Keskipohjolan yhteistyö. strategia

Transkriptio

1 Keskipohjolan yhteistyö strategia komitean hyväksymä

2 Tausta Rajat ylittävä yhteistyö Keskipohjolassa aloitettiin vuonna 1978 yhteistyöelimen muodossa. Komitea on yhteistyön ydin ja korkein päättävä elin ja sitä johtavat poliittisesti valitut edustajat. Komitean puheenjohtajuus kiertää jäsenmaiden välillä. Jäsenet edustavat paikallisia ja alueellisia julkisia viranomaisia Keskipohjola-komitean toimintaalueella. Komitea voi myös myöntää partneriaseman muille julkisille ja yksityisille toimijoille Keskipohjolan yhteistyöalueella ja siihen rajoittuvilla alueilla. Yhteistyön painotukset Edistääkseen kestävää kasvua ja kehitystä Keskipohjolassa komitea on vahvistanut viisi temaattista yhteistyöaluetta, jotka muodostavat komitean pääasiallisen toiminta-alueen. Kaikkien teemojen sisällä komitea keskittyy ja painottaa toimintoja, jotka edistävät rajaesteiden poistamista. Innovatiiviset ja yrittäjäystävälliset ympäristöt Itä-länsi liikenneyhteydet Kulttuuri- ja elämyselinkeinot sekä pohjoismainen identiteetti Ympäristötekniikka ja uusiutuva energia Sosiaalinen kestävä kehitys Innovatiiviset ja yrittäjäystävälliset ympäristöt Kaikilla Keskipohjolan alueilla on toimijoita, jotka myötävaikuttavat uusien innovaatioiden syntymiseen sekä tukevat uusien yritysten perustamista. Suurimmaksi osaksi näiden toimijoiden toiminta on keskittynyt alueiden suurimpiin kaupunkeihin. Vuosina on komitean aloitteesta perustettu yrityshautomoiden verkosto Keskipohjolaan. Seuraava askel on vilkastuttaa yritysten välisiä tietojen- ja kokemusten vaihtoja. Keskipohjola-komitea tulee painottamaan toimintoja, jotka tähtäävät lisäämään innovatiivista yritystoimintaa maaseudulla sekä aloitteita, jotka edistävät pienten yritysten välistä yhteistyötä Keskipohjolassa. Itä-länsi liikenneyhteydet Kestävät kuljetusratkaisut koskien teknistä kehitystä ja logistiikkaa ovat tärkeitä tulevaisuuden panostusalueita. Keskipohjola-komitea haluaa edistää ilmastoystävällisempiä kuljetusmuotoja ja kestävien polttoaineiden kehittämistä. Kasvavat mahdollisuudet matkustaa itä-länsi suuntaisesti Keskipohjolassa vähentävät tarpeettoman pitkiä kuljetusreittejä ja kuormituksia nykyisillä pohjois-etelä suuntaisilla reiteillä. Keskipohjola-komitea tulee vuosina painottamaan työtä, jota tehdään NECL II Midnordic Green Transport Corridor hankkeessa. Kulttuuri- ja elämyselinkeinot sekä pohjoismainen identiteetti Yhteinen pohjoismainen perintömme muodostaa perustan yhteiselle kulttuuri-identiteetillemme ja yhteistyölle, myös koko Euroopan tasolla. Yhteiseen historiaamme kuuluu myös hallintokulttuurimme samankaltaisuus, jossa paikallinen taso on hyvin vahvasti mukana. Tänä

3 päivänä kunnat ovat pohjoismaisen hyvinvointimallin ylläpitäjinä uusien haasteiden edessä, kun hyvinvoinnin kustannukset ovat kasvaneet kasvamistaan. Haasteellista erityisesti syrjäseutujen osalta ovat laadun, saavutettavuuden ja taloudellisen kestävyyden kysymykset. Yhteisen hallintokulttuurin lisäksi yhteistä on myös kulttuurillinen yhteenkuuluvuus, joka on pohjoismaisen identiteettimme perusta. Haasteellista on uusien tahojen mukaan saaminen yhteistyöhön ja sitä mukaa yhteistyön laajentaminen Keskipohjolassa. Keskipohjola-komitean tarkoituksena on jatkossakin tukea laajaa kulttuuritarjontaa Keskipohjolassa, toiminnan keskipisteessä ollessa vuosittaiset Keskipohjolan kulttuuripäivät. Ympäristötekniikka ja uusiutuva energia Ympäristötekniikka tarkoittaa tuotteita, järjestelmiä, prosesseja ja palveluita, jotka elinkaarinäkökulmasta tarjoavat selkeästi ympäristöystävällisempiä ratkaisuja verrattuna muihin vastaaviin. Teknologian kehittämisellä voimme luoda kestäviä ratkaisuja tulevaisuuden kasvavaan energiantarpeeseen. Keskipohjola-komitea tulee työskentelemään vahvistaakseen tutkimus- ja koulutusyhteistyötä Keskipohjolan alueiden välillä energiatehokkuuden alalla. Keskipohjola-komitea tulee edistämään pientuottajien parempia mahdollisuuksia tuottaa sähkö uusiutuvista lähteistä (esim. aurinko, tuuli, vesi). Erityisen mielenkiintoista on syrjäseutujen huomioiminen uusiutuvan energiantuotannon rakentamisessa. Sosiaalinen kestävä kehitys Sosiaalinen kestävä kehitys tarkoittaa suunnitelmallista yhteiskuntarakentamista, jossa ihmisen tarpeet ja hyvinvointi ovat kaiken lähtökohtana. Tavoitteena on luoda sellaisia ympäristöjä, jotka tukevat yksilön mahdollisuuksia käyttää ja hyödyntää tietoja, taitoja, koulutusta ja terveyttä. Keskipohjola-komitea haluaa edistää sosiaalista kestävää kehitystä, joka käsittäisi aloitteita sekä kansanterveyden, työllisyyden, nuorten osallistuvuuden että demograafistenkin haasteiden aloilta. Tavoitteiden toteuttamiseen sekä tiedonjakamiseen Keskipohjola -toiminnasta vaaditaan selkeitä viestintä- ja markkinointitoimia. Viestintää toteutetaan pääasiassa Internet-sivujen kautta ( sekä lehdistötiedotteilla. Visio Keskipohjola-komitea on rajat ylittävää yhteistyötä harjoittava yhteistyöelin, jonka tavoitteena on edistää kestävää kehitystä ja kasvua Keskipohjolassa, perustuen yhteiseen historiaan ja kulttuuriperintöön sekä yhteiseen alueelliseen kehittämistahtoon. Tasa-arvo ja nuorisonäkökulma huomioidaan kaikessa toiminnassa. Keskipohjola-komitean tavoitteena on, että Keskipohjolan kehittämisyhteistyö tunnetaan yhtenä onnistuneimmista ja kasvua kehittävimmistä yhteistyömuodoista Euroopan suurkaupunkien ulkopuolella.

4 Tavoitteet Keskipohjola-komitea vahvistaa Keskipohjolaa sekä kansallisesti että Euroopan Unionissa. Strateginen vaikutus Keskipohjola-komitea valvoo, ottaa aktiivisesti kantaa ja osallistuu kansallisiin ja EU-tason toimintaprosesseihin erilaisin lausunnoin ja kannanotoin sekä pyrkii osallistumaan aktiivisesti EU:n, pohjoismaisiin ja kansallisiin työryhmiin. (esim. lausunnot/kannanotot Pohjoismaiseen Yhteistyöohjelmaan 2013-, kansallisiin liikennesuunnitelmiin, EU2020-, EU:n Itämeri-strategiaan, EU:n yhteistyöpolitiikkaan 2014-) Profilointi Keskipohjola-komitea työskentelee proaktiivisesti tehden Keskipohjolaa näkyväksi sekä vahvistaa alueiden kilpailukykyä. Yhteistyön tavoitteena on myös profiloida Keskipohjolaa houkuttelevana alueena asua ja toimia. Keskipohjola-komitea nähdään aktiivisena toimijana alueellisissa kehittämiskysymyksissä ja rajat ylittävässä yhteistyössä sekä Pohjolassa että muualla Euroopassa. (esimerkiksi Keskipohjolan Kulttuuripäivät & Kulttuuripalkinnot/stipendit, Pohjolan Vihreä Vyöhyke Keskipohjolan ympäristö- ja energiapalkinnot) Keskipohjola-komitea edistää verkostojen kehittämistä Verkostokehittäminen Keskipohjola-komitea toimii aktiivisesti Keskipohjolassa olemassa olevien verkostojen hyväksi sekä pyrkii synnyttämään uusia verkostoja tarpeiden mukaan. (esimerkiksi yritysverkostot, yrityshautomoverkosto, ympäristö- ja energiatyöryhmä, kulttuurityöryhmä, nuorisoverkosto ym. ) Keskipohjola-komitea tekee hankealoitteita, osallistuu ja johtaa kehittämishankkeita Hanketoiminta Keskipohjola-komitea osallistuu osarahoituksellaan hankkeisiin, esiselvityksiin ja lyhytaikaisiin toimintoihin komitean vahvistamien priorisointien mukaisesti. Keskipohjola-komitea on proaktiivinen ja tekee sekä johtaa myös itse hankealoitteita, joilla on selkeä Keskipohjola-profiili. (ks. myös komitean asettamat osarahoituksen periaatteet )

5 Keskipohjolan alue ja komitea: Keskipohjola-komitea on yhteistyöorganisaatio Keskipohjolan alueiden välillä, alue ulottuu idästä Venäjän rajalta länteen Atlantille. Keskipohjola-komitea perustettiin jo vuonna 1978 ja yhteistyöverkosto on kolmenkymmenen vuoden ajan toiminut Norjan, Ruotsin ja Suomen keskisten alueiden välillä. Nykyiset jäsenet ovat Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Suomen maakuntaliitot sekä Svenska Österbottens förbund för utbildning och kultur -niminen kuntayhtymä; Norjassa Pohjois-ja Etelä-Tröndelagin fylkeskommunit sekä Ruotsissa Jämtlannin ja Västernorrlannin maakäräjät ja kuntaliitot. Satakuntaliitto on toiminnan tukipartneri. Keskipohjola-komitean yhteistyön tavoitteena on edistää kestävää kehitystä ja kasvua Keskipohjolassa, perustuen yhteiseen historiaan ja kulttuuriperintöön sekä yhteiseen kehittämistahtoon. Komitean painopistealueet yhteistyössä ovat seuraavat: innovatiivisten ja yrittäjäystävällisten ympäristöjen vahvistaminen itä-länsi liikenneyhteyksien parantaminen kulttuuri- ja elämyselinkeinojen sekä yhteisen identiteetin edistäminen ympäristötekniikan ja uusiutuvan energian kehittäminen. Lisätietoa: