Uutta ARTTU2-ohjelmasta

Transkriptio

1 Uutta ARTTU2-ohjelmasta arttu2-tutkimusohjelman JULKAISUSARJA nro 5/201 Tutkimusohjelma Forskningsprogrammet Kunnallisten luottamushenkilöiden ajankäyttö vuosina Siv Sandberg, Åbo Akademi Tässä raportissa tarkastellaan kuntapäättäjien ajankäyttöä luottamustehtävien hoitoon vuosina Tarkastelu perustuu syksyllä 2015 tehdyn, ARTTU2-tutkimuskuntiin kohdistetun päättäjäkyselyn 2015 vastauksiin sekä vuosien 1995, 1999, 2003, 20 vastaavien päättäjätutkimusten aineistoihin. Keskeisiä tuloksia Keskivertovaltuutettu käytti,5 viikkotuntia luottamustehtäviensä hoitoon vuonna Kunnan- tai kaupunginhallituksen jäsenen luottamustehtävät vaativat keskimäärin 11,5 viikkotuntia ja lautakuntajäsenen,2 viikkotuntia. Luottamushenkilötyöhön käytetty aika kasvoi voimakkaasti vuosien 2003 ja 20 välillä. Vuodesta 20 vuoteen 2015 ajankäyttövaatimusten kasvu on taittunut. Pitkällä aikavälillä luottamushenkilötyön ajankäyttövaatimukset ovat kasvaneet. Valtuusto- ja hallitustyö vei vuonna 2015 noin 2,5 viikkotuntia enemmän kuin vuonna Lautakuntatyö vaati vuonna 2015 noin tunnin enemmän viikossa kuin kahtakymmentä vuotta aiemmin. Luottamushenkilötyön ajankäyttövaatimukset ovat kasvaneet eniten suurissa kaupungeissa. Ajallisesti vaativin luottamustehtävä on jäsenyys suuren kaupungin kaupunginhallituksessa. Tehtävä vaatii noin 15 tuntia viikossa, eli vastaa osa-aikatyötä. Puheenjohtaja käyttää keskimäärin kaksi tuntia enemmän viikossa luottamushenkilötyöhön kuin valtuuston tai hallituksen rivijäsen. Yksityisyrittäjät, järjestöjen palveluksessa olevat sekä työelämän ulkopuolella olevat käyttävät enemmän aikaa luottamustehtäviin kuin kuntasektorin, valtion tai yrityksen palveluksessa olevat. Järjestöjen palveluksessa olevat luottamushenkilöt kokevat vähiten ristiriitoja työelämän ja luottamustehtävien hoidon välillä. Suurin osa luottamushenkilöistä kokee, että työnantajan suhtautuminen luottamustehtävien hoitoon edesauttaa luottamustehtävien hoitoa. Eniten ristiriitoja työnantajan suhtautumisessa luottamushenkilötyöhön kokevat vähiten (alle 5 viikkotuntia) ja eniten (yli 15 tuntia) aikaa luottamustehtävien hoitamiseen käyttäneet. Suomen Kuntaliitto Toinen linja 1, Helsinki Vastuutaho: Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen -yksikkö Yhteystiedot: arttu2@kuntaliitto.fi ISSN (pdf) Helsinki 201

2 Aika luottamushenkilötyön kriittisenä resurssina Aika on kunnallisen luottamushenkilötyön kriittinen resurssi. Valtaosa kunnallisista luottamushenkilöistä hoitaa luottamustehtävänsä oman työn tai toiminnan ohella. Asettuessaan ehdolle kunnallisvaaleissa tai vastaanottaessaan muun luottamustehtävän henkilö joutuu punnitsemaan, ovatko luottamushenkilötyön ajankäyttövaatimukset yhdistettävissä työ- ja perhe-elämän ajankäyttövaatimusten kautta. Työelämän vaatimukset ovat koventuneet, samalla kuin taipumus käsittää kunnallista luottamustehtävää kansalaisvelvoitteena ja kunniatehtävänä on heikentynyt. Luottamushenkilöiden rekrytointi on vaikeutunut kautta linjan (Pikkala, Pekola-Sjöblom & Piipponen 2013) luvun alussa luottamustehtävien vaativuus ajankäytön osalta kasvoi varsinkin suurissa kaupungeissa ja erityisesti kunnanhallituksen jäsenten osalta (Sandberg 2012). Yksi ilmentymä ajankäytön ristipaineesta on, että kunnallisten toimielinten puheenjohtajista joka viides on työelämän ulkopuolella olevia henkilöitä, suurin osa eläkeläisiä. Osuus on kasvanut 2000-luvulla lähinnä hallitusten puheenjohtajien kohdalla (Piipponen 2015a) luvulla on sekä kuntien omassa kehittämistyössä että lainsäädännössä kiinnitetty yhä enemmän huomiota luottamustyön edellytyksiin. Vuonna 200 kuntalakiin lisättiin uusi pykälä luottamushenkilön oikeudesta saada vapaata työstä luottamustoimen hoitamista varten. Vuoden 2015 kuntalaissa määräystä tiukennettiin edelleen. Työnantajalla täytyy lain mukaan olla painava syy kieltäytyä antamasta vapaata luottamustehtävän hoitoa varten. Vuonna 2015 voimaan tulleessa kuntalaissa (/2015) otettiin myös määräyksiä luottamustehtävien hoitamisesta päätoimisesti tai osa-aikaisesti. Jo ennen lain voimaantuloa, vuodesta 200 alkaen, muutama suuri kunta oli päättänyt siirtyä malliin, jossa yksi tai useampi luottamushenkilö hoitaa tehtäviään kokotai osapäiväisesti. Vaalikaudella päätoimisia tai osaaikaisia luottamushenkilöitä on yhteensä kahdeksassa kunnassa (Kurikka & Pekola-Sjöblom 201). Näistä kunnista Espoo, Hämeenlinna, Oulu, Tampere ja Turku kuuluvat ARTTU2-ohjelman tutkimuskuntiin. Päätoimisten ja osa-aikaisten luottamushenkilöiden määrä (noin 20 koko maassa) on kuitenkin vielä vähäinen verrattuna muihin vastaaviin maihin. Ruotsissa päätoimisia tai osa-aikaisia kunnallisia luottamushenkilöitä oli vuonna 2015 yhteensä (Statistiska Centralbyrån 201, 1). Päättäjäkyselyssä tiedusteltiin vastaajien luottamustehtävien luonnetta seuraavan kysymysmuotoilun avulla: Arvioi kuinka monta tuntia käytät keskimäärin kunnallisten luottamustehtäviesi hoitoon. (Laske mukaan myös mahdolliset tehtävät puolue- ja valtuustoryhmässäsi). Tuntimäärä tuntia/viikko Vastaajien suuri enemmistö (9 %) ilmoittaa odotetusti hoitavansa luottamustehtäviään varsinaisen työn tai toimintansa osalta. Yhteensä henkilöä (3 % vastaajista) ilmoitti hoitavansa luottamustehtäviä osa-aikaisesti tai kokopäiväisesti. Näistä henkilöistä 1 tulevat kunnista, joilla on virallinen päätös päätoimisten tai osa-aikaisten luottamushenkilöiden palkkaamisesta. Muut ovat ilmeisesti mm. työelämän ulkopuolella olevia henkilöitä, joille luottamustehtävän hoito on pääasiallinen toiminta. Taulukko 1. Kuntapäättäjien tapa hoitaa luottamustehtäviä vuonna (Vastausten %-jakaumat, N = 1 339). (Tarkka kysymysmuotoilu: Miten hoidat luottamustehtäviäsi? (valitse sopivin vaihtoehto) ) Miten hoidat luottamustehtäviäsi? % N Varsinaisen työn/toimintani ohella (perinteinen luottamushenkilötyö) Osa-aikaisesti (minulla on vapaata työstä luottamustehtävän hoitoa varten ja/tai kunta maksaa siitä osa-aikapalkkiota tai -palkkaa) 2 31 Kokopäiväisesti (luottamustehtävän hoito on pääasiallinen toimintani, kunta maksaa siitä kuukausipalkkiota tai -palkkaa) Luottamushenkilöiden ajankäyttöön vaikuttavat rakenteet Luottamushenkilöiden ajankäyttöä tarkistetaan kolmessa analyysiryhmässä: 1) hallituksen jäsenet, 2) valtuutetut ja 3) lautakuntajäsenet. Hallituksen jäsenet ovat yleensä myös valtuutettuja, ja heillä saattaa lisäksi olla tehtäviä lautakunnassa tai muussa luottamuselimessä. Valtuutetuilla voi valtuustopaikan lisäksi olla muita luottamustehtäviä. Lautakuntajäsenet eivät ole valtuutettuja, mutta heillä voi olla muita luottamustehtäviä, esimerkiksi johtokunnassa tai säätiössä. Ajankäyttövaatimukset ovat sidoksissa luottamustehtävien luonteeseen, kunnan luottamushenkilöorganisaation rakenteeseen ja luottamustehtävien jakautumiseen henkilöiden välillä. Luottamustehtävistä hallituksen jäsenyys vaatii kokousmäärissä mitattuna eniten. Kunnanhallitus kokoontuu keskimäärin 22 kertaa vuodessa (vaihteluväli 9 50). Kokousmäärä kasvaa kuntakoon mukaan (Pekola-Sjöblom 201). Kunnanhallituksella on kuntaorganisaatiossa koordinoiva rooli, mikä lisää työmäärää. Useimmissa kunnissa kunnanhallitus nimeää edustajansa kaikkiin lautakuntiin. Kunnanhallituksen puheenjohtajalla on korostuneesti koordinoiva ja edustuksellinen rooli. Valtuusto kokoontuu keskimäärin noin kahdeksan kertaa vuodessa, vaihteluväli on 3 19 kokousta (Pekola-Sjöblom 201). Lautakuntien kokousmäärä vaihtelee paljon eri kuntatyyppien välillä ja on myös sidoksissa luottamushenkilöorganisaation rakenteeseen ja päätösasioiden lukumäärään. Yksinkertaistaen, ison kunnan laajan vastuualueen lautakunta vaatii luottamushenkilöiltä enemmän kuin pienen kunnan suppean vastuualueen lautakunta. Toinen merkittävä ajankäyttöön vaikuttava seikka on luottamustehtävien jakautuminen luottamushenkilöiden kesken. Pitkällä aikavälillä on tapahtunut merkittävää tehtävien kasaantumista. Luottamushenkilöitä on vähemmän, mutta heillä on enemmän tehtäviä. Hallituksen jäsenistä melkein kaikki ovat nykyään val- 2

3 Taulukko 2. Luottamustehtävien kasaantuminen eri luottamushenkilöryhmissä vuonna 2015 kuntakokoluokittain tarkasteltuna. Muokattu kysymyksestä Missä seuraavissa päätöksentekoelimissä toimit tällä hetkellä? Yhteensä 11 erilaista luottamustehtävää. Summaindeksin keskiarvot asteikolla (N = 1 30) Kaikki arttu2- alle Yli kunnat as. 000 as as as as as. Kaikki luottamushenkilöt 2, 2, 2, 2, 2,9 2, 2,5 Hallitus 3,9 3,,2,1 3,9,1 3, Valtuusto 2,9 2,5 2, 2, 2,9 3,0 3,0 Lautakunta 1, 1, 1,3 1,3 1,5 1,5 1,5 N = tuutettuja, ja myös lautakuntapaikkoja annetaan entistä enemmän valtuutetuille (Pikkala, Pekola-Sjöblom & Piipponen 2013). Tämä on otettava huomioon pitkittäistarkastelussa. Kuntien välillä on huomattavia eroja poliittisen organisaation rakenteessa (Piipponen 2015b). Tehtävien jakautuminen eri päättäjäryhmien välillä seuraa kuitenkin melko samanlaista kaavaa kaikissa kuntakokoluokissa. Vuoden 2015 päättäjäkyselyssä tiedusteltiin luottamushenkilöiden tehtäviä yhteensä 11 toimielimessä. Näistä on muodostettu indeksi, joka kuvaa montako luottamustehtävää kullakin yksilöllä on. Summaindeksin maksimiarvo on 11. (taulukko 2) Kyselyyn vastanneilla luottamushenkilöillä on keskimäärin 2, luottamustehtävää. Hallituksen jäsenillä on eniten erilaisia tehtäviä, keskimäärin 3,9. Valtuutetuilla on tehtäviä keskimäärin 2,9 ja lautakuntajäsenillä 1,. Profiili on yllättävänkin samanlainen erikokoisissa kunnissa. Tässä raportissa havaittuja eroja ajankäytössä voidaan näin ollen yhdistää pikemminkin työ-, asia- ja kokousmäärään vaihteluihin kuin tehtävien erilaiseen jakautumiseen päättäjäryhmien välillä. Luottamushenkilötyöhön käytetty aika vuosina Luottamustyöhön käytetty viikkotuntimäärä pysyi melko tasaisena vuodesta 1995, mutta kasvoi voimakkaasti vuosien 2003 ja 20 välillä (kuvio 1, liitetaulukko 2). Vuoden 2015 päättäjätutkimuksen mukaan hallitustyön vaatima ajankäyttö näyttää vähentyneen hieman, toisin sanoen 12, viikkotunnista 11,5 viikkotuntiin. Valtuustotyö vaati vuonna 2015 keskimäärin,5 viikkotuntia, mikä merkitsee hienoista kasvua vuoteen 20 verrattuna. Lautakuntatyöhön käytettiin keskimäärin,2 tuntia tuntia/vko , 12 11,5,9 9,9,1,5 5, 5,9 5, 5,1 3,2 3,1 2,, Hallitus (+valtuusto + lautakunnat) Valtuusto (+lautakunnat) Vain lautakunta Kuvio 1. Kunnallisten luottamushenkilöiden luottamustehtäviin käyttämä aika vuosina 1995, 1999, 2003, 20 ja (tuntia/viikko keskimäärin). (Lähteet: KuntaSuomi200-ohjelman päättäjäkyselyt 1995, 1999 ja 2003, Paras-ARTTU-ohjelman päättäjäkysely 20 sekä ARTTU2-ohjelman päättäjäkysely 2015) 3

4 tuntia/vko Alle as as as as. Yli as. Kuvio 2. Valtuutettujen ajankäyttö (keskimääräinen tuntimäärä/viikko) vuosina 1995, 1999, 2003, 20 ja 2015 kuntakokoluokittain. (Lähteet: KuntaSuomi200-ohjelman päättäjäkyselyt 1995, 1999 ja 2003, Paras-ARTTU-ohjelman päättäjäkysely 20 sekä ARTTU2-ohjelman päättäjäkysely 2015) tuntia/vko Alle as as as as. Yli as. Kuvio 3. Kunnanhallituksen jäsenten luottamustehtäviin käyttämä aika vuosina 1995, 1999, 2003, 20 ja 2015 kuntakokoluokittain tarkasteltuna. (tuntia/viikko keskimäärin) (Lähteet: KuntaSuomi200-ohjelman päättäjäkyselyt 1995, 1999 ja 2003, Paras-ARTTU-ohjelman päättäjäkysely 20 sekä ARTTU2-ohjelman päättäjäkysely 2015)

5 vuonna 2015, toisin sanoen jonkin verran vähemmän kuin vuonna 20. Pitkittäistarkastelussa on kuitenkin otettava huomioon, että vuosien 20 ja 2015 päättäjätutkimuksissa on aikaisempia tutkimuksia enemmän vastaajia suurista kunnista, mikä heijastuu keskiarvoihin. Tarkka kuva ajankäytön muutoksista selviää vasta kuntakokoluokittaisessa tarkastelussa. Kuviot 2 ja 3 kuvaavat valtuutettujen ja hallituksen jäsenten ajankäytön muutosta vuosina Sekä vuonna 1995 että vuonna 2015 valtuustotyö vaati yli asukkaan kunnissa melkein tuplasti enemmän viikkotunteja kuin alle asukkaan kunnissa. Pienimmässä kuntakokoluokassa valtuutettu käytti vuonna 2015 luottamushenkilötyöhön noin 5, tuntia viikossa. Se on runsas tunti enemmän kuin vuonna 1995, mutta vähemmän kuin vuonna 20. (ks. myös liitetaulukot 3 ja ) Vuoden 20 tulokseen vaikuttaa todennäköisesti silloin meneillään ollut Paras-uudistus organisaatiomuutoksineen. Yli asukkaan kunnissa valtuustotyön vaatima viikkotyömäärä on kasvanut kahdeksasta kymmeneen viikkotuntiin 20 vuoden aikana. Myös muissa kuntakokoluokissa valtuustotyön vaatima ajankäyttö on kasvanut keskimäärin 1 2 tuntia tarkastelujakson aikana. Tähän vaikuttaa muun muassa luottamustehtävien kasvava kasaantuminen valtuutetuille (Pikkala, Pekola-Sjöblom & Piipponen 2013). Hallitustyön osalta kehitys on epätasaisempi. Kuntakokoluokissa Alle 5 000, ja asukasta hallitustyöskentely vaati vuonna 2015 saman verran tai korkeintaan tunnin enemmän työtä kuin vuonna asukkaan kunnissa käytetään vajaat kaksi tuntia enemmän hallitustyöskentelyyn kuin vuonna Yli asukkaan kunnissa hallitustyö vaati vuonna 2015 kolme viikkotuntia enemmän kuin vuonna Vaikka hallituksen jäsenten viikkotuntimäärä on vähentynyt vuoteen 20 verrattuna, tehtävä on yhä vaativa. Kunnanhallituksen jäsenyys yli asukkaan kunnassa vastaa ajankäyttövaatimuksiltaan osa-aikatyötä. (kuvio 3, liitetaulukko ) Kehityksen takana on ajankäytön painopisteen muutos (taulukko 3). Tanskalaistutkimuksessa on lisääntyneen ajankäytön taustalta tunnistettu kasaantumisilmiöitä, toisin sanoen joidenkin luottamushenkilöiden kohdalla ajankäyttö on kasvanut voimakkaasti, toisten vastaavasti vähentynyt (Holm Pedersen et al. 2013). Suomalaiset päättäjäaineistot sen sijaan kertovat, että suuri osa päättäjistä käyttää jonkin verran enemmän aikaa luottamustehtävien hoitoon. Vuoteen 1995 verrattuna varsinkin alle kaksi tuntia luottamustehtävien hoitoon käyttävät valtuutetut ja hallituksen jäsenet ovat vähentyneet. Suhteellisesti eniten kasvua on ollut ryhmässä, joka käyttää 9 tuntia viikossa luottamustehtävien hoitoon. Tämän luvun takaa löytyy ilmeisesti muun muassa lautakuntapaikkojen aikaisempaa vahvempaa keskittymistä valtuutetuille. Yli 15 viikkotuntia luottamushenkilötyöhön käyttävä ryhmä on kasvanut sekä alle että yli asukkaan kunnissa. Yli asukkaan kunnissa se muodostaa jo neljänneksen kaikista luottamushenkilöistä. Puheenjohtajuuden merkitys ajankäytölle Keskustelussa luottamustehtävien ajankäytöstä puheenjohtajien, varsinkin hallituksen puheenjohtajan, asema on ollut korostetusti esillä. Kuntaliiton selvityksen (Piipponen 2015a) mukaan noin viidennes puheenjohtajista on työelämän ulkopuolella olevia henkilöitä, mikä antaa viitteitä vaikeuksista yhdistää vaativa luottamustehtävä vaativaan ansiotyöhön. Taulukossa on eritelty puheenjohtajien ja rivijäsenten viikkotyömäärä tunteina 1995 ja Vertailtavuuden vuoksi mukana on ainoastaan valtuutettuja ja hallituksen jäseniä. Puheenjohtajuus on määritelty laajasti. Puheenjohtajiin luetaan valtuustojen, hallitusten ja lautakuntien puheenjohtajat. Vuoden 2015 tutkimuksessa puheenjohtajiin lasketaan myös varapuheenjohtajat, mistä syystä puheenjohtajien osuus tarkasteluryhmästä on silloin suurempi kuin vuonna Kahden ajankohdan mittauserojen vuoksi tarkasteluun liittyy epävarmuustekijöitä. Yleiskuva sekä 1995 että 2015 on kuitenkin, että puheenjohtajat käyttävät luottamustehtävien hoitoon noin kaksi (2) viikkotuntia rivijäseniä enemmän. Pienin ero rivijäsenten ja puheenjohtajien käyttämässä viikkotuntimäärässä on molempina tarkasteluajankohtina alle asukkaan kunnissa sekä asukkaan kunnissa. Yli asukkaan kunnissa, missä luottamustehtävien hoito vaatii eniten ai- Taulukko 3. Kunnanvaltuutettujen ja hallituksen jäsenten luottamustehtäviin käyttämä aika vuosina 1995 ja 2015 alle asukkaan ja yli asukkaan kunnissa. Viikkotunteihin perustuva ajankäyttöluokittainen tarkastelu vuosina 1995 ja (%) (Lähteet: KuntaSuomi200-ohjelman päättäjäkysely 1995 ja ARTTU2-ohjelman päättäjäkysely 2015) Alle asukkaan kunnat Yli asukkaan kunnat Viikkotunnit (vt) Alle 2 vt vt vt vt Yli 15 vt % yhteensä N =

6 kaa, puheenjohtajuus lisäsi viikkotyöaika vajaalla neljällä tunnilla vuonna Ajankäyttö työnantajasektorin mukaan Kun luottamushenkilöiden ajankäyttöä tarkastellaan työnantajasektorin mukaan (taulukko 5), ilmenee, että kuntasektorilla ja yritysmaailmassa käyttävät keskimääräistä vähemmän aikaa luottamustehtävien hoitoon. Suhteellisesti eniten aikaa luottamustehtävien hoitoon käyttävät yksityisyrittäjät, järjestöjen palveluksessa olevat sekä työelämän ulkopuolella olevat. Raja näyttää piirtyvän säädetyn työajan ja vapaamman työajan ammattiryhmien välillä. On kuitenkin pidettävä mielessä, että luvut koskevat jo luottamustehtävässä toimivia. Aineisto ei sano mitään esim. siitä onko kynnys lähteä luottamushenkilöksi matalampi kunnan palveluksessa työskenteleville kuin yksityisen sektorin työntekijöille. Ajankäyttöön liittyvät ristiriidat Keskustelu luottamushenkilötyön edellytyksistä on nostanut esille kaksi näkökulmaa, jotka voivat olla ongelmallisia luottamushenkilötyöhön hakeutumisen ja sen hoitamisen kannalta: työnantajan suhtautuminen luottamustehtävien hoitoon sekä perhe-elämän ja luottamustehtävien yhteensovittaminen. Vuoden 2015 päättäjäkysely sisälsi laajan kysymyspatteriston luottamushenkilötyön edellytyksestä. Kaksi kysymyksistä koski yllä mainittuja potentiaalisia ajankäyttöristiriitoja. Taulukosta käy ilmi, että valtaosa kuntapäättäjistä kokee sekä työnantajan suhtautumisen luottamustehtävien hoitoon että perhe-elämän ja luottamustehtävien yhteensovittamisen pikemminkin edesauttavan kuin haittaavan toimintaa luottamushenkilönä. Kun samoja kysymyksiä tarkastellaan suhteessa vastaajien ajankäyttöön, paljastuu mielenkiintoinen kaava, joskin ryhmien väliset erot ovat pieniä. Ne luottamushenkilöt, jotka käyttävät Taulukko. Valtuuston ja hallituksen jäsenten ja puheenjohtajien luottamustehtäviin käyttämä aika vuosina 1995 ja 2015 (tuntia/viikko keskimäärin). Puheenjohtaja = henkilö on valtuuston, hallituksen tai lautakunnan puheenjohtaja. Vuonna 2015 myös varapuheenjohtaja. (Lähteet: KuntaSuomi200-ohjelman päättäjäkysely 1995 ja ARTTU2-ohjelman päättäjäkysely 2015) Puheen- ero, Puheen- ero, Kuntakokoluokka jäsen johtaja tuntia jäsen johtaja tuntia Alle as. 5,1, + 1,,,9 + 0, as. 5,2,9 + 3,,1 9,5 + 2, as.,3, + 1,, 11,2 +, as.,, + 1,0,5 9,5 + 1,0 Yli as.,5 11,3 + 2,, 1,5 + 3,9 Kaikki vastaajat,3,3 + 2,0,9 11,0 + 2,1 N = Taulukko 5. Kunnallisten luottamushenkilöiden luottamustehtäviin käyttämä aika ARTTU2-tutkimuskunnissa vuonna 2015 työnantajasektorin mukaan. (tuntia/viikko keskimäärin, N = 131) luottamustehtäviin käytetty Työnantajasektori aika, tuntia/viikko N (henkilöä) Kuntasektori,0 2 Valtio, 9 Järjestö/yhdistys, 99 Yksityinen yritys,0 23 Oma yritys/itse työllistynyt 9,5 233 Ei työelämässä, 32 Kaikki vastaajat, Taulukko. Potentiaaliset ajankäyttöristiriidat kunnallisten luottamushenkilöiden silmin ARTTU2-tutkimuskunnissa vuonna Tarkka kysymysmuotoilu: Miten hyvin arvioit seuraavien asioiden edesauttavan toimintaasi kunnallisena luottamushenkilönä?. (% vastanneista, N = ) Työnantajan suhtautuminen luottamustehtävien hoitoon Perhe-elämän ja luottamustehtävien yhteensovittaminen Edesauttaa huonosti (aiheuttaa ongelmia) 22, 1, Neutraali 23,0 2, Edesauttaa hyvin 5, 5,1 Yhteensä 0 % (n =1 200) 0 % (n = 1 321)

7 vähiten, alle 5 viikkotuntia luottamustehtävien hoitoon, kokevat eniten ristiriitoja suhteessa työnantajaan ja perhe-elämään. Seuraavaksi eniten ristiriitoja koetaan yli 15 tuntia viikossa luottamushenkilötyöhön käyttävien vastaajien ryhmässä. (taulukko ) Työnantajasektorin mukainen tarkastelu osoittaa, että kuntasektorilla työskentelevät luottamushenkilöt kokevat hieman enemmän ongelmia työnantajien suhtautumisessa luottamustehtävien hoitoon kuin vastaajat keskimäärin. Vähiten ristiriitoja suhteessa työnantajaan kokevat järjestöjen tai yhdistysten palveluksessa olevat luottamushenkilöt. (taulukko ) On todennäköistä, että kaikkein suurimpia ristiriitoja perhe-elämän ja työelämän suhteen kokevat ne henkilöt, jotka eivät ole koskaan asettuneet ehdolle, tai jotka ovat päättäneet luopua luottamustehtävästä muuttuneen elämäntilanteen vuoksi. Vaikka luottamushenkilötyön ajankäyttövaatimukset ovat kasvaneet kahdenkymmenen vuoden aikana, luottamushenkilöiden suhtautuminen tehtäviensä hoidon edellytyksiin on yllättävänkin myönteistä. Taulukko. Kunnallisten luottamushenkilöiden kokemat ajankäyttöristiriidat suhteessa luottamushenkilötyön vaatimaan aikaan ARTTU2- tutkimuskunnissa vuonna Osuus (%) vastaajista, joka kokee osa-alueen ennemmin haittaavaan kuin edesauttavan toimintaa luottamushenkilönä. Luottamushenkilötyöhön Työnantajan suhtautuminen luottamus- Perhe-elämän ja luottamustehtävien käytetty viikkotuntimäärä N tehtävien hoitoon ongelmallinen yhteensovittaminen ongelmallista Alle 5 tuntia tuntia tuntia Yli 15 tuntia Yhteensä Taulukko. Kunnallisten luottamushenkilöiden kokemus työnantajan suhtautumisesta luottamustehtävien hoitoon ARTTU2-tutkimuskunnissa vuonna Työnantajasektorin mukainen tarkastelu. (vastausten %-jakaumat, N = 1 31) Ongelmallinen Neutraali Myönteinen Kuntasektori 19, 21,5 5,9 Valtio 15,5 2,5 0,0 Järjestö/yhdistys,9 1,,3 Yksityinen yritys 1, 2, 59,0 Oma yritys/itse työllistynyt 23, 21,2 55, Ei työelämässä* Kaikki vastaajat 1,2 22,0 59,9 *Jätetty pois, koska tuloksia vaikea tulkita yhteismitallisesti Kirjallisuus Gilljam Mikael, Karlsson David & Sundell Anders (20): Politik på hemmaplan. Tiotusen svenska fullmäktigeledamöter tycker om politik och demokrati. Holm Pedersen Lene, Houlberg Kurt, Welling Hansen Sune, Leth Olsen Asmus & Bordacconi Mats Joe (2013): Lokalpolitikeres rolle og rådrum. Kora. Det Nationale Institut for Kommuners og Regioners Analyse og Forskning. Pekola-Sjöblom Marianne (201): Kunnanvaltuustojen ja -hallitusten kokoukset ja kokouksia täydentävät erilaiset toiminta- ja työskentelytavat. Teoksessa Piipponen Sirkka-Liisa & Pekola-Sjöblom Marianne: Kuntademokratian ja -johtamisen tila valtuustokaudella Acta nro 252. Suomen Kuntaliitto. Piipponen Sirkka-Liisa (201): Kuntien luottamushenkilöiden palkkiot ja korvaukset vuonna Uutta kunnista. Kuntaliiton julkaisusarja nro 1/201. Piipponen Sirkka-Liisa (2015b): Kuntavaalit, luottamushenkilöt ja toimielimet ARTTU2-kunnissa vuosina Uutta ARTTU2-tutkimusohjelmasta julkaisusarja nro 5/2015. Suomen Kuntaliitto. Pikkala, Sari (2005): Kunta päättäjän perspektiivistä. Tutkimus kuntien luottamushenkilöistä ja viranhaltijoista Acta nro 1. Suomen Kuntaliitto. Pikkala Sari, Pekola-Sjöblom Marianne ja Piipponen Sirkka-Liisa (2013): Kuntademokratian tila ja trendit. Demokratiaindikaattorit 2013, s Oikeusministeriön selvityksiä ja ohjeita 52/2013. Sandberg Siv (2012): Paras-uudistus kuntapäättäjän silmin. Paras- ARTTU-ohjelman tutkimuksia nro 20. Acta nro 235. Åbo Akademi & Suomen Kuntaliitto. Statistiska Centralbyrån (201): Förtroendevalda i kommuner och landsting Piipponen Sirkka-Liisa (2015a): Kokokuva Manner-Suomen kuntien valtuustojen, hallitusten ja lautakuntien puheenjohtajista vuonna Uutta kunnista. Kuntaliiton julkaisusarja nro 3/2015.

8 Liitetaulukko 1. Kuntakohtaiset tiedot luottamushenkilöiden ajankäytöstä ARTTU2-tutkimuskunnissa vuonna luottamushenkilötyöhön käytetty aika, Vastaajien lukumäärä Kunta tuntia/viikko (luottamushenkilöt) Alle as. Askola, 12 Hirvensalmi,0 9 Keitele, 1 Paltamo 5,5 1 Petäjävesi,9 1 Rautalampi 5,5 12 Säkylä 5, 22 Vimpeli 5, as. Hattula, 15 Inari, 13 Kemiönsaari,0 23 Parkano 5,3 25 Pudasjärvi, 15 Vöyri 5, as. Kankaanpää, 21 Keuruu 9,5 33 Kurikka,5 30 Kuusamo, 2 Liperi 5, 23 Mustasaari, 2 Nivala,3 1 Sipoo, as. Hollola, 25 Kokkola,3 50 Lempäälä, 3 Raasepori,5 35 Raisio, 3 Tornio 9, as. Hämeenlinna,5 3 Kotka,2 5 Lappeenranta,9 3 Mikkeli,5 Salo, Vaasa, 52 Yli as. Espoo 9,5 Jyväskylä 11, Oulu,2 9 Tampere,0 Turku, 5 Vantaa,0 9

9 Liitetaulukko 2. Kunnallisten luottamushenkilöiden luottamustehtäviin käyttämä aika vuosina 1995, 1999, 2003, 20 ja (tuntia/viikko keskimäärin) Hallitus (+ valtuusto + lautakunnat),9 9,0,9 12, 11,5 Valtuusto (+ lautakunnat) 5, 5,9 5,,1,5 Vain lautakunta 3,2 3,1 2, 5,1,2 N = Liitetaulukko 3. Kunnanvaltuutettujen luottamustehtäviin käyttämä aika vuosina 1995, 1999, 2003, 20 ja 2015 kuntakokoluokittain tarkasteltuna. (tuntia/viikko keskimäärin) Kuntakokoluokka Alle as.,,,1,2 5, as. 5,2 5,3,,, as. 5, 5,,,, as.,,1,,, Yli as.,0,, 9,,1 Kaikki valtuutetut 5, 5,9 5,,1,5 N (kaikki valtuutetut) Liitetaulukko. Kunnanhallituksen jäsenten luottamustehtäviin käyttämä aika vuosina 1995, 1999, 2003, 20 ja 2015 kuntakokoluokittain tarkasteltuna. (tuntia/viikko keskimäärin) Kuntakokoluokka Alle as.,0,,,0, as.,,3,2 11,0 9, as. 9,,2,,3, as. 11,1,,0 13,, Yli as. 12,1 12,5 13,1 1,5 15,2 Kaikki hallituksen jäsenet,9 9,0,9 12, 11,5 N

10 Päättäjätutkimus 2015 osana ARTTU2-tutkimusohjelmaa Sähköinen päättäjäkysely tehtiin osana ARTTU2-tutkimusohjelmaa syys-joulukuussa Kohdejoukkona oli 2 ARTTU2-kunnan valtuustojen, hallitusten ja lautakuntien kaikki jäsenet sekä johtavat viranhaltijat, yhteensä 3 52 henkilöä. Kyselyn kokonaisvastausprosentti oli 3,2 (1 5 vastausta). Valtuutettujen vastausprosentti oli 5,2 (932/1 1 vastausta). Vastaavia päättäjäkyselyjä on aikaisemmin tehty vuosina 1995, 1999, 2003 ja 20 osana KuntaSuomi 200- ja Paras- ARTTU tutkimusohjelmia. Aiempien päättäjäkyselyjen raportit: Pikkala Sari (toim.) (199): Kunnat ja päättäjät. KuntaSuomi 200 -tutkimuksia nro 9. Acta nro 5. Suomen Kuntaliitto. Helander Voitto, Pikkala Sari, Sandberg Siv & Grönholm Sam (2003): Päättäjien areenat ja yhteydet. KuntaSuomi 200 -tutkimuksia nro 2. Acta nro 11. Åbo Akademi & Suomen Kuntaliitto. Pikkala, Sari (2005): Kunta päättäjän perspektiivistä. Tutkimus kuntien luottamushenkilöistä ja viranhaltijoista Acta nro 1. Suomen Kuntaliitto. Sandberg Siv (2012): Paras-uudistus kuntapäättäjän silmin. Paras-ARTTU-ohjelman tutkimuksia nro 20. Acta nro 235. Åbo Akademi & Suomen Kuntaliitto. Julkaisut löytyvät Kuntaliiton verkkokaupasta: Lisätietoja Päättäjätutkimuksesta 2015: -> Osaprojektit > Päättäjätutkimus 2015 ARTTU2-tutkimuskunnat Askola, Espoo, Hattula, Hirvensalmi, Hollola, Hämeenlinna, Inari, Jyväskylä, Kankaanpää, Keitele, Kemiönsaari, Keuruu, Kokkola, Kotka, Kurikka, Kuusamo, Lappeenranta, Lempäälä, Liperi, Mikkeli, Mustasaari, Nivala, Oulu, Paltamo, Parkano, Petäjävesi, Pudasjärvi, Raasepori, Raisio, Rautalampi, Salo, Sipoo, Säkylä, Tampere, Tornio, Turku, Vaasa, Vantaa, Vimpeli, Vöyri. ARTTU2-tutkimusohjelma Kunnissa toteutettujen ja tulevien uudistusten arviointitutkimusohjelma eli ARTTU2 on useasta osaprojektista koostuva tutkimuskokonaisuus. Sen tavoitteena on tuottaa systemaattista ja vertailukelpoista tutkimustietoa kuntia koskevien uudistusten ja kehittämistoiminnan vaikutuksista. Se selvittää, miten uudistukset ovat vaikuttaneet mm. kuntien palveluihin, talouteen, demokratiaan ja johtamiseen, henkilöstövoimavaroihin sekä yhdyskuntarakenteeseen ja elinvoimaan. Ohjelmassa on mukana 0 tutkimuskuntaa, jotka edustavat erikokoisia ja -tyyppisiä kuntia eri puolilta Suomea. ARTTU2 on jatkoa vuosina toteutetulle, vastaavantyyppiselle Paras-arviointitutkimusohjelmalle. Ohjelma on eri tutkimus- ja rahoittajatahojen yhteinen, ja sitä koordinoi Kuntaliitto. Lisätietoja ARTTU2-tutkimusohjelmasta: