Suometsien hoito ja kesäkorjuu

Transkriptio

1 Suometsien hoito ja kesäkorjuu esityksen alleviivatusta tekstistä avautuu linkit Pohjoisen metsätilat kasvuun hanke Haapavesi , Ranua , Pudasjärvi Eljas Heikkinen Suomen metsäkeskus

2 Metsäojitus Suomessa Uudisojituksen huippuvuodet soilla 1960-luvun lopulla, loppui 1990-luvun vaihteessa Suomen soiden pinta-ala 8,9 milj. ha, josta ojitettu 4,7 milj. ha (53 %) Pohjois-Suomessa soita 5,8 milj. ha, josta ojitettu 2,4 milj. ha (41 %) Soistuneitten kankaitten ojituksia lisäksi n. 1,3 milj. ha Kunnostusojituskelvottomia ojituksia Suomessa nykykriteereillä n. 17 % Painottuvat Pohjois-Pohjanmaalle, Kainuuseen ja Lappiin

3 Turvemaiden metsävarat Metsämaan pinta-alasta n. neljännes on turvemaalla Myös Suomen puuvarannosta n. neljännes on turv la Metsien vuotuisesta kasvusta n. viidennes on turv la Merkitys puuntuotannossa kasvaa edelleen, pian myös hakkuumahdollisuuksista viidennes on turv la Puuston kokonaistilavuuden nopea kasvu 1,4 mrd m3:sta 2,4 mrd m3:een 1970-luvulta selittyy osin turvemaiden puuston parantuneella kasvulla Turvemaiden hoidolla saatu lisäkasvu Suomessa on n milj. m3/v. Metsäojitus ollut kansantaloudellisesti erittäin kannattavaa

4 Turvemetsien hoidon haasteet Puuston määrä ja laatu Puunkorjuu Vesiensuojelu Intensiivinen hoitotarve Kunnostusojitukset Lannoitukset Uudistaminen Kannattavuus?

5 Turvekangastyypit Kuvaa ojitetun suon ravinteisuustasoa ja puuntuotoskykyä Ojitettu suokuvio luokitellaan jo ennen turvekangasvaiheen alkamista siihen turvekangastyyppiin, johon se tulee todennäköisesti kehittymään kasvupaikkatyypit/suotyypit

6 Harvennushakkuut soilla Ojitusalueilla on suuret hakkuurästit. Kiireellisten turvemaiden harvennushakkuiden tarve on n ha, josta puolet Pohjois-Suomessa Hakkuut pitäisi toteuttaa suometsissä normaalilla voimakkuudella ja hakkuiden yhteydessä tehdä kunnostusojitus Tavoitteena soilla hakkukertojen minimointi korjuuvaikeustekijöistä ja hakkuiden kannattavuudesta johtuen

7 Harvennustavat Alaharvennus Perusmenetelmä, sopii eri puulajeille kasvatuksen kaikissa vaiheissa. Tavoitteena nopea järeytyminen ja päätehakkuutulojen varhaistuminen Alaharvennuksessa poistetaan Vialliset ja sairaat puut Valta- ja lisävaltapuita pienemmät puut Metsikköön jää harvennusmallien mukainen määrä mahdollisimman hyvälaatuista ja kasvuisaa puustoa Laatuharvennus Laadultaan keskinkertaisten tai taimikkovaiheessa puutteellisesti hoidettujen männiköiden ensiharvennuksissa Tehdään harvennusmallin osoittamaa aikaisemmin, jo metrin valtapituudessa Poistetaan oksikkaita valtapuita ja tehdään tilaa ohutoksaisille lisävaltapuille

8 Yläharvennus Sopii tasaikäisten, hoidettujen havumetsien 2. ja 3. harvennukseen Lisää tukin tuotosta ja taloudellista tulosta Pidentää kiertoaikaa (jos järeysvaatimus on sama) Yläharvennuksessa poistetaan Vialliset ja sairaat puut valtapuuta hehtaarilta. Kahdesta yhtä hyvästä puusta poistetaan järeämpi Eri-ikäisrakenteisen metsän hakkuut Poimintahakkuu (jatkuva kasvatus) Metsässä on eri kehitysvaiheissa olevia puita. Nuorta puustoa on enemmän kuin varttuneempaa Poistetaan vialliset ja sairaat puut sekä suurimpia tukkipuun kokoisia puita Pienaukkohakkuu Enintään 0,3 ha:n pienaukkoja Jätetään uudistumaan luontaisesti

9 Turvemaiden uudistaminen Turv la uudistaminen on usein perusteltua tehdä luontaisesti uudistamalla ja alikasvoksia hyödyntäen Metsänviljely on kallista. Uudistamiskustannus ojitusmätästys + kuusen istutus n /ha Alikasvoskuusikko voi olla aukkoinen. Riittävä alikasvoskuusten määrä n r/ha; yleensä hieskoivu on tai saadaan täydentäväksi puulajiksi Metsälaissa puhdas hieskoivikko kasvatuskelpoinen turv la Mikäli taimiainesta ei ole, on uudistaminen syytä tehdä istuttamalla. Ojitusalueilla ojitusmätästys on hyvä muokkausmenetelmä, joka takaa kuivatuksen tehokkuuden Vesiensuojeluun on kiinnitettävä erityistä huomiota

10 Soiden ravinnetalous Ravinnetalous on yleensä tasapainossa, jos turvetta on alle cm, jolloin puusto saa ravinteita pohjamaasta. Keskiravinteisilla ja paremmilla, paksuturpeisilla, alun perin saraisilla soilla typpeä on runsaasti suhteessa kaliumiin ja usein myös fosforiin -> ravinne-epätasapaino Ravinnepuute voidaan korvata tuhkalannoituksella, jolloin puuston kasvu paranee Karuilla paksuturpeisilla rämeillä niukkuutta kaikista pääravinteista (typpi, fosfori, kalium) Ei kannattavaa lannoittaa, lisäksi puuston kasvureaktio heikko

11 Kalusto turvemaiden hakkuissa Turvemaiden puunkorjuu on yleensä tehty talvella maan ollessa jäätynyt. Turv la voidaan hakata kesälläkin. Edellytyksenä ovat hakkuukoneen leveät telat >90 mm) ja mieluiten kuusipyöräinen kone. Kuormatraktorissa myös leveät telat sekä kymmenpyöräinen kone. Kuva paksuturpeisen puolukkaturvekankaan ensiharvennuksesta syyskuussa 2017.

12 Piennartiet Kulkuyhteyksiä parannetaan rakentamalla piennarteitä ojan varteen ja mieluiten kivennäismaasta, jolloin ne ovat kantavampia Tiepohja tasoitetaan ja tiivistetään vähintään 4 metrin leveydeltä Käytetään yleensä talvitien pohjina puutavaran kaukokuljetuksessa Kuva: Timo Silver

13 Korjuukelpoisuus Suomessa puun käyttö on lisääntymässä, varsinkin turv la on hakkuureservejä Puuta on saatava tasaisesti ympäri vuoden Tasaisen puuvirran edellytyksenä on puunkorjuu ympäri vuoden mahdollisimman pienillä korjuuvaurioilla Leimikon huolellinen suunnittelu turv la on erityisen tärkeää Leimikon suunnittelun apuvälineeksi on kehitetty korjuukelpoisuuskartta-sovellus Yhteistyössä Suomen metsäkeskus, Luonnonvarakeskus, Metsäteho Oy ja Arbonaut Oy

14 Korjuukelpoisuuskartta Kuvaa maaperän staattista korjuukelpoisuutta (kantavuutta) Perustuu laserkeilaukseen ja maastotietokantaan Puuston määrä, maaston korkeusmalli/kosteusindeksi, suot ja kankaat, kuivatustilanne (ojien kuivavara) Maaperän kantavuuden lisäksi korjuukelpoisuuteen vaikuttavat vaihtuvat olosuhteet, mm. ajankohdan sateisuus ja roudan syvyys

15 Korjuukelpoisuuskarttoja on saatavilla 21 alueelta n. 4 milj. hehtaarin alalta Korjuukelpoisuuskarttoja tuotetaan koko ajan lisää Kartoilla erottuvat selvät talvileimikot, kelirikkoajan kohteet sekä kesäkorjuuseen soveltuvat kivennäis- ja turvemaat

16 Haapaveden kohde

17 Ranuan kohde (ei julkaistua korjuukelpoisuuskarttaa)

18 Pudasjärven kohde

19 Korjuujäljen laatu Metsäkeskuksen tehtävänä on tarkastaa korjuujäljen laatua osana metsälain valvontaa. Korjuujäljellä tarkoitetaan metsikön puuston ja maaperän tilaa puunkorjuun jälkeen. Metsässä tehtyjen toimenpiteiden on lähtökohtaisesti täytettävä sekä metsälain vaatimukset että metsänhoitosuositusten laatukriteerit Korjuujälkeä arvioidaan vuosittain harvennushakkuiden osalta otannalla valituilta harvennushakkuukohteilta Maastoarvioinneissa tarkastellaan harvennusvoimakkuutta ja puulajivalintaa, puusto- ja maastovaurioita sekä ajouraväliä ja -leveyttä

20 Korjuujäljen laadun seuranta Puuston pohjapinta-ala/runkoluku Suositus: harvennusmallien mukainen Tarkastuksissa keskim. 750 runkoa/ha Puustovauriot Puu katsotaan korjuun seurauksena vaurioituneeksi, kun puuaines on rikkoontunut tai latva on poikki tai puun kuori on vaurioitunut nilakerrokseen saakka yhdestä tai useammasta kohdasta rinnankorkeuden alapuolelta yhteensä yli 12 cm2:n laajuudelta tai puun kuori on vaurioitunut koko rungon alueelta yhteensä 30 cm2:n laajuudelta Juurissa otetaan huomioon vain vauriot, jotka ovat enintään yhden metrin päässä rungon keskipisteestä. Alle 2 cm paksujen juurten vaurioita ei huomioida Suositus: puustovaurioita enintään 5 % runkoluvusta Tarkastuksissa keskim. 3 % runkoluvusta

21 Maastovauriot Ajourapainumiksi lasketaan yli metrin mittaiset kangasmailla yli 10 cm syvät ja turv la yli 20 cm syvät turpeeseen leikkautuneet painumat Suositus: kangasmailla enintään 5 % ja turv la enintään 10 % ajourien pituudesta Tarkastuksissa keskim. 3 % Ajouraväli Suositus: 19 metriä tai enemmän Tarkastuksissa keskim. 21 m Ajouran leveys Suositus: kivennäismailla 4,6 m, turv la 5,1 m Tarkastuksissa keskim. 4,6 m Korjuujäljen tarkastuksissa eniten huomautuksia tai virheellisyyksiä on tullut puustovaurioista ja liian voimakkaasta harvennuksesta

22 Juurikäävän torjunta Juurikäävän leviämisen riskialue on koko Suomi lukuun ottamatta Lappi, Koillismaa ja Pohjois-Kainuu Metsätuholain mukaan juurikääpää on torjuttava, jos sen leviämisen riskialueella on: Kivennäismaalla ennen hakkuuta havupuuta (mänty ja kuusi) yli 50 % metsikön puuston tilavuudesta Turvemaalla ennen hakkuuta kuusta yli 50 % puuston tilavuudesta Juurikääpä on pahin metsien terveyttä uhkaava sienitauti. Kuvassa hyvin torjunta-aineella käsitelty männyn kanto

23 Kantokäsittely (urea tai harmaaorvakkasieni) toukokuun alun ja marraskuun lopun välisenä aikana Kantokäsittely on tehtävä siten, että kaikki läpimitaltaan yli 10 cm olevat havupuiden kannot käsitellään. Aineen tulee peittää vähintään 85 % kannon pinta-alasta Kantokäsittely tehdään hakkuukoneeseen asennetulla laitteella Metsänhakkajan vastuulla Ei koske kotitarvehakkuuta Juurikäävän torjunnan tarkastuksissa keskimäärin n. 5 % kannoista oli käsitelty virheellisesti

24 Kiitos ASIAKKAAT HENKILÖSTÖ KUMPPANIT YHTEISKUNTA Eljas Heikkinen, metsänhoidon asiantuntija, puh

25 Suometsien korjuunäytöksissä esillä ollut konekalusto

26 Harvesteri; John Deere 1170 G, tehtaan esittelykone (vm. 2017), Telamallit: Clark ATF, 900 mm/ Olofsforsin Magnum Ajokone; John Deere, 1210 G pitkäteli (vm. 2017), T:mi Jouko Siika-Aho Telamallit: Kopa 900 mm/ Kopa 1000 mm

27 Harvesteri: Ponsse Scorpion (vm. 2017), Metsäkoneurakointi Reino Alatalo Oy, Telamalli: Metsätyö Oy (Olofsforsin Magnum) Ajokone: Ponsse Buffalo 10 W (vm. 2016), Metsäkoneurakointi Reino Alatalo Oy, Telamalli: Metsätyö Oy (Olofsforsin Magnum)

28 Harvesteri: Sampo-Rosenlew X46 (vm. 2017), Veljekset Parkkonen Ay, Kyyjärvi Telamallit: Oloforsin Ecotracit 800 mm Ajokone; Sampo-Rosenlew FR 28, Tehtaan esittelykone Telamallit: Kopa 1000 mm

29 Jarcrac Dual yhdistelmäkone, Jarcrac Forest Finland Oy, asiakkaan kone Telamalli 500 mm

30 Tapahtumaa ovat tukeneet Järjestelyistä ovat vastanneet Metsäkeskuksen hankkeet