Vanhukset, koti ja hoivan tarpeet: Sosiaalisia kysymyksiä, teknologisia vastauksia

Transkriptio

1 Vanhukset, koti ja hoivan tarpeet: Sosiaalisia kysymyksiä, teknologisia vastauksia Lina Van Aerschot Tutkijatohtori Hoivan ja ikääntymisen tutkimuksen huippuyksikkö Yhteiskuntapolitiikan ja filosofian laitos, Jyväskylä yliopisto

2 Ikääntyvät suomalaiset ja avun tarpeet Noin miljoona yli 65-vuotiasta asuu itsenäisesti eikä tarvitse apua Noin on säännöllisen kotihoidon tai omaishoidon tuen asiakkaita Noin on ympärivuorokautisen hoivan piirissä

3 Yli 80-vuotiaista naisista reilu 60 % ja miehistä n. 50% tarvitsee apua arjen asioista huolehtimiseen Avun tarpeet ovat siirtyneet myöhemmäksi eliniän pidentyessä; usein apua aletaan tarvita vasta yli 80- tai 85-vuotiaana, jopa myöhemminkin

4 Yksin asuminen lisääntyy Yksinasuvien määrä on 20 vuodessa lähes kaksinkertaistunut, n. puolesta miljoonasta yli miljoonaan kotitalouteen Noin 40 prosenttia Suomen asuntokunnista on yksin elävien kotitalouksia Yli 65-vuotiaita yksinasuvia on noin (Tilastokeskus 2015) Yksinasuminen yleistä erityisesti ikääntyneillä naisilla yli 75-vuotiaista yli puolet, yli 80-vuotiaista naisista jopa 60% asuu yksin

5 Avun tarpeita erityisesti naisilla ja vähän koulutetuilla Eläkeikäisistä suomalaisista eniten avun tarpeita on niillä, joilla on matala koulutustaso Vähiten apua tarvitsevat korkeasti koulutetut miehet (Murto ym. 2014) Myös tulotaso vaikuttaa: pienituloiset jäävät useammin ilman apua Yli 63-vuotiaista n. 6 % ei saa riittävästi apua Kotihoitoa tarvitsevista yli 75-vuotiaista 25 % ei saa riittävästi tarvitsemaansa apua (Murto ym. 2014)

6 Apua läheisiltä ja palveluista Avun tarpeiden kasvaessa omaisten antaman avun määrä on suurempi kuin palveluista saadun avun (Finne-Soveri ym. 2014) Erityisen tärkeitä avun antajia puolisot, lapset ja lasten puolisot Apua saadaan paljon omaisilta, mutta sitä toivottaisiin palveluista, erityisesti isompiin avuntarpeisiin (Van Aerschot 2014) Omaiset auttavat myös avun hankkimisessa Heikoimmassa asemassa ne pienituloiset ja vähän koulutetut, joilla ei ole omaisia ja yksinasuvat

7 Kotona asuminen vanhushoivapolitiikan keskeinen tavoite Ageing in place : apu tuodaan vanhuksen luo kotiin, kodista tehdään sellainen, että siellä on hyvä asua Useimmat haluavat asua kotona mahdollisimman pitkään, mutta aina ei ole selvää, mikä on mahdollista ei ole yksiselitteistä määritellä minkälaisen tuen turvin elämä on hyvää ja apu riittävää ihmisen oma subjektiivinen arvio, läheisten arvio, palvelutarpeen arviointiprosessin tulos?

8 Voiko kotona asumista enää lisätä? Noin 70% suomalaisista 70-vuotiaana tai sitä vanhempana kuolleista elää kotona lähes elämänsä loppuun saakka Pidempään ympärivuorokautisessa hoidossa olevista suurin osa on iäkkäitä (85v tai yli) muistisairaita Kahdesta viimeisestä elinvuodesta vietetään keskimäärin alle 3kk ympärivuorokautisessa hoidossa He siirtyvät hoitopaikkaan aivan viimeisten elinkuukausiensa aikana eli silloin kun elämän loppu on jo lähellä, ja kuolemaan johtava sairaus vaatii ympärivuorokautista hoitoa. (Tutkijatohtori Mari Aaltonen 2018) Ympärivuorokautisessa hoidossa ollaan siksi, että sitä tarvitaan!

9 Vanhukset ja hoiva: nykytilanne Kotona asuu entistä pidempään entistä huonokuntoisempia vanhuksia Laitoshoitoa on purettu (koska se maksaa paljon!) Kotihoitoon ei ole panostettu samassa suhteessa apua on kohdennettu entistä huonokuntoisemmille ihmisille yksityisten palvelujen piiriin ohjataan entistä hanakammin Omaishoidon tuki se vanhushoivan tukimuoto, jota on viime vuosina lisätty Lähteitä: Noro ym. 2014; Finne-Soveri ym. 2014; Kröger & Leinonen 2011

10 Jotain tarttis tehdä Miten hoitaa vanhusten kotona asumisen fyysiset ja terveydelliset riskit, yksinäisyys, turvattomuus, tekemisen puute? Kotihoidon resurssit riittävät välttämättömiin asioihin Voiko omaisilta vaatia / pyytää enempää? He eivät ole vastuussa (vaikka suurta vastuuta todellisuudessa kantavatkin) Teknologiaa kotona asumisen tueksi? Voisivatko robotit ym. teknologia olla keino auttaa ja luoda turvallisuutta ilman (kallista) ihmistyövoimaa?

11 1. Avustava robottiteknologia Tukea arjen päivittäisissä toimissa, kuten syömisessä, pukeutumisessa ja peseytymisessä Tukea fyysisesti raskaisiin tehtäviin, kuten siivoukseen tai pihatöihin, tavaroiden tai ihmisten nostamiseen tms. Mahdollisuus itsenäiseen asumiseen ja arjen asioiden hoitamiseen niille vammaisille, sairaille tai vanhuksille, jotka haluavat olla itsenäisiä

12 2. Monitoroiva teknologia = erilaiset seuranta- ja mittalaitteet Ihmisten vointia ja päivittäisten toimien sujumista voidaan seurata puettavilla mittalaitteilla tai kotiin asennettavilla älylaitteilla, sensoreilla Kotona asumisesta voidaan teknologian avulla tehdä turvallisempaa Esimerkiksi avun hälyttäminen automaattisesti, kun ihminen kaatuu tai elintoiminnoissa tapahtuu jotakin Kodin laitteista voi tehdä (jo nyt) turvallisia teknologialla (automaattinen virran katkaisu ym)

13 3. Etäläsnäolo / etäyhteysteknologia Esim. kotihoitajan käyntejä tai lääkärin konsultaatioita voidaan hoitaa etäyhteyden avulla omaiset voivat vierailla välimatkojenkin päästä, useammin tai liikuntarajoitteista huolimatta Yksinäisyyden lievittäminen, sosiaalisten suhteiden ylläpitäminen, turvallisuus?

14 4. Sosiaaliset robotit Seuraksi ja viihdykkeeksi Lieventämään yksinäisyyttä, tarjoamaan seuraa, virikkeitä ja viihdykettä Fyysistä ja kognitiivista toimintakykyä ylläpitävää tekemistä Jumppa / harjoitteet Muistipelit, harjoitukset Lehtien, kirjojen lukeminen ääneen tms. Mielekäs vuorovaikutus robotin kanssa? Huijatuksi tuleminen? Infantilisointi?

15 Haluammeko robotteja? Mihin haluamme tai toivomme teknologiaa / robotteja? Onko niistä hyötyä? Kenelle on, kenelle ei? Mitä meidän pitää miettiä ennen kuin robotteja voidaan, halutaan ja sallitaan käyttää? Mitä ajattelevat hoivan tarvitsijat, potilaat, omaiset, hoitajat? Eniten huolia herättää robotiikan Turvallisuus Luotettavuus Soveltuvuus hoitotyöhön

16 Teknologian täytyy istua ihmisten elämään Context matters : ihminen elää jossakin fyysisessä ja sosiaalisessa ympäristössä, johon teknologian pitäisi sopia Apua tarvitseva ihminen ei ole vain teknologian käyttäjä, jolla tarpeita ja kykyjä omaksua laitteiden käyttö Ihmisillä on monia rooleja, identiteettejä, sosiaalisia suhteita ja verkostoja Oman historian ja verkostojen kautta käytössä pääomaa & resursseja tai ei ole

17 Onko riskinä kodin muuttuminen valvotuksi säilöksi? Care or coercion? Voidaanko teknologian luomalla turvallisuudella legitimoida entistä huonokuntoisempien entistä pidempi kotona asuminen? Voiko monitoroiva robotiikka olla keino karsia (viimeisetkin?) ihmiskontaktit ja legitimoida kotiin hylkääminen sillä perusteella, että hälytyslaitteet ilmoittavat, jos jotain sattuu? Esimerkkejä turvateknologiapalveluista, joissa suurimman suosion on saanut mahdollisuus soittaa neuvontapuhelimeen Sloveniassa yritys alkoi myös tarjota turvarannekkeen ohessa kuukausittaista puhelua jokaiselle asiakkaalle

18 Sosiaaliset suhteet hyvän elämän ja terveyden edellytys Merkityksellisten sosiaalisten suhteiden tiedetään olevan yhteydessä hyvinvointiin, onnellisuuteen, terveyteen On osoitettu, että läheiset ihmiset ja sosiaalisen integraation kokeminen ennustavat pitkää ikää (Holt-Lunstad ym 2010) Yksinäisyys tappaa todennäköisemmin kuin tupakointi, alkoholi, ylipaino ja liikunnan puute! Voisiko sosiaaliseen hyvinvointiin panostaminen olla hoivan ja asumisen kehittämisen johtoajatus?

19 Yhteenveto Turvallinen ja hyvä vanhuus itsenäisesti omassa kodissa on pitkälti sosiaalinen kysymys. Voiko teknologia tarjota siihen vastauksia? Teknologia tarjoaa apua, tukea ja helpotusta moneen asiaan, se voi olla sekä vanhusten että hoitajien apuna merkittävin tavoin Sosiaalista tai emotionaalista yksinäisyyttä ei kuitenkaan voida poistaa tekemällä kodista turvallista / valvottua Miten tulevaisuuden asuminen voisi olla erilaista, sosiaalisesti rikkaampaa? Yhteisöllinen asuminen? Ikäihmisten kommuunit? Elinkaariasuminen? Jotain mitä ei vielä edes ole?

20 Lähteitä Aaltonen M, Forma L, Pulkki J, et al. Changes in older people s care profiles during the last 2 years of life, and : a retrospective nationwide study in Finland. BMJ Open 2017; 7:e doi: /bmjopen Finne-Soveri, Harriet & Heikkilä, Rauha & Mäkelä, Matti & Asikainen, Janne & Vilkko, Anni & Andersson, Sirpa & Hammar, Teija & Jokinen, Sari & Noro, Anja (2014) Mitä on huomioitava vanhusten laitoshoitoa vähennettäessä. Teoksessa Anja Noro & Hanna Alastalo (toim.). Vanhuspalvelulain 980/2012 toimeenpanon seuranta. Tilanne ennen lain voimaantuloa vuonna Raportti 13/2014. Helsinki: THL. Holt-Lunstad, Julianne ym 2010: Social Relationships and Mortality Risk: A Meta-analytic Review. PLOS Medicine, July 27, Kröger, Teppo & Leinonen, Anu (2011) Home care in Finland. Teoksessa LIVINDHOME. Living independently at home, Reforms in home care in 9 European countries. SFI The Danish National Centre for Social Research, Mort, Roberts & Callén 2013: Ageing with telecare: care or coercion in austerity? Sociol Health Illn Jul;35(6): Noro, Anja & Mäkelä, Matti & Jussmäki, Teppo & Finne-Soveri, Harriet (2014) Ikäihmisten palveluiden kehityslinjoja 2000-luvulla. Teoksessa Anja Noro & Hanna Alastalo (toim.) Vanhuspalvelulain 980/2012 toimeenpanon seuranta. Tilanne ennen lain voimaantuloa vuonna Raportti 13/2014. Helsinki: THL. Sharkey, Amanda & Sharkey, Noel: Granny and the robots: ethical issues in robot care for the elderly. Ethics and Information Technology 14 (2012): 1, Sharkey, Amanda: Robots and human dignity: a consideration of the effects of robot care on the dignity of older people. Ethics and Information Technology 16 (2014): 1, Vallor, Shannon: Carebots & Caregivers: Sustaining the Ethical Ideal of Care in the Twenty-First Century. Philosophy & Technology 24 (2011): 3, Van Aerschot, Lina (2014) Vanhukset ja eriarvoisuus. Väitöskirja, Tampere University Press. Van Aerschot, Lina & Turja, Tuuli & Särkikoski, Tuomo (2017) Roboteista tehokkuutta ja helpotusta hoitotyöhön? Työntekijät empivät, mutta teknologia ei pelota. Yhteiskuntapolitiikka 6/2017