Kaarni-, Luku- ja Särkijärven keskivedenkorkeuden nostaminen ja vesioikeudellisen yhteisön sääntöjen vahvistaminen, Laitila

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Etelä-Suomi Nro 58/2018/2 Dnro ESAVI/2989/2017 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Kaarni-, Luku- ja Särkijärven keskivedenkorkeuden nostaminen ja vesioikeudellisen yhteisön sääntöjen vahvistaminen, Laitila HAKIJA Kaarni-, Luku- ja Särkijärven vesioikeudellinen yhteisö HAKEMUKSEN VIREILLETULO Kaarni-, Luku- ja Särkijärven vesioikeudellinen yhteisö on Etelä- Suomen aluehallintovirastossa vireille panemassaan ja myöhemmin täydentämässään hakemuksessa hakenut lupaa Kaarni-, Luku- ja Särkijärven keskivedenkorkeuden nostamiseen rakentamalla pohjapato Taminanojaan ja hankkeen vaatimiin uoman perkauksiin ja tierumpujen asentamisiin Taminanojassa sekä Luku- ja Särkijärven välisessä uomassa Laitilan kaupungissa sekä pyytänyt Kaarni-, Luku- ja Särkijärven vesioikeudellisen yhteisön sääntöjen vahvistamista. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Vesilain (587/2011) 3 luvun 3 :n 1 momentin 5) kohta ja 6 luvun 9 sekä 1 luvun 7 :n 1 momentti ja 12 luvun 5 VESIOIKEUDELLISEN YHTEISÖN PERUSTAMINEN Kaarni-, Luku- ja Särkijärven vesioikeudellisen yhteisön perustava kokous on pidetty Kutsut on lähetetty tiedossa oleville hyödynsaajille ja osakaskunnille ja lehti-ilmoitus on julkaistu Laitilan Sanomissa Hakemukseen on liitetty vesioikeudellisen yhteisön perustamiskokouksen pöytäkirja, luettelo yhteisön jäsenistä sekä kokouksessa hyväksytyt Kaarni-, Luku- ja Särkijärven vesioikeudellisen yhteisön säännöt, joiden vahvistamista hakija on pyytänyt vesilain mukaisesti. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh fax kirjaamo.etela@avi.fi Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, Helsinki

2 2 (30) HANKETTA KOSKEVAT PÄÄTÖKSET, KAAVOITUSTILANNE JA SUOJELUALUEET Päätökset Kaavoitustilanne Suojelualueet ja -kohteet Länsi-Suomen vesioikeus on antamallaan lainvoimaisella päätöksellä nro 132/1980 B jättänyt sikseen asian, joka koski kynnyspadon rakentamista Lukujärvestä laskevaan Taminanojaan Laitilan kunnassa, koska hakijat olivat peruuttaneet hakemuksensa. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on antamallaan lainvoimaisella päätöksellä nro 113/2010/4 jättänyt sikseen Länsi-Laitilan Järviseura ry:n hakemuksen käsittelyn pohjapadon rakentamisesta Lukujärvestä laskevaan Taminanojaan Laitilan kaupungissa, koska hakija oli peruuttanut hakemuksensa. Varsinais-Suomen maakuntakaavassa, joka on vahvistettu , hankealueen maa-alue on merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M). Särkijärven yleinen uimaranta on merkitty kaavassa merkinnällä virkistysalue (v014). Kaarnijärven ja Lukujärven itäpuolelle on merkitty muinaisjäännösalueet (sm). Järvialueen länsipuolella on merkintä ohjeellisesta rautatielinjauksesta. Aluetta koskevia erityisiä kaavamääräyksiä ei ole. Kaarni-, Luku- ja Särkijärvien ranta-asemakaavan muutos on hyväksytty Kaarnijärven ranta-alueilla on loma-asuntojen korttelialuetta (RA), maa- ja metsätalousaluetta (M), jolla ei ole rakennusoikeutta, maa- ja metsätalousaluetta (M/s), jolla ympäristö säilytetään ja jolla ei ole rakennusoikeutta sekä luonnonsuojelualuetta (SL). Lukujärven ja Lamminjärven ranta-alueilla on loma-asuntojen korttelialuetta (RA), maa- ja metsätalousaluetta (M), jolla ei ole rakennusoikeutta, matkailua palvelevien rakennusten korttelialuetta (RM), erillispientalojen korttelialuetta (AO), yhteiskäyttöistä venevalkama-aluetta (yk LV) sekä maa- ja metsätalousaluetta (M/s), jolla ympäristö säilytetään ja jolla ei ole rakennusoikeutta. Särkijärven ranta-alueilla on loma-asuntojen korttelialuetta (RA) sekä maa- ja metsätalousaluetta (M), jolla ei ole rakennusoikeutta. Särkijärven lasku-uoman kohdalla on lisäksi maatilan talouskeskusten korttelialuetta (AM). Järvialueen itäpuolella on valtakunnallisesti arvokas maisemakokonaisuus Untamala Kodjalan alue (MAO020032). Lukujärven itärannalla on Nilvonkallion muinaisjäännösalue, joka on pronssikautinen hautapaikka. Taminanojan yläosassa noin 80 m:n etäisyydellä Lukujärvestä on historiallinen kivirakenne Ugglas-fäst / Kustaan tamina ( ). Tamina on aikanaan toiminut patona, kun Lukujärven vedenkorkeutta on nostettu ja järven purkusuunta vaihdettu. Pato on rakennettu Pato on rikottu vuonna 1817 ojan kohdalta, mutta ojan molemmilla rannoilla on edelleen jäljellä massiiviset kivivallit. Ojan luoteispuolella kivivalli alkaa mökki-

3 3 (30) tien reunasta ja on pituudeltaan noin 23 m sekä leveydeltään ainakin 5 m. Laskuojan kaakkoispuolella patovallin jäljellä oleva pituus on noin 12,5 m ja se ulottuu ojan reunasta mökin kivijalkaan saakka. Vallin pinta on ojan reunalla noin 4 m ojakaivannon pohjalla virtaavaa vesipintaa korkeammalla. Nykyisin vallit ovat suurelta osin sammalen, heinikon, pensaiden ja puiden peitossa. Patorakenne koostuu silminnähtäviltä osiltaan suurehkoista kivenlohkareista. Historialliset lähteet toteavat, että pato oli muurattu kivestä ja täytetty hiekalla. Kohteen tarkastuksessa valleissa ei ollut havaittavissa muurausta. Patorakennelman suoja-aluetta ei ole määritelty. Taminanojaan rajoittuu metsälain (1093/1996) mukainen erityisen tärkeä elinympäristö rehevä lehtolaikku, jonka säilytettävät ominaispiirteet eivät ole suoranaisesti sidoksissa läheiseen Taminanojaan. Lounais-Suomen metsäkeskuksen antaman lausunnon mukaan voidaan arvioida, että suunnitelluilla toimenpiteillä ei ole merkittävää vaikutusta purouomaan rajoittuvaan erityisen tärkeään elinympäristöön. Lukujärven lasku-uoma Taminanoja laskee Pitkäjärveen, joka kuuluu valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan ja jonka alueelle on perustettu Pitkäjärven luonnonsuojelualue (LVO020048). Kaarnijärvellä on Kaarnijärven luonnonsuojelualue (MRA202194), jonka rauhoitus on rauhoituspäätöksen mukaan päättynyt LUPAHAKEMUKSEN SISÄLTÖ Hankkeen tarkoitus ja yleiskuvaus Vesistötiedot Hydrologia Kaarni-, Luku- ja Särkijärvi ovat matalia ja kärsivät umpeenkasvusta. Kesäaikaiset alhaiset vedenkorkeudet vaikeuttavat virkistyskäyttöä ja kiihdyttävät umpeenkasvua. Hankkeen tarkoituksena on tasata vedenkorkeuksien vaihtelua sekä nostaa erityisesti järvien alimpia vedenkorkeuksia siten, että vesistöjen virkistyskäyttöarvo paranee. Taminanojaan rakennettavalla pohjapadolla nostetaan Kaarni- ja Lukujärvien keskivedenkorkeutta 17 cm, keskialivedenkorkeutta 24 cm ja keskiylivedenkorkeutta 6 cm. Särkijärven keskivedenkorkeus nousee 9 cm ja keskialivedenkorkeus 11 cm. Tulvakorkeudet eivät muutu Särkijärvessä. Taminanojan keskiylivirtaama kasvaa noin 58 %. Taminanojan ylivedenkorkeudet nousevat Taminantien yläpuolisella osalla cm. Taminantien alapuolisessa uomassa tulvakorkeudet pysyvät ennallaan. Kaarni-, Luku- ja Särkijärvi sijaitsevat Laitilan kunnassa noin 8 km Laitilan keskustaajamasta länteen ja noin 20 km Uudenkaupungin keskustaajamasta koilliseen. Järvet kuuluvat Sirppujoen vesistöalueen (32) Pitkäjär-

4 4 (30) ven Lukujärven valuma-alueeseen (32.004), jonka ala on 32,59 km². Lukujärvi on järvialueen keskusjärvi ja sen valuma-alue voidaan jakaa kolmeen osa valuma-alueeseen: Kaarnijärven valuma-alue, Särkijärven valuma-alue ja Lukujärven lähivaluma-alue. Kaarnijärven valuma-alueella on Kaarnijärven lisäksi useita pieniä järviä. Kaarnijärven eteläpäästä vedet laskevat Lukujärveen lyhyen Kokonojan kautta. Särkijärven valumaalueeseen kuuluvat Särkijärvi ja Lamminjärvi. Särkijärven lasku-uoma alkaa Särkijärven pohjoispäästä Koumanpuhdista ja kulkee viljellyn alueen halki Lukujärven eteläosaan. Lukujärven lähivaluma-alue jää Särkijärven ja Kaarnijärven väliin. Siihen kuuluu kaksi täysin umpeenkasvanutta järveä sekä Lamminjärvi, jonka vedet virtaavat Lukujärven pohjoispäähän. Lukujärvestä vedet laskevat vajaan kilometrin pituista Taminanojaa pitkin Pitkäjärveen ja lopulta Sirppujokeen. Järvien perustiedot on esitetty seuraavassa taulukossa: Suure Yksikkö Kaarnijärvi Särkijärvi Lukujärvi Pinta-ala km² 0,58 1,11 1,23 Rantaviiva km 5,0 9,5 12,3 Tilavuus milj. m³ 0,61 2,63 1,96 Keskisyvyys m 1,1 2,4 1,6 Suurin syvyys m 1,9 3,8 3 Valuma-alue km² 11,5 5,1 22,0 luusuassa Järvisyys % 6,6 21,8 14,5 Keskivirtaama l/s luusuassa Viipymä kk 2,0 19,6 3,4 Järvien arvioidut vedenkorkeudet ja lähtövirtaamat on esitetty seuraavassa taulukossa: Suure Yksikkö Kaarnijärvi Särkijärvi Lukujärvi Ylivirtaama m³/s 0,68 0,31 0,68 Keskiylivirtaama m³/s 0,46 0,13 0,46 Keskivirtaama m³/s 0,20 0,05 0,20

5 5 (30) Keskialivirtaama m³/s 0,08 0,02 0,08 Alivirtaama m³/s 0,05 0,00 0,05 Ylivedenkorkeus N 60 +m 15,55 15,68 15,55 Keskiylivedenkorkeus N 60 +m 15,34 15,43 15,34 Keskivedenkorkeus N 60 +m 15,04 15,14 15,04 Keskialivedenkorkeus N 60 +m 14,84 14,97 14,84 Alivedenkorkeus N 60 +m 14,75 14,84 14,75 Särkijärven vedenkorkeutta on laskettu ilman lupaa noin 0,40 m vuosina Lasku on todennäköisesti tapahtunut, kun Särki- ja Lukujärven välistä ojaa on perattu ja tien alittava rumpu on uusittu. Särkijärveen voidaan katsoa muodostuneen vesijättöalue, joka ulottuu korkeudesta N ,10 m korkeuteen N ,50 m. Vedenlaatu Kaarnijärvessä happitilanne on ollut kesäisin hyvä, mutta talvisin on todettu hapen vajausta. Kaarnijärven vesi on melko runsashumuksista. Ravinteisuuden perusteella järvi voidaan luokitella lievästi reheväksi. Särkijärvi on altis tuulille. Pohjanläheisen veden happitilanne on ollut kesäisin hyvä ja talvisin jonkin verran heikompi. Särkijärvi on varsin kirkasvetinen järvi. Väriluvun perusteella järvi on lievästi humuspitoinen. Fosforipitoisuuden perusteella järvi on lievästi rehevä. Uimavesitutkimuksissa järvessä ei ole havaittu hygieenisiä ongelmia. Lukujärvi on ilmeisesti altis vallitseville tuulille. Avovesikaudella tuulet sekoittavat matalan järven veden helposti pohjaa myöten, joten kesäisin pohjanläheisenkin veden happitilanne säilyy yleensä hyvänä. Talvisin pohjanläheisen veden happitilanne on ollut säännöllisesti heikompi. Lukujärvi on varsin kirkasvetinen järvi. Väriluvun perusteella järvi on lievästi humuspitoinen tai humuspitoinen. Fosforipitoisuuden perusteella järvi on lievästi rehevä. Järven vesi on ollut hygieeniseltä laadultaan hyvää. Kalasto Kesän 2002 koekalastuksissa Lukujärven ja Särkijärven lukumääräisesti runsain kalalaji oli ahven. Kokonaisbiomassaltaan järvissä oli eniten särkiä. Lukujärven kalatiheydet olivat lievästi rehevän järven tasoa.

6 Vesikasvillisuus 6 (30) Lukujärven koeravustuksissa saatiin kolme rapua. Särkijärvestä rapuja ei saatu lainkaan. Särkijärvessä on lisäksi ankeriaita. Kaarnijärven yleisimpiä kasveja ovat järviruoko, -kaisla ja -korte. Leveimmät ja tiheimmät kasvustot tavataan järven pohjoispäästä. Kelluslehtisistä runsaimmat ovat ulpukka, pohjanlumme ja siimapalpakko. Särkijärven valtalajeja ilmaversoisista ovat järviruoko sekä kapea- ja leveäosmankäämi. Laajimmat järviruokokasvustot sijaitsevat järven matalassa pohjoisosassa Koumanpuhdissa, sen eteläpuolella sekä Himminperän lahdessa. Kelluslehtisistä runsaimmat ja peittävimmät ovat ulpukka ja siimapalpakko. Lähes yhtenäinen enimmäkseen kuitenkin melko kapea ulpukkavyö kiertää järven ympäri. Koumanpuhdissa tavattiin melko runsaasti tylppälehtivitaa. Rentovihvilää tavattiin runsaimmin Koumanpuhdin eteläpuolelta sekä paikoin etelämpänä järven länsirannalta. Nuottaruoho on melko runsas etenkin järven keskiosan rantavesissä. Avonaisemmilta rannoilta nuottaruohon läheltä löytyy yleisesti myös tummalahnaruohoa. Nuottaruohon ja tummalahnaruohon suhteellinen runsaus ja yleisyys ovat hyvä merkki järven tilasta. Lukujärven matalissa pohjoisosan lahdissa on laajoja kasvustoja järviruokoa. Pystykeiholehteä tavataan melko yleisesti eri puolilla järveä. Kaikkein hallitsevimmassa asemassa Lukujärvellä ovat ulpukka ja siimapalpakko. Kaikki järven pohjoispään matalat lahdet sekä laajat matalahkot alueet järven eteläosassa ovat niiden valtaamia. Lisäksi järveä kiertää lähes yhtenäinen pääasiassa ulpukan ja siimapalpakon muodostama vyö. Uposlehtisistä rentovihvilää esiintyy lähes koko Lukujärvellä. Lisäksi ahvenvitaa esiintyy usein yhdessä siimapalpakon kanssa. Nuottaruohoa tavataan jokseenkin säännöllisesti järven eteläosassa kivikkorannoilta ja niemennokista sekä karikkojen ja kovarantaisten saarten ympäriltä, mikä osoittaa järven tilan olevan melko hyvä. Uhanalaisia tai muita huomionarvoisia lajeja ei järvillä tavattu. Taminanojan yläosan alueen puusto on kuusivaltaista. Kuusien joukossa kasvaa runsaasti järeää haapaa, koivua ja siellä täällä mäntyä. Kosteikkokohdilla kasvaa myös tervaleppää sekä puron varressa vaahteraa ja tammen taimia. Lahopuuta on pääosin kohtalaisesti ja paikoin runsaamminkin. Vesienhoidon suunnittelu Alue kuuluu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueeseen ja alueella on voimassa Eurajoen-Lapinjoen-Sirppujoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille Lukujärvi on erinomaisessa ekologisessa tilassa ja Särkijärvi hyvässä ekologisessa tilassa. Molemmat järvet ovat hyvässä kemiallisessa tilassa. Kaarnijärveä ei ole luokiteltu.

7 7 (30) Maa- ja kallioperä Vesi- ja ranta-alueiden käyttö Olemassa olevat rakenteet Suoritettavat toimenpiteet ja tehtävät rakenteet Järvien lähivaluma-alue on suurelta osin kallioista. Kaarnijärven länsi- ja pohjoispuolella maaperä on lähinnä moreenia. Peltojen osuus on suurin, noin 9,7 %, alueen pohjoisosassa Kaarnijärven valuma-alueella. Vakituisia asuntoja Lukujärven valuma-alueella on kahdeksan. Sen sijaan vapaa-ajan asuntoja järvien rannoilla on runsaasti. Rantakiinteistöjä hankealueella on yhteensä noin 240 kpl. Luku- ja Särkijärvi ovat yleisen virkistyskäytön kannalta erittäin merkittäviä. Särkijärven itäosassa on suosittu yleinen uimaranta ja sauna. Särkijärven länsirannalla on lisäksi Laitilan seurakunnan leirikeskus, joka on vilkkaassa ympärivuotisessa käytössä. Järvillä ei harjoiteta vesiliikennettä eikä niitä käytetä vedenottoon. Uittoa ei harjoiteta eikä vesivoimaa hyödynnetä. Toimenpiteiden alueilla ei ole tiedossa erityisiä maanalaisia rakenteita. Särki- ja Lukujärven välissä on tierumpu, joka osittain määrää Särkijärven vedenkorkeutta. Rummun yläpään alareuna on noin tasolla N ,97 m. Rummun halkaisija on 800 mm. Taminanojassa on kaksoisrumpu Taminantien kohdalla. Rumpujen halkaisijat ovat 800 mm ja alareunojen korkeudet noin N ,00 m ja N ,70 m. Taminanojan yläosan leventäminen ja pohjapato Taminanojaa levennetään pohjapadon ja Lukujärven väliltä pohjaltaan 1,5 m:n levyiseksi. Uoman luiskakaltevuus on 1:1,5 ja pohjan korkeus on N ,75 m. Kaivumassoja syntyy noin 250 m³ ja massat levitetään viereisille alueille maanomistajien kanssa tehtävän sopimuksen mukaisesti. Historialliseen kivirakenteeseen ei kosketa. Pohjapato rakennetaan siten, että virtauskynnyksen leveys on noin 25,00 m ja kynnyksen harjan korkeus vaihtelee N ,70 16,00 m. Tiivistesydämen kohdan leveys on 13,00 m. Kynnyksen molempien reunojen korkeus on tasolla N ,00 m. Kynnykseen rakennetaan aukko, jonka leveys on 7,00 m. Aukon reunojen korkeus on N ,00 m ja pohjapadon harja laskee tasaisesti siten, että aukon 3,00 m leveän keskiosan reunojen korkeus on N ,20 m ja 0,60 m leveän alivirtaama-aukon reunojen korkeus on N ,00 m. Alivirtaama-aukon keskiosan korkeus on N ,70 m.

8 Taminantien lisärumpu Mökkitien rummut 8 (30) Pohjapadon harjan leveys virtauksen suunnassa on 3,00 m. Pohjapadon yläpuolinen luiska tehdään kaltevuuteen 1:3 ja alapuolinen luiska kaltevuuteen 1:20. Alapuoliseen luiskaan muotoillaan keskelle matalampi kohta alivirtaama-aukon kohdalle helpottamaan kalan kulkua. Pohjapadon harjan määräävä muoto on ponttiseinän yläreunan muoto. Sivuluiskat tehdään maastoon sopeutuviksi ja kaltevuuteen noin 1:3. Pohjapato perustetaan kivennäismaalle. Koko patoalueelle kivennäismaan päälle asennetaan suodatinkangas (N3). Pohjapadon tiivistesydämeksi asennetaan teräksestä tai vähintään 50 mm:n kyllästetystä puusta tai muovista tehty ponttiseinä. Pontit painetaan tai hakataan suunniteltuun syvyyteen tiiviiseen perusmaahan saakka. Muovisen tai puisen ponttiseinän yläreuna vahvistetaan vaakaan asennettavilla ja pystylankkuihin kiinnitettävillä vaakalankuilla. Ponttiseinä ympäröidään tiiviillä silttimoreenilla. Moreenikerroksen päälle asennetaan suodatinkangas (N3) ja kankaan päälle kiviheitoke, jonka kivien läpimitta on mm. Pohjapadon harjalla kiviheitokkeen pinta on vähintään 10 cm ponttiseinän yläreunan alapuolella. Heitokkeen kerrospaksuus on noin 300 mm. Pohjapatoa ei esitetä patoturvallisuuden osalta luokiteltavaksi, koska tehtävä pohjapato on matala ja sen padottava vaikutus on vain muutamia kymmeniä senttejä eikä pohjapadon alapuolella rannoilla ole vahinkokohteita. Taminantien kohdalle asennetaan lisärumpu. Rummun halkaisija on mm ja rummun asennussyvyys on N ,50 m. Rummun pituus on 6,0 m ja pituuskaltevuus on 5 %. Rumpujen padotus on uudella keskiylivirtaamalla 5 cm. Taminanojan alaosan kiinteistön Myllytamina ajoväylän silta korvataan kahdella rummulla, joiden halkaisija on mm. Rumpujen asennussyvyys on N ,20 m. Rumpujen pituus on 6,0 m ja pituuskaltevuus on 5 %. Rumpujen padotus on uudella keskiylivirtaamalla 4 cm. Taminanojan alaosan perkaus Taminanojaa perataan alaosaltaan 120 m:n matkalta. Perkauksen pohjan leveys on 4,0 m ja luiskakaltevuus 1:3. Pohjan korkeus vaihtelee N ,24 11,47 m. Perkauksella lasketaan Taminanojan tulvakorkeuksia siten, että tulvakorkeudet säilyvät ojan tulvaherkällä alaosalla ennallaan. Perkausmassan kivennäismaalla korotetaan Taminanojan alaosan viereistä mökkitietä ja pintamailla maisemoidaan tien reunat. Perkausmassaa syntyy noin 350 m³ktr.

9 9 (30) Rantalantien lisärummut Töiden toteuttaminen Maanmittauslaitoksen lausunto Luku- ja Särkijärven yhdistävään ojaan asennetaan kaksi lisärumpua tulvavesien johtamiseksi. Rumpujen halkaisija on 800 mm ja pituus 10 m. Rumpujen asennussyvyys on N ,10 m eli noin 10 cm nykyistä rumpua ylempänä. Rumpujen pituuskaltevuus on 3 %. Rumpujen padotus uudella keskiylivirtaamalla on 4 cm. Rakentamistyöt toteutetaan siten, että veden virtaus Taminanojassa ei lopu kokonaan ja että virtaus on aina vähintään minimivirtaama 20 l/s. Työt tehdään siten, että vesi ei kohtuuttomasti samennu. Työt tehdään mahdollisuuksien mukaan kuivatyönä siten, että työn aikana virtausta rajoitettaan työpadolla ja minimivirtaama ohjataan esimerkiksi putkella tai uomalla työmaan ohi. Rakennustyö suoritetaan mahdollisimman pienen virtauksen ja sulan maan aikana. Materiaalit työpaikalle voidaan tuoda roudan aikana. Mikäli pohjapatotyön tai muiden töiden aikana tapahtuu huomattavaa veden samentumista, työt keskeytetään väliaikaisesti samentumisen lopettamiseksi. Töitä suorittavien urakoitsijoiden valinnassa kiinnitetään huomiota konekaluston kuntoon ja kaluston soveltuvuuteen kyseiseen työhön. Erityisesti kiinnitetään huomiota seikkoihin, jotka saattaisivat aiheuttaa ympäristöpäästöjä. Työn aikana tarkkaillaan koneiden ja laitteiden kuntoa ja päästöjä. Töitä varten varataan työkohteiden ympäriltä normaali työskentelyala ja mahdolliset materiaalien varastointipaikat. Lisäksi varataan työkoneiden siirtymisreitit ja kaivumassojen kuljetusreitit. Töiden kestoksi on arvioitu 4 12 kuukautta, kun otetaan huomioon mahdolliset olosuhteista kuten suurista virtaamista aiheutuvat viivästymiset. Hankkeen toteuttamiskustannukset ovat noin (alv 0 %). Laitilan Kaarni-, Luku- ja Särkijärvien ympäristön isojaot on tehty luvulla. Tämän jälkeen alueella on tehty isojaonjärjestely vuonna 1901 sekä jaon täydentämiset vuosina 1909 ja Kiinteistörekisterin mukaan mainittujen järvien rannoilla ei ole tehty yhtään vesijätön lunastustoimitusta, jolla olisi muutettu rantarajan paikkaa. Analysoimalla Maanmittauslaitoksen laserkeilausaineistoa ja vertaamalla analyysiä edellä mainituissa tilusjärjestelytoimituksissa kartoitettuun havaittiin, että rantarajan sijainti on Kaarni-, Luku- ja Särkijärvessä korkeustasossa 15,6 15,8 m. Tämä tarkoittaa sitä, että suunniteltu keskivedenkorkeuden nosto (+0,19 m) Kaarni- ja Lukujärvessä jää selvästi alemmaksi kuin rantaraja. Särkijärvessä suunniteltu keskivedenkorkeuden nosto menee samaan korkeuteen kuin rantaraja. Näillä perusteilla Maanmittauslai-

10 10 (30) tos on katsonut, että suunnitellussa keskivedenkorkeuden nostossa ei jää rantatilojen tiluksia veden alle, koska nosto tapahtuu vesijätöllä. Hanketta koskevat suostumukset ja yhteisön jäsenet Hanketta varten tarvittavat alueet Kiinteistöjen Purola , Takamettä ja Motti omistajat ovat päivätyllä suostumuksella luovuttaneet korvauksetta käytettäväksi Taminanojan padon rakentamiseen tarvittavan maa-alueen kiinteistöistään. Lisäksi he ovat hyväksyneet, että Taminanojaa kaivetaan heidän kiinteistönsä kohdalta tarvittavilta osin ja että heidän kiinteistöään käytetään padon rakentamiseen tarvittavana kulkuväylänä. Jälkimmäisen käytön osalta korvauksesta sovitaan erikseen. Seppälän osakaskunta on kokouksessaan antanut suostumuksensa padon rakentamiseen Lukujärvestä laskevaan Taminanojaan. Seppälän osakaskunnan hallitus on kokouksessaan antanut suostumuksensa Kaarni-, Luku- ja Särkijärven vesioikeudelliselle yhteisölle hakemuksen mukaisen pohjapadon rakentamiseen Lukujärven laskuojaan. Seppälän osakaskunta hallinnoi muun muassa yhteisiä vesialueita , ja Kouman osakaskunta on kokouksessaan antanut suostumuksensa padon rakentamiseen Lukujärvestä laskevaan Taminanojaan. Kouman osakaskunnan hallitus on kokouksessaan antanut suostumuksensa Kaarni-, Luku- ja Särkijärven vesioikeudelliselle yhteisölle hakemuksen mukaisen pohjapadon rakentamiseen Lukujärven laskuojaan. Kouman osakaskunta hallinnoi muun muassa yhteisiä vesialueita ja Laustin osakaskunta on kokouksessaan antanut suostumuksensa padon rakentamiseen Lukujärvestä laskevaan Taminanojaan. Laustin osakaskunta hallinnoi muun muassa yhteistä vesialuetta Kaarni-, Luku- ja Särkijärven vesioikeudellisen yhteisön jäseniksi ovat liittyneet muun muassa 119 hankealueen rantakiinteistön omistajat (yksi/kiinteistö). Rantakiinteistöistä 108:n omistajat ovat antaneet hankkeelle kirjallisen suostumuksensa. Pohjapadon alle jää maata sekä Taminanojan pohjaa ja reunaa (300 m²) kiinteistön Pähkinäranta alueelta. Koska kiinteistön omistaja ei ole antanut suostumustaan hankkeelle, hakija hakee pysyvää käyttöoikeutta rakenteiden alle jäävälle maa- ja vesialueelle ja on tehnyt siitä korvausesityksen. Kaakkoisreunastaan pohjapato on kiinteistöjen Purola (40 m²) ja Takamettä (20 m²) alueilla. Lisäksi pohjapadon rakentamista ja kunnossapitoa varten hakija tarvitsee kiinteistöjen Purola

11 11 (30) (600 m²) ja Takamettä (200 m²) alueita. Koska hakijalla on näiden alueiden osalta suostumus kyseisten kiinteistöjen omistajilta, hakija ei esitä korvausta alueiden käyttöoikeudesta. Hakijan käsityksen mukaan Taminantien ja Rantalantien lisärummut sekä mökkitien rummut ja tien korottaminen eivät vaadi erityisiä maa- tai vesialueita. Rumpujen hoito tapahtuu tiealueelta käsin kuten tähänkin saakka. Taminantien lisärummun pohjapinta-ala on 8 m². Rantalantien lisärumpujen pohjapinta-ala on yhteensä 20 m². Mökkitien korotus on kiinteistöjen Myllyniitty (noin 30 m²) ja Myllytamina (noin 30 m²) alueilla. Veden alle jää laskennallisesti noin 1,6 ha vesijättöä. Hankkeen vaikutukset Arvioidut vaikutukset vedenkorkeuksiin (N 60 +m) ja virtaamiin (m³/s) Kaarni- ja Lukujärvellä ovat seuraavien taulukoiden mukaiset: Suure Nykyinen Tuleva Muutos Ylivedenkorkeus 15,55 15,51-0,03 Keskiylivedenkorkeus 15,34 15,41 +0,06 Keskivedenkorkeus 15,04 15,20 +0,17 Keskialivedenkorkeus 14,84 15,07 +0,24 Alivedenkorkeus 14,75 14,95 +0,19 Suure Nykyinen Tuleva Muutos Ylivirtaama 0,68 1,16 +0,48 Keskiylivirtaama 0,46 0,73 +0,27 Keskivirtaama 0,20 0,20 0,00 Keskialivirtaama 0,08 0,06-0,02 Alivirtaama 0,05 0,02-0,03 Arvioidut vaikutukset vedenkorkeuksiin (N 60 +m) ja virtaamiin (m³/s) Särkijärvellä ovat seuraavien taulukoiden mukaiset:

12 12 (30) Suure Nykyinen Tuleva Muutos Ylivedenkorkeus 15,68 15,68 +0,01 Keskiylivedenkorkeus 15,43 15,40 +0,03 Keskivedenkorkeus 15,14 15,23 +0,09 Keskialivedenkorkeus 14,97 15,08 +0,11 Alivedenkorkeus 14,84 14,99 +0,15 Suure Nykyinen Tuleva Muutos Ylivirtaama 0,31 0,37 +0,06 Keskiylivirtaama 0,13 0,16 +0,03 Keskivirtaama 0,05 0,05 0,00 Keskialivirtaama 0,02 0,01-0,01 Alivirtaama 0,00 0,00 0,00 Taminanojassa vedenkorkeuden muutokset ylivirtaamalla ovat Taminantien yläpuolella cm. Taminantien alapuolisessa Taminanojassa vedenkorkeudet eivät olennaisesti muutu. Mikäli historiallisen kivirakenteen kohta jätetään kaivamatta, sillä ei ole laskentatarkkuuden puitteissa vaikutusta hankkeen tuleviin vedenkorkeuksiin tai virtaamiin, koska kaivamatta jätettävä alue on suhteellisen lyhyt. Vaikutuksia vedenlaatuun ei arvioida syntyvän. Rantojen eroosio ja siitä aiheutuva kuormitus on todennäköisesti varsin vähäistä, koska kasvillisuudesta paljaat rannat ovat lähinnä kiveä ja karkeaa moreenia. Kasvillisuuden peittämillä rannoilla kasvillisuus estää eroosion kiihtymisen. Merkittäviä vaikutuksia kalastoon ei arvioida syntyvän. Hauki kutee matalaan veteen heti jäidenlähdön jälkeen. Mikäli vedenkorkeus laskee voimakkaasti heti kudun jälkeen kuten voimakkaasti säännöstellyissä vesistöissä, voi mäti jäädä kuiville ennen poikasten kuoriutumista. Kesäaikaisen vedenkorkeuden nosto vähentää tätä mahdollisuutta ja näin todennäköisesti varmistaa hauen lisääntymisen onnistumisen. Lisääntynyt vesitilavuus parantaa kalojen elinoloja erityisesti talvella, jolloin vapaa tilavuus on alhaisimmillaan jään ollessa paksuimmillaan. Vedenkorkeuden nostot eivät

13 13 (30) Kaarni-, Luku- ja Särkijärvillä aiheuta nykytilanteeseen verrattuna haittoja kalataloudelle eivätkä täten edellytä haittojen korvaamista. Vedenkorkeuden nostot eivät todennäköisesti vaikuta vesikasvillisuuden esiintymiseen. Noston jälkeenkin kelluslehtisistä esimerkiksi siimapalpakko pystyy kasvamaan syvimmillä alueilla. Toimenpiteillä ei arvioida olevan vaikutuksia linnustoon, koska linnuston elinoloissa ei tapahdu muutoksia. Pohjaeläimistö tuhoutuu pohjapadon kohdalta ja korvautuu pohjapadon olosuhteisiin paremmin sopeutuneella eläimistöllä. Alueelle jää merkittävä määrä tuhoutuvan kaltaista puron pohjatyyppiä ja myös pohjaeläimistöä. Vedenkorkeuden nostolla ei arvioida olevan vaikutuksia Kaarnijärven luonnonsuojelualueeseen, koska vedenkorkeuden nosto on vähäinen ja kasvillisuus ei tule muuttumaan noston takia Kaarnijärvellä. Taminanojan metsälain mukaiseen erityisen tärkeään elinympäristöön vaikutukset ovat erittäin vähäisiä. Toimenpiteet eivät vaikuta kaavoitukseen tai kaavan mukaiseen toimintaan alueella. Toimenpiteet menetysten ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi Erityisiä toimenpiteitä menetysten estämiseksi tai vähentämiseksi ei ole suunniteltu, koska kyseisiä toimenpiteitä ei voida taloudellisesti käyttökelpoisella tavalla toteuttaa. Hankkeen hyödyt ja menetykset sekä esitetyt korvaukset Hyödyt Hankkeella arvioidaan olevan yleistä hyötyä järvien kalataloudellisen tilanteen kohentuessa sekä Särkijärven yleisen uimarannan käyttökelpoisuuden parantuessa. Yleisiä hyötyjä ei ole arvioitu rahamääräisinä. Hankkeesta on virkistyskäyttöhyötyä alueen asukkaille. Virkistyskalastuksen edellytykset parantuvat. Rantakiinteistöille on hyötyä uintimahdollisuuksien ja muiden virkistyskäyttömahdollisuuksien parantumisen myötä. Hyödyt on laskettu tarkastelemalla kahlailu- ja veneilysyvyyksiä 5 m:n etäisyydellä rantaviivasta sekä uintisyvyyksiä 20 m:n etäisyydellä rantaviivasta. Rantakiinteistöjen arvo on määritetty euroksi alle m²:n kiinteistöille ja euroksi yli m²:n kiinteistöille. Rakentamattomien rantakiinteistöjen virkistysarvo perustuu lähinnä kalastukseen ja veneilyyn eikä niiden osalle ole laskettu virkistyskäyttöarvoa. Rakennusten arvoina on käytetty vakituiselle asunnolle euroa ja vapaa-ajan asunnolle euroa. Yhteensä hankkeesta syntyy hakemussuunnitelman arvion mukaan rahassa mitattavaa yksityistä hyötyä eli virkistyskäyttöarvon mukaista kiinteistöjen arvonnousua euroa Kaarni- ja Lukujärvellä sekä euroa Särkijärvellä.

14 14 (30) Menetykset Esitetyt korvaukset Kaarnijärvellä maa-aluetta muuttuu vesialueeksi noin m² ja Lukujärvellä m². Särkijärvellä veden alle jää laskennallisesti noin m², mutta vanhan luvattoman noin 0,4 m:n vedenkorkeuden laskun takia rantakiinteistöjen maa-aluetta ei muutu vesialueeksi. Yhteensä maa-aluetta muuttuu siis vesialueeksi noin m². Kiinteistötietopalvelun mukaisilla kiinteistörajoilla tästä alueesta yksityistä aluetta olisi m² ja osakaskuntien aluetta 200 m². Maanmittauslaitoksen antaman lausunnon mukaan vedenkorkeuden nosto tapahtuu kuitenkin näiden järvien vesijätöllä, jota hallinnoivat osakaskunnat. Vettyvää maa-aluetta on Kaarni- ja Lukujärvellä yhteensä noin 92,6 ha. Särkijärvellä on ollut ennen Rantalantien alittavan ojan perkausta ja luvatonta vedenkorkeuden laskua cm korkeammat vedenkorkeudet kuin nykyään, joten vettymishaittaa ei synny nostettaessa vedenkorkeutta vähemmän kuin sitä on aikanaan luvattomasti laskettu. Kiinteistö Alhorinne on lunastanut vesijättöä yhteisestä vesialueesta Kiinteistöt Saunaniemi ja Mertaharju ovat lunastaneet vesijättöä yhteisestä vesialueesta Nämä vesijätön lunastamista hakeneet ovat ilmoittaneet, että he eivät hae korvausta, mikäli vesi tulee keskivedenkorkeuden nostohankkeen vuoksi nousemaan lunastetulle alueelle. Hankkeella ei olennaisesti huononneta rantakiinteistöjen käyttömahdollisuuksia siten kuin vesilain 6 luvun 4 :ssä on tarkoitettu. Korvaus veden alle jäävästä maa-alueesta sekä vettymishaitta on määritetty kiinteistöiltä, joiden omistajat eivät ole vesioikeudellisen yhteisön jäseniä tai jotka eivät ole antaneet hankkeelle suostumustaan. Mikäli vertailukohtana olisivat kiinteistötietopalvelun mukaiset kiinteistörajat, menetykset veden alle jäävästä maa-alueesta, jotka on esitetty myös kiinteistökohtaisesti, olisivat hakemussuunnitelman mukaisilla laskentaperusteilla yhteensä euroa korvattuna vesilain mukaisesti puolitoistakertaisina. Maanmittauslaitoksen antaman lausunnon mukaan rantakiinteistöjen maa-aluetta ei kuitenkaan jää veden alle. Kiinteistölle Pähkinäranta esitetty korvaus pohjapadon alle jäävästä maa-alueesta (300 m²) on 67,50 euroa. Korvauksessa on otettu huomioon vesilain 13 luvun 11 :n mukainen puolitoistakertaisuus. Vettymisestä aiheutuva haitta on määritetty Kaarni- ja Lukujärvelle. Vettymisestä aiheutuvien menetysten laskemiseksi on määritetty haittavyöhykkeet pellolle, metsälle ja joutomaalle 25 cm:n korkeusvälein alkaen uudesta keskivedenkorkeudesta. Rakennuskiinteistöille ei ole laskettu vettymishaittaa, koska kiinteistöillä ei ole maa- ja metsätalouden kaltaista taloudel-

15 15 (30) lista hyötyä tuottavaa toimintaa. Menetykset vettymisestä, jotka on esitetty kiinteistökohtaisesti niiltä kiinteistöiltä, joiden omistajat eivät ole vesioikeudellisen yhteisön jäseniä tai jotka eivät ole antaneet suostumustaan hankkeelle, ovat hakemussuunnitelman mukaisilla laskentaperusteilla yhteensä 754 euroa. Tarkkailu Ennen rakennustöitä ja rakennustöiden jälkeisenä vuonna tehdään vedenlaadun seurantaa havaintopisteistä Lukujärvi ja Pitkäjärvi (Kalanti) kerran kesä-elokuussa ja kerran talvella. Näytteistä analysoidaan ainakin sameus, väri, lämpötila, happi, happi-%, alkaliniteetti, kokonaisfosfori, fosfaattifosfori, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, nitraatti- ja nitriittitypen summa, ph, kiintoaine, sähkönjohtavuus ja rauta. Järven pintakerroksesta mitataan kesällä lisäksi a-klorofylli. Töiden aikana seurataan veden samentumista tarkkailemalla näkösyvyyttä pisteessä Pitkäjärvi (Kalanti). Luku- ja Särkijärven vedenkorkeutta seurataan viiden vuoden ajan noin kerran viikossa. Tulva-aikana seurantaa tulee tehdä tiheämmin. HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 7, 10 ja 11 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa, Laitilan ja Uudenkaupungin kaupungeissa sekä Pyhärannan kunnassa varannut tilaisuuden muistutusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään Kuulutus on erikseen lähetetty asiakirjoista ilmeneville asianosaisille. Kuulutus ja hakemuksen keskeinen sisältö on julkaistu aluehallintoviraston internetsivuilla osoitteessa Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 6 :n mukaisesti pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Varsinais- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselta, Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen patoturvallisuusviranomaiselta, Laitilan kaupungilta, Laitilan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta, Uudenkaupungin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta, Pyhärannan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta, Museovirastolta sekä Varsinais-Suomen maakuntamuseolta. LAUSUNNOT 1) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on todennut, että Kaarni- ja Lukujärvien vesimuodostumien ekologisen tilan luokka on Kokemäenjoen- Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman

16 16 (30) luokituksen (2016) mukaan erinomainen. Särkijärven vesimuodostuman ekologisen tilan luokka on hyvä. Hakemussuunnitelman mukainen vedenkorkeuksien nosto ei vaikuta haitallisesti vesimuodostumien tilaan ja mahdollistaa erinomaisen ja vähintään hyvän tilan säilymisen. Taminanojaan suunniteltu pohjapato pienentää Lukujärven keskiali- ja alivirtaamien aikaisia lähtövirtaamia. Sillä ei ole oleellista vaikutusta alapuoliseen Pitkäjärveen, jonka vedenkorkeutta on myös tarkoitus nostaa. Hankkeen toteuttamiseen voidaan myöntää vesilain mukainen lupa. Hankkeen vaikutuksia vedenlaatuun ja vedenkorkeuksiin tulee seurata hakemussuunnitelmassa esitetyllä tavalla ottaen huomioon seuraavat tarkennukset. Vesinäytteet otetaan esitetyn mukaisesti ympäristöhallinnon VESLAhavaintoverkoston mukaiselta Lukujärven pisteeltä. Kesäaikainen vesinäyte otetaan heinä-elokuussa ja talviaikainen helmi-maaliskuussa. Lisäksi vedenkorkeuksia tulee havainnoida ainakin ensimmäisenä noston jälkeisenä vuotena vähintään kaksi kertaa viikossa. 2) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomainen on todennut, että järvien keskivedenkorkeuden nostot ovat omiaan parantamaan vesialueen kalataloudellista tilaa. Pohjapatohankkeissa on kuitenkin vaarana, että vettä ei riitä kuivien jaksojen aikana padon alapuoliseen uomaan. Kuumina kesäpäivinä järvien vedenpinnasta voi haihtua 5 10 mm päivässä. On arvioitu, että järvihaihdunta ja pitkät kuivat jaksot tulevat lisääntymään ilmastonmuutoksen myötä. Yläpuoliset järvet takaavat nykyisellään jatkuvan virtaaman Taminanojaan. Taminanojalla on ollut ja voi edelleen olla raputaloudellista arvoa. Ojasta saatiin vuoden 2009 koeravustuksissa yksi koirasrapu. Ojassa on aikanaan ollut hyvä rapukanta, jonka heikkenemisen syystä ei ole tietoa. Vedenlaatua tulisi tutkia ja suojapaikkojen lisääminen olisi tarpeen ennen rapuistutusten mahdollista aloittamista. Hanke on tarpeellinen Kaarni-, Luku- ja Särkijärven tilan parantamiseksi. Hakijan tulee kuitenkin varmistua siitä, että Taminanojan potentiaali rapuvetenä säilyy hankkeen toteuttamisesta huolimatta. 3) Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen patoturvallisuusviranomainen on katsonut, että padosta ei aiheudu vaaraa eikä sitä ole tarpeen luokitella patoturvallisuuslain (494/2009) 11 :n mukaiseen luokkaan. Luokittelemattomaankin patoon sovelletaan kuitenkin, mitä patoturvallisuuslain 15 :ssä säädetään padon kunnossapidosta, 16 :ssä padon käytöstä, 24 :ssä onnettomuuksien ehkäisemisestä ja 6 luvussa näiden säännösten valvonnasta. 4) Laitilan kaupungin lupalautakunta on todennut, että sillä ei ole huomautettavaa hankkeesta. 5) Varsinais-Suomen maakuntamuseo on todennut, että Taminanojan ympäristön muinaisjäännösrakenteet tulee ennen hankkeeseen ryhtymistä

17 17 (30) inventoida ja tarkemmin paikantaa arkeologin toimesta ja selvittää, jatkuvatko mahdolliset rakenteet myös uomaan tai uoman vesialueelle. Tähän mennessä havaitut kivirakenteinen pato ja penger muodostavat rauhoitetun muinaisjäännöksen, jonka säilyttäminen on ensisijaista. Inventoinnissa tulee selvittää, voidaanko hanke toteuttaa niin, ettei muinaisjäännösrakenteiden säilyminen vaarannu. Inventoinnin tulosten perusteella Turun museokeskus lausuu arkeologisten tutkimusten mahdollisesta lisätarpeesta. MUISTUTUKSET 6) Anu Merenkivi ja Ari Merenkivi (Kaarnimaa ) eivät hyväksy vedenpintojen nostoa, koska vesi nousee heidän metsäpalstalleen. Äijänsuolle on kaivettu pitkät ojat ja saatu puut hyvin kasvamaan. Vedenpinnan noustessa puut kuolevat ja investointi ojitukseen on mennyt hukkaan. Taloudelliset menetykset ovat suuret. 7) Nina Saaristo (Pähkinäranta ) ja Esa Saaristo eivät ole antaneet suostumustaan pohjapadon rakentamiseen kiinteistölleen. Patorakennelma tulee aiheuttamaan merkinnän rasitteesta maa-alueelle, ja kiinteistön arvo alenee. Lisäksi liikennöinti padolle tulisi häiritsemään vapaa-ajan asunnolla olemista. Pohjapadon rakentaminen aiheuttaisi massiivisia muutoksia luontoon. Muistuttajat ovat ehdottaneet pohjapadon paikaksi kohtaa, jossa tie ylittää Taminanojan. Muistuttajat eivät hyväksy patohankkeen toteuttamista suunnitellulle paikalle kiinteistölle Pähkinäranta. 8) Ritva Koskinen (Niemennokka ) on vastustanut padon rakentamista ja vaatinut hankkeen hylkäämistä. Hankkeen tuomista eduista järven kunnon kannalta ei ole luotettavaa näyttöä. Virkistyskäytölle on nykyisellään erinomaiset puitteet. Virkistyskalastuksella on Lukujärvellä varsin pieni merkitys. Lukujärven syvin kohta on 5,2 m. Vedenkorkeuden seurantajakso on liian lyhyt. Lukujärvi ei ole kasvamassa umpeen. Nykyään kesällä vedenpinta on jo paljon aiempaa korkeammalla. Jos vedenpintaa vielä nostetaan, tulee siitä muistuttajan kiinteistölle virkistyskäyttöä heikentävä tekijä. Hakemuksessa asiat on esitetty yksipuolisesti. Lisäksi muistuttaja on vaatinut katselmusta ennen päätöksentekoa. 9) Soile Santanen (Rantakallio ja Kallio ) on vaatinut hakemuksen hylkäämistä siltä osin, kuin toimenpiteet aiheuttaisivat Lukujärven vedenkorkeuden nousemisen. Kiinteistöjen piha-alueen, jossa sijaitsevat kiinteistön kannalta olennaiset oleskelutilat ja pihapiiri, korkeusero Lukujärven nykyiseen vedenkorkeuteen on erittäin pieni. Mikäli Lukujärven vedenkorkeuden nostaminen sallitaan, aiheuttaa se pahimmillaan koko piha-alueen muuttumisen käyttökelvottomaksi. Tällöin kiinteistön arvo alenee olennaisesti. Kiinteistöllä oleva rakennus on rakennettu 1950-luvulla kalliolle aivan Lukujärven rantaan ja vedenkorkeuden nostaminen aiheuttaa vaaraa rakennuksen tukirakenteiden kestävyydelle. Viimeisten 60 vuoden aikana Lukujär-

18 18 (30) ven vedenkorkeus ei ole laskenut vaan päinvastoin noussut. Vedenkorkeuden nostaminen aiheuttaa haittaa ja vahinkoa muistuttajan kiinteistön käyttämiseen suunniteltuun tarkoitukseensa. Vedenkorkeutta nostamalla ei pitäisi voida tehdä muistuttajan kiinteistöä käyttökelvottomaksi tai olennaisesti haitata sen käyttöä. Koska haitta ja vahinko muistuttajan omaisuudelle on kohtuuttoman suuri, vedenkorkeuden nostaminen tulisi kieltää. Muistuttaja on varannut itselleen oikeuden vaatia täyttä korvausta kiinteistön arvonmenetyksestä. Hakemuksessa esitetty korvausmäärä on perusteeltaan ja määrältään väärä eikä siinä ole otettu huomioon hankkeen vaikutusta muistuttajan omaisuuden arvolle. Lukujärven kesäasuntojen mahdolliset käyttöhaitat aiheutuvat jostain muusta syystä kuin Lukujärven vedenkorkeuden alentumisesta. Lomaasuntojen käyttömahdollisuuksia tulee parantaa paikallisesti syventämällä rantoja. Yleinen etu ei edellytä Lukujärven vedenkorkeuden nostamista. Kyse on yksityisen edun turvaamisesta. Hankkeelle ei voida myöntää lupaa, koska se loukkaa enemmän kuin sanottavasti muistuttajan etua. 10) Aapo Varis ja Kaija Ulmanen (Västäräkki ) ovat todenneet, että väite Lukujärven kasvamisesta umpeen on väärä. Vedenkorkeus Lukujärvessä on noussut viimeisten vuoden aikana. Virkistyskalastuksen merkitys Lukujärvellä on olematon. Kiinteistöllä Västäräkki suurimmat uhat ovat keskiylivedenkorkeuden nousu 6 cm:llä ja keskivedenkorkeuden nousu 17 cm:llä. Vaarassa ovat liiteri, varasto, sauna, pukuhuone sekä saunasta liiteriin vievä polku. Vedenkorkeuden nosto kiihdyttäisi saunan järvenpuoleisten valettujen jalkojen eroosiota. Mahdollisesti myöskään saunan metsänpuoleiset jalat eivät tuolloin olisi enää kuivalla maalla. Mikäli vedenkorkeus on jäiden aikaa tulvahuipussaan, rikkovat jäät uuden laiturin kannen ja kaiteet. Muistuttajat vastustavat padon rakentamista ja ovat vaatineet viranomaiskatselmusta kiinteistölleen. Muistuttajien mielestä perusteita vedenkorkeuden nostamiselle ei ole. Muistuttajille tulisi korvata aiheutuvat vahingot, mikäli lupa keskivedenkorkeuden nostamiseen myönnettäisiin. HAKIJAN SELITYS Hakija on selityksessään todennut muun muassa, että on merkittävää, että hankkeesta, joka koskee satoja rantojen omistajia, on jätetty vain viisi muistutusta. Muistutus, jossa viitataan Äijänsuohon, on kyseessä olevan hankkeen osalta aiheeton. Muistutuksissa on virheellisesti puhuttu vedenpinnan nostamisesta ja tulvakorkeuksien nousemisesta padon rakentamisen vaikutuksena. Syksyllä 2017 Lukujärven vedenpinta on ollut muihin vuosiin nähden harvinaisen korkealla. Kun muistutuksissa viitataan vedenpinnan nousemiseen muun muassa pihapiiriin, on epäselvää, onko kysymys muistuttajan omistamasta

19 19 (30) maa-alueesta vai vesijättömaasta, jota hallinnoi osakaskunta. Osakaskunnat ovat antaneet suostumuksensa hankkeelle. Hakija teettää kustannuksellaan Varsinais-Suomen maakuntamuseon edellyttämän inventoinnin Taminanojan historiallisen kivipenkereen alueen osalta ja on tehnyt siitä sopimuksen. Hankkeen suunnittelija on muun muassa todennut, että pohjapadon siirtäminen alavirtaan aiheuttaa merkittäviä teknisiä ja taloudellisia haasteita. Pohjapato on nykyisellään suunniteltu uoman niskan tuntumaan, josta alkaen maasto laskee. Mikäli pohjapato tehtäisiin muistuttajien 7) esittämään paikkaan, pohjapadon tulisi olla pituudeltaan noin 150 m. Pohjapadon korkeus olisi enimmillään yli 3,0 m ja leveys noin m. Samalla jopa noin m²:n suuruinen maa-alue jäisi veden alle. Maa-alue olisi pääosin muistuttajien 7) kiinteistöä Pähkinäranta Pohjapadon siirto tarkoittaisi myös merkittävää kustannusten nousua ja haittoja luontoympäristölle. Hakija ei hankkeen suunnittelijan lausunnon perusteella ole pitänyt muistuttajien 7) esittämää pohjapadon paikkaa realistisena vaihtoehtona. Kajoaminen muinaisjäännösrakenteisiin saatetaan välttää, mikäli pohjapatoa siirretään esimerkiksi noin 10 m alavirtaan. Hakija on katsonut, että muistutuksissa ei ole tuotu esiin mitään sellaista, minkä vuoksi hankkeelle ei voisi myöntää lupaa. TÄYDENNYS Hakija on täydentänyt hakemustaan päivitetyllä piirustuksella Rantalantien rummuista. MERKINTÄ Etelä-Suomen aluehallintovirasto on antamallaan päätöksellä 59/2018/2 myöntänyt Pitkäjärven vesioikeudelliselle yhteisölle luvan Pitkäjärven keskivedenkorkeuden nostamiseen rakentamalla pohjapato järven laskuojaan ja sen uoman leventämiseen sekä vahvistanut Pitkäjärven vesioikeudellisen yhteisön säännöt Laitilan ja Uudenkaupungin kaupungeissa sekä Pyhärannan kunnassa (ESAVI/3188/2017). ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Kaarni-, Luku- ja Särkijärven vesioikeudelliselle yhteisölle luvan Kaarni-, Luku- ja Särkijärvien keskivedenkorkeuden nostamiseen rakentamalla pohjapato Taminanojaan ja sen uoman leventämiseen ja perkaamiseen päivätyn sekä , ,

20 20 (30) , ja täydennetyn hakemussuunnitelman mukaisesti Laitilan kaupungissa. Vesilain 1 luvun 5 :ssä tarkoitettu keskivedenkorkeuden mukainen vesialueen raja maata vastaan tulee hankkeen toteuttamisen ja pohjapadon rakentamisen jälkeen olemaan Kaarni- ja Lukujärvillä N ,20 m sekä Särkijärvellä N ,23 m. Aluehallintovirasto myöntää Kaarni-, Luku- ja Särkijärven vesioikeudelliselle yhteisölle pysyvän käyttöoikeuden pohjapadon alle jäävään noin 300 m²:n suuruiseen maa- ja vesialueeseen kiinteistöstä Pähkinäranta Kaarni-, Luku- ja Särkijärven vesioikeudellinen yhteisö saa tällä päätöksellä pysyvän käyttöoikeuden keskivedenkorkeuden nousun seurauksena vesialueeksi muuttuvaan noin m²:n suuruiseen vesijättöön yhteisestä vesialueesta Aluehallintovirasto määrää Kaarni-, Luku- ja Särkijärven vesioikeudellisen yhteisön korvaamaan pohjapadon aluetta varten myönnetystä pysyvästä käyttöoikeudesta, maa-alueiden vettymisestä ja rakennuksen käytölle aiheutuvasta haitasta aiheutuvat edunmenetykset lupamääräyksessä 12. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu muuta vesilain mukaan korvattavaa edunmenetystä. Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset Rakenteet ja toimenpiteet 1. Taminanojaan rakennetaan pohjapato päivätyn piirustuksen nro (mittakaavat 1:500, 1:100 ja 1:50) mukaisesti kuitenkin siten, että pohjapato ei saa ulottua historiallisen kivipenkereen suoja-alueelle ilman Varsinais-Suomen maakuntamuseon lupaa. Pohjapadon virtauskynnykseen rakennetaan aukko, jonka leveys on 7,00 m. Aukon reunojen korkeus on N ,00 m ja padon harja laskee tasaisesti siten, että aukon 3,00 m leveän keskiosan reunojen korkeus on N ,20 m ja 0,60 m leveän alivirtaama-aukon reunojen korkeus on N ,00 m. Alivirtaama-aukon keskiosan korkeus on N ,70 m. Pohjapadon paikkaa voidaan siirtää alajuoksulle päin vähäisessä määrin, mikäli se historiallisen kivipenkereen suoja-alueen vuoksi on välttämätöntä. Lisäksi pohjapadon rakenteisiin voidaan tehdä vähäisiä muutoksia, jos ne ovat tarpeen hakemussuunnitelman mukaisten vedenkorkeuksien ja virtaamien toteutumiseksi. Pohjapadon siirto tai rakenteiden muutokset eivät saa aiheuttaa kenellekään vahinkoa tai haittaa ja niistä on sovittava etukäteen Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen kanssa.

21 21 (30) 2. Taminanojaa levennetään Lukujärven ja pohjapadon väliltä päivättyjen poikkileikkauspiirustusten nro (mittakaavat 1:50) mukaisesti kuitenkin niin, että historiallisen kivipenkereen suoja-alueella ojaa ei saa kaivaa ilman Varsinais-Suomen maakuntamuseon lupaa. Kaivumassat läjitetään maalle asiamukaiseen paikkaan maanomistajan kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti historiallisen kivipenkereen suoja-alueen ulkopuolelle. 3. Taminanojan alaosaa perataan päivättyjen asema-, pituusleikkaus- ja poikkileikkauspiirustusten nro (mittakaavat 1:1 000, 1:1 000 ja 1:100 sekä 1:100) mukaisesti. Kaivumassat voidaan maanomistajan kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti käyttää mökkitien korottamiseen ja maisemointiin. 4. Luvan saaja saa purkaa kiinteistön Myllytamina ajoväylän sillan. Purkamisesta syntyvä jäte tulee ensisijaisesti käyttää uudelleen tai hyödyntää. Jätteen saa luovuttaa edelleen vain taholle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. 5. Taminantien kohdalle on asennettava lisärumpu päivätyn täydennyspiirustuksen (mittakaava 1:50) mukaisesti. Kiinteistön ajoväylän silta on korvattava kahdella rummulla päivätyn piirustuksen Mökkitien rummut nro (mittakaava 1:100) mukaisesti. Rantalantien kohdalle on asennettava kaksi lisärumpua päivätyn täydennyspiirustuksen (mittakaava 1:50) mukaisesti. Töiden suorittaminen 6. Taminanojan ympäristön muinaisjäännösrakenteet on ennen töiden aloittamista asianmukaisesti paikannettava ja inventoitava noudattaen Varsinais-Suomen maakuntamuseon ohjeita. Muinaisjäännösrakenteiden suojaalue on määriteltävä. 7. Luvan saajan on selvitettävä työalueilla mahdollisesti olevat johdot ja kaapelit. Työt on toteutettava niitä vaurioittamatta. 8. Luvan saajalla on oikeus tehdä tarvittavat väliaikaiset rakenteet, työpadot ja työmaatiet, jotka on purettava töiden päätyttyä. Taminanojassa rakenteita ei kuitenkaan saa tehdä historiallisen kivipenkereen suoja-alueelle ilman Varsinais-Suomen maakuntamuseon lupaa. 9. Rakennustyöt on tehtävä siten ja sellaisena aikana, että vesialueelle ja sen käytölle, ranta-alueille sekä vesiluonnolle aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa ja häiriötä eikä vettä tarpeettomasti padoteta tai samenneta. Mikäli töiden aikana tapahtuu huomattavaa veden samentumista, työt on keskeytettävä väliaikaisesti samentumisen lopettamiseksi. Töiden aikana on Taminanojaan työalueen ohi juoksutettava vettä vähintään 20 l/s. 10. Töiden valmistuttua rakennuspaikat on saatettava asianmukaiseen ja maisemallisesti hyväksyttävään kuntoon.

22 22 (30) 11. Luvan saajan on huolehdittava pohjapadon ja muiden rakenteiden kunnossapidosta asianmukaisesti. Korvaukset 12. Luvan saajan on, mikäli toisin ei sovita, maksettava asianomaisille edunmenettäjille pohjapadon alle jäävän alueen pysyvästä käyttöoikeudesta, maa-alueiden vettymisestä sekä rakennuksen käytölle aiheutuvasta haitasta seuraavat kertakaikkiset korvaukset sisältäen pohjapadon alle jäävän alueen osalta vesilain 13 luvun 11 :n mukaisen puolitoistakertaisuuden: Kiinteistön nimi Kiinteistötunnus Ilmoitettu omistaja Pähkinäranta Siirilä Vainila II Rantala Rantakallio Nina Saaristo Matti Koskinen Eero Vainila Janne Soini Soile Santanen Korvaus (euroa) Korvaukset on maksettava ennen hankkeen toteuttamiseen ryhtymistä mutta kuitenkin viimeistään vuoden kuluessa siitä lukien, kun tämä päätös on tullut lainvoimaiseksi. Korvauksille on korkolain 4 :n 1 momentin mukaisesti maksettava vuotuista viivästyskorkoa eräpäivästä lukien. Viivästyskoron määrä on kulloinkin voimassa oleva korkolain 12 :n mukainen viitekorko lisättynä seitsemällä prosenttiyksiköllä. 13. Töiden suorittamisesta aiheutuva ja välittömästi ilmenevä edunmenetys on viivytyksettä korvattava asianomaiselle edunmenettäjälle. Jos hankkeesta aiheutuu edunmenetys, jota lupaa myönnettäessä ei ole ennakoitu ja josta luvan saaja on vesilain säännösten mukaisesti vastuussa, eikä asiasta sovita, voidaan edunmenetyksestä vaatia tämän ratkaisun estämättä korvausta hakemuksella aluehallintovirastossa. Tarkkailu 14. Luvan saajan on pysyvästi tarkkailtava Kaarni-, Luku- ja Särkijärvien vedenkorkeutta Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen hyväksymällä tavalla ja havaintopaikoilla. Luvan saajan on tarkkailtava Taminanojassa tehtävien töiden vaikutuksia Pitkäjärven tilaan vesinäyttein havaintopisteestä Pitkäjärvi (Kalanti) ennen töiden alkua, töiden aikana ja töiden jälkeisenä vuonna. Taminanojan kunkin erillisen kaivu- tai perkaustyöjakson aikana vesinäyte on otettava vähintään kerran. Töiden aikana veden samentumista on seurattava myös tarkkailemalla näkösyvyyttä pisteessä Pitkäjärvi (Kalanti).