Hallituksen energiapolitiikka

Transkriptio

1 Hallituksen energiapolitiikka Valtiosihteeri Jari Partanen Kalajoki

2 Energian kokonaiskulutus TWh * Energiakriisit ja näkyvät *Samoin 2005 metsäteollisuuden työtaist. * lama ja (metsä)teollisuuden sulkemiset näkyvät Sähkön nettotuonti Hiili Muut Puupolttoaineet Vesi- ja tuulivoima Turve Ydinenergia Maakaasu Öljy 50 Lähde: Tilastokeskus Työ- ja elinkeinoministeriö

3 Energian kokonaiskulutus 2015 yhteensä 361 TWh 6 % 8 % 4 % 5 % 4 % 4 % Puupolttoaineet 26 % Öljy Ydinenergia Hiili Maakaasu Turve Vesi- ja tuulivoima 19 % 24 % Muut Sähkön nettotuonti Lähde: Tilastokeskus Työ- ja elinkeinoministeriö

4 Energian kokonaiskulutus TWh osuus Puupolttoaineet % Öljy % Ydinenergia % Hiili 29 8 % Maakaasu 22 6 % Turve 15 4 % Vesi- ja tuulivoima 19 5 % Muut 14 4 % Sähkön nettotuonti 16 5 % Yhteensä 361 Lähde: Tilastokeskus Työ- ja elinkeinoministeriö

5 Energian loppukäyttö yhteensä 293 TWh Muut * 12 % Liikenne 17 % Teollisuus 46 % Rakennusten lämmitys 25 % * kotitaloukset, palvelut, maa- ja metsätalous, rakentaminen Lähde: Tilastokeskus Työ- ja elinkeinoministeriö

6 Energian loppukäyttö TWh Teollisuuden energiankäyttö pl. sähkö 33 % Teollisuus 13 % Lähde: Tilastokeskus Rakennusten lämmitys pl. sähkö 20 % Liikenteen polttoaineet 16 % 27 % Sähkö Muu energian loppukäyttö 4 % Koti- ja maataloudet 8 % Palvelut 6 % Työ- ja elinkeinoministeriö

7 Energian loppukäyttö TWh osuus Teollisuus % Liikenne % Rakennusten lämmitys % Muut* % Yhteensä 293 * kotitalouksien, palveluiden, maa- ja metsätalouden ja rakennustoiminnan sähkö ja polttoaineet Lähde: Tilastokeskus Työ- ja elinkeinoministeriö

8 Energian loppukäyttö sektoreittain TWh Muut * Rakennusten lämmitys Liikenne Teollisuus Lähde: Tilastokeskus * kotitalouksien, palveluiden, maa- ja metsätalouden ja rakennustoiminnan sähkö ja polttoaineet Työ- ja elinkeinoministeriö

9 Sähkön hankinta TWh Lähde: Tilastokeskus Sähkön nettotuonti Muu Puu Turve Maakaasu Öljy Kivihiili Ydinenergia Tuulivoima Vesivoima Työ- ja elinkeinoministeriö

10 Sähkön hankinta tuotantomuodoittain TWh Lähde: Tilastokeskus Nettotuonti Tavallinen lauhdevoima Yhteistuotanto, kaukolämpö Yhteistuotanto, teollisuus Ydinvoima Tuulivoima Vesivoima Työ- ja elinkeinoministeriö

11 Uusiutuvan energian osuus energian kokonaiskulutuksesta ja loppukulutuksesta 40 % 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % Uusiutuvan energian osuus loppukulutuksesta Uusiutuvan energian osuus kokonaiskulutuksesta 5 % 0 % Lähde: Tilastokeskus Työ- ja elinkeinoministeriö

12 Uusiutuva energia TWh Tuulivoima Kierrätyspolttoaine (bioosuus) Lämpöpumput Muu bioenergia Lähde: Tilastokeskus Teollisuuden ja energiantuotannon puupolttoaineet Metsäteollisuuden jäteliemet Puun pienkäyttö Vesivoima Työ- ja elinkeinoministeriö

13 Uusiutuva energia TWh 3 % 3 % 2 % % 12 % Vesivoima Puun pienkäyttö 31 % 13 % Metsäteollisuuden jäteliemet Teollisuuden ja energiantuotannon puupolttoaineet Muu bioenergia Lämpöpumput Kierrätyspolttoaine (bio-osuus) 32 % Tuulivoima Lähde: Tilastokeskus Työ- ja elinkeinoministeriö

14 Kaukolämmön tuotannon polttoainekulutus TWh Muut Sähkö Teollisuuden jätelämpö Kierrätyspolttoaine Puutähde, metsähake Raskas polttoöljy Kevyt polttoöljy Maakaasu Turve Kivihiili Lähde: Tilastokeskus Työ- ja elinkeinoministeriö

15 Kaukolämmön tuotannon polttoainejakauma % 1 % 2 % % 7 % 17 % 20 % 16 % 3 % 0 % Kivihiili Raskas polttoöljy Kevyt polttoöljy Maakaasu Turve Puutähde, metsähake Kierrätyspolttoaine Teollisuuden jätelämpö Sähkö Muut Yhteensä 39 TWh Lähde: Tilastokeskus Työ- ja elinkeinoministeriö

16 Kivihiilen kulutus Kivihiilen kulutus TWh Lähde: Tilastokeskus Työ- ja elinkeinoministeriö

17 Kasvihuonekaasupäästöt Mt CO2 ekv Energiasektori Teollisuusprosessit ja tuotteiden käyttö Maatalous Jätteiden käsittely Lähde: Tilastokeskus Työ- ja elinkeinoministeriö

18 Päästökaupan ulkopuoliset kasvihuonekaasupäästöt Energia- ja ilmastostrategian perusskenaario Mt CO2 ekv Päästökaupan ulkopuoliset * kasvihuonekaasupäästöt F-kaasut Dityppioksidi Metaani CO2; teollisuus, muut päästöt CO2; lämmitys, pienkaukolämpö CO2; työkoneet, maatalous ml. kalkitus CO2; liikenne 2030 päästötavoite -39 % 2020 päästötavoite -16 % - 16 % - 39 % Lähde: TEM 5 * vuoden 2013 mukainen päästökaupan laajuus Työ- ja elinkeinoministeriö

19 Päästöjen vähentäminen Kasvihuonekaasut KHK (CO2, CH4, N2O, F-kaasut), tärkein CO2 poltto ja prosessit (teräs, sementti) Muut ilmapäästöt (SOx, NOx (Volkswagen-gate), hiukkaset jne.) Tärkeä huomata KHK-vähennyksissä, että päästökaupassa (ETS) on EUlaajuinen kupla: jaksolle (nyt , seuraava ) myönnetään tietty määrä päästöoikeuksia osa annetaan ilmaiseksi (ETS), muut huutokaupataan (huutokauppatulot jaetaan jäsenmaille tuloilla voi mm. kompensoida päästökaupan aiheuttaa sähkönhinnan nousua teollisuudelle) Sähköntuotanto ETS:ssä: sähkön säästö tai tekeminen päästöttömästi ei vähennä kuplan päästöjä joku EU:ssa käyttää oikeudet. Siksi esim. aurinkosähkö (PV) ei ole niin selkeä KHK-päästövähennystoimi kuin esim. liikenteen ratkaisut (kävely, pyöräily, julkinen liikenne, sähköautot EV jne.) Päästökaupan ulkopuoliset päästöt ovat jäsenmaan vastuulla. Suomen tavoite % (2005-taso) ja %. Kolmas päästöosa (ETS ja non-ets lisäksi) on LULUCF/nielut (Land Use, Land Use Change and Forestry). Suomelle erittäin TÄRKEÄ osa! Työ- ja elinkeinoministeriö

20 EU:n päästöjenvähennystavoitteet 2030 Direktiivit: EED EPBD RED II ETS jne. EU:n ilmastotavoitteet KHK vähennystavoite vähintään 40 % vuoteen 2030 Päästökauppasektori (ETS) - 43% FI: max. 2 % Taakanjakosektori (ESD) - 30% FI: max. 1,3 % Kompensaatio jos LULUCF päästölähde Komission ehdotus taakanjakoasetukseksi Suomelle esitetty tavoite -39 % vuoden 2005 päästöistä (Liikenteen biopolttoaineet, sähköinen liikenne, maatalous, ) Maankäyttö (LULUCF) Työ- ja elinkeinoministeriö

21 Liikenteen polttoaineet TWh Sähkö Liikenteen biopolttonesteet Dieselöljy, foss. Moottoribensiini, foss. Lentopetroli ja -bensiini Kevyt polttoöljy Raskas polttoöljy Lähde: Tilastokeskus Työ- ja elinkeinoministeriö

22 Suomen energia- ja ilmastopolitiikka 2) Suomen energiapolitiikka - energian järkevä käyttö kustannustehokkaasti ja markkinalähtöisesti - keinot: tuet (investointi-, tuotanto-), verotus, normit (rakennus-), tiedotus - sektoriministeriöt (LVM liikenne, MMM, TEM teollisuus, energiantuotanto, kokonaisuus, VM verot, YM rakennukset, jäte) ja virastot (mm. Energiamarkkinavirasto) 3) Suomen ilmastopolitiikka - keskeisenä kasvihuonekaasu (KHK) päästöjen (CO2 tärkein, metaani CH4, N20, F- kaasut) vähentäminen, myös muut KHK-päästöt kuten musta hiili - lisäksi terveydelle ja ympäristölle haitalliset päästöt (rikki- ja typpioksidit, hiukkaset) - ohjaus päästökauppa, ja energiapolitiikan keinot: energia keskeinen sektori - YM vastaa kv- ja EU-tason koordinaatiosta, sektoriministeriöt omista sektoreista 4) Energiapolitiikan välineet - asiantuntijaselvitykset, taustaraportit, selonteot, strategiat, lainsäädäntö yms. - Nyt Valtioneuvoston yhteinen selvitys ja tutkimustoiminta (TEAS) keskeistä ministeriökohtaisten resurssien vähetessä Työ- ja elinkeinoministeriö

23 Juha Sipilän hallitusohjelman energialinjaus Päästöttömän, uusiutuvan energian käyttöä lisätään kestävästi niin, että sen osuus 2020-luvulla nousee yli 50 prosenttiin, ja omavaraisuus yli 55 prosenttiin sisältäen mm. turpeen. Tavoite on määritelty osuutena energian loppukulutuksesta Luovutaan hiilen käytöstä energiantuotannossa 2020-luvun aikana. Puolitetaan tuontiöljyn käyttö kotimaan tarpeisiin 2020-luvun aikana. Tavoitteella tarkoitetaan bensiinin, dieselin, polttoöljyn sekä lentobensiinin ja kerosiinin kotimaisen energiakäytön puolittamista verrattuna vuoden 2005 kokonaisenergiamäärään. Nostetaan liikenteen uusiutuvien polttoaineiden osuus vuoteen 2030 mennessä 40 prosenttiin. Tavoite vastaa tieliikenteen polttoaineiden fyysisenä energiasisältönä 23,5 % Päästökaupan kompensaatio otetaan käyttöön: VA-asetuksella laki voimaan Työ- ja elinkeinoministeriö

24 Sipilän hallituksen kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti TAVOITE: Uusiutuvan energian osuus luvulla yli 50 %, puolitetaan tuontiöljyn käyttö kotimaan tarpeisiin ym. hallitusohjelman energiatavoitteet KUVAUS: Laaditaan vuoteen 2030 tähtäävä energiaja ilmastostrategia toimenpiteineen, ml. uusiutuvan energian edistäminen. 9/15 12/16 1/17 3/17 x/17 Strategiatyön organisointi Energia- ja ilmastostrategia, selontekona eduskuntaan Uusiutuvan energian HE Liikenteen biopolttoaine HE Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma selontekona eduskuntaan PÄÄTOIMENPITEET: 1. Kattava energia- ja ilmastostrategia Energiatuen lisäpanostus 3. Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma & Bernerin parlam. Liikennetyöryhmä Työ- ja elinkeinoministeriö

25 Muita strategiassa käsiteltäviä/linjattavia asioita Toimiva, kustannustehokas sähköjärjestelmä ja toimivat markkinat Haasteena on sähkötehon riittävyys huippukulutuksen aikana, hetkellisten tuotannon ja kulutuksen muutosten hallinta ja tasapainon ylläpitäminen. Toimiva, kustannustehokas kaasujärjestelmä ja kilpailuun perustuvat markkinat EU-2030: päästöt -40 %, uusiutuvat 27 %, energiatehokkuus väh. 27 % (30 %) Jäsenmaakohtaisesti EU:ssa vain päästökaupan ulkopuolisten kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen Komissio antoi heinäkuussa 2016 esityksen taakanjakoasetuksesta, jossa Suomelle tavoite oli - 39 % vuoden 2005 tasosta. Energiatehokkuustoimet Energiatehokkuustoimenpiteellä vaikutetaan tyypillisesti usean tavoitteen saavuttamiseen. Energiatehokkuus auttaa voimakkaasti muiden tavoitteiden saavuttamisessa. Rinnalla valmistellaan keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmaa (KAISU), käsittelee päästökaupan ulkopuolisia päästöjä -2030, lausunnoilla 5/-17 Työ- ja elinkeinoministeriö

26 EU ja Energia- ja ilmastopolitiikka - EU 2020 tavoitteet 20/20/20: KHK-päästöt -20 % (1990-tasosta) Uusiutuvan (RES) osuus 20 % energian loppukäytöstä Energiatehokkuus 20 % (energiankulutus alempi, kuin mitä ns. Baseline-skenaario vuodelta 2007 antoi) Lisäksi liikenteessä 10 % uusiutuvaa KHK-päästöissä n. puolet EU-laajuisessa päästökaupassa, loput (ei-päästökauppa) jaettu jäsenmaittain Uusiutuvassa jäsenmaakohtaiset tavoitteet (Suomi 38 %), energiatehokkuudessa maan omat tavoitteet - EU 2030 energiapolitiikka KHK-tavoite -40 %, Suomella ei-päästökaupassa -39 % Uusiutuva 27 % ja energiatehokkuus ensin 27 %, nyt tulossa 30 %, molemmat EU-laajuisia Toimeenpanossa direktiivit: päästökauppa (ETS), uusiutuva (RED II), energiatehokkuus (EED) jne. Kansallinen toimeenpano lailla ja asetuksilla Energiatehokkuudessa tärkeänä osana Energiatehokkuussopimukset ( ) Energia ja ilmastopolitiikka sekä muu kansainvälinen sopimusjärjestelmä - Pariisin ilmastosopimus, tavoite; maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle 2 C Muuta kv-toimintaa, mm. pohjoismaista (sähkömarkkinat), jäämässä hieman taka-alalle, Jorma Olllilan selvitys jne. Työ- ja elinkeinoministeriö

27 2018 budjetissa 48 milj. euroa lisää ilmastotyöhön TEM, LVM, YM 8 miljoonaa euroa autokannan uudistamiseen ja vähäpäästöisen liikenteen edistämiseen romutuspalkkio-ohjelman jatkamiseen. Vähäpäästöisten ajoneuvojen lisääntymistä tavoitellaan tukemalla täyssähköautojen hankintaa sekä kaasu- ja flexfuel-autojen konvertointia yhteensä 6 miljoonalla eurolla vuosittain. Lataus- ja jakeluverkon rakentamista sekä taajamalogistiikan sähköistämistä tuetaan alueellisesti tasapuolisesti 4 miljoonalla eurolla vuosittain. Kaupunkiseutujen julkisen henkilöliikenteen kehittämistä tuetaan 4 miljoonalla eurolla vuosittain. Tukea kohdistetaan etenkin joukkoliikennejärjestelmien digitalisointiin sekä julkisen liikenteen sähköistämiseen. Lisäksi tuetaan raideliikenteen osto- ja velvoiteliikenteen lisäystä 2 miljoonalla eurolla vuosittain. Uuden energiateknologian investointeja vauhditetaan 20 miljoonan euron lisävaltuudella. Uusiutuvan energian tuella voidaan vauhdittaa muun muassa liikenteen biokaasuhankkeita, aurinkosähköä ja energiatehokkuutta parantavia ratkaisuja. Ilmastoystävälliseen puurakentamiseen tehdään 2 miljoonan lisäpanostus. Tavoitteena on tehdä puurakentamisesta mahdollisimman helppo ja houkutteleva vaihtoehto. Yritysten, kuntien ja kansalaisten ilmastotyötä vauhditetaan neuvonnan ja opastuksen kautta 2 miljoonan euron lisärahoituksella. Työ- ja elinkeinoministeriö

28 Direktiivit ja kansallinen lainsäädäntö, energia- ja ilmastoasiat Päästökauppadirektiivi (ETS) ja päästökauppalaki Energiatehokkuusdirektiivi (EED) ja energiatehokkuuslaki (katselmukset), energiatehokkuussopimukset Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD), Suomessa rakennusmääräykset, rakennusten energiatodistus Laitteiden energiatehokkuus, komission asetukset; ekosuunnittelu (Ecodesign, poisti mm. hehkulamput) ja energiamerkintä (A++ jne.) Uusiutuvan energian direktiivi (RED), Suomessa mm. syöttötariffi, energiatuet Sähkömarkkinadirektiivit, sähkömarkkinalainsäädäntö Suomen kehitys on ollut EU-lainsäädäntö edellä, mm. etäluettavat sähkömittarit Työ- ja elinkeinoministeriö

29 Tiiviisti EU, hallitusohjelma ja EI-strategia: EU:lla tavoitteet energia- ja ilmastotavoitteita 2020, KHK-päästöt, uusiutuva (RES), energiatehokkuus (EE) 20/20/20 ; 40/27/27(30) % EU saavuttamassa 2020-tavoiteet, 2030 vain päästökaupan ulkopuolilla päästöillä on maakohtaiset tavoitteet (Suomi -39 %) Komissio antoi Talvipaketin; direktiivejä (RES, EE) uusitaan kauteen Päästökauppa jatkuu, , niukkuus päästöoikeuksista lisääntyy Sipilän hallitusohjelma (HO) asettaa erittäin kunnianhimoisia tavoitteita 2030: RES 50 %, öljyt -50 %, kivihiilestä eroon jne. Energia- ja ilmastostrategia (selontekona eduskuntaan 11/2016) vastaa näihin HO- ja EU-tavoitteisiin, PONNET Rinnalla keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma (KAISU), koskee päästökaupan ulkopuolisia päästöjä (-2030), on lausunnoilla 5-6/2017, annetaan selontekona eduskuntaan syksyllä Min. Bernerin parlamentaarinen työryhmä liikenneverkon tulevaisuus Työ- ja elinkeinoministeriö

30 Energiatehokkuus (Energy Efficiency EE) # 1 Energiatehokkuus ensimmäisenä, First Fuel (IEA) jne. IEA: vuoteen 2050 päästövähennyksistä suurin osa EE:lla Energiakriiseissä (73/74 ja 79/80) EE oli selvästi YKKÖNEN ( ovi kiinni, ostolämmin, turhat tuikut sammuta lasku tulee kaikista ) EE on teknologiaa (LED, taajuusmuuttaja jne.) ja käyttö (sisälämpötila, kaasujalka jne.) teknologialla pääosa, käyttö oltava aina järkevää EE muodostuu isoista ja pienistä puroista: yksi isoimpia sähkön ja lämmön yhteistuotanto CHP: kaukolämpö ja teollisuus CHP, energiatehokkuussopimukset, katselmukset, energiamerkintä (A++) ja ekosuunnittelu (hehkulamppu-myyntikielto jne.), energianeuvonta; rakennusmääräykset, korjausrakentaminen; verot (polttoaine, sähkö, autot.. Työ- ja elinkeinoministeriö

31 Gt CO Figure: Avoided GHG emissions from energy efficiency improvements in IEA countries since 2000 Cumulative savings since 2000: 13.2 Gt CO Industry and services Transport Residential Annual savings in 2015: 1.5 Gt CO 2 EE on vähentänyt päästöjä menneessä ja tulevassa (IEA WEO 2015) Työ- ja elinkeinoministeriö

32 Energiatehokkuussopimukset Täyttävät 20 vuotta! Alku 1997 Ensimmäinen jakso (Energiasäästösopimukset) Toinen jakso : vastaus Energiapalveludiretiiviin (ESD), % Vastaa samalla Energiatehokkuusdir. (EED) 7 artiklan velvoitteeseen jaksolla TULOKSET HYVIÄ Toimet tuoneet vuosisäästöjä (2015): lämpöä ja polttoainetta 10,6 TWh, sähköä 3,6 TWh, CO2 4,3 Mt, säästöä energiakustannuksina 500 M Energiatukea myönnetty yht. 95 M, investointeja EE-toimeenpanoon 1050 M Kolmas jakso Kattaa EED:n jatkon (ehdotus) alkuosan Työ- ja elinkeinoministeriö

33 Energiakatselmukset Suomessa tässäkin pitkä historia Verrattavissa lääkärintarkastukseen: asiantuntija käy läpi tilanteen, ehdottaa toimenpiteitä (ja arvioi kustannuksia), mutta toimeenpano katselmoitavan vastuulla Nivoutuu kiinteästi EE-sopimuksiin (ja harkinnanvaraisiin energiatukiin). EED teki pakolliseksi suurille yrityksille (EU-laajuinen määritelmä työntekijä / liikevaihto jne.) PK-sektorin katselmuksia voidaan edelleen tukea (pakollisia ei), mutta aivan pieniin yksiköihin ei kustannustehokasta energianeuvontaa kaikille Työ- ja elinkeinoministeriö

34 Energiatehokkuuden mittaaminen Yksittäisen EE-toimen osoittaminen helppoa: hehkulampusta LEDiin tehoero (esim W) x käyttöaika (esim. 600 h/a) = 30 kwh/a ~ 3,5 /a Mutta jos tehoero menee sisätiloissa lämmittämiseen (valaistus ja lämmitys samanaikaista) Sopimustoiminnassa pystytään arvioimaan ja erottamaan energiatehokkuus muista vaikutuksista CO2-vaikutus aina vaikea: Suomessa sähkö varsin CO2-vapaata ja jatkossa vielä enemmän! EU mittaa ( tavoitteet 2020 ja 2030-ehdotus -30 %) primäärienergiana ja/tai loppuenergiana Jako BKT:lla (energiaintensiteetti), sektoreittain arvonlisäyksellä Jos talouden rakenne ei muuttuisi, olisi energiaintensiteetti OK indikaattori. Mutta esim. Nokia parhaillaan yli 3 % BKT:sta lähes nollaenergialla, teollisuuden sulkemiset (sähkönkulutus väheni enimmillään 11 TWh, nyt -8 TWh 2007-tasoon), arvonlisäys vs. markkina $ jne. Tapaus konesalit: varmasti alansa huipua (BAT), mutta lisää energiankulutusta! Työ- ja elinkeinoministeriö

35 Energian kokonaiskulutuksen intensiteetti MJ/euro (2010 hinnoin) Lähde: Tilastokeskus Energian kokonaiskulutus/bkt Energian loppukäyttö/bkt Työ- ja elinkeinoministeriö

36 Kaukolämmitettyjen rakennusten ominaiskulutus (lämpötilakorjattu) kwh/m3, a Lähde: Energiateollisuus ry Työ- ja elinkeinoministeriö

37 Teollisuuden energian loppukäyttö suhteessa arvonlisäykseen 45 MJ/euro (2010 hinnoin) Nokia---- Metsäteollisuudessa arvokkaasta paperista halvempaan selluun Kokonaiskulutuksen intensiteetti Loppukäytön intensiteetti Lähde: Tilastokeskus. Huom! Muutos aikasarjassa v ja Työ- ja elinkeinoministeriö

38 EU:n -20 % energiatehokkuustavoite skenaarioita eri ajoilta, laajenemista, non-energy uses pois ennakko 1510 Mtoe Suomi noin 33 Mtoe HUOM! Näissä luvuissa ja tavoitteessa ei ole non-energy uses, eli raaka-aineet kemiaan jne. jotka ovat ~ Mtoe + Kroatia -> EU-28 tavoite:1483 Mtoe Baseline 2013 ~1570 Mtoe 2016: 18,4 %: 1503 Mtoe EU Mtoe Source: DG ENER data

39 2000 EU-28, prim.energia (Mtoe) ja tavoitteet statistics and goals 2020, 2030 (-27%) EU-28 ref.scenario 2007 exl non-energy uses

40 Suomen loppuenergian kulutus, TWh loppukulutus Tavoite 310 TWh *

41 Lyhyesti tavoitteista ja toimista EU:lla tavoitteet energia- ja ilmastotavoitteita 2020, KHK-påästöt, uusiutuva (RES), energiatehokkuus (EE) 20/20/20 ; 40/27/27(30) % EU saavuttamassa 2020-tavoiteet, 2030 vain päästökaupan ulkopuolilla päästöillä on maakohtaiset tavoitteet (Suomi -39 %) Komissio antoi Talvipaketin; direktiivejä (RES, EE) uusitaan kauteen Sipilän hallitusohjelma (HO) asettaa erittäin kunnianhimoisia tavoitteita 2030: RES 50 %, öljyt -50 %, kivihiilestä eroon jne. Energia- ja ilmastostrategia (selontekona eduskuntaan 11/2016) vastaa näihin HO- ja EU-tavoitteisiin Rinnalla valmistellaan keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmaa (KAISU), koskee päästökaupan ulkopuolisia päästöjä (-2030), on lausunnoilla 5/2017, annetaan selontekona eduskuntaan. Työ- ja elinkeinoministeriö

42 Miltä Suomi näyttää 2030-luvulla Risukasoja enemmän, kivihiilikasa(t) huvenneet Aurinkopaneeleja (sähkö, lämpö) ja lämpöpumppuja (ilma-) näkyy enemmän Isot lämpöpumput (jätevesi, maalämpö jne.) ja syvä geoterminen (Otaniemi..) eivät kadulle näy Sähköautot (EV) yleistyneet, myös linja-autot ja paketti-autot, myös kaasu- mutta ei se koko kuva ole Edelleen bensa- ja diesel-autoja (uusiutuvaa tankkiin) isoin osa autokannasta Edelleen isoja CHP-laitoksia (puu, jäte, turve jne.) kaukolämmössä ja teoll. Jätteiden kierrätys ja lajittelu edistynyt, loppu polttoon Kaukolämpö edelleen suurin lämmitysmuoto, kaukokylmä laajenee Sähköverkot vahvistuvat: jakeluverkot maakaapelille ja kantaverkko vahvistuu Tuulivoimaa (-puistoja) näkyy rannikoilla ja sisämaassakin enemmän Ydinvoimaa on valmistunut lisää Sähköakustot vielä vähäisiä (mm. vanhat EV-akut), lämpöakkuja enemmän Kuluttaja enemmän keskiössä, tietoisempia, mutta ei kaikki eikä kaiken aikaa Työ- ja elinkeinoministeriö