Sosiaali- ja terveystoimiala

Transkriptio

1 Sosiaali- ja terveystoimiala Toimialan strategia Sosiaali- ja terveystoimialan palveluissa painotetaan seuraavia strategisia linjauksia: Kuntalaisia kannustetaan ja tuetaan huolehtimaan omasta ja läheistensä terveydestä ja hyvinvoinnista. Kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin tilaa seurataan ja toimialan toimintaa ohjataan hyvinvointitarpeiden mukaisesti. Lasten ja nuorten palvelut viedään mahdollisimman lähelle heidän omaa kasvuympäristöään. Lasten ja nuorten hyvinvointia tuetaan yhteistyössä perheiden kanssa. Kannustetaan kuntalaisia käyttämään liikuntapalveluja oman hyvinvointinsa ylläpitämiseksi. Tuetaan seniorikuntalaisten omatoimisuutta, aktiivista elämistä ja mahdollisuutta asua omassa kodissa sekä kehitetään erilaisia asumisen ja palvelujen yhdistäviä ratkaisuja. Varmistetaan, että kuntalaiset saavat yllättävissä kriisitilanteissa tukea toimialan tarjoamista turvaverkoista. Muutokset vuonna 2017 ja niiden vaikutus menoihin/tuloihin Muutos Hallinto- ja talouspalvelut: - henkilöstökuluvähennys: tekstinkäsittelijöiden (3 henkilöä) siirtyminen HUS-servis liikelaitoksen palvelukseen Perhe- ja sosiaalipalvelut: - vanhusten asumispalvelupaikkojen oston lisääntyminen - Perustoimeentulotuen kuntaosuus sisällytetään valtionosuuksiin euroa euroa euroa euroa euroa

2 Sosiaali- ja terveystoimiala Tulot - Woimalan lisätilan vaikutus vuokrakustannuksiin - Woimalan asiakkaiden asiakasmaksujen yhdenmukaistamisen kuluvaikutus - Maahanmuuttopalvelujen tarpeen kasvaminen - Klubitalon perustaminen yhteistyössä ESKOT ry:n kanssa RAY-tuella - Alusta-hanke työllistymisen tukemiseksi Terveyspalvelut: - henkilöstövähennys: 12 vakanssia pitkäaikaislaitospaikkojen vähennyksen seurauksena - Uuden Rajamäen terveysasemarakennuksen vuokrakulujen kasvuvaikutus Perhe- ja sosiaalipalvelut: - vanhusten asumispalvelutuottojen kasvu - kiintiöpakolaisten ja turvapaikanhakijoiden kuntakorvaukset (ELY) Terveyspalvelut: - pitkäaikaisosastojen tuottojen vähennys pitkäaikaislaitospaikkojen vähenemisen myötä euroa euroa euroa euroa euroa euroa euroa euroa euroa Sitovat toiminnalliset tavoitteet Kärkihanke tai strateginen linjaus Ylläpidetään hyvinvointia edistäviä palveluja Strategista linjausta toteuttava ohjelma - Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Tavoite 1 Lasten ja perheiden palveluprosessien käytäntöön syventämistä jatketaan. Tavoitetaso 2017 enintään 450 lastensuojeluilmoitusta Arviointitapa/mittari Lastensuojeluilmoitusten määrä lastensuojeluilmoituksia 507 kpl. (Lähde Nurmijärven kunta) Tavoitetaso 2019 enintään 400 lastensuojeluilmoitusta Kärkihanke tai strateginen linjaus Kärkihanke: Työttömyyden kasvun hallinta kunnan käytettävissä olevin toimenpitein. Strategista linjausta toteuttava ohjelma Kuntastrategia Tavoite 2 Tehostetaan työllistämistoimia työttömien työ ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja kohentamiseksi. Tavoitetaso ) 120 kartoitusjaksoa (44,6 %) 2) Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvien määrä suhteessa pitkäaikaistyöttömien määrään nousee 18 %:in kuukaudessa. Arviointitapa/mittari 1) Mittari: TYP -lain mukaisten kartoitusjaksojen määrä. Nurmijärveläisiä typ -kriteerit täyttäviä asiakkaat on koodattu työhallinnossa ja heitä on nyt katoitusta on 44,6 % asiakasmäärästä. 2) Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvien henkilöiden määrä suhteessa pitkäaikaistyöttömien määrään. (Vuonna 2015 keskimäärin 11 % / kk pitkäaikaistyöttömistä ) (Lähde Nurmijärven kunta). Tavoitetaso ) 150 kartoitusjaksoa (55,8 %) 2) Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvien määrä suhteessa pitkäaikaistyöttömien määrään keskimäärin 18 % / kk.

3 Sosiaali- ja terveystoimiala Kärkihanke tai strateginen linjaus Ylläpidetään hyvinvointia edistäviä palveluja Strategista linjausta toteuttava ohjelma Nurmijärven kunnan ikääntyneen väestön hyvinvointiohjelma vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma vuoteen Tavoite 3 Vanhuspalvelulain velvoitteiden täyttäminen Tavoitetaso ) Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, 93,5 % vastaavanikäisestä väestöstä. 2) Pitkäaikaishoidon laitospaikkoja 55 kpl Arviointitapa/mittari 1) Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä.(vuonna 2014 / 91.8 %) (Lähde: Sotkanet) 2) Pitkäaikaishoidon laitospaikkojen määrä (2016 / 74 kpl) (Lähde: Nurmijärven kunta) Tavoitetaso ) Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, 95 % vastaavanikäisestä väestöstä. 2) Pitkäaikaishoidon laitospaikkoja 42 kpl Toiminnan kuvaus Sosiaali- ja terveystoimiala tuottaa kuntalaisten hyvinvointia tukevia palveluja. Palvelut tuotetaan kustannustehokkaasti hyödyntäen mm. henkilöstön ennakkoluulottomia ideoita ja ajatuksia. Teemme lisääntyvässä määrin yhteistyötä paikallisten yksityisten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa palveluja tuottaessamme. Kannustamme nurmijärveläisiä ylläpitämään ja kohentamaan aktiivisesti omaa hyvinvointiaan. Toimintaympäristö ja sen muutokset SOTE-laki esitys on annettu ja kuntien lausuntoja siitä pyydetään syksyn 2016 aikana. Valinnanvapauslainsäädäntö on tarkoitus antaa syksyn 2016 aikana. Valtion väliaikaishallinto aloittaa toimintansa 7/2017 ja jatkaa 3/2018 saakka, maakuntavaalit järjestetään1/2018. Järjestämisvastuu siirtyy maakunnille Keski-Uudenmaan kesken on tehty melko laajasti selvitystyötä sosiaali- ja terveydenhuollon alueyksikön perustamiseksi, jonka toiminta olisi alkanut jo Kuitenkin kuntien yhtiöt eivät voi siirtyä sellaisenaan (=kokonaisuutena) maakuntaan, vaan ne hajotetaan maakunnan yhtiöittäessä kilpailun alaista toimintaansa. Sen vuoksi työtä jatketaan tekemällä suunnitelmaa alueellisesta SOTE-kokonaisuudesta, mikä olisi toimiva myös maakuntatasolla. Tilanne on hyvin selkiintymätön tässä vaiheessa. Keski-Uudellamaalla on muodostettu eri palvelukokonaisuuksiin palveluryhmiä: 1. Lasten-, nuorten ja perheiden palvelut 2. Ikäihmisten palvelut 3. Mielenterveys-, päihde sekä aikuisten sosiaalipalvelut a. Kärkihanke Palveluiden porrastaminen (PAPO) 4. Vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto a. Kärkihanke Alueellinen palvelutarpeen arviointi 5. Terveyspalvelut ja sairaanhoito a. Kärkihanke: Akuuttihoito Kärkihankkeiden lisäksi kunnat hakevat STMrahoitusta maakunnallisiin hankkeisiin koskien lasten ja perheiden palveluita, ikäihmisten kotihoitoa ja valinnanvapauskokeilua palvelusetelin avulla.

4 Sosiaali- ja terveystoimiala Henkilöstösuunnitelma Sosiaali- ja terveystoimialan vakanssit vähenevät yhteensä yhdellätoista (-11) vakanssilla siten, että toimialalle o perustetaan neljä (4) uutta vakanssia ja o lakkautetaan viisitoista (-15) vakanssia vuonna Tulosaluekohtaisesti vakanssimäärät muuttuvat seuraavasti: - hallinto- ja talouspalvelut tulosalueella vakanssien määrä vähenee kolmella (-3). Vakanssien väheneminen liittyy siihen, että tekstinkäsittelijät siirtyvät HUS-Servis liikelaitoksen palvelukseen. Nimikemuutoksia tehdään seuraavasti: - neljän (4) etuuskäsittelijä-nimikkeen muuttaminen sosiaalityön assistentiksi alkaen, - maahanmuuttokoordinaattori-nimikkeen muuttaminen erityissosiaaliohjaajaksi alkaen - toimialasihteeri-nimikkeen muuttaminen taloussihteeriksi alkaen. Arviot eläkkeelle jäävistä työntekijöistä on esitetty henkilöstömäärän yhteydessä. Pääsääntöisesti eläkkeelle jäävien henkilöiden tilalle tulee palkata uusi viran- tai toimenhaltija. - perhe- ja sosiaalipalvelut tulosalueella vakanssien määrä lisääntyy yhteensä kahdella (2) vakanssilla siten, että o perhepalvelut -tulosyksikköön perustetaan kaksi (2) uutta vakanssia (psykologin ja koulukuraattorin vakanssit) ja sosiaalipalvelut - tulosyksikköön yksi (1) työtoiminnanohjaajan vakanssi. o yksi (-1) etuuskäsittelijän vakanssi lakkautetaan. - terveyspalvelut tulosalueella vakanssien määrä vähenee yhteensä kymmenellä (-10) vakanssilla siten, että o lääkäritoimintoihin lisätään yksi (1) terveyskeskuslääkärin vakanssi ja o avoterveydenhuollosta ja vanhus- ja laitoshoidosta lakkautetaan yhteensä yksitoista ( 11) vakanssia. Vakanssien lakkauttamiset liittyvät tehtyihin organisaatiomuutoksiin sekä pitkäaikaislaitospaikkojen vähenemisiin. Liitteenä olevasta henkilöstösuunnitelmasta selviää tarkemmin vakanssimuutokset.

5 Hallinto- ja talouspalvelut Muutokset vuonna 2017 ja niiden vaikutus menoihin/tuloihin Menot Muutos - henkilöstökuluvähennys: tekstinkäsittelijöiden (3 henkilöä) siirtyminen HUS-servis liikelaitoksen palvelukseen euroa euroa Tulot ei tiedossa olevia muutoksia Toiminnan kuvaus ja toimintaympäristön muutokset Sosiaali- ja terveystoimen hallinto- ja talouspalvelut -tulosalue tuottaa laadukkaita tukipalveluita toimialan muille tulosalueille kunnassa astuu voimaan uusi organisaatiorakenne. Esityksen mukaan kunnan kaikki hallinto- ja talouspalvelut keskitetään. Jos organisaatiomuutos toteutuu suunnitellusti, siirtyy toimialan hallinto- ja talouspalvelut tulosalue kunnan keskitettyyn hallinto- ja talouspalvelutprosessiin. Toiminnan painopistealue Tulosalueen toiminnan painopistealue on tarjota asiantuntijoiden tuottamia hallinto- ja talouspalveluita, laskutus-, henkilöstö- ja sihteeripalveluita sekä tekstinkäsittely- ja sovellustukipalveluita sosiaali- ja terveystoimialalle. Toisessa TA2017 vaiheessa luodaan uuden prosessin yhteiset tavoitteet sote-uudistus astuu voimaan ja tämä tarkoittaa sitä, että myös sote-toimialan tukipalvelut siirtyvät kunnalta sote-alueen alaisuuteen.

6 Perhe- ja sosiaalipalvelut Muutokset vuonna2017 ja niiden vaikutus menoihin/tuloihin Menot Muutos vanhusten asumispalvelupaikkojen oston lisääntyminen Perustoimeentulotuen kuntaosuus sisällytetään valtionosuuksiin Woimalan lisätilan vaikutus vuokrakustannuksiin Woimalan asiakkaiden asiakasmaksujen yhdenmukaistamisen kuluvaikutus Maahanmuuttopalvelujen tarpeen kasvaminen Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelut: -neuvolapsykologi koulukuraattori (60 %) Klubitalon perustaminen yhteistyössä ESKOT ry:n kanssa RAY-tuella Alusta hanke työllistymisen tukemiseksi euroa euroa Tulot Kiintiöpakolaisten ja turvapaikanhakijoiden kuntakorvaukset (ELY) vanhusten asumispalvelutuottojen kasvu euroa euroa

7 Perhe- ja sosiaalipalvelut Toiminnan kuvaus ja toimintaympäristön muutokset Sosiaalipalveluilla edistetään sosiaalista hyvinvointia, turvallisuutta ja osallisuutta. Yksilön, perheen ja yhteisön toimintakykyä edistetään myös muiden hallinnonalojen toimenpitein usein yhteistyössä sosiaalihuollon kanssa. Sosiaalihuoltoa toteutettaessa edistetään asiakkaan itsenäistä suoriutumista ja omatoimisuutta sekä vahvistetaan asiakkaan omia ja hänen lähiyhteisöjensä voimavaroja. Kyse on asiakkaan toimintakyvyn tukemisesta ja vahvistamisesta sekä osallisuuden edistämisestä asiakkaan arkea tukien. Vuonna 2017 jatketaan vuonna 2015 voimaan tulleen sosiaalihuoltolain mukaisten työskentelyprosessien, toiminnan ja monialaisen yhteistyön kehittämistä. Sosiaalihuollon asiakkuus alkaa palvelutarpeen arvioinnilla riippumatta siitä onko asiakas lapsi vai aikuinen. Palvelutarpeen arvioinnissa otetaan huomioon asiakkaan tilanne kokonaisvaltaisesti ja asiakkaan tueksi tulee tarvittaessa omatyöntekijä, joka koordinoi asiakkaan palveluiden kokonaisuutta. Palvelutarpeen arviointi tulee aloittaa 7 työpäivän aikana ja sen tulee valmistua 3 kuukauden määräajassa. Lapsi- ja perhepalveluja kehitetään omana toimintana sekä seudullisesti yhteistyössä Keski- Uudenmaan kuntien kanssa. Seudullisessa kehittämistyössä keskiössä on osallistuminen hallituksen kärkihankkeeseen Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma vuosille (LA- PE). Oman kehittämistyön keskiössä on lasten, nuorten ja perheiden prosessien syventäminen kunnan eri toimijoiden kesken siten, että lapset ja perheet tulevat entistä paremmin autetuiksi peruspalveluiden ja yleisten perhepalveluiden yhteistyöllä ja korjaavien erityispalveluiden, kuten lastensuojelun, tarve vähenee. Lastensuojelun palveluissa pyritään tehostetun perhetyön, joka on lastensuojelun asiakasperheiden arjen tukena tarvittaessa iltaisin ja viikonloppuisinkin, ehkäisemään lasten ja nuorten kodin ulkopuolisia sijoituksia. Ympärivuorokautinen perhekuntoutus sekä kodin ulkopuoliset sijoituspalvelut hankitaan ostopalveluina yksityisiltä palveluntuottajilta. Oppilas- ja opiskelijahuollon palveluihin lisätään koulukuraattorin toimi (60 % kustannusvaikutus) oppilas- ja opiskelijahuollon johtajan siirryttyä tehtävien laajentuessa kokonaan esimiestyöhön. Näin koulukuraattorien oppilasmitoitus voidaan säilyttää lähellä suositusta (780 oppilasta/kuraattori) ja mahdollistaa oppilas- ja opiskelijahuoltolain velvoittamat aikarajat palvelujen tuottamisessa. Viiden neuvola- ja koulutyötä tekevän psykologin työpanoksesta valtaosa menee oppilas- ja opiskelijahuoltotyöhön. Neuvolaikäisiä, 0-5- vuotiaita lapsia, on psykologien asiakkaista vain 5 %. Psykologien työalueeseen kuuluu jopa 9 esiopetus- ja oppilaitosyksikköä sekä viiden neuvolaterveydenhoitajan piirit. Psykologien oppilasmäärä on keskimäärin 1616 neuvola-, koulu- tai opiskeluikäistä/psykologi. Suosituksen mukainen mitoitus olisi oppilas- ja opiskelijahuollossa 1000 oppilasta/psykologi. Psykologin oppilashuoltotyötä velvoittavat myös oppilas- ja opiskelijahuoltolain aikarajat. Psykologin uusi toimi suunnataan neuvolaikäisten lasten ja perheiden psykologipalveluihin. Matalan kynnyksen neuvolapsykologipalveluilla voidaan tehokkaasti tukea vanhemman ja lapsen varhaista vuorovaikutusta ja kiintymyssuhteen kehittymistä raskauden ja ensimmäisten ikävuosien aikana. Psykologin tuella lapsen kehityksellisten viiveiden ja psykososiaalisen oireilun (mm. pelkotilat, uhmakkuus, aggressiivisuus) arvioimiseksi ja vähentämiseksi voidaan ehkäistä käytös- ja mielenterveysongelmia sekä vaikuttaa merkittävästi myöhempiin päiväkodissa ja koulussa ilmeneviin erityisen tuen sekä pidempikestoisten terapioiden ja tutkimusten tarpeisiin. Neuvolassa tehtävä psykologityö vähentää selvästi esim. perheneuvolaan suuntautuvaa asiakaspainetta. Perustoimeentulotuki siirtyy KELA:n maksettavaksi Perustoimeentulotuen kuntaosuus (50 %) sisällytetään jatkossa valtionosuuteen ja se poistuu talousarviosta. Kelan kanssa tehdään jatkossa tiivistä yhteistyötä, koska täydentävää toimentulotukea myönnetään perustoimeentulotuen päätöksen teon jälkeen. Täydentävä ja ennaltaehkäisevä toimeentulotuki jää edelleen kuntaan voimaan tulleen TYP-lain mukainen toiminta on alkanut vuoden 2016 alussa. Vuonna 2017 TYP toiminnan juurruttaminen yhdessä Kelan, TE- hallinnon sekä Kuumakuntien kanssa jatketaan. Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun tavoitteena on edistää työttömien työllistymistä parantamalla työttömien työ- ja toimintakykyä, osaamista ja muita työmarkkinavalmiuksia. Woimalan lisätila otetaan käyttöön remontin valmistuttua arviolta helmikuussa Lisätilan myötä toimintaa kehitetään ja monipuolistetaan. Jatkossa on mahdollista tehdä mm. puutöitä puutyötilan valmistuttua purunpoistolla sekä alihankinnalle tulee enemmän työtilaa. Lisätilan

8 Perhe- ja sosiaalipalvelut myötä myös lisätään asiakasmäärää aikuisten pajan toimintaan. Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien sosiaalisen kuntoutuksen palveluja kehitetään yhteistyössä ESKOT ry:n kanssa hakemalla RAY-tukea Klubitalon perustamiseen Nurmijärvelle. Perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon asiakkaina on masennus- ja ahdistusoireiden ja päihteidenkäytön vuoksi elämänhallinnan vaikeuksissa olevia nuoria aikuisia ja lapsiperheitä, joita Klubitalotoiminnalla voitaisiin merkittävästi tukea ja näin torjua syrjäytymistä, ehkäistä sairaalahoitojaksoja sekä lisätä heidän hyvinvointiaan tarjoamalla vertaistukea sekä mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnan toimintaan. Ensimmäiset kiintiöpakolaiset saapuivat Nurmijärvelle syksyllä 2015 ja viimeiset helmikuussa Pakolaisten kotouttaminen jatkuu vuonna 2016 yhteistyössä viranomaisten ja vapaaehtoisverkoston kanssa. Kesällä 2016 tuli ensimmäiset oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat kuntapaikoille ja heitä oletetaan saapuvan Elyn kanssa sovitun 73 lisäksi myös omaehtoisen muuton kautta. Maahanmuuttajatyön vakiinnuttaminen osaksi Nurmijärven sosiaalipalveluita jatkuu kehittämällä maahanmuuttajien palveluita, lisäämällä henkilökunnan osaamista ja tiivistämällä yhteistyötä kunnan viranomaisten kanssa. Maahanmuuton työntekijäresurssin kasvaessa kesällä 2016 oleskeluluvan saaneiden turvapaikan vuoksi kahdella henkilöllä sekä Karibunihankkeen päättyessä syyskuun alussa 2017, tulee henkilöstökuluja euroa lisää mahanmuuttajatyöhön verrattuna vuoteen Toiminnan painopistealue asiakkaan palvelutarve arvioidaan määräajassa asiakkaan osallisuutta tukevia työmuotoja ja -menetelmiä lisätään asiakas saa oikea-aikaisen, oikeanlaisen ja riittävän tuen omassa kasvu- ja elinympäristössään palvelut tuotetaan peruspalveluiden ja erityispalveluiden yhteistyönä varhainen avoin yhteistyö huomioiden

9 Perhe- ja sosiaalipalvelut

10 Terveyspalvelut Muutokset vuonna 2017 ja niiden vaikutus menoihin/tuloihin Menot Muutos - henkilöstövähennys 12 vakanssia pitkäaikaislaitospaikkojen vähennyksen seurauksena - Uuden Rajamäen terveysasemarakennuksen vuokrakulujen kasvuvaikutus euroa euroa euroa Tulot - pitkäaikaisosastojen tuottojen vähennys pitkäaikaislaitospaikkojen vähenemisen myötä euroa Toiminnan kuvaus ja toimintaympäristön muutokset Terveyspalvelut tulosalue koostuu avoterveydenhuollon, vanhustyön- ja laitoshoidon, suun terveydenhuollon, lääkäritoimintojen sekä erikoissairaanhoidon tulosyksiköstä. Terveyspalvelut -tulosalue vastaa terveyden edistämisestä, sairauksien ennaltaehkäisystä ja seulonnoista, sekä sairauksien hoidosta ja hoivasta. SOTE-laki tulee lausunnolle syksyllä 2016 ja voimaan se tulisi heinäkuussa Toimeenpano toteutetaan vuoden 2019 alusta. Sosiaalija terveyspalveluiden järjestämisvastuu siirtyy maakunnille ja rahoitus siirtyy valtiolle. Alueellisten toimintamallien kehittäminen jo tässä vaiheessa on kehitystä tulevan SOTE:n suuntaan. Tähän tähtäävät Keski-Uudenmaan kuntien ja Hyvinkään sairaalaan kärkihankkeet. Lisäksi haetaan hankerahoitusta STM:stä vanhuspalveluiden ja lasten ja nuorten palveluiden kehittämiseksi maakuntatasolla. Klaukkalan terveysaseman saneeraus valmistui kesäkuussa Tämä mahdollisti akuuttivastaanoton kehittämisen Klaukkalaan. Rajamäen terveysasema valmistuu alkuvuodesta 2017, jolloin Rajamäen palvelut keskittyvät yhteen pisteeseen. Klaukkalaan valmistuu joulukuussa 2016 uudentyyppinen vanhustentalo korvaamaan vanhaa. Talo mahdollistaa muistisairaiden hoitamisen pidempään omissa kodeissaan ja myös kotihoidon yöhoidon. Talo on edellytys laitospaikkojen purkamiselle. Samantyyppisen rakennuksen suunnittelu Kirkonkylään aloitetaan syksyn 2017 aikana. Vanhustyössä ja laitoshoidossa kehitetään toimintoja edelleen niin, että pitkäaikaislaitoshoitoa voidaan edelleen purkaa. Sähköisiä palveluita kehitetään ottaen huomioon kuitenkin alueellisesti kehitettävät hankkeet. Asiakkaiden osallisuutta pystytään näin lisäämään.

11 Terveyspalvelut Toiminnan painopistealue Valmistelutyötä SOTE:een jatketaan tiiviisti yhteistyössä muiden Keski-Uudenmaan kuntien kanssa. Vanhuspalveluissa vähennetään laitospaikkoja edelleen vanhuspalvelulain mukaisesti. Tämä edellyttää kotihoidon kehittämistä aktiivisempaan, kuntouttavaan suuntaan. Kuntoutusta tulee viedä kotiin, päiväkeskuksiin ja tilapäishoitoon. Uudet vanhustentalot mahdollistavat myös yöhoitoa kotihoitoon. Jonkun tyyppistä kotisairaalaa tulee myös miettiä, mikä edellyttää lääkäripanoksen lisäystä kotihoitoon. Näin ehkäistäisiin ilta- ja yöaikaisia siirtoja päivystyspisteeseen. Vastaanottotoiminnassa toimintoja kehitetään niin, että jatkossakin pystytään asiakkaat hoitamaan huolimatta akuuttivastaanoton aukioloajan lyhentymisestä. Lisäksi työnjakoa tulee edelleen kehittää, jotta asiakkaan tulevat valmisteltuina lääkärinvastaanotolle. Sähköisiä palveluita kehitetään edelleen. Suun terveydenhuollossa toimintaa kehitetään Hyvä vastaanotto teeman mukaan. Tavoitteena on työnjaon edelleen kehittäminen ja prosessien sujuvoittaminen, jolloin pystytään paremmin vastaamaan kysyntään. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja kehitetään yhteistyössä Keski-Uudenmaan kuntien kanssa. Paikallista kehittämistyötä tuetaan osallistumalla Uudenmaan Lasten ja perheiden (LA- PE) muutosohjelman hankekokonaisuuteen. Nuorten palvelujen kehittämistyössä painottuvat Kuntakokeilu- ja Ohjaamo hankkeiden yhteistyömallien käyttöönotto, kuten vastuutyöntekijä- ja työpari toimintamallit. Alueellisesti kehitetään hoitopolkuja yhdessä muiden HyS alueen kuntien ja Hyvinkään sairaalan kanssa yhdenmukaisiksi.

12 Terveyspalvelut

13 Erikoissairaanhoito Toiminnan kuvaus ja toimintaympäristön muutokset Erikoissairaanhoidon palvelut tuottaa HUS pääosin. Päävastuusairaalana on Hyvinkään sairaala, joka tarjoaa monipuolista perustason erikoissairaanhoitoa. Yhteistyö ja palveluketjujen kehittäminen tapahtuu vuosien kokemuksella hyvässä yhteistyössä muiden alueen kuntien kanssa. SOTE-uudistuksessa tavoitteena on HUS:n yhtenäisyyden säilyttäminen niin hoidollisella puolella kuin tukipalveluissa (laboratorio, rtg, logistiikka). Tulevaisuudessa tavoitteena on siirtyä HUSrtg:n asiakkaaksi. Kiljavan sairaala tuottaa alueelle laitoskuntoutuspalveluita ja sinne on keskitetty ortopedinen ja neurologinen kuntoutus. Toiminnan painopistealue Hoitopolkujen edelleen kehittäminen esim akuuttihoidossa. Tähän liittyy myös kotihoidon kehittäminen, niin että vältytään potilaiden siirroista päivystysyksikköön ilta- ja yöaikaan. Kiljavan sairaalan edelleen profilointi mm. geriatriseen kuntoutukseen. Potilaiden viiveetön siirtyminen tk vuodeosastolle ja kotihoitoon.

14 Liikuntapalvelut Muutokset vuonna 2017 ja niiden vaikutus menoihin/tuloihin Menot Tulot Muutos Ei tiedossa olevia muutoksia Ei tiedossa olevia muutoksia euroa Toiminnan kuvaus ja toimintaympäristön muutokset Liikuntapalveluiden tehtävänä on edistää ja tukea liikunnan harrastamista ja luoda harrastamiselle tarvittavat edellytykset. Hyvin ja kattavasti tuotetut kunnalliset liikuntapalvelut ja kansalaisten tasa-arvoa edistävät käyttömaksut ja liikuntapaikkojen vuorot, voivat merkittävästi ehkäistä sairauksia ja syrjäytymistä kaikissa ikäluokissa. Liikuntapalveluiden ohjaustoiminnassa tarjotaan kohtuuhintaisia ja helposti saavutettavia liikuntamahdollisuuksia. Kunnan tarjoamat liikuntapalvelut ja liikuntamahdollisuuksien luominen ylläpitämällä ja rakentamalla liikuntapaikkoja, on tärkeä osa kunnan hyvinvointipolitiikkaa. Työikäisille ja ikäihmisille tarjottavien liikuntapalveluiden määrä on lisääntynyt yksityisten yrittäjien ja Nurmijärven Opiston toimintojen osalta. Liikuntapalvelut täydentää kuntalaisille tarjottavia liikuntapalveluita. Erityisliikunnan organisoinnin vastuu on jaettu kolmelle liikuntasuunnittelijalle. Vuoden 2017 aika on tarkoitus muuttaa kunnan luottamushenkilö- ja toimintaorganisaatiota. Muutokset liikuntapalveluihin; liikuntalautakunnan lakkauttaminen ja liikuntapalveluiden sijoittuminen tulevaisuuden kuntaorganisaatiossa tulee muuttumaan nykyisestä.

15 Liikuntapalvelut Toiminnan painopistealue Liikuntapalveluiden järjestämien liikuntaryhmien pääpaino on ennaltaehkäisevässä ja toimintakykyisyyttä lisäävässä liikunnassa, joka on suunnattu vähän liikkuville tai liikuntaa aloitteleville. Yhteystyö terveystoimen kanssa tulee jatkossa entisestään korostumaan tulevien uudistusten myötä. Ohjattujen tuntien lisäksi annetaan liikuntaneuvontaa liikkumislähete asiakkaille. Liikuntapaikkojen maksullisuuden perusteiden tarkastelua tulee jatkaa liittyen mm. lakiin yhdenvertaisuus periaatteista ja uudessa liikuntalaissa esitettyjen periaatteiden mukaisesti. Etelä-Suomen alueellinen liikuntaneuvosto on toimittanut kunnille vetoomuksen ( ) kuntien liikuntatoimen toimintaedellytysten puolesta. Vetoomuksessa mm. toivotaan, ettei liikuntapaikkojen maksullisuuksia korotettaisi nykyisestä ja lasten harjoitusvuorot olisivat pääsääntöisesti kuntien liikuntapaikoilla maksuttomia. Lautakuntaan nähden sitovat tavoitteet Strateginen linjaus/kärkihanke Ylläpidetään hyvinvointia edistäviä palveluja Strategista linjausta toteuttava ohjelma Palvelutuotanto-ohjelma Kunnan hyvinvointisuunnitelma Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Ikääntyneen väestön hyvinvointiohjelma Tavoite 1 Liikuntapalveluiden järjestämien ohjaustuntien ja osanottajamäärien toteutuminen Tavoitetaso 2018 Ohjaustoiminnan painopisteet ja uudistamissuunnitelmat on tehty huomioiden toimintakauden toteutuma ja syntyneet muutostarpeet. Uudistamispäätökset tehdään ja toiminta on suunnitelman mukaista ja tavoitteellista. Arviointitapa/mittari Työikäisten ohjaustuntien määrä h/vko Osallistujien määrä yhteensä Ikäihmisten ohjaustuntien määrä h/vko Osallistujien määrä yhteensä Lapsille suunnattujen ohjaustuntien määrä h/vko Osallistujien määrä yhteensä Erityisliikunta tuntien määrä h/vko Osallistujien määrä yhteensä Tavoitetaso 2019 Uudet toimintamallit ovat käytössä.

16 Liikuntapalvelut Koulujen liikuntasaleista myönnettävien vuorojen määrä Liikuntasalit Tuntia/ kausi Vuoroa/ kausi Juniori ja lapsiryhmät Aikuiset Muut * *=opistojen käyttö, aikuinen-lapsi ryhmät, koulujen käyttö, tapahtumat Liikuntapalveluiden ohjaustoiminnan tilastoa toimintakausi syksy 2016 kevät 2017 Ohjaustoiminta Ryhmiä/ viikko Tunteja/ viikko Osanottajia yhteensä Osanottajia ka./ryhmä Lapset ja nuoret Työikäiset 21 21, Ikäihmiset 6 11, Erityisliikunta 8 8, Allasjumppa 13 6,