Opiskelijoiden kiusaamiskokemukset ja niiden vaikutukset hyvinvointiin

Transkriptio

1 Opiskelijoiden kiusaamiskokemukset ja niiden vaikutukset hyvinvointiin 6. valtakunnalliset opiskeluterveyspäivät , Oulu Maili Pörhölä Puheviestinnän professori Jyväskylän yliopisto, viestintätieteiden laitos Henkinen väkivalta vuorovaikutussuhteissa -tutkimushanke: tutkimushankkeet/hvv

2 Kiusaamisen tutkimus Painottunut koulussa tapahtuvaan kiusaamiseen Kiusaaminen yleisintä peruskoulussa, vähenee lukiossa/toisen asteen amm. op. Kiusaamista esiintyy jo päiväkodissa Kiusaamiskokemuksilla monenlaisia yhteyksiä lasten ja nuorten hyvinvointiin

3 Kiusataanko korkeakoulussakin? Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2008 (YTHS, vastaava tutkija Kristina Kunttu, yhteisöterveyden ylilääkäri) vastaajaa (naisia 3222, miehiä 1864) - Yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoita (2336 amkk, 2750 yo) Kiusaamiskokemuksia kartoittava mittari (Pörhölä, 2008) - kartoittaa kiusaamiskokemuksia koulussa ja korkeakoulussa

4 Kiusaaminen korkeakoulussa Oletko opiskeluaikanasi kokenut olevasi toistuvasti yhden tai useamman muun opiskelijan loukkaamisen, vahingoittamisen ja/tai syrjimisen kohteena? Oletko mielestäsi opiskeluaikanasi itse loukannut, vahingoittanut tai syrjinyt toistuvasti jotakuta toista opiskelijaa tai toisia opiskelijoita? Vastausvaihtoehdot: en koskaan, melko vähän, melko paljon, hyvin paljon

5 Kiusaaminen korkeakoulussa Neljännes korkeakouluopiskelijoista oli ollut opiskeluaikanaan vähintään satunnaisen kiusaamisen kohteena Hieman yli neljännes kiusannut vähintään satunnaisesti 5,5 % oli kokenut kiusaamista melko paljon tai hyvin paljon 1,6 % oli itse kiusannut opiskelutovereitaan melko paljon tai hyvin paljon (Pörhölä, 2011a)

6 Kiusaaminen korkeakoulussa Kiusatuksi joutuminen yleisempää ammattikorkeakoulussa (6,8 %) kuin yliopistossa (4,4 %) Myös toisten kiusaaminen yleisempää ammattikorkeakoulussa (2,3 %) kuin yliopistossa (1,2 %) Eniten kiusaamista kokivat ammattikorkeakoulussa opiskelevat naiset (7,5 %) (Pörhölä, 2011a)

7 Millaisia jatkumoita kiusaamisessa esiintyy?

8 Koulukiusaamisen jatkumot korkeakouluun: opintopolut Korkeakoulussa opiskelevista n. 20 % oli ollut vähintään viikoittaisen kiusaamisen kohteena koulussa (peruskoulussa 8 %) - useimpia heistä oli kiusattu vuosien ajan Alle 4 prosenttia (miehistä 5 %, naisista 3 %) oli kouluaikanaan itse kiusannut toisia melko paljon tai hyvin paljon (peruskoulussa 7 %) Koulukiusatut päätyvät korkeakouluopintoihin suuremmalla todennäköisyydellä ja toisia kiusanneet pienemmällä todennäköisyydellä kuin olisi syytä olettaa (Pörhölä, 2011a)

9 Koulukiusaamisen jatkumot korkeakouluun: opintopolut opiskelumuodon mukaan Useita vuosia koulukiusaamista kokeneiden osuus merkitsevästi suurempi yliopistossa (16,6 %) kuin ammattikorkeakoulussa (11,9 %) Yliopistoon päätyvät erityisesti koulukiusatut miehet (19,4 % useita vuosia kiusattuina) Toisia kiusanneita saman verran yliopistossa ja ammattikorkeakoulussa

10 Jatkuuko kiusaaminen korkeakoulussa?

11 Kiusaamisen jatkumot koulusta korkeakouluun 51 % korkeakoulussa opiskelutovereitaan kiusanneista kertoi kiusanneensa myös koulutovereitaan. 47 % korkeakoulussa kiusatuista kertoi olleensa kiusaamisen kohteena jo kouluaikanaan. Noin neljänneksellä ei ollut aikaisempaa kiusaamishistoriaa. Vain muutamassa yksittäistapauksessa (4) rooli oli vaihtunut koulusta korkeakouluun siirryttäessä: koulussa kiusattu oli alkanut korkeakoulussa itse kiusata opiskelutovereitaan tai päinvastoin.

12 Millaisia yhteyksiä kiusaamisella on opiskelijan hyvinvointiin?

13 Kiusaamisen ja hyvinvoinnin yhteys, aineiston analysointi (Korkeakouluopiskelijoiden terveyskysely 2008) Vertailuryhmät (a) intensiivisen koulukiusaamisen kohteena olleet (kiusattuna vähintään viikoittain, useiden vuosien ajan) (b) koulutovereitaan kiusanneet (c) vertailuryhmänä opiskelijat, joilla ei kouluaikaisia kiusaamiskokemuksia kummassakaan roolissa Hyvinvoinnin osa-alueet (1) psyykkisen ja fyysisen hyvinvoinnin indikaattoreita (2) vuorovaikutussuhteiden laatu (3) addiktiivinen käyttäytyminen

14 Kiusaamiskokemukset ja hyvinvointiongelmat korkeakoulussa (Pörhölä, 2011b) Kouluaikana kiusattujen hyvinvointiprofiili Psyykkisiä ongelmia (esim. huolestuneisuus, keskittymiskyvyn puute, kuormittuneisuus, itseluottamuksen puute, kykenemättömyyden tunne) Ahdistuneisuushäiriöitä Masentuneisuutta Syömishäiriöitä Uupumusta Nettiriippuvuutta Sosiaalisen tuen puutetta läheisiltä Yksinäisyyden tunnetta Avun tarvetta erilaisiin hyvinvointiongelmiin muita enemmän * Alkoholinkäyttö vähäisintä

15 Kiusaamiskokemukset ja hyvinvointiongelmat korkeakoulussa (Pörhölä, 2011b) Kouluaikana toisia kiusanneiden hyvinvointiprofiili Psyykkisiä ongelmia Peliriippuvuutta Nettiriippuvuutta Alkoholinkäytön ongelmia Muiden päihteiden käyttöä (myös kiusaaja-uhreilla) Ongelmia kiinnittymisessä opiskelijaryhmiin

16 Aikaisemmat tutkimukset koulukiusattujen hyvinvoinnista Kouluiässä mm. Psyykkistä ja fyysistä pahoinvointia Itsetunnon heikentyminen Yksinäisyys ja sosiaalisten tilanteiden välttely Kielteisen arvioinnin pelko Opiskelumotivaation menettäminen (osalla) Aikuisiässä lisäksi Luottamuksen puutetta ihmissuhteissa Läheisyyden pelkoa seurustelusuhteissa (pojilla) Riski tulla kiusatuksi myös työelämässä Kouluampumisten taustalla

17 Aikaisemmat tutkimukset toisia kiusanneiden oppilaiden hyvinvoinnista Masentuneisuutta jo kouluiässä Väkivaltaisuus teini-iän seurustelusuhteissa Vertaisten sukupuolinen häirintä Päihteiden väärinkäyttöä Rikollisuutta Antisosiaalisia persoonallisuushäiriöitä armeijaiässä Lapsillakin taipumusta kiusaamiseen (ks. esim. Pörhölä, 2009 kirjallisuuskatsaus)

18 Kiusattujen ja toisia kiusanneiden oppilaiden vertaissuhteiden ja yhteisöön kiinnittymisen ongelmat yläkoulussa (Pörhölä, 2008) Kiusatut Eivät tunne kuuluvansa luokkayhteisöönsä Läheiset ystävät puuttuvat tai sellaisia on hyvin vähän Kavereiden menettämisen pelko Kokevat, että vertaiset eivät arvosta heitä eivätkä pidä heistä Tuntevat pelkoa ja epäluottamusta vertaisia kohtaan Ikätovereihin tutustuminen vaikeaa

19 Kiusattujen ja toisia kiusanneiden oppilaiden vertaissuhteiden ja yhteisöön kiinnittymisen ongelmat yläkoulussa (2) (Pörhölä, 2008) Kiusaaja-uhrit Samoja ongelmia kuin kiusatuillakin, mutta lievempinä Tuntevat itsensä arvostetummiksi ja pidetymmiksi kuin kiusatut Toisia kiusaavat Joitakin ystäviä ympärillä, joilta tuntevat saavansa tukea ja arvostusta Pelko kavereiden menettämisestä ja epäluottamus vertaisia kohtaan Luokkayhteisöön kuulumattomuuden tunne

20 Miten kiusaamisen jatkumot muodostuvat? Sekä kiusatut että toisia kiusaavat yksilöt oppivat asemoimaan itsensä vertaisyhteisönsä ulkopuolelle. He oppivat näkemään vertaisyhteisön manipuloitavissa olevana, epäluotettavana, jopa pelottavana ja vertaissuhteet alisteisina. Hyvinvointiongelmat mahdollisesti lisäävät vertaissuhdeongelmia entisestään.

21 Miten kiusaamisen jatkumot muodostuvat? (2) Nuoren vuorovaikutustaidot kehittyvät epätasapainoisesti Kiusatuilla korostuneet puolustautumisen, suojautumisen ja vuorovaikutuksen torjumisen taidot; puutteita ystävystymisen, tutustumisen ja ryhmään liittymisen taidoissa Toisia kiusanneilla vahvat vaikuttamisen taidot, mutta eettisen viestinnän, toisten huomioimisen ja ryhmään liittymisen taidoissa puutteita ja selektiivisyyttä.

22 Miten näitä opiskelijoita voidaan tukea? Kiusaamiskokemuksista kertomisen mahdollistaminen Tietoa kiusaamisen seurauksista psyykkiselle, fyysiselle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille Ymmärryksen lisääntyminen kasvattaa itsetuntemusta ja voi auttaa hakeutumaan tarvitsemansa avun äärelle tai jopa ratkaisemaan itse ongelmiaan Ohjattuja keskusteluryhmiä: vertaistuki, luottamuksen kasvattaminen vertaisiin; uusien, palkitsevien vertaissuhteiden rakentamisessa auttaminen Fyysisten ja psyykkisten ongelmien hoitaminen Vuorovaikutustaitojen kehittäminen ja puutteiden korjaaminen

23 Kirjallisuus Kunttu, K. & Huttunen, T. (2009). Student health survey 2008: A national survey among Finnish university students (Research reports, 45). Helsinki, Finland: Finnish Student Health Service. Retrieved 26 February, 2011, from: Pörhölä, M. (2008). Koulukiusaaminen nuoren hyvinvointia uhkaavana tekijänä. Miten käy kiusatun ja kiusaajan vertaissuhteille? Teoksessa M. Autio, K. Eräranta & S. Myllyniemi (toim.), Polarisoituva nuoruus? Nuorten elinolot - vuosikirja Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, Nuorisoasiain neuvottelukunta & Stakes. Pörhölä, M. (2009). Kiusaamiskokemukset yhteisöön kiinnittymisen esteenä. Teoksessa T. Valkonen, P. Isotalus, M. Siitonen & M. Valo (toim.), Prologi, Puheviestinnän vuosikirja 2009 (s ). Jyväskylä: Prologos ry. Pörhölä, M. (2009). Psychosocial well-being of victimized students. Teoksessa T. A. Kinney & M. Pörhölä (toim.), Anti and pro-social communication: Theories, methods, and applications (Language as Social Action, Vol. 6., s ). New York: Peter Lang. Pörhölä, M. (2011a). Kiusaaminen opiskeluyhteisössä. Teoksessa Kunttu, K., Komulainen, A., Makkonen, K., & Pynnönen, P. (toim.), Opiskeluterveys (s ). Helsinki: Duodecim. Pörhölä, M. (2011b). Kouluaikaisten kiusaamiskokemusten vaikutus nuoressa aikuisiässä. Teoksessa Kunttu, K., Komulainen, A., Makkonen, K., & Pynnönen, P. (toim.), Opiskeluterveys (s ). Helsinki: Duodecim.