Turva-alan yrittäjät ry TURVAA OIKEIN -OPAS TURVALLISUUSJÄRJESTELMIEN HANKINNAN SEKÄ TURVASUUNNITTELUN JA -URAKOINNIN HYVÄT KÄYTÄNNÖT

Transkriptio

1 TURVAA OIKEIN -OPAS TURVALLISUUSJÄRJESTELMIEN HANKINNAN SEKÄ TURVASUUNNITTELUN JA -URAKOINNIN HYVÄT KÄYTÄNNÖT versio

2 JOHDANTO JULKAISIJA KUSTANTAJA PÄÄTOIMITTAJA Timo Rasimus KÄSIKIRJOITTAJAT Timo Rasimus Aira Rossi, Sähkötekniikka Oy Kari Sirén Ari Nuutinen, Stanley Security Oy Tauno Hovatta, SETI Oy Reijo Hovinen, Schneider Electric Finland Oy Kimmo Arenius, TOIMITUS JA TAITTO Ella Lehman ULKOASU Arja Metsikkö Espoo 2018 ISBN (PDF) Turvaa oikein -oppaan sisältö on vapaasti käytettävissä ja opas on vapaasti jaettavissa, jos sen sisältöä ei muuteta ja julkaisija mainitaan. Tämä on oppaan ensimmäinen versio. Sen käsikirjoitus perustuu kesällä 2018 voimassa olevaan lainsäädäntöön ja sen aikaisiin tietoihin. Opasta tullaan päivittämään tarvittaessa ja se on ladattavissa PDF-muodossa osoitteessa

3 S 3 JOHDANTO SISÄLTÖ 1 JOHDANTO Oppaan julkaisija Oppaan tarkoitus Kohderyhmät Turvallisuusjärjestelmät yritysturvallisuuden osatekijänä Sisältöpainotukset ja -rajaukset TIIVISTELMÄ TURVALLISUUSJÄRJESTELMIEN KÄYTTÖTARKOITUS Tilaturvallisuusjärjestelmät Henkilö- ja paloturvallisuusjärjestelmät Järjestelmien yhteiskäyttö TURVALLISUUSJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU JA HANKINTA Tarveselvitys Hankesuunnittelu Hankintatavat Suunnittelun hankinta Suunnittelu Urakan hankinta Palveluiden hankinta Tietoturvan hallinta Säädösperusteisia suunnittelun ja hankinnan erityispiirteitä TURVALLISUUSJÄRJESTELMIEN TOTEUTUS Toteutussuunnittelu Toteutus Projektin käynnistäminen Projektin valmistelu Projektipäällikkö Riippuvuudet muista urakoista Järjestelmäasennukset Projektin luovutus tilaajalle Käyttäjäkoulutus Laadunvarmistus Tietoturvan hallinta Säädösperusteisia toteutuksen erityispiirteitä... 43

4 S 4 JOHDANTO 6 TURVALLISUUSJÄRJESTELMIEN KÄYTTÖ JA YLLÄPITO Käyttö Ylläpito Valvontapalvelut Tietoturvan hallinta Säädösperusteisia käytön ja ylläpidon erityispiirteitä TURVALLISUUSJÄRJESTELMIEN PURKU JA POISTO Purku Poisto TURVAURAKOITSIJAN SERTIFIOINNIT, HYVÄKSYNNÄT JA PÄTEVYYDET Lakisääteiset pätevyydet ja hyväksynnät Poliisihallituksen hyväksymä turvasuojausliike ja vastaava hoitaja Paloilmoitinliikerekisteröinti ja paloilmoitintöiden vastuuhenkilöpätevyys Vapaaehtoiset hyväksynnät ja sertifikaatit TU-turvaurakoitsijasertifikaatti (SETI Oy) FA:n murtohälytysjärjestelmäliikehyväksyntä (Finanssiala ry) ISO 9001-laatujärjestelmäsertifikaatti Vapaaehtoiset henkilöpätevyydet TU-asiantuntijasertifikaatti (SETI Oy) Turvallisuusjärjestelmien suunnittelijan henkilösertifikaatti (Finanssiala ry) Toiminnanohjaus- tai laatujärjestelmän mukainen toiminta TURVALLISUUSJÄRJESTELMIEN LAINSÄÄDÄNTÖ JA OHJEET Tilaturvallisuusjärjestelmät Säädösperusta Turvasuojausliikkeen lainmukainen toiminta Standardit ja ohjeet Henkilö- ja paloturvallisuusjärjestelmät Paloilmoitinjärjestelmä Poistumishälytys- ja turvakuulutusjärjestelmä Poistumisvalaistusjärjestelmä Henkilöturvajärjestelmä LIITE 1: LIITE 2: LIITE 3: LIITE 4: TURVALLISUUSJÄRJESTELMIIN LIITTYVIÄ ST-KORTTEJA JA -LOMAKKEITA...79 SÄÄDÖSPERUSTEISIA SUUNNITTELUN JA HANKINNAN ERITYISPIIRTEITÄ...82 SÄÄDÖSPERUSTEISIA TOTEUTUKSEN ERITYISPIIRTEITÄ...86 SÄÄDÖSPERUSTEISIA KÄYTÖN JA YLLÄPIDON ERITYISPIIRTEITÄ...90

5 1 5 JOHDANTO 1 JOHDANTO 1.1 OPPAAN JULKAISIJA on sähköisen turvatekniikan alalla toimivien yritysten järjestö, joka valvoo jäseniensä etuja turva-alaa koskevissa kysymyksissä, vaikuttaa viranomaissäädöksiin, edistää alan ammattipätevyyttä ja arvostusta sekä auttaa turvaamaan pätevän henkilöstön saatavuutta. Sen toiminnan keskiössä ovat turva-alan toimintaympäristöä edistävä sidosryhmäyhteistyö, turvateknisen täydennyskoulutuksen järjestäminen sekä alan hyvien käytäntöjen kehittäminen. 1.2 OPPAAN TARKOITUS julkaisee tämän oppaan edistääkseen turvallisuusjärjestelmien hankinta-, toimitus- ja ylläpitoprosessien laatua. Oppaassa kuvataan turva-alan hyvien suunnittelu-, urakointi- ja ylläpitokäytäntöjen periaatteet hankintojen valmistelijoita ja esittelijöitä sekä hankinnoista päättäviä palvelevalla tavalla. suosittelee, että kiinteistöjen turvallisuusjärjestelmien tilaajat viittaavat turvasuunnittelun ja -urakoinnin tarjouspyynnöissä tämän oppaan mukaisiin alan hyvien käytäntöjen periaatteisiin tarjoajia ja tulevaa sopimuskumppania sitovana yleisvelvoitteena. Oppaan rakenne tukee tätä mahdollisuutta, sillä tarjouspyynnön viittaus voidaan tehdä joko koko oppaaseen tai yksinomaan turvallisuusjärjestelmien suunnittelua, toteutusta tai ylläpitoa koskevaan lukuun voimaan tullut laki yksityisistä turvallisuuspalveluista muutti lukitus-, murtoilmaisu- ja kulunvalvontajärjestelmien asennustyöt turvallisuusalan elinkeinolupaa edellyttäväksi toiminnaksi. Oppaan kohdan 9.1 tarkoituksena on helpottaa luvanvaraisia turvasuojaustöitä suorittavien yritysten siirtymistä uuden lain mukaiseen toimintakulttuuriin vuoden 2018 loppuun ulottuvan siirtymäajan puitteissa. Oppaassa kuvataan myös turvallisuusjärjestelmien suunnittelun, urakoinnin, käytön ja ylläpidon salassapito- ja tietoturvakäytäntöjen periaatteet. Näitä noudattamalla järjestelmien tietoturvan hallinta helpottuu ja turvasuunnittelijat ja -urakoitsijat varmistavat toimintansa lainmukaisuuden käsitellessään ja säilyttäessään asiakkaidensa luottamuksellisia turvallisuustietoja.

6 1 6 JOHDANTO 1.3 KOHDERYHMÄT Opasta voivat hyödyntää kiinteistöjen, yritysten ja julkishallinnon turvallisuusjärjestelmien suunnittelusta, hankinnasta ja hankintojen esittelyistä vastaavat henkilöt organisaatioiden hankintayksiköt ja yritysten johto turvallisuusjärjestelmien suunnittelijat, urakoitsijat ja loppukäyttäjät alan oppilaitokset. Opas soveltuu henkilöille, joilla ei ole entuudestaan kokemusta turvallisuusjärjestelmien hankintaprosessista. Opasta voivat hyödyntää soveltuvin osin myös turvallisuus-, ICT-, kiinteistö- ja sähköalan ammattilaiset laatiessaan tarjouspyyntöasiakirjoja. 1.4 TURVALLISUUSJÄRJESTELMÄT YRITYSTURVALLISUUDEN OSATEKIJÄNÄ Yritysturvallisuudella tarkoitetaan yrityksen turvallisuuden kokonaishallintaa. Sen tavoitteena on toiminnan häiriöttömyys sekä yrityksen henkilöstön, omaisuuden, tietojen ja ympäristön suojaaminen onnettomuuksilta, vahingoilta, ilkivallalta ja rikolliselta toiminnalta. Yritysturvallisuuden keskeinen tehtävä on edistää yrityksen kilpailukykyä ja parantaa tuottavuutta sekä varmistaa toiminnan jatkuvuus. Yritysturvallisuus onkin osa yrityksen normaalia johtamista. Ari Korkala / Sähköinfo Oy Ari Korkala / Sähköinfo Oy

7 1 7 JOHDANTO Kuva 1. Toimitilaturvallisuus kokonaisuutena.

8 1 8 JOHDANTO Turvallisuus syntyy monen eri tekijän yhteisvaikutuksesta. Yritysturvallisuudessa keskeistä on erilaisten riskien tunnistaminen ja niiden hallinta. Pääosa käytännön turvallisuustyöstä on etupainotteista ja ennalta ehkäisevää toimintaa, jonka avulla erilaiset onnettomuus- ja vaaratilanteet, vahingot ja rikollinen toiminta pyritään torjumaan. Ennalta luodaan myös toimintamallit haitallisten tilanteiden varalta. Oikein toteutetuilla turvallisuustoimenpiteillä ja teknisillä ratkaisuilla taataan yrityksen liiketoiminnan häiriötön jatkuminen. Toimitilaturvallisuus ja sitä palvelevat tilaturvallisuusjärjestelmät ovat oleellinen osa yrityksen kokonaisturvallisuutta. Toimitilaturvallisuuden perustan muodostavat rakenteellinen suojaus ja tilaturvallisuusjärjestelmät (kamera- ja kulunvalvontajärjestelmät, lukitus- ja murtoilmaisujärjestelmät). Luvussa 3 tarkemmin kuvatut tilaturvallisuusjärjestelmät kuuluvat toimitilaturvallisuuden teknisiin turvasuojausmenetelmiin. Yritysturvallisuudessa keskeistä on myös toimitiloissa työskentelevien ja siellä asioivien henkilöiden suojaaminen rikoksilta, tulipaloilta, onnettomuuksilta ja uhkauksilta. Näitä tavoitteita palvelevat luvussa 3 kuvatut henkilö- ja paloturvallisuusjärjestelmät. 1.5 SISÄLTÖPAINOTUKSET JA -RAJAUKSET Opas antaa yleistiedot tilaturvallisuus-, henkilöturvallisuus- ja paloturvallisuusjärjestelmien hankintaprosessin vaiheista sekä turva-alan hyvistä suunnittelu-, urakointi- ja ylläpitokäytännöistä. Tilaturvallisuuden rakenteellisen suojauksen käytäntöjä tässä oppaassa ei käsitellä. Opas soveltuu erityisesti yritysturvallisuutta palvelevien järjestelmien hankinta- ja toteutusprosessin tietolähteeksi. Oppaan tietoja on mahdollista hyödyntää soveltuvin osin myös asuinkiinteistöjen turvallisuusjärjestelmien hankintoihin ja toteutukseen. Kaikkea tietoa oppaassa ei avata yksityiskohtaisesti vaan hyödynnetään muistilistoja sekä tiivistelmiä alan hyvien käytäntöjen vaikutuksista hankintaprosessiin. Paikoin esitetään linkkejä tai viittauksia lisätietolähteisiin sekä ST-kortistoon. ST-kortisto on Sähköinfo Oy:n kustantama sähkö-, tele-, turva- ja automaatioalan tietolähde, jota julkaisee Sähkötieto ry. ST-julkaisuja ovat mm. ST-kortit, -lomakkeet, -ohjeistot ja -käsikirjat. Sähköinen ST-kortisto löytyy osoitteesta Tämä on Turvaa oikein -oppaan ensimmäinen versio. Sen käsikirjoitus perustuu kesällä 2018 voimassa olevaan lainsäädäntöön ja sen aikaisiin tietoihin. Opasta tullaan päivittämään tarvittaessa ja se on ladattavissa PDF-muodossa osoitteessa

9 2 9 TIIVISTELMÄ 2 TIIVISTELMÄ Oppaan tarkoitus Opas antaa yleistiedot yritysturvallisuutta palvelevien tilaturvallisuus-, henkilöturvallisuus- ja paloturvallisuusjärjestelmien hankintaprosessin vaiheista sekä hyvistä suunnittelu-, urakointi- ja ylläpitokäytännöistä hankintojen valmistelijoita ja esittelijöitä sekä hankinnoista päättäviä palvelevalla tavalla. Hyvät käytännöt sopimuskumppaneita velvoittaviksi suosittelee, että turvallisuusjärjestelmien tilaajat viittaavat turvasuunnittelun ja -urakoinnin tarjouspyynnöissä tämän oppaan mukaisiin alan hyvien käytäntöjen periaatteisiin tarjoajia ja tulevaa sopimuskumppania sitovana yleisvelvoitteena. Turvallisuusjärjestelmien tarveselvitys Tarveselvitys kuvaa, miksi ja mitä turvallisuusjärjestelmiä kiinteistöön hankitaan. Tarveselvityksen teko aloitetaan laatimalla riskianalyysi. Näin saadaan yleiskäsitys siitä, minkälaisia suojautumistapoja kiinteistöön tarvitaan mahdollisten uhkien vähentämiseksi tai niiden kokonaan estämiseksi. Hankesuunnitelma Hankesuunnitelma toimii jatkosuunnittelun ohjausasiakirjana. Se kuvaa hankittavien turvallisuusjärjestelmien käyttötarkoitusta, toimintoja, laajuutta, laatua, toimitusajankohtaa sekä ylläpitoa koskevat tavoitteet kiinteistön omistajalle ja käyttäjille heidän päätöksentekoaan varten. Hankesuunnitteluvaiheessa tehdään myös järjestelmien investointia, käyttöä ja ylläpitoa koskevat kustannusarviot. Turvasuunnittelu ja suunnittelijan valinta Hankintaprosessin onnistuminen sekä vertailukelpoisten urakkatarjousten saaminen edellyttää hyvin laadittuja, selkeitä ja yksiselitteisiä turvasuunnitelmia. Tämä edellyttää, että turvallisuusjärjestelmien suunnittelukokemusta painotetaan riittävästi suunnittelijan valintakriteerinä. Hankkeen tietoturvallisuusja salassapitovaatimukset on myös tärkeää määritellä yhtenevästi ja velvoittavina kaikkiin sopimuksiin (suunnittelu, urakointi, ylläpito).

10 2 10 TIIVISTELMÄ Turvaurakoitsijan lakisääteiset hyväksynnät ja pätevyydet Murtoilmaisu-, kulunvalvonta- ja lukitusjärjestelmiä asentavalla ja ylläpitävällä yrityksellä on oltava alkaen Poliisihallituksen myöntämä turvallisuusalan elinkeinolupa. Luvan haltijan palveluksessa on oltava säädetyt vaatimukset täyttävä vastaava hoitaja. Laki yksityisistä turvallisuuspalveluista korostaa elinkeinoluvan saaneiden yritysten luotettavuutta asiakkaiden luottamuksellisten turvallisuustietojen käsittelijänä. Paloilmoittimien käyttöönotto- ja ylläpitotöitä voivat tehdä vain Tukesin rekisteriin merkityt liikkeet, joiden palveluksessa on vastuuhenkilö, jolla on kyseisiin töihin pätevyystodistus. Turvaurakoitsijan vapaaehtoiset sertifioinnit ja hyväksynnät Hankintavaatimuksissa on suositeltavaa edellyttää turvaurakoitsijalta ja -palveluntoimittajalta turva-alan ammattitaitoa, kokemusta ja laadunhallintaa todentavaa sertifikaattia, esim. TU-turvaurakoitsijasertifikaattia, jota ovat kehittäneet ja ylläpitävät yhteistyössä alan keskeiset rakennuttaja- ja urakointijärjestöt. Hankinta- ja urakkarajat Turvallisuusjärjestelmän toteutus liittyy samanaikaisesti tehtäviin muihin urakoihin. Koko projektin hallinnan kannalta keskeisen tärkeää on, että muut urakat, joista turvaprojekti on riippuvainen, etenevät ja valmistuvat sovitun projektiaikataulun mukaisesti. Hyvän urakkasopimuksen urakkarajaliite määrittää yksiselitteisesti, mille osapuolelle kunkin toteutettavan osan hankintavelvoite ja siihen liittyvä työvelvoite kuuluu ja kenen päävastuulla on koko järjestelmän toteutus ja toimivuus. Järjestelmäasennukset Kaapelointien ja laitteiden asennukset tehdään noudattaen alan hyviä asennustapoja ja tarkastuskäytäntöjä kuvaavia ST-kortteja ja -lomakkeita sekä laitevalmistajien suosituksia.

11 2 11 TIIVISTELMÄ Järjestelmien käyttö Järjestelmän tilaaja tai loppukäyttäjä määrittelee turvallisuusjärjestelmän käyttäjäorganisaation. Henkilöille tehdään järjestelmään tarvittavat käyttäjäroolit, ja heidät koulutetaan rooliaan vastaavasti turvallisuusjärjestelmän käyttöön. Yhteistoimintalain (334/2007) mukaan yhteistoimintaneuvotteluissa tulee käsitellä kameravalvonnan lisäksi myös muun teknisin menetelmin toteutettavan valvonnan, kuten kulunvalvonnan, tarkoitus, käyttöönotto ja näissä käytettävät menetelmät, mikäli yrityksissä on vähintään 20 työntekijää. Laki yksityisyyden suojasta työelämässä (759/2004) taas määrittelee, mihin tarkoituksiin työnantaja saa käyttää kameravalvontaa. Kameravalvontajärjestelmän ja kulunvalvontajärjestelmän tietoja tallennettaessa syntyy henkilörekisteri. Henkilötietoja käsittelevällä organisaatiolla on velvollisuus laatia kirjallinen kuvaus seloste käsittelytoimista toteuttamastaan henkilötietojen käsittelystä. Rekisteröityjä on myös informoitava henkilötietojen käsittelystä. Henkilötietojen käsittelystä säädetään EU:n yleisessä tietosuoja-asetuksessa (EU 2016/679), joka tuli sovellettavaksi alkaen. Järjestelmien ylläpito Turvallisuusjärjestelmille tehdään tyypillisesti niiden elinkaaren aikana ylläpitävää ja korjaavaa huoltoa sekä muutoksia ja laajennuksia. Lisäksi tehdään muutoksia käyttöön sekä päivityksiä ja laajennuksia ohjelmistoihin. Mitä paremmin elinkaaren hallinta on suunniteltu, toimintamalleista sovittu ja niitä noudatettu, sitä luotettavammin ja pidempään turvallisuusjärjestelmä on toiminnassa. Dokumentointi ja sen päivittäminen Järjestelmämuutosten ja -laajennusten jälkeen tehtävä dokumentoinnin päivittäminen on yhtä tärkeää kuin hyvän dokumentoinnin laadinta alkuperäisen toteutuksen yhteydessä. Ajantasainen dokumentaatio helpottaa turvallisuusjärjestelmien käyttöä ja huoltoa sekä ylläpitopalveluiden kilpailutusta ja hankintaa.

12 3 12 TURVALLISUUSJÄRJESTELMIEN KÄYTTÖTARKOITUS 3 TURVALLISUUSJÄRJESTELMIEN KÄYTTÖTARKOITUS Järjestelmien käyttötarkoitus ja järjestelmiltä halutut toiminnot vaihtelevat kohteittain. Nämä hankintaprosessin lähtötiedot on suositeltavaa kartoittaa ja määritellä jo kohdekohtaisessa hankesuunnitelmassa ennen varsinaista investointipäätöstä. Yhtä tärkeää on, että järjestelmien käyttötarkoitus ja toiminnot kuvataan yksiselitteisesti varsinaisissa urakkatarjouspyyntöasiakirjoissa ja urakkasopimuksessa. Seuraavassa turvallisuusjärjestelmien yleinen käyttötarkoitus on esitetty Sähkötieto ry:n S2010-sähkönimikkeistön (ST 70.12) mukaisilla järjestelmänimikkeillä sekä Sähkötietokortiston (ST-kortiston) hankesuunnitteluohjeiden mukaisilla järjestelmäkuvauksilla. 3.1 TILATURVALLISUUSJÄRJESTELMÄT Sähköinfo Certego Kameravalvontajärjestelmä Kameravalvontajärjestelmä on valvottavan kohteen kuvaamiseen sekä tapahtumien valvontaan ja tallentamiseen perustuva turvallisuusjärjestelmä. Kameravalvonta ehkäisee ennalta rikostapahtumia ja antaa mahdollisuuden selvittää turvallisuutta vaarantaneita tapahtumia jälkikäteen. Kulunvalvontajärjestelmä Kulunvalvontajärjestelmä on kiinteistön turvallisuusjärjestelmä, jonka avulla hallitaan rakennuksessa tapahtuvaa kulkemista, ovien yms. aukkojen aukioloa sekä lukitusta. Järjestelmä rekisteröi kiinteistössä tapahtuvan luvallisen kulkemisen ja luvattomien kulkujen yritykset sekä ohjaa ja valvoo kulkureittien kiinnioloja ja lukituksia.

13 3 13 TURVALLISUUSJÄRJESTELMIEN KÄYTTÖTARKOITUS Sähkölukitusjärjestelmä Sähkölukitusjärjestelmällä hallitaan ovien sähkölukkoja sekä valvotaan ovien asentotiloja (kiinni/auki). Sähkölukot liitetään tyypillisesti kulunvalvonta-, murtoilmaisu- ja paloilmoitinjärjestelmiin. Qlu Rodeo Abloy Murtoilmaisujärjestelmä Murtoilmaisujärjestelmä on turvallisuusjärjestelmä, jonka avulla kiinteistön tonttialueella ja rakennusten sisätiloissa tapahtuva luvaton tunkeutuminen ja tiloissa liikkuminen voidaan havaita ja välittää tieto sovittuun paikkaan, esim. vartiointiliikkeen hälytyskeskukseen. Murtoilmaisujärjestelmästä käytetään myös nimityksiä murtohälytysjärjestelmä ja rikosilmoitinjärjestelmä. Ryöstöilmaisujärjestelmä Ryöstöilmaisujärjestelmä on palvelutyöpisteiden työntekijöiden ja omaisuuden turvaksi ryöstö- ja väkivaltatilanteiden varalle toteutettu hälytyslaitteisto yhteyksineen. Hälytysyhteydet toteutetaan kiinteistön ulkopuolisille tahoille, kuten vartiointiliikkeille.

14 3 14 TURVALLISUUSJÄRJESTELMIEN KÄYTTÖTARKOITUS 3.2 HENKILÖ- JA PALOTURVALLISUUSJÄRJESTELMÄT Palonilmaisualan yhdistys Paloilmoitinjärjestelmä Paloilmoitinjärjestelmä on rakennukseen tulipalon ja savunmuodostuksen havaitsemiseksi toteutettu paloturvallisuusjärjestelmä. Poistumishälytys- ja turvakuulutusjärjestelmä Poistumishälytys- ja turvakuulutusjärjestelmä on äänentoistojärjestelmä, jonka avulla kaikille rakennuksessa oleville henkilöille välitetään turvallisuuteen ja evakuointiin liittyviä tiedotuksia ja ohjeita. Myös nimityksiä äänievakuointi ja äänihälytys käytetään. Audico Teknoware Ascom Poistumisvalaistusjärjestelmä Poistumisvalaistusjärjestelmä on kiinteistön henkilöturvallisuutta parantava järjestelmä, jonka avulla merkitään ja valaistaan kiinteistön poistumisreitit, niille johtavat avoimet alueet sekä riskialttiit työalueet kaikissa tilanteissa. Poistumisvalaistusjärjestelmän tarkoitus on varmistaa kiinteistössä olevien henkilöiden turvallinen poistumismahdollisuus sekä riskialttiiden työtehtävien päättäminen myös tavanomaisen valaistuksen ollessa poissa toiminnasta. Henkilöturvajärjestelmä Henkilöturvajärjestelmän avulla voidaan hälyttää apua esimerkiksi työtapaturman sattuessa tai väkivallan uhatessa ja näin parantaa yksin tai muuten riskialttiissa oloissa työskentelevien henkilöiden turvallisuutta.

15 3 15 TURVALLISUUSJÄRJESTELMIEN KÄYTTÖTARKOITUS Turvallisuusjärjestelmät, joita tässä oppaassa ei käsitellä: palovaroitinjärjestelmä savunpoiston ohjaus- ja valvontajärjestelmä palopeltien ohjaus- ja valvontajärjestelmä savusulkujärjestelmä palo-ovien ohjaus- ja valvontajärjestelmä väestönsuojeluhälyttimet. 3.3 JÄRJESTELMIEN YHTEISKÄYTTÖ Kukin turvallisuusjärjestelmä toimii lähtökohtaisesti itsenäisesti. Turvallisuusjärjestelmien ja myös muiden tietojärjestelmien yhteiskäyttö on kuitenkin mahdollista ja myös tavanomaista. Kaikki järjestelmät eivät välttämättä ole yhteensopivia keskenään. Siksi yhteiskäyttöä koskevat tarpeet ja vaatimukset on tärkeää kuvata tarkasti kohdekohtaisissa suunnitelma-, urakkatarjouspyyntö- ja urakkasopimusasia kirjoissa ja varautua myös mahdollisesti myöhemmin tehtäviin integraatioihin (avoimet ohjelmointirajapinnat). Sopimuksissa kannattaa kiinnittää erityistä huomiota myös vastuurajojen tarkkaan määrittelyyn, mikäli tilaaja on sopimussuhteessa usean osapuolen kanssa. Nämä menettelytavat parantavat koko hankintaprosessin laatua ja palvelevat prosessin kaikkia osapuolia. Erillisjärjestelmät Kamera KV Murto Palo Mitä toimintoja? - ovi auki tunnisteella murtovalvonnan ohitus KV + Murto -paloilmoitus portit auki Palo + KV - ryöstöpainike kameroiden ohjaus Murto + K a m e r a Mitä toimenpiteitä? -ovien ohjaus -hälytysten kuittaus -selailut -tapahtumien seuranta Graafinen käyttöliittymä Kuva 2. Esimerkki turvallisuusjärjestelmien integroinnista. Järjestelmien yhteiskäyttöä on käsitelty tarkemmin ST-kortissa ST Tietoteknisten järjestelmien integrointi.

16 4 16 TURVALLISUUSJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU JA HANKINTA 4 TURVALLISUUSJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU JA HANKINTA Tässä luvussa kerrotaan, miksi turvallisuusjärjestelmiä hankitaan, miten ne hankitaan ja mitä niiden suunnittelun ja toteutuksen hankinnassa sekä suunnittelussa on otettava huomioon. SUUNNITTELUN HANKINTA SUUNNITTELU TOTEUTUKSEN HANKINTA ALOITUS TARVE- SELVITYS HANKE- SUUNNITELMA TURVALLISUUSJÄRJESTELMIEN HANKINNAN, SUUNNITTELUN JA URAKOINNIN PROSESSIKAAVIO TOTEUTUS- SUUNNITTELU TOTEUTUS LAADUN- VARMISTUS KÄYTTÖ YLLÄPITO PURKU POISTO SUUNNITTELUN JA TOTEUTUKSEN HANKINTA 4.1 TARVESELVITYS Ennen turvallisuusjärjestelmien suunnittelua, hankintaa ja toteutusta tehdään tarveselvitys, joka kuvaa, miksi ja mitä turvallisuusjärjestelmiä hankitaan. Tarveselvityksen teon aloittaa yleensä hankintaprosessin käynnistäjä, jonka rooli tässä prosessin vaiheessa on erittäin tärkeä. Lisäksi ennen turvallisuusjärjestelmien hankintaprosessin aloittamista tulee arvioida, kuinka hankinnan budjetti jakaantuu hankintaprosessin eri vaiheiden kesken. Taulukossa 1 on esitetty turvallisuusjärjestelmien hankintaprosessin ja koko elinkaaren eri vaiheet. Sitä voidaan hyödyntää eri osien kustannusten määrittämisessä.

17 4 17 TURVALLISUUSJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU JA HANKINTA Taulukko 1. Turvallisuusjärjestelmien hankintaprosessin ja koko elinkaaren kustannustaulukko. Elinkaaren vaihe Kustannus Lisätietoja Tarveselvitys % Hankesuunnitelma % Suunnittelun hankinta % Suunnittelu % Toteutuksen hankinta % Toteutussuunnittelu % Toteutus % Laadunvarmistus % Käyttö % Ylläpito % Palveluiden hankinta % Purku % Poisto % Yhteensä % Jos turvallisuusjärjestelmät toteutetaan kiinteistöön, jossa loppukäyttäjä on eri kuin hankkeen toteuttaja, on tärkeää jo tarveselvitysvaiheessa huomioida järjestelmien loppukäyttäjät. Mitä aikaisemmassa vaiheessa järjestelmien loppukäyttäjät ja heidän tarpeensa ovat selvillä, sitä tarkemmat ja täsmällisemmät vaatimukset turvallisuusjärjestelmien toteuttamisesta saadaan jo tässä vaiheessa hanketta. Tämä auttaa hankkeen eteenpäin viemistä ja vähentää mahdollisia käyttäjästä johtuvia muutos- ja lisätyötarpeita. Tarveselvityksen teko aloitetaan laatimalla riskianalyysi, jossa selvitetään kiinteistöön ja sen käyttäjiin kohdistuvat riskit riskien todennäköisyys riskien vaikutus. Riskianalyysin perusteella saadaan yleiskäsitys siitä, minkälaisia suojautumistapoja kiinteistöön tarvitaan mahdollisten uhkien vähentämiseksi tai niiden kokonaan estämiseksi.

18 4 18 TURVALLISUUSJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU JA HANKINTA Kiinteistön omistajalla tai käyttäjällä on myös omia turvallisuustasovaatimuksia, jotka vaikuttavat turvallisuusjärjestelmien toteuttamiseen. Vaatimuksia ovat esimerkiksi kiinteistön omistajan tai käyttäjän omat turvallisuusohjeet kiinteistölle tai esim. tilaryhmälle määritetty turvallisuustaso henkilöstöturvallisuus liiketoiminnan turvaaminen imago. Lainsäädäntö, viranomaiset (esim. pelastusviranomainen) ja vakuutusehdot asettavat myös vaatimuksia henkilö- ja paloturvallisuudelle tai irtaimiston turvaamiseksi ja näin ollen eri turvallisuusjärjestelmien toteuttamiselle. Lisäksi näiden järjestelmien toteutuksella voi olla vaikutuksia vakuutusten kustannuksiin. Kiinteistössä tapahtuva riskialtis toiminta voi myös olla syynä turvallisuusjärjestelmien hankintaan. Riskialtista toimintaa ovat esimerkiksi räjähdysvaarallinen toiminta palovaaraa lisäävä toiminta henkilövahingon vaaraa lisäävä toiminta rikosuhka. Lisäksi tarveselvitysvaiheessa hankkeen käynnistäjän on määritettävä vaatimukset hankkeen luottamuksellisuudesta, salassapitovelvollisuuksista, tietoturvallisuudesta ja dokumenttien jakomenettelyistä. Näistä laaditaan yhteinen toimintaohje, jonka mukaisesti hankkeen eri osapuolet sitoutuvat itse ja sitouttavat muun henkilöstönsä toimimaan. Lisätietoa tarveselvityksen teosta ja turvallisuustasoista löytyy Sähkötietokortiston ST-ohjeistosta 4 Kiinteistö- ja tilaturvallisuuden tasot. MUISTILISTA Tarveselvitys kustannustaulukko riskianalyysi hankkeen toimintaohje loppukäyttäjät ja näiden turvallisuustasovaatimukset lainsäädäntö, viranomaiset ja vakuutusehdot riskialttiin toimintaympäristön vaatimukset

19 4 19 TURVALLISUUSJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU JA HANKINTA 4.2 HANKESUUNNITTELU Tarveselvityksen pohjalta tehtävässä järjestelmien hankesuunnittelussa asetetaan kiinteistöön toteutettavien järjestelmien laajuuteen, toimivuuteen, laatuun, toimituksen ajoitukseen ja järjestelmien ylläpitoon liittyvät tavoitteet. Hankesuunnitelman tarkoituksena on kuvata toteutettavien järjestelmien sisältö kiinteistön omistajalle ja käyttäjille heidän liiketoimintojensa kannalta päätösten tekoa varten toimia jatkosuunnittelun ohjausasiakirjana siten, että jatkosuunnittelu perustuu hankesuunnitelmassa hyväksyttyihin periaatteisiin, reunaehtoihin ja kustannusarvioihin. Turvallisuusjärjestelmien hankesuunnitteluvaiheessa päätetään mitä järjestelmiä kiinteistöön toteutetaan mitä palveluita/toimintoja järjestelmiin toteutetaan mitä ominaisuuksia järjestelmiin toteutetaan mitkä ovat järjestelmien varustelutasot (määrät) millainen dokumentaatio järjestelmästä laaditaan sekä miten ja missä sitä ylläpidetään kenen vastuulla järjestelmien investointi/uusiminen on (kiinteistön omistaja vs. käyttäjä) kenen vastuulla järjestelmien huolto/kunnossapito on (kiinteistön omistaja vs. käyttäjä). Lisäksi tehdään järjestelmien investointia sekä käyttöä ja ylläpitoa koskevat kustannusarviot. Kustannusarvioiden avulla kiinteistön omistaja ja käyttäjä näkevät, miten järjestelmät vaikuttavat rahallisesti heidän liiketoimintoihinsa.

20 4 20 TURVALLISUUSJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU JA HANKINTA Hankesuunnitelmaesimerkki: sähkölukitusjärjestelmä T510 SÄHKÖLUKITUSJÄRJESTELMÄ Järjestelmäkuvaus Kiinteistön sähkölukitusjärjestelmällä hallitaan ovien sähkölukkoja sekä valvotaan ovien asentotiloja (kiinni/auki). Ominaisuudet ja varustelutaso Kiinteistöön toteutetaan sähkölukitus 22 ulko-oveen ja 87 sisäoveen. Järjestelmän sähkölukkoja ohjataan keskitetysti kulunvalvontajärjestelmällä ja ovikohtaisesti paikallisilla ohjauspainikkeilla. Ovien kiinnioloa valvotaan magneettikoskettimilla ja lukitusta mikrokytkimillä. Ovien tilatiedot välitetään kulunvalvontajärjestelmään sekä murtoilmaisujärjestelmään. Rajaukset Sähkölukitusjärjestelmä sisältyy kiinteistön hankintaosuuteen. Vastuurajataulukko Investointi ja uusiminen Huolto ja kunnossapito T510 Sähkölukitusjärjestelmä OM AS OM AS Jännitelähteet X X Ohjauslaitteet X X Sähkölukot ja -salvat X X Valvontakytkimet X X Kaapelointi X X OM = kiinteistön omistaja / vuokranantaja Hankesuunnitteluun liittyviä ST-kortteja on esitetty liitteessä 1. AS = vuokralainen / asukas Lisätietoja

21 4 21 TURVALLISUUSJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU JA HANKINTA 4.3 HANKINTATAVAT Turvallisuusjärjestelmät voidaan hankkia ja toteuttaa kiinteistöön sen elinkaaren eri vaiheissa. Järjestelmät voidaan hankkia kiinteistöön sen rakentamisvaiheessa, käytön aikana ja peruskorjauksen tai muun remontin yhteydessä. Turvallisuusjärjestelmät toteutetaan kiinteistöön palvelemaan joko kaikkia kiinteistön käyttäjiä tai yksittäisiä kiinteistön käyttäjäorganisaatioita (vuokralaisia). Kaikkia kiinteistön käyttäjiä palvelevat järjestelmät hankkii kiinteistön omistaja. Yksittäisiä kiinteistön vuokralaisia palvelevat järjestelmät hankkii vuokralainen yhteistyössä kiinteistön omistajan kanssa. Aina lopullinen kiinteistön käyttäjä ei ole selvillä. Tässä tapauksessa kiinteistöön hankitaan yleensä rakennusluvassa, säädöksissä sekä kiinteistön omistajan turvallisuusohjeissa vaaditut turvallisuusjärjestelmät. Muut mahdolliset pelkkiä käyttäjän tarpeita palvelevat turvallisuusjärjestelmien hankinnat aloitetaan käyttäjän selvittyä. Turvallisuusjärjestelmien hankinnassa on tärkeää, että järjestelmien hankinnan suorittajalla on asiaan riittävä asiantuntemus. Tämä edesauttaa sitä, että järjestelmien hankinnat sekä niiden suunnittelijan ja urakoitsijan valinnat tapahtuvat asiantuntevasti, oikein ja mahdollisimman puolueettomasti. Turvallisuusjärjestelmät voidaan hankkia joko monen järjestelmän kokonaisuutena tai yksittäisinä järjestelminä. Järjestelmien hankinta voidaan suorittaa monin eri tavoin. Erilaisia hankintatapoja ovat järjestelmien hankinta osana sähköurakkaa järjestelmien hankinta omana ns. turvaurakkana järjestelmien kaapelointien, sähköliitäntöjen sekä laitteiden hankinta erikseen järjestelmien hankinta kuukausi- tai vuosimaksuun perustuvana palveluna. Riippumatta hankintatavasta tulee huolehtia siitä, että luvanvaraisia töitä suorittavilla tahoilla on tarvittavat luvat. Kun järjestelmät hankitaan osana sähköurakkaa, hankitaan ne kuten muutkin sähköurakkaan kuuluvat järjestelmät. Tässä hankintatavassa valittu sähköurakoitsija voi halutessaan tehdä aliurakkasopimuksia ja käyttää järjestelmien toteutukseen eri aliurakoitsijoita. Kaikki urakassa käytettävät aliurakoitsijat tulee hyväksyttää sähköurakan tilaajalla. Kun turvallisuusjärjestelmät hankitaan omana turvaurakkana, järjestelmien toteutus erotetaan mahdollisesta muusta sähköurakasta. Tässä hankintatavassa turvallisuusjärjestelmien laitehankinnat, asennukset ja usein myös kaapeloinnit yms. kuuluvat sähköurakan sijaan turvaurakkaan.

22 4 22 TURVALLISUUSJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU JA HANKINTA Järjestelmät voidaan hankkia myös siten, että järjestelmiin liittyvät kaapeloinnit ja sähköliitännät toteutetaan sähköurakan yhteydessä, mutta kaikki järjestelmiin liittyvät laitteet asennuksineen ovat kiinteistön omistajan tai tilan käyttäjän erillishankintaa. Tämä hankintakäytäntö on yleinen, kun lopullista tilan käyttäjäorganisaatiota ei tiedetä muun rakentamisaikataulun kannalta riittävän aikaisessa vaiheessa. Kun turvallisuusjärjestelmät hankitaan palveluna kuukausi- tai vuosimaksulla, toimittaja tarjoaa järjestelmän asiakkaan käyttöön sopimuskauden ajaksi. Palvelusopimuksiin on mahdollista sisällyttää myös järjestelmiin liittyviä palveluita. Myös järjestelmien suunnittelu ja toteutus voidaan hankkia eri tavoin. Turvallisuusjärjestelmien suunnittelun ja toteutuksen hankintatapoja ovat suunnittelun ja toteutuksen hankinta erikseen suunnittelun ja toteutuksen hankinta yhdessä. Hankittaessa suunnittelu ja toteutus erikseen tehdään erilliset kilpailutukset ja hankinnat järjestelmien suunnitelmien laadinnasta ja turvajärjestelmien toteutuksesta. Kun suunnittelu ja toteutus hankitaan yhtenä kokonaisuutena, ei erillistä suunnittelun kilpailutusta ja hankintaa tehdä, vaan suunnittelu ja toteutus kilpailutetaan ja hankitaan yhtenä kokonaisuutena samalta toteuttajalta. Tärkeää turvallisuusjärjestelmien suunnittelun ja toteutuksen julkisissa hankinnoissa on huomioida hankintalain (laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista) vaikutukset. Järjestelmien hankinnat tulee tällöin tehdä laissa määritetyllä tavalla. Linkki: Hankintaprosessin aikana on hyvä muistaa varautua myös mahdollisiin suunnittelijan ja urakoitsijan valintoihin liittyviin valituksiin. Mahdolliset valitukset saattavat vaikuttaa hankkeiden toteutusaikatauluihin. Lisäksi on mietittävä, vaikuttaako turvallisuusjärjestelmien hankintaan ja hankintakriteereihin muita asioita, jotka olisi hyvä huomioida jo hankintavaiheessa. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi mahdolliset järjestelmien teknilliset vaatimukset mahdolliset järjestelmien ulkonäköön liittyvät vaatimukset tietoturvallisuusvaatimukset luottamuksellisuusvaatimukset takuut (asennustakuu, laitetakuu jne.).

23 4 23 TURVALLISUUSJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU JA HANKINTA MUISTILISTA Hankintatavat hankinnan suorittajan asiantuntemus järjestelmän hankintatapa hankintalaki hankintakriteerit 4.4 SUUNNITTELUN HANKINTA Jos järjestelmien suunnittelu ja toteutus hankitaan yhtenä kokonaisuutena, ei erillistä suunnittelun hankintaa ja kilpailutusta tehdä, vaan nämä toteutetaan urakoitsijan valinnan yhteydessä. Toteutuksen hankinnasta on kerrottu tarkemmin kohdassa 4.6 Urakan hankinta. Suunnittelun hankinta toteutetaan suunnittelutarjouskilpailulla. Tarjouskilpailussa turvallisuusjärjestelmien suunnittelusta tehdään tarjouspyyntö, joka lähetetään eri suunnittelijoille/suunnitteluyrityksille. Suunnittelu kannattaa useimmiten hankkia tuntityönä, jonka määrälle voi tarvittaessa asettaa ylärajan. Toinen vaihtoehto on hankkia suunnittelu kiinteällä hinnalla. Tätä tapaa suositellaan yleensä vain, jos työ on selkeä ja helposti toteutettavissa ja jos suunnittelun kilpailutus perustuu hankesuunnitelmaan. Kolmas vaihtoehto on hankkia suunnittelu tavoitehintamallilla. Tätä tapaa käytetään yleensä, kun suunnitteluun ei saada tarvittavia lähtötietoja, esimerkiksi peruskorjaushankkeissa, joissa yksityiskohtaiset lähtötiedot saadaan vasta purkutöiden päätyttyä. Arviointikriteerit Turvallisuusjärjestelmien suunnittelu ei vaadi erillisiä lupia. Suunnittelijan turvasuunnittelukokemuksella on kuitenkin ratkaiseva merkitys koko hankintaprosessin onnistumiselle. Yleensä suunnittelijana on turvallisuusjärjestelmiin erikoistunut sähkö- tai turvasuunnittelija.

24 4 24 TURVALLISUUSJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU JA HANKINTA Suunnittelun hankinta aloitetaan määrittämällä suunnittelutarjouspyynnöissä esitettävät suunnittelijan ja suunnitteluyrityksen arviointikriteerit ja niiden painoarvot. Arviointikriteereitä ovat esimerkiksi suunnittelijan aikaisempi kokemus turvallisuusjärjestelmien suunnittelusta suunnittelijan aikaisempi tuntemus eri turvallisuustekniikoista eri käyttöympäristöissä suunnitteluyrityksen henkilöresurssit suunnitteluyrityksen tietoturvallisuustasovaatimuksen toteutuminen suunnittelun hinta. Arviointikriteerien määrittäminen ja niiden ilmoittaminen suunnittelutarjouspyynnössä on todella tärkeää, jotta saatuja tarjouksia pystytään vertailemaan tasapuolisesti ja kaikkia tarjoajia kohdellaan tasapuolisesti. Tarjouspyyntö Suunnittelutarjouspyynnössä tai sen liitteissä on esitettävä muun muassa seuraavat asiat: hankkeen kuvaus yhteystiedot ohjeet tarjouksen jättämisestä ja jättöpäivästä arviointikriteerit ja niiden painoarvot valintaperusteet ja soveltuvuusvaatimukset hankesuunnitelma suunnittelutyön sisältö ja rajaukset hankinnan jaottelu (suunnittelijan, toimittajan ja tilaajan tehtävät) aikataulu (hankkeen, suunnittelun, toteutuksen jne.) palkkiomuoto ja palkkioperusteet (kiinteä hinta vs. tuntityö vs. tavoitehinta) urakkamuoto (kokonaisurakka, TATE-urakka jne.) kaupalliset ehdot juridiset ehdot KSE:n (konsulttitoiminnan yleiset sopimusehdot) noudattamisvaatimus tietoturvallisuusvaatimukset luottamuksellisuusvaatimukset suunnitelmien esitysmuoto suunnitelmien tiedostomuodot suunnitelmien jakeluun liittyvät vaatimukset tarjouslomake. Suunnittelutarjoukset tulee toimittaa tarjouspyynnössä annettujen ohjeiden mukaisesti.

25 4 25 TURVALLISUUSJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU JA HANKINTA Tarjousten vertailu Suunnittelutarjouksia vertaillaan tarjouspyynnössä kerrottujen valintaperusteiden mukaisesti. Vertailu voidaan tehdä joko pisteyttämällä eri osa-alueet (esim. hinta 55 %, laatu 25 %, ammattitaito 20 %) tai arviointikriteerin toteutumisperiaatteella (toteutuu ei toteudu). Vertailun tulee olla puolueetonta, ja vertailijalla tulee olla siihen riittävä asiantuntemus. Suunnittelijan valintaa tehdessä kannattaa kiinnittää huomiota kokonaisuuteen. Pelkästään hinnan korostaminen valintaperusteissa ei takaa parasta lopputulosta. Suunnittelijan valinnan jälkeen työstä tehdään kirjallinen suunnittelusopimus. Sopimus Suunnittelusopimus ja suunnittelutoimeksiannot on tehtävä kirjallisesti. Suunnittelusopimuksen allekirjoittamisen jälkeen suunnittelija aloittaa turvallisuusjärjestelmien suunnittelun tilaajan tarve- ja hankesuunnitelman pohjalta. MUISTILISTA Suunnittelun hankinta suunnittelun hankinta suunnittelutarjouskilpailulla suunnittelijan turvasuunnittelukokemus arviointikriteerit ja niiden painoarvot suunnittelutarjouspyyntö vertailu ja suunnittelijan valinta suunnittelusopimus

26 4 26 TURVALLISUUSJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU JA HANKINTA 4.5 SUUNNITTELU Yksi tärkeä vaihe turvallisuusjärjestelmien hankinnassa on selkeästi ja yksiselitteisesti toteutettu suunnittelu. Suunnittelun ja suunnitelmien laajuus sekä sisältö riippuvat siitä, miten ja millä rajauksin edellisissä luvuissa esitetyt turvallisuusjärjestelmien ja suunnittelijan hankinnat on toteutettu. Suunnitelmat tehdään tilaajan laatiman mahdollisen suunnitteluohjeen mukaisesti, ja niissä määritetään sekä esitetään turvallisuusjärjestelmien tarkemmat vaatimukset tarveselvityksessä ja hankesuunnitelmassa annettujen ehtojen pohjalta. Suunnitteluvaiheessa määritetään turvallisuusjärjestelmien ominaisuudet sisältö rakenteet tuotteet. Ennen järjestelmien suunnitelmien laadinnan aloittamista on hankkeen eri osapuolten sovittava suunnitelmien turvallisuustasosta ja salassapidosta. Hankkeen osapuolten on myös päätettävä, saavatko toteutettavat turvajärjestelmät näkyä saman kohteen sähkösuunnitelmissa, vai onko syytä laatia erilliset turvasuunnitelmat. Lisäksi on tehtävä päätös, miten turvallisuusjärjestelmien suunnitelmien jakelu ja toimitukset toteutetaan. Suunnittelijan tehtäviin kuuluu selvittää tilaajan kanssa, liitetäänkö turvallisuusjärjestelmät yleiseen kiinteistön tietoverkkoon vai toteutetaanko niille oma verkko. Oikean verkon määrittäminen on todella tärkeää halutun tietoturvallisuustason takaamiseksi sekä vertailukelpoisten urakkatarjousten saamiseksi. Järjestelmien suunnittelussa ja suunnitelmissa on huomioitava eri turvallisuusjärjestelmiä koskevat standardit ja määräykset, jotka vaikuttavat järjestelmien lopulliseen toteuttamiseen. Lisäksi suunnitteluaineiston laadinnassa on huomioitava digitaalisen tiedonhallinnan asettamat vaatimukset. Suunnitelmat ja järjestelmien laitteiden tuotetiedot tulee tallentaa oikeaan paikkaan kiinteistön tietokannassa mahdollista myöhempää muutos- tai muuta tarvetta varten. Jos turvallisuusjärjestelmien suunnittelu ja toteutus on päätetty hankkia ja toteuttaa erikseen, tehdään järjestelmistä erillinen urakkalaskenta-aineisto ja tätä aineistoa täydentävät toteutussuunnitelmat. Kun turvallisuusjärjestelmien suunnittelu ja toteutus hankitaan yhtenä kokonaisuutena, turvallisuusjärjestelmien toteuttaja laatii toteutukseen tarvittavat suunnitelmat itse tai ostaa ne alihankintanaan. Toteutussuunnitelmien laadinnasta on kerrottu tarkemmin kohdassa 5.1 Toteutussuunnittelu.

27 4 27 TURVALLISUUSJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU JA HANKINTA Urakkalaskenta-aineisto Urakkalaskenta-aineiston avulla urakoitsijoilta saadaan tarjoukset turvajärjestelmien toteutuksesta sekä pystytään tekemään urakoitsijoiden kilpailutus. Urakkalaskenta-aineisto voidaan toteuttaa eri tavoin riippuen siitä, miten turvallisuusjärjestelmät hankitaan ja toteutetaan sekä miten niiden suunnittelun sisältö on rajattu. Turvajärjestelmien urakkalaskenta-aineisto voidaan laatia seuraavasti: suunnittelu ilman laitteita, jolloin kaapeloinnit ja sähköliitännät suunnitellaan muun sähkösuunnittelun yhteydessä suunnittelu pelkillä turvallisuusjärjestelmien ja niiden laitteiden ominaisuusvaatimuksilla suunnittelu tarkoilla tuotteilla ja laitteilla. Suunnittelu ilman laitteita Suunnittelussa ilman laitteita kaikki turvallisuusjärjestelmiin kuuluvat laitteet ovat kokonaisuudessaan tilaajan tai käyttäjän erillishankintaa esimerkiksi siitä syystä, että järjestelmien käyttäjäorganisaatiota ei vielä tiedetä. Sähkösuunnittelija suunnittelee järjestelmien kaapeloinnit ja sähköliitännät ja ne sisältyvät sähköurakkaan. Lisäksi tässä tapauksessa on suositeltavaa velvoittaa sähköurakoitsijaa varautumaan järjestelmien toteutuksen vaatimiin toimenpiteisiin ja avustamaan toteutuksessa mahdollisen erillisen toimeksiannon mukaisesti. Tätä toteutus- ja suunnittelutapaa voidaan käyttää kaikissa turvallisuusjärjestelmissä tai vain osassa niistä. Suunnittelu ominaisuusvaatimuksilla Kun urakkalaskenta-aineisto laaditaan pelkillä turvallisuusjärjestelmien ominaisuusvaatimuksilla, ei suunnitelmissa määritetä tarkkoja tuotteita ja laitteita, vaan suunnitelmat tehdään hankesuunnitelmassa määritettyjen ominaisuusvaatimusten mukaisesti yleispätevästi ja vaatimuksia tarvittaessa tarkentaen. Tässä vaihtoehdossa turvallisuusjärjestelmien toteuttava urakoitsija saa itse ehdottaa määrätyt vaatimukset läpäiseviä laitteita tai järjestelmäkokonaisuutta, jonka tilaaja halutessaan hyväksyy. Tarkat suunnitelmat tuotetietoineen laaditaan toteutussuunnitteluvaiheessa. Suunnittelu tuotteilla ja laitteilla Kolmas tapa turvallisuusjärjestelmien urakkalaskenta-aineiston laadintaan on toteuttaa se tarkoilla tuotteilla ja laitteilla. Tässä vaihtoehdossa suunnittelija yleensä itse valitsee käytettävät laitteet ja tyypittää ne tarkasti. Tämän tasoinen urakkalaskenta-aineisto on melkein toteutusaineistoa vastaava. Tämä vaihtoehto ei välttämättä sovi julkisiin hankintoihin.

28 4 28 TURVALLISUUSJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU JA HANKINTA Kaikki turvallisuusjärjestelmät on mahdollista suunnitella ja hankkia eri tavoin. Tilaturvallisuusjärjestelmät hankitaan usein ensimmäistä vaihtoehtoa käyttäen siten, että käyttäjä hankkii laitteet omana hankintanaan. Tällöin sähkösuunnittelija suunnittelee kaapeloinnit ja sähköliitännät ja sähköurakoitsija toteuttaa ne. Henkilö- ja paloturvallisuusjärjestelmät hankitaan yleensä toisella tai kolmannella vaihtoehdolla eli joko tarkoilla tuotteilla ja laitteilla tai ominaisuusvaatimuksilla. Urakkalaskenta-aineistoon kuuluu myös hankinta- ja urakkarajauksien määritys. Hankinta- ja urakkarajat määrittävät sen, mille toteutuksen osapuolelle mikäkin toteutettava osa ja siihen liittyvä työvelvoite kuuluu ja kenen päävastuulla on koko järjestelmän toteutus ja toimivuus. Valmis urakkalaskenta-aineisto sisältää seuraavat asiakirjat: urakkatarjouspyyntö tekniset asiakirjat (järjestelmäselostukset, -kaaviot, laite- ja määräluettelot) kaupalliset asiakirjat (mm. urakkarajaliite) turvallisuusasiakirjat (luottamuksellisuusasiakirjat) Rakennusurakan yleiset sopimusehdot YSE Tilaajan ja suunnittelijan tulee tarkistaa urakkalaskenta-aineiston sisältö tarkasti, koska se toimii urakkatarjouskilpailun pohjana. Jos käyttäjä on tiedossa ja on eri kuin tilaaja, tulee käyttäjän kommentoida suunnitteluaineistoa hyvissä ajoin mahdollisten suunnitelmiin tehtävien muutosten varalta. MUISTILISTA Suunnittelu selkeät ja yksiselitteiset suunnitelmat suunnitteluohjeiden ja hankesuunnitelman käyttö suunnitelmien teossa suunnitelmien turvallisuustaso ja salassapitovelvoitteet turvallisuusjärjestelmiä koskevat standardit ja määräykset erillinen urakkalaskenta-aineisto, jos turvallisuusjärjestelmien suunnittelu ja toteutus hankitaan ja toteutetaan erikseen urakkalaskenta-aineiston toteutusvaihtoehdot hankinta- ja urakkarajojen määritys valmiin urakkalaskenta-aineiston sisältämät asiakirjat urakkalaskenta-aineiston tarkastaminen Suunnitteluun liittyviä ST-kortteja on esitetty liitteessä 1.

29 4 29 TURVALLISUUSJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU JA HANKINTA 4.6 URAKAN HANKINTA Turvallisuusjärjestelmien urakoitsijan valinnassa käytetään samoja periaatteita ja arviointikriteereitä kuin suunnittelijan hankinnassa, vertailussa ja valinnassa (ks. kohta 4.4 Suunnittelun hankinta). Turvallisuusjärjestelmien urakointia ei saa kuitenkaan tehdä kuka tahansa, vaan urakoitsijalla tulee olla voimassa olevat vaadittavat sertifioinnit, pätevyydet ja hyväksynnät. Näitä vaatimuksia on esitetty tarkemmin luvussa 8 Turvaurakoitsijan sertifioinnit, hyväksynnät ja pätevyydet. Hankkeissa, joissa suunnittelu ja toteutus hankitaan erikseen, urakkatarjousten pohjana käytetään urakkatarjouspyyntöä ja urakkalaskenta-aineistoa. Kun suunnittelu ja toteutus hankitaan yhtenä kokonaisuutena, on urakoitsijatarjousten pohjana sama kuin kohdassa 4.4 esitetty aineisto. Turvallisuusjärjestelmien toteutusurakasta järjestetään urakkatarjouskilpailu turvallisuusjärjestelmiä toteuttaville urakoitsijoille. Saatujen tarjousten vertailujen jälkeen valitaan urakoitsija ja tehdään urakkasopimus. Urakka voidaan toteuttaa joko tuntityönä, urakkatyönä tai tavoitehintaurakkana, jolloin urakkahintaan sisältyvät kaikki urakkatarjouspyynnössä määritellyt urakkaan liittyvät kustannukset. Tarjouspyynnöt ja tarjousvertailut tehdään lähtökohtaisesti samoin arviointikriteerein kuin suunnittelun hankinnassa. Urakkatarjouspyynnössä sekä tarjousten vertailussa tulisi kuitenkin huomioida elinkaarikustannukset mahdollisimman kattavasti. Kannattaa myös arvioida, voiko asiakas kilpailuttaa myöhemmin järjestelmille joitain lisäpalveluita. Tarjouspyynnöissä ja aineistoissa tulee määrittää hyvin tarkkaan urakkarajat, takuuajan tehtävät sekä käyttökoulutusten järjestäminen käyttäjille. Lisäksi on huomioitava YSE 1998 (Rakennusurakan yleiset sopimusehdot) -vaatimukset. Parasta urakoitsijaa valittaessa on suositeltavaa huomioida toteutus kokonaisuutena. Kuten suunnittelijan valinnassa, pelkästään hinnan korostaminen urakoitsijan valintaperusteissa ei takaa parasta laatua tai hyvää toimitus- ja huoltovarmuutta. Urakkasopimus tulee tehdä kirjallisesti, ja siinä kannattaa sopia mahdollisimman kattavasti myös kaupalliset ehdot sekä ehdot toimituksen vastaanotolle. Toimitus katsotaan vastaanotetuksi sitten, kun tilaaja/ vastaanottaja on kirjallisesti hyväksynyt sen ja tarkastanut toteutuksen sekä järjestelmien ja laitteiden sopimuksenmukaisuuden.

30 4 30 TURVALLISUUSJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU JA HANKINTA 4.7 PALVELUIDEN HANKINTA Järjestelmähankinta palveluna Turvallisuusjärjestelmien hankinta voidaan toteuttaa myös kokonaispalvelusopimuksella. Tällöin tilaaja ei investoi laitteisiin ja järjestelmiin, vaan niiden toimittaminen on osa hankittavaa palvelua ja kuukausittaista palvelumaksua. Etuna tällaisessa palvelutoiminnassa on muun muassa se, ettei tilaaja sido järjestelmiin pääomaa. Palveluntoimittaja myös vastaa järjestelmien teknisestä käytettävyydestä ja toimivuudesta koko sopimuskauden ajan. Järjestelmiä ja palveluita voidaan tarvittaessa laajentaa sopimuskauden aikanakin vastaamaan asiakkaan muuttuneita tarpeita. Hankittaessa turvallisuusjärjestelmät palveluna tehdään palveluvuokra-, kokonaispalvelu- tai vastaava sopimus, jossa sovitaan mm. seuraavista palveluun kuuluvista asioista: järjestelmien ja ohjelmistojen laajuus toimitusurakan laajuus valvonta-, huolto- ja ylläpitopalvelut, mikäli ne sisältyvät samaan sopimukseen sopimuksen voimassaoloaika ja irtisanomiskäytännöt toiminta sopimuksen päättyessä sopimuksen hinta ja maksuehdot asiakkaan ja toimittajan vastuut sekä velvoitteet. Järjestelmiin liittyvien palveluiden hankinta Turvallisuusjärjestelmiin liittyvien palveluiden, kuten valvonta-, huolto- ja ylläpitopalveluiden sekä pääkäyttäjäpalveluiden, hankinta tehdään tyypillisesti erillisellä kyseisen palvelun toimeksiantosopimuksella. Palveluiden hankinta on myös mahdollista sisällyttää osaksi urakkasopimusta. Molemmissa malleissa on tarpeellista sopia yksityiskohtaisesti palveluiden sisältö ja palveluissa käytettävät sopimusehdot. Palvelun sisällön kuvaus tehdään yleensä erillisellä palvelukuvauksella, jossa kuvataan myös palveluntuottajan yleiset toimintamallit kyseisen palvelun tuottamiseen. Tyypillisesti palvelukuvaus on osa toimeksiantosopimusta tai toimeksiantosopimuksen liite.

31 4 31 TURVALLISUUSJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU JA HANKINTA Palvelun toimeksiantosopimus tehdään tyypillisesti yhden tai useamman vuoden sopimuskaudelle. Sopimuksen runkona käytetään toimittajan palvelusopimusmalleja. Lisäksi voidaan käyttää yleisesti hyväksi todettuja erillisiä sopimusehtoja, esimerkiksi IT-2018 sopimusehdot -kokonaisuutta. Sopimuksessa sovitaan mm. seuraavista asioista: palvelun sisältö palvelutasot sopimuksen voimassaoloaika ja irtisanomiskäytännöt toiminta sopimuksen päättyessä sopimuksen hinta ja maksuehdot asiakkaan ja toimittajan vastuut sekä velvoitteet. Lisäohjeita tarpeellisista palveluista on kerrottu luvussa 6 Turvallisuusjärjestelmien käyttö ja ylläpito. MUISTILISTA Urakan hankinta urakoitsijan hankinta urakkatarjouskilpailulla urakoitsijan pätevyydet ja turvaurakointikokemus arviointikriteerit ja niiden painoarvot urakkatarjouspyyntö vertailu ja urakoitsijan valinta urakkasopimus järjestelmähankinta palveluna palvelusopimukset

32 4 32 TURVALLISUUSJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU JA HANKINTA 4.8 TIETOTURVAN HALLINTA Turvallisuusjärjestelmien tietoturvariskit voivat toteutuessaan aiheuttaa ongelmia sekä itse järjestelmien toiminnalle että myös muulle toiminnalle kiinteistössä. Siksi tietoturvavaatimusten huomioiminen jo järjestelmien suunnittelu- ja hankintavaiheessa on tärkeää, jotta voidaan varmistaa järjestelmien luotettava toiminta koko niiden elinkaaren ajan. Tietoturvaan liittyvillä vaatimuksilla saattaa olla myös merkittäviä kustannusvaikutuksia. Mitä paremmin tieto turvallisuuden osa-alueet on kuvattu suunnitelmissa ja urakkalaskenta-asiakirjoissa, sitä vähemmän vastuuasioissa tulee epäselvyyksiä. Suunnitelmat ja asiakirjat siis ovat avainasemassa tietoturvallisuuden kannalta. Tietoturvaan liittyvät asiat tulee käydä läpi yhdessä projektin eri osapuolten kanssa ja varmistaa, että keskeiset tietoturva-asiat on asianmukaisesti huomioitu ja myös vastuutettu. Järjestelmiä tulee hankkia vain tahoilta, joilla on dokumentoitua näyttöä laitteiden ja järjestelmien tietoturvallisuudesta. Erityistä huomiota tulee kiinnittää käytetyn tiedonsiirtoverkon suojaukseen sekä etäkäytön ja mahdollisten pilvipalveluiden tietoturvaan. Järjestelmän fyysinen suojaus tulee suunnitella siten, että järjestelmien kriittiset osat sijoitetaan lukittuihin ja jos mahdollista kulunvalvottuihin laite- ja teletiloihin. Turvaprojekteissa käsitellään runsaasti luottamuksellista tietoa jo suunnitteluvaiheessa. Siksi on tärkeää sopia, miten tietoturvaan liittyvät asiat dokumentoidaan. Projektiin osallistujien tulee sitoutua noudattamaan määriteltyä tietoturvaohjeistusta. Sitoutuminen varmistetaan tarvittaessa kirjallisella sopimuksella. Laissa yksityisistä turvapalveluista (LYTP, 1085/2015) salassapitovelvollisuudesta säädetään lain 67 :ssä. Projektiin osallistujan tulee huolehtia myös tehtävien päätyttyä siitä, että kaikki toimeksiantoon liittyvät dokumentit, tallenteet sekä materiaali palautetaan tilaajalle tai tuhotaan. Salassapitovelvollisuus säilyy myös tehtävien päätyttyä. Tietoturvan hallintaa on käsitelty laajemmin mm. julkaisuissa ST Rakennusautomaation tietoturva ja ST-ohjeisto 22 Verkottuneen talotekniikan tietoturva.

33 4 33 TURVALLISUUSJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU JA HANKINTA MUISTILISTA Tietoturvan hallinta osapuolten riittävä tietoturvaosaaminen tietoturvavaatimusten kuvaaminen suunnitelmissa ja urakkalaskenta-asiakirjoissa suunnitelmissa mainittujen tietoturvakohtien läpikäynti ja vastuuttaminen järjestelmään pääsyn estäminen rajaamattomasti internetistä käsin käytetyn tiedonsiirtoverkon suojaaminen turvajärjestelmäverkon eristäminen toimistoverkosta ja segmentointi eri järjestelmiä varten etäkäyttö ja pilvipalvelut järjestelmien kriittisten osien fyysinen suojaaminen tietoturvan dokumentointi salassapitovelvollisuudet 4.9 SÄÄDÖSPERUSTEISIA SUUNNITTELUN JA HANKINNAN ERITYISPIIRTEITÄ Lainsäädäntö asettaa vaatimuksia turvallisuusjärjestelmien suunnittelulle ja hankinnalle. Säädösperusteisia suunnittelun ja hankinnan erityispiirteitä on koottu liitteeseen 2. Turvallisuusjärjestelmien lainsäädäntöä on käsitelty myös luvussa 9 Turvallisuusjärjestelmien lainsäädäntö ja ohjeet.

34 5 34 TURVALLISUUSJÄRJESTELMIEN TOTEUTUS 5 TURVALLISUUSJÄRJESTELMIEN TOTEUTUS Tässä luvussa ohjeistetaan, mitä turvallisuusjärjestelmien toteutuksessa ja sen laadunvarmistuksessa on otettava huomioon ja mitä on tehtävä, jotta järjestelmät tulevat asianmukaisesti toteutettua. SUUNNITTELUN HANKINTA SUUNNITTELU TOTEUTUKSEN HANKINTA ALOITUS TARVE- SELVITYS HANKE- SUUNNITELMA TURVALLISUUSJÄRJESTELMIEN HANKINNAN, SUUNNITTELUN JA URAKOINNIN PROSESSIKAAVIO TOTEUTUS- SUUNNITTELU TOTEUTUS LAADUN- VARMISTUS KÄYTTÖ YLLÄPITO PURKU POISTO SUUNNITTELUN JA TOTEUTUKSEN HANKINTA 5.1 TOTEUTUSSUUNNITTELU Urakoitsijan valinnan ja urakkasopimuksen solmimisen jälkeen laaditaan turvallisuusjärjestelmistä toteutussuunnitelmat. Kun turvallisuusjärjestelmien suunnittelu ja toteutus on hankittu erikseen, laaditaan toteutussuunnitelmat täydentämällä ja päivittämällä urakkalaskenta-aineiston suunnitelmia tarvittavilta osin seuraavasti: määritetään tarkat tuotteet ja laitteet (jos niitä ei urakkalaskenta-aineistovaiheessa ole valittu) päivitetään asiakirjat tarvittavilta osin päivitetään laskelmat, piirustukset yms. mallit tarvittavilta osin laaditaan tarvittavat uudet piirustukset (esim. järjestelmäpiirustukset) laaditaan ja päivitetään laitteiden yksilölliset tunnisteet suunnitelmiin (esim. järjestelmien laitteiden osoitetunnukset). Hankittaessa turvallisuusjärjestelmien suunnittelu ja toteutus yhtenä kokonaisuutena ei erillisiä urakkalaskenta-aineiston suunnitelmia ole tehty. Tässä tapauksessa toteutettavista järjestelmistä laaditaan täydelliset toteutusta vastaavat suunnitelmat tässä vaiheessa. Valittu urakoitsija voi laatia suunnitelmat itse tai ostaa ne alihankintana. Toteutussuunnitelmien laadinnassa käytetään kohdassa 4.5 Suunnittelu esitettyjä periaatteita. Lisäksi toteutussuunnitteluvaiheessa määritetään turvallisuusjärjestelmien toteutusohjeet ja täydennetään kiinteistön tietokantaa siten, että digitaalisen tiedonhallinnan vaatimukset toteutuvat.

35 5 35 TURVALLISUUSJÄRJESTELMIEN TOTEUTUS 5.2 TOTEUTUS Tässä käsitellään ensisijaisesti tilaturvallisuusjärjestelmän toteutusta ja sen keskeisimpiä toimintamalleja sekä ohjeistuksia yleisellä tasolla. Henkilö- ja paloturvallisuusjärjestelmien toteutuksen erityispiirteitä käsitellään liitteessä 3. Turvallisuusjärjestelmän toteutus tehdään tyypillisesti omana turvaprojektinaan tai esimerkiksi rakennushankkeen osaprojektina. Turvaprojektissa voi olla mukana useampia toimijoita, kuten sähköasennus- ja lukitusliikkeet sekä turvallisuusjärjestelmän toimittaja. Eri toimijoiden väliset vastuut ja velvoitteet tulee sopia selkeästi ennen projektin aloitusta. Turvallisuusjärjestelmän projektisuunnitelma Projektinumero: Elokuu Tehtävät vko 31 vko 34 Projektin käynnistäminen Projektin valmistelut Aloituspalaveri Sähkö- ja kaapelointityöt, sähköliike Lukitus ja ovityöt, lukkoliike Järjestelmäasennukset Seurantapalaverit Koekäyttö ja lopputestaukset Projektin luovutus tilaajalle Kuva 3. Esimerkki projektin etenemisestä ja vaiheista. Syyskuu Lokakuu vko 32 vko 33 vko 35 vko 36 vko 37 vko 38 vko 39 vko 40 vko 41 vko 42 vko 43 vko Projektin käynnistäminen Projektin aluksi tarkastetaan projektin kaupalliset ja tekniset asiakirjat, hankesuunnitelma sekä muut materiaalit, joista selviävät turvallisuusjärjestelmien käyttötarkoitus ja projektiin liittyvät yksityiskohdat.

36 5 36 TURVALLISUUSJÄRJESTELMIEN TOTEUTUS Projektin valmistelu Projektin valmisteluvaiheeseen kuuluvat yhteistyötahojen kuten tilaajan, loppukäyttäjän ja muiden toimijoiden selvittäminen suunnitelmien tarkastukset ja tarkennukset aikataulujen tarkennukset projektiin tarvittavien resurssien varmistaminen projektin palaverikäytäntöjen sopiminen projektinaikaisten vastuiden ja velvoitteiden selvittäminen ja huomioiminen urakkasopimuksen järjestelmäkohtaisten vastuunjakotaulukoiden mukaisesti (taulukko 2) projektiin sovellettavien tietoturvakäytäntöjen selvittäminen projektiin osallistuvien henkilöiden mahdollisesti tarvittavat vaitiolositoumukset ja turvallisuusselvitykset sekä turvallisuusselvitysten aikataulut materiaalitilaukset aloituspalaverin sopiminen. Taulukko 2. Esimerkki kulunvalvontajärjestelmän vastuunjakotaulukosta. Muutos Urakka T520 Kulunvalvontajärjestelmä Toimitus Työ TU TU toimituksen päävastuu ja huolehtimisvelvoite, käyttöönotto sekä dokumentointi REH TU konfigurointitiedot REH TU liitynnät lähiverkkoon TU TU keskuslaitteet (pc), ohjelmistot TU TU paikallistyöasemat, ohjelmistot TU TU etälukijat, työaikapäätteet, ruokalapäätteet TU TU liitynnät muihin järjestelmiin SU SU kaapeloinnit LU LU ovirasia LU LU oviin tulevat laitteet (kaapelointi, ylivientisuojat, sähkölukot, magneettikoskettimet, lukijoiden asennus) REH REH ohjelmistojen ylläpito TU = turvaurakoitsija, LU = lukkourakoitsija, SU = sähköurakoitsija, RU = rakennusurakoitsija, REH = rakennuttajan erillishankinta

37 5 37 TURVALLISUUSJÄRJESTELMIEN TOTEUTUS Aloituspalaveri Aloituspalaveri on asiakkaan ja projektiin liittyvien muiden tahojen kanssa pidettävä palaveri. Siinä tarkastetaan projektisuunnitelma ja sovitaan mahdollisista siihen tulevista muutoksista Projektipäällikkö Turvaurakoitsijan puolelta hankkeesta vastaa nimetty projektipäällikkö, joka yhdessä projektiorganisaation kanssa toteuttaa turvallisuusjärjestelmän asennuksen ja käyttöönoton. Projektipäällikön vastuulla ovat hankkeen toteuttaminen sovitulla tavalla ja sovitussa aikataulussa sekä yhteistyö muiden projektiin osallistuvien tahojen kanssa. Projektipäällikön tehtävät asennusten edistyessä: töiden johtaminen töiden edistymisen seuranta ja aikataulujen pitävyyden varmistaminen kommunikointi asiakkaan ja projektin muiden tahojen kanssa seurantapalaverit muutoksista sopiminen ja tiedottaminen Riippuvuudet muista urakoista Turvallisuusjärjestelmän toteutus liittyy usein myös muihin samanaikaisesti tehtäviin urakoihin. Tyypillisesti näitä urakoita ovat mm. rakennus- tai saneerausurakka sähkö- ja kaapelointityöt lukitus- ja ovityöt tietoverkkoasennukset. Järjestelmäasennusten ja koko projektin hallinnan kannalta keskeisen tärkeää on, että nämä muut urakat, joista turvaprojekti on riippuvainen, etenevät ja valmistuvat sovitun projektiaikataulun mukaisesti, sekä se, että eri toimijoiden väliset urakkarajat ovat yksiselitteisesti sovitut. Katso esimerkki kulunvalvontajärjestelmän vastuunjakotaulukosta (taulukko 2).

38 5 38 TURVALLISUUSJÄRJESTELMIEN TOTEUTUS Järjestelmäasennukset Järjestelmän laitteiden asennukset tehdään noudattaen hyviä asennustapoja ja laitevalmistajien suosituksia. Hyvä asennustapa edellyttää mm., että kaapelointi ja laiteasennukset ovat visuaalisesti siistit laiteasennukset on tehty kiinnityspinnalle sopivilla ratkaisuilla laiteasennukset on tehty valvonnan kannalta oikeisiin paikkoihin laitteiden käyttöergonomia on hyvä asennusaikainen työmaa on siisti asennusaikaiset muutokset on dokumentoitu ja viety loppudokumentteihin järjestelmän toiminnot on testattu ja dokumentoitu pöytäkirjalla työssä on noudatettu työturvallisuussäädöksiä ja määräyksiä oman työn tarkastus on tehty. Järjestelmäasennuksiin liittyviä ST-kortteja ja -lomakkeita on esitetty liitteessä Projektin luovutus tilaajalle Turvallisuusjärjestelmän toteutusprojekti päättyy, kun järjestelmä luovutetaan tilaajalle toimivana kokonaisuutena. Projektin luovutukseen ja vastaanottoon sisältyvät järjestelmän toimintojen testaus tarkastuspöytäkirjat laiteasennusten visuaalinen tarkastus järjestelmän loppudokumentaation tarkastaminen käyttökoulutuksesta sopiminen käyttöohjeet taloudellinen loppuselvitys, sisältäen sovitut lisätyöt turvaurakoitsijan ja asiakkaan välinen projektin vastaanottopöytäkirja mahdollinen järjestelmän koekäyttöjakso, jonka aikana tilaaja toteaa järjestelmän toimivuuden. Projektin luovutukseen liittyviä ST-kortteja ja -lomakkeita on esitetty liitteessä 1.

39 5 39 TURVALLISUUSJÄRJESTELMIEN TOTEUTUS Käyttäjäkoulutus Järjestelmän tilaaja tai loppukäyttäjä määrittelee tarvittavan käyttäjäorganisaation. Henkilöille tehdään järjestelmään tarvittavat käyttäjäroolit, ja heidät koulutetaan rooliaan vastaavasti turvallisuusjärjestelmän käyttöön. Tyypillisesti käyttäjäroolit voidaan jakaa esimerkiksi alla olevan mukaisesti. Pääkäyttäjä Pääkäyttäjä toimii järjestelmän hallintakäyttäjänä. Pääkäyttäjä tarvitsee yleensä kattavan koulutuksen. Koulutus voidaan järjestää käyttäjäorganisaation omaan järjestelmään tai yleisenä järjestelmäkoulutuksena. Tyypillisiä pääkäyttäjän tehtäviä: hallinnoi kaikkien käyttäjien toimintoja ja oikeuksia järjestelmässä tekee ja poistaa käyttäjiä järjestelmässä hallinnoi järjestelmän toimintaan liittyviä määrittelyitä tekee ennalta sovittuja järjestelmän toimintatestauksia, esim. koehälytykset. Järjestelmän pääkäyttö on useissa järjestelmissä mahdollista toteuttaa myös ostopalveluna, jolloin palvelun tuottaja hoitaa pääkäyttäjän tehtävät sovitussa laajuudessa. Ostopalveluna toteutettu pääkäyttö säästää asiakkaan omia resursseja ja pääkäytön tehtävät hoituvat järjestelmän käyttöön erikoistuneiden henkilöiden toimesta. Käyttäjä Käyttäjät tekevät järjestelmän päivittäistä käyttöä. Käyttäjien koulutustarve on usein vähäisempi kuin pääkäyttäjän. Koulutukseksi voi riittää käytönopastus sekä käyttöohjeet. Tyypillisiä käyttäjän tehtäviä: järjestelmän päälle-poiskäyttö kulkutunnisteiden ja koodien käyttö ovien avaamisessa kamerajärjestelmissä kameroiden ohjaukset ja tallenteiden katselu. Käyttäjäkoulutusta tulee olla jatkossakin saatavilla käyttäjien vaihtuessa tai järjestelmän päivittyessä uusilla ominaisuuksilla.

40 5 40 TURVALLISUUSJÄRJESTELMIEN TOTEUTUS MUISTILISTA Toteutus eri toimijoiden väliset vastuut ja velvoitteet ennen projektin aloitusta projektin kaupalliset ja tekniset asiakirjat, hankesuunnitelma yms. aloituspalaveri, projektisuunnitelma ja mahdolliset muutokset projektipäällikön tehtävät ja vastuut toimijoiden väliset urakkarajat, aikataulut ja riippuvuudet muista urakoista tietoturva- ja salassapitovelvoitteet hyvät asennustavat ja laitevalmistajien suositukset järjestelmän luovutus ja vastaanotto toimivana kokonaisuutena koulutus 5.3 LAADUNVARMISTUS Turvallisuusjärjestelmien laadunvarmistuksella tarkoitetaan tässä yhteydessä kaikkia niitä toimenpiteitä, joita turvallisuusjärjestelmien tilaaja tekee järjestelmien valmistuttua. Laadunvarmistus on myös osa järjestelmien vastaanottoa edeltäviä toimenpiteitä. Turvallisuusjärjestelmien laadunvarmistus voidaan suorittaa esimerkiksi taulukon 3 mukaista taulukkoa nou dattaen. Kutakin järjestelmää koskevia laadunvarmistusvaatimuksia on lisäksi esitetty järjestelmäkohtaisissa ST-korteissa. Juha Loikkanen / Sähköinfo Oy

41 5 41 TURVALLISUUSJÄRJESTELMIEN TOTEUTUS Taulukko 3. Turvallisuusjärjestelmien laadunvarmistus. Tarkastukset Järjestelmätoimittajan omantyöntarkastuksen pöytäkirja Peittyvien työsuoritusten tarkastus Järjestelmän teknisen laadun tarkastus Järjestelmän ulkonäöllisen laadun tarkastus Järjestelmän ohjelmoinnin tarkastus Järjestelmän toiminnan tarkastus Toteutuksen jälkeisen turvallisuuden varmistaminen Toteutuksen aikaisten tunnisteiden palautus Toteutuksen aikaisten avainten palautus Toteutuksen aikaisten salasanojen poisto Toteutuksen aikaisten aineistojen ja dokumenttien palautus Toteutuksen luottamuksellisuusvaatimusten toteutumisen tarkastus Toteutuksen jälkeisten salassapidon varmistus Luovutusaineistojen toimitus Järjestelmädokumentit Tuotespesifikaatiot Käyttöohjeet Ylläpito-ohjeet Purkuohjeet Poisto-ohjeet Ulkopuolisten tekemät tarkastukset Viranomaistarkastukset Vakuutusyhtiön tarkastukset Ylläpitäjän tarkastukset Hälytysyhteyksien toiminnan varmistus Sopimukset Toiminnat Turvallisuus- ja ylläpitopalveluiden toiminnan varmistus Sopimukset Palvelut Tehty Puuttuu Lisätietoja

42 5 42 TURVALLISUUSJÄRJESTELMIEN TOTEUTUS 5.4 TIETOTURVAN HALLINTA Järjestelmien toteutusvaiheessa tulee varmistua siitä, että työt tehdään suunnitelmassa esitettyjen tietoturvanäkökohtien mukaisesti ja noudatetaan sovittuja tietoturvakäytäntöjä. Alihankintaa käytettäessä on varmistuttava, että kaikki projektiin liittyvät henkilöt ovat tietoisia tietoturvakäytännöistä ja toimivat niiden mukaisesti. Keskeisiä käytännön asioita turvallisuusjärjestelmän projektin aikaisessa tietoturvan hallinnassa ovat mobiililaitteiden ja kannettavien tietokoneiden käsittely ja niiden suojauskäytännöt sekä työmaan turvallisuusjärjestelyt, kuten kulunhallinta- ja muut valvontaratkaisut. Toteutukseen liittyviä luottamuksellisiksi luokiteltuja projektiasiakirjoja ei saa käsitellä valvomatta työmaalla tai sen ulkopuolella, ja sähköpostitse lähetettävät luottamukselliset tiedot tulee lähettää salattuina. Salassapitovelvollisuus (LYTP 1085/2015, 67 ) on velvoittava pykälä, joka turvasuojaustehtäviä tekevien yritysten ja henkilöiden on huomioitava toiminnassaan. Asennusvaiheessa on tärkeää varmistua siitä, että asennukset tehdään suunnitelmien mukaisesti ja noudattaen järjestelmä- ja laitevalmistajan ohjeita järjestelmän arkkitehtuurista ja asennuksesta. Usein toteutuksen aikana joudutaan tekemään väliaikaisia ratkaisuja, kuten väliaikaisia verkkoja tai etäyhteyksiä, jotta projekti olisi tehokkaasti toteutettavissa. Kaikista väliaikaisista projektin aikaisista ratkaisuista tulee sopia käytännöt ennen projektin aloitusta ja sopia niiden dokumentoinnista. Ennen luovutusta tilaajalle tulee kaikki väliaikaiset ratkaisut purkaa pois. Laitteisiin tai järjestelmiin vielä jääneet väliaikaiset käyttöoikeudet täytyy viimeistään tässä vaiheessa purkaa ja vaihtaa oletussalasanat. Järjestelmän luovutuksen yhteydessä tilaajalle on suositeltavaa luovuttaa dokumentti kaikista järjestelmän ja laitteiden tunnuksista ja salasanoista. Dokumentti on arkaluontoinen ja sen tallennuksessa ja lähetyksessä on noudatettava äärimmäistä varovaisuutta. Luovutusvaiheessa on myös sovittava tilaajan kanssa, säilyvätkö toteuttajan käyttöoikeudet järjestelmään esimerkiksi korjaustöiden tai muiden takuuaikaisten velvoitteiden takia. Järjestelmissä tulee käyttää salasanapolitiikkaa, joka ei salli heikkoja salasanoja ja joka vaatii salasanan vaihtoa ajoittain. Käytönopastuksissa on hyvä korostaa henkilökohtaisten käyttäjätunnusten ja vahvojen salasanojen merkitystä ja kannustaa käyttäjiä kiinnittämään huomiota mahdollisiin tietoturvapoikkeamiin sekä laatimaan ohjeistus toiminnasta poikkeamatilanteissa. Tietoturvan hallintaa on käsitelty laajemmin mm. julkaisuissa ST Rakennusautomaation tietoturva ja ST-ohjeisto 22 Verkottuneen talotekniikan tietoturva.

43 5 43 TURVALLISUUSJÄRJESTELMIEN TOTEUTUS MUISTILISTA Tietoturvan hallinta sovitut tietoturvakäytännöt, myös alihankkijoiden osalta urakoitsijoiden pätevyydet salassapitovelvollisuudet valmistajien ohjeet ja suositukset mobiililaitteiden ja kannettavien tietokoneiden käsittely ja muut työmaan turvallisuusjärjestelyt väliaikaisratkaisuista sopiminen sekä niiden dokumentointi ja purkaminen käytönopastus 5.5 SÄÄDÖSPERUSTEISIA TOTEUTUKSEN ERITYISPIIRTEITÄ Lainsäädäntö asettaa vaatimuksia turvallisuusjärjestelmien toteutukselle. Säädösperusteisia toteutuksen erityispiirteitä on koottu liitteeseen 3. Turvallisuusjärjestelmien lainsäädäntöä on käsitelty myös luvussa 9 Turvallisuusjärjestelmien lainsäädäntö ja ohjeet.

44 6 44 TURVALLISUUSJÄRJESTELMIEN KÄYTTÖ JA YLLÄPITO 6 TURVALLISUUSJÄRJESTELMIEN KÄYTTÖ JA YLLÄPITO Tässä luvussa ohjeistetaan, mitä turvallisuusjärjestelmien käytössä ja ylläpidossa on otettava huomioon ja mitä on tehtävä, jotta järjestelmät toimivat moitteettomasti. SUUNNITTELUN HANKINTA SUUNNITTELU TOTEUTUKSEN HANKINTA ALOITUS TARVE- SELVITYS HANKE- SUUNNITELMA TURVALLISUUSJÄRJESTELMIEN HANKINNAN, SUUNNITTELUN JA URAKOINNIN PROSESSIKAAVIO TOTEUTUS- SUUNNITTELU TOTEUTUS LAADUN- VARMISTUS KÄYTTÖ YLLÄPITO PURKU POISTO SUUNNITTELUN JA TOTEUTUKSEN HANKINTA 6.1 KÄYTTÖ Turvallisuusjärjestelmien käyttö sisältää kaikki ne tehtävät ja huomioon otettavat asiat, jotka takaavat järjestelmien oikeanlaisen toiminnan. Tärkeintä turvallisuusjärjestelmien käytössä on perehdyttää käyttäjät kiinteistössä oleviin järjestelmiin, niiden ominaisuuksiin ja toimintoihin. Käyttäjille järjestetään säännöllisin väliajoin käyttökoulutuksia, joissa annetaan opastusta järjestelmien oikeanlaiseen käyttöön. Käyttökoulutuksien avulla pyritään vähentämään järjestelmien vääränlaista käyttöä ja niistä johtuvia virhehälytyksiä. Turvallisuusjärjestelmien käytössä ja koulutuksissa hyödynnetään laitetoimittajien valmiita käyttöohjeita. Käyttöohjeista laaditaan tarvittaessa selkeät tiivistelmät käyttäjille. Turvajärjestelmien normaalin toiminnan lisäksi käyttäjille tulee kertoa, mitä heidän tulee tehdä ja miten toimia järjestelmien muissa toimintatilanteissa, kuten hälytys-, häiriö- ja vikatilanteessa.

45 6 45 TURVALLISUUSJÄRJESTELMIEN KÄYTTÖ JA YLLÄPITO 6.2 YLLÄPITO Turvallisuusjärjestelmän elinkaarella tarkoitetaan aikajaksoa järjestelmän asennuksesta sen pois purkamiseen, eli aikaa jolloin järjestelmää käytetään sen suunniteltuun tarkoitukseen. Tyypillisesti elinkaaren aikana järjestelmälle tehdään ylläpitävää ja korjaavaa huoltoa sekä muutoksia ja laajennuk sia. Lisäksi järjestelmän käyttöön tulee usein muutoksia ja ohjelmistot vaativat päivityksiä ja laajennuksia. Mitä paremmin elinkaaren hallinta on suunniteltu, toimintamalleista sovittu ja niitä noudatettu, sitä luotettavammin ja pidempään turvallisuusjärjestelmä on toiminnassa. Turvallisuusjärjestelmän laitteiden huolto ja ylläpito on suositeltavaa toteuttaa tekemällä erillinen toimeksiantosopimus huoltopalveluista. Sopimuksessa sovitaan mm. ennakkohuolloista ja vikakorjausten hoitamisesta sekä molemminpuolisista vastuista ja velvoitteista turvallisuusjärjestelmän ylläpidossa. Ennakkohuollot Ennakoivalla huollolla ja säännöllisellä toimintojen tarkastuksella varmistetaan laitteiden toimintakyky ja turvallisuustason säilyminen. Ennakkohuollossa tulee huomioida laitetoimittajien suositukset laitteiden huoltoon ja huoltoväliksi. Tyypillisesti ennakkohuollot tehdään 1 2 kertaa vuodessa riippuen järjestelmästä ja käyttöolosuhteista. Toimivuuden valvonta Useissa järjestelmissä on mahdollista hyödyntää järjestelmien ominaisuuksia toimintahäiriöiden valvontaan, niin että järjestelmän oma ns. vikadiagnostiikka ilmoittaa havaitsemistaan laitteiden tai tietoliikenneyhteyksien häiriöistä. Tämä nopeuttaa toimintahäiriöiden havaitsemista sekä korjaavan huollon aloittamista. Korjaava huolto Korjaavan huollon tarkoitus on palauttaa turvallisuusjärjestelmä vikatilanteesta takaisin normaaliin toimintaan. Riippuen kohteen turvallisuustasosta ja vikatilanteen vaikutuksen laajuudesta on suositeltavaa sopia korjaustöille huoltopalvelun taso (SLA, Service Level Agreement) huoltosopimuksessa. SLA voi sisältää esimerkiksi seuraavat määrittelyt: huoltopalveluiden saatavuus ja palveluajat korjauksen aloituksen vasteaika korjauksen valmistumisen vasteaika etähuoltotöiden mahdollisuus tietoliikenneyhteyksien avulla varaosien saatavuus huoltoliikkeen varastossa tai asiakkaan kohteessa.

46 6 46 TURVALLISUUSJÄRJESTELMIEN KÄYTTÖ JA YLLÄPITO Taulukko 4. Esimerkki ennakkohuolto-ohjelman huoltolomakkeen sisällöstä. Järjestelmä Huolto-ohjelma Tarkastettu Keskusyksikön toiminta, tyyppi: Varakäyntilaitteet ja akut Oheislaitteiden puhdistus, säädöt, asetusarvot MURTOILMAISU Ilmaisimien toiminta Savu-/ lämpöilmaisinten toiminta Paikallishälyttimien toiminta Hälytyksensiirron toiminta Keskusyksikön toiminta, tyyppi: Ohjelmiston ja parametritietojen varmuuskopio Kovalevytilan ja tietokannan uudelleenorganisointi KULUNOHJAUS Ovitoiminnot TYÖAIKA Lukijalaitteet Varakäyntilaitteet ja akut Oheislaitteiden puhdistus, säädöt, asetusarvot Hälytysten jälleenanto / siirto Keskusyksikön toiminta, tyyppi: Varakäyntilaitteet ja akut Tallentimien toiminta, tyyppi: KAMERA Tallentimien asetusten varmuuskopio Kameroiden toiminta Monitoreiden toiminta Oheislaitteiden puhdistus, säädöt, asetusarvot Hälytysten jälleenanto / siirto Hälytystoiminnat TUOTESUOJA Häiriö- ja signaalitasot Hälytinirrottajat ja -tuhoajat Huoltotarve Lisätietoja Vuosi: Minne: Vuosi: Versio: Minne: Vuosi: Vuosi: Tallennusaika, pvm: Minne: MUUTA Laiteluettelon päivitys DOKUMEN TOINTI Silmukkaluettelon päivitys Ehdotus parantaviksi ja tehostaviksi toimenpiteiksi: Kyllä Suoritettu korjaustoimenpiteitä: Kyllä

47 6 47 TURVALLISUUSJÄRJESTELMIEN KÄYTTÖ JA YLLÄPITO Ohjelmistojen käyttötuki ja ylläpito Turvallisuusjärjestelmien toiminta on rakennettu sovellusohjelmistojen pohjalta, ja ne vaativat myös säännöllistä ylläpitoa sekä käyttötukea. Tyypillisesti ohjelmistot toimivat tietokonealustoilla, joissa pohjalla toimii jokin yleisesti käytössä oleva käyttöjärjestelmä. Ohjelmistojen säännöllisellä päivittämisellä varmistetaan turvallisuusjärjestelmän sovellusohjelmistojen yhteensopivuus uusimpiin käyttöjärjestelmiin sekä saadaan käyttöön ohjelmistojen uudet ominaisuudet. Turvallisuusjärjestelmien ohjelmistojen uusien versioiden julkaisun sykli riippuu ohjelmistovalmistajasta ja voi vaihdella useammasta versiosta vuoden aikana muutamaan vuoteen. Ohjelmistojen ylläpidosta ja tukipalveluista suositellaan tehtäväksi erillinen toimeksiantosopimus. Sopimuksessa sovitaan mm. ohjelmistojen päivityksistä ja tukipalveluiden sisällöstä sekä molemminpuolisista vastuista ja velvoitteista. Ohjelmistotukipalveluiden toimeksiantosopimuksessa sovittavia asioita: ohjelmistotukipalveluiden saatavuus ja palveluajat tukipalvelun aloituksen vasteaika tukipalvelutöiden mahdollisuus tietoliikenneyhteyksien avulla uusien ohjelmistojen elinkaari ja päivitysten sykli. Ylläpidon hallinta Järjestelmään tehtävien huolto- ja ylläpitotöiden hallittavuuden kannalta on oleellista, että kaikki tehdyt toimenpiteet tulevat kirjattua ns. huoltokirjaan. Huoltokirja voi olla asiakkaalla käytössä oleva sähköinen järjestelmä tai huoltoliikkeen oma toiminnanohjausjärjestelmä, minne työt kirjataan ja mistä tehdyt toimenpiteet ovat jälkikäteen löydettävissä. Huoltokirjaan kirjataan huoltoraportit ennakkohuolloista vikakorjausten huoltoraportit ohjelmistotöiden huoltoraportit järjestelmään tehdyt muutostyöt, joiden osalta myös järjestelmädokumentaatio tulee päivittää ajan tasalle. Käyttöön ja ylläpitoon liittyviä ST-kortteja ja -lomakkeita on esitetty liitteessä 1.

48 6 48 TURVALLISUUSJÄRJESTELMIEN KÄYTTÖ JA YLLÄPITO MUISTILISTA Ylläpito huoltopalvelut ennakkohuollot ja niiden huoltovälit toimivuuden valvonta korjaava huolto ja huoltopalvelun taso ohjelmistojen tukipalvelut huoltokirja 6.3 VALVONTAPALVELUT Mikäli turvallisuusjärjestelmien lähettämiä hälytys- ja tilatietoja tai turvallisuusjärjestelmien toimivuuteen liittyviä valvontatietoja halutaan valvoa tai hyödyntää muita etävalvontapalveluita, tulee järjestelmä liittää hälytyskeskuspalveluihin. Hälytyskeskuspalveluiden tuottamiseen suositeltavia ja päteviä vartiointiliikkeitä on Finanssiala ry:n ylläpitämässä vaatimukset täyttävien liikkeiden luettelossa ( Valvontapalveluihin liittymiseen tarvitaan toimivat tietoliikenneyhteydet ja yhteensopivat tiedonsiirtolaitteet turvallisuusjärjestelmän ja valvontapalveluita tuottavan vartiointiliikkeen välille. Tietoliikenneyhteydet voidaan toteuttaa kiinteällä tietoliikenneyhteydellä tai mobiiliverkon avulla tai molemmilla, jolloin mobiiliverkon yhteys toimii varayhteytenä. Hälytyskeskuspalveluista tehdään erillinen valvontapalveluiden toimeksiantosopimus. Sopimuksessa sovitaan valvontapalveluiden sisällöstä ja laajuudesta. Maria Heinola / Sähköinfo Oy

49 6 49 TURVALLISUUSJÄRJESTELMIEN KÄYTTÖ JA YLLÄPITO Valvontapalveluita voivat olla mm. murtoilmaisujärjestelmän hälytykset ja käyttötiedot kameravalvontajärjestelmän kautta tehtävät etävalvontatoimenpiteet etäohjaustoimenpiteet, esim. porttien aukaisu ja sulkeminen kiinteistövalvonnan hälytystiedot paloilmoitinjärjestelmän ilmoituksensiirtoyhteyden valvonta (palo ilmoitinjärjestelmän varsinaiset hälytystiedot liitetään ja valvotaan hätäkeskuksessa) turvallisuusjärjestelmien toimivuuden valvonta. Valvontapalveluiden tuottamiseen liittyy myös asiakkaan ja palveluntuottajan välillä sovittava toimenpideohjeistus, jossa sovitaan, miten eri hälytyksiin ja valvontatietoihin hälytyskeskuksessa reagoidaan ja mitä jatkotoimenpiteitä niiden perusteella käynnistetään. 6.4 TIETOTURVAN HALLINTA Tietoturvavaatimusten huomioiminen on tärkeää paitsi järjestelmien suunnittelu-, hankinta- ja toteutusvaiheessa myös järjestelmien käyttö- ja ylläpitovaiheessa järjestelmien luotettavan toiminnan varmistamiseksi. Käytönopastuksessa käyttäjille annetaan perehdytys järjestelmän oikeanlaiseen käyttöön, ja siihen on syytä sisällyttää myös oleelliset tietoturvaan liittyvät asiat, kuten käyttäjätunnusten ja salasanojen hallinta. Salasanakäytännöt tulee ohjeistaa, ja niissä tulee ohjata käyttämään vahvoja salasanoja: vaaditaan esimerkiksi tietty määrä tietyn tyyppisiä merkkejä sekä vaaditaan vaihtamaan salasana tietyin väliajoin. Oletussalasanoja ei tule käyttää. Koska järjestelmien käyttöoikeuksiin tulee usein muutoksia, järjestelmillä on hyvä olla omasta organisaatiosta tehtävään koulutuksen saanut pääkäyttäjä, joka voi antaa käyttöoikeuksia tai poistaa niitä. Käyttöoikeuksien hallinta on myös syytä olla ohjeistettu ja ohjeistuksessa määritelty, millä perusteella oikeuksia annetaan tai ollaan antamatta. Määräajoin tulee myös varmistaa, että tunnukset on poistettu henkilöiltä, jotka eivät enää ole organisaation palveluksessa. Etäkäytössä ennalta määritellyt henkilöt pystyvät hallitsemaan järjestelmää paikasta riippumatta tyypillisesti internetiä tai muuta verkkoyhteyttä hyödyntäen, mikä helpottaa ja nopeuttaa mahdollisiin ongelmiin ja muutostarpeisiin reagointia. Suunniteltaessa järjestelmän ylläpitoa tulee päättää, sallitaanko järjestelmän etäkäyttö ja jos sallitaan, mitkä ovat sallitut tekniikat ja miten varmistetaan pääsy etäkäyttöön vain niille henkilöille, joilla on siihen valtuutus.

50 6 50 TURVALLISUUSJÄRJESTELMIEN KÄYTTÖ JA YLLÄPITO Pilvipohjaiset valvomopalvelut ovat yksi tapa järjestää etäkäyttö. Niitä käytetään useimmiten verkkoselaimella tai erillisellä tietokoneelle tai mobiililaitteelle asennettavalla ohjelmalla. Ne toimivat usein julkisessa internetissä, jolloin on syytä käyttää liikenteen salausta. Myös hyvän käyttäjätunnuksen ja vahvan salasanan merkitys korostuu. Pilvipalveluita käytettäessä moni tietoturvaan liittyvä vastuu on käyttäjän sijaan pilvipalvelun toimittajalla. Palveluita hankittaessa kannattaa varmistua, että palveluntarjoajalla on edellytykset toteuttaa lupaamansa palvelutaso ja että sen tietoturvaan liittyvät käytännöt on dokumentoitu. Koska järjestelmän toiminta pilvipalveluita käytettäessä voi olla ainakin osittain riippuvainen verkkoyhteyksistä, tulee huomioida järjestelmän toiminta silloin, kun verkkoyhteys ei ole saatavilla. Järjestelmien toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi varmuuskopioinnilla mahdollistetaan järjestelmän palautus poikkeustilanteissa. Näitä voivat olla esimerkiksi laiterikot, tahattomat käyttäjien virheet tai tahalliset tietoturvaloukkaukset tai muut vahingonteot. Useimmissa järjestelmissä on mahdollista tehdä varmuuskopiointi automaattisesti ja ajastetusti. Myös varmuuskopioiden sijainti tulee suunnitella, ja niiden säilytyksessä on huomioitava, että varmuuskopio sisältää yleensä järjestelmästä paljon tietoa, joka joutuessaan vääriin käsiin voi aiheuttaa vahinkoa. Nykyaikaiset verkkoon liitettävät ja ohjelmistopohjaiset järjestelmät vaativat ajoittain ohjelmistopäivityksiä, jotta tietoturva ja toiminta pysyvät hyväksyttävällä tasolla. Järjestelmien ja laitteiden päivitysten tulee olla osa järjestelmän ylläpitoa, ja on suunniteltava etukäteen, kenen toimesta ja milloin päivitykset tehdään. Ennalta on myös hyvä selvittää päivitysten kustannukset, joihin voivat vaikuttaa esimerkiksi mahdolliset lisensseihin liittyvät kulut ja se, voidaanko työ tehdä etänä vai vaatiiko se paikan päällä käyntiä. Kaikilla järjestelmillä ja niiden laitteilla on elinkaari, jonka aikana niitä toimitetaan ja ylläpidetään. Elinkaarisuunnittelussa on tärkeää ottaa huomioon myös tietoturva ja varmistettava muun muassa laitteiden saatavuus ja teknisen tuen säilyminen. Elinkaaren hallinnassa on otettava huomioon kaikki järjestelmän kannalta olennaiset osat mukaan lukien ohjelmistot ja käyttöjärjestelmät. Tietoturvan hallintaa on käsitelty laajemmin mm. julkaisuissa ST Rakennusautomaation tietoturva ja ST-ohjeisto 22 Verkottuneen talotekniikan tietoturva.

51 6 51 TURVALLISUUSJÄRJESTELMIEN KÄYTTÖ JA YLLÄPITO MUISTILISTA Tietoturvan hallinta käytönopastus ja tietoturvakäytännöt pääkäyttäjän nimeäminen, käyttöoikeuksien hallinta ja ohjeistaminen etäkäyttötekniikat, -salaukset ja dokumentointi pilvipalveluiden saatavuus, jatkuvuus ja käyttäjähallinta sekä tietoturvaan liittyvät vastuut varmuuskopiointi ohjelmistopäivitykset elinkaaren hallinta 6.5 SÄÄDÖSPERUSTEISIA KÄYTÖN JA YLLÄPIDON ERITYISPIIRTEITÄ Lainsäädäntö asettaa vaatimuksia turvallisuusjärjestelmien käytölle ja ylläpidolle. Säädösperusteisia käytön ja ylläpidon erityispiirteitä on koottu liitteeseen 4. Turvallisuusjärjestelmien lainsäädäntöä on käsitelty myös luvussa 9 Turvallisuusjärjestelmien lainsäädäntö ja ohjeet.

52 7652 TURVALLISUUSJÄRJESTELMIEN PURKU JA POISTO 7 TURVALLISUUSJÄRJESTELMIEN PURKU JA POISTO Tässä luvussa ohjeistetaan, mitä turvallisuusjärjestelmien ja niiden laitteiden purussa ja poistossa on otettava huomioon ja mitä on tehtävä, jotta purku ja poisto tulevat asianmukaisesti suoritettua. SUUNNITTELUN HANKINTA SUUNNITTELU TOTEUTUKSEN HANKINTA ALOITUS TARVE- SELVITYS HANKE- SUUNNITELMA TURVALLISUUSJÄRJESTELMIEN HANKINNAN, SUUNNITTELUN JA URAKOINNIN PROSESSIKAAVIO TOTEUTUS- SUUNNITTELU TOTEUTUS LAADUN- VARMISTUS KÄYTTÖ YLLÄPITO PURKU POISTO SUUNNITTELUN JA TOTEUTUKSEN HANKINTA 7.1 PURKU Turvallisuusjärjestelmien purku tulee tehdä yhteistyössä kiinteistön omistajan ja tilan käyttäjän kanssa. Ennen purkutöiden aloittamista määritetään purku-urakan laajuus. Purku-urakka voi koskea joko kaikkia kiinteistön tai tilan turvallisuusjärjestelmiä tai vain jotakin tai joitakin niistä. Purku-urakan laajuuden selvityksen jälkeen tehdään purkualuetta koskevat purkusuunnitelmat, joista selviävät mm. seuraavat asiat: purku-urakan tarkka laajuus purettavat turvallisuusjärjestelmät purettavat turvallisuusjärjestelmien laitteet keskuslaitteet kenttälaitteet tunnisteet kaapeloinnit jne. purku-urakan aikana toiminnassa olevat muut järjestelmät ja tilapäisratkaisut purku-urakan aikainen kiinteistön ja henkilöstön asianmukaisen turvallisuustason säilyminen muut purku-urakassa huomioitavat asiat.

53 7653 TURVALLISUUSJÄRJESTELMIEN PURKU JA POISTO Purkusuunnitelmien laadinnan jälkeen valitaan purkutöiden suorittajat ja pidetään purkutöiden aloituskatselmus yhdessä kiinteistön omistajan, mahdollisen erillisen suunnittelijan ja purkutyön suorittajan kanssa. Aloituskatselmuksessa käydään läpi purkusuunnitelmat ja laitteiden purkuohjeet sekä sovitaan purkutöiden tarkemmista yksityiskohdista ja purettujen laitteiden säilytyksestä tai poistamisesta. Laitteiden poistamisessa huomioitavista asioista on kerrottu tarkemmin kohdassa 7.2 Poisto. Lisäksi turvallisuusjärjestelmien purussa on huomioitava seuraavat asiat ja tehtävät: järjestelmien yhteyksien sulkeminen, esim. hälytyskeskus järjestelmien palveluiden lopettaminen, esim. vartiointiliikkeet rekisteritietojen poistaminen tunnisteiden, SIM-korttien, salasanojen jne. talteen ottaminen kiinteistön dokumenttien päivitys purun jälkeistä tilannetta vastaavaksi kiinteistön tietojärjestelmien päivitys purun jälkeistä tilannetta vastaavaksi säilytettävien turvallisuusjärjestelmien tai niiden osien päivitys purun jälkeistä tilannetta vastaavaksi säilytettävien turvallisuusjärjestelmien tai niiden osien moitteeton toiminta purkutyön päätyttyä. Purkutöiden päätyttyä pidetään erillinen purkutöiden luovutuskatselmus, jossa varmistutaan siitä, että kaikki purku-urakkaan sisältyvät toimenpiteet on sopimusten mukaisesti suoritettu. Purkuun liittyviä ST-kortteja on esitetty liitteessä POISTO Turvallisuusjärjestelmien poistolla tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä, joita puretuille turvallisuusjärjestelmien laitteille tehdään purun jälkeen. Ennen turvallisuusjärjestelmien laitteiden poiston suorittamista on kiinteistön omistajan ja purun suorittajan sovittava yhdessä, kenen omaisuutta puretut laitteet ovat ja kenen vastuulla niiden asianmukainen poistaminen on. Poiston suorittajan on ennen poistotoimenpiteiden aloittamista tutustuttava laitteiden poisto-ohjeisiin sekä selvitettävä niiden oikeat poistotavat. Erilaisia poistotapoja ovat esimerkiksi: laitteiden uudelleen käyttö toisessa kohteessa laitteiden asianmukainen kierrättäminen laitteiden asianmukainen hävittäminen.

54 7654 TURVALLISUUSJÄRJESTELMIEN PURKU JA POISTO Poiston suorittaja hävittää kokonaan poistettavat laitteet voimassa olevan jätehuoltolain edellyttämällä tavalla ja selvittää hävitettävien laitteiden oikeat jätelajit. Laitteet voivat olla sähkö- ja elektroniikkaromua (SER) tavanomaista sekajätettä tai metalliromua kierrätettävää jätettä ongelmajätettä. Lisäksi erityisen tärkeää turvallisuusjärjestelmien poistossa on huolehtia seuraavien asioiden hoidosta: kaikkien tallennettujen tietojen tuhoaminen tunnisteiden, salasanojen yms. hävittäminen poistettujen järjestelmien tietojen poistaminen kaikista kiinteistöön liittyvistä dokumenteista ja tietojärjestelmistä. MUISTILISTA Purku ja poisto purku-urakan laajuus purkusuunnitelma purkutöiden suorittajien valinta ja aloituskatselmus purettujen laitteiden säilytyksestä tai poistamisesta sopiminen purettujen laitteiden omistuksesta sopiminen purkutöiden toteutus ja luovutuskatselmus laitteiden oikeat poistotavat hävitettävien laitteiden oikeat jätelajit poistettujen järjestelmien tietojen poistaminen

55 8 55 TURVAURAKOITSIJAN SERTIFIOINNIT, HYVÄKSYNNÄT JA PÄTEVYYDET 8 TURVAURAKOITSIJAN SERTIFIOINNIT, HYVÄKSYNNÄT JA PÄTEVYYDET 8.1 LAKISÄÄTEISET PÄTEVYYDET JA HYVÄKSYNNÄT Elinkeinoluvan alaisissa turva-alan yrityksissä turvasuojaustehtävissä sekä paloilmoittimien asennus- ja huoltotöissä työskenteleviltä henkilöiltä edellytetään lakisääteisiä pätevyystodistuksia ja hyväksyntöjä. Poliisihallituksen myöntämän turvallisuusalan elinkeinoluvan edellytyksenä on muun muassa, että yrityksen palveluksessa on säädetyt vaatimukset täyttävä vastaava hoitaja. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) hyväksymän ja rekisteröimän yrityksen palveluksessa on oltava paloilmoitintöiden vastuuhenkilö, jolla on voimassa oleva paloilmoitintöiden vastuuhenkilön pätevyystodistus Poliisihallituksen hyväksymä turvasuojausliike ja vastaava hoitaja Laki yksityisistä turvallisuuspalveluista (1085/2015) astui voimaan Uudistunut laki edellyttää, että murtoilmaisu-, kulunvalvonta- ja lukitusjärjestelmiä asentavalla ja ylläpitävällä yrityksellä on vuoden 2019 alusta alkaen oltava turvallisuusalan elinkeinolupa, joka haetaan Poliisihallitukselta. Luvan haltijan palveluksessa on jatkossa oltava säädetyt vaatimukset täyttävä vastaava hoitaja. Poliisihallitus ylläpitää luetteloa voimassa olevista turvallisuusalan elinkeinoluvista osoitteessa Elinkeinolupamenettely sekä vastaavan hoitajan tehtävät, koulutus ja hyväksyntä on kuvattu tarkemmin luvussa Paloilmoitinliikerekisteröinti ja paloilmoitintöiden vastuuhenkilöpätevyys Paloilmoittimien ja sammutuslaitteistojen asennus- ja huoltotoiminta on säänneltyä toimintaa. Näitä töitä voivat tehdä vain Tukesin rekisteriin merkityt liikkeet, joiden palveluksessa on vastuuhenkilö, jolla on kyseisiin töihin pätevyystodistus. Vastuuhenkilön tulee osoittaa pätevyytensä Tukesin tai sen hyväksymän muun, riittävän asiantuntevan tahon järjestämässä kokeessa. Liikkeen on itse tehtävä tarkastus kaikille asennustöilleen. Paloilmoitinliike laatii tarkastuksestaan paloilmoittimen asennustodistuksen.

56 8 56 TURVAURAKOITSIJAN SERTIFIOINNIT, HYVÄKSYNNÄT JA PÄTEVYYDET Paloilmoitintöiden vastuuhenkilön tulee olla toiminnan harjoittaja tai vakituisessa työsuhteessa toimintaa harjoittavaan paloilmoitinliikkeeseen. Paloilmoitintöiden vastuuhenkilönä voi toimia vain henkilö, jolla on voimassa oleva Tukesin myöntämä pätevyystodistus. Enintään kolme vuotta kerrallaan voimassa olevaa vastuuhenkilön pätevyystodistusta voi hakea henkilö, joka on hyväksyttävästi suorittanut vähintään sähkö- tai telealan teknikon tutkinnon tai sitä vastaavan oppimäärän ja osoittaa hyväksytysti suoritetulla paloilmoitintutkinnolla tuntevansa voimassa olevat paloilmoitinmääräykset. Lisätietoja paloilmoitintöiden vastuuhenkilön pätevyydestä ja paloilmoitinliikkeen toimintailmoituksesta, hyväksyttyjen vastuuhenkilöiden rekisteri sekä toimintailmoituksen tehneiden yritysten rekisteri löytyvät osoitteesta VAPAAEHTOISET HYVÄKSYNNÄT JA SERTIFIKAATIT Turvaurakoitsijan laadunhallinnan merkitys on lisääntynyt sen myötä, että turvaurakoitsijan luotettavuutta ja tietoturvallista toimintaa on korostettu lainsäädännössä. Vuoden 2017 alussa voimaan tullut uusi hankintalaki painottaa, että julkisissa hankinnoissa tulee kiinnittää huomiota erityisesti laadullisiin näkökohtiin. Valintaperusteena tulee olla kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous, joka vaativimmissa hankkeissa merkitsee yleensä sitä, että painotetaan hinta-laatusuhdetta. Hankintavaatimuksissa on suositeltavaa edellyttää turvaurakoitsijalta ja -palveluntoimittajalta alan sertifiointia. Vapaaehtoisia yrityshyväksyntöjä ja -sertifiointeja ovat kehittäneet ja ylläpitävät alan keskeiset rakennuttaja- ja urakointijärjestöt, jotka haluavat näin edistää laadukasta asennus- ja ylläpitotoimintaa. Kilpailun vapautuminen sekä teknologian kehitys ja monipuolistuminen ovat tuoneet markkinoille entistä enemmän myös epäpäteviä toimijoita. Järjestöt suosittelevat urakoitsijoita ja palveluntoimittajia hankkimaan ja ylläpitämään pätevyyshyväksyntöjä ja -sertifiointeja ja vastaavasti rakennuttajia huomioimaan sertifioinnit ja hyväksynnät turvaurakoitsijoiden ja -palveluntoimittajien valinnassa TU-turvaurakoitsijasertifikaatti (SETI Oy) Henkilö- ja yritysarviointi SETI Oy:n TU-turvaurakoitsijasertifiointi on FINASin (Finnish Accreditation Service) akkreditoima (S041) sertifiointipalvelu. TU-sertifikaatti myönnetään hakemuksesta yritykselle, joka asentaa ja/tai ylläpitää tietoteknisiä turvallisuusjärjestelmiä. Toimialueiksi hyväksytään vakiintuneet turvajärjestelmäalueet, kuten kulunvalvonta-, kameravalvonta-, paloilmoitin-, murtoilmaisu- ja henkilöturvallisuusjärjestelmät.

57 8 57 TURVAURAKOITSIJAN SERTIFIOINNIT, HYVÄKSYNNÄT JA PÄTEVYYDET Keskeiset TU-kriteerit ovat seuraavat: yrityksessä on nimetty turvatöiden vastuuhenkilö, jolla on voimassa oleva TU-asiantuntijasertifikaatti tai vastaava voimassa oleva pätevyystodistus yrityksessä on käytössä myynti- ja toteutusprosessit kattava toiminnanohjausjärjestelmä, joka sisältää myynti-, asennus- ja ylläpitoprosesseihin liittyvät tehtäväkuvaukset turva-alan referenssit, jotka kattavat sertifioinnin piiriin haetut toiminta-alueet yrityksellä on oltava voimassa oleva Tilaajavastuu.fi / Luotettava Kumppani -palvelusopimus yrityksellä on turvallisuusalan elinkeinolupa, jos yritys harjoittaa hyväksyntää edellyttävää turvasuojaustoimintaa hyväksymistä edellyttäviä turvasuojaustehtäviä suorittavilla henkilöillä on voimassa oleva turvasuojaajakortti. Toiminnanohjausjärjestelmän vaatimukset Yrityksen turvaurakointiin liittyvä myynti-, asennus- ja ylläpitotoiminta on ohjeistettua, ja yritys toimii kyseisten ohjeiden mukaisesti. Yrityksen turvaurakointiprosesseihin liittyvien menetelmäohjeiden on katettava seuraavat osa-alueet: myynti-, asennus- ja ylläpitoprosessit henkilökunnan ammattitaito ja sen ylläpito tietoturva ja salassapito toiminnanohjauksen seuranta ja korjaavat toimenpiteet. Vaatimustenmukaisen toiminnanohjausjärjestelmän olemassaolo osoitetaan hakemuksen liitteenä toimitettavalla yrityksen toiminnanohjauksen käsikirjalla. SETI Oy todentaa turvaurakointiprosessien toiminnanohjausjärjestelmän arviointikäynnillä yrityksessä ennen sertifikaatin myöntämistä. Yrityskohtainen TU-sertifikaatti myönnetään kolmeksi vuodeksi kerrallaan. TU-sertifioitu yritys on velvollinen raportoimaan toiminnastaan SETI Oy:lle vuosittain. Joka kolmas vuosi SETI Oy suorittaa yrityksen väliarvioinnin auditointikäynnillä. TU-sertifioitu yritys on oikeutettu käyttämään TU-sertifikaatti -tunnusta. SETI Oy pitää rekisteriä sertifioiduista TU-yrityksistä. Yritykset luokitellaan sertifioitujen turva-alan toimialueiden mukaisesti. Lisätietoa TU-sertifioinnista ja sertifioitujen yritysten rekisteri löytyvät osoitteesta

58 8 58 TURVAURAKOITSIJAN SERTIFIOINNIT, HYVÄKSYNNÄT JA PÄTEVYYDET FA:n murtohälytysjärjestelmäliikehyväksyntä (Finanssiala ry) Finanssiala ry (FA) asettaa vaatimuksia teknisiä turvallisuusjärjestelmiä suunnittelevalle ja/tai toimittavalle tai näihin liittyviä palveluita toimittavalle liikkeelle. Yritys, joka täyttää asetetut vaatimukset, voi hakea FA:n hyväksymäksi turvallisuusjärjestelmäliikkeeksi. Yrityksen pätevyysalueena voi olla murtohälytysjärjestelmien (MHJ) suunnittelu ja/tai asennus, lukkojen tai lukitusjärjestelmien asennus ja/tai suunnittelu tai hälytysten vastaanotto. Hyväksytyt yritykset ovat päteviä toimittamaan vakuutussopimuksiin vaikuttavia turvallisuusjärjestelmiä ja/tai -palveluita. Vakuutusyhtiöt voivat hyväksyä vakuutustoiminnassaan määrittelemillään ehdoilla myös muita turvallisuusjärjestelmien asennus- tai huoltoyrityksiä. MHJ-hyväksynnän keskeisiä vaatimuksia: henkilöresurssit ja aineelliset resurssit suunnitella, asentaa, tarkastaa ja huoltaa järjestelmiä (mm. päävastuullinen suunnittelija, jolla on voimassa oleva turvallisuusjärjestelmien suunnittelijan sertifikaatti) hyväksytty laadunhallintajärjestelmä (SFS-EN ISO 9001:n mukainen tai muu akkreditoitu laadunhallintajärjestelmä, kuten TU-sertifikaatti) järjestelmä, joka varmistaa, että kaikki toiminnot dokumentoidaan riittävästi, varsinkin silloin kun mukana on useampi kuin yksi yhtiö järjestelmä, joka varmistaa, että asiaan kuuluvat standardit ja tekniset asiakirjat ovat aina kaikkien niiden henkilöstön jäsenten saatavilla, jotka tarvitsevat ko. tietoja huoltopalvelu. FA ylläpitää luetteloa hyväksytyistä liikkeistä. Luettelointi on voimassa liitteenä toimitettuun laadunhallintajärjestelmän sertifiointielimen myöntämään todistukseen merkittyyn päivämäärään saakka tai enintään viisi vuotta. Mikäli liike haluaa luetteloinnin pysyvän voimassa tämän jälkeen, niin uusi sertifiointielimen antama sertifikaatti tai lausunto on toimitettava FA:lle vähintään 1 kuukausi ennen edellisen luetteloinnin päättymistä. Lisätietoja löytyy osoitteesta ISO laatujärjestelmäsertifikaatti ISO 9001 on tunnettu johtamisjärjestelmä ja laatujärjestelmä, joka perustuu jatkuvan parantamisen toimintatapaan. ISO standardin mukaista toimintajärjestelmää käytetään työkaluna liiketoiminnan, prosessien (mm. työskentelytavat, päätöksentekomallit ja vastuunjako) ja johtamisen kehittämisessä. ISO standardia sovelletaan nykyisin kaikilla toimialoilla, ja se sopii etenkin isoille kansainvälisille yrityksille, mutta myös soveltuvasti PK-yrityksille.

59 8 59 TURVAURAKOITSIJAN SERTIFIOINNIT, HYVÄKSYNNÄT JA PÄTEVYYDET ISO järjestelmän rakentaminen ja ylläpito edellyttävät, että yritys määrittää laadunhallintajärjestelmää varten tarvittavat prosessit ja niiden soveltamisen koko organisaatiossa. Prosessien keskinäinen järjestys ja vuorovaikutus tulee määrittää, samoin kuin kriteerit ja menetelmät, joilla varmistetaan näiden prosessien vaikuttava toiminta ja ohjaus. Laadunhallintajärjestelmä tulee dokumentoida käsikirjaksi. Laatujärjestelmän standardin mukaisuuden arvioinnin ja sertifioinnin suorittaa FINASin (kansallinen akkreditoija) päteväksi toteama sertifiointielin. Lisätietoja ISO laatujärjestelmästandardista löytyy osoitteesta ja lisätietoa akkreditoiduista sertifiointielimistä osoitteesta VAPAAEHTOISET HENKILÖPÄTEVYYDET TU-asiantuntijasertifikaatti (SETI Oy) Asiantuntijasertifikaatti myönnetään hakemuksesta henkilölle, jolla on turva-alan töihin soveltuva sähkö-, tele- tai turva-alan koulutus ja vaadittava työkokemus. Sertifikaatti mahdollistaa henkilön toimimisen turvatöiden vastuuhenkilönä TU-sertifioidussa yrityksessä. Sertifikaatti on voimassa 5 vuotta. Pätevyystodistuksen uusimisen edellytyksenä on, että henkilö on todistuksen voimassaoloaikana toiminut alan tehtävissä ja osallistunut hyväksyttyyn turvapätevyyden ylläpitokoulutukseen. TU-asiantuntijan kriteerit on kuvattu tarkemmin osoitteessa Turvallisuusjärjestelmien suunnittelijan henkilösertifikaatti (Finanssiala ry) FA on asettanut vaatimukset turvallisuusjärjestelmien suunnittelijan henkilösertifikaatille, jota edellytetään FA:n rekisteröimän MHJ-liikkeen päävastuulliselta suunnittelijalta. Henkilösertifikaatin vaatimukset ovat hyväksytysti suoritettu turvallisuusjärjestelmiin liittyvä lisäkoulutus ja siihen liittyvä tutkinto, josta osoituksena on oppilaitoksen myöntämä todistus käytännön työssä tehty työnäyte, joka on annettava kolmen vuoden kuluessa hyväksytystä tutkinnosta. Turvallisuusjärjestelmien suunnittelijan henkilösertifikaattia voi hakea Kiwa Inspecta Oy:ltä (Inspecta), joka tarkastaa, täyttääkö hakija vaaditut kriteerit. Pätevyystodistus on voimassa 5 vuotta. Todistus uusitaan, kun henkilö toimittaa pätevyystodistuksen myöntäjälle riittävät referenssitiedot, jotka osoittavat henkilön toimineen säännöllisesti turvallisuusalalla ja ylläpitäneen pätevyyttään. Joka 10. vuosi henkilön on osallistuttava pätevyyden myöntäjän järjestämään uusintatenttiin. Kiwa Inspecta ylläpitää pätevyysrekisteriä vaatimukset täyttävistä suunnittelijoista. Lisätietoja saa osoitteista sekä

60 8 60 TURVAURAKOITSIJAN SERTIFIOINNIT, HYVÄKSYNNÄT JA PÄTEVYYDET 8.4 TOIMINNANOHJAUS- TAI LAATUJÄRJESTELMÄN MUKAINEN TOIMINTA Vaativissa turvajärjestelmähankinnoissa rakennuttaja yleensä edellyttää, että urakoitsijalla tai palveluntoimittajalla on käytössään toimintajärjestelmä, jolla varmistetaan, että toimituskokonaisuus (esimerkiksi projektointi, asennus, ylläpito) etenee sopimuksenmukaisesti. Yrityksen käytössä olevan toimintajärjestelmän toimivuus varmistetaan sertifioinnilla, jonka suorittaa ulkopuolinen akkreditoitu sertifiointielin. FINASin akkreditoimia turva-alan sertifiointeja ovat SETIn TU-turvaurakoitsijasertifiointi sekä ISO laatujärjestelmään perustuvat sertifiointipalvelut. Laatujärjestelmällä toteutettu toimintajärjestelmä perustuu kansainväliseen ISO laatujärjestelmästandardiin. ISO järjestelmä on tällöin osana yrityksen johtamisjärjestelmää ja kattaa yrityksen koko toiminnan henkilöstöhallinnosta operatiiviseen toimintaan. ISO laadunhallinta käsittää laajasti organisaation prosessit ja määrittää niiden keskinäisen järjestyksen ja vuorovaikutuksen. Prosessien toimintaa seurataan ja mitataan, ja samalla pyritään prosessien jatkuvaan parantamiseen. Laatujärjestelmän dokumentoinnin tulee sisältää yrityksen laatupolitiikan ja -tavoitteiden kuvaukset, laatukäsikirjan sekä standardin edellyttämät menettelyohjeet ja tallenteet. Asiakirjojen, kuten tallenteiden, hallinta tulee olla ohjeistettua. Yrityksen tulee varata resurssit laadunhallintajärjestelmän toteuttamiseen ja ylläpitämiseen sekä sen vaikuttavuuden jatkuvaan parantamiseen. Turvaurakat ja -palvelut ovat yleensä yksilöllisiä, ja toimituksen sisältö määräytyy asiakaskohtaisesti. TU-toiminnanohjaukseen perustuva toimintajärjestelmä tunnistaa turvaurakoinnin erityispiirteet ja huomioi keskeiset myynti-, asennus- ja ylläpitotehtävät. TU-toiminnanohjaus kuvataan käsikirjassa, johon sisältyy lisäksi kuvaukset yrityksen toiminnasta, turvaurakointitoiminnan organisoinnista, henkilökunnan ammattitaidosta ja sen ylläpidosta, tietoturva- ja salassapitomenettelyistä sekä toiminnanohjauksen seurantamittareista ja korjaavien toimenpiteiden menettelyistä. TU-toiminnanohjauksen toimivuus ja vaikuttavuus arvioidaan ulkopuolisen akkreditoidun sertifiointielimen (SETI Oy) toimesta vastaavasti kuin laatujärjestelmä. Koska toiminnanohjausjärjestelmä on helpompi toteuttaa ja ylläpitää kuin laatujärjestelmä, soveltuu toiminnanohjaus hyvin myös PK-yritykselle. TU-toiminnanohjauskäsikirja on osana laatukäsikirjaa, kun yrityksessä on ISO laatujärjestelmä.

61 8 61 TURVAURAKOITSIJAN SERTIFIOINNIT, HYVÄKSYNNÄT JA PÄTEVYYDET TU-toiminnanohjaus korostaa myynti-, asennus- ja ylläpitoprosessien hallintaa. Asennuksissa ja ylläpidossa tulee noudattaa yrityksen tietoturvaohjetta huomioiden asiakaskohtaiset tietoturvavaatimukset ja salassapitovelvoitteet. Turvaurakoitsijan/-palveluntoimittajan murtoilmaisujärjestelmien toimituksiin liittyvien dokumenttien arkistointimenetelmien tulee täyttää Finanssialan vaatimukset (vähintään taso 2). Järjestelmäkohtaiset erityispiirteet tulee huomioida toteutuksissa. Erityistä huomiota tulee kiinnittää järjestelmäkohtaisiin viranomaisvaatimuksiin, standardeihin sekä ohjeistukseen. Sähköasennustyössä tulee noudattaa asennusstandardien SFS 6000 ja SFS 6001 vaatimuksia. ST-ohjeita ja -lomakkeita tulee hyödyntää tarpeen mukaan. Jos turva- tai sähkötyöt teetetään alihankintana, aliurakoitsijalta edellytetään, että se täyttää toiminnassaan vastaavat vaatimukset. Kuva 4. Esimerkki turvallisuusjärjestelmän toteutusprosessista, jolla varmistetaan onnistunut ja vaatimustenmukainen käyttöönotto. Käsikirjassa kuvataan prosessiin liittyvät keskeiset tehtävät ja menetelmäohjeet. (SETI Oy) Lisätietoja TU-toiminnanohjausvaatimukset: > Turvapätevyydet ISO standardi:

62 9 62 TURVALLISUUSJÄRJESTELMIEN LAINSÄÄDÄNTÖ JA OHJEET 9 TURVALLISUUSJÄRJESTELMIEN LAINSÄÄDÄNTÖ JA OHJEET Tässä luvussa käsitellään turvallisuusjärjestelmiin liittyviä keskeisiä lakeja ja säädöksiä sekä niihin liittyvää ohjeistusta. 9.1 TILATURVALLISUUSJÄRJESTELMÄT Tilaturvallisuusjärjestelmillä tarkoitetaan tässä yhteydessä lukitus-, kulunvalvonta-, murtoilmaisu-, ryöstöilmaisu- ja kameravalvontajärjestelmiä. Henkilö- ja paloturvallisuusjärjestelmiin liittyviä keskeisiä lakeja ja säädöksiä sekä niihin liittyvää ohjeistusta käsitellään kohdassa Säädösperusta Rikoslaki Rikoslain (531/2000) 24. luvussa yksityisyyden, rauhan ja kunnian loukkaaminen sekä salakatselu on säädetty rangaistaviksi. Nämä säännökset liittyvät erityisesti kameravalvontaan ja sen käyttöön. Linkki: Yhteistoimintalaki Laki yhteistoiminnasta yrityksissä (334/2007, 19 ) velvoittaa työnantajan käsittelemään yhteistoimintamenettelyissä työntekijöihin kohdistuvan kameravalvonnan, kulunvalvonnan ja muun teknisin menetelmin toteutettavan valvonnan tarkoitus ja käyttöönotto sekä niissä käytettävät menetelmät. Tätä tulee soveltaa määrätyin poikkeuksin yrityksissä, joiden työsuhteessa olevien työntekijöiden määrä säännöllisesti on vähintään 20. Linkki: Laki yksityisyyden suojasta työelämässä Laki yksityisyyden suojasta työelämässä (759/2004, 5. luku) määrittelee kameravalvonnan edellytykset mihin tarkoituksiin työnantaja saa ja ei saa harjoittaa kameravalvontaa käytössään olevissa tiloissa ja valvonnan avoimuuden. Linkki:

63 9 63 TURVALLISUUSJÄRJESTELMIEN LAINSÄÄDÄNTÖ JA OHJEET Työturvallisuuslaki Työturvallisuuslaki (738/2002) velvoittaa työnantajaa turvallisuusjärjestelyihin työssä, johon liittyy ilmeinen väkivallan uhka. Työ ja työolosuhteet on järjestettävä siten, että väkivallan uhka ja väkivaltatilanteet ehkäistään mahdollisuuksien mukaan ennakolta. Tällöin työpaikalla on oltava väkivallan torjumiseen tai rajoittamiseen tarvittavat asianmukaiset turvallisuusjärjestelyt tai -laitteet sekä mahdollisuus avun hälyttämiseen (27 Väkivallan uhka). Laissa on myös määritetty suunnittelijan vastuu turvallisen työympäristön suunnittelussa (57 ). Nämä säännökset liittyvät esimerkiksi rikosilmoitinjärjestelmän hankintaan palvelutyöpisteisiin. Linkki: Tietosuoja-asetus ja -laki EU:n yleinen tietosuoja-asetus (EU 2016/679) tuli sovellettavaksi alkaen. Se sisältää täsmennyksiä aikaisempaan henkilötietojen käsittelyä koskevaan sääntelyyn, vahvistaa rekisteröityjen asemaa ja oikeuksia sekä tuo uusia velvoitteita rekisterinpitäjälle. Samaan aikaan tietosuoja-asetuksen kanssa oli tarkoitus tulla voimaan myös asetusta täydentävä uusi kansallinen tietosuojalaki, mutta sen valmistuminen on viivästynyt (tilanne elokuussa 2018). Vanha henkilötietolaki (523/1999) on näin ollen voimassa, kunnes se kumotaan tietosuojalailla. Tietosuojaasetuksen kanssa ristiriidassa olevaa lainsäädäntöä ei kuitenkaan sovelleta. Vanhassa henkilötietolaissa on säädetty rekisteri- ja tietosuojaselosteesta. Rekisteriseloste on täytynyt laatia esimerkiksi kulunvalvontaan ja kameravalvontaan liittyen erikseen jokaisesta rekisteristä, ja sen tarkoituksena on ollut informoida rekisteröityä henkilötietojen käsittelystä. Tietosuojaseloste taas on ollut laajennettu rekisteriseloste, jossa lisäksi kerrotaan rekisteröidyn oikeuksista. Henkilötietolaista poiketen EU:n yleinen tietosuoja-asetus ei edellytä rekisteri- tai tietosuojaselosteen laatimista. Henkilötietoja käsittelevällä organisaatiolla on jatkossa velvollisuus laatia kirjallinen kuvaus seloste käsittelytoimista toteuttamastaan henkilötietojen käsittelystä. Rekisteröityjä on myös informoitava henkilötietojen käsittelystä.

64 9 64 TURVALLISUUSJÄRJESTELMIEN LAINSÄÄDÄNTÖ JA OHJEET Seloste käsittelytoimista on tarkoitettu organisaation sisäiseksi asiakirjaksi. Se toimii apuvälineenä henkilötietojen käsittelyn hahmottamiseen, ja sen tarkoituksena on osoittaa, että henkilötietoja käsitellään tietosuojalainsäädännön mukaisesti. Käsittelytoimia koskevaa selostetta ei ole tarkoitettu käytettäväksi suoraan rekisteröidyn informointiin, mutta sitä voidaan hyödyntää rekisteröidyille suunnatun informaation tuottamisessa. Linkkejä: eur-lex.europa.eu/legal-content/fi/txt/pdf/?uri=celex:32016r0679&from=en ja Laki yksityisistä turvallisuuspalveluista Uusi laki yksityisistä turvallisuuspalveluista (LYTP, 1085/2015) tuli voimaan vuoden 2017 alusta. Lakimuutoksella on huomattavia vaikutuksia turvasuojausalan toimijoihin, kun lukitus-, murtoilmaisu- ja kulunvalvontajärjestelmien asennustyöt ovat alkaen elinkeinoluvanvaraista toimintaa. Em. töitä tekevällä turvasuojausliikkeellä on myös oltava palveluksessaan yksi tai useampi vastaava hoitaja, jolla on Poliisihallituksen myöntämä hyväksyminen. Uusi laki korostaa turvasuojauspalveluita tuottavien yritysten luotettavuutta asiakkaiden luottamuksellisten turvallisuustietojen käsittelijänä. Jatkossa turvasuojaajien turvasuojaajakorttihakemusten yhteydessä tehtävien turvallisuusselvitysten lisäksi elinkeinoluvan hakemisen yhteydessä tehdään taustaselvitykset myös yrityksen johto- ja vastuuhenkilöistä. Elinkeinoluvan haltijoille tulee uuden lain myötä myös lisää velvoitteita, kuten esimerkiksi muutos- ja vuosi-ilmoitusten sekä kirjallisten toimeksiantosopimusten tekeminen. Lain vaikutuksesta turvasuojausalan toimijoihin kohdistuneet lisääntyneet vaatimukset parantavat asiakkaiden oikeusturvaa ja lisäävät turvallisuuspalvelujen laatua. Linkki: Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta Sähköisen lukituksen ratkaisuihin vaikuttaa ympäristöministeriön asetuksen rakennusten paloturvallisuudesta (848/2017) 35, jonka mukaan rakennuksen uloskäytävien ja niihin johtavien tilojen ovien tulee olla hätätilanteessa helposti avattavissa. Linkki:

65 9 65 TURVALLISUUSJÄRJESTELMIEN LAINSÄÄDÄNTÖ JA OHJEET Turvasuojausliikkeen lainmukainen toiminta Käsitteitä ja termejä Turvasuojaustehtävä Rakenteellisen suojauksen tai sähköisten valvontajärjestelmien suunnitteleminen, asentaminen, korjaaminen tai muuttaminen sekä muiden turvallisuusjärjestelyjen suunnitteleminen. Hyväksymistä edellyttävä turvasuojaustehtävä Sähköisten ja mekaanisten lukitusjärjestelmien, murtohälytysjärjestelmien ja kulunvalvontajärjestelmien asentaminen, korjaaminen tai muuttaminen niihin kuuluvaa kaapelointityötä lukuun ottamatta. Turvasuojaustoiminta Ansiotarkoituksessa suoritettava, toimeksiantosopimukseen perustuva turvasuojaustehtävien hoitaminen. Turvallisuusalan elinkeinoluvan haltija Luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, jolla on voimassa oleva lupa laissa yksityisistä turvallisuuspalveluista luvanvaraiseksi säädetyn toiminnan harjoittamiseen. Vastaava hoitaja Turvallisuusalan elinkeinoluvan haltijan palveluksessa oleva henkilö, joka vastaa siitä, että luvan haltijan toimintaa hoidetaan laissa yksityisistä turvallisuuspalveluista olevien säännösten mukaisesti. Palveluksessa olevaksi katsotaan myös turvallisuusalan elinkeinoluvan haltijana oleva luonnollinen henkilö. Turvasuojaaja Turvallisuusalan elinkeinoluvan haltijan tai turvasuojaustoiminnan harjoittajan palveluksessa oleva hyväksymistä edellyttäviä turvasuojaustehtäviä suorittava henkilö. Turvasuojaajakortti Poliisilaitoksen antama hyväksyntä turvasuojaajaksi. Turvasuojaajan on pidettävä turvasuojaajakortti hyväksymistä edellyttävissä turvasuojaustehtävissä mukanaan ja esitettävä pyydettäessä. Turvasuojaajaksi hyväksyminen on voimassa enintään viisi vuotta.

66 9 66 TURVALLISUUSJÄRJESTELMIEN LAINSÄÄDÄNTÖ JA OHJEET Turvallisuusalan elinkeinolupa Turvasuojausalalla vaatimus elinkeinoluvasta koskee kaikkea hyväksymistä edellyttäviä turvasuojaustehtäviä käsittävää turvasuojaustoimintaa. Uuden lain mukaan tämä tarkoittaa sähköisten ja mekaanisten lukitusjärjestelmien, murtohälytysjärjestelmien ja kulunvalvontajärjestelmien asentamista, korjaamista tai muuttamista niihin kuuluvaa kaapelointityötä lukuun ottamatta. Sen sijaan hyväksymistä edellyttäviä turvasuojaustehtäviä eivät ole esimerkiksi kameravalvontajärjestelmien asentaminen tai pelkät suunnittelu- ja konsultointityöt, jotka eivät siis näin ollen kuulu elinkeinoluvan piiriin. Lupaviranomaisena toimii Poliisihallitus, jolta elinkeinolupaa haetaan kirjallisesti. Lupa on voimassa toistaiseksi. Turvallisuusalan elinkeinoluvan hakijan tai haltijan on jättäessään hakemuksen luvan saamiseksi tai välittömästi sen jälkeen tehtävä Poliisihallitukselle hakemus vastaavan hoitajan hyväksymiseksi. Lupaa edellyttävää toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin Poliisihallitus on hyväksynyt luvan haltijalle vastaavan hoitajan. Tarkempia tietoja elinkeinoluvan myöntämisen ehdoista ja luvan hakemisesta löytyy osoitteesta Poliisihallitus ylläpitää luetteloa voimassa olevista turvallisuusalan elinkeinoluvista osoitteessa Vastaavan hoitajan tehtävät, koulutus ja hyväksyntä Turvallisuusalan elinkeinoluvan haltijalla on oltava palveluksessaan yksi tai useampi vastaava hoitaja, jonka tehtävänä on vastata siitä, että luvan haltijan toimintaa hoidetaan lain säännösten mukaisesti. Poliisihallitus määrää vastaavien hoitajien lukumäärän mm. lupaa edellyttävän toiminnan laajuuden, toimipaikkojen lukumäärän ja sijainnin perusteella sekä vastaavien hoitajien vastuualueet. Vastaavan hoitajan erotessa yrityksen palveluksesta tai lakatessa muutoin hoitamasta tehtäväänsä hakemus uuden vastaavan hoitajan hyväksymiseksi on tehtävä seitsemän päivän kuluessa tehtävän päättymisestä. Turvallisuusalan elinkeinoluvan haltijalle voidaan hyväksyä yksi tai useampi vastaavan hoitajan sijainen, joka suorittaa vastaavan hoitajan tehtävät tämän ollessa estynyt. Väliaikaiseksi vastaavaksi hoitajaksi voidaan hyväksyä enintään yhdeksi vuodeksi henkilö, joka ei ole saanut vastaavan hoitajan koulutusta, jos vastaava hoitaja on ennalta arvaamattomasta syystä estynyt pysyvästi tai väliaikaisesti hoitamasta tehtäväänsä.

67 9 67 TURVALLISUUSJÄRJESTELMIEN LAINSÄÄDÄNTÖ JA OHJEET Vastaavaksi hoitajaksi voidaan hyväksyä henkilö, joka on suorittanut hyväksytysti turvallisuusvalvojan erikoisammattitutkinnon (TVEAT). Jos turvallisuusalan elinkeinoluvan haltija harjoittaa ainoastaan turvasuojaustoimintaa (eikä lisäksi vartioimisliiketoimintaa tai järjestyksenvalvontaa), turvallisuusvalvojan erikoisammattitutkintoa vastaavana erikoisammattitutkintona pidetään lukkoseppämestarin, sähköyliasentajan tai tieto- ja tietoliikennetekniikan erikoisammattitutkintoa, joka käsittää turvallisuuslainsäädäntöä tai turvallisuusnormeja ja -ohjeita koskevan osan. Lisätietoja koulutuksista saa erikoisammattitutkintoja järjestäviltä ammattioppilaitoksilta. Vastaavaksi hoitajaksi voidaan hyväksyä ilman koulutusvaatimusta, jos luvan hakija tai haltija harjoittaa ainoastaan turvasuojausta, hakijan palveluksessa on vakituisesti vähemmän kuin viisi henkilöä ja vastaavaksi hoitajaksi esitettävä on harjoittanut turvasuojaustoimintaa vähintään kolmen vuoden ajan. Vastaavaksi hoitajaksi hyväksyminen on voimassa toistaiseksi ja niin kauan kuin vastaava hoitaja toimii tehtävässään. Väliaikainen vastaava hoitaja hyväksytään enintään yhdeksi vuodeksi. Lupaviranomaisena toimii Poliisihallitus. Hyväksymistä haetaan kirjallisesti. Tarkempia tietoja vastaavaksi hoitajaksi hakemisesta löytyy osoitteesta Turvasuojaajia ja turvasuojaajakortteja koskevat käytännöt Turvasuojaajalla tarkoitetaan turvallisuusalan elinkeinoluvan haltijan tai turvasuojaustoiminnan harjoittajan palveluksessa olevaa hyväksymistä edellyttäviä turvasuojaustehtäviä suorittavaa henkilöä. Turvasuojaajalle ei ole säädetty erityisiä koulutusvaatimuksia. Tarkempia tietoja turvasuojaajakortin hakemisesta löytyy osoitteesta Poliisilaitos antaa turvasuojaajaksi hyväksytylle turvasuojaajakortin. Turvasuojaajan on pidettävä se hyväksymistä edellyttävissä turvasuojaustehtävissä mukanaan ja esitettävä pyydettäessä esimerkiksi toimeksiantajan edustajalle tai valvontaviranomaiselle. Koska turvasuojaajakorttiin merkitään turvasuojaajan työnantaja, voi henkilöllä olla samanaikaisesti voimassa useita turvasuojaajaksi hyväksymisiä, mikäli hänellä on useampi kuin yksi työnantaja. Työnantajan (elinkeinoluvan haltijan) velvollisuus on ilmoittaa kortillisen työntekijän työsuhteen päättymisestä poliisilaitokselle. Turvasuojaajaksi hyväksyminen on voimassa enintään viisi vuotta. Turvasuojaajakortin uusimisessa menettely on sama kuin kortin alkuperäisessä hyväksymisessä.

68 9 68 TURVALLISUUSJÄRJESTELMIEN LAINSÄÄDÄNTÖ JA OHJEET Salassapitovelvoitteet Turvasuojaustoimintaan liittyvät salassapitovelvoitteet on kuvattu LYTP:n 67 :ssä. Sen mukaan turvasuojaustoiminnan harjoittaja, turvallisuusalan elinkeinoluvan haltijan vastaava hoitaja tai turvasuojaaja ei saa oikeudettomasti ilmaista eikä käyttää omaksi tai toisen hyödyksi taikka toista vahingoittaakseen, mitä hän turvasuojaustehtävässään on saanut tietää toimeksiannon osapuolen tai työnantajansa salassa pitämistä tai salassa pidettäväksi säädetyistä turvallisuusjärjestelyistä, liike- tai ammattisalaisuudesta taikka yksityiselämän piiriin kuuluvista seikoista. Oikeudettomana ilmaisemisena ei pidetä tietojen ilmaisemista poliisimiehelle rikoksen paljastamiseksi tai selvittämiseksi. Turvasuojaustoiminnalla tarkoitetaan tässä kaikkea ansiotarkoituksessa suoritettavaa, toimeksiantosopimukseen perustuvaa rakenteellisen suojauksen tai sähköisten valvontajärjestelmien suunnittelemista, asentamista, korjaamista tai muuttamista sekä muiden turvallisuusjärjestelyjen suunnittelemista, joten salassapitovelvollisuus koskee myös muita kuin elinkeinoluvan haltijoita, kuten suunnittelijoita. Salassapitovelvollisuus säilyy myös tehtävän päätyttyä. Ilmoitusvelvollisuudet Laissa on kirjattu turvallisuusalan elinkeinoluvan haltijalle seuraavat turvasuojaustoimintaan liittyvät ilmoitusvelvollisuudet: velvollisuus ilmoittaa hyväksymistä edellyttävien turvasuojaustehtävien hoitamisen päättymisestä (LYTP 66 ) muutosilmoitus (LYTP 72 ) vuosi-ilmoitus (LYTP 87 ). Ilmoitus hyväksymistä edellyttävien turvasuojaustehtävien hoitamisen päättymisestä Elinkeinoluvan haltijan on ilmoitettava turvasuojaajan työsuhteen päättymisestä poliisilaitokselle. Jos kyseessä on itsenäinen ammatinharjoittaja, tämän tulee itse ilmoittaa poliisilaitokselle ko. tehtävien hoitamisen päättymisestä. Ilmoitus on tehtävä poliisilaitokselle viipymättä, viimeistään seitsemäntenä päivänä työsuhteen tai tehtävien hoitamisen päättymisestä.

69 9 69 TURVALLISUUSJÄRJESTELMIEN LAINSÄÄDÄNTÖ JA OHJEET Muutosilmoitus Elinkeinoluvan haltijan on ilmoitettava Poliisihallitukselle turvallisuusalan elinkeinoluvan haltijan nimen tai yhtiömuodon muuttumisesta, toimipaikan perustamisesta ja lakkauttamisesta sekä sen tai päätoimipaikan osoitteen muuttumisesta turvallisuusalan elinkeinoluvan haltijan hallintoelimiin kuuluvan henkilön ja toimitusjohtajan sekä avoimessa yhtiössä yhtiömiehen ja kommandiittiyhtiössä vastuunalaisen yhtiömiehen vaihtumisesta turvallisuusalan elinkeinoluvan haltijan toiminnan harjoittamisen lopettamisesta tai keskeyttämisestä yhtä kuukautta pitemmäksi ajaksi yhtä kuukautta pitemmäksi ajaksi keskeytetyn toiminnan jatkamisesta. Muutosilmoitus on tehtävä kirjallisesti viimeistään seitsemäntenä päivänä muutoksen jälkeen. Vuosi-ilmoitus Elinkeinoluvan haltijan on ilmoitettava kultakin kalenterivuodelta seuraavan maaliskuun loppuun mennessä Poliisihallitukselle toimeksiantojen lukumäärä (ilmoitusvuonna voimassa olleet) toimipaikkojen lukumäärä ja osoitteet sekä henkilöstön lukumäärä ( tilanteen mukaan) tiedot kalenterivuoden aikana vastaavina hoitajina sekä turvasuojaajina toimineista toimipaikoittain eriteltyinä. Vuosi-ilmoituksen voi antaa joko poliisi.fi-sivuilta löytyvien avustavien vuosi-ilmoituslomakkeiden avulla tai vapaamuotoisella ilmoituksella. Vuosi-ilmoitus voidaan toimittaa joko sähköisesti tai kirjepostilla. Henkilöstötiedosto Edellä mainittujen ilmoitusvelvollisuuksien lisäksi elinkeinoluvan haltijan on poliisin suorittaman viranomaisvalvonnan turvaamiseksi pidettävä vastaavista hoitajista ja turvasuojaajista henkilöstötiedostoa (LYTP 87 ), josta voidaan todeta ko. henkilöiden sukunimi, etunimet ja henkilötunnus, hyväksymisestä päättänyt viranomainen ja hyväksymisen voimassaoloaika, vastaavan hoitajan saama koulutus sekä palvelussuhteen alkamis- ja päättymisaika ja palvelussuhteen päättymisen syy. Tiedot on hävitettävä viiden vuoden kuluttua palvelussuhteen päättymisestä.

70 9 70 TURVALLISUUSJÄRJESTELMIEN LAINSÄÄDÄNTÖ JA OHJEET Toimeksiantosopimus ja alihankinnat Turvallisuusalan elinkeinoluvan haltija saa teettää hyväksymistä edellyttäviä turvasuojaustehtäviä vain palveluksessaan olevilla turvasuojaajilla, joiden hyväksyminen tehtävään on voimassa. Ennen tehtäviin ryhtymistä ja viimeistään toisena arkipäivänä tehtäviin ryhtymisestä on elinkeinoluvan haltijan ja palvelut ostavan loppuasiakkaan välillä tehtävä kirjallinen toimeksiantosopimus (LYTP 73 ), jossa on mainittava ainakin seuraavat tiedot: toimeksiantajan nimi ja osoite turvallisuusalan elinkeinoluvan haltijan nimi ja osoite turvallisuusalan elinkeinolupaa edellyttävät tehtävät, joita sopimus koskee toimeksiannosta suoritettava korvaus tai korvauksen määräytymisperusteet riittävästi yksilöitynä toimeksiannon alkamispäivä ja voimassaoloaika. Toimeksiantosopimus on laadittava kahtena kappaleena, joista toinen jää turvallisuusalan elinkeinoluvan haltijalle ja toinen toimeksiantajalle. Toimeksiantosopimus on säilytettävä kuusi vuotta toimeksiannon päättymisestä. Turvallisuusalan elinkeinoluvan haltija saa antaa lupaa edellyttävän tehtävän osaksi tai kokonaan toisen turvallisuusalan elinkeinoluvan haltijan suoritettavaksi, jollei toimeksiantosopimuksessa ole toisin sovittu. Elinkeinoluvan haltijan on ilmoitettava tällaisesta tehtävän antamisesta toimeksiantajalle ennen tehtävän aloittamista tai viimeistään toisena arkipäivänä tehtävän aloittamisesta Standardit ja ohjeet Standardit SFS-EN : Sähköiset kulunvalvontajärjestelmät Järjestelmävaatimukset ja komponenttivaatimukset SFS-EN : Sähköiset kulunvalvontajärjestelmät Soveltamisohjeet SFS-EN : A1 + A2:2017: Hälytysjärjestelmät. Murto- ja ryöstöilmaisujärjestelmät. Osa 1: Järjestelmävaatimukset SFS 7020: Rakennushelat. Kiinteästi asennettavat lukot ja riippulukot. Murronkestävyys. Luokitus SFS 5970: Rakennushelat. Kiinteästi asennettavat lukot ja riippulukot. Murronkestävyys. Vaatimukset ja testausmenetelmät.

71 9 71 TURVALLISUUSJÄRJESTELMIEN LAINSÄÄDÄNTÖ JA OHJEET ST-julkaisut Tilaturvallisuusjärjestelmien suunnittelun, toteutuksen, käytön ja ylläpidon hyviä käytäntöjä kuvaavia järjestelmäkohtaisia ST-kortteja ja -lomakkeita on esitetty liitteessä 1. Muita tilaturvallisuusjärjestelmiin liittyviä ST-julkaisuja: ST-käsikirja 13 Kameravalvontajärjestelmät ST-käsikirja 11 Kulunvalvonta- ja murtoilmaisujärjestelmät ST-käsikirja 18 Sähköinen oviympäristö ST-käsikirja 34 Hyvä asennustapa sähkö- ja teletöissä ST-ohjeisto 13 Palvelutyöpisteiden turvasuojauksen suunnittelu, toteutus ja kunnossapito ST-ohjeisto 22 Verkottuneen talotekniikan tietoturva ST-ohjeisto 4 Kiinteistö- ja tilaturvallisuuden tasot ST-esimerkit 11 Hankesuunnitelmaesimerkki. Toimitilakiinteistö, sähkö- ja tietotekniset järjestelmät ST-esimerkit 10 Hankesuunnitelmaesimerkki. Asuinkerrostalo, sähkö- ja tietotekniset järjestelmät. Finanssialan ohjeet Finanssiala (FA) julkaisee mm. lukitus- ja murtoilmaisujärjestelmiin liittyviä turvallisuusohjeita ja luetteloi turvallisuustuotteita sekä niitä toimittavia liikkeitä, esimerkiksi: Rakenteellinen murtosuojeluohje I/2011, II/2011 ja III/ Murtohälytysjärjestelmät ja -palvelut -ohje, 2008 Lukot, Lisätietoja saa osoitteesta Muu ohjeistus Turva-alan tietokansiot, ja Sähköinfo Oy Kameravalvontaopas, ja Poliisihallitus, turvallisuusalan neuvottelukunta Toimitilojen tietoturvaohje VAHTI 2/2013, Valtiovarainministeriö Kansallinen turvallisuusauditointikriteeristö Katakri, Puolustusministeriö Yritysten rikosturvallisuus 2017, Riskit ja niiden hallinta, Keskuskauppakamari.

72 9 72 TURVALLISUUSJÄRJESTELMIEN LAINSÄÄDÄNTÖ JA OHJEET 9.2 HENKILÖ- JA PALOTURVALLISUUSJÄRJESTELMÄT Paloilmoitinjärjestelmä Säädösperusta Pelastuslaki (379/2011) Laissa säädetään rakennuksen omistajan, haltijan ja toiminnanharjoittajan velvollisuuksista koskien muun muassa rakennusten palo- ja poistumisturvallisuutta, rakennusten uloskäytäviä, viranomaisten määräämien laitteiden kunnossapitoa ja pelastussuunnitelman laadintaa. Linkki: Laki pelastustoimen laitteista (10/2007) Laki velvoittaa suunnittelemaan ja asentamaan laissa määritellyt paloilmaisulaitteistot niin, että ne toimivat asianmukaisesti ja luotettavasti, asennuskohteen käyttötarkoituksen mukaisesti sekä yhteensopivasti laitteiston toimintaan vaikuttavien muiden järjestelmien kanssa. Paloilmoitintöitä tekevän asennusliikkeen on tehtävä ilmoitus ennen toiminnan aloittamista turvatekniikan keskukselle. Ilmoituksen tulee sisältää myös tiedot toiminnan harjoittajasta ja vastuuhenkilöstä. Ari Korkala / Sähköinfo Oy Ari Korkala / Sähköinfo Oy