5-LUOKKALAISTEN HYVINVOINTISELVITYS. Aineistona vuonna 2012 toteutettu kysely: Koski, Kustavi, Loimaa, Oripää, Sauvo ja Paimio

Transkriptio

1 5-LUOKKALAISTEN HYVINVOINTISELVITYS Aineistona vuonna 2012 toteutettu kysely: Koski, Kustavi, Loimaa, Oripää, Sauvo ja Paimio

2 Sisällysluettelo Terveys Koettu terveys Oireet Kehonkuva Ystävät Ystävien merkitys Ystävien määrä Ystävien kanssa vietetty aika Koulu Kouluviihtyvyys Kiusaaminen Osallisuus Koti ja aineellinen hyvinvointi Perhetyypit Perheen merkitys Lapsen ja vanhemman väliset suhteet Perheen ilmapiiri ja aineellinen hyvinvointi

3 Johdanto Hyvinvointikysely toteutettiin vuonna 2012 kuudessa Varsinais-Suomen kunnassa Kyselyyn vastattiin syyslukukauden 2012 aikana Hyvinvointikysely sisältää muun muassa oppilaiden kouluun, sosiaalisiin suhteisiin, kotiin ja terveyteen liittyviä teemoja Osa-alueita yhdistelemällä on pyritty saamaan kuva viidesluokkalaisten elämästä Selvityksen teossa on käytetty pohjana Länsi- ja Keski-Uudenmaan sosiaalialan osaamiskeskus Sosiaalitaidon 5. luokkalaisten hyvinvointiselvitystä vuodelta 2012 Tämän selvityksen tuloksia on verrattu Sosiaalitaidossa tehtyyn selvitykseen

4 Aineiston analysointi Yhteensä 373 vuosina syntynyttä koululaista on vastannut kyselyyn, pääosa heistä on viidesluokkalaisia Luokan oppilaat ovat täyttäneet sähköisen lomakkeen koulupäivän aikana Aineiston analysointiin on käytetty kuvailevia menetelmiä, sekä muita tilastollisia menetelmiä Tässä esitetyt tulokset ovat tilastollisesti merkitseviä vähintään merkitsevyystasolla 0,05 jos ei muuta mainita Muuttujien luokkia on yhdistelty keskenään tilastollisten menetelmien oletusten toteutumiseksi Muuttujien luokkien yhdistäminen ei ole vaikuttanut tilastolliseen merkitsevyyteen, vaan samat merkitsevyystasot on saatu jo ennen luokkien yhdistämistä

5 Terveys Koettu terveys, kehonkuva sekä oireet

6 Koettu terveys 88,9 prosenttia piti terveyttään erittäin hyvänä tai hyvänä Vain 0,5 prosenttia piti terveyttään huonona Tytöt ja pojat eivät eronneet tilastollisesti merkitsevästi koetun terveyden suhteen (Länsi- ja Keski-Uudenmaan selvityksessä pojat pitivät terveyttään tyttöjä parempana)

7 Kehonkuva Kehonkuva ja sen yhteys koettuun fyysiseen kuntoon

8 Kehonkuva 80% 70% 70% 60% 50% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 35% 15% 10% 8% 6% 2% 3% 3% liian laihana hieman liian laihana sopivankokoisena hieman liian lihavana liian lihavana tyttö poika Pidätkö itseäsi...? (N=370)

9 Kehonkuvan ja koetun fyysisen kunnon yhteys 80% 70% 69% 65% 60% 54% 50% 40% 37% 30% 26% 20% 10% 17% 10% 9% 15% 0% liian laihana tai hieman liian laihana sopivankokoisena liian lihavana tai hieman liian lihavana Pidätkö itseäsi? (N=370) pidän fyysistä kuntoani erittäin hyvänä pidän fyysistä kuntoani hyvänä pidän fyysistä kuntoani kohtalaisena tai huonona

10 Kehonkuva ja sen yhteys koettuun fyysiseen kuntoon Ero tyttöjen ja poikien välillä oli tilastollisesti merkitsevä kehonkuvan kohdalla: pojat pitivät itseään tyttöjä useammin sopivankokoisina, kun taas tytöt pitivät itseään poikia useammin hieman liian lihavina tai liian lihavina Kehonkuva ja koettu fyysinen kunto olivat tilastollisesti merkitsevässä yhteydessä toisiinsa: sopivankokoiseksi itsensä kokevat pitivät fyysistä kuntoaan erittäin hyvänä useammin kuin muut Pojat kokivat tyttöjä useammin fyysisen kuntonsa joko erittäin hyväksi tai kohtalaiseksi tai sitä huonommaksi, kun taas tytöt pitivät kuntoaan poikia useammin hyvänä

11 Oireet Eri oireiden kokeminen ja oireita keskimäärin sekä

12 Eri oireiden kokeminen vatsakipua (N=365) ruokahaluttomuutta (N=367) huimauksen tunnetta (N=365) selkäkipuja (N=365) masentuneisuutta (N=365) päänsärkyä (N=369) jännittyneisyyttä (N=365) niska-hartiasärkyjä (N=365) hermostuneisuutta (N=367) ärtyneisyyttä ja pahantuulisuutta (N=367) heräilemistä öisin (N=365) vaikeuksia päästä uneen (N=366) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kuinka usein sinulla on ollut oireita viimeisen kuuden kuukauden aikana? (N= ) lähes päivittäin useammin kuin kerran viikossa noin kerran viikossa noin kerran kuukaudessa harvemmin tai ei koskaan

13 Oireita keskimäärin 40% 35% 34% 30% 27% 25% 20% 20% 15% 10% 5% 7% 5% 0% harvemmin tai ei koskaan noin kerran kuukaudessa noin kerran viikossa useammin kuin kerran viikkossa lähes päivittäin Kuinka usein sinulla keskimäärin on ollut oireita viimeisen kuuden kuukauden aikana? (N=350) kaikki vastaajat

14 Oireiden keskimääräisen kokemisen jakauma oli erilainen kuin Länsi- ja Keski-Uudenmaan selvityksessä: tässä selvityksessä lasten kokivat keskimäärin oireita useammin Tyttöjen ja poikien välillä ei pääsääntöisesti ollut eroa siinä kuinka usein he kertoivat kärsivänsä eri oireista, sen sijaan Länsi- ja Keski-Uudenmaan selvityksessä tytöt kärsivät masennusta lukuun ottamatta poikia enemmän eri oireista Tyttöjen ja poikien välillä ei ollut eroa siinä kuinka usein he keskimäärin kokivat oireita, kun taas Länsi- ja Keski-Uudenmaan selvityksessä tytöt raportoivat kärsivän keskimäärin useammin oireista kuin pojat

15 Koulu Kouluviihtyvyys, oppilaiden osallisuus ja kiusaaminen

16 Kouluviihtyvyys Koulunkäynnistä pitäminen, koettu koulutyön määrä, oppilaiden väliset suhteet, oppilaiden ja opettajien väliset suhteet sekä opettajalle, terveydenhoitajalle tai kuraattorille puhuminen

17 Koulunkäynnistä pitäminen en lainkaan 2% 4% melko vähän 14% 30% melko paljon 54% 69% hyvin paljon 12% 15% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% Mitä pidät koulunkäynnistä tällä hetkellä? (N=357) pojat tytöt

18 Koulunkäynnistä pitäminen ja koettu koulutyön määrä Erot koulunkäynnistä pitämisen suhteen olivat tilastollisesti merkitseviä tyttöjen ja poikien välillä: tytöt pitivät koulunkäynnistä poikia enemmän 76,8 prosenttia vastaajista piti koulutyön määrää sopivana Koetun koulutyön määrä ei ollut yhteydessä sukupuoleen

19 Oppilaiden väliset suhteet muut oppilaat hyväksyvät minut sellaisena kuin olen (N=282) 4% 3% 16% 36% 41% useimmat luokkani oppilaat ovat ystävällisiä ja auttavaisia (N=276) 2% 5% 18% 32% 43% luokkani oppilaat viihtyvät hyvin yhdessä (N=276) 1% 2% 22% 26% 48% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% täysin samaa mieltä samaa mieltä en osaa sanoa eri mieltä täysin eri mieltä

20 Opettajien ja oppilaan väliset suhteet saan ylimääräistä apua kun tarvitsen sitä (N=310) opettajat kohtelevat oppilaita oikeudenmukaisesti (N=300) 81% 85% opettajat rohkaisevat minua ilmaisemaan mielipiteeni oppitunneilla (N=241) 66% suurin osa opettajistani on ystävällisiä (N=318) luotan paljon opettajiini (N=309) 87% 84% opettajat ovat kiinnostuneita siitä, mitä minulle kuuluu (N=219) 59% 0% 20% 40% 60% 80% 100% täysin samaa mieltä tai samaa mieltä

21 Opettajalle, terveydenhoitajalle tai kuraattorille puhuminen opettajalle puhuminen (N=336) 9% 21% 26% 44% terveydenhoitajalle tai kuraattorille puhuminen (N=329) 8% 18% 27% 47% 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% 45% 50% hyvin helppoa helppoa vaikeaa hyvin vaikeaa

22 Oppilaiden väliset suhteet sekä suhteet opettajiin Noin ¾ vastaajista oli täysin samaa mieltä tai samaa mieltä luokan oppilaiden keskinäisiä suhteita koskevien väitteiden kanssa Tytöt ja pojat olivat pääsääntöisesti samaa mieltä oppilaiden välisistä keskinäisistä suhteista Opettajien ja oppilaan välisten suhteiden kohdalla vastaukset vaihtelivat keskenään enemmän kuin oppilaiden välisten suhteiden kohdalla: eniten oltiin samaa mieltä siitä, että opettajat ovat ystävällisiä, vähiten taas siitä, että opettajat olisivat kiinnostuneita mitä vastaajalle kuuluu Väittämien opettajat ovat kiinnostuneita siitä, mitä minulle kuuluu (34,7 %) ja opettajat rohkaisevat minua ilmaisemaan oman mielipiteeni oppitunneilla (27,6 %) kohdalla oli eniten ei osaa sanoa vastasvaihtoehdon valinneita Tyttöjen ja poikien välillä ei ollut eroja siinä, miten vastaajat kokivat suhteensa opettajiin Opettajalle, terveydenhoitajalle tai kuraattorille puhumisen koki helpoksi tai hyvin helpoksi noin ¾ vastaajista

23 Osallisuus Osallisuus ja osallistuminen aihealueittain

24 Osallisuus tiedän, miten koulussani voin vaikuttaa koulun asioihin (N=223) tunnen oloni turvalliseksi tässä koulussa (N=307) tunnen kuuluvani tähän kouluun (N=308) koulussamme oppilaat osallistuvat sääntöjen tekemiseen (N=221) 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% täysin samaa tai samaa mieltä

25 Osallistuminen aihealueittain teemapäivien, juhlien tms. suunnitteluun (N=202) kouluruokailujärjestely (N=282) koulun tilojen ja piha-alueiden suunnittelu (N=288) järjestyssääntöjen laatiminen (N=190) koulukiusaamisen ehkäisysuunnitelman laatiminen (N=207) 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% Olen osallistunut seuraaviin koulun toimintoihin: poika tyttö

26 Osallisuus ja osallistuminen aihealueittain Osallisuutta koettiin eniten turvallisuuden ja kouluun kuulumisen muodoissa Vähiten taas tiedettiin koulun asioihin vaikuttamisesta ja osallistuttiin sääntöjen tekemiseen Samojen väittämien suhteen oli eniten en osaa sanoa vastanneita: noin kolmannes kaikista vastaajista Osallisuuden eri muodoista vastaajat olivat osallistuneet eniten kouluruokailujärjestelyihin sekä koulun tilojen ja piha-alueiden suunnitteluun Osallisuuden eri muodoilla ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa tyttöjen ja poikien välillä Tyttöjen ja poikien välillä oli tilastollisesti merkitsevä ero koulukiusaamisen ehkäisysuunnitelman laatimiseen osallistumisessa: pojat olivat osallistuneet siihen tyttöjä useammin

27 Kiusaaminen Kiusaamisen eri muodot, kiusaaminen ja kiusatuksi joutuminen sekä kiusaamisen yhteydet kouluviihtyvyyteen ja yksinäisyyteen

28 Kiusaamisen eri mudot Kuinka usein sinua on kiusattu mainituilla tavoilla kuluneen lukukauden aikana? nimittely tai huomauttelu uskonnon vuoksi (N=369) internetissä, sähköpostitse tai kuvien avulla kiusaaminen (N=366) nimittely tai huomauttelu syntyperän tai ihonvärin vuoksi (N=368) kännykän välityksellä kiusaaminen (N=369) lyöminen, potkiminen, töniminen tai lukkojen taakse telkeäminen (N=368) seksuaalissävytteiset vitsit, huomautukset tai eleet (N=369) tapahtumien tai kaveripiirin ulkopuolelle jättäminen (N=368) valheiden tai perättömien huhujen levittely tai epäsuosituksi tekeminen (N=370) nimittely, kiusoittelu loukkaavalla tavalla tai naurunalaiseksi tekeminen (N=369) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % useita kertoja viikossa noin kerran viikossa 2-3 krt kuukaudessa 1-2 krt lukukauden aikana ei ole kiusattu

29 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 70% Kiusaaminen ja kiusatuksi joutuminen kuluneen lukuvuoden aikana Kiusatuksi joutuminen (N=370) 66% 22% 24% ei ole kiusattu kerran tai kaksi kuukausittain tai useammin tytöt pojat 8% 9% 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Kiusaaminen (N=368) 90% 70% 10% 26% en ole kiusannut kerran tai kaksi kuukausittain tai useammin tytöt pojat 1% 4%

30 Kiusatuksi joutumisen ja kiusaamisen yhteys 100% 90% 88% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 62% 56% 10% 37% 34% en ole kiusannut kerran tai kaksi kuukausittain tai useammin Kuinka usein olet osallistunut muiden kiusaamiseen kuluneen lukukauden aikana? (N=367) 2% 1% 9% minua ei ole kiusattu kuluneen lukukauden aikana kerran tai kaksi kuukausittain tai useammin

31 Kiusaaminen Kiusaamisen eri muodoista nimittely, kiusoittelu loukkaavalla tavalla tai naurunalaiseksi tekeminen oli yleisin kiusaamisen muoto Noin kolmasosa vastaajista oli joutunut kiusatuksi ainakin kerran kuluneen lukukauden aikana Noin joka viides vastaajasta oli kertonut kiusanneensa kuluneen lukukauden aikana Ero sukupuolten välillä oli tilastollisesti merkitsevä kiusaamisen, mutta ei kiusatuksi joutumisen kohdalla: pojat kertoivat kiusaavansa tyttöjä useammin Kiusatuksi joutumisella ja kiusaamisella oli tilastollisesti merkitsevä yhteys: ne, jotka eivät olleet koskaan kiusanneet, eivät olleet myöskään joutuneet yhtä useasti muiden kiusaamiksi kuin muut vastaajat

32 Kiusatuksi joutumisen ja kouluviihtyvyyden yhteys 70% 60% 50% 40% 64% 58% 41% 35% 52% 30% 20% 16% 20% 10% 7% 7% 0% viihdyn koulussa hyvin paljon viihdyn koulussa melko paljon viihdyn koulussa vähän tai en lainkaan Mitä pidät koulunkäynnistä tällä hetkellä? (N=356) minua ei ole kiusattu kuluneen lukukauden aikana minua on kiusattu kuukausittain tai useammin minua on kiusattu kerran tai kaksi

33 Kiusatuksi joutumisen ja yksinäisyyden yhteys 80% 70% 68% 60% 50% 40% 30% 41% 34% 31% 47% 41% 25% 20% 10% 0% en joskus melko usein tai hyvin usein Tunnetko koskaan itseäsi yksinäiseksi? (N=367) 2% 12% minua ei ole kiusattu kuluneen lukukauden aikana kerran tai kaksi kuukausittain tai useammin

34 Kiusaamisen yhteydet kouluviihtyvyyteen ja yksinäisyyteen Koulunkäynnistä vähän tai ei lainkaan pitävien luokassa koulukiusatuksi joutuneiden osuus oli suurempi kuin koulunkäynnistä enemmän pitävien ryhmässä Lapset, jotka eivät olleet tunteneet itseään koskaan yksinäiseksi, eivät olleet joutuneet myöskään kiusatuiksi yhtä usein kuin joskus tai useammin yksinäiseksi kokevat

35 Ystävät Ystävien merkitys, ystävien määrä sekä ystävien kanssa vietetty aika

36 Ystävien merkitys 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% hyvin paljon jonkin verran vähän asia ei ole minulle tärkeä Mitä ystävät merkitsevät sinulle? (N=363) tytöt pojat

37 Ystävien määrä ja ajanvietto ystävien kanssa Tytöt ja pojat erosivat ystäville annetussa merkityksessä toisistaan: ystävät merkitsivät tytöille enemmän kuin pojille Lähes 80 prosenttia ilmoitti, että heillä on kolme tai useampi läheistä ystävää Vain alle kaksi prosenttia kertoi, ettei heillä ole yhtään läheistä ystävää, jonka kanssa viettäisivät aikaa koulun ulkopuolella Ystävien määrässä ei ollut eroa sukupuolten välillä Tytöt ja pojat erosivat toisistaan siinä, kuinka monena päivänä he viettivät aikaa ystävien kanssa vapaa-ajalla koulun jälkeen: pojat olivat edustettuina molemmissa ääripäissä: he viettivät tyttöjä useammin aikaa vain yhden päivän viikossa kavereiden kanssa sekä 6-7 päivää viikossa

38 Perhe ja aineellinen hyvinvointi Perhetyypit, perheen merkitys, lapsen ja vanhempien väliset suhteet sekä perheen ilmapiiri ja aineellinen hyvinvointi

39 Perhetyypit 95,7 prosentin kotona asuu äiti 80,4 prosentin kotona asuu isä 76,9 prosentin kotona asuvat molemmat vanhemmat Yksinhuoltajaperheiden osuus on 4,3% 13,1 prosentin kotona asuu isäpuoli 5,1 prosentin kotona asuu äitipuoli Uusperheiden osuus on 18,2% 82,8 prosentin kotona asuu sisaruksia 2,4 prosentin kotona asuu isovanhemmat

40 Perheen merkitys Perheen merkitys ja sen yhteys kodin ilmapiiriin

41 Perheen merkityksen ja kodin ilmapiirin yhteys 100% 90% 80% 70% 60% 83% 68% 50% 40% 38% 38% perheen ilmapiiri on erittäin hyvä 30% 20% 10% 0% 7% 24% 25% hyvin paljon jonkin verran merkitsee vähän tai ei ole tärkeä Mitä perheen kanssa oleilu merkitsee sinulle? Asia merkitsee minulle (N=359) 10% 9% perheen ilmapiiri on melko hyvä perheen ilmapiiri on kohtalainen tai huonompi

42 Perheen merkityksen ja taloudellisen toimeentulon yhteys 90% 80% 70% 79% 71% 60% 58% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 10% 21% 19% 5% 6% hyvin paljon jonkin verran vähän ei ole minulle tärkeä Mitä perheen kanssa oleilu merkitsee sinulle? Asia merkitsee minulle... (N=359) 14% 7% 3% 8% perheeni tulee erittäin hyvin toimeen taloudellisesti perheeni tulee melko hyvin toimeen taloudellisesti perheeni ei tule kovin hyvin tai lainkaan toimeen taloudellisesti

43 Perheen merkitys 74,3 % prosentille perhe oli hyvin tärkeä ja 11,6 prosenttia ilmoitti, ettei perhe ole heille tärkeä tai että se merkitsee vain vähän Sukupuolten välillä ei ollut eroja perheen merkitystä arvioidessa Perheen merkitys ja kodin ilmapiiri olivat yhteydessä toisiinsa: perheensä hyvin merkitykselliseksi kokevat arvioivat myös kodin ilmapiirin paremmaksi Perheensä kanssa ajan viettämisen hyvin merkitykselliseksi kokevat kuuluivat useammin erittäin hyvin taloudellisesti toimeentulevien perheisiin

44 Lapsen ja vanhempien väliset suhteet Vanhempien tietämys lapsensa asioista ja vaivaavista asioista puhuminen

45 Vanhemman tietämys lapsensa asioista paljon 51% 65% Isän tietämys (N=341) jonkin verran 25% 36% ei mitään 11% 13% paljon 78% 82% Äidin tietämys (N=360) jonkin verran 15% 19% ei mitään 4% 3% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% poika tyttö

46 Vanhempien tietämys lapsensa elämän eri osa-alueista missä viettää aikaa vapaa-aikaa (N=346) missä viettää aikaa iltaisin (N=348) missä viettää aikaa koulun jälkeen (N=348) rahankäytöstä (N=345) keitä ystävät ovat (N=352) 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% paljon jonkin verran ei mitään

47 Perheen merkitys ja vanhempien tietämys lapsensa internetin käytöstä 90% 80% 70% 60% 79% 76% 50% 46% 40% 30% 20% 10% 23% 18% 10% 11% 6% 31% 0% hyvin paljon jonkin verran vähän tai ei ole tärkeä Mitä perheen kanssa oleilu merkitsee sinulle? Asia merkitsee minulle... (N=345) vanhemmat tietävät mitä teen internetissä vanhempani eivät tiedä mitä teen internetissä vanhemmat tietävät osittain mitä teen internetissä

48 Vanhempien tietämys lapsensa asioista Vastaajilta kysyttiin miten paljon heidän äitinsä ja isänsä tietävät ystävistä, rahankäytöstä, ajanvietosta koulun jälkeen, iltaisin sekä vapaa-ajalla Tyttöjen ja poikien välinen ero oli tilastollisesti merkitsevä isän tietämisen suhteen: tytöt kertoivat isän tietävän vähemmän asioistaan kuin pojat Äidin taas koettiin tietävän asioista yhtä paljon tyttöjen ja poikien kesken Vanhemmat tiesivät yleisesti ottaen paljon lastensa elämän eri osa-alueista Tytöt ja pojat arvioivat vanhempiensa tietävän heidän elämän eri osaalueistaan (ajanvietosta, rahankäytöstä sekä ystävistä)yhtä paljon Perheensä hyvin merkityksellisenä kokevat kertoivat useammin heidän vanhempiensa tietävän, mitä he tekevät internetissä Sukupuolten välillä ei ollut eroa siinä, kokiko vastaaja, että vanhempi tietää mitä hän tekee internetissä

49 Vaivaavista asioista puhuminen helppoa tai hyvin helppoa äidin kanssa (N=338) isän kanssa (N=305) 82% 96% 94% 92% äitipuolen kanssa (N=64) isäpuolen kanssa (N=69) 50% 48% 69% 70% sisarusten kanssa (N=247) sukulaisen tai muun tutun aikuisen kanssa (N=247) 67% 76% 78% 76% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% pojat tytöt

50 Vaivaavista asioista puhuminen vanhemmille Äidille puhuminen koettiin helpompana kuin isälle puhuminen Äidille puhumisen helppous ei ollut sukupuolesta riippuvaista Sen sijaan isille ja isäpuolille puhuminen vaivaavista asioista puhuminen oli vaikeampaa tytöille kuin pojille 67 prosenttia koki sukulaiselle tai muulle tutulle aikuiselle puhumisen helppona tai hyvin helppona Vastaajia, jotka eivät pystyneet puhumaan kellekään kotona asuvalle aikuiselle tai sukulaiselle, oli aineistossa vain muutama

51 Perheen ilmapiiri ja aineellinen hyvinvointi Perheen koetun taloudellisen toimeentulon ja ilmapiirin yhteys, huolestuneisuus keskimäärin ja eri huolenaiheiden mukaan

52 Perheen taloudellisen toimeentulon ja perheen ilmapiirin yhteys 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 70% 36% 35% 28% 53% erittäin hyvä melko hyvä kohtalainen tai huonompi Kodin ilmapiiri (N=365) 43% perheeni tulee toimeen erittäin hyvin taloudellisesti perheeni tulee melko hyvin toimeen taloudellisesti perheeni taloudellinen toimeentulo on keskitasoa tai huonompi 2% 11% 22%

53 Perheen koettu taloudellinen toimeentulo ja ilmapiiri Kodin ilmapiirin koki erittäin hyväksi tai melko hyväksi 93,5 % vastaajista Tytöt kokivat kotinsa ilmapiirin poikia useammin melko hyväksi, kun taas pojat kokivat sen useammin joko erittäin hyväksi tai kohtalaiseksi tai huonommaksi Perheen koettu taloustilanne taas ei riippunut vastaajan sukupuolesta Perheensä taloudellisen toimeentulon koki erittäin hyväksi tai hyväksi lähes 90 prosenttia vastaajista Vastaajien jakautuminen kodin ilmapiirin eri luokkiin tuloluokkien mukaan oli tasaisempaa kuin Länsi- ja Keski-Uudenmaan hyvinvointiselvityksessä 2012, mikä saattaa selittyä esimerkiksi tuloeroista maakunnittain (Huom! Kodin ilmapiirin mitta-asteikko on hieman erilainen, kuin Länsi- ja Keski- Uudenmaan hyvinvointiselvityksessä)

54 Huolestuneisuus eri huolenaiheiden mukaan joudun olemaan paljon yksin (N=368) kukaan ei kuuntele minua (N=368) läheinen haukkuu toista (N=365) läheinen käyttää liikaa alkoholia (N=366) läheiset henkilöt riitelevät äänekkäästi (N=366) läheinen tönii tai lyö toista (N=366) läheinen tönii tai lyö minua (N=366) läheinen kohtelee minua seksuaalisesti kaltoin (N=362) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Erilaiset asiat voivat aiheuttaa turvattomuuden tunnetta ja huolta ihmisissä. Kuinka paljon seuraavat asiat huolestuttavat sinua? paljon melko paljon vähän ei lainkaan

55 Huolestuneisuus keskimäärin 80% 70% 60% 50% 40% 61% 68% 30% 20% 14% 20% 21% 10% 7% 4% 5% 0% ei lainkaan vähän melko paljon paljon Erilaiset asiat voivat aiheuttaa turvattomuuden tunnetta ja huolta ihmisissä. Kuinka paljon seuraavat asiat keskimäärin huolestuttavat sinua? (N=354) tytöt pojat

56 Keskimääräisen huolestuneisuuden ja kodin ilmapiirin yhteys 70% 60% 61% 58% 50% 47% 40% 34% 38% 39% 30% 20% 15% 10% 4% 3% 0% ei lainkaan vähän melko paljon tai paljon Kuinka paljon kokee huolenaiheita keskimäärin (N=350) erittäin hyväksi melko hyväksi kohtalaiseksi tai huonommaksi

57 Huolestuneisuus eri huolenaiheiden mukaan ja huolestuneisuus keskimäärin Kyselyn tulokset kuvastavat lasten kokemia huolenaiheita, eivät toteutuneita uhkia Väittämästä läheinen kohtelee minua seksuaalisesti kaltoin oli annettu vastaajalle esimerkkejä: pakottaa minut katsomaan, kuuntelemaan tai tekemään seksiin liittyviä asioita Tytöt olivat tilastollisesti merkitsevällä tasolla poikia huolestuneempia seuraavista asioista: yksinäisyys läheisen alkoholinkäyttö läheisten keskinäinen haukkuminen läheisten keskinäinen lyöminen tai töniminen Pojat olivat keskimäärin huolettomampia, tytöt olivat poikia useammin melko paljon huolestuneita Kodin ilmapiiri oli yhteydessä keskimääräiseen huolestuneisuuteen: ei lainkaan huolestuneet kokivat kotinsa ilmapiirin muita useammin erittäin hyväksi Lasten huolestuneisuus ei ollut yhteydessä perheen koettuun toimeentuloon

58 Yhteenveto

59 Hyvinvoinnin vahvuudet Terveys Suurin osa piti terveyttään hyvänä, terveyttään huonona pitäviä ei ollut aineistossa juuri lainkaan Kuntoaan piti hyvänä suurin osa ja erittäin hyvänä lähes neljännes vastaajista Suurin osa vastaajista piti itseään myös sopivankokoisena Yli kolmannes vastaajista ei kärsinyt erilaisista oireista koskaan tai he kärsivät niistä vain harvoin Koulu Suurin osa piti koulunkäynnistä melko paljon ja piti kouluun liittyvää työmäärää sopivana Noin ¾ vastaajista koki luokan oppilaiden väliset suhteet hyviksi Suurin osa vastaajista piti myös suhdettaan opettajiinsa hyvänä Lähes ¾ vastaajista koki vaivaavista asioista puhumisen opettajalle, terveydenhoitajalle tai kuraattorille hyvin helppona tai helppona

60 Ystävät Hyvinvoinnin vahvuudet Suurimmalla osalla oli useita ystäviä, joiden kanssa he viettävät aikaa koulun ulkopuolella Perhe ja aineellinen hyvinvointi Noin ¾ arvioi perheen kanssa vietetyn ajan merkitsevän hyvin paljon Etenkin äitien arvioitiin tietävän lapsen elämän eri osa-alueista paljon Vaivaavista asioista puhuminen perheenjäsenille koettiin yleisesti ottaen helppona tai hyvin helppona Kodin ilmapiiriä piti hyvänä tai melko hyvänä 93,5 prosenttia Lähes 90 prosenttia vastaajista arvioi perheensä taloudellisen tilanteen vähintään hyväksi Suurin osa ei kokenut huolestuneisuutta erilaisista perheen lähipiiriin liittyvistä asioista

61 Hyvinvoinnin puutteet Terveys Noin joka kymmenes vastaaja arvioi terveytensä olevan kohtalainen Lähes neljännes vastaajista piti kuntoaan kohtalaisena tai huonompana Lähes 40 prosenttia piti itseään vähintään hieman liian lihavana tai laihana Yli kolmannes vastaajista koki erilaisia oireita viikoittain tai useammin Koulu Neljännes vastaajista ei pitänyt koulunkäynnistä lainkaan tai piti siitä melko vähän Vaivaavista asioista opettajalle puhumisen koki hyvin vaikeaksi tai vaikeaksi 30 prosenttia vastaajista, terveydenhoitajalle tai kuraattorille puhumisen reilu neljännes Kiusaamista oli kokenut lähes joka kolmannes vastaajista vähintään kerran kuluneen lukuvuoden aikana 9 prosenttia koki kiusaamista kuukausittain tai useammin

62 Hyvinvoinnin puutteet Koulu Koulukiusaaminen oli yhteydessä kouluviihtyvyyteen ja yksinäisyyden kokemiseen Ystävät Yli kolmannes vastaajista koki itsensä ainakin joskus yksinäiseksi Perhe ja aineellinen hyvinvointi Noin joka kymmenes vastaaja kertoi, ettei perheen kanssa oleilu merkitse heille mitään tai se merkitsee vain vähän 12 prosenttia arvioi, ettei isä tiedä heidän elämän eri osa-alueistaan mitään Vaivaavista asioista puhuminen koettiin melko usein vaikeaksi isä- ja äitipuolille Lähes joka viides vastaaja oli vähintään melko huolestunut erilaisista lähipiiriin liittyvistä asioista Huolestuneita oltiin etenkin läheisten henkilöiden keskinäisestä riitelystä

63 Tyttöjen ja poikien erot Terveys Pojat pitivät itseään tyttöjä useammin sopivankokoisina, kun taas tytöt pitivät itseään poikia useammin liian lihavina Tytöt pitivät fyysistä kuntoaan useammin hyvänä, kun taas pojat pitivät kuntoaan joko erinomaisena tai keskivertoa heikompana Koulu Tytöt pitivät koulukäynnistä poikia enemmän Ystävät Ystävät merkitsivät tytöille enemmän kuin pojille Perhe ja aineellinen hyvinvointi Tytöt arvioivat isien ja isäpuolten tietävän heidän asioistaan vähemmän kuin pojat, kun taas äidin tietämyksen arvioitiin olevan saman tasoista kummallakin sukupuolella Tytöt olivat poikia huolestuneempia erilaisista lähipiiriään koskevista aiheista