Energiatehokkuuden välttämättömyys ja mittaamisen helppous ja vaikeus

Transkriptio

1 Energiatehokkuuden välttämättömyys ja mittaamisen helppous ja vaikeus The necessity of Energy Efficiency and the easiness and difficulty to measure it Teollisuusneuvos Timo Ritonummi Oulu

2 Energiatehokkuus (Energy Efficiency EE) # 1 Energiatehokkuus ensimmäisenä, First Fuel (EIA) jne. IEA: vuoteen 2050 päästövähennyksistä suurin osa EE:lla Energiakriiseissä (73/74 ja 79/80) EE oli selvästi YKKÖNEN ( ovi kiinni, osto-lämmin, turhat tuikut sammuta lasku tulee kaikista ) EE on teknologiaa (LED, taajuusmuuttaja jne.) ja käyttö (sisälämpötila, kaasujalka jne.) teknologialla pääosa, käyttö oltava aina järkevää EE muodostuu isoista ja pienistä puroista: yksi isoimpia sähkön ja lämmön yhteistuotanto CHP: kaukolämpö ja teollisuus CHP, energiatehokkuussopimukset, katselmukset, energiamerkintä (A++) ja ekosuunnittelu (hehkulamppu-myyntikielto jne.), energianeuvonta, verot Työ- ja elinkeinoministeriö

3 Gt CO Figure: Avoided GHG emissions from energy efficiency improvements in IEA countries since 2000 Cumulative savings since 2000: 13.2 Gt CO Industry and services Transport Residential Annual savings in 2015: 1.5 Gt CO 2 EE on vähentänyt päästöjä menneessä ja tulevassa (IEA WEO 2015) Työ- ja elinkeinoministeriö

4 Energiatehokkuussopimukset Täyttävät 20 vuotta! Alku 1997 Ensimmäinen jakso (Energiasäästösopimukset) Toinen jakso : vastaus Energiapalveludiretiiviin (ESD), % Vastaa samalla Energiatehokkuusdir. (EED) 7 artiklan velvoitteeseen jaksolla TULOKSET HYVIÄ Toimet tuoneet vuosisäästöjä (2015): lämpöä ja polttoainetta 10,6 TWh, sähköä 3,6 TWh, CO2 4,3 Mt, säästöä energiakustannuksina 500 M Energiatukea myönnetty yht. 95 M, investointeja EE-toimeenpanoon 1050 M Kolmas jakso Kattaa EED:n jatkon (ehdotus) alkuosan Työ- ja elinkeinoministeriö

5 Energiakatselmukset Suomessa tässäkin pitkä historia Verrattavissa lääkärintarkastukseen: asiantuntija käy läpi tilanteen, ehdottaa toimenpiteitä (ja arvioi kustannuksia), mutta toimeenpano katselmoitavan vastuulla Nivoutuu kiinteästi EE-sopimuksiin (ja harkinnanvaraisiin energiatukiin). EED teki pakolliseksi suurille yrityksille (EU-laajuinen määritelmä työntekijä / liikevaihto jne.) PK-sektorin katselmuksia voidaan edelleen tukea (pakollisia ei), mutta aivan pieniin yksiköihin ei kustannustehokasta energianeuvontaa kaikille Työ- ja elinkeinoministeriö

6 Energiatehokkuuden mittaaminen Yksittäisen EE-toimen osoittaminen helppoa: hehkulampusta LEDiin tehoero (esim W) x käyttöaika (esim. 600 h/a) = 30 kwh/a ~ 3,5 /a Mutta jos tehoero menee sisätiloissa lämmittämiseen (valaistus ja lämmitys samanaikaista) Sopimustoiminnassa pystytään arvioimaan ja erottamaan energiatehokkuus muista vaikutuksista CO2-vaikutus aina vaikea: Suomessa sähkö varsin CO2-vapaata ja jatkossa vielä enemmän! EU mittaa ( tavoitteet 2020 ja 2030-ehdotus -30 %) primäärienergiana ja/tai loppuenergiana Jako BKT:lla (energiaintensiteetti), sektoreittain arvonlisäyksellä Jos talouden rakenne ei muuttuisi, olisi energiaintensiteetti OK indikaattori. Mutta esim. Nokia parhaillaan yli 3 % BKT:sta lähes nollaenergialla, teollisuuden sulkemiset (sähkönkulutus väheni enimmillään 11 TWh, nyt -8 TWh 2007-tasoon), arvonlisäys vs. markkina $ jne. Tapaus konesalit: varmasti alansa huipua (BAT), mutta lisää energiankulutusta! Työ- ja elinkeinoministeriö

7 MJ/euro (2010 hinnoin) Teollisuuden energian loppukäyttö suhteessa arvonlisäykseen Nokia---- Metsäteollisuudessa arvokkaasta paperista halvempaan selluun Kokonaiskulutuksen intensiteetti Loppukäytön intensiteetti Lähde: Tilastokeskus. Huom! Muutos aikasarjassa v ja Työ- ja elinkeinoministeriö

8 kgoe/euro (2005 hinnoin) Teollisuuden energiankulutus suhteessa arvonlisäykseen metalli-, kemian- ja puunjalostusteollisuudessa 2,5 Piikki johtuu arvonlisän romahduksesta 2,0 1,5 1,0 0,5 0, Massa ja paperi (TOL 17-18) Kemia (TOL 20) Metallien jalostus (TOL 24) Lähde: Odyssee-tietokanta Työ- ja elinkeinoministeriö

9 MJ/euro (2010 hinnoin) Energian kokonaiskulutuksen intensiteetti Lähde: Tilastokeskus Energian kokonaiskulutus/bkt Energian loppukäyttö/bkt Työ- ja elinkeinoministeriö

10 Osuus, % Yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon osuus sähkön hankinnasta, sähkön kokonaistuotannosta ja lämpövoimantuotannosta 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % CHP:n osuus sähkön kokonaistuotannosta CHP:n osuus kaikesta lämpövoimatuotannosta CHP:n osuus sähkönhankinnasta Lähde: Tilastokeskus Työ- ja elinkeinoministeriö

11 kwh/m3, a Kaukolämmitettyjen rakennusten ominaiskulutus (lämpötilakorjattu) Lähde: Energiateollisuus ry Työ- ja elinkeinoministeriö

12 m2/asunto, asuntokunta tai asukas Asuntojen keskipinta-ala ja asumisväljyys Lähde: Tilastokeskus Erilliset pientalot Asuinkerrostalot Asuntopinta-ala henkeä kohden Rivi- ja ketjutalot Asuntopinta-ala asuntokuntaa kohden Työ- ja elinkeinoministeriö

13 milj. m2 Palvelusektorin rakennusten pinta-ala Liike Toimisto Opetus Hoitoala Muut Lähde: Tilastokeskus Työ- ja elinkeinoministeriö

14 EU:n -20 % energiatehokkuustavoite skenaarioita eri ajoilta, laajenemista, non-energy uses pois ennakko 1510 Mtoe Suomi noin 33 Mtoe HUOM! Näissä luvuissa ja tavoitteessa ei ole non-energy uses, eli raaka-aineet kemiaan jne. jotka ovat ~ Mtoe + Kroatia -> EU-28 tavoite:1483 Mtoe Baseline 2013 ~1570 Mtoe 2016: 18,4 %: 1503 Mtoe EU Mtoe Source: DG ENER data

15 2000 EU-28, prim.energia (Mtoe) ja tavoitteet statistics and goals 2020, 2030 (-27%) EU-28 ref.scenario 2007 exl non-energy uses

16 * Suomen loppuenergian kulutus, TWh loppukulutus Tavoite 310 TWh

17 Lyhyesti tavoitteista ja toimista EU:lla tavoitteet energia- ja ilmastotavoitteita 2020, KHK-påästöt, uusiutuva (RES), energiatehokkuus (EE) 20/20/20 ; 40/27/27(30) % EU saavuttamassa 2020-tavoiteet, 2030 vain päästökaupan ulkopuolilla päästöillä on maakohtaiset tavoitteet (Suomi -39 %) Komissio antoi Talvipaketin; direktiivejä (RES, EE) uusitaan kauteen Sipilän hallitusohjelma (HO) asettaa erittäin kunnianhimoisia tavoitteita 2030: RES 50 %, öljyt -50 %, kivihiilestä eroon jne. Energia- ja ilmastostrategia (selontekona eduskuntaan 11/2016) vastaa näihin HO- ja EU-tavoitteisiin Rinnalla valmistellaan keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmaa (KAISU), koskee päästökaupan ulkopuolisia päästöjä (-2030), on lausunnoilla 5/2017, annetaan selontekona eduskuntaan. Työ- ja elinkeinoministeriö

18 kiitos