Metsätalouden investointien kannattavuuden arviointi. Metsäojat

Transkriptio

1 Metsätalouden investointien kannattavuuden arviointi Metsäojat Metsänomistajien talouskoulu Lahti Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme

2 2 Metsänomistajan kannalta olennaisia asioita Metsäojien kunto ja merkitys tulee ottaa huomioon osana muita metsätalouden toimenpiteitä Tulevat hakkuumahdollisuudet ja hakkuut, metsän uudistaminen ja hoitotoimenpiteet, energiapuun korjuu Merkittävä osa tehokkailla metsätaloustoimenpiteillä saavutetusta puuston lisäkasvusta sijaitsee ojitetuilla soilla Ojitetuille turv le syntyneet puustot alkavat olla kiireellisen harvennushakkuun tarpeessa (keski-ikä n. 50 v.) Katse tulee suunnata jopa vuoden päähän Tarpeen hahmottaa laajempi kokonaisuus - suometsänhoitohankkeen merkitys ulottuu lähes aina useampien metsätilojen vaikutusalueelle

3 Suometsätalouden erityispiirteitä Soilla metsänkasvua rajoittaa yleisesti liiallinen veden määrä Myös kivennäisravinteiden (fosfori, kalium) puutos on yleistä Puunkorjuun kannalta suometsät ovat tavallista vaativampia kohteita erityisesti heikon kantavuuden ja usein pitkien kuljetusmatkojen vuoksi Tyypillistä kivennäismaita pienempi hakkuukertymä sekä puuston keskijäreys Kivennäismaita korkeammat korjuukustannukset 3 Edellyttää kivennäismaita enemmän suunnittelua ja investointeja keskimäärin heikompi kannattavuus

4 Suometsänhoito 4 Suometsänhoito on kestävän metsätalouden rahoituslain mukainen työlaji jolla tarkoitetaan ojitetun alueen kunnostamista Suometsän hoitohanke koostuu tarvittavista metsänhoitotöistä ja hakkuista maankuivatuksen kunnostamisesta (kunnostusojitus) vesiensuojelutöistä mahdollisten ravinnetalouden häiriöiden korjaamisesta (terveyslannoitus) Suometsänhoitohankkeen, erityisesti kunnostusojituksen yhteydessä tulee aina huolehtia kulkuyhteyksien järjestämisen tai ympäristönsuojelun kannalta tarpeellisia töistä Tärkeää perusteltu tarveharkinta, hyvä suunnittelu ja toteutus

5 Kunnostusojitus Ojitus parantaa metsän tilavuuskasvua, koska pohjavesipinta alenee ja vesien liikkuvuus paranee Ojien kunto ei yksinomaan määrää pohjavesipinnan tasoa, vaan myös puuston haihdutuksella on merkittävä vaikutus Ajan myötä metsäojat madaltuvat ja niiden kuivausteho heikkenee - suon vesitalous palautuu alkuperäiseen tilaansa, ojituksen hyöty häviää ja alueen puuston kasvu ja tuotto laskee 5 Vanhat ojitusalueet vaativat kunnostusta yleensä vuotta ojittamisen jälkeen Kunnostaminen kannattaa tehdä silloin, kun alueen puusto vaatii harvennusta ja taimikot hoitoa

6 Ojituksen vaikutus kasvuun Uudisojituksella on suometsien hehtaarikohtainen vuosikasvu nostettu monella kohteella tasosta 0-2 m3 tasoon 6-7 m3 Pelkän kunnostusojituksen on arvioitu lisäävän puuston kasvua 0,2 1,8 m3/ha/vuosi seuraavan 20 vuoden aikana Ojitettujen soiden luokitus: Ojikko (nuoria ojitusalueita, suokasvillisuus) Muuttuma (puuston kasvu elpynyt, kangas- ja suokasvillisuus) 6 Turvekangas (kuivatusvaikutus huomattava, kangaskasvillisuus)

7 Kunnostusojitushankkeen kustannukset 7 Kustannustekijöihin vaikuttavat useat eri tekijät: Suunnittelukustannuksia voivat lisätä normaalista poikkeavien vesiensuojelurakenteiden suunnittelu ja pienestä tilakoosta johtuva työmäärän lisääntyminen Toteutuksen kustannustekijöistä oleellisimpia ovat maaperäolosuhteet (kaivuvaikeustekijät) Maanomistajan päättämä varustetaso (rummut, luiskat, piennartiet ym.) vaikuttaa lopullisiin kustannuksiin. Kustannuksia voivat lisätä myös tavallista vaativammat vesiensuojelutyöt Hankkeen koon kasvaessa yksikköhinta yleensä hieman laskee

8 8 Kunnostusojitushankkeen kustannukset Kunnostusojituksen keskikustannukset ovat /hehtaari + alv. (280 metriä ojia / ha) (Etelä-Suomi) kustannus vaihtelee varustelutason mukaan (piennartiet, rummut ym.) suunnittelukustannukset / ha + alv. ojien perkaus /ha + alv. (sis. vesiensuojelurakenteet) kulkuyhteyksien parantaminen 50 - / ha + alv. Kemera-tuen jälkeen maanomistajien maksettavaksi jää / ha + alv. Arvonlisäverovelvolliset voivat vähentää alv:n osuuden verotuksessa Kustannukset voi vähentää metsäverotuksessa kokonaisuudessaan 15 % vuosipoistoin

9 Kunnostusojitushankkeen kustannukset Esimerkkilaskelma yhteishankkeen kustannuksista: Työlaji Määrä Yksikköhinta Kustannus /ha Ojan perkaus 280 m/ha 0,9-1,0 /m / ha Vesiensuojelutyöt ym. 0,15 0,20 /m / ha Lisäksi tarvittaessa: Piennartasanne+ ojarummut 0,00-0,20 /m 0-60 / ha Suunnittelutyöt: 0,35 /m n. 100 / ha Yhteensä /ha / ha 9 Valtion tuki (60 %) Verovähennys omarahoitusosuudesta Metsänomistajan nettokustannus /ha /ha /ha

10 10 Kemera-avustukset Kemera-tuettu suometsänhoitohanke voi olla yhteishanke tai yhden tilan hanke Koska tuenmaksu perustuu todellisiin kustannuksiin, maanomistajan omana työnä toteuttamalle yhden tilan hankkeelle ei voida maksaa tukea Suometsänhoitohankkeista laaditaan aina suunnitelma. Hankkeen toteutusta ei voi aloittaa, ennen kuin suunnitelma on hyväksytty metsäkeskuksessa. Valtion kemera-tuki suometsänhoitohankkeen toteutukseen on yli 5 hehtaarin hankkeilla 60 % ja tätä pienemmillä hankkeilla 30 % todellisista arvonlisäverottomista hankekustannuksista Tuen perusteena ovat KAIKKI hankkeen kustannukset ja tulot Myös puunmyyntitulot huomioidaan!

11 11 Kemera-tuen edellytykset Kohteen kasvun tulee olla uudisojituksen jälkeen selvästi elpynyt Toimenpiteen jälkeen kasvu keskimäärin vähintään 1,5 m3/ha/v ilman toistuvia lannoituksia Kasvupaikkavaatimus: eteläinen ja keskinen Suomi kuivaa kangasta vastaava (varputurvekangas) ja pohjoisessa Suomessa kuivahkoa kangasta vastaava (puolukkaturvekangas I-II) puustossa ei pahoja kasvuhäiriöitä uudistuskypsissä metsissä vesitalouden kunnostus uudistamisen yhteydessä taimikon täytettävä metsälain vaatimukset Koko alueen puuston oltava metsänhoidollisesti tyydyttävässä kunnossa eikä hakkuu- tai hoitotöiden tarvetta ole lähimmän 5-10 vuoden aikana taikka puuston käsittely tehdään suometsänhoidon yhteydessä. Suometsänhoitohankkeen vähimmäiskoko on 2 hehtaaria, pienin kuviokoko 0,5 ha

12 Kunnostusojituskelpoisuus Lähtökohtana ojien kunto, puuston määrä ja kasvun taso, kasvupaikan ravinteisuus ja lämpösumma 12

13 Kunnostusojituskelpoisuus Kunnostusojituskelpoinen metsikkö: Oltava todellinen tarve kunnostusojitukselle! Ojien tekninen kunto huono (huom. Kuivatussyvyys sekä puuston määrä = haihdunta) Puuston kasvu on taantunut märkyyden johdosta (Pohjaveden pinta loppukesällä korkeammalla kuin cm) Kunnostusojitusinvestointi on taloudellisesti tarkoituksenmukainen nykyisen puusukupolven kasvattamiseksi uudistuskypsäksi puustoksi 13 Kunnostusojitus ja muut tarvittavat toimenpiteet tuottavat vähintään 2 % reaalikoron, kun nykypuusto kasvatetaan kiertoajan loppuun

14 Kunnostusojituskelpoisuus Jatkoinvestointikelpoisuus: Kasvupaikka riittävän ravinteikas Etelä-Suomessa varputurvekankaat (vastaa kuivaa kangasta) ja niitä ravinteikkaammat kohteet Kunnostusojituskelvoton: Kunnostusojitus ja muut tarvittavat toimenpiteet tuottavat alle 2 % reaalikoron, kun nykypuusto kasvatetaan kiertoajan loppuun Edelleen kasvatus, kunnes saadaan puunkorjuun kannalta riittävästi käyttöpuuta? (Etelä-Suomessa vähintään markkinakelpoinen ensiharvennus) 14 Vesien- ja ympäristönsuojelun kannalta kunnostusojituskelvottomat kohteet Teknisesti kunnostusojituskelvottomat kohteet Huom! Uuden metsälain vaatimukset

15 Kunnostusojituskelpoisuus Jatkoinvestointikelpoisuus: Kasvupaikka riittävän ravinteikas Etelä-Suomessa varputurvekankaat (vastaa kuivaa kangasta) ja niitä ravinteikkaammat kohteet Kunnostusojituskelvoton: Kunnostusojitus ja muut tarvittavat toimenpiteet tuottavat alle 2 % reaalikoron, kun nykypuusto kasvatetaan kiertoajan loppuun Edelleen kasvatus, kunnes saadaan puunkorjuun kannalta riittävästi käyttöpuuta? (Etelä-Suomessa vähintään markkinakelpoinen ensiharvennus) 15 Vesien- ja ympäristönsuojelun kannalta kunnostusojituskelvottomat kohteet Teknisesti kunnostusojituskelvottomat kohteet Huom! Uuden metsälain vaatimukset

16 Kunnostusojituskelpoisuus Uudistamisinvestoinnin kannattavuuden arviointi 16

17 Kunnostusojitushankkeen kannattavuus 17 Kustannustekijä (ei yleensä tarvetta kivennäismailla) Kannattavuus riippuu kasvupaikasta lämpösummasta ja lähtöpuuston koosta Pohjois-Suomessa olevien kohteiden perusteella on laskettu, että kunnostusojitus antaa 1,8 3,0 % tuoton sijoitukselle ilman valtion tukea. Tuki nostaa tuottoa muutamia prosentteja Sisäinen korko investoinnille 3,8-8,4% (Ahtikoski ym. 2008) Nyrkkisääntönä voi pitää, että kunnostusojituksen kustannukset saa katettua 2-3 vuoden lisäkasvulla

18 18

19 19

20 Kunnostusojitushankkeen kannattavuus 20 Esimerkkilaskelma kunnostusojituksen tuotos- ja talousvaikutuksista, mäntyvaltainen puolukkaturvekangas, eteläinen Suomi: Ensimmäisestä ojituksesta 35 vuotta, ojaston kunto huono Puuston valtapituus 11 m,tilavuus n. 100 m3/ha Ei välitöntä tarvetta harvennushakkuulle mutta puusto alkaa kärsiä liiallisesta märkyydestä Käsittelyvaihtoehdot: 1. Ei kunnostusojitusta, ensiharvennus 50v ja päätehakkuu 70v 2. Kunnostusojitus 35v, ensiharvennus 50v, päätehakkuu 70v 3. Kunnostusojitus 35v, ensiharvennus ja kunnostusojitus 50v, päätehakkuu 70v

21 Kunnostusojitushankkeen kannattavuus 21 Yksi kunnostusojitus lisää tukkipuun tuotosta 21 m3/ha ja kuitupuun tuotosta 8 m3/ha Yksi kunnostusojitus lisää loppukiertoajan nettonykyarvoa, jos tuottovaatimus on korkeintaan 5 % Toinen kunnostusojitus ei lisää nettotulojen nykyarvoa, yli 3 % tuottovaatimuksella sen vaikutus kääntyy negatiiviseksi Kunnostusojitus lisää erityisesti tukkipuun tuotosta ja parantaa puuntuottamisen kannattavuutta Kunnostusojitus voi joskus olla tarpeen tehdä jo ennen ensiharvennusta jos alkuperäinen ojasto toimii huonosti Toinen kunnostusojitus on etenkin Etelä- ja Väli-Suomen olosuhteissa yleensä tarpeeton ja kannattamaton

22 22

23 Suometsänhoitohankkeen taloudellinen kannattavuus huomioitava: ojituskustannukset metsänhoitokustannukset hakkuutulot kasvunlisäys odotusaika korko-% 23 TÄSTÄ SEURAA

24 Suometsänhoitohankkeen taloudellinen kannattavuus absoluuttista edullisuutta tai hyötyä varsin vaikea laskea tyydyttävä suhteelliseen edullisuusjärjestykseen ja arvioon kannattavuudesta tyydyttävä likimääräiseen listaan kannattavuuden edellytyksistä kannattamattomien kuvaus sekä poisrajaus 24