Neljä (4) tarkastelukulmaa ARTTU2-kuntiin. Arto Koski ARTTU2

Transkriptio

1 Neljä (4) tarkastelukulmaa -kuntiin

2 1. Talous 4. Maakunta- ja sote-uudistus Neljä (4) tarkastelukulmaa 2. Elinvoima 3. Koulutus 2

3 Kunnallisten uudistusten aallot 1960-uvulta 2020-luvulle 1960-luku 1970-luku 1980-luku 1990-luku 2000-luku 2010-luku 2020-luku Kuntalaki 1976 Kuntalaki 1995 Kuntalaki 2015 Kunnallisten palveluiden nousuaalto ( ) Kantokykyluokitus 1969 Kansanterveysuudistus 1972 Peruskoulu-uudistus 1972 Päivähoitouudistus 1973 Kunnallisen itsehallinnon nousuaalto ( ) Vapaakuntakokeilu 1989 Sääntelyn purku 1993 VOS-uudistus 1993 Uusi perustuslaki 1995 Kunta- ja soterakenteiden uudistamisen aallot (2005-?) Kainuun hallintokokeilu 2004 Paras-uudistus 2007 Kuntarakenne-uudistus+sote 2011 Maakunta- ja sote-uudistus 2015 Kuntauudistusaalto ( ) Pienkuntakomitea Kunnallisen jaotuksen ja yhteistoiminnan kehittäminen

4 Kun ajattelet tulevaa valtuustokautta , miten paljon arvioit seuraavien asioiden vaikuttavan kuntasi toimintaedellytyksiin? % vastanneista kuntapäättäjistä arvioinut ko. asian vaikuttavan melko tai erittäin paljon v Suomen talouden kehitys Paikallisen/alueellisen elinkeinoelämän kehitys Väestömuutokset Maahanmuutto Digitalisaatio Ihmisten muuttuvat arvot ja toimintatavat Sote- ja maakuntauudistus Lainsäädäntö ja valtion ohjaus 4 [pvm] 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 90,0 100, Kuusamo as. kunnat Kaikki -kunnat

5 1. Talous Neljä (4) näkökulmaa -kuntiin 5

6 Suomen väestöllisen huoltosuhteen muutokset vuosina indeksi 80 indeksi lasta ja vanhusta 100 työikäistä kohti 60 lasta ja vanhusta 100 työikäistä kohti Hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisvaiheessa oli edullinen huoltosuhde Eläköityminen lisääntyy Hoivatarve kasvaa Talous kiristyy Vuoden 2007 Paras-uudistuksessa tunnistettiin väestön ikääntymisen haasteet ja erityisesti 2020-luvulla vuosi 0

7 ARTTU-tutkimuskunnat talouden kriisikuntakriteereillä tarkasteltuna vuosina Neliöiden selitykset: 1: Vuosikate, 2: Lainat /asukas, 3: Kertynyt alijäämä, 4: Tuloveroprosentti, 5: Omavaraisuusaste, 6: Suhteellinen velkaantuneisuus. Numero ilmoittaa täyttyvät kriteerit. Kriteeri ei täyty Kriteeri täyttyy Kertynyt alijäämä Ei mittausta määrää kriisikunnaksi

8 ARTTU-tutkimuskuntien jaottelu kolmeen pääryhmään ja kuuteen alaryhmään täyttyneillä kriisikuntakriteereillä vuonna Pääryhmät Alaryhmät Kuntien lkm Parhaimman taloustilanteen kunnat vuonna 2014 (mikään kriteeri ei täyty) Kohtuullisen taloustilanteen kunnat vuonna 2014 (1-2 kriteeriä täyttyy) Koko tarkastelujakso ilman poikkeamia: Espoo, Hirvensalmi, Kurikka, Kuusamo, Oulu, Tampere ja Turku Tarkastelujakson aikana yksittäisiä poikkeamia: Hollola, Inari, Keitele, Kemiönsaari, Salo, Vaasa ja Vöyri Vuonna 2014 yksi kriisikuntakriteeri: Jyväskylä, Keuruu, Lempäälä, Mikkeli, Parkano, Petäjävesi, Pudasjärvi ja Sipoo, Vuonna 2014 kaksi kriisikuntakriteeriä: Hattula, Hämeenlinna, Lappeenranta, Mustasaari, Raisio, Säkylä ja Tornio Heikoimman taloustilanteen kunnat vuonna 2014 (3-6 kriteeriä täyttyy) Vuonna 2014 kolme kriisikuntakriteeriä: Kankaanpää, Kokkola, Liperi, Paltamo, Rautalampi ja Vantaa Vuonna 2014 neljä tai viisi kriisikuntakriteeriä: Askola, Kotka, Nivala, Raasepori ja Vimpeli Koski, Arto (2015). Talouden kriisikuntakriteerien tarkastelu ARTTUkunnissa. -tutkimusohjelman julkaisusarja 2/

9 Neljä (4) näkökulmaa -kuntiin 2. Elinvoima 9

10 Päättäjäkysely 2017: Kun ajattelet, mitä kunnalliset päättäjät voivat tehdä kunnan elinvoimaisuuden ja hyvinvoinnin parantamiseksi, miten tärkeinä näet seuraavat toimenpiteet? % vastanneista kuntapäättäjistä on valinnut ko. asian 7 tärkeimmän toimenpiteen joukkoon KAIKKI -KUNNAT: 1. Yhteistyö paikallisten yritysten kanssa (90%) 2. Kaavoitus ja maankäyttö (82%) 3. Kunnallisten palvelujen kehittäminen (82%) 4. Koulutusmahdollisuuksien kehittäminen (81%) 5. Syrjäytymisen ehkäisy (77%) 6. Julkiset liikenneyhteydet (73%) 7. Yhteistyö naapurikuntien kanssa (71%) KUUSAMO: 1. Kaavoitus ja maankäyttö (88%) 2. Elinkeinotoimintaa edistävät keh.hankkeet (75%) 3. Koulutusmahdollisuuksien kehittäminen (58%) 4. Kunnan hankinnat, jotka lisäävät paikallista elinvoimaa ja hyvinvointia (58%) 5. Yritysten toimitilatarjonta (54%) 6. Syrjäytymisen ehkäisy (46%) 7. Yhteistyö paikallisten yritysten kanssa (42%) 10

11 Kuusamon päättäjäkysely Avoimien kysymysten analysointia: Mihin asioihin tulisi erityisesti paneutua kunnassasi tulevalla valtuustokaudella? TULISI PANEUTUA Elinkeinopolitiikka, kehittäminen ja kunnan markkinointi Sote- ja maakuntauudistus/ SOTE-palvelut Mainintojen lkm (n=34) Työllisyys 4 Koulut ja varhaiskasvatus VASTAUKSET Pysyä uuden kaavan takana ja vahvistaa luontopääkaupunkiasemaa, vahvistaa luontomatkailua ja liikenneyhteyksiä Alueella on hyvä elinvoimaohjelma ja hyvät tavoitteet. Ohjelmaa toteuttamalla ja uusia ideoita tuomalla alueemme vetovoimaa voidaan vahvistaa. Terveyspalveluiden pitämiseksi lähellä/sote Tuhannen uuden työpaikan luominen Lapsiperheiden ja lasten kotihoidon tukeminen

12 Kuusamon päättäjäkysely Avoimien kysymysten analysointia: Missä tehtävissä tai millä osa-alueilla katsot kuntasi valtuuston onnistuneen hyvin kuluvalla valtuustokaudella? ONNISTUI Mainintojen lkm (n=16) Kaavoitus ja suunnittelu 8 Talous 8 Koulut ja varhaiskasvatus 5 SOTE-palvelut 3 VASTAUKSET Strateginen yleiskaava Yleiskaavan päivitys ja laajahko yksimielisyys siitä Talouden tasapainottamisessa Koulujen muutostyö oli vaikea ja tunteisiin menevä, mutta järkevä Terveydenhuolto

13 Kuusamon päättäjäkysely Avoimien kysymysten analysointia: Missä tehtävissä tai millä osa-alueilla katsot kuntasi valtuuston epäonnistuneen kuluneella valtuustokaudella? EPÄONNISTUI Johtaminen, hallinto ja henkilöstöpolitiikka Yhteistyö ja päätöksentekokulttuuri Mainintojen lkm (n=28) Kaavoitus ja suunnittelu 5 Työllisyys VASTAUKSET Päätöksenteko- ja johtamiskulttuurin kehittämisessä Puolueiden välinen yhteistyö Päätöksenteon tasapuolisuus ja läpinäkyvyys Kaavoituksessa ympäristönsuojelun ja mökkiläisten ja matkailun huomioimisessa Työpaikkojen luominen

14 Kuusamon päättäjäkysely Avoimien kysymysten analysointia: Mitä tärkeinä pitämiäsi asioita jäi kesken kunnassasi kuluneella valtuustokaudella? JÄI KESKEN Mainintojen lkm (N=22) VASTAUKSET Kaavaprosessi on edelleen kesken (valitusaika) Kaavoitus ja suunnittelu 5 Elinkeinopolitiikka, kehittäminen ja kunnan markkinointi Koulut ja varhaiskasvatus 3 4 Ydinkeskustan kehittäminen Kesämatkailun kasvun lisääminen Yritysten ja kunnan yhteistyön kehittäminen Koulutustarjonta turvattava

15 Kuusamon päättäjäkysely Avoimien kysymysten analysointia: Mihin asioihin tulisi erityisesti paneutua kunnassasi tulevalla valtuustokaudella? TULISI PANEUTUA Elinkeinopolitiikka, kehittäminen ja kunnan markkinointi Sote- ja maakuntauudistus/ SOTE-palvelut Mainintojen lkm (n=34) Työllisyys 4 Koulut ja varhaiskasvatus VASTAUKSET Pysyä uuden kaavan takana ja vahvistaa luontopääkaupunkiasemaa, vahvistaa luontomatkailua ja liikenneyhteyksiä Alueella on hyvä elinvoimaohjelma ja hyvät tavoitteet. Ohjelmaa toteuttamalla ja uusia ideoita tuomalla alueemme vetovoimaa voidaan vahvistaa. Terveyspalveluiden pitämiseksi lähellä/sote Tuhannen uuden työpaikan luominen Lapsiperheiden ja lasten kotihoidon tukeminen

16 Neljä (4) näkökulmaa -kuntiin 3. Koulutus 16 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma

17 Kuvio 9. Peruskoulujen lakkautusten määrät vuosina (lkm:t) Lakkautusmäärissä näkyvät huiput ajoittuvat samoihin ajankohtiin kuin pienkoululisän poistuminen (2006), kuntien velkaantuneisuuden lisääntyminen ( ) ja Paras-uudistuksen merkittävimmät rakennemuutokset (2009) (Tilastokeskus 2015c: Kallio et al 2011:115). 17

18 Kuvio 12. Alle 15-vuotiaiden osuuden kehitys suhteessa kouluverkon muutokseen -tutkimuskunnissa ajanjaksolla Katkoviivat kuvaavat esimerkkeinä kouluverkkoratkaisuja kunnissa, joissa on samankaltainen alle 15-vuotiaiden osuuden kehitys tai kouluverkkomuutos. 18

19 Sami Tantarimäki & Anni Törhönen (2016). Kouluverkon, palveluverkon ja arjen suhde -kunnissa. Uutts -ohjelmasta Nro 11/2016 Raportin sisältö 1. Johdanto 2. Kouluverkko ja arjen sujuvuus 3. Kouluverkkoselvitykset ja palveluverkko 4. Toimintatapojen uudistaminen ja palveluverkon muuttaminen 5. Arjen liikkumisen muutokset 6. Yhteenvetoa ja pohdintaa 19

20 4. Maakunta- ja sote-uudistus Neljä (4) näkökulmaa -kuntiin 20

21 Paras-uudistuksen havaintoja vuosilta Hallitusohjelmien välille tarvittaisiin silta Toimintaa voi kehittää ilman kuntaliitostakin Kaksikielisyys tulisi kääntää voimavaraksi Demokratia ja sen vaje muuttavat muotoaan Palvelujen järjestämistavat eriytyvät moninaisuus säilyy Valtion linjauksiin kaivataan yhteneväisyyttä Liitokseen valmistuvia kuntia joudutaan paimentamaan Kunnat ovat erilaisia ja niiden ongelmat vaihtelevat 8. Ohjauksen puutetta 7. Strategista kehittämistä 6. Muutosten kirjavuutta Luottamus on merkittävä pääoma Yleistä optimikokoa ei voi määritellä 1. Kunnat erilaisia ARTTU-tutkimusohjelman oppeja PARASuudistuksesta 5. Prosessi ratkaisee Henkilöstö on keskeinen voimavara Kunnan koko ja palveluyksikön koko ovat eri asioita 2. Eriytyvä kehitys 3. Perusteluista puutetta 4. Todentaminen vaikeaa Onko kehittämispotentiaalia ja saadaanko se käyttöön Kuntien eriytyvä kehitys jatkuu Samanlaisissa kunnissa on erilaisia kehityskulkuja Alussa fuusiokustannuksia - hyödyt pitkällä aikavälillä Uudistuksen nettohyödyt olisi perusteltava Perustelut tehdään pienillä asioilla Perusteluissa tulevaisuus jätetään vähälle huomiolle Näkyvien säästöjen tuottaminen on vaikeaa Monia hyödyllisiä oppeja kuntien uudistamiseen! Lähde: Pentti Meklin & Marianne Pekola-Sjöblom (toim.) (2012). Parasta Artun mitalla II. Acta 242.

22 Uudistusten reaaliaikainen arviointitutkimus (REA), loppuraportti 2018: 1 Kuntaidentiteettiä ja merkityksellistä kuntaa tulisi kehittää aktiivisesti. 2 Kunnissa tulisi kiinnittää erityistä huomiota kuntakonsernin ja sen eri toimialojen välisiin suhteisiin. 3 Kunnissa kuten myös maakunnissa - tulisi edistää palveluintegraatiota ja sitä koskevia teknologioita. 4 Tulevaisuuden kunnan rakentamisessa olisi omaksuttava toimintaa ja palveluinnovaatioita edistävää kokeilutoimintaa. 5 Kuntien tulisi vahvistaa aktiivista rooliaan oman itsehallinnollisen asemansa määrittämisessä. Kehittämisehdotukset kunnille 22 Kuntien tulevaisuuden kannalta on keskeistä, että ne ovat merkityksellisiä asukkaille myös tulevaisuudessa. Kunnan strategisen roolin valmisteluun tulisi tässä tilanteessa panostaa aivan erityisesti. Kuntien tulisi kyetä toimimaan kuntina myös tulevaisuudessa. Haasteena on löytää yhdistäviä ja toisiaan tukevia tekijöitä myös tulevassa kuntarakenteessa. Kuntien tulisi kehittää palveluintegraatiota maakuntien kanssa erityisesti kunnille kuuluvien tehtävien osalta (mm. sivistyspalvelut) sekä palveluiden monituottajatoteutuksissa. Olisi tärkeää aktivoida kokeilujen avulla kuntien kehittämistä tulevaisuuden kunnan rakentamisessa. Itsehallinnon perusteita tulisi selkeyttää ja asemoida strategiseen toimintaan. Itsehallinto tarkoittaa myös riittäviä edellytyksiä kehittää kuntaa asukaslähtöisesti sekä siihen tarvittavaa vaikutusvaltaa ja riittäviä resursseja. Raportti: Stenvall Jari, Vakkala Hanna & Sandberg Siv (2018): Navigoivat kunnat. Acta nro ohjelman tutkimuksia nro 5. Suomen Kuntaliitto. Kuntauutinen

23 Piia Seppälä & Jari J. Hakanen, Työterveyslaitos Työn imussa aktiivisesti sopeutuen? Kuntahenkilöstön seurantakyselyn tuloksia Kuntien henkilöstö on muutoksissa hyvin ratkaisevassa roolissa! Kuntahenkilöstön seurantakyselyn keskeiset päätelmät ja suositukset Ihmislähtöinen palveleva johtaminen on kunnissa entistä välttämättömämpää Työroolia laajentava, ei supistava, työn tuunaaminen vahvistaa työn imua ja aktiivista sopeutumista Työhyvinvoinnin heikkenemiseen ja hyvinvoinnin eroihin on syytä kiinnittää huomiota Panostaminen työn voimavaroihin ja työn imuun kannattaa ne ennakoivat työhön sitoutumista ja vähäisempiä eroaikeita Se vaikuttaa myönteisesti työpaikkaan sitoutumiseen ja aktiiviseen sopeutumiseen muutoksissa. Työn supistava tuunaaminen ei ole ainakaan yksinään paras keino säädellä työntekijän työhyvinvointia. On syytä pohtia, missä määrin työhyvinvoinnissa havaittu muutos heijastelee henkilöstön reaktioita tiedossa oleviin muutoksiin. Vaikka kuntatyöntekijät ovat yhä sangen sitoutuneita työhönsä, on työhön sitoutuminen laskenut 18 kk:n aikana erikokoisissa kunnissa. Valtaosa työntekijöistä koki palvelevan johtamisen hieman vähentyneen seurantatutkimuksen aikana (18 kk). Työn haastevaatimusten vähentäminen on yhteydessä jopa matalampaan työn imuun. Pienissä kunnissa koettiin eniten työn imua ja vähiten työuupumusta, kun taas suurissa kunnissa raportoitiin eniten työuupumusoireita. Muutoksiin sopeutuminen ei välttämättä tarkoita, että työntekijä olisi sitoutunut työssään kohtaamiin muutoksiin. Entisen tasoinen johtaminen ei tulosten perusteella riitä, vaan johtamista tulee kehittää ja sen laatua parantaa. Kun työntekijä tekee työstään vähemmän kuormittavaa, hän saattaa samalla rajata ulos motivoivia ja innostavia osia. Miksi suurissa kunnissa työhyvinvointi on heikommalla tasolla? Onko suuremmissa kunnissa jo toteutettu muutoksia ja onko sama kehitys odotettavissa myöhemmin myös pienemmissä kunnissa? Vahvoilla henkilöstöjohtamisen käytännöillä ja ihmislähtöisellä johtamisella voidaan saavuttaa vaikuttavia tuloksia. 23 [pvm]

24 Ajankohtaista maakunta- ja sote-uudistuksesta viikonvaihteen mediassa: Forssan Lehti Paluuta politiikkaan tekevä Johannes Koskinen: Sote voi mennä vielä uusiksi seuraavalla vaalikaudella Sote-uudistus saatetaan vielä rukata uuteen uskoon seuraavalla vaalikaudella, vaikka eduskunta hyväksyisikin hallituksen korjaillun esityksen niukalla enemmistöllä, arvioi demarikonkari Johannes Koskinen. 24