Sosiaali- ja terveystoimiala. Toimialan strategia

Transkriptio

1 Sosiaali- ja terveystoimiala Toimialan strategia Sosiaali- ja terveystoimialan palveluissa painotetaan seuraavia strategisia linjauksia: Kuntalaisia kannustetaan ja tuetaan huolehtimaan omasta ja läheistensä terveydestä ja hyvinvoinnista. Kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin tilaa seurataan ja toimialan toimintaa ohjataan hyvinvointitarpeiden mukaisesti. Lasten ja nuorten palvelut viedään mahdollisimman lähelle heidän omaa kasvuympäristöään. Lasten ja nuorten hyvinvointia tuetaan yhteistyössä perheiden kanssa. Kannustetaan kuntalaisia käyttämään liikuntapalveluja oman hyvinvointinsa ylläpitämiseksi. Tuetaan seniorikuntalaisten omatoimisuutta, aktiivista elämistä ja mahdollisuutta asua omassa kodissa sekä kehitetään erilaisia asumisen ja palvelujen yhdistäviä ratkaisuja. Varmistetaan, että kuntalaiset saavat yllättävissä kriisitilanteissa tukea toimialan tarjoamista turvaverkoista.

2 Sosiaali- ja terveystoimiala Muutokset vuonna 2017 ja niiden vaikutus menoihin/tuloihin Muutos Hallinto- ja talouspalvelut: - henkilöstökuluvähennys: tekstinkäsittelijöiden (3 henkilöä) siirtyminen HUS-servis liikelaitoksen palvelukseen Perhe- ja sosiaalipalvelut: - vanhusten asumispalvelupaikkojen oston lisääntyminen - Perustoimeentulotuen kuntaosuus sisällytetään valtionosuuksiin - Woimalan lisätilan vaikutus vuokrakustannuksiin - Woimalan asiakkaiden asiakasmaksujen yhdenmukaistamisen kuluvaikutus - Maahanmuuttopalvelujen tarpeen kasvaminen - Klubitalon perustaminen yhteistyössä ESKOT ry:n kanssa RAY-tuella - Alusta-hanke työllistymisen tukemiseksi Terveyspalvelut: - henkilöstövähennys: pitkäaikaislaitospaikkojen vähennyksen seurauksena - Uuden Rajamäen terveysasemarakennuksen vuokrakulujen kasvuvaikutus euroa euroa euroa euroa euroa euroa Tulot Perhe- ja sosiaalipalvelut: - vanhusten asumispalvelutuottojen kasvu euroa - kiintiöpakolaisten ja turvapaikanhakijoiden kuntakorvaukset (ELY) euroa Terveyspalvelut: - pitkäaikaisosastojen tuottojen vähennys pitkäaikaislaitospaikkojen vähenemisen myötä euroa

3 Sosiaali- ja terveystoimiala Sitovat toiminnalliset tavoitteet Ylläpidetään hyvinvointia edistäviä palveluja - Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Tavoite 1 Lasten ja perheiden palveluprosessien käytäntöön syventämistä jatketaan. enintään 450 lastensuojeluilmoitusta Lastensuojeluilmoitusten määrä lastensuojeluilmoituksia 507 kpl. (Lähde Nurmijärven kunta) Tavoitetaso 2019 enintään 400 lastensuojeluilmoitusta Ylläpidetään hyvinvointia edistäviä palveluja Nurmijärven kunnan ikääntyneen väestön hyvinvointiohjelma vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma vuoteen Tavoite 2 Vanhuspalvelulain velvoitteiden täyttäminen 1) Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, 93,5 % vastaavanikäisestä väestöstä. 2) Pitkäaikaishoidon laitospaikkoja 55 kpl 1) Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä.(vuonna 2015 / 92.3 %) (Lähde: Sotkanet) 2) Pitkäaikaishoidon laitospaikkojen määrä (2016 / 74 kpl) (Lähde: Nurmijärven kunta) Tavoitetaso ) Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, 95 % vastaavanikäisestä väestöstä. 2) Pitkäaikaishoidon laitospaikkoja 42 kpl Toiminnan kuvaus Sosiaali- ja terveystoimiala tuottaa kuntalaisten hyvinvointia tukevia palveluja. Palvelut tuotetaan kustannustehokkaasti hyödyntäen mm. henkilöstön ennakkoluulottomia ideoita ja ajatuksia. Teemme lisääntyvässä määrin yhteistyötä paikallisten yksityisten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa palveluja tuottaessamme. Kannustamme nurmijärveläisiä ylläpitämään ja kohentamaan aktiivisesti omaa hyvinvointiaan. Toimintaympäristö ja sen muutokset SOTE-laki esitys on annettu ja kuntien lausuntoja siitä pyydettiin syksyn 2016 aikana. Valinnanvapauslainsäädäntö on tarkoitus antaa syksyn 2016 aikana. Valtion väliaikaishallinto aloittaa toimintansa 7/2017 ja jatkaa 3/2018 saakka, maakuntavaalit järjestetään1/2018. Järjestämisvastuu siirtyy maakunnille Keski-Uudenmaan kesken on tehty melko laajasti selvitystyötä sosiaali- ja terveydenhuollon alueyksikön perustamiseksi, jonka toiminta olisi alkanut jo Kuitenkin kuntien yhtiöt eivät voi siirtyä sellaisenaan (=kokonaisuutena) maakuntaan, vaan ne hajotetaan maakunnan yhtiöittäessä kilpailun alaista toimintaansa. Sen vuoksi työtä jatketaan tekemällä suunnitelmaa alueellisesta SOTE-kokonaisuudesta, mikä olisi toimiva myös maakuntatasolla. Tilanne on hyvin selkiintymätön tässä vaiheessa. Keski-Uudellamaalla on muodostettu eri palvelukokonaisuuksiin palveluryhmiä: 1. Lasten-, nuorten ja perheiden palvelut 2. Ikäihmisten palvelut 3. Mielenterveys-, päihde- sekä aikuisten sosiaalipalvelut a. Kärkihanke Palveluiden porrastaminen (PAPO) 4. Vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto a. Kärkihanke Alueellinen palvelutarpeen arviointi 5. Terveyspalvelut ja sairaanhoito a. Kärkihanke: Akuuttihoito Kärkihankkeiden lisäksi kunnat hakevat STMrahoitusta maakunnallisiin hankkeisiin koskien lasten ja perheiden palveluita, ikäihmisten kotihoitoa ja valinnanvapauskokeilua palvelusetelin avulla.

4 Sosiaali- ja terveystoimiala Henkilöstösuunnitelma Sosiaali- ja terveystoimialan vakanssit vähenevät yhteensä kymmenellä (-10) vakanssilla siten, että toimialalle o perustetaan viisi (5) uutta vakanssia ja o lakkautetaan viisitoista (-15) vakanssia vuonna Tulosaluekohtaisesti vakanssimäärät muuttuvat seuraavasti: - hallinto- ja talouspalvelut tulosalueella vakanssien määrä vähenee kolmella (-3). Vakanssien väheneminen liittyy siihen, että tekstinkäsittelijät siirtyivät HUS-Servis liikelaitoksen palvelukseen. - perhe- ja sosiaalipalvelut tulosalueella vakanssien määrä lisääntyy yhteensä kahdella (2) vakanssilla siten, että o perhepalvelut -tulosyksikköön perustetaan kaksi (2) uutta vakanssia (psykologin ja koulukuraattorin vakanssit) ja sosiaalipalvelut - tulosyksikköön yksi (1) työtoiminnanohjaajan vakanssi. o yksi (-1) etuuskäsittelijän vakanssi lakkautetaan. - terveyspalvelut tulosalueella vakanssien määrä vähenee yhteensä yhdeksällä (-9) vakanssilla siten, että o lääkäritoimintoihin lisätään kaksi (2) terveyskeskuslääkärin vakanssia ja o avoterveydenhuollosta ja vanhus- ja laitoshoidosta lakkautetaan yhteensä yksitoista ( 11) vakanssia. Vakanssien lakkauttamiset liittyvät tehtyihin organisaatiomuutoksiin sekä pitkäaikaislaitospaikkojen vähenemisiin. Liitteenä olevasta henkilöstösuunnitelmasta selviää tarkemmin vakanssimuutokset. Nimikemuutoksia tehdään seuraavasti: - neljän (4) etuuskäsittelijä-nimikkeen muuttaminen sosiaalityön assistentiksi alkaen, - toimialasihteeri-nimikkeen muuttaminen taloussihteeriksi alkaen.

5 Hallinto- ja talouspalvelut TP 2015 TA+muutokset 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Toimintakate, /asukas -37,69-39,33-34,98-34,57-34,06 Määrällinen henk.tarve Vakinainen henkilöstö Määräaik. henkilöstö Henkilöstö yhteensä Muutokset vuonna 2017 ja niiden vaikutus menoihin/tuloihin Menot Muutos - henkilöstökuluvähennys: tekstinkäsittelijöiden (3 henkilöä) siirtyminen HUS-servis liikelaitoksen palvelukseen euroa euroa Tulot ei tiedossa olevia muutoksia Tulosalueen toiminnan painopistealueet Tulosalueen toiminnan painopistealue on tarjota asiantuntijoiden tuottamia hallinto- ja talouspalveluita, laskutus-, henkilöstö- ja sihteeripalveluita sekä sovellustukipalveluita sosiaali- ja terveystoimialalle. Kuntastrategia henkilöstöohjelma Painopistealue 1 Tulosalueelle tehdään uusi perehdytyskansio, joka sisältää tehtävien prosessikuvaukset ja kaaviot. Jokainen tiimi vastaa omalta osaltaan prosessikuvauksien laatimisesta. Tulosalueen avaintehtävistä on laadittu sekä sanalliset että taulukkomuotoiset prosessikuvaukset. prosessikuvausten ja kaavioiden valmiusaste/työtehtävä. Tavoitetaso 2019 Tulosalueen kaikista tehtävistä on laadittu sekä sanalliset että taulukkomuotoiset prosessikuvaukset. Toiminnan kuvaus ja toimintaympäristön muutokset Sosiaali- ja terveystoimen hallinto- ja talouspalvelut -tulosalue tuottaa laadukkaita tukipalveluita toimialan muille tulosalueille. Syksyllä 2016 tulosalueen laskutustiimien (tklaskutustiimi, Effica-laskutustiimi ja IPlaskutustiimi) toimintaa on alettu valmistella tapahtuviin tiimijako- ja työtapamuutoksiin keväällä Tavoitteena on vähentää toiminnan haavoittuvuutta ja sujuvoittaa prosesseja sekä tasapainottaa työntekijöiden työmäärää. Taustalla muutokselle on se, että tulosalueella eläköityy kaksi työntekijää vuoden 2017 loppuun mennessä. Käytännössä tiimijakomuutos tarkoittaa sitä, että kolmesta laskutustiimistä muodostetaan kaksi laskutustiimiä: tk-laskutustiimi ja IP-/Effica-laskutustiimi. Molemmissa tiimeissä otetaan käyttöön tiimin sisäinen työnkierto. Lisähenkilöstön tarve arvioidaan vuoden 2017

6 Hallinto- ja talouspalvelut loppu puolella, jolloin uudistus on jalkautunut käytännön tasolle ja prosessien kehittäminen on saatettu loppuun sote-uudistus astuu voimaan ja tämä tarkoittaa sitä, että myös sote-toimialan tukipalvelut siirtyvät kunnalta sote-alueen alaisuuteen.

7 Perhe- ja sosiaalipalvelut Muutokset vuonna2017 ja niiden vaikutus menoihin/tuloihin Menot Muutos euroa vanhusten asumispalvelupaikkojen oston lisääntyminen euroa Perustoimeentulotuen kuntaosuus sisällytetään valtionosuuksiin Woimalan lisätilan vaikutus vuokrakustannuksiin Woimalan asiakkaiden asiakasmaksujen yhdenmukaistamisen kuluvaikutus Maahanmuuttopalvelujen tarpeen kasvaminen Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelut: -neuvolapsykologi koulukuraattori Klubitalon perustaminen yhteistyössä ESKOT ry:n kanssa RAY-tuella Alusta hanke työllistymisen tukemiseksi Tulot Kiintiöpakolaisten ja turvapaikanhakijoiden kuntakorvaukset (ELY) Vanhusten asumispalvelutuottojen kasvu Tulosalueen toiminnan painopistealueet asiakkaan palvelutarve arvioidaan määräajassa asiakkaan osallisuutta tukevia työmuotoja ja -menetelmiä lisätään asiakas saa oikea-aikaisen, oikeanlaisen ja riittävän tuen omassa kasvu- ja elinympäristössään palvelut tuotetaan peruspalveluiden ja erityispalveluiden yhteistyönä varhainen avoin yhteistyö huomioiden

8 Perhe- ja sosiaalipalvelut Tulosyksiköiden sitovat tavoitteet Perhepalvelut -tulosyksikkö: Ylläpidetään hyvinvointia edistäviä palveluja Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Tavoite 1 Lapset ja nuoret saavat oikea-aikaisen, oikeanlaisen ja riittävän tuen omassa kasvu- ja elinympäristössään. Lasten ja nuorten hyvinvointia tuetaan yhdessä heidän perheidensä kanssa ensisijaisesti yleisillä perhepalveluilla. Lastensuojelun avohuollon asiakkaana enintään 220 lasta vuoden aikana. Lastensuojelun avohuollon asiakkaiden määrä vuoden aikana (235 lasta vuonna 2016) Tavoitetaso 2019 Lastensuojelun avohuollon asiakkaana enintään 210 lasta vuoden aikana. Sosiaalipalvelut tulosyksikkö Työttömyyden kasvun hallinta kunnan käytettävissä olevin toimenpitein Kunnan hyvinvointisuunnitelma, kuntastrategia Tavoite 1 Asiakkaat saavat oikea-aikaisen ja oikeanlaisen tuen monialaisena yhteistyönä, johon osallistuvat sosiaali-, terveys-, kuntoutus ja työvoimapalveluiden toimijat. Asiakkaalle tehdään hänen työ- ja toimintakykyään tukeva työllistymissuunnitelma tai aktivointisuunnitelma työttömyyden kestoon ja palvelutarpeeseen perustuen. Monialaisia työllistymissuunnitelmia ja aktivointisuunnitelmia tehdään 350 vuoden aikana Monialaisten työllistymissuunnitelmien ja aktivointisuunnitelmien määrä (vuonna 2015 tehty 333 aktivointisuunnitelmaa ja vuonna ) Tavoitetaso 2019 Monialaisia työllistymissuunnitelmia ja aktivointisuunnitelmia tehdään 370 vuoden aikana Toiminnan kuvaus ja toimintaympäristön muutokset Sosiaalipalveluilla edistetään sosiaalista hyvinvointia, turvallisuutta ja osallisuutta. Yksilön, perheen ja yhteisön toimintakykyä edistetään myös muiden hallinnonalojen toimenpitein usein yhteistyössä sosiaalihuollon kanssa. Sosiaalihuoltoa toteutettaessa edistetään asiakkaan itsenäistä suoriutumista ja omatoimisuutta sekä vahvistetaan asiakkaan omia ja hänen lähiyhteisöjensä voimavaroja. Kyse on asiakkaan toimintakyvyn tukemisesta ja vahvistamisesta sekä osallisuuden edistämisestä asiakkaan arkea tukien. Vuonna 2017 jatketaan vuonna 2015 voimaan tulleen sosiaalihuoltolain mukaisten työskentelyprosessien, toiminnan ja monialaisen yhteistyön kehittämistä. Sosiaalihuollon asiakkuus alkaa palvelutarpeen arvioinnilla riippumatta siitä onko asiakas lapsi vai aikuinen. Palvelutarpeen arvioinnissa otetaan huomioon asiakkaan tilanne kokonaisvaltaisesti ja asiakkaan tueksi tulee tarvittaessa omatyöntekijä, joka koordinoi asiakkaan palveluiden kokonaisuutta. Palvelutarpeen arviointi tulee aloittaa 7 työpäivän aikana ja sen tulee valmistua 3 kuukauden määräajassa. Perhepalveluja kehitetään sekä omana toimintana, seudullisesti yhteistyössä Keski-Uudenmaan kuntien kanssa että hallituksen kärkihankkeessa Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma vuosille (LAPE), jossa osallistutaan kolmeen kehittämiskokonaisuuteen: perhekeskustoimintamallin kehittäminen varhaiskasvatus ja koulu lapsen hyvinvoinnin tukena

9 Perhe- ja sosiaalipalvelut erityis- ja vaativamman tason palveluiden kehittäminen Oman kehittämistyön keskiössä on lasten, nuorten ja perheiden prosessien syventäminen kunnan eri toimijoiden kesken siten, että lapset ja perheet tulevat entistä paremmin autetuiksi peruspalveluiden ja yleisten perhepalveluiden yhteistyöllä ja korjaavien erityispalveluiden, kuten lastensuojelun, tarve vähenee. Vuoden 2016 alusta perheneuvola muutettiin perhekeskukseksi ja siihen liitettiin puheterapia ja lasten toimintaterapia. Perhekeskuksen yhteisten toimintaprosessien kehittämistyö on meneillään ja painopisteinä on neuvolayhteistyö, monialainen yhteistyö ja jalkautuminen, vanhempien ja läheisten osallisuus, perheasioiden sovittelu sekä erityisosaamisen ylläpitäminen eri hoito- ja kuntoutusmuodoista. Perhekeskuksen kasvavien asiakasmäärien ja lasten ja perheiden vaikeutuneiden ongelmien vuoksi toiminnan painopisteen siirtäminen hoidollisista ja kuntouttavista palveluista matalan kynnyksen varhaiseen tukeen voidaan toteuttaa vaiheittain lisäämällä monialaista yhteistyötä, erilaisia konsultaatiomuotoja ja jalkautumista lasten kasvuympäristöön. Ennen kaikkea vanhempien, mutta myös opettajien, hoitajien ja muun lähiverkoston tuen kautta lapsi saa usein parhaan avun. Perhekeskuksessa panostetaan edelleen perheasioiden sovitteluun ensisijaisena työmuotona silloin kun kyse on eroon ja lapsiin liittyvistä ristiriidoista. Perheasioiden sovittelu on olennainen osa kunnassa tehtävää eroauttamista ja sen avulla on saatu estettyä vaikeita huolto- ja tapaamisriitoja. Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelut- toimintayksikkö perustettiin vuoden 2016 alusta, kun koulukuraattorit ja neuvola- ja koulutyötä tekevät psykologit yhdistettiin saman esimiehen alle. Psykologien ja kuraattoreiden palveluita ovat: psykologin tutkimus, yksilö- ja perhetyöskentely, moniammatillinen asiantuntijaryhmätyöskentely, ryhmätyöskentely ja yhteisötyöskentely. Oppilas- ja opiskelijahuollon palveluihin saatiin koulukuraattorin toimi oppilas- ja opiskelijahuollon johtajan siirryttyä tehtävien laajentuessa kokonaan esimiestyöhön. Näin koulukuraattorien oppilasmitoitus voidaan säilyttää lähellä suositusta ja mahdollistaa oppilas- ja opiskelijahuoltolain velvoittamat aikarajat palvelujen tuottamisessa. Psykologipalveluihin saatiin lukien yksi toimi, joka suunnataan neuvolaikäisten lasten ja perheiden psykologipalveluihin. Matalan kynnyksen neuvolapsykologipalveluilla voidaan tehokkaasti tukea vanhemman ja lapsen varhaista vuorovaikutusta ja kiintymyssuhteen kehittymistä raskauden ja ensimmäisten ikävuosien aikana. Psykologin tuella lapsen kehityksellisten viiveiden ja psykososiaalisen oireilun (mm. pelkotilat, uhmakkuus, aggressiivisuus) arvioimiseksi ja vähentämiseksi voidaan ehkäistä käytös- ja mielenterveysongelmia sekä vaikuttaa merkittävästi myöhempiin päiväkodissa ja koulussa ilmeneviin erityisen tuen sekä pidempikestoisten terapioiden ja tutkimusten tarpeisiin. Haasteena edelleen on psykologien resurssien riittävyys määriteltyihin palveluihin niin neuvolassa kuin kouluissa. Perhesosiaalityön palvelut- toimintayksikkö perustettiin kesällä 2016 kun lapsiperheiden palvelutarpeen arviointitiimi yhdistyi sosiaalihuollon perhetyön ja lapsiperheiden kotipalvelun kanssa. Perheohjauksen ja kotipalvelun painopistettä pyritään viemään entistä varhaisempaan tukeen tiivistämällä yhteistyötä neuvoloiden, varhaiskasvatuksen ja koulujen kanssa. Kotipalvelun työtilaukset ovat lisääntyneet, samoin asiakkaiden omat yhteydenotot. Kotipalvelun tarpeeseen on kyetty vastaamaan noin viikon viiveellä. Sosiaalihuoltolain muutos ja lastensuojeluasiakkuuden kriteerien nouseminen on vaikuttanut siihen, että perheohjauksen asiakasperheiden tilanteet ovat aikaisempaa haastavampia ja tämä on vaikuttanut työskentelyn kestoon pidentävästi. Lastensuojeluilmoitukset ja yhteydenotot palvelutarpeen arviointitiimiin ovat lisääntyneet vuoden 2016 aikana. Arviointityöskentelystä on tullut nopeatempoista eikä laajoja palvelutarpeen arviointeja kyetä juurikaan tekemään. Perhesosiaalityön kehittämisen painopisteenä onkin lisätä yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa, jolloin perheen kokonaistilanteen arviointi, vanhemmuuden varhainen tuki ja palvelujen yhteensovittaminen voisi toteutua entistä paremmin.

10 Perhe- ja sosiaalipalvelut Lastensuojelun palveluissa kehittämiskohteena on avohuollon tuen tarjoaminen räätälöidysti, riittävän tiiviisti ja pitkäaikaisesti lasten ja nuorten omaan kasvuympäristöön. Tehostetun perhetyöllä, joka on lastensuojelun asiakasperheiden arjen tukena tarvittaessa iltaisin ja viikonloppuisinkin pyritään ehkäisemään lasten ja nuorten kodin ulkopuolisia sijoituksia. Sijaishuolto ei läheskään aina tuo riittävää ja pysyvää parannusta lapsen ja nuoren hyvinvointiin ja vaihtoehtona onkin järjestää intensiivinen avohuollon tukitoimi perheen kotiin. Ympärivuorokautinen perhekuntoutus sekä kodin ulkopuoliset sijoituspalvelut hankitaan ostopalveluina yksityisiltä palveluntuottajilta. Riittävä ja kuntouttava tuki on tärkeä järjestää myös lapsen tai nuoren kotiutuessa sijaishuollosta. SOSIAALIPALVELUT Perustoimeentulotuki siirtyi KELA:n maksettavaksi Perustoimeentulotuen kuntaosuus (50 %) sisällytetään jatkossa valtionosuuteen ja se poistuu talousarviosta. Kelan kanssa tehdään jatkossa tiivistä yhteistyötä. Täydentävä ja ennaltaehkäisevä toimeentulotuki jää edelleen kuntaan. TYP- lain mukainen toiminta on alkanut vuoden 2016 alussa. Vuonna 2017 TYP toiminnan juurruttaminen yhdessä Kelan, TE-hallinnon sekä KUUMA-kuntien kanssa jatketaan. Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun tavoitteena on edistää työttömien työllistymistä parantamalla työttömien työ- ja toimintakykyä, osaamista ja muita työmarkkinavalmiuksia. Woimalan lisätila otetaan käyttöön remontin valmistuttua arviolta helmikuussa Lisätilan myötä on jatkossa on mahdollista tehdä mm. puutöitä puutyötilan valmistuttua purunpoistolla sekä alihankinnalle tulee enemmän työtilaa. Asiakasmäärää lisätään aikuisten pajan toimintaan. Palkkatuella on työllistetty yhteensä 52 henkilöä(01-12/16). Kuntouttavan työtoimintaan osallistuneiden asiakkaiden määrä tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu Kuntouttavan työtoiminnan osallistujat % verrattuna pitkäaikaistyöttömien määrään tammikuu 14 12,3 helmikuu 13,8 11,8 maaliskuu 12,1 11,4 huhtikuu 14,1 11,2 toukokuu 14,2 10,9 kesäkuu 15,1 9,9 heinäkuu 13,3 7,4 elokuu 13,9 7,8 syyskuu 14,1 10,2 lokakuu 16,3 10,2 marraskuu 16,6 13,0 joulukuu ei tiedossa 13,1

11 Perhe- ja sosiaalipalvelut Kuntouttavassa työtoiminnassa suoritettiin kaksi kyselyä kunnan yksiköiden esimiehille, jossa kartoitettiin mahdollisuuksia tarjota kuntouttavaa työtoimintaa yksiköissä. Vuoden aikana 31 eri yksikköä on tarjonnut toimintapaikkoja. Yhdessä paikassa on saattanut olla useampi henkilö kerrallaan tai peräkkäin kuntouttavassa työtoiminnassa. Yhteensä 159 nurmijärveläistä on osallistunut vuoden 2016 aikana kuntouttavaan työtoimintaan. Paikkojen suhteen on nähtävissä kohtaanto-ongelmaa; työtoiminnan vaatimukset ja kuntouttavaa työtoimintaa tarvitsevien taidot eivät kohtaa. Uudenmaan elinkeino, liikenne ja ympäristökeskuksen (ELY-keskuksen) kuntien alueella oli marraskuun lopussa yhteensä työtöntä työnhakijaa. Se on (1,9 %) vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Pitkäaikaistyöttömiä alueella oli Tämä on 2310 (6,4 %) enemmän kuin vuoden 2015 marraskuun lopussa. (Lähde: Uudenmaan työllisyyskatsaus heinäkuu 2016). Nurmijärvellä pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut vuoden takaisesta keskimäärin 12,5% (Nurmijärvellä oli ajanjaksolla 01-11/2016 keskimäärin 593 pitkäaikaistyötöntä, kun vastaava luku vuotta aiemmin oli 527). Pitkäaikaistyöttömyyden kasvu on kuitenkin hiipunut, koska vielä heinäkuussa kasvua vuoden takaiseen oli 18%. Vanhustyön sosiaalityön ja aikuisten toimintaterapian siirtyminen perhe- ja sosiaalipalveluihin on mahdollistanut yhteistyön tiivistymisen vammaispalveluissa ja aikuissosiaalityössä. Alusta-hanke on (HARKS) työllistämiseen painottuvahanke, jonka asiakkaat koostuvat mm. te- toimistossa pitkään työttöminä olleet tai 300 päivää työmarkkinatukea saaneet asiakkaat sekä HARKS:n omat asiakkaat. Hanke tarjoaa kohdennettuja työllisyyden hoidon palveluja, kuten työllistämisedellytysten selvittelyä, ammattitaitokartoituksia, ura- ja työhönvalmennusta sekä työnantajalle ja työntekijälle tarjottava tuki työpaikoilla Nurmijärveläisille työttömille välisenä aikana. Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien sosiaalisen kuntoutuksen palveluja kehitetään yhteistyössä ESKOT ry:n kanssa perustamalla Klubitalo Nurmijärvelle. Perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon asiakkaina on masennus- ja ahdistusoireiden ja päihteidenkäytön vuoksi elämänhallinnan vaikeuksissa olevia nuoria aikuisia ja lapsiperheitä, joita Klubitalotoiminnalla voidaan merkittävästi tukea ja näin torjua syrjäytymistä, ehkäistä sairaalahoitojaksoja sekä lisätä heidän hyvinvointiaan tarjoamalla vertaistukea sekä mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnan toimintaan. Ensimmäiset kiintiöpakolaiset saapuivat Nurmijärvelle syksyllä Kesällä 2016 tuli ensimmäiset oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat kuntapaikoille ja heitä oletetaan saapuvan Elyn kanssa sovitun 73 lisäksi myös omaehtoisen muuton kautta. Tähän sovittuun 73 kuntapaikkaan sisällytettiin 16 hengen kiintiöpakolaisryhmä. Maahanmuuttajatyön vakiinnuttaminen osaksi Nurmijärven sosiaalipalveluita jatkuu kehittämällä maahanmuuttajien palveluita, lisäämällä henkilökunnan osaamista ja tiivistämällä yhteistyötä kunnan viranomaisten kanssa. Maahanmuuton työntekijäresurssin kasvaessa kesällä 2016 oleskeluluvan saaneiden turvapaikan vuoksi kahdella henkilöllä sekä Karibunihankkeen päättyessä syyskuun alussa 2017, tulee henkilöstökuluja euroa lisää mahanmuuttajatyöhön verrattuna vuoteen 2016.

12 Perhe- ja sosiaalipalvelut

13 Terveyspalvelut Muutokset vuonna 2017 ja niiden vaikutus menoihin/tuloihin Menot Muutos euroa - henkilöstövähennys pitkäaikaislaitospaikkojen vähennyksen seurauksena euroa - Uuden Rajamäen terveysasemarakennuksen vuokrakulujen kasvuvaikutus euroa Tulot - pitkäaikaisosastojen tuottojen vähennys pitkäaikaislaitospaikkojen vähenemisen myötä euroa Tulosalueen toiminnan painopistealueet Valmistelutyötä SOTE:een jatketaan yhdessä muiden Keski-Uudenmaan kuntien kanssa. Konkreettisena hankkeena ministeriön rahoittama Valinnanvapauskokeilu, mikä haastaa kuntien laajan valinnan piiriin kuuluvan vastaanottotoiminnan. Kokeilun pitäisi alkaa keväällä 2017 ja jatkuu vuoden 2018 loppuun. Vanhuspalveluissa vähennetään laitospaikkoja edelleen vanhuspalvelulain mukaisesti. Tämä edellyttää kotihoidon kehittämistä aktiivisempaan, kuntouttavaan suuntaan. Kuntoutusta tulee viedä kotiin, päiväkeskuksiin ja tilapäishoitoon. Klaukkalaan valmistunut vanhustentalo mahdollistaa myös yöhoidon kotihoitoon. Alueellisesti suunnitellaan kotisairaalatoimintaa, mikä edellyttää lääkäri- ja sairaanhoitaja panoksen lisäystä kotihoitoon. Uusia vakansseja ei ole tulossa, vaan toimintaa muuttamalla toiminta mahdollisesti käynnistyy. Tämä edellyttää mm akuutti vuodeosastojen paikkojen vähennystä. Se taasen ei onnistu, elleivät asiakkaat siirry asumispalveluun heti, kun tarve on havaittu. Vastaanottotoiminnassa toimintoja kehitetään niin, että jatkossakin pystytään asiakkaat hoitamaan huolimatta akuuttivastaanoton aukioloajan lyhentymisestä. Uudet lääkärinvakanssit pyritään täyttämään kevään aikana, jolloin mahdollistuu uusien väestövastuualueiden pienentäminen. Tämä osaltaan lisää hoidon saatavuutta. Sähköisiä palveluita kehitetään edelleen ja kevään aikana otetaan käyttöön sähköinen terveystarkastus, jonka jokainen voi tehdä verkossa. Ohjelman sisältämää materiaalia käytetään enenevästi potilasohjauksessa. Potilastietojärjestelmä Effican uusi versio otetaan käyttöön loppusyksystä Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja kehitetään yhteistyössä Keski-Uudenmaan kuntien kanssa. Paikallista kehittämistyötä tuetaan osallistumalla Uudenmaan Lasten ja perheiden (LA- PE) muutosohjelman hankekokonaisuuteen. Nuorten palvelujen kehittämistyössä painottuvat Kuntakokeilu- ja Ohjaamo hankkeiden yhteistyömallien käyttöönotto, kuten vastuutyöntekijä- ja työpari toimintamallit. Suun terveydenhuollossa toimintaa kehitetään Hyvä vastaanotto teeman mukaan. Tavoitteena on työnjaon edelleen kehittäminen ja prosessien sujuvoittaminen, jolloin pystytään paremmin vastaamaan kysyntään.

14 Terveyspalvelut Erikoissairaanhoito Alueellisesti kehitetään hoitopolkuja yhdessä muiden HyS alueen kuntien ja Hyvinkään sairaalan kanssa yhdenmukaisiksi. Tulosyksiköiden sitovat toiminnalliset tavoitteet: Vanhustyö ja laitoshoito: Palvelurakenteen keventäminen Pitkäaikaislaitospaikkojen vähentäminen Tavoite 1 Kuntouttava tilapäishoito laajenee 30 paikkaiseksi. Pitkäaikaislaitospaikkoja 55 Laitospaikkojen määrä ja stm:n hyvinvointi-indikaattorit Tavoitetaso 2019 Pitkäaikaislaitospaikkoja jäljellä 42 Avoterveydenhuolto: Ylläpidetään hyvinvointia edistäviä palveluja Kuntastrategia Tavoite 1 Palveluiden saatavuuden toteutuminen tavoitteiden mukaisesti Välitön yhteydensaanti toteutuu 78 % Kiireettömään hoitoon pääsy enintään neljä viikkoa Puheluiden läpipääsy prosentti Ei kiireellisen hoitoon pääsyaika viikkoina Tavoitetaso 2019 Välitön yhteydensaanti toteutuu 80 % Kiireettömään hoitoon pääsy enintään kolme viikkoa Suun terveydenhuolto: Ylläpidetään hyvinvointia edistäviä palveluja Kuntastrategia Tavoite 1 Kiireettömän hoidon saatavuuden parantaminen T3 korkeintaan 60 vrk T3 aika Tavoitetaso 2019 T3 korkeintaan 30 vrk Lääkäritoiminnot: Ylläpidetään hyvinvointia edistäviä palveluja Kuntastrategia Tavoite 1 Kiireettömän hoidon odotusaika enintään 4 viikkoa T3 korkeintaan 28 vrk T3 aika Tavoitetaso2019 T3 korkeintaan 25 vrk

15 Terveyspalvelut Toiminnan kuvaus ja toimintaympäristön muutokset Terveyspalvelut tulosalue koostuu avoterveydenhuollon, vanhustyön- ja laitoshoidon, suun terveydenhuollon, lääkäritoimintojen sekä erikoissairaanhoidon tulosyksiköstä. Terveyspalvelut -tulosalue vastaa terveyden edistämisestä, sairauksien ennaltaehkäisystä ja seulonnoista, sekä sairauksien hoidosta ja hoivasta. Sote -laki tuli lausunnolle syksyllä 2016 ja voimaan se tulisi heinäkuussa Valinnanvapaus lainsäädännön odotetaan tulevan lausunnolle tammikuun 2017 loppuun mennessä. Toimeenpano toteutetaan vuoden 2019 alusta. Sosiaalija terveyspalveluiden järjestämisvastuu siirtyy maakunnille ja rahoitus siirtyy valtiolle. Sosiaalija terveysasemien rahoitus muodostuu hyvin pitkälti kapitaatioperusteisesti, lisäksi summaan vaikuttaa mm ikä, sairaudet Alueellisten toimintamallien kehittäminen jo tässä vaiheessa on kehitystä tulevan SOTE:n suuntaan. Tähän tähtäävät Keski-Uudenmaan kuntien ja Hyvinkään sairaalaan kärkihankkeet. Rajamäen terveysasema valmistuu alkuvuodesta 2017, jolloin Rajamäen palvelut keskittyvät yhteen pisteeseen. Toiminta alkaa uusissa tiloissa Klaukkalaan valmistui joulukuussa 2016 uudentyyppinen vanhustentalo korvaamaan vanhaa. Talo mahdollistaa muistisairaiden hoitamisen pidempään omissa kodeissaan ja myös kotihoidon yöhoidon. Talo on edellytys laitospaikkojen purkamiselle. Samantyyppisen rakennuksen suunnittelu Kirkonkylään aloitetaan syksyn 2017 aikana. Laitospaikkojen purun yhteydessä kehitetään m intervallihoitoa aktiivisemmaksi. Pitkäaikaisosastoille suunnitellaan remonttia

16 Terveyspalvelut

17 Erikoissairaanhoito Toiminnan kuvaus ja toimintaympäristön muutokset Erikoissairaanhoidon palvelut tuottaa HUS pääosin. Päävastuusairaalana on Hyvinkään sairaala, joka tarjoaa monipuolista perustason erikoissairaanhoitoa. Yhteistyö ja palveluketjujen kehittäminen tapahtuu vuosien kokemuksella hyvässä yhteistyössä muiden alueen kuntien kanssa. SOTE-uudistuksessa tavoitteena on HUS:n yhtenäisyyden säilyttäminen niin hoidollisella puolella kuin tukipalveluissa (laboratorio, rtg, logistiikka). Tulevaisuudessa tavoitteena on siirtyä HUSrtg:n asiakkaaksi. Toiminnan painopistealue Hoitopolkujen edelleen kehittäminen esim. akuuttihoidossa. Tähän liittyy myös kotihoidon kehittäminen, niin että vältytään potilaiden siirroista päivystysyksikköön ilta- ja yöaikaan. Kiljavan sairaalan edelleen profilointi mm. geriatriseen kuntoutukseen. Potilaiden viiveetön siirtyminen tk vuodeosastolle ja kotihoitoon. Kiljavan sairaala tuottaa alueelle laitoskuntoutuspalveluita ja sinne on keskitetty ortopedinen ja neurologinen kuntoutus.