Toimintasuunnitelma 2009

Transkriptio

1 Toimintasuunnitelma 2009 Puheenjohtajiston hyväksymä

2 Johdanto Keskipohjola-komitea on yhteistyöorganisaatio Keskipohjolan alueiden välillä, alue ulottuu idästä Venäjän rajalta länteen Atlantille. Keskipohjola-komitea perustettiin jo vuonna 1978 ja yhteistyöverkosto on kolmenkymmenen vuoden ajan toiminut Norjan, Ruotsin ja Suomen keskisten alueiden välillä. Nykyiset jäsenet ovat Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Suomen maakuntaliitot sekä Svenska Österbottens förbund för utbildning och kultur -niminen kuntayhtymä; Norjassa Pohjois-ja Etelä-Tröndelagin fylkeskommunit sekä Ruotsissa Jämtlannin ja Västernorrlannin maakäräjät ja kuntaliitot. Satakuntaliitto liittyy partneriksi v alusta. Alueella on yhteensä n. 1,5 miljoonaa asukasta. Keskipohjola-komiteasta Keskipohjola-komitea on rajat ylittävää yhteistyötä harjoittava yhteistyöelin, jonka tavoitteena on edistää kestävää kehitystä ja kasvua Keskipohjolassa, perustuen yhteiseen historiaan ja kulttuuriperintöön sekä yhteiseen alueelliseen kehittämistahtoon. Tasa-arvo -ja nuorisonäkökulma huomioidaan kaikessa toiminnassa. Keskipohjola-komitean tavoitteena on, että Keskipohjolan kehittämisyhteistyö tunnetaan yhtenä onnistuneimmista ja kasvua kehittävimmistä yhteistyömuodoista Euroopan suurkaupunkien ulkopuolella. Komitean painopistealueet yhteistyössä ovat seuraavat: innovatiivisten ja yrittäjäystävällisten ympäristöjen vahvistaminen itä-länsi liikenneyhteyksien parantaminen kulttuuri- ja elämyselinkeinojen sekä yhteisen identiteetin edistäminen ympäristötekniikan ja uusiutuvan energian kehittäminen. Keskipohjola-komitealla on toiminnassaan kolme päätavoitetta: Keskipohjola-komitea vahvistaa Keskipohjolan aluetta sekä kansallisesti että Euroopan unionissa. Keskipohjola-komitea edistää verkostojen kehittämistä. Keskipohjola-komitea tekee hankealoitteita, sekä osallistuu ja johtaa kehittämishankkeita. Toiminta vuonna 2009 Keskipohjola-komitean puheenjohtajuus kiertää maiden välillä vuoden välein. Vuonna 2009 puheenjohtajuus on Pohjanmaan liitossa. Puheenjohtajana toimii Peter Boström. Keskipohjola-komitean pidemmän aikajakson toimintasuunnitelma kuvataan komitean strategiassa

3 Painopisteet 2009 TAVOITE 1: Keskipohjola-komitea vahvistaa Keskipohjolaa kansallisesti ja Euroopan unionissa. Keskipohjola-komitea tekee näkyväksi ja profiloi Keskipohjolaa sekä vahvistaa alueiden kilpailukykyä. Yhteistyön tavoitteena on myös profiloida Keskipohjolaa houkuttelevana alueena asua ja työskennellä. Keskipohjola-komitean halutaan nähdä aktiivisena toimijana alueellisissa kehittämiskysymyksissä ja rajat ylittävässä yhteistyössä niin Pohjolassa kuin koko Euroopassa. Strateginen vaikutus: Tavoite 2009: Keskipohjola-komitea osallistuu ja vaikuttaa EU:n tulevaan työhön koskien Vihreää kirjaa alueellisesta koheesiosta Euroopassa Tavoite 2009: Keskipohjola-komitea osallistuu aktiivisesti EU:n tulevan Itämeri-strategian muotoilemiseen Tavoite 2009: Keskipohjola-komitea jatkaa työtään Keskipohjolan kuljetuskäytävän kehittämiseksi. Tavoite 2009: Keskipohjola-komitea osallistuu Ruotsi-Norja ohjelmaan sisältyvään hankkeeseen, jolla tavoitellaan rajaesteiden poistamista maiden välillä. Profilointi: Tavoite 2009: Keskipohjola-komitea markkinoi aktiivisesti Keskipohjolaa ja KP-yhteistyötä sekä kansallisesti että EUssa. Tavoite 2009 Keskipohjola-komitea työskentelee aktiivisesti kehittääkseen ympäristötekniikkaa ja uusiutuvaa energiaa jakamalla Pohjolan Vihreä vyöhyke stipendejä. TAVOITE 2: Keskipohjola-komitea edistää verkostojen kehittämistä Keskipohjola-komitea työskentelee aktivoidakseen olemassa olevia verkostoja Keskipohjolassa sekä luodakseen uusia verkostoja tarpeen mukaan. Verkostojen kehittäminen Tavoite 2009: Keskipohjola-komitea tulee rakentamaan verkostoa, jonka tavoitteena on edistää nuorten kehittämismahdollisuuksia Keskipohjolassa. Tavoite 2009 Keskipohjola-komitea tulee rakentamaan verkostoa, jonka tavoitteena on edistää ympäristötekniikan ja uusiutuvan energian kehittämistä Keskipohjolassa.

4 TAVOITE 3: Keskipohjola-komitea tekee hankealoitteita sekä osallistuu ja johtaa kehittämishankkeita. Keskipohjola-komitea tulee omalla osarahoituksellaan osallistumaan hankkeisiin, esiselvityksiin ja lyhytaikaisiin toimintoihin komitean asettamien painopisteiden perusteella. Keskipohjola-komitea tekee myös hankealoitteita sekä johtaa hankkeita, joilla on selkeä keskipohjola-profiili. Hanketoiminta (vuonna 2008 käynnisteyt hankkeet sekä suunnitellut hankkeet vuosille ) 1. Promoting Entrepreneurship in the Society ( ) Hankkeen tavoitteena on vahvistaa innovatiivista ja yrittäjyysystävällistä ympäristöä Keskipohjolassa, mikä puolestaan tekee tästä Euroopan alueesta houkuttelevamman asua, työskennellä ja toimia. Hankkeella tavoitellaan yrittäjyyden edistämistä yhteiskunnassa monin eri tavoin, mm. opettajankoulutuksen/yrittäjyyskasvatuksen kautta sekä koulujen ja yritysten välisellä yhteistyöllä, tukemalla uusyrittäjyyttä ja kansainvälisiä verkostoja sekä pk-yritysten innovaatiotoimintaa. Uusyrittäjyyden ja yrittäjyyden lisääminen yhteiskunnassa, sekä Keskipohjolassa että muualla Euroopassa. 2. North East Cargo Link II ( ) projekti Hankkeen tavoitteena on parantaa itä-länsi-liikenneyhteyksiä Keskipohjolassa, mikä tekee tästä Euroopan alueesta houkuttelevamman asua, työskennellä ja toimia. NECL II:n tavoitteet ja lähtökohdat ovat aiemmassa hankkeessa luodut strategiat ja painopisteet ja Keskipohjolan kuljetuskäytävän jatkokehittäminen sekä markkinointi. Työtä tullaan tekemään mm. kolmella alueella: kuljetusinfrastruktuuri, kuljetukset/logistiikkaratkaisut sekä kuljetusten ja kaupan Internetportaalin jatkokehittäminen. Tavoitteena on investointeja Keskipohjolan kuljetuskäytävälle. Viimeisin tulos on lauttalinja välillä Härnösand Kaskinen.

5 3. Keskipohjolan Kulttuuripäivät ( ) - projekti Hankkeiden tavoitteena on kulttuurin ja elämyselinkeinojen edistäminen Keskipohjolassa tarjoamalla pohjoismaisille arvoille suurempaa vaikutusvoimaa sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Rikas ja monipuolinen kulttuurielämä vaikuttaa myös siihen, että Keskipohjolan alue on houkuttelevampi paikka asua, työskennellä ja toimia. Hankkeiden tavoitteena on kehittää aktiivinen ja osallistava kulttuurielämä, joka toimii positiivisen yhteiskuntakehityksen voimana Keskipohjolassa. Hanke jaotellaan useisiin eri vuonna toteutettaviin toimintoihin: vuonna 2008 hanke keskittyi näyttämötaiteisiin, vuonna 2009 raskaaseen rokkiin ja vuonna 2010 rannikkoelämään. Kulttuuri Keskipohjolassa on kaikkien saavutettavissa, jaetaan ja opitaan tietoja ja kokemuksia sekä elämyselinkeinojen pariin syntyy uusia kilpailukykyisiä yrityksiä. 4. Online ( ) -esiselvitys Esiselvityksen tarkoituksena on edistää kulttuuria ja elämyselinkeinoja Keskipohjolassa luomalla mahdollisuuksia kielten, historian ja perinteiden säilymiselle jatkuvasti globalisoituvassa maailmassa. Julkisten toimijoiden innovatiiviset toimintamallit tekevät Keskipohjolan alueesta houkuttelevamman paikan asua, työskennellä ja toimia. Tavoitteena on luoda kommunikaatioikkuna kolme Keskipohjolan kaupungin välille. Pysyvä installaatio (suuri kaksipuolinen valotaulu) kolmessa kaupungissa mahdollistaa virtuaalisen kanavan monine käyttöominaisuuksineen. Esiselvitystä seuraa toteutettava hanke. Ennen hankkeen käynnistämistä täytyy selvitellä muutamia faktoja (vaadittava tekniikka, paikkakohtaiset vaatimukset, investointi- ja rahoitussuunnitelmat, taiteellinen suunnittelu ym.). Tavoitteena hanke vuosille 2009/2010.

6 5. SÖT kaupunkiyhteistyö Sundsvall, Östersund ja Trondheim ( ) - projekti Hankkeen tavoitteena on parantaa itä-länsi liikenneyhteyksiä sekä edistää kulttuuria ja elämyselinkeinoja Keskipohjolassa, jotka tekevät alueesta houkuttelevamman paikan asua, työskennellä ja toimia. Yhteistyötä (1) infrastruktuurin ja kestävien liikenneratkaisujen parissa, (2) tiedon ja osaamisen parissa sekä (3) kulttuuri- je elämyselinkeinojen parissa, tavoittena vahvistaa SÖT-kaupunkeja ja niiden kehitystä. Yllämainitut yhteistyöalueet muodostavat hankkeen päätoiminnot. SÖT-kaupunkien välinen integraatio ja tiedonkulku antaa parempia yhteistyömahdollisuuksia opiskelijoille, yrityksille, tutkijoille jne. Yhteistyö alueen yliopistojen ja korkeakoulujen välillä on yksi tapa saavuttaa tämä tavoite. 6. Nuorisopanostus ( ) - projekti Hankkeella tavoitellaan mahdollisuuksia nuorille osallistua rajat ylittävän toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen. Nuorisonäkökulmasta kumpuava työ on yksi tärkeimmistä edellytyksistä Keskipohjolan jatkokehittämiselle. Hankkeella on kolme pääosaa: (1) (Lukio)pudokkaiden kartoitus Keskipohjolassa, (2) Nuoriso ja demokratia, (3) Nuori yrittäjyys Keskipohjolassa. Hankkeen tavoitteena on, että yhä useammat nuoret kokevat Keskipohjolan alueet houkutteleviksi alueiksi asua, työskennellä ja toimia.

7 Ulkoiset hankealoitteet ( ) Yhteensopivuus Pohjoismaiden Ministerineuvoston ja Keskipohjolakomitean painopisteisiin. Varataan aloitteisiin hankerahoitusta (ei tiedossa vielä). Kulttuuristipendi ja lasten/nuorten kulttuuristipendi Stipendit edistävät kulttuuria ja elämyselinkeinoja Keskipohjolassa luomalla edellytyksiä kielten, historian ja perinteiden säilyttämiselle jatkuvasti globalisoituvassa maailmassa. Pohjolan Vihreä Vyöhyke, energiastipendi ja ympäristöstipendi Stipendien tavoitteena on kehittää ympäristötekniikkaa ja uusiutuvia energiamuotoja Keskipohjolassa, joka puolestaan tekee Keskipohjolan alueesta houkuttelevamman alueen asua, työskennellä ja toimia. Lisäksi työ kokoaa Pohjolan ja muut maat yhteisten kannanottojen tekemiseen. Rahoitus Komitean toiminta mahdollistetaan jäseniltä tulevien jäsenmaksujen avulla sekä Pohjoismaiden Ministerineuvoston rahoituksella. Jäseniltä tulevalla tuella rahoitetaan komitean jatkuva toiminta, sen kansliaa ja tiettyjä kehittämishankkeita/toimintoja. Pohjoismaiden Ministerineuvoston rahoitus suunnataan kehittämishankkeisiin. Pohjoismaiden Ministerineuvoston kehittämistuet moninkertaistuvat komitean rahoittaessa mm. EU:n rakennerahastojen hankkeita. Keskipohjola-komitea näkee rakennerahastot tärkeinä välineinä kehittämään ja rahoittamaan rajat ylittäviä hankkeita sekä näkee, että sekä Pohjoismaiden Ministerineuvoston että rakennerahastovarojen käyttöä tulisi tukea ja rohkaista.