Lukiokoulutus Karvin uusimpien arviointien valossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lukiokoulutus Karvin uusimpien arviointien valossa"

Transkriptio

1 Lukiokoulutus Karvin uusimpien arviointien valossa karvi.fi Kuntaliiton Lukiofoorumin ja lukiorehtoriverkoston yhteisseminaari Arviointiasiantuntija Sami Julin, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus

2 Matemaattisen osaamisen piirteitä lukiokoulutuksen lopussa Metsämuuronen, J. & Tuohilampi, L Matemaattisen osaamisen piirteitä lukiokoulutuksen lopussa Julkaisut 3:2017. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus.

3 prosemnttia opiskelijoista 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% ei tietoa tai ei kirjoita kirjoitti lyhyen matematiikan kirjoitti pitkän matematiikan matematiikan kurssien määrä lukiossa (Lähde: Metsämuuronen & Tuohilampi 2017) 3

4 Osaamisen taso (500 = 9. luokan keskiarvo) keskiarvo lukioissa (628) tai vähemmän (n = 154) yli 6-7 (n = 130) 8-9 (n = 311) (n = 148) (n = 247) enemmän kuin 13 (n = 261) Kurssien määrä lukioissa (Lähde: Metsämuuronen & Tuohilampi 2017) 4

5 Osaamisen taso (500 = 9. luokan keskiarvo) ammatillinen lukio, <7 kurssia 137 lukio, 7-11 kurssia lukio, 12 kurssia tai enemmän luokka (arvio) 3. luokka 6. luokka 9. luokka lukio/ammatillinen (Lähde: Metsämuuronen & Tuohilampi 2017) 5

6 Asenteen osatekijät lukiokoulutuksen aineistossa Kokonaisasenne Minä osaajana Oppiaineesta pitäminen Oppiaineen koettu hyöty Kokonaistunnetila (Positiivinen) Positiivinen tunnetila Negatiivinen tunnetila 1,2 1,2 1,4 1,4 1,6 1,6 1,7 1,9 1,9 2,0 1. Quisque 2,6 metus 2,1 nunc ,1 2,2 2,2 2,4 2,4 2,6 2,5 2,6 2,8 12 kurssia tai enemmän 7-11 kurssia (Lähde: Metsämuuronen & Tuohilampi 2017) 6

7 Sukupuolten väliset osaamisen erot lukioaineistossa Kokonaisosaaminen Algebra Quisque 656 metus nunc nainen mies Funktiot Geometria Luvut ja laskutoimitukset Tilastot ja todennäköisyys osaamisen taso (500 = 9-luokan keskiarvo) (Lähde: Metsämuuronen & Tuohilampi 2017) 7

8 Parhaiden oppilaiden ja opiskelijoiden sukupuolijakauma osuus oppilaista/opiskelijoista (%) ,6 47,4 52,2 47,8 Yläkvintiili miehet (%) Yläkvintiili naiset (%) Ylädesiili miehet (%) Ylädesiili naiset (%) 55,4 44,6 53,7 46,3 62,5 64,8 58,4 61,3 41,6 38,7 37,5 35,2 0 0-luokka (arvio) 3. luokka 6. luokka 9. luokka lukio (Lähde: Metsämuuronen & Tuohilampi 2017) 8

9 Sukupuolten väliset erot asenteiden osa-alueilla koko aineistossa Kokonaisasenne Minä osaajana Oppiaineesta pitäminen Oppiaineen koettu hyöty Kokonaistunnetila (Pos.) Positiivinen tunnetila Negatiivinen tunnetila 1. Quisque 2,1 metus nunc 2,4 1,9 nainen 2,2 mies 2,0 2,2 2,6 2,7 2,1 2,4 2,0 2,1 1,8 1, (Lähde: Metsämuuronen & Tuohilampi 2017) 9

10 Sukupuoli ja matematiikka Miehet osaavat matematiikkaa merkitsevästi naisia paremmin lukiokoulutuksen lopussa. Naisten keskiosaaminen on lukiossa noin yhden vuoden jäljessä miesten osaamisesta. Kaikissa taitotasoryhmissä naisopiskelijat kokivat opintojensa aikana merkitsevästi ja merkittävästi enemmän negatiivisia tuntemuksia, ja heidän käsityksensä itsestään osaajina olivat matalampia kuin miesopiskelijoilla. 10

11 Vanhempien ylioppilastutkinnon vaikutus lukiokoulutuksen lopussa Kokonaisosaaminen Algebra Funktiot Geometria Luvut ja laskutoimitukset Tilastot ja todennäköisyys kumpikaan ei ole ylioppilas molemmat ovat ylioppilaita 1. Quisque 606 metus nunc Osaamisen taso (500 = 9. luokan keskiarvo) (Lähde: Metsämuuronen & Tuohilampi 2017)

12 Kotitausta ja matematiikka Vanhempien lukiokoulutus on yhteydessä merkitsevästi parempaan matematiikan suoritukseen lukiokoulutuksen lopussa. Molempien vanhempien ylioppilastutkinto riippumatta heidän suorittamistaan ylioppilaskokeista tai niissä saaduista puoltopisteistä tuo noin puolentoista-kahden vuoden opintojen edun kokonaisosaamiseen verrattuna opiskelijoihin, joilla kumpikaan vanhemmista ei ole ylioppilas. Ylioppilastutkinnosta tuleva hyöty ei näytä kuitenkaan lisääntyvän enää lukio-opintojen aikana: ero ylioppilasvanhempien ja eiylioppilasvanhempien lasten välillä syntyy jo alemmilla luokilla ja säilyy saman suuruisena läpi kouluvuosien. 12

13 Kotikielen yhteys kokonaisosaamiseen eri kurssivalinnoissa Osaamisen taso (500 = 9. luokan keskiarvo) suomi suomi ja ruotsi ruotsi jokin muu Quisque metus nunc kurssia 7-11 kurssia 12 kurssia tai enemmän (Lähde: Metsämuuronen & Tuohilampi 2017) 13

14 Kotikieli ja matematiikka Eri kieliryhmissä on mahdollisuus saavuttaa yhdenvertainen matematiikan osaamisen taso. Ruotsinkieliset opiskelijat nousivat suomenkielisten tasolle selvästi heikommista lähtökohdista, ja saavuttivat suomenkielisten tason 6. luokan alkuun mennessä. 14

15 Pedagogiset ratkaisut ja matematiikka Opettajan pedagogisista ratkaisuista keskeinen osaamista selittävä tekijä on se, kuinka usein opiskelijat kokevat opiskeltavien asioiden tulevan selväksi. Näyttää siltä, että parhaiden opiskelijoiden ryhmässä opettajajohtoisesti saadaan parhaita tuloksia, kun siihen yhdistyy mielekäs eriyttäminen taitotason mukaisesti ja saatujen tulosten mielekkyyden arvioiminen. HUOM! Osaamisen muutosta ei juuri voida selittää opettajan pedagogisiin ratkaisuihin liittyvillä tekijöillä. 15

16 Arviointi Parhaita ja heikoimpia tuloksia saaneiden lukioiden arviointilinjat eivät kohtaa toisiaan. Samaan päättöarvosanaan vaaditaan selvästi enemmän osaamista parhaimpia tuloksia saavissa lukioissa kuin heikoimpia tuloksia saaneissa lukioissa. Erot arvosanaryhmien välillä ovat erittäin merkittäviä noin kolmen arvosanan verran: tiukkaa arviointilinjaa noudattavan lukion arvosana 6 näyttää vastaavan heikosti menestyneessä lukiossa arvosanaa 9. Ero on suuri ja johtaa ilmeiseen epätasa-arvoon opiskelijoiden hakeutuessa jatko-opintoihin, mikäli lukion päättötodistusta käytetään osana hakuprosessia. 16

17 Asennoituminen matematiikkaa kohtaan ja toisen asteen valinta prosenttia oppilaista erittäin negatiivinen yli 1,14-1,57 lukioon menneiden osuus Quisque metus nunc ammatilliseen koulutuksen menneiden osuus yli 1,57-1,88 neutraali yli 2,31-2, yli 2,80-3, erittäin positiivinen kokonaisasenne 9. luokalla jaoteltuna 7 luokkaan asteikolla 0-4 (Lähde: Metsämuuronen & Tuohilampi 2017) 17

18 Valtiotalouden säästöjen vaikutukset sivistyksellisiin oikeuksiin lukiokoulutuksessa Pitkänen, K., Hievanen, R., Kirjavainen, T., Suortamo, M. & Lepola, L Valtiontalouden säästöjen vaikutukset sivistyksellisiin oikeuksiin. Julkaisut 27:2017. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus.

19 Lukiokoulutuksen saavutettavuus alle 10 km etäisyydellä heikkeni hieman. Muutos ei heijastunut suosioon Verrattaessa vuotta 2015 vuosiin 2011 ja 2013, lähde AVI:en Peruspalvelujen arviointi 2015 Opiskelijakohtaiset kokonaiskustannukset kasvoivat, opetuksen kustannukset eivät Vuosina Kustannukset suurimmat ja kasvaneet eniten maaseutumaisissa kunnissa 19

20 Henkilöstöön kohdistuneet muutokset pääosin myönteisiä Kelpoisten opettajien osuus kasvanut 93 prosentista 98 prosenttiin vuosina , suurin osa (75 %) järjestäjistä ei ollut muuttanut lukuvuodesta 2010/11 lukuvuoteen 2016/17 periaatteita, joiden mukaan opettajien palkallisten poissaolojen ajaksi palkataan sijainen. Aiempaa harvemmin sijaisen palkkasi neljäsosa järjestäjistä Pitkän matematiikan ja useampaa kuin 2 kieltä valinneiden osuus laski jonkin verran Pitkä matematiikka laskua 2 %-yksikköä vuodesta 2010 vuoteen 2015, 3 tai useampaa kieltä opiskelleiden osuus pienennyt hieman vuodesta 2011 vuoteen

21 Koulutuksen järjestämisessä tapahtunut muutoksia osalla järjestäjiä Opiskelijaryhmien vähimmäiskoot kasvaneet Noin neljäsosa järjestäjistä kasvattanut vähimmäisryhmäkokoa lukuvuodesta 2010/11 lukuvuoteen 2016/17 Itsenäisen ja etäopiskelun määrä lisääntynyt Lukuvuodesta 2010/11 lukuvuoteen 2016/17 etäopiskelua lisännyt 38,4 % ja itsenäistä opiskelua 37,1 % järjestäjistä Paikallisesti tarjottavien syventävien kurssien määrä vähentynyt 29,6 % järjestäjistä tarjonta vähentynyt lukuvuodesta 2010/11 lukuvuoteen 2016/17 Soveltavien kurssien määrä vähentynyt 34,6 % järjestäjistä tarjonta vähentynyt lukuvuodesta 2010/11 lukuvuoteen 2016/17 21

22 Yhteistyö muiden järjestäjien kanssa yleistynyt Lukuvuodesta 2010/11 lukuvuoteen 2016/17 useimmiten lisätty yhteistyötä muiden lukioiden kanssa. Myös kvyhteistyö on lisääntynyt. Yhteistyön lisääminen ammatillisten oppilaitosten, korkeakoulujen tai yliopistojen kanssa harvinaisempaa 22

23 Työrauhan ja turvallisen oppimisympäristön arviointi lukiokoulutuksessa Julin, S. & Rumpu, N Työrauhan ja turvallisen oppimisympäristön arviointi perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa. Julkaisut 6:2018. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus.

24 Lähtökohtana ja tavoitteena oli selvittää työrauhan ja turvallisen oppimisympäristön nykytila sekä se, miten niihin liittyvät lakimuutokset olivat toteutuneet. Arviointi oli osa eduskunnan edellyttämää selvitystä vuonna 2014 toteutettujen lakimuutosten vaikutuksista, ja arvioinnin taustalla olivat vuoden 2014 alusta voimaan tulleet muutokset perusopetus- ja lukiolakiin. Kolmas -luokkalaisten Lukion toisen vuosikurssin Opiskelijoiden kysely (n = 5 287) Opettajien kysely (n = 2 688) kysely (n = 5 242) Kahdeksasluokkalaisten kysely Koulu-kohtaisen oppilashuoltoryhmän Kysely (n = 506) Opetuksen järjestäjien Kysely (n = 196) (n = 8 121) 24

25 PERUSOPETUS- JA LUKIOLAKIEN MUUTOKSIA JA LISÄYKSIÄ OLIVAT MM. Oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön Osallisuus ja oppilaskunta Kasvatuskeskustelu Menettely kurinpitoasiassa ja erottamisen täytäntöönpano Oikeus ottaa haltuun esineitä tai aineita Oikeus tarkastaa oppilaiden tavarat Haltuun otettujen esineiden ja aineiden luovuttaminen ja hävittäminen Kurinpidollisten ja kasvatuksellisten toimien seuraaminen 25

26 Suurin osa opettajista ja oppilaista viihtyy koulussa hyvin, ja oppimisen turvaava työrauha keskimäärin saavutetaan. Yli 90 % oppilaista koki olonsa turvalliseksi oppitunneilla, välitunneilla ja koulumatkoilla. Kolmasluokkalaisista, lukiolaisista 90 % ja kahdeksasluokkalaista vähän yli puolet koki, että lähes kaikki opettajat osasivat ylläpitää hyvää työrauhaa luokassa. Oppilaista lähes kaksi kolmasosaa ja opettajista kolme neljäsosaa vastasi, että opettajilla ja heidän opetusmenetelmillään sekä pedagogisilla ratkaisuillaan on ratkaiseva rooli työrauhan ylläpitämisessä. 26

27 Mitä useammin luokkahuoneissa opetusta eriytettiin, sitä harvemmin siellä myös koettiin häiriö- ja ongelmatilanteita. Oppilaiden osallisuudella koulun toimintaan oli yhteyksiä oppilaiden ja opettajien luokkahuoneissa havaitsemiin häiriö- ja ongelmatilanteisiin. Koulukohtaiseen kyselyyn vastanneista rehtoreista ja oppilashuoltoryhmän jäsenistä kolme neljäsosaa koki, että koulun yhteisellä toiminnalla on työrauhaa joko hieman tai selkeästi parantava vaikutus. Kahdeksasluokkalaisten ja lukiolaisten häiriö- ja ongelmatilanteiden määrät olivat yhteydessä siihen, miten aktiivisesti huoltajat osallistuvat lapsen koulunkäyntiin. Pikainen puuttuminen häiriö- ja ongelmatilanteisiin! 27

28 Oppilaiden osallisuus järjestyssääntöjen ja muiden suunnitelmien laadintaan oli vähäistä. Oppilaista vajaa yhdeksän kymmenestä ilmoitti tietävänsä, että koulussa on järjestyssäännöt. Noin neljännes kahdeksasluokkalaista ja lukiolaisista tiesi, että koulussa on käytössä suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Oppilaat kokivat järjestysäännöt toimiviksi ja oikeudenmukaisiksi. 28

29 OPETTAJIEN KÄSITYKSET SÄÄNTÖJEN JA SUUNNITELMIEN TOIMIVUUDESTA 100 % 90 % 80 % 1,5 1,3 3,1 4,0 23,0 31,0 4,0 2,3 16,6 32,4 33,2 35,1 29,8 28,4 38,3 70 % 2,3 2,9 2,8 2,8 1,5 60 % 50 % 56,5 17,6 22,5 11,5 19,9 24,2 1,1 12,3 40 % 61,9 30 % 20 % 57,5 40,2 36,4 35,5 41,1 39,5 33,1 10 % 0 % 10,4 5,5 20,2 6,2 4,5 16,1 6,6 4,4 Luokat 1-6 Luokat 7-9 Lukioluokat Luokat 1-6 Luokat 7-9 Lukioluokat Luokat 1-6 Luokat 7-9 Lukioluokat Järjestyssäännöt Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä 14,7 Suunnitelma kasvatuskeskustelujen ja kurinpidollisten keinojen käyttämisestä Erittäin hyvin Melko hyvin Tyydyttävästi Melko huonosti Erittäin huonosti En osaa sanoa (Lähde: Julin & Rumpu 2018)

30 Suurin osa opetuksen järjestäjistä, rehtoreista, oppilashuoltoryhmän jäsenistä ja opettajista vastasi, että kouluissa tapahtuvat häiriö- ja ongelmatilanteet ovat pysyneet ennallaan viimeisen kahden vuoden aikana. Lähes kolmannes opetuksen järjestäjistä ja neljännes koulujen henkilökunnasta koki, että häiriötilanteet ovat lisääntyneet. 8.-luokkalaisilla esiintyi oppilaiden ja opettajien mukaan häiriö- ja ongelmatilanteita moninkertaisesti enemmän kuin 3.-luokkalaisilla tai lukiolaisilla. 8.-luokkalaisten ja lukiolaisten mukaan yleisin häiriötilanne oli matkapuhelimen tai tabletin käyttö ilman opettajan lupaa sekä oppitunnilta myöhästyminen ja se, että oppilaat eivät kuuntele opettajaa tai että oppilaalta puuttuu oppitunnilla tarvittavat välineet. 30

31 Oppilaiden ja opettajien vastaukset poikkesivat selvästi toisistaan, kun kysyttiin opettajien epäasiallisesta käytöksestä oppilaita kohtaan. Opettajat vastasivat kohtelevansa oppilaita asiallisesti. Useat sadat yläkoululaiset ja lukiolaiset kuitenkin raportoivat, että opettajat huutavat ja hermostuvat oppilaille toistuvasti. Osa yläkoulun ja pieni osa lukion oppilaista vastasi kokeneensa koulussa seksuaalista häirintää. 31

32 HÄIRIÖ- JA ONGELMATILANTEET 3. luokan oppilaat 8. luokan oppilaat Lukion 2. vsk opiskelijat Luokkien 1-6 opettajat Luokkien 7-9 opettajat Lukioluokkien opettajat 2,4 0,7 1,2 2,4 4,3 4,4 6,3 5,4 6,4 OSUUS OPPILAISTA JA OPETTAJISTA (%) 28,1 9,2 11,8 16,3 40,5 19,7 32,4 21,9 24,4 38,7 38,3 41,5 32,0 31,3 10,9 28,0 14,5 27,4 11,3 43,9 44,5 [EI KOSKAAN, MUUTAMAN KERRAN VUODESSA[ [MUUTAMAN KERRAN VUODESSA, MUUTAMAN KERRAN KUUKAUDESSA[ [MUUTAMAN KERRAN KUUKAUDESSA, NOIN KERRAN VIIKOSSA[ [NOIN KERRAN VIIKOSSA, USEAMMAN KERRAN VIIKOSSA[ [USEAMMAN KERRAN VIIKOSSA, JOKA OPPITUNTI] (Lähde: Julin & Rumpu 2018) 32

33 VAKAVAT HÄIRIÖ- JA ONGELMATILANTEET 3. luokan oppilaat 8. luokan oppilaat Lukion 2. vsk opiskelijat Luokkien 1-6 opettajat Luokkien 7-9 opettajat Lukioluokkien opettajat 1,6 2,6 2,8 0,5 0,7 1,8 0,4 1,4 0,7 6,7 OSUUS OPPILAISTA JA OPETTAJISTA (%) 27,5 27,1 14,2 28,2 50,8 24,7 21,1 11,9 9,8 69,5 70,9 69,7 77,7 77,7 EI KOSKAAN [MUUTAMAN KERRAN VUODESSA, MUUTAMAN KERRAN KUUKAUDESSA[ [MUUTAMAN KERRAN KUUKAUDESSA, NOIN KERRAN VIIKOSSA[ [NOIN KERRAN VIIKOSSA, JOKA PÄIVÄ] (Lähde: Julin & Rumpu 2018) 33

34 Vain hieman yli kolmannes oppilaista kertoi saaneensa riittävästi tietoa opettajilta tai rehtorilta siitä, millaisia puuttumis- ja rangaistuskeinoja koulussa voidaan tarvittaessa käyttää. 8.-luokkalaisten ryhmissä käytettiin selvästi enemmän puuttumiskeinoja kuin 3.-luokkalaisten ja lukiolaisten ryhmissä. Yleisimmät puuttumiskeinot olivat luokkahuoneesta poistaminen, kasvatuskeskustelu, jälki-istunto, rehtorin puhuttelu, huoltajalle ilmoittaminen ja se, että oppilas siivoaa sotkemansa tilan. Kasvatuskeskustelua lukuun ottamatta uusia kurinpito- ja puuttumiskeinoja käytettiin kouluissa erittäin vähän. Uudet keinot koettiin toimiviksi häiriötilanteiden ennaltaehkäisyssä ja niihin puutumisessa. 34

35 KURINPITO- JA PUUTTUMISKEINOT Pääsääntöisesti luokkien 1-6 opettajat 28,2 66,0 5,8 Pääsääntöisesti luokkien 7-9 opettajat 20,5 73,4 6,1 Pääsääntöisesti lukioluokkien opettajat 75,6 23,6,9 En opeta erityisop. pienryhmiä tai -luokkia 41,2 55,6 3,2 Opetan erityisop. pienryhmiä tai -luokkia 17,6 69,5 12,9 Opetusvuodet kouluissa alle 5 31,5 60,8 7,7 Opetusvuodet kouluissa ,8 61,5 5,8 Opetusvuodet kouluissa yli 15 41,2 54,8 3,9 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Ei koskaan Muutaman kerran vuodessa Muutaman kerran kuukaudessa tai useammin (Lähde: Julin & Rumpu 2018) 35

36 NOIN KERRAN VIIKOSSA TAI USEAMMIN ESIINTYVÄT HÄIRIÖ- JA ONGELMATILANTEET [Erittäin hyvä, Melko hyvä[ [Melko hyvä, Tyydyttävä[ [Tyydyttävä, Melko huono[ [Melko huono, Erittäin huono[ [Erittäin huono, Ei lainkaan] 4,0 10,3 12,4 3,0 9,0 4,3 10,5 5,1 7,1 10,6 17,6 OSUUS OPPILAISTA (%) 51,4 64,3 71,2 36,7 46,8 53,4 32,4 57,3 22,5 40,3 62,9 25,3 54,8 67,3 70,4 39,3 53,9 56,1 54,3 60,2 62,6 65,4 70,2 37,8 41,6 43,5 42,8 54,8 75,1 3. LUOKKA 8. LUOKKA LUKION 2. VSK KOULUVIIHTYVYYS 3. LUOKKA 8. LUOKKA LUKION 2. VSK OPETTAJIEN OPETUSKÄYTÄNTEET JA KOULUN TYÖRAUHA 3. LUOKKA 8. LUOKKA LUKION 2. VSK KOULUTURVALLISUUS 3. LUOKKA 8. LUOKKA LUKION 2. VSK HUOLTAJIEN OSALLISUUS OPPILAIDEN KOULUNKÄYNTIIN (Lähde: Julin & Rumpu 2018) 36

37 Opiskelijahuoltolain toimeenpanon arviointi lukiokoulutuksessa Summanen, A.-M., Rumpu, N. & Huhtanen, M Oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanon arviointi esi- ja perusopetuksessa sekä lukiokoulutuksessa. Julkaisut 4:2018. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus.

38 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) tuli voimaan Lain tarkoituksena on: edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä ja hyvinvointia sekä osallisuutta ja ehkäistä ongelmien syntymistä edistää oppilaitosyhteisön ja opiskeluympäristön hyvinvointia, terveellisyyttä ja turvallisuutta, esteettömyyttä, yhteisöllistä toimintaa sekä kodin ja oppilaitoksen välistä yhteistyötä turvata varhainen tuki sitä tarvitseville turvata opiskelijoiden tarvitsemien opiskeluhuoltopalvelujen yhdenvertainen saatavuus ja laatu vahvistaa opiskeluhuollon toteuttamista ja johtamista toiminnallisena kokonaisuutena ja monialaisena yhteistyönä 38

39 . Eduskunta antoi opetusja kulttuuriministeriölle seurantatehtävän uudistuksen vaikutuksista opiskeluhuollon vaikuttavuuteen, tehostumiseen, palveluiden saatavuuteen ja henkilöstön riittävyyteen eri puolilla maata. Esiopetus Palvelujen saatavuus Ammatillinen peruskoulutus Vaikuttavuus Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Henkilöstön riittävyys Perusopetus Tehostuminen Lukiokoulutus.. 39

40 Arviointiaineisto Opiskeluhuollon ohjausryhmät Esiopetus Perusopetus Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus Sidosryhmät ja viranomaistahot Sähköinen itsearviointi (n = 264) Esiopetuksen yksikkökohtaiset oppilashuoltoryhmät, sähköinen itsearviointi (n = 159) Opetussuunnitelman oppilashuoltoosuuden laadullinen aineistoanalyysi (n = 34) Perusopetuksen koulukohtaiset oppilashuoltoryhmät, sähköinen itsearviointi (n = 459) Opetussuunnitelman oppilashuoltoosuuden laadullinen aineistoanalyysi (n = 91) Sähköinen oppilaskysely, 5. ja 8. lk (n = ) Lukion oppilaitokset, opiskeluhuoltoryhmät, sähköinen itsearviointi (n = 215) Opetussuunnitelman opiskelijahuoltoosuuden laadullinen aineistoanalyysi (n = 61) Sähköinen opiskelijakysely, II vuosikurssi (n = 8 038) Koulutuksen järjestäjät, sähköinen itsearviointi (n = 102) Opetussuunnitelmien opiskelijahuoltoosuuksien laadullinen aineistoanalyysi (n = 20) Sähköinen opiskelijakysely, II vuosikurssi (n = 4 395) Teemahaastattelut (n = 9 haastattelua, 15 haastateltavaa, 11 tahoa)

41 Opiskeluhuollon tehostuminen % Esiopetus ennen 17 Esiopetus jälkeen 27 ennen 17 jälkeen 31 ennen 12 jälkeen 27 Perusopetus Perusopetus Lukiokoulutus Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus ennen 10 Ammatillinen koulutus jälkeen Opiskeluhuollon tila Erittäin heikko Heikko Kohtalainen Hyvä Erittäin hyvä (Lähde: Summanen, Rumpu & Huhtanen 2018) 41

42 Opiskeluhuollon tehostuminen lukiossa Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki paransi opiskelijoiden ja erityisesti opiskelijakuntien vaikutusmahdollisuuksia, lisäsi opiskeluhuollon suunnitelmallisuutta paransi opiskelijoiden tietosuojaa jäsensi opiskeluhuoltotoimintaa, selkeytti opiskeluhuollon vastuita, vahvisti opiskelijoiden osallisuutta yhteisöllisessä opiskeluhuollossa ja teki opiskeluhuollosta kokonaisuutena monialaisemman. 42

43 Opiskeluhuollon tehostuminen lukiossa Oppilaitoskohtaisen opiskelijahuoltosuunnitelman toteuttaminen Opiskeluhuollon toimintatapojen ja käytäntöjen kehittäminen Yhteisöllisen opiskeluhuollon järjestäminen Yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestäminen Yhteisten tavoitteiden linjaaminen oppilaitoksen opiskeluhuollon toiminnalle Opetussuunnitelman mukaisen opiskeluhuoltosuunnitelman toteuttaminen Osallistavan toimintakulttuurin luominen Oppilaitoksen opiskeluhuollon seuranta ja arviointi Henkilöstön opiskeluhuoltotyötä koskevan osaamisen kehittäminen Heikentynyt merkittävästi / Heikentynyt Pysynyt ennallaan Tehostunut / Tehostunut merkittävästi % (Lähde: Summanen, Rumpu & Huhtanen 2018) 43

44 Opiskeluhuollon vaikuttavuus Koulun hyvinvointityöhön ja ennaltaehkäisevään työotteeseen on panostettu enemmän; aikaisemmin painopiste oli jo syntyneissä ongelmissa ja niiden ratkaisemisessa. Selkiytyneet toimintatavat oppilashuollossa. Keskitytään oikeisiin asioihin, ei enää puhuta yleisesti. Laki vaatii että asioihin puututaan. Lapsilähtöinen asenne, ratkaisu- ja voimavarakeskeinen työskentelyote ja ammatillisuus, jota ohjaa lapsen etu. Vilpitön halu auttaa oppilaita ja todella toimia heidän hyväkseen luo lämpimän ja tukevan hengen. Mahdollisimman avoin toimintakulttuuri. Pyrkimys löytää toimivat ratkaisut lain jähmeydestä huolimatta. Osaava ja nopeasti reagoiva henkilöstö. 44

45 Opiskeluhuollon vaikuttavuuden haasteita Edelleen opiskelijoilla on paljon tarvetta yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon, ja yhteisöllisen opiskeluhuollon järjestämiseksi on vielä paljon tehtävää. On vaikea arvioida, mitkä muutokset ovat lain voimaantulon seurausta ja mitkä johtuvat jostakin muusta syystä. Opiskeluhuollon resursointi on parantunut, mutta opiskelijat eivät välttämättä löydä kaikkia palveluja. Haasteena on ollut aikaisempien käytäntöjen ja uuden lain yhteensovittaminen. Lakia voidaan tulkita monella eri tavalla, käytännöt vaihtelevat. Ilmaisut ja termit ovat osin epäselviä. 45

46 Palveluiden saatavuus ja henkilöstön riittävyys Esiopetus Kuraattori Psykologi Terveydenhoitaja Lääkäri Perusopetus Kuraattori Psykologi Terveydenhoitaja Lääkäri Lukiokoulutus Kuraattori Psykologi Terveydenhoitaja Lääkäri Ammatillinen Kuraattori Psykologi Terveydenhoitaja Lääkäri Vähentynyt merkittävästi / Vähentynyt Pysynyt ennallaan Lisääntynyt / Lisääntynyt merkittävästi % (Lähde: Summanen, Rumpu & Huhtanen 2018) 46

47 Palveluiden saatavuus ja henkilöstön riittävyys Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus Noin kaksi viidesosaa oppilaitoskohtaisista opiskeluhuoltoryhmistä oli sitä mieltä, että kuraattori- ja psykologipalveluiden saatavuus parani lain myötä. Pääsääntöisesti opiskeluhuoltopalveluiden saatavuus pysyi ennallaan. Opiskeluhuoltopalveluiden saatavuudessa oli vaihtelua. Enemmistön mukaan psykologipalvelujen saatavuus on tehostunut tai tehostunut merkittävästi. Kokemukset kuraattoripalveluiden tehostumisesta vaihtelivat. Suurin osa koulutuksen järjestäjistä arvioi terveydenhoitajapalveluiden ja lääkäripalveluiden pysyneen ennallaan. 47

48 Lukio-opiskelijat ja opiskeluhuolto Terveydenhoitajapalveluissa hyvä saatavuus ja avun saaminen erilaisiin huoliin helpohkoa. Huoliin reagoidaan ja tukea saa tarvittaessa nopeasti. Avun pyytäminen koettiin vaikeammaksi kuin avun saaminen. Kouluviihtyvyyteen ja -turvallisuuteen ollaan tyytyväisiä. Kehittämiskohteita ovat esim. kouluviihtyvyyden parantaminen sekä turvataitojen, fyysisen terveyden ja psyykkisen terveyden edistäminen. Syrjimisen ja kiusaamisen ennaltaehkäisy sekä opiskelijoiden hyvinvoinnin edistäminen tärkeää. Opiskelijoiden mielipiteiden huomioiminen ja osallisuus, opiskelijakuntatoiminta sekä palautteenantomahdollisuus tärkeää. Yhteisöllinen opiskeluhuolto ei näy kovin selvästi oppilaitoksen arjessa. Opiskeluhuoltopalveluiden tiedottamisessa opiskelijoille on parannettavaa. 48

49 Opiskeluhuollon vahvuudet ja kehittämiskohteet (avovastaukset) Vahvuudet Kehittämiskohteet Moniammatillisuus ja toimijoiden välinen yhteistyö Ammattitaitoinen henkilöstö Palveluiden saatavuus ja saavutettavuus Nopea reagointi ja varhainen puuttuminen, yksikön koko Yhteisöllisyys ja osallisuus Toimintatavat, suunnitelmallisuus Resurssit ja kehittäminen Palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden sekä yhdenvertaisuuden parantaminen Yhteisöllinen opiskeluhuolto, ennaltaehkäisy, varhainen puuttuminen ja opiskelijoiden hyvinvoinnin tukeminen, osallisuus Opiskeluhuollon henkilöstön osallistuminen, osaamisen syventäminen ja yhteistyö Opiskeluhuollon seuranta ja arviointi 49

50 Johtopäätökset ja kehittämisehdotukset Opiskeluhuolto on tehostunut monin osin oppilas- ja opiskelijahuoltolain myötä, mutta siinä on edelleen paljon kehittämistä. Kehittämiskohteita: 1. Yhteisöllisen opiskeluhuollon vahvistaminen 2. Opiskeluhuoltopalveluiden saatavuuden ja henkilöstön riittävyyden turvaaminen ja yhdenvertaistaminen 3. Lain kauaskantoisempien tavoitteiden toteutuminen 4. Painopisteen siirtäminen entistä tehokkaammin varhaiseen puuttumiseen ja ennaltaehkäisevään työhön 5. Poikkihallinnollisen yhteistyön tehostaminen (ml. tiedonsiirrot) 6. Opiskeluhuoltorekistereiden ja kirjaamiskäytänteiden parantaminen 7. Yhteisen hyvän ja välittävän, puuttuvan ilmapiirin luominen kouluihin ja oppilaitoksiin 50

51 Lukiokoulutuksen järjestäjien laadunhallintaja itsearviointikäytänteet Harjunen, E., Hietala, R., Lepola, L., Räisänen, A. & Korpi, A Arvioinnilla luottamusta Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen järjestäjien laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteet. Julkaisut 4:2017. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus.

52 Ensisijaisena tavoitteena oli tuottaa määrällistä ja laadullista tietoa perusopetuksen ja lukiokoulutuksen järjestäjien itsearviointija laadunhallintakäytänteistä. Toisena tavoitteena on kartoittaa em. tilaa osallistamalla järjestäjiä arviointitiedon tuottamiseen ja hyvien käytänteiden jakamiseen. Itsearviointiin osallistui 345 järjestäjää 381:sta (vastausprosentti 90,6 %). Itsearviointilomakkeista 41 % edusti perusopetusta, 50 % perusopetusta ja lukiokoulutusta ja 9 % lukiokoulutusta. Suurin osa vastanneista ei tehnyt eroa perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinnan ja itsearvioinnin käytänteille (käytänteiden nähtiin olevan samanlaisia perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa). Eri kouluasteiden tuloksia ei juuri eroteltu raportissa (ei eroja). 52

53 Arvioinnin päätulokset perustuvat järjestäjien kriteeriperustaiseen itsearviointiin. Tuloksia täydentää arviointiasiakirjojen analyysi: arviointihankkeessa arvioitiin myös järjestäjien arviointiasiakirjoja (n = 45). Asiakirjoista 28 käsitteli perusopetusta, 5 lukiokoulutusta ja 12 perusopetusta ja lukiokoulutusta. Asiakirja-aineistosta valittiin ne asiakirjat hyviksi käytänteiksi, jotka kuvastavat järjestäjän hyvää toimintaa laadunhallinnassa ja itsearvioinnissa. Lisäksi Karvi pyysi järjestäjiä lähettämään hyviä käytänteitään Karviin arvioitavaksi. Saapuneista käytänteistä (13 kappaletta) viisi täytti hyvän käytänteen kriteerit. 53

54 Tuloksia Yli puolet (58,7 %) perusopetuksen ja lukiokoulutuksen järjestäjistä oli laadunhallinnassaan alkavalla tasolla Kehittyvällä tasolla oli 37,8 % järjestäjistä Puuttuvalla tasolla oli 3,5 % järjestäjistä Yksikään järjestäjä ei arvioinut olevansa laadunhallinnassaan edistyneellä tasolla. (Lähde: Harjunen, Hietala, Lepola, Räisänen & Korpi 2017) 54

55 Itsearvioiduissa laadunhallinnan osa-alueiden tasoissa ei ollut juuri eroja kouluasteittain vertailtuna. Kuitenkin pelkkää lukiokoulutusta koskevat vastaukset olivat homogeenisin ryhmä sekä johtamisessa että kehittämisessä ja parantamisessa. (Vaihtelu vastauksissa oli pienempää kuin muilla.) Laadunhallinnan ja itsearvioinnin osa-alueista seuranta ja arviointi hallittiin vahvimmin. Järjestäjät olivat oman arviointinsa mukaan onnistuneet erityisesti arviointitiedon hankinnassa. Laadunhallinnan ja itsearvioinnin edellytykset (esim. resurssit ja arviointiosaaminen) arviointiin osa-alueista heikoimmaksi. (Lähde: Harjunen, Hietala, Lepola, Räisänen & Korpi 2017) 55

56 HAASTEET: Mitkä ovat järjestäjien suurimmat haasteet laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteissä? (Lähde: Harjunen, Hietala, Lepola, Räisänen & Korpi 2017) 56

57 TUEN TARVE: Mitä ja millaista kansallista tukea järjestäjät tarvitsevat laadunhallinnan ja itsearvioinnin kehittämiseen: (Lähde: Harjunen, Hietala, Lepola, Räisänen & Korpi 2017) 57

58 Läheskään kaikilla järjestäjillä ei ollut toimivaa arviointijärjestelmää eikä systemaattista arviointikulttuuria. Kaikkien opetuksen ja koulutuksen järjestäjien itsearvioinnit eivät täytä niitä vaatimuksia ja luottamukseen perustuvia odotuksia, joita koko koulutuksen lainsäädännön vuonna 1998 tehty reformi edellyttäisi. Johdon sitoutuminen on laadunhallinnan edellytys. Resurssit ja osaaminen oltava myös kunnossa. Tietoa kerätään runsaasti, mutta sitä ei aina hyödynnetä toiminnan kehittämisessä. Osallisuutta ja vastuuta voitaisiin jakaa laajemmin, johdon ja henkilöstön lisäksi mukaan oppijat, huoltajat ja sidosryhmät. 58

59 Lähteet Harjunen, E., Hietala, R., Lepola, L., Räisänen, A. & Korpi, A Arvioinnilla luottamusta Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen järjestäjien laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteet. Julkaisut 4:2017. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Julin, S. & Rumpu, N Työrauhan ja turvallisen oppimisympäristön arviointi perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa. Julkaisut 6:2018. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Metsämuuronen, J. & Tuohilampi, L Matemaattisen osaamisen piirteitä lukiokoulutuksen lopussa Julkaisut 3:2017. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. 59

60 Pitkänen, K., Hievanen, R., Kirjavainen, T., Suortamo, M. & Lepola, L Valtiontalouden säästöjen vaikutukset sivistyksellisiin oikeuksiin. Julkaisut 27:2017. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Summanen, A.-M., Rumpu, N. & Huhtanen, M Oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanon arviointi esi- ja perusopetuksessa sekä lukiokoulutuksessa. Julkaisut 4:2018. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. 60

Oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanon arviointi LAPE -opiskeluhuollon oppimisverkostotilaisuus

Oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanon arviointi LAPE -opiskeluhuollon oppimisverkostotilaisuus Oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanon arviointi LAPE -opiskeluhuollon oppimisverkostotilaisuus 4.5.2018 Tarja Frisk ja Anna-Mari Summanen Arvioinnin lähtökohdat Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Lisätiedot

TYÖRAUHAN JA TURVALLISEN OPPIMISYMPÄRISTÖN ARVIOINTI PERUSOPETUKSESSA JA LUKIOKOULUTUKSESSA. Sami Julin

TYÖRAUHAN JA TURVALLISEN OPPIMISYMPÄRISTÖN ARVIOINTI PERUSOPETUKSESSA JA LUKIOKOULUTUKSESSA. Sami Julin TYÖRAUHAN JA TURVALLISEN OPPIMISYMPÄRISTÖN ARVIOINTI PERUSOPETUKSESSA JA LUKIOKOULUTUKSESSA Sami Julin ARVIOINNIN LÄHTÖKOHDAT Arviointi oli osa eduskunnan edellyttämää selvitystä vuonna 2014 toteutettujen

Lisätiedot

Opiskeluhuollon palvelut

Opiskeluhuollon palvelut Opiskeluhuollon palvelut 23.4.2018 Hanna Gråsten-Salonen Johtava koulukuraattori Kasvatus- ja opetuspalvelut Tampere OPISKELUHUOLLON ALATYÖRYHMÄN SELVITYS Maakunnassa opiskelijamäärien vaihteluväli suuri

Lisätiedot

Työrauhan ja turvallisen oppimisympäristön arviointi perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa

Työrauhan ja turvallisen oppimisympäristön arviointi perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa Syda Productions/Shutterstock.com Työrauhan ja turvallisen oppimisympäristön arviointi perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa TIIVISTELMÄ New Africa/Shutterstock.com Koulussa on turvallista ja siellä viihdytään

Lisätiedot

Arvioinnilla luottamusta

Arvioinnilla luottamusta Arvioinnilla luottamusta Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteet Elina Harjunen, Risto Hietala, Laura Lepola, Anu Räisänen ja Aila Korpi Pohjois-Suomen AVI-alueen

Lisätiedot

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Osaava, Lempäälä 15.4.2014 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Esko Lukkarinen, Opetus- ja kulttuuritoimi-vastuualue 17.4.2014 1 Opiskeluhuollon prosessit ja toimijat

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

Opiskeluhuollon asiakaspalautekysely (esiopetus, perusopetus, toisen asteen ammatillinen koulutus, lukio)

Opiskeluhuollon asiakaspalautekysely (esiopetus, perusopetus, toisen asteen ammatillinen koulutus, lukio) Opiskeluhuollon asiakaspalautekysely (esiopetus, perusopetus, toisen asteen ammatillinen koulutus, lukio) - Opiskeluhuollon asiakaspalautekyselyllä kerätään asiakaspalautetta yhteisöllisestä ja yksilökohtaisesta

Lisätiedot

Opiskeluhuollon palvelut. Marke Hietanen-Peltola, LT, ylilääkäri Oikeus oppimiseen

Opiskeluhuollon palvelut. Marke Hietanen-Peltola, LT, ylilääkäri Oikeus oppimiseen Opiskeluhuollon palvelut Marke Hietanen-Peltola, LT, ylilääkäri Oikeus oppimiseen 24.3.2015 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) tuli voimaan 1.8.2014, mikä muuttui? Opiskeluhuollon suunnittelu

Lisätiedot

Yhteisöllinen opiskeluhuolto hyvinvointia oppilaalle, opiskelijalle ja koko yhteisölle

Yhteisöllinen opiskeluhuolto hyvinvointia oppilaalle, opiskelijalle ja koko yhteisölle Yhteisöllinen opiskeluhuolto hyvinvointia oppilaalle, opiskelijalle ja koko yhteisölle Marke Hietanen-Peltola, LT, ylilääkäri Kokkola 20.9.2018 Opiskeluhuoltoa toteutetaan Ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä

Lisätiedot

Yhteisöllinen ja osallistava opiskelijahuolto. Leena Nousiainen / Rondo Training Oy Pori

Yhteisöllinen ja osallistava opiskelijahuolto. Leena Nousiainen / Rondo Training Oy Pori Yhteisöllinen ja osallistava opiskelijahuolto Leena Nousiainen / Rondo Training Oy 11.1.2013 Pori Keskeisiä linjauksia Uuteen lakiin ehdotetaan koottavaksi lainsäädännössä nyt hajallaan olevat oppilas-

Lisätiedot

Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä

Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä Uudenmaan liitto 26.4. LAINSÄÄDÄNNÖLLISIÄ NÄKÖKULMIA TOISEN ASTEEN AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN ARJEN TYÖHÖN Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä Crister Nyberg, ohjauspalveluiden

Lisätiedot

Maksim Shmeljov/Shutterstock.com. Opiskeluhuollon tila yleissivistävässä koulutuksessa TIIVISTELMÄ

Maksim Shmeljov/Shutterstock.com. Opiskeluhuollon tila yleissivistävässä koulutuksessa TIIVISTELMÄ Maksim Shmeljov/Shutterstock.com Opiskeluhuollon tila yleissivistävässä koulutuksessa TIIVISTELMÄ Vaikka en ole itse tarvinnut apua, koulussa on joku, jolle voi puhua, jos joskus tarvitsee. Olha Tsiplyar/Shutterstock.com

Lisätiedot

Kuraattori- ja koulupsykologipalvelut Pirkanmaalla

Kuraattori- ja koulupsykologipalvelut Pirkanmaalla Kuraattori- ja koulupsykologipalvelut Pirkanmaalla 6.5.2018 Lähtökohdat Yhteenveto on laadittu LAPE-hankkeen oppilas- ja opiskeluhuollon alatyöryhmässä kunnilta kerättyjen tietojen perusteella Oppilasmäärätiedot

Lisätiedot

Arviointikulttuuri. Oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa. Katriina Sulonen

Arviointikulttuuri. Oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa. Katriina Sulonen Arviointikulttuuri Oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa Katriina Sulonen Hyvä arviointikulttuuri keskeisiä piirteitä ovat yhteisesti laaditut selkeät tehtävät ja periaatteet

Lisätiedot

Tavoitteena opiskeluterveydenhuollon kokonaisuus haasteita ja ilon aiheita

Tavoitteena opiskeluterveydenhuollon kokonaisuus haasteita ja ilon aiheita Tavoitteena opiskeluterveydenhuollon kokonaisuus haasteita ja ilon aiheita Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari 11.11.2015 Itä-Suomen

Lisätiedot

Yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttaminen kouluissa ja oppilaitoksissa

Yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttaminen kouluissa ja oppilaitoksissa Yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttaminen kouluissa ja oppilaitoksissa 17.9.2014 Opetushallitus KOULUKOHTAINEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA Oppilashuollon vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA LASTEN

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Yhteiset työvälineemme. Esityksen toimittajat: * opetusneuvos Elise Virnes, OKM * verkostokoordinaattori Ville Virtanen, SAKU ry

Yhteiset työvälineemme. Esityksen toimittajat: * opetusneuvos Elise Virnes, OKM * verkostokoordinaattori Ville Virtanen, SAKU ry Yhteiset työvälineemme Esityksen toimittajat: * opetusneuvos Elise Virnes, OKM * verkostokoordinaattori Ville Virtanen, SAKU ry Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Uusi laki kokoaa yhteen lainsäädännössä

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

(Lähteet: Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013, Uusi soveltamisohje oppilas- ja opiskelijahuoltolainsäädännön toteuttamisen tueksi 13a/2015 STM)

(Lähteet: Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013, Uusi soveltamisohje oppilas- ja opiskelijahuoltolainsäädännön toteuttamisen tueksi 13a/2015 STM) (Lähteet: Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013, Uusi soveltamisohje oppilas- ja opiskelijahuoltolainsäädännön toteuttamisen tueksi 13a/2015 STM) Päivitetty 8.8.2018 opiskelijan hyvän oppimisen, hyvän

Lisätiedot

Opiskeluhuoltoryhmä. Kristiina Laitinen Opetushallitus / Yleissivistävä koulutus

Opiskeluhuoltoryhmä. Kristiina Laitinen Opetushallitus / Yleissivistävä koulutus Opiskeluhuoltoryhmä Kristiina Laitinen Opetushallitus / Yleissivistävä koulutus Opiskeluhuolto on yhteisöllistä työtä ja yksilöllistä tukea Opiskeluhuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ehkäisevänä, koko

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Opiskeluhuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto - Ajankohtaista Kuopio 26.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Tervon yhtenäiskoulu

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Tervon yhtenäiskoulu Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma 2017-2019 Tervon yhtenäiskoulu Sisällys 1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman laadintavelvoite... 2 2. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman tavoite...

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Marjaana Pelkonen, STM

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Marjaana Pelkonen, STM Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Marjaana Pelkonen, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden Opiskeluhuollolla tarkoitetaan hyvän oppimisen, hyvän fyysisen ja psyykkisen terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Opiskeluhuoltoryhmän työskentelymallin laadinta Autio Eva

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Opiskeluhuoltoryhmän työskentelymallin laadinta Autio Eva Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Opiskeluhuoltoryhmän työskentelymallin laadinta 22.9.2017 Autio Eva Opiskeluhuolto sisältää koulutuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukaisen opiskeluhuollon

Lisätiedot

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Puumalan yhtenäiskoulu

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Puumalan yhtenäiskoulu Hyvinvointilautakunta 20.3.2017 19 LIITE NRO 1 Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma 2017-2019 Puumalan yhtenäiskoulu Sisällys 1 Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma... 3 1.1 Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman

Lisätiedot

Opetussuunnitelman mukainen opiskeluhuolto

Opetussuunnitelman mukainen opiskeluhuolto Heidi Peltonen 11.2.2014 1 (5) Eduskunnan tarkastusvaliokunta Eduskunta Miten kouluongelmat vaikuttavat nuorten syrjäytymiseen ja miten kouluterveydenhuollon avulla ehkäistään nuorten syrjäytymistä? Tarkastusvaliokunnan

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden

Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden arviointi Elina Harjunen Pro Lukio ry 9.5. Arviointi pohjautuu OKM:n toimeksiantoon Karvi kartoittaa perusopetuksen ja lukiokoulutuksen

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ARVIOINTITIETOA KOULUTUKSEN NYKYTILASTA

AJANKOHTAISTA ARVIOINTITIETOA KOULUTUKSEN NYKYTILASTA AJANKOHTAISTA ARVIOINTITIETOA KOULUTUKSEN NYKYTILASTA KESKUSTELIJAT Tapio Huttula, toimitusjohtaja, rehtori, Humanistinen ammattikorkeakoulu Anniina Sippola, koulutuspoliittinen asiantuntija, Suomen opiskelijakuntien

Lisätiedot

LÄKSYT TEKIJÄÄNSÄ NEUVOVAT

LÄKSYT TEKIJÄÄNSÄ NEUVOVAT LÄKSYT TEKIJÄÄNSÄ NEUVOVAT Perusopetuksen matematiikan oppimistulokset 9. vuosiluokalla 2015 Arvioinnin tulokset Oppilaiden keskimääräinen ratkaisuosuus oli 43 % arviointitehtävien kokonaispistemäärästä

Lisätiedot

Selvitysluonnoksesta annetut lausunnot

Selvitysluonnoksesta annetut lausunnot Selvitysluonnoksesta annetut lausunnot Lasten mielenterveysongelmien ehkäisy ja hyvinvoinnin tukeminen kouluterveydenhuollossa (3/2017) 318/54/2015 Opetus- ja kulttuuriministeriö, OKM167/050/2017, 6.7.2017.

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO

LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO Opetussuunnitelman kuntakohtainen osa Kotkan lukiokoulutuksessa opiskelijahuollon osalta 1.8.2014 lukien. LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO Opiskeluhuolto sisältää lain mukaan koulutuksen järjestäjän hyväksymän

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

4.3 Opiskeluhuolto. 4.3.1. Opiskeluhuollon keskeiset periaatteet

4.3 Opiskeluhuolto. 4.3.1. Opiskeluhuollon keskeiset periaatteet 1 4.3 Opiskeluhuolto Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä ja hyvinvointia ja huolehtia oppilaitosyhteisön hyvinvoinnista sekä opiskeluympäristön terveellisyydestä

Lisätiedot

Yhteisestä työstä hyvinvointia -

Yhteisestä työstä hyvinvointia - Yhteisestä työstä hyvinvointia - opiskeluhuoltoryhmä perusopetuksessa Helsinki 31.10.2018 Kristiina Laitinen, Opetusneuvos, Opetushallitus Marke Hietanen-Peltola, Ylilääkäri, Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Miten hyödynnän TEAviisaria opiskeluhuollon toteutumisen seurannassa

Miten hyödynnän TEAviisaria opiskeluhuollon toteutumisen seurannassa Miten hyödynnän TEAviisaria opiskeluhuollon toteutumisen seurannassa Kirsi Wiss Asiantuntija Oppilas- ja opiskelijahuollosta kohti uutta opiskeluhuoltoa Kansalliset kehittämispäivät XIV 27.11.2014 2.12.2014

Lisätiedot

Esiopetuksessa olevien oppilashuolto

Esiopetuksessa olevien oppilashuolto Esiopetuksessa olevien oppilashuolto Valtakunnalliset neuvolapäivät 21. - 22.10.2014 Kristiina Laitinen Opetusneuvos Opetushallitus 1 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki ja opetussuunnitelmien perusteet Oppilas-

Lisätiedot

Yhteiset työvälineemme. opetusneuvos Elise Virnes, OKM verkostokoordinaattori Ville Virtanen, SAKU ry

Yhteiset työvälineemme. opetusneuvos Elise Virnes, OKM verkostokoordinaattori Ville Virtanen, SAKU ry Yhteiset työvälineemme opetusneuvos Elise Virnes, OKM verkostokoordinaattori Ville Virtanen, SAKU ry HE oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi Hallituksen esitys oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi annettiin

Lisätiedot

Kirkkonummen kunnan opiskeluhuollon strategia

Kirkkonummen kunnan opiskeluhuollon strategia Kirkkonummen kunnan opiskeluhuollon strategia 1 Esipuhe Kirkkonummen kunnan opiskeluhuollon strategia perustuu Oppilas- ja opiskelijahuoltolakiin(1287/2013), joka astui voimaan 1.8.2014. Strategian tavoitteena

Lisätiedot

Opiskeluhuoltosuunnitelmat

Opiskeluhuoltosuunnitelmat Opiskeluhuoltosuunnitelmat Opetustoimen ajankohtainen juridiikka 3.11.2016 Helsinki Hallintojohtaja Matti Lahtinen Opiskeluhuollon suunnitelmat (OHL 12 ja 13 sekä POL 14, LL 10 ja AMPL 37 a ) Lastensuojelulain

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Kehittyvä opiskeluhuolto Lasten suojelun kesäpäivät 9.6.2015 Lastensuojelun haasteet 2015 - kehittämistyöllä tuloksiin

Kehittyvä opiskeluhuolto Lasten suojelun kesäpäivät 9.6.2015 Lastensuojelun haasteet 2015 - kehittämistyöllä tuloksiin Kehittyvä opiskeluhuolto Lasten suojelun kesäpäivät 9.6.2015 Lastensuojelun haasteet 2015 - kehittämistyöllä tuloksiin Marjaana Pelkonen Neuvotteleva virkamies, STM Sisällys Uuden lain tausta ja tarkoitus

Lisätiedot

Opiskeluhuolto ammatillisen koulutuksen murroksessa. Elise Virnes

Opiskeluhuolto ammatillisen koulutuksen murroksessa. Elise Virnes Opiskeluhuolto ammatillisen koulutuksen murroksessa Elise Virnes 9.6.2016 Opiskeluhyvinvoinnin ja opiskeluhuollon merkitys Eläketurvakeskuksen tutkimus 2011: Toimihenkilöistä vanhuuseläkkeelle suoraan

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Hyväksytty 30.12.2013. - lain soveltamisala ja tavoitteet. - yhteisöllinen opiskeluhuolto. Turku 12.3.2014

Hyväksytty 30.12.2013. - lain soveltamisala ja tavoitteet. - yhteisöllinen opiskeluhuolto. Turku 12.3.2014 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 Hyväksytty 30.12.2013 - lain soveltamisala ja tavoitteet - opiskeluhuollon kokonaisuus - yhteisöllinen opiskeluhuolto Turku 12.3.2014 Lain soveltamisala Kokoaa

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta Kuntien näkemyksiä kehittämistoiminnan tuloksista

Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta Kuntien näkemyksiä kehittämistoiminnan tuloksista Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta 2008-2012 Kuntien näkemyksiä kehittämistoiminnan tuloksista Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta Kehittämistoiminnassa mukana oleville opetuksen

Lisätiedot

Opiskeluhuollosta ja siihen liittyvistä suunnitelmista säädetään oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa 1.

Opiskeluhuollosta ja siihen liittyvistä suunnitelmista säädetään oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa 1. 1 LUKION OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS LUKU 6.3 Opiskeluhuolto Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on 1) edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä ja hyvinvointia sekä osallisuutta ja ehkäistä

Lisätiedot

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa 25.9.2015 Tampere Käytännön kokemuksia yhteistyöstä Hanna Gråsten-Salonen Vastaava koulukuraattori Varhaiskasvatus ja perusopetus Tampere

Lisätiedot

Vanhemmat mukana oppilaitoksen hyvinvointia rakentamassa

Vanhemmat mukana oppilaitoksen hyvinvointia rakentamassa Vanhemmat mukana oppilaitoksen hyvinvointia rakentamassa Oppilas- ja opiskelijahuollosta kohti uutta opiskeluhuoltoa Kansalliset kehittämispäivät XIV Ulla Siimes, toiminnanjohtaja Suomen Vanhempainliitto

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista

Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA OPETUSTOIMESTA JA OPISKELUHUOLLOSTA

AJANKOHTAISTA OPETUSTOIMESTA JA OPISKELUHUOLLOSTA AJANKOHTAISTA OPETUSTOIMESTA JA OPISKELUHUOLLOSTA Johtaja Jorma Kauppinen Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät Helsinki 27.11.2014 Lain käsitteet Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki Opetussuunnitelman

Lisätiedot

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO 1 NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO 4.3 Opiskeluhuolto Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Opetushallitus Peltonen Heidi, opetusneuvos Hyvinvointi ja erilaiset oppimisympäristöt VI Uusi koulu- hyvinvointia tukeva yhteisöllinen toimintakulttuuri 31.3.-1.4.2015

Lisätiedot

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO LIITE 6/011/2014 NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO 4.3 Opiskeluhuolto Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista,

Lisätiedot

Miten uudet oh-lain vaatimukset pystytään täyttämään ja millaisia eroja eri kouluasteilla toteutuksessa

Miten uudet oh-lain vaatimukset pystytään täyttämään ja millaisia eroja eri kouluasteilla toteutuksessa Miten uudet oh-lain vaatimukset pystytään täyttämään ja millaisia eroja eri kouluasteilla toteutuksessa Pori 30.10.2014 Opiskelijapalvelupäällikkö Fia Heino Länsirannikon koulutus Oy, WinNova Opiskeluhuollon

Lisätiedot

Kouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista

Kouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus

Lisätiedot

KERAVAN LUKION JA AIKUISLUKION NUORTEN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUS- SUUNNITELMAN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO

KERAVAN LUKION JA AIKUISLUKION NUORTEN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUS- SUUNNITELMAN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO KERAVAN LUKION JA AIKUISLUKION NUORTEN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUS- SUUNNITELMAN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO 4.3 Opiskeluhuolto Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä

Lisätiedot

Hallituksen esitykset annettu Oppilas- ja opiskelijahuolto

Hallituksen esitykset annettu Oppilas- ja opiskelijahuolto Hallituksen esitykset annettu 6.6.2013 Oppilas- ja opiskelijahuolto Janne Öberg HE oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi Uusi laki kokoaa yhteen lainsäädännössä nyt hajallaan olevat oppilasja opiskelijahuoltoa

Lisätiedot

Tavoitteena nykyistä lapsi- ja perhelähtöisemmät, ennaltaehkäisevät ja vaikuttavat palvelut

Tavoitteena nykyistä lapsi- ja perhelähtöisemmät, ennaltaehkäisevät ja vaikuttavat palvelut Tavoitteena nykyistä lapsi- ja perhelähtöisemmät, ennaltaehkäisevät ja vaikuttavat palvelut Hankekokonaisuuden neljä osiota 1. Toimintakulttuurin muutos 2. Perhekeskustoimintamalli 3. Varhaiskasvatus,

Lisätiedot

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa Opiskeluhuollon opas 1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa 1. Johdanto Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki (1287/2013) tuli voimaan

Lisätiedot

Mitä pidetään tärkeänä? Oppimisen monet tavat ja oppilaan hyvinvointi Koulun toimintakulttuurin avainsanat: Yhteisöllisyys, osallisuus ja kuulluksi

Mitä pidetään tärkeänä? Oppimisen monet tavat ja oppilaan hyvinvointi Koulun toimintakulttuurin avainsanat: Yhteisöllisyys, osallisuus ja kuulluksi Mitä pidetään tärkeänä? Oppimisen monet tavat ja oppilaan hyvinvointi Koulun toimintakulttuurin avainsanat: Yhteisöllisyys, osallisuus ja kuulluksi tuleminen Uuden lain keskeiset tavoitteet: Edistetään

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki yhden lainsäädännön piirissä nyt hajallaan olevat oppilas- ja opiskelijahuoltoa, henkilötietojen käsittelyä, kirjaamista, rekisteröimistä

Lisätiedot

Opiskelijahuolto lisäopetuksessa

Opiskelijahuolto lisäopetuksessa Opiskelijahuolto lisäopetuksessa Opetushallitus 17.3.2015 Kristiina Laitinen Opetusneuvos 1 Säädökset, eduskunta-asiakirjat sekä opetussuunnitelmien perusteet Lait Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013)

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät Sivistystoimiala 18.5. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta Perusopetuksen maakunnallinen arviointi 2016 Möysän koulun tulokset Vastaajamäärät 124 1.-2.lk oppilasta 120 3.-5.lk oppilasta 22 opetushenkilöä 83 huoltajaa, joista loppuun saakka vastasi 68 Koulun toiminta

Lisätiedot

Esi- ja perusopetuksen sekä nuorten lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden muutos 1.8.2014

Esi- ja perusopetuksen sekä nuorten lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden muutos 1.8.2014 Uudistunut oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) sekä Opetushallituksen antamien esi- ja perusopetuksen sekä nuorten lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden muutos (4/011/2014 ja 5/011/2014)

Lisätiedot

Lukion opiskeluhuollon suunnitelma vuodelle 2019

Lukion opiskeluhuollon suunnitelma vuodelle 2019 Lukion opiskeluhuollon suunnitelma vuodelle 2019 Uuden oppilas- ja opiskeluhuoltolain tuomat muutokset koulun opiskeluhuollossa astuivat voimaan 1.8.2014. Lain tarkoituksena on 1) edistää opiskelijoiden

Lisätiedot

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO 4.3 Opiskeluhuolto Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä

Lisätiedot

Palveluja tarjotaan opiskelijoille siten, että ne ovat helposti saatavilla. Palvelut järjestetään lain edellyttämässä määräajassa.

Palveluja tarjotaan opiskelijoille siten, että ne ovat helposti saatavilla. Palvelut järjestetään lain edellyttämässä määräajassa. Luku 4.3. Opiskeluhuolto Opiskeluhuoltoon sisältyvät koulutuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen ennaltaehkäisevä ja yhteisöllinen opiskeluhuolto sekä lakisääteinen yksilökohtainen opiskeluhuolto.

Lisätiedot

Hallituksen esitys oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Hallituksen esitys oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Hallituksen esitys oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Oppilas- ja opiskeluhuollon kansalliset kehittämispäivät 28.11.2013 Järvenpää Hallintojohtaja Matti Lahtinen

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki ja opiskeluterveydenhuolto

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki ja opiskeluterveydenhuolto Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki ja opiskeluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuollon toimivuus - Opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky -seminaari 29.4.2015, Oulu Marjaana Pelkonen Neuvotteleva

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus For learning and competence Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma Rovaniemi 30.9.2013 Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus 21. vuosituhannen taidot haastavat

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

LIITE 1 (4) AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVA JA VALMISTAVA KOULUTUS

LIITE 1 (4) AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVA JA VALMISTAVA KOULUTUS LIITE 1 (4) AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVA JA VALMISTAVA KOULUTUS VAMMAISTEN OPISKELIJOIDEN VALMENTAVA JA KUNTOUTTAVA OPETUS JA OHJAUS AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLISEEN

Lisätiedot

Oppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto

Oppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto Oppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto Opetushallitus Peltonen Heidi, opetusneuvos Opiskelukyvyn palapeli, Vanha Ylioppilastalo 24.5.2011 Opetushallitus Heidi.Peltonen@oph.fi +358403487271 Opiskelijahuolto-

Lisätiedot

OPISKELUHUOLLON SUUNNITELMA Kaustisen kunta

OPISKELUHUOLLON SUUNNITELMA Kaustisen kunta OPISKELUHUOLLON SUUNNITELMA Kaustisen kunta 20.6.2016 1 Kaustisen opiskeluhuollon strategia Opiskeluhuollon lähtökohdat Kaustisen kunnan opiskeluhuollon strategia lähtee Oppilas- ja opiskelijahuoltolain

Lisätiedot

Oppilashuolto Koulussa

Oppilashuolto Koulussa 1.8. 2014 Oppilashuolto Koulussa Keskeistä uudessa oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa Kokoaa yhteen oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevat säännökset, jotka aiemmin olleet hajallaan lainsäädännössä. Korostetaan

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki ja opiskeluterveydenhuolto

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki ja opiskeluterveydenhuolto Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki ja opiskeluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuollon toimivuus - Opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky -seminaari 20.4.2015, Vaasa Marjaana Pelkonen Neuvotteleva

Lisätiedot

Nuorten mielenterveys ja mielenterveyspalvelujen saatavuus opiskeluhuollossa 2015

Nuorten mielenterveys ja mielenterveyspalvelujen saatavuus opiskeluhuollossa 2015 Nuorten mielenterveys ja mielenterveyspalvelujen saatavuus opiskeluhuollossa 2015 Ansa Sonninen, terveydenhuollon ylitarkastaja 13.12.2017 Itä-Suomen aluehallintovirasto, tekijän nimi ja osasto 18.12.2017

Lisätiedot

Yhteiset työvälineemme. Esityksen toimittajat: * opetusneuvos Elise Virnes, OKM * verkostokoordinaattori Ville Virtanen, SAKU ry

Yhteiset työvälineemme. Esityksen toimittajat: * opetusneuvos Elise Virnes, OKM * verkostokoordinaattori Ville Virtanen, SAKU ry Yhteiset työvälineemme Esityksen toimittajat: * opetusneuvos Elise Virnes, OKM * verkostokoordinaattori Ville Virtanen, SAKU ry Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen opiskelijahyvinvoinnin kehittämisessä

Lisätiedot

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

Ville Järvi

Ville Järvi LSSAVI Lastensuojelukoulutus Ville Järvi 21.2.2017 Näkökulma päivän aiheeseen Millaisia oppilaan kasvua ja oppimista ja arjen hallintaa tukevia toimenpiteitä varhaiskasvatuksessa ja koulussa tehdään ennen

Lisätiedot

Lausunto hallituksen esityksestä (HE 67/2013 vp) oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta

Lausunto hallituksen esityksestä (HE 67/2013 vp) oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Lausunto hallituksen esityksestä (HE 67/2013 vp) oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Eduskunnan sivistysvaliokunta pyytää ehdotuksesta lausuntoa

Lisätiedot

Oppilashuolto muuttuvissa perusteissa

Oppilashuolto muuttuvissa perusteissa Oppilashuolto muuttuvissa perusteissa Heidi Peltonen, opetusneuvos Opetushallitus Heidi Peltonen PJ/SIOP Heidi.Peltonen@oph.fi +358403487271 Muutoksia Vn 380/2009 http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/_julkaisu/1488784

Lisätiedot

Tausta-aineistoa kansallisen koulutuksen arviointisuunnitelman lähetekeskusteluun. Sivistysvaliokunta

Tausta-aineistoa kansallisen koulutuksen arviointisuunnitelman lähetekeskusteluun. Sivistysvaliokunta Tausta-aineistoa kansallisen koulutuksen arviointisuunnitelman 2020-2023 lähetekeskusteluun Sivistysvaliokunta 11.12.2018 Kansallinen koulutuksen arviointisuunnitelma Kansallisesta koulutuksen arviointikeskuksesta

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen peruskouluissa - TEA 2015

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen peruskouluissa - TEA 2015 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen peruskouluissa - TEA 2015 1 Johdanto THL ja Opetushallitus keräävät tietoa peruskoulujen hyvinvoinnin, terveyden ja yhteisöllisen toimintakulttuurin edistämistoiminnasta.

Lisätiedot

Koulutuksessa laadittavat suunnitelmat ja säännöt - Oppilaita ja opetusta koskevat suunnitelmat

Koulutuksessa laadittavat suunnitelmat ja säännöt - Oppilaita ja opetusta koskevat suunnitelmat Koulutuksessa laadittavat suunnitelmat ja säännöt - Oppilaita ja opetusta koskevat suunnitelmat Opetustoimen ajankohtainen juridiikka 3.11.2016 Helsinki Hallintojohtaja Matti Lahtinen Opetusta koskevat

Lisätiedot

Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä lausuntonaan hallituksen esitysluonnoksesta

Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä lausuntonaan hallituksen esitysluonnoksesta 1 (5) 15.3.2013 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI PERUSOPETUSLAIN, LUKIOLAIN, AM- MATILLISESTA KOULUTUKSESTA ANNETUN LAIN, AMMATILLISESTA AIKUISKOULUTUKSESTA

Lisätiedot

Terveellisyyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin tarkastaminen oppilaitoksissa. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Lahti

Terveellisyyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin tarkastaminen oppilaitoksissa. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Lahti Terveellisyyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin tarkastaminen oppilaitoksissa Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Lahti 29.11.2017 Oppilaitokset tarkastetaan säännöllisesti ja monialaisesti, koska lapsilla

Lisätiedot

Terveyden edistämisaktiivisuus kunnissa - esimerkkinä toisen asteen oppilaitokset

Terveyden edistämisaktiivisuus kunnissa - esimerkkinä toisen asteen oppilaitokset Terveyden edistämisaktiivisuus kunnissa - esimerkkinä toisen asteen oppilaitokset Asiantuntija Kirsi Wiss Hyvinvoiva kunta 15.6.2017, Kuopio Taustaa: Terveyden edistämisen vertailutietojärjestelmän = TEAviisarin

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen peruskouluissa

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen peruskouluissa Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen peruskouluissa - TEA 2015 27.9.2017 Tilastokatsaus 2/2016 1 Johdanto THL ja Opetushallitus keräävät tietoa peruskoulujen hyvinvoinnin, terveyden ja yhteisöllisen toimintakulttuurin

Lisätiedot

Itsearviointi ja laadunhallinta

Itsearviointi ja laadunhallinta Itsearviointi ja laadunhallinta Case yliopiston koulu Joensuun normaalikoulu Johtava rehtori, KT UEF Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen itsearviointi- ja laadunhallintakäytänteet Kuopio 7.2.2017 Koulun

Lisätiedot

Miksi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki säädettiin? Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 16-17.9.2014

Miksi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki säädettiin? Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 16-17.9.2014 Miksi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki säädettiin? Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 16-17.9.2014 Marjaana Pelkonen Neuvotteleva virkamies, STM Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) Valmisteltiin

Lisätiedot

Opetustoimen lainsäädäntö ja OPS: n perusteet muutoksessa

Opetustoimen lainsäädäntö ja OPS: n perusteet muutoksessa Opetustoimen lainsäädäntö ja OPS: n perusteet muutoksessa Hanna-Mari Sarlin, hanna-mari.sarlin@avi.fi Opetustoimen ylitarkastaja, Pohjois-Suomen aluehallintovirasto KM, erityisopettaja, työnohjaaja Ajankohtaista

Lisätiedot