yhteispohjoismaisesta työstä Lennart Backlundia, Rolf Vestvikiä ja Sten Jonssonia, jotka jättävät nyt valmisteluryhmän siirtyäkseen toisiin tuliasemiin. Samaten kiitän komitean kansliapäällikkönä toiminutta ja alue-edustaja Eeva-Liisa Koivumäkeä sekä Jerker Johnssonia, jotka myös ovat siirtymässä toisiin tehtäviin. Jyväskylä Martti Ahokas komitean puheenjohtaja Joiltakin osin hakesuunnitelmaa ei ole noudatettu. Jokainen pienikin lipsuminen yhteisesti sovituissa aikatauluissa johtaa ongelmien kertautumiseen ja ylimääräiseen työtaakkaan niillä, jotka ovat viivästyksiin vähiten syyllisiä. Yli neljännesvuosisadan mittaisen yhteistoimintahistorian aikana olemme oppineet toistemme kulttuureista, että kukin meistä hoitaa sovitut asiat oikea-aikaisesti ja täsmällisesti, mutta kielivaikeuksia siedetään. Näistä yksinkertaisista pelisäännöistä ei sallita poikkeusta. Jo yksin tässä on opittu paljon: kansainvälisen menestyvän ja laadukkaan toimijan tuntee siitä, että se toteuttaa sen, mitä lupaa.

4 Keskipohjolan alue - Pohjolan Vihreä Vyöhyke Keskipohjolan alue ulottuu Atlantin valtamereltä Norjan tunturien yli Ruotsiin, sieltä Pohjanmeren yli Suomen rannikolle ja rannikolta aina Keski-Suomeen ja Etelä- Savoon asti. Keskipohjolan yhteistyötoiminta perustuu verkostoon, johon kuuluvat seuraavat alueet: Norjassa: Pohjois- ja Etelä-Trøndelag Ruotsissa: Jämtlandin ja Västernorrlandin läänit Suomessa: Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Suomen ja Etelä-Savon maakunnat Yhteensä n. 1,5 miljoonaa asukasta Alueiden välisellä yhteistyöllä on pitkät perinteet. Vuodesta 1977 yhteistyö on kanavoitunut Keskipohjolatoimikunnan poliittisena verkostotoimintana. Keskipohjolatoimikunta on alusta lähtien pyrkinyt edistämään alueiden välistä yhteistoimintaa. Toimintaa rahoitetaan Pohjoismaiden Ministerineuvoston alueyhteistyörahastosta sekä verkostoon kuuluvien alueiden jäsenmaksuilla. Visiomme on: Keskipohjolayhteistyö on yhteiskuntakehityksen veturi, jonka taustalla on historiallinen ja kulttuurinen yhteenkuuluvuus sekä yhteinen kiinnostus alueiden kehittämiseen. Haluamme Hyödyntää alueen ympäristö- ja energiaosaamista elinkeinoelämän ja yhteiskuntakehityksen tarpeisiin Kehittää itä-länsi liikenneväylää koko alueella Kehittää aktiivista yhteistyötä ja yhteenkuuluvuutta kulttuurin ja kasvatuksen alalla Keskipohjolan vuosikertomus 2005 Vuosi 2005 oli toinen vuosi jolloin Keski-Suomen liitto toimi Keskipohjola-komitean puheenjohtajana, jona jatkoi Keski-Suomen liiton kehittämisjohtaja Martti Ahokas. Valmisteluryhmän ja ProMidNord hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana sekä komitean kansliapäällikkönä toimi edelleen projektipäällikkö Eeva- Liisa Koivumäki Jyväskylän seudun Kehittämisyhtiö Jykes Oy:stä. Komiteasihteerinä jatkoi Virpi Heikkinen. Keski-Suomen kanslian osalta haluamme kiittää kaikkia hyvästä yhteistyöstä kuluneiden vuosien aikana ja toivotamme innostusta Keskipohjola -työhön jatkossakin. Eeva-Liisa Koivumäki & Virpi Heikkinen Vuonna 2005 Keskipohjola työtä leimasi vahvasti komitean hankealoite Interreg IIIB ohjelmassa ProMidNord - Kestävä kehitys Keskipohjolassa. Hankkeen merkittävyyttä Keskipohjolan toiminnalle ei voi väheksyä, sillä hanke merkitsi aiempaan verrattuna moninkertaista panostusta yhteistyöhön. Vuonna 2005 toteutettiin jo miltei kaikkia alahankkeita. Nämä selostetaan tarkemmin tässä vuosikertomuksessa. Vuoden lopussa komitean puheenjohtajuus luovutettiin Keski-Suomesta Jämtlantiin kaudeksi

5 Keskipohjola-komitea Keskipohjola-komitean kevätkokous 2005 pidettiin toukokuuta Etelä-Tröndelagissa Rörosin kaivoskaupungissa. Kokous käsitteli mm. ProMidNord hanketta ja sen merkitystä Keskipohjola toiminnalle: hankkeessa tehtävät selvitykset ja tapahtumat tukevat Keskipohjola-komitean asettamia tavoitteita ja toiminnan linjauksia Keskipohjola yhteistyölle ja alueen kehittämiseen. Komitea keskusteli vilkkaasti komitean poliittisen päätöksentekijöiden roolista ja toiminnasta nykyisellään ja tulevaisuudessa. Yhtä mieltä oltiin siitä, että komitean tulee aktivoitua näkyvämpään ja kantaaottavampaan rooliin esim. energia- ja ympäristöasioissa. Koska komitean toiminnan volyymi on ProMidNord - hankkeen myötä moninkertaistunut, myös tulevien Interreg -ohjelmien hyväksikäyttö on erittäin suositeltava tapa rahoittaa toimintaa, komitea ohjeistaa. Yhteydet ja raportointi Pohjoismaiden Ministerineuvoston sekä muiden raja-alueiden suuntaan on pidettävä aktiivisena Keskipohjola haluaa jatkossakin kuulua pohjoismaisten raja-alueiden perheeseen. Syyskokous puolestaan järjestettiin 30. lokakuuta 2005 Vaasassa Pohjanmaan liiton isännöimänä. Kokouksessa kuultiin mm. selostukset ja esitykset ProMidNord hankkeessa tehtävästä strategiatyöstä, jossa päämääränä on luoda yhteinen Keskipohjola strategia. Strategiassa on tarkoitus koota kaikkien alueiden strategioiden pohjalta alueiden ominaispiirteitä ja tavoitteita sekä yhteisiä ongelmia ja haasteita, joihin strategian avulla voitaisiin jatkossa paneutua. Kannanotto ylikansallisten ohjelmien sisältöön Lisäksi Keskipohjola-komiteassa valmisteltiin vuoden aikana yhteiskirjelmä - Keskipohjolan alueen profiilia nostaen - ylikansallisten toimien sisällöstä, sovellettavasta alueesta ja muista mahdollisista toimista, joihin ylikansallisten ohjelmien toteuttamisessa tulisi ryhtyä. Kunkin maan poliittiset edustajat allekirjoittivat kirjelmän ja se lähetettiin kunkin maan (NOR, SWE, FIN) kansallisille hallituksille sekä EU:n Komissiolle. Kaiken kaikkiaan komitea on käsitellyt 33 asiaa vuoden 2005 kuluessa. Syyskokouksessa komitean puheenjohtajuus luovutettiin Keski-Suomesta Jämtlantiin kaudeksi Valmisteluryhmä Valmisteluryhmä on pitänyt kertomusvuonna seitsemän kokousta joista neljä puhelinkokousta. Käsiteltävänä oli kaikkiaan 45 asiaa. Valmisteluryhmä osallistui kiinteästi myös Interreg-hankkeen toteuttamiseen ja työn valvomiseen hankkeen ohjausryhmän ominaisuudessa. ProMidNord Ohjausryhmä Komitean valmisteluryhmä muodostaa myös ProMid- Nord hankkeen ohjausryhmän ytimen. Edustettuina ohjausryhmässä ovat myös SÖT-kunnat. Ohjausryhmä kokoontui kertomusvuonna kaksi kertaa, eli jokaisen hankkeen Milestonen (puolivuotisjakson) päätteeksi. Ohjausryhmän tehtävänä on valvoa ja ohjata että hanketta toteutetaan aikataulussa hankesuunnitelmien mukaan. Kanslian toiminta Kanslia on yhdessä puheenjohtaja-alueen kanssa halunnut mm. vahvistaa yhteistyötä Pohjoismaiden Ministerineuvoston sihteeristön kanssa sekä muiden raja-alueorganisaatioiden kanssa sekä osallistunut Ministerineuvoston aluepoliittisen osaston järjestämiin raja-aluefoorumeihin. Kanslia on vastannut paitsi komitean viestinnästä, myös ollut vahvasti mukana ProMidNord hankkeen viestinnässä, joissa molemmissa on edelleen haluttu korostaa kaikkia kielialueita palvelevien materiaalien tuottamista. Komitean Internet-sivuja on edelleen uudistettu ja päivitetty ja sivuista on ruotsin-, suomen ja englanninkieliset versiot. 5

6 Tiedottamistoimia täydennetään pari kertaa vuodessa ilmestyvillä Uutiskirjeillä, joissa valaistaan paitsi komitean toimintaa kerrotaan myös ProMidNord hankkeessa tehtävästä työstä. Uutiskirjeiden kohderyhmäjakelu on ollut laajaa ja niistä tehdään aina sekä ruotsin että suomenkieliset versiot. Yhteistyöryhmille ja medialle on toimitettu lisäksi vuoden aikana tiedotteita komitean ja hankkeen ajankohtaisista asioista. Kanslian tehtävissä on entisestään korostunut tietopalvelu-toiminta eli kanslia on antanut tietoa niin komitean tekemästä kuin myös yleisesti tehtävästä pohjoismaisesta rajaaluetyöstä sekä koordinoinut ProMidNord hankkeessa toteutettavaa työtä erityisesti Suomen puolella. Hanketyötä on toteutettu tiiviissä yhteistyössä hankkeessa Leadpartnerina toimivan Västernorrlannin maakäräjien, projektipäälliköiden sekä komitean eri valmistelu- ja työryhmien kesken. WP-projektipäälliköt toimivat myös vastaavien työryhmien puheenjohtajina, lukuun ottamatta kulttuurityöryhmää, jossa ryhmän puheenjohtajana toimii ryhmästä valittu henkilö. Lisätietoja hankkeesta: Keskipohjolan työryhmät Keskipohjola yhteistyössä toimii tätä nykyä viisi eri työryhmää: energia-, kulttuuri-, ympäristö- ja nuorisotyöryhmät sekä uutena strategiseen työhön perustetut työryhmät. Työryhmien jäsenet suunnittelevat ja toteuttavat yhdessä ProMidNord hankkeeseen nimettyjen WP-projektipäälliköiden kanssa pääasiassa kyseisen hankkeen sisältöjä. Työryhmien vetäjät esittelevät oman toimintansa v.2005 myöhemmin tässä vuosikertomuksessa. ProMidNord hankkeen projektijohto ja vastuuhenkilöt ProMidNord hankkeessa tehtävään työhön on nimetty omat projektipäälliköt ja vuoden 2005 aikana vastuuhenkilöt vaihtuivat osittain, mutta seuraavin kokoonpanoin jatkettiin vuoden 2005 lopussa: Christer Nylen, ProMidNord -projektipäällikkö, Västernorrlannin maakäräjät Ilona Novak, talouspäällikkö, Västernorrlannin maakäräjät Karl-Erik Lockner, Västernorrlannin lääninhallitus, WP1 projektipäällikkö Timo Lehtonen, Etelä-Savon maakuntaliitto, WP2- projektipäällikkö Pauliina Uusi-Penttilä, Jyväskylän Teknologiakeskus Oy, WP3 projektipäällikkö Karen Havdal, Etelä-Tröndelagin fylkeskommune, WP4 projektipäällikkö Rolf Vestvik & Clas Rönning, Pohjois-Tröndelagin fylkeskommune, WP5 projektipäällikkö 6

7 WP1 raportti ProMidNord Makroalue ja strategiatyö Toiminta v ProMidNord hankkeen ensimmäisessä työpaketissa (nk. WP1) suunnitellaan mm. toimintoja ja selvityksiä käsitteen Makroalue tiimoilta sekä työstetään uutta yhteistä kehittämisstrategiaa Keskipohjolalle. Osiossa työskennellään viiden alahankkeen parissa: strategia, instituutiorakentaminen, SÖT&URBNET kaupunkiverkostot sekä markkinointi. MNRSTRAT Kehittämisstrategia Keskisen Norjan, Ruotsin ja Suomen kahdeksan aluetta ovat tehneet yhteistyötä yli 25 vuoden ajan, mutta ovat tänä päivänä suurten yhteisten haasteiden edessä. ProMidNord hankkeessa on aloitettu pitkäjänteinen työ Keskipohjolan Kehittämisstrategian luomiseksi. Jokaisen alueen omat tulevaisuuden suunnitelmat ja strategiat luovat pohjan työlle, jossa pohditaan mm. Millaisia alueellisia toimenpiteitä voidaan toteuttaa koko Keskipohjola alueella, jotta ne hyödyttävät kaikkia? Mitkä ovat eri alueiden vahvuudet? Miten voimme Keskipohjolassa parhaiten valjastaa nämä vahvuudet? Millaista osaamista millä aloilla Keskipohjolasta löytyy? Voimmeko kehittää yhteistyötä näillä osaamisen alueilla tullaksemme vahvemmiksi? Alueiden omia tavoitteita, strategioita ja alueellisia kehittämissuunnitelmia alettiin koota vuoden 2005 aikana. Strategian ensimmäisiä luonnosta esiteltiin keväällä 2005 jossa otettiin esille mm. alueiden yhteisiä piirteitä. Strategiatyön luonnetta on tarkennettu vuoden aikana ja työtä varten on perustettu kaksi työryhmää: poliittinen strategiaryhmä sekä alueiden virkamiehistä koostuva työryhmä. Strategia ja uusi kehittämissuunnitelma liittyvät kiinteästi yhteen ja tavoitteena on saada työ valmiiksi syksyllä Keskipohjola-komitean asemaa organisaationa (nk. insituutiorakentaminen) on pohdittu ja vuonna 2005 esiteltiin ensimmäinen ehdotus tulevasta organisaatiomallista. URBNET on Keskipohjolan kaupunkien kehittämisverkosto. SÖT hanke toimii kaupunkiyhteistyön pilottiprojektina ja siitä saadut kokemukset tulevat toimimaan tämän nk. jatketun kaupunkiverkoston URBNETin pohjana ja innoituksena. Tavoitteena on, että Keskipohjola-alueen suomalaiset nk. keskuskaupungit eli Mikkeli, Jyväskylä, Seinäjoki ja Vaasa olisivat mukana verkostossa. Verkoston käynnistämisen ensimmäinen kokoontuminen järjestettiin lokakuussa 2005 Jyväskylässä. Tavoitteena on, että URBNET tulee olemaan tärkeä osa tulevaa makroalueellista kehittämisstrategiaa. Verkoston luomisen tavoitteena on kokemusten- ja tietojenvaihto kaupunkien välillä sekä vastaavien kaupunkiverkostojen hyvien esimerkkien hakeminen Euroopasta. Aloitusseminaari Seinäjoella huhtikuussa 2005 Seinäjoelle kokoontui huhtikuuta alueellisesta kilpailukyvystä ja aluekehittämisestä kiinnostunut n. 60 hengen joukko Norjasta, Ruotsista ja Suomesta. Kahden seminaaripäivän aikana kuultiin useita suomalaisia ja ruotsalaisia asiantuntijoita aluekehittämisen aloilta sekä vaihdettiin kokemuksia valtioiden välisestä yhteistyöstä Itämeren alueella. Päivien aikana Keskipohjolan yhteistyöverkosto sai positiivisen alun ja vastaanoton. Seminaari oli ensimmäinen laatuaan seminaarisarjassa, jossa pohditaan yhteisiä kehittämiskysymyksiä. Markkinointi Kansainvälistä hankkeen markkinointia varten tehtiin englanninkielinen nk. roll-up, jossa ProMidNord hanketta esitellään. Lisäksi hankkeesta tehtiin esite ja Internet-sivut uudistettiin, samoin kuin hankkeen logo. Hankkeen eri toimintoja esitellään säännöllisesti hankkeen kotisivuilla sekä Uutiskirjeissä. Pohjolan Vihreä Viikko -nimisen kiertuehankkeen suunnittelu aloitettiin vuoden lopussa. Karl Erik Lockner WP1 -projektipäällikkö 7 Keskipohjolan kaupunkiverkostot: SÖT ja URBNET SÖT yhteistyö Sundsvallin, Östersundin ja Trondheimin kaupunkien välillä esitellään myöhemmin tässä kappaleessa.

8 SÖT osahanke: kaupunkiyhteistyö Sundsvallin, Östersundin ja Trondheimin välillä SÖT yhteistyö rakentuu kolmen pääteeman varaan: 1. alueellinen kehittäminen/strategia 2. opiskelijakaupungin kehittäminen ja 3. ympäristötekijät huomioiva liikenne 1. Alueellinen strategiatyöryhmä Yhteisen nk. SÖT strategian ensimmäinen luonnos: Eurofutures, jolta strategian ensimmäinen osa työ tilattiin, esitteli tuotettua materiaalia SÖT johdon kokouksessa toukokuun puolivälissä 2005 Trondheimissa. Selvityksessä SÖT alueita kuvattiin niiden omien kehittämis- ja kasvuohjelmien pohjilta, ja apuna käytettiin vertailun mahdollistavia indikaattoreita. Selvityksessä tarkasteltiin mm. kaupunkien roolia omien alueidensa vetureina, tietopääomaa, työmatkaliikennettä, elinkeinorakennetta, asukas- sekä työllisyyslukuja. Jokainen kunta on paitsi keskustellut, myös esitellyt ja jakanut tehdyn selvityksen tuloksia. Selvitys oli oleellisessa roolissa myös SÖT konferenssissa 16. syyskuuta ja alusti tuolloin järjestettävien workshoppien keskusteluja. Selvitystä ja kaupunkiverkostoyhteistyötä käsiteltiin myös Trondheimissa St Olavs-konferenssissa Stjørdal Workshopit osoittivat, että kolme ehdotettua panostusaluetta kulttuuri ja elämys, koulutus ja osaaminen sekä infrastruktuuri ja liikenne olivat ne teemat, jotka voisivat sisältyä yhteiseen strategiaan. Konferenssin jälkeen kaikki kolme kuntaa ovat koonneet näkökantoja alueidensa toimijoilta teemoihin liittyen. Tarkoituksena on löytää kuntien väliselle yhteistyölle yhteisiä tavoitteita, strategioita ja toimintoja. Strategiatyöryhmä on lisäksi selvitellyt mahdollisuutta käyttää aiempia selvityksiä apuna työssä sekä pohtinut tarvetta teettää täydentäviä selvityksiä. SÖT-kunnissa; toimintamuotona esim. alueelliset työmarkkinapäivät Toimintasuunnitelman teko: sisältöinä mm. asunnonsaannin vakuutus ja mahdollisia liikkumisetuisuuksia 3. Ympäristötekijät huomioiva liikennetyö Hankkeen sisältö: kokemustenvaihtoa, tietokannat, videoneuvottelut ja vertailevat indikaattorit. Tavoitteena on mm. laajentaa videoneuvottelujen käyttömahdollisuuksia vaihtoehtoisena kokousmuotona - säästää niin aikaa kuin ympäristöä ja kustannuksiakin. Kaupunkikohtaisesti kyseeseen tulevat seuraavat asiat: Trondheim: yhteissijoittamishanke, pyörätieverkosto, yhtenäiset tiemaksujärjestelmät Sundsvall: Kimppakyydit, yhteiskäyttöisten autojen varausjärjestelmä (nk. bilpool) Östersund: mm. kansainvälisen Liikkujan ja Autottoman viikon toiminta, ympäristöystävällinen autoilu yleensä. Kokoustoiminta Hankkeen johdon ja strategiatyöryhmän kokoukset on yhdistetty. SÖT-johdon kokous Trondheimissa; SÖT konferenssi Östersundissa. Sähköposti ollut pääasiallinen yhteydenpitoväline. Puhelinkokouksia 31/8, 2/11, 24/11 ja 15/12. Kaikista kokouksista on tehty muistiot. Helén Lundahl SÖT -projektipäällikkö 2. Opiskelijakaupunki-työryhmä Vuoden 2005 ja kevään 2006 painopisteet: SÖT kaupunkien markkinointi uusille opiskelijoille, niin ulkomaisille kuin oman maankin mahdollisille tuleville opiskelijoille Vahvistaa opiskelijoiden ja työelämän/ elinkeinoelämän välistä suhdetta, tavoitteena saada yhä suurempi osa valmistuneista pysymään 8

9 WP2 raportti ProMidNord-hanke & Ympäristötyön Toimintakertomus 2005 Hanketyö on käynnistynyt ja edennyt kaikilta osin hankesuunnitelman mukaisesti. Suomen maakunnista ja Ruotsin Västernorrlannista on valmiina ympäristö- ja energia-alan osaajien tietokanta. Tietokannassa on mukana noin 600 organisaatiota ja yritystä. Tietokanta julkaistaan Keskipohjolan kotisivuilla vuoden 2006 helmikuun aikana. ProMidNord - hankkeen, Jykes Oy:n sekä Etelä-Savon ja Keski-Suomen TE- keskusten ja ympäristökeskusten sekä Etelä-Savon kauppakamarin ja Keski-Suomen yrittäjät ry:n yhteistyönä on kehitetty pk-yrityksiä palveleva kevennetty ympäristöjärjestelmä EcoStart. EcoStart otetaan kevään 2006 aikana käyttöön 5-6 TEkeskuksen alueella ja tuotteelle pyritään saamaan valtakunnallinen status vuoden 2007 loppuun mennessä. Ekotehokkuus matkailussa -osahankkeessa pyritään parantamaan Keskipohjolan maakuntien uimahallien materiaali- ja energiatehokkuutta. Pääkohteena olevassa Jyväskylän AaltoAlvarissa toteutetaan Motiva Oy:n mallin mukainen energiakatselmus ja muissa kevyemmät energiakatsastukset. Lisäksi kaikki kohteet käyvät läpi EcoStart- konseptin mukaisesti ympäristöasiansa ja laativat ympäristöohjelman tavoitteineen ja toimenpide-ehdotuksineen. Hankkeen aloituskokous pidettiin syyskuun puolivälissä Jyväskylässä ja ensimmäiset katselmukset on tehty Jyväskylän lisäksi Seinäjoen uimahallissa. Jämtlannissa vertailukohteena on Åren kylpylä. Lisäksi Åressa selvitetään mahdollisuuksia parantaa laskettelurinteiden lumetusjärjestelmän ekotehokkuutta. teki syyskuussa opintomatkan Tanskan Kalundborgiin. Jämtlannissa ekoteollisuuspuiston kohdealueena on Odenskogin teollisuusalue. Sekä ekotehokkuus matkailussa - hankkeen että ekoteollisuuspuistohankkeen vetovastuu on mikkeliläisellä Rejlers Oy:llä. EcoStudies- osiossa Helsingin yliopiston Ruralia - instituutti on jatkanut kansainvälisen luomukoulutusohjelman suunnittelua yhteistyössä pohjoismaisten toimijoiden, erityisesti Jämtlannissa ja Västernorrlannissa toimivan Mittuniversitetin kanssa. Hankkeen ohjausryhmä piti kokouksensa Östersundissa ja Mikkelissä/Rantasalmella. Toimintavuoden aikana järjestettyihin tilaisuuksiin ja tapaamisiin on osallistunut n. 330 henkilöä. Hankkeen tuloksia on esitelty sekä valtakunnan että maakunnan TV-lähetyksessä, maakuntaradioissa ja lehdistössä. Timo Lehtonen WP2 projektipäällikkö Etelä-Savon maakuntaliitto 9 Rantasalmen asemanseudun teollisuusalue valittiin Suomen ensimmäisen suunnitellun ekoteollisuuspuiston kohdealueeksi. Alueen yrityksistä viidessä on toteutettu EcoStart- ympäristöjärjestelmän mukaiset peruskatselmukset, järjestetty puutoimialan koulutustilaisuus sekä alueen ympäristöpolitiikan laadintaa valmistellut tilaisuus. Ekoteollisuuspuistolle on laadittu alustava tiedotussuunnitelma ja lisäksi on valmistunut laaja taustaraportti teollisesta ekologiasta ja ekoteollisuuspuistoista maailmalla. Raportti julkistetaan maaliskuussa 2006 Rantasalmella pidettävässä ekoteollisuuspuisto-seminaarissa. Ekoteollisuuspuisto-hankkeen ohjausryhmä

10 WP3 raportti ProMidNord & Energiatyöryhmä VUOSIKERTOMUS 2005 Toimintasuunnitelman mukaisesti Keskipohjola-komitean energiatyöryhmä keskittyy toiminnassaan seuraaviin osa-alueisiin: Energiatehokkuus Uudistuvien energialähteiden käytön lisääminen Maakaasun tuleva rooli Keskipohjolassa Energia ympäristö kierrätys Ryhmän työ perustuu tiedon- ja kokemusten jakamiseen sekä elinkeino- ja markkinakehittämiseen. Vuonna 2005 työryhmän toiminta oli edelleen panostusta komitean Interreg IIIB hankkeen (ProMidNord) energia-osion toteuttamiseen. Projektissa työryhmän norjalaiset jäsenet ovat partnereina ja vastaavasti suomalaiset ja ruotsalaiset jäsenet ovat alihankkijan roolissa. Hankeosion vastuuhenkilöksi nimettiin Jyväskylän Teknologiakeskuksesta Pauliina Uusi-Penttilä, joka aloitti työssään Hän edusti työryhmää myös hankkeen ohjausryhmän kokouksissa. Kuluneen vuoden aikana työryhmä kokoontui yhteensä kaksi kertaa ( ja ). Toiminta v Päätavoitteena ProMidNord hankkeen energiatyössä on lisätä uusiutuvan energian käyttöä sekä suosia tehokasta energiankulutusta, vähentää fossiilipolttoaineiden käyttöä alueella sekä vähentää hiilidioksidipäästöjä. Näitä toteutetaan neljän alahankkeen kautta. järjestettiin useampia tilaisuuksia eri alueilla aiheesta, mm. energiansäästöviikkojen yhteydessä. Aktiviteetti 3: uusi direktiivi rakennusten energiatehokkuudesta V voimaan astuva energiadirektiivi EPBD (Energy Performance for Buildings Directive) tulee tuomaan mukanaan liiketoimintamahdollisuuksia mm. konsulteille, katsastajille ja kiinteistönvälittäjille. Siksi on tärkeää, että näitä ryhmiä informoidaan direktiivin voimaantulon edellä ja aikoihin. Rakennusten määrä ja volyymi Keskipohjola -alueilla selvitetään. Direktiivin tiimoilta järjestettiin vuoden 2005 aikana seminaareja ja tietoiskuja kohderyhmille eri alueilla Keskipohjolassa, mutta koska direktiivin kansalliset tulkinnat ovat vielä kesken, informointi on voinut olla vain alustavaa. Aktiviteetti 4: kestävä kehitys liikenteessä Aktiviteetti tullaan toteuttamaan yhteistyössä SÖT hankkeen kanssa. Vuoden 2006 aikana kartoitetaan ja kootaan liikenteen kestävän kehityksen aloitteet ja hankkeet; määritetään alan toimijat, kartoitetaan toiminnan vaikeudet/esteet sekä kootaan toiminnan hyviä esimerkkejä. Keväällä 2007 aiheesta järjestetään oma workshop. Pauliina Uusi-Penttilä WP3-projektipäällikkö Jyväskylän Teknologiakeskus Oy Aktiviteetti 1: yhteinen energia-agenda Vuonna 2005 aloitettiin olemassa olevien johtavien energiadokumenttien, kuten Agenda 21 ja muiden energiasuunnitelmien kokoaminen niin paikalliselta, alueelliselta kuin kansalliseltakin tasolta. Näiden pohjilta muodostetaan yhteinen energiajulistus, joka liitetään osaksi yleistä Keskipohjola strategiaa. Alueellisten energiatasetutkimusten päivitys on aloitettu eri alueilla ja energia-alasta Keskipohjolassa kootaan yhteinen esitys. Esim. Jämtlannissa päivitettiin ja tehtiin energiatasetutkimus. Aktiviteetti 2: energiatietouden lisääminen Tavoitteena on lisääntynyt energiatietous niin päättäjien, yritysten kuin yleisönkin joukoissa sekä korostaa kestävyyttä päätöksenteon tekijänä. Vuonna

11 WP4 Youth, Regional Development and Democracy Toimintakertomus 2005 ProMidNord-hankkeen keskeiset teemat ovat: Ympäristö ja kestävä kehitys Alueen taloudellinen kehittäminen Kulttuuriyhteistyö 11 Nuorisotyöryhmä on lisäksi asettanut omat painotuksensa: Demokratia ja vaikuttaminen Yhteiskuntaosallistuminen Alueellinen yhteenkuuluminen Lisääntynyt tieto pohjoismaisista naapureista Edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi työryhmä aikoo järjestää opintoretkiä ja nuorisoseminaareja työskennellä koululuokkavaihdon toteuttamiseksi Keskipohjola -alueiden koulujen välillä (ikäryhmässä 16-19v.) Työryhmän toiminnassa v on korostunut työryhmätoiminnan muotojen vakiintuminen sekä työryhmän tehtävien, tavoitteiden ja budjettivastuun määrittely. Lisäksi nimenomaan nuoret on haluttu sitouttaa hankkeen toimintaan. Työryhmällä on ollut kolme kokousta: helmikuuta Sundsvallissa, puhelinkokous 10. kesäkuuta ja kokous 22. syyskuuta Arlandalla, Tukholmassa. Nuorisosta koostuvalla nuorisoryhmällä on tärkeä rooli, aikuisten alue-edustajien/työryhmän ohella, hankkeen toimintojen toteuttamisessa. Nuorisoryhmä koostuu kahdesta aktiivisesta, yhteiskuntavaikuttamisesta kiinnostuneesta nuoresta per alue. Nuorisoryhmän ja varsinaisen työryhmän kokoukset on yhdistetty. 6 aluetta on osallistunut hankeosion toimintaan alusta asti: Pohjois- ja Etelä-Trøndelag, Jämtlanti, Västernorrlanti, Keski-Suomi ja Etelä-Savo. Etelä- Pohjanmaa tuli toimintaan mukaan vuoden 2005 aikana. Yunation ensimmäinen Keskipohjolan nuorisoseminaari Noin 140 nuorta Keskipohjolan alueelta Norjasta, Ruotsista ja Suomesta kokoontuivat Söråkeriin Sundsvalliin marraskuuta Yunation oli ensimmäinen kolmesta nuorisoseminaarista, joita järjestetään Keskipohjola-komitean ProMidNord hankkeessa. Tapahtuma kulki nimellä Demokratia ja identiteetti, ja sen osallistujat olivat pääasiassa vuotiaita nuoria aikuisia. Västernorrlannin ja Jämtlannin nuorisoryhmäläiset vastasivat päivien ohjelmasta. Tapahtuma järjestettiin Söråkerin Kansaintalolla Folkets Husissa, talon henkilökunnan ja muiden nuorten suosiollisella avulla ja työllä. Ohjelma sisälsi mielenkiintoisia luentoja mm. aiheista itsetunto, alueellinen suunnittelu ja demokratia. Lisäksi nuoret saivat osallistua erilaisiin workshoppeihin, kuunnella musiikkia, katsella elokuvia sekä ottaa osaa useisiin luoviin kulttuuripitoisiin toimintoihin. Koko ohjelman tarkoituksena oli korostaa valinnanvapautta demokratia teeman mukaisesti, kaikki saivat vapaasti valita mihin ohjelmiin halusivat osallistua. Tapahtuman päättymisen jälkeen tehty kysely osoitti, että kaikki osallistujat olivat pääosin tyytyväisiä päivien ohjelmaan. Yunationia arvioidessa tulee selvästi ilmi kuinka suuri tarve järjestää tällaisia tapahtumia on ollut, ei vain maiden välillä, vaan ennen kaikkea alueen ihmisten välillä. Järjestäjät toivoivat, että osallistujat veivät mukanaan paitsi mahtavan kokemuksen, myös uusia kysymyksiä: Mitä demokratia merkitsee minulle, Mitä voimme nuorina aikuisina tehdä luodaksemme itsellemme vaikuttamismahdollisuuksia oman työn ja toiminnan kautta. Toiminnan tavoite eli nuorten elinehtojen tarkastelu sekä kokemusten- ja tietojen vaihto onnistui erinomaisesti Yunationissa. Seuraavaksi on Suomen vuoro toimia tapahtuman isäntänä: teemana tuolloin on Ympäristö. Päivien suunnittelu aloitettiin loppuvuodesta 2005 ja ne järjestetään elokuussa 2006 Rantasalmella, Etelä-Savossa. Norjan seminaari järjestetään puolestaan vuoden 2007 alussa aiheesta Yrittäjyys.

12 Koululuokkavaihto Hankkeessa on tavoitteeksi asetettu n. 750 oppilaan osallistuminen koululuokkavaihtoon toiminta-ajan eli kolmen vuoden aikana Vierailujen kesto yleensä 2-3 päivää. Kaikki alueen koulut ja oppilaitokset voivat etsiä vaihtopartneria Keskipohjolan eri alueilta sekä hakea rahoitusta vaihdon kustannuksiin. Hankkeesta vaihtokumppanin etsimisessä avustetaan, mutta koulujen täytyy itse huolehtia käytännön seikoista, eli sopia yksityiskohdista ja ohjelmasta yhteistyökoulun kanssa, organisoida matkat jne. Vuoden 2005 aikana 127 oppilasta on muodossa tai toisessa osallistunut koululuokkavaihtoon. Osa vaihdoista toteutettiin Yunation nuorisotapahtuman yhteydessä, ja siihen osallistui luokkia useilta Keskipohjola alueilta. Muu vaihtotoiminta on tapahtunut pääasiassa Etelä- Tröndelagin ja Jämtlannin välillä. Yhteistyö muiden työryhmien kanssa Nuorisotyöryhmä on kiinnostunut yhteistyöstä mm. Keskipohjolan Nuorten Kulttuuripalkinnon jakamisessa sekä muiden ProMidNord hankkeen osioiden kanssa. Mm. Yunationissa tätä toteutettiin esittelemällä nuorille parhaillaan työstettävänä olevaa uutta Keskipohjolan strategian luonnosta, MNRSTRATia. Ylipäätään on kiinnostavaa nähdä miten nyt luotu nuorisoverkosto nivoutuu muihin hankkeen toimintoihin, ja niin että Keskipohjolan ja ProMidNord hankkeen asioihin saadaan entistä enemmän nuorisonäkökulmaa. Karen Havdal WP4 projektipäällikkö Etelä-Tröndelagin fylkeskommune 12

13 Keskipohjola-komitean kulttuurityöryhmä & ProMidNord hankkeen WP5 Toimintakertomus 2005 Yleistä Kulttuuriyhteistyö on tärkeä osa Keskipohjola-komitean toimintaa ja tavoitteena on toteuttaa kulttuurialoitteita joilla edistetään positiivista yhteiskuntakehitystä Keskipohjolassa. Kulttuurityötä leimasi vuonna 2005 vahvasti ne toiminnot ja hankkeet, jotka sisältyvät komitean Interreg IIIB -rahoitteiseen ProMidNord hankkeeseen. Vastuut eri kulttuuriosahankkeista on jaettu eri alueiden kesken: vuonna 2005 Pohjanmaan liitto vastasi Vaasan Artistifoorumista, Västernorrlannin maakäräjät vastasi Design-hankkeesta Sundsvallissa (tämä hanke jatkui vuodelle 2006). Pohjois-Tröndelag valmisteli hanketta Pohjolan Vihreä Teatteri hanketta, syksyn aikana toteutettiin työkirja sekä käsikirjoitus, hankkeeseen osallistuvien ryhmien käyttöön. Muut alueet ovat myös aloitelleet omien tulevien vastuuhankkeidensa suunnittelun. Vuosittaiset Keskipohjolan Kulttuuripäivät eivät sisälly ProMidNord hankkeeseen, vaan ne rahoitetaan Keskipohjola-komitean tuella. Vuonna 2005 Etelä- Pohjanmaan liitto vastasi kulttuuripäivien järjestelyistä ja teemana oli kansanmusiikki Keskipohjolassa. Samassa yhteydessä jaettiin Keskipohjolan Kulttuuripalkinnot. Kulttuurityöryhmän tehtävänä on ollut kulttuuritapahtumien ja aloitteiden suunnittelu ja toteutus. Työryhmä toimii myös ProMidNord hankkeen kulttuuriosion ohjausryhmänä. Osallistujat olivat nuoria kansanmuusikkoja ikäluokasta vuotta. Tavoitteena tapahtumalla oli: tarjota korkeatasoiset ja ohjelmaltaan monipuoliset kulttuuripäivät kulttuurivaihtoa kansanmusiikin nuorten ja vetäjien välillä Keskipohjolassa kansanmusiikkitapahtumien lisääntynyt yhteistyö Keskipohjolassa, ja yhteistyön jatkuminen myös itse tapahtuman jälkeen julkisuutta Keskipohjolan kansanmusiikille Yleisölukuja: Kokonaisyleisömäärä Speleissä oli n henkilöä. Konserttisarja Keskipohjola soi sekä pääjuhla kokosivat n henkilön yleisön. Nuoret Keskipohjolan kansanmuusikot esiintyivät myös muissa tilaisuuksissa, soittaen mm. nk. pelikammarissa, olutteltassa, non-stop lavoilla sekä lukuisissa vapaamuotoisissa tilaisuuksissa. Tällöin heidän yleisömääränsä nousee useisiin tuhansiin ihmisiin. Keskipohjolan Kulttuuripalkinnot 2005 Keskipohjolan Kulttuuripalkinto (arvo ) myönnettiin kansanmusiikkiyhtye Väkkärälle (Ähtäri, Etelä- Pohjanmaa). Keskipohjola-komitean Nuorten ja lasten Kulttuuripalkinto (arvo ) myönnettiin Eteläpohjalaiset Spelit ry:lle. Kokoustoiminta Työryhmällä on vuoden 2005 aikana ollut seuraavat kokoukset: Helsinki , Tukholma , puhelinkokous ja Vaasa Keskipohjolan Kulttuuripäivät Etelä-Pohjanmaan liitto vastasi kulttuuripäivien järjestelyistä v. 2005, teemana oli Kansanmusiikki. Tapahtuma toteutettiin samanaikaisesti Eteläpohjalaisten Spelien aikoihin Teuvalla heinäkuuta 2005.

14 PROMIDNORD Hankkeen kulttuuriosiossa (WP5:ssä) toteutettiin seuraavia osahankkeita: Keskipohjolan Artistifoorumi Pohjanmaan liitto vastasi Keskipohjolan Artistifoorumin toteuttamisesta lokakuuta Vaasassa järjestetyn tapahtuman teemana oli Keskipohjolan kulttuuriidentiteetti. Osallistujina oli festarijärjestäjiä ja taitelijoita koko Keskipohjolan alueelta. Graafinen suunnittelu Västernorrlanniin maakäräjät vastasi design-hankkeen toteuttamisesta. Tapahtuma käsitti suuren näyttelyn, joka oli esillä Sundsvallin museossa Näyttelyyn osallistui mainostoimistoja ja graafisia suunnittelijoita koko Keskipohjolan alueelta. Näyttely esitteli julisteita, tavaramerkkejä ja logoja, typografiaa sekä pakkaussuunnittelua. Tapahtuma päättyi seminaariin Mittuniversitetillä Pohjolan Vihreä Teatteri Pohjois-Trøndelagin fylkeskommune käynnisti teatterihankkeen Pohjolan Vihreä Teatteri valmistelut. Hanke on kaksitahoinen, jossa ensimmäisessä osassa tavoitteena on tuottaa teatteriesitys ja toisessa osallistujat kokoontuvat yhteisille teatterifestareille. Tavoitteena on saada nuoret tuottamaan näytelmä joka käsittelee luonnon ja ympäristön suojelua. Dramaatikko Rasmus Rhode kirjoitti projektiin työkirjan ja käsikirjoituksen nimeltä Intiaanimetsä. Työryhmä Etelä-Trøndelag: Rådgiver Knut Wik; varajäsen Konsulent Gørill Holte Pohjois-Trøndelag; Fylkeskultursjef Ragnhild Kvalø; varajäsen Spesialrådgiver Rolf Vestvik Jämtland: Kulturchef Mikael Cederberg; varajäsen Kultursekretær Leif Olsson (Mikael Cederberg jäi pois ryhmästä kesällä 2005) Västernorrland: Kultursekretær Kiki Hammarstrøm; varajäsen Kulturchef Christer Rytterskog Pohjanmaa: Kulttuuripäällikkö Vivan Lygdbäck; varajäsen Kulttuuripäällikkö Heimo Salomaa. Etelä-Pohjanmaa: Kultturipäällikkö Marjatta Eväsoja Keski-Suomi: Toiminnanjohtaja Kirsi Lajunen Etelä-Savo: Pääsihteeri Risto Kekarinen; varajäsen Kulttuuripäällikkö Outi Rantasuo Mikael Cederberg toimi ryhmän puheenjohtajana kesään 2005 saakka. Vivan Lygdbäck valittiin ryhmän uudeksi puheenjohtajaksi kesäkuussa Rolf Vestvik on toiminut työryhmän sihteerinä sekä ProMidNord hankkeen Kulttuuriosion (WP5) projektipäällikkönä saakka. Huhtikuu 2006 Rolf Vestvik sihteeri Pohjolan Vihreä Viikko Tämän kiertuehankkeen valmistelut aloitettiin syksyllä 2005 perustamalla omat asiantuntijatyöryhmät suunnittelun, musiikin ja kuvataiteen alle. Yhteenvetona toiminnasta vuonna 2005 työryhmä on sitä mieltä, että vuosi oli toiminnallinen ja hyvä vuosi Keskipohjolan kulttuuriyhteistyössä. 14

15 Muu projektitoiminta North East Cargo Link hanke Keskipohjolan liikennekäytävän kehittäminen on ollut Keskipohjola-komitean koko 25-vuotisen toiminnan tärkeimpiä yhteistyöhankkeita. NECL on projekti jossa toimijoina ovat niin yksityiset kuin julkisetkin tahot Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Venäjältä. NECL:n tavoitteena on kehittää ja markkinoida globaaleille markkinoille suuntautuvaa Keskipohjolan alueen poikittaista tavarankuljetusväylää, yhteyksiä on luotu myös Länsi- Venäjälle ja Isoon-Britanniaan. Keskipohjola-komitea on osarahoittajana projektissa sekä NECLAn jäsen. Toiminta vuonna 2005: Alueellista toiminta-analyysia varten on kerätty Keskipohjola aluetta koskevia tietoja, koskien mm. väestönkehitystä, elinkeinoja, kuntarakenteita ja asumiskaavaa, työmarkkinoita, palvelutarjontaa. Lisäksi on kartoitettu tavaraväylien infrastruktuuria koskien meri-, rautatieja maantiekuljetuksia. Erityistä huomiota on kiinnitetty mm. kapasiteettivajeisiin, standardeihin sekä pullonkauloihin. Keskipohjolan tavaravirroista on tehty selvitys, jonka tarkoituksena on tunnistaa tavaravirrat ja pullonkaulat Keskipohjolan kuljetuskäytävään tullessa ja siitä poistuttaessa. Kartoituksen kattavuus on %. Suurin kehittämiskohde itä-länsi suuntaisissa rautatiekuljetuksissa katsotaan olevan Meråkersbanan korjaus Norjassa. NECL on tässä yhteydessä koonnut asiasta kiinnostuneet ruotsalaiset viranomaiset, organisaatiot ja yritykset yhteen ja Norjan Jernbaneverketille on annettu yhteinen voimakas lausunto. NECL on jättänyt kirjelmän Euroopan Komissioon, Energia- ja liikenne-osastolle, Public Consultation yleisön kommentit raporttiin, jossa kannanotto Transeurooppalaisen Liikenneverkon (Transeuropean Transportnetwork) TENiin, EU:n laajenemisen yhteydessä. Kirjelmässä esitellään NECL ja Keskipohjolan Kuljetuskäytävä sekä ehdotus siitä, että tämä otetaan huomioon TEN-verkoston jatkokehittämisessä. NECLillä on ollut useita neuvotteluja Keskipohjola-alueen kauppakamareiden kanssa. NECLin eräänä kehittämistyön tavoitteena on kauppakamareiden yhteistyöverkosto Keskipohjolassa. Tähän työhön liittyvät myös kontaktit Englannin ja Pietarin alueiden kauppakamareihin, ja seuraavaksi näitä pyritäänkin saamaan mukaan Keskipohjolan kauppakamari- yhteistyöverkostoon. Tavarankuljetusväylän ulottamisessa länteen NECLissä on luotu kontakteja useampiin strategisesti merkittäviin satamiin, varustamoihin sekä kuljetusviranomaisiin ja elinkeino-organisaatioihin (mm. kauppakamarit) Iso- Britanniassa. Väylän itäisissä ulottuvuus-tavoitteissa NECL on neuvotellut venäläisten viranomaisten, yritysten ja kuljetussektorin organisaatioiden kanssa. Tavoitteena on kytkeä yhteen Keskipohjolan liikennekäytävä ja Transsiperian rautatie. Härnösand 13.toukokuuta 2006 Christer Troselius RG-linen ja NECLin yhteistyön seurauksena avattiin uusi laivayhteys Vaasan ja Sundsvallin välille 1. heinäkuuta Yhteys perustui ensi sijassa rahtitavaraan, mutta soveltui myös matkustajille. (Reitti ei käytössä vuodenvaihteessa 2005/2006). 15 Yksi vaikeimmista tieosuuksista kuljetuskäytävän Suomen puolella on osuus Ähtäri Multia Valtatiellä 18 Vaasan ja Jyväskylän välillä. NECL on alueellisten ja paikallisten tahojen pyynnöstä ollut myötävaikuttamassa asian esilletuomiseen eduskunnassa ja tässä yhteydessä ottanut esille myös Keskipohjolan perspektiivin tieosuuden parantamiseen.

16 Talous Keskipohjola-komitean toimintaa rahoitetaan Pohjoismaiden Ministerineuvoston alueyhteistyörahastosta sekä verkostoon kuuluvien alueiden jäsenmaksuilla. Komitean ProMidNord hankkeen rahoitus puolestaan tulee Interreg IIIB- ohjelmasta sekä rahoittavilta partnereilta. Kokonaisbudjetti 2005 (ei sis. hanketoimintaa), valuutta DKK Organisaatio Rahoitus % PMN osuus* Jäsenet Interreg 0 0 Muut rahoittajat 0 0 Yhteensä Kokonaisbudjetti 2005 (sis. hanketoiminnan) Organisaatio Rahoitus % PMN osuus Jäsenet Interreg Muut rahoittajat Yhteensä * PMN = Pohjoismaiden ministerineuvosto 1 Jäsenmaksut: Etelä- ja Pohjois-Tröndelag, Jämtlanti, Västernorrlanti, Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Etelä-Savo sekä SÖF (Svenska Österbottens förbund för utbildning och kultur). 16

17 Vid ordförandebytet Mittnordenkommittén har fungerat i drygt ett kvartssekel. År 2004 kan betraktas som banbrytande när det gäller kommitténs status och innehållet i verksamhet: under året fick vi, efter ett kraftigt samarbete, godkännande beslut om en betydande finansiering från EU och nationella fonder på totalt 3,3 M. Ett speciell tack bör man rikta åt Landstinget Västernorrland som gick med på att fungera som huvudpartner i projektet. Vi känner projektet vid namn ProMidNord - Hållbar Utveckling i Mittnorden. Tillsammans har vi kommit överens om att innehållet i ProMidNord består av fyra korgar: barn och ungdomar/uppväxt, energi, miljö och kultur. Det mest relevanta med tanke på framtiden är att vi har i det här sammanhanget beslutat att förnya de förtjänstfulla verksamhetsstrategierna som utarbetats av landshövding Kalevi Kivistö i år 199, för att motsvara dagens förändrade förhållanden. Denna krävande uppgift har nu blivit förlitad på Björn Sandals erfarna ordförandeskap och Christer Nylens erkända färdigheter att få saker att fungera. nu belastat stora förväntningar för Jämtlands begynnande ordförandeskap och ProMidNord projektets andra verksamhetsår. Arbetet kräver tålamod och små steg, men samtidigt också oeftergivligt beslutsamhet. Mittnorden samarbetet vore ingenting utan personer som i praktiken förbereder ärenden och sätter saker i verksamhet. Beredningsgruppen är härvid A och O: ni har alla arbetat förtjänstfullt och effektivt. Speciellt bör man i detta sammanhang med namn avtacka Lennart Backlund, Rolf Vestvik och Sten Jonsson för deras passionerade insatser i det mittnordiska samarbetet under flera årtionden och vilka nu lämnar beredningsgruppen för att fortsätta i andra engagemang. Jag avtackar också Eeva-Liisa Koivumäki som agerat som kommitténs kanslichef och medlem i sekretariatet samt Jerker Johnsson som också flyttar sig till andra uppdrag. Jyväskylä Martti Ahokas kommitténs ordförande År 2005 var ProMidNords första år i full verksamhet. I själva verket har man först nu riktigt begripit projektets omfattning och mångsidighet, att det finns 26 partners i tre olika länder. Detta har redan nu förorsakat en hel del gråa hår åt dem som ansvarar för helheten för att sy samman all verksamhet. För vissa del har man inte följt projektplanen. Varenda lilla lapsus som man gör i tidtabeller som man bestämt tillsammans leder till att problem blir repeterade och förorsakar extra arbete åt dem som minst är skyldiga till förseningar. Under över ett kvartssekel av samarbetshistoria har vi lärt oss om varandras kulturer att var och en av oss sköter de avtalade saker punktligt och i sinom tid, men tolererar språkproblem. Man kan inte tilllåta undantag från dessa enkla spelregel. Enbart i detta har man lärt mycket: man känner igen en internationell framgångsrik och kvalitativ aktör av det att denne genomför det man lovat. 17 Under verksamhetsåret har vi granskat våra möjligheter att skapa samarbetsnätverk speciellt i vissa verksamhetsdelar, en typ av strategisk allians med syfte att nå framgång i den internationella konkurrensen som sträcker sig ut konkret också i verksamheten av kommuner och landskap. Gällande det här arbetet har man

18 Mittnordenregionen - Nordens Gröna Bälte Midtnorden strekker seg fra Atlanterhavskysten i vest, over fjell og bergmassiv, gjennom Sverige, Bottenhavet, kystområdet og videre til de indre deler av Finland. Virksomheten i Midtnordensamarbeidet bygger på et nettverk bestående av: Fra Norge: Nord- og Sør- Trøndelag fylker.. Fra Sverige: Jämtland og Västernorrlands län. Fra Finland: Österbotten, Södra Österbotten, Mellersta Finland og Södra Savolax landskapskommuner. Til sammen ca. 1,5 mill innbyggere Samarbeidet i regionen har historiske tradisjoner. Et organisert regionalt samarbeide ble igangsatt allerede i Midtnordenkomitèen har siden den gang basert sin virksomhet på målsettingen om å samarbeide for å best mulig å utnytte ressursene på en måte som er til nytte for hele regionen. Verksamheten finansieras genom bidraget från Nordiska Ministerrådet och medlemsavgifter från deltagande regioner. Vår visjon er: Midtnordensamarbeidet skal være en drivkraft for samfunnsutvikling, basert på historisk og kulturell samhørighet og en felles interesse for regional utvikling Vi vil utnytte regionens miljø- og energikunnskap til beste for næringslivs- og samfunnsutvikling utvikle den øst-vestlige kommunikasjonskorridoren gjennom regionen utvikle den gjensidige forståelsen i regionen til et sentralt fundament Mittnordenkommitténs årsberättelse 2005 År 2005 var ordförandeskapets andra år för Mellersta Finlands förbund och utvecklingsdirektör Martti Ahokas fortsatte som kommitténs ordförande. Som ordförande i beredningsgruppen och ProMidNord projektets styrgrupp samt kommitténs kanslichef fortsatte också projektchef Eeva-Liisa Koivumäki från Jyväskyläregionens Utvecklingsbolag Jykes Ab. Virpi Heikkinen fortsatte som kommittésekreterare. För Mellersta Finlands kansliets del vill vi tacka alla för gott samarbete och önskar entusiasm i Mittnorden samarbetet även i framtiden. Eeva-Liisa Koivumäki & Virpi Heikkinen Mittnorden samarbetet präglades kraftigt av kommitténs projektinitiativ i Interreg IIIB programmet, ProMidNord Hållbar utveckling i Mittnorden. Man kan inte underskatta projektets betydelse för arbetet eftersom projektet medförde mångfaldig ökning i samarbetssatsningar. Under 2005 var man redan full i gång i projektet och dess olika arbetspaket. I denna årsberättelse redogör man verksamheten närmare. I slutet av året lämnade man över ordförandeskapet från Mellersta Finland till Jämtland för en tvåårsperiod. 18

19 Mittnordenkommittén Mittnordenkommitténs vårmöte arrangerades maj i gruvstaden Röros, Norge. Mötet behandlade bl.a. ProMidNord projektet och dess betydelse för Mittnorden verksamheten: utredningar och evenemang som genomförs i projektet stöder de målsättningar och verksamhetsriktlinjer som man ställt på Mittnorden samarbetet och regionens utveckling. Kommittén diskuterade livligt om rollen och verksamheten av politiska beslutsfattare nu och i framtiden. Överens var man om att kommittén borde aktivera sig till en mer synlig och ställningstagande roll t.ex. i energi- och miljöfrågor. Eftersom kommitténs verksamhetsvolym har genom ProMidNord Interreg projektet flerdubblats, kan man rekommendera att även framtida Interreg-program utnyttjas för att finansiera verksamheten, rådger kommittén. Ytterligare skall man aktiviseras i kontakterna och rapporteringen med Nordiska Ministerrådet men också med de övriga gränsregionerna Mittnorden vill även i fortsättningen höra till familjen av de nordiska gränskommittéerna. Höstmötet arrangerades 30 oktober i Vasa och under värd av Österbottens förbund. Under mötet redogjorde man bl.a. strategiarbetet i ProMidNord projektet, i vilket man syftar till ett gemensamt strategi för Mittnorden. Till grund för arbetet ligger respektive regions ambitioner, strategier och regionala utvecklingsplaner samt gemensamma problem och utmaningar i vilka man kan satsa på i strategin. Skrivelse gällande framtida prioriteringar inom transnationellt samarbete I tillägg utarbetade man under året en gemensam skrivelse för att lyfta profilen av Mittnordenregionen om innehållet av transnationella åtgärder, det tillämpliga området och övriga möjliga åtgärder som man borde ge sig till i genomförandet av transnationella program. Politiska representanter av respektive land skrev under och överlämnade skrivelsen till nationella regeringar av respektive land (NOR, SWE, FIN) och EU:s Kommission. Allt i allt behandlade kommittén under året 33 ärenden. På höstmötet överlämnade man ordförandeskapet från Mellersta Finland till Jämtland för år Beredningsgruppen Beredningsgruppen har under verksamhetsåret hållit sju möten av vilka fyra var telefonmöten. Gruppen behandlade 45 ärenden under årets lopp. Beredningsgruppen deltog också i genomförandet och styrningen av ProMidNord projektet i rollen av styrgruppen. ProMidNord Styrgrupp Kommitténs beredningsgrupp utformar också kärnan av ProMidNord projektets styrgrupp. SÖT kommunerna har egen representant i styrgruppen. Styrgruppen sammanträdde två gånger under verksamhetsåret, dvs. efter varje Milestone (milsten=halvårsperiod). Styrgruppen har som uppgift att styra och vaka att projektet genomförs enligt tidtabeller och projektplaner. Kansliverksamhet Kansliet har tillsammans med ordföranderegionen velat styrka samarbetet med sekretariatet i Nordiska Ministerrådet och med övriga gränskommittér samt deltagit i gränsforum som arrangeras av Nordiska ämbetsmannakommittén för regionalpolitik (NÄRP). Kansliet har varit kommunikationsansvarig i kommitténs ärenden, men varit också starkt med i ProMidNords kommunikation, i vilka båda man har fortfarande velat betona att producera informationsmaterial som betjänar alla språkområden. Kommitténs Internet-sidor har ytterligare förnyats och uppdaterats och information finns på svenska, finska och engelska. 19

20 Informationsåtgärder kompletteras genom att bl.a. publicera Nyhetsbrev ett par gånger om året, i breven berättar man både om kommitténs verksamhet men också om arbetet i ProMidNord projektet. Brevens utdelning och målgrupper har varit vida och man producerar dem alltid både i svensk- och finskspråkiga versioner. Ytterligare har man under årets lopp producerat PR-meddelanden till samarbetsgrupper och median om Mittnordenkommitténs och ProMidNords aktuella saker. Projektarbetet har genomförts i tätt samarbete mellan Leadpartner Landstinget Västernorrland, projektchef och kommitténs berednings- och arbetsgrupper. WP-projektledarna agerar också som ordförande i sina arbetsgrupper, utom i kulturgruppen där ordföranden har nominerats av gruppen. Tilläggsinformation om projektet: Informationsåtgärdernas betydelse har fortfarande vuxit i kanslifunktionerna, dvs. kansliet har bidragit i att utdela information om inte bara kommitténs verksamhet men också om nordiskt gränsregionalt arbete för övrigt samt koordinerat arbetet i ProMidNord speciellt på den finska sidan. Mittnordens arbetsgrupper Mittnorden samarbetet består numera av fem arbetsgrupper: energi-, kultur-, miljö- och ungdomsgrupperna samt de nya grupperna i strategiarbetet. Arbetsgruppmedlemmarna planerar och genomför huvudsakligen tillsammans med ProMidNord -projektanställda WP-ledare innehåll och projekt i sina arbetspaket. Gruppledarna presenterar sin verksamhet senare i denna årsberättelse. ProMidNord projektets ledning och projektchef För arbetet i ProMidNord projektet har man anställt och nominerat egna projektchef och under årets lopp framkom det några personförändringar, men följande sammansättning var i kraft i slutet av 2005: Christer Nylen, ProMidNord -projektchef, Landstinget Västernorrland Ilona Novak, Financial Manager, Landstinget Västernorrland Karl-Erik Lockner, Länsstyrelse Västernorrland, WP1- projektchef Timo Lehtonen, Södra Savolax landskapsförbund, WP2- projektchef Pauliina Uusi-Penttilä, Jyväskylä Teknologicenter, WP3 projektchef Karen Havdal, Sör-Tröndelags fylkeskommune, WP4 projektchef Rolf Vestvik & Clas Rönning, Nord-Tröndelags fylkeskommune, WP5 projektchef 20