EED vuosiraportti 2018

Transkriptio

1 EED vuosiraportti Energiatehokkuusdirektiivin (212/27/EU) artiklan 24 (1) mukainen raportointi Euroopan komissiolle

2 2 (23) EED Vuosiraportti 218

3 VUOSIRAPORTTI 218 SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto Suomen ohjeellinen kansallinen energiatehokkuustavoite Vuosiraportoinnissa esitettävät indikaattorit ja energian yhteistuotannon (CHP) tilastotiedot... 6 Indikaattorit... 6 Analyysi energiankulutuksen muutoksista... 7 Teollisuus... 7 Liikenne... 7 Kotitaloudet... 7 Palvelut... 8 Yhteistuotannon (CHP) sekä kaukolämmön ja jäädytyksen tilastotiedot Edellisen vuoden aikana toteutetut merkittävät toimenpiteet Keskushallinnon rakennukset Energiansäästöt 7 artikla Liite 1 EED Vuosiraportti Indikaattorikuvat EED Vuosiraportti (23)

4 1 JOHDANTO EED Vuosiraportti 218 on Suomen viides energiatehokkuusdirektiivin (212/27/EU) mukainen vuotuinen raportointi. Vuosiraportissa esitetään energiatehokkuusdirektiivin raportointivaatimusten mukaisesti direktiivin liitteen XIV mukaiset tilastotiedot (indikaattorit) vuodelta 216, merkittävät vuoden 217 aikana toteutetut uudet toimet, joiden tavoitteena on edistää energiatehokkuutta koskevien kansallisten kokonaistavoitteiden saavuttamista, direktiivin 5 artiklan mukaiset valtion keskushallinnon energiansäästöt vuodelta 217 sekä energiansäästöt, jotka on saavutettu 7 artiklan 9 kohdan mukaisesti hyväksytyillä vuonna 216 toteutetuilla toimenpiteillä sekä arvio vuoden 22 lopussa saavutettavasta 7 artiklan mukaisesta kumulatiivisesta säästöstä. Suomen kansallinen kumulatiivinen jaksoa koskeva 7 artiklan mukainen energiansäästötavoite on 49 TWh kum. Vuonna 216 toteutettujen energiansäästötoimenpiteiden energiansäästövaikutus on yhteensä 6,5 TWh/a. Arvio jaksolla toteutuvien toimenpiteiden kumulatiivisesta energiasäästövaikutuksesta vuoden 22 lopussa on 92,7 TWh kum. Valtion keskushallinnon energiansäästötavoite jaksolle on MWh. Vuosina toteutetuilla toimilla saavutettu vuonna 217 voimassa oleva energiansäästö on yhteensä MWh. Tästä pitkävaikutteinen vuoteen 22 saakka voimassa oleva energiansäästö on MWh. Merkittävimmät vuoden 217 energiatehokkuuteen vaikuttavat toimet ovat uuden energiatehokkuussopimuskauden käynnistyminen sekä Suomen keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) valmistuminen syyskuussa. Indikaattorien osalta energiatehokkuusdirektiivi edellyttää vuoden 216 tietojen esittämistä. Niillä aloilla, joilla energiankulutus pysyy vakaana tai kasvaa edelliseen vuoteen verrattuna, on muutoksia analysoitava. Indikaattorit on esitetty lukuarvoina vuosilta 215 ja 216 ja graafisesti jaksolta (23) EED Vuosiraportti 218

5 2 SUOMEN OHJEELLINEN KANSALLINEN ENERGIATEHOKKUUSTAVOITE 22 Suomen ohjeellinen kansallinen energiatehokkuustavoite vuodelle 22 on energian loppukulutuksen taso 31 TWh (26,6 Mtoe). Tätä vastaava primäärienergian kulutuksen taso on 417 TWh (35,86 Mtoe). Skenaarioissa käytetty vuoden 22 bruttokansantuotteen arvo on 159 miljardia euroa (vuoden 2 hinnoin 134,7 miljardia euroa vuonna 21). Kansalliset tavoitteet, jotka perustuvat vuonna 28 laadittuun ja vuonna 213 päivitettyyn energia- ja ilmastostrategiaan, ilmoitettiin komissiolle EED Vuosiraportissa 213. Uudessa vuonna 216 laaditussa energia- ja ilmastostrategiassa ei muutettu vuotta 22 koskevia tavoitteita. Eurostatin tietojen mukaan vuonna 216 Suomen primäärienergian kulutus oli 385 TWh (33,1 Mtoe) ja energian kokonaisloppukulutus 294 TWh (25,2 Mtoe). EED Vuosiraportti (23)

6 3 VUOSIRAPORTOINNISSA ESITETTÄVÄT INDIKAATTORIT JA ENERGIAN YHTEISTUOTANNON (CHP) TILASTOTIEDOT Indikaattorit Taulukossa 1 on esitetty EED-vuosiraportin edellyttämät indikaattorit vuosilta 215 ja 216. Kahden peräkkäisen vuoden vertailun perusteella ei pitkälle meneviä johtopäätöksiä energiatehokkuuden muutoksista voi tehdä. Suomessa tilanteeseen vaikuttaa voimakkaasti yksittäisen vuoden sää (lämmitystarve) ja energiaintensiivisen teollisuuden tuotantovolyymit. Taulukko 1. Energiankulutukseen liittyvät tilastotiedot 215 ja INDIKAATTORI YKSIKKÖ 1 Primäärienergian kokonaiskulutus TJ 2 Energian kokonaisloppukulutus TJ 3 Energian loppukulutus teollisuus TJ 4 Energian loppukulutus liikenne TJ 5 Energian loppukulutus kotitaloudet TJ 6 Energian loppukulutus palvelut TJ 7 Bruttoarvonlisäys teollisuus M 8 Bruttoarvonlisäys palvelut M 9 Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot M 1 Bruttokansantuote (BKT) M 11 Lämpövoimaloiden sähköntuotanto GWh 12 Yhteistuotantolaitosten sähköntuotanto GWh 13 Lämpövoimaloiden lämmöntuotanto GWh 14 Yhteistuotantolaitosten lämmöntuotanto GWh 15 Lämpövoimaloiden polttoainepanos TJ 16 Matkustajakilometrit kokonaisuudessaan (pkm) Ei saatavilla milj. hlö-km 17 Tonnikilometrit kokonaisuudessaan (tkm) milj. t-km 18 Kokonaisväestö hlö 19 Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot keskimäärin /talous 2 Kotitalouksien kokonaismäärä kpl 21 Yhteistuotantolaitosten polttoainepanos TJ 1 Kursiivilla taulukossa esitetyt indikaattorit sisältyvät komission vuosiraportointia koskevaan raportointiohjeistukseen (213) mutta niitä ei edellytetä direktiivin raportointia koskevan liitteen XIV 1 osan kohdassa a) 2 25 kiintein hinnoin 3 21 kiintein hinnoin 6 (23) 4 Kotimaan tie-, rautatie- ja alusliikenne. Laskentatapojen muutosten vuoksi vuoden 216 luvut eivät ole vertailukelpoisia aikaisempien vuosien kanssa. Vuoden 216 tieto oli Tilastokeskuksen raportoimana 71 milj. hlö-km (tietolähteenä Liikennevirasto). 5 Kotimaan tie-, rautatie- ja vesiliikenne. EED Vuosiraportti 218

7 INDIKAATTORI YKSIKKÖ 22 Hävikki energian siirrossa ja jakelussa (kaikki polttoaineet) GWh 23 Kaukolämmön erillistuotanto TJ 24 Kaukolämmön erillistuotannon polttoainepanos TJ Tiedot vuoden 218 vuosiraportissa ovat vuoden 217 tapaan pääosin Eurostatin tietoja, joihin on viitattu komission vapaaehtoisessa EED-vuosiraportoinnin Excel-pohjassa. Tietoja on täydennetty Tilastokeskuksen tiedoilla silloin kun Eurostatin tietoja ei ole ollut saatavilla (indikaattorit 16, 17, 19, 2, 21). Vuoteen 216 asti vuosiraportoinneissa käytettiin vain Tilastokeskuksen tietoja. Direktiivin liitteen XIV osassa 1 vuosittain raportoitavaksi määriteltyjen edelliseen taulukkoon koottujen indikaattoreiden tiedot on esitetty aikasarjoina vuosiraportin liitteessä 1. Tiedot on esitetty sekä direktiivin mukaisesti vuosittain () että kolmen vuoden liukuvana keskiarvona. Analyysi energiankulutuksen muutoksista Energiatehokkuusdirektiivi edellyttää vuosiraportoinnin yhteydessä analysoimaan ja esittämään arvion energianloppukulutuksen muutoksista aloilla (teollisuus, liikenne, kotitaloudet, palvelut), joissa se on pysynyt vakaana tai kasvanut (EED, Liite XIV, osa 1). Sekä primäärienergiankulutus että energian kokonaisloppukäyttö kasvoivat vuonna 216 edellisestä vuodesta 4,1 %. Vuonna 216 energiankulutus kasvoi Eurostatin tietojen mukaan kaikilla sektoreilla: 2,7 % teollisuudessa, 3,5 % liikenteessä, 8, % kotitalouksissa ja 5,4 % palvelusektorilla. Suomessa energiankulutukseen vaikuttaa voimakkaasti lämmitystarpeen vuosittainen vaihtelu. Yksinomaan kylmän ja lämpimän vuoden välinen ero voi johtaa yli 5 % muutokseen Suomen energian loppukäytössä. Vuosi 216 oli huomattavasti vuotta 215 kylmempi lämmitystarveluvun ollessa 14,3 % edellisvuotta suurempi. Teollisuus Polttoaineiden kulutus vaihtelee vuosittain monista tekijöistä johtuen. Polttoaineiden käyttöön vaikuttavat polttoaineiden ja päästöoikeuksien hinnat, saatavuus, mahdolliset verotuksen muutokset, teollisuuden toimialoittainen kehitys, rakenteelliset tekijät yms. Vuonna 216 teollisuustuotannon volyymi-indeksi kasvoi vuotta aiemmasta ja bruttoarvonlisä oli 2,1 % vuoden 215 tasoa korkeampi. Liikenne Liikenteen energiankulutuksen kasvua selittää suoritteiden kasvaminen. Tavaraliikenteessä tonni-kilometrit kasvoivat 11,9 % ja ajoneuvokilometrit 2,8 %. Matkustajaliikenteestä ei ole vuodelta 216 käytettävissä vuoden 215 kanssa yhteismitallista suoritetietoa henkilökilometreistä. Henkilöautojen ajoneuvokilometrit kasvoivat,4 % vuodesta 215. Kotitaloudet Kotitalouksien energiankulutuksen kasvu johtuu pääosin vuotta 215 huomattavasti kylmemmästä säästä. Kun kotitalouksien kulutus oli 8, % edellistä vuotta suurempi kasvoi lämmitystarve samalla 14,3 %. Myös kotitalouksien sähkölaitteiden energiankulutuksessa oli merkittävä 5,3 %:n kasvu johtuen laitekannan lisääntymisestä. Väestö kasvoi,3 % ja kotitalouksien määrä,8 %. EED Vuosiraportti (23)

8 Palvelut Palvelusektorilla bruttoarvonlisä kasvoi vuonna 216 1,7 % edellisvuodesta. Taloudellisen toiminnan vilkastumisen ohella merkittävämpi energiankulutuksen kasvuun vaikuttanut tekijä oli kylmempi sää, joka nosti lämmitystarvetta. Yhteistuotannon (CHP) sekä kaukolämmön ja jäädytyksen tilastotiedot Energiatehokkuusdirektiivi 24 artikla velvoittaa jäsenvaltion toimittamaan huhtikuun loppuun mennessä tilastotiedot vuodelta (x 2) 3 tehokkaalla ja matalatehoisella yhteistuotannolla tapahtuvasta kansallisesta sähkön- ja lämmöntuotannosta suhteessa sähkön- ja lämmöntuotannon kokonaiskapasiteettiin. Vastaavasti direktiivi velvoittaa jäsenvaltioita toimittamaan kaukolämmitykseen ja -jäähdytykseen liittyviä tilastotietoja. Suomen kansallinen tilastoviranomainen (Tilastokeskus) on toimittanut vuotta 216 koskevat tilastotiedot Eurostatille edamis-portaalin kautta. 8 (23) 3 x = kuluva vuosi EED Vuosiraportti 218

9 4 EDELLISEN VUODEN AIKANA TOTEUTETUT MERKITTÄVÄT TOIMENPITEET Merkittävimmät vuoden 217 toimenpiteet olivat uusien energiatehokkuussopimusten ( ) 4 käynnistyminen vuoden alussa ja Suomen keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) 5 valmistuminen syyskuussa. Uudet energiatehokkuussopimukset ovat Suomessa keskeisessä roolissa EED:n 7 artiklan jaksoa koskevan kumulatiivisen energiansäästötavoitteen saavuttamisessa. Lokakuussa 216 allekirjoitetun neljän sopimusalan ensimmäinen vuosi oli toiminnan käyntiinajoa ja sopimusjärjestelmän kattavuuden lisäämistä. Tavoitteena on saada uusien energiatehokkuussopimusten kattavuus vähintään samalle tasolle, jolla edellinen energiatehokkuussopimuskausi päättyi Vuoden 217 loppuun mennessä oli tästä kattavuuden tavoitetasosta saavutettu jo 8 %. Valtioneuvosto hyväksyi Suomen keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU), jonka laatimisesta säädettiin ilmastolaissa (69/215). Valtioneuvoston selonteko on käsitelty eduskunnassa, jossa se hyväksyttiin pidetyssä täysistunnossa. KAISU linjaa tarvittavat keinot kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen päästökaupan ulkopuolisella sektorilla eli liikenteessä, maataloudessa, lämmityksessä ja jätehuollossa. Yhdessä marraskuussa 216 hyväksytyn energia- ja ilmastostrategian kanssa suunnitelma ohjaa Suomea polulle, jolla Sipilän hallitusohjelmassa ja EU:ssa sovitut ilmastotavoitteet voidaan saavuttaa vuoteen 23 mennessä. Energiatehokkuuden parantamisella ja energiatehokkuustoimilla on KAISUssa merkittävä rooli EED Vuosiraportti (23)

10 5 KESKUSHALLINNON RAKENNUKSET 5 Suomi valitsi 5 artiklan toimeenpanossa artiklan 6 kohdan mukaisen vaihtoehtoisen toimintatavan. Komissiolle toimitetussa toimeenpanoilmoituksessa 6 esitettiin direktiivin rajausten mukainen valtion keskushallinnon rakennuskanta (884 m 2 ) ja sen 3 % vuotuista peruskorjausvelvoitetta vastaava energiansäästö jaksolla (8 225 MWh) sekä kahdeksan energiantehokkuustoimea, joilla tämä energiansäästö tullaan saavuttamaan. Taulukko 2. Energiatehokkuusdirektiivin 5 artiklan mukainen energiansäästötavoite ja toteutunut energiansäästö jaksolla VUOSI SÄÄSTÖTAVOITE TOTEUTUNUT PITKÄAIKAINEN TOTEUTUNUT LYHYTAIKAINEN VOIMASSA OLEVA SÄÄSTÖ SÄÄSTÖ SÄÄSTÖ YHTEENSÄ MWh MWh MWh MWh (918) Vuonna 217 toteutettujen toimenpiteiden pitkäaikainen energiansäästövaikutus (3 67 MWh) koostuu 5 artiklan toimeenpanoilmoituksessa esitetystä toimesta 3 (1 25 MWh) ja toimesta 6 (2 42 MWh). Jälkimmäisen toimen 6 säästöissä on otettu huomioon sekä Senaatin että puolustusvoimien kiinteistökannassa toteutunut tilatehokkuuden parantuminen ja siitä aiheutunut tilojen lämmitysenergian tarpeen vähentyminen. Pitkävaikutteisten toimien osalta energiansäästö lasketaan täysimääräisenä toteutusvuotta seuraaville vuosille. Toteutusvuodelle energiansäästövaikutuksesta otetaan huomioon puolet. Vuonna 217 toteutettujen toimenpiteiden lyhytaikainen säästövaikutus koostuu 5 artiklan toimeenpanoilmoituksen Error! Bookmark not defined. toimista 1, 4, ja 8. Toimia 2, 5 ja 7 ei toteutettu vuoden 217 aikana. Ilman uusia toimia on vuonna 218 lyhytvaikutteista energiansäästöä voimassa 918 MWh. Lyhytvaikutteinen säästö lasketaan täysimääräisenä toteutusvuodelle ja sitä seuraavalle vuodelle. Vuosina toteutettujen toimenpiteiden yhteisvaikutus on MWh vuonna 217. Ilman uusia toimia yhteisvaikutus olisi MWh vuonna 218 ja MWh vuosina Koko 5 artiklan mukaisesta energiansäästötavoitteesta (8 225 MWh) on neljän vuoden toimin saavutettu noin 38 % eli säästöä on toteutunut tavoitetta enemmän MWh (23) EED Vuosiraportti 218

11 6 ENERGIANSÄÄSTÖT 7 ARTIKLA Suomi valitsi EED:n 7 artiklan toimeenpanoon ns. vaihtoehtoiset politiikkatoimet. Suomen 7 artiklan mukainen kansallinen kumulatiivisen energiansäästön tavoite on 49 TWh kum. Energiatehokkuusdirektiivin 7 artiklan mukaiseni säästötavoitteen toteutumisen seurannassa voidaan ottaa huomioon energiansäästöjä, jotka ovat seurausta kaudella toteutetuista energiatehokkuustoimista. Vuonna 217 toimitetun kansallisen energiatehokkuussuunnitelman (NEEAP-4 7 ) liitteenä 1 oli vuoden 217 EED vuosiraportti. Vuosiraportin liitteessä 3 on esitetty artiklan 7 toimeenpanoon ilmoitettujen kahdeksan energiatehokkuustoimen yksityiskohtaiset kuvaukset ja kumulatiivisen energiansäästön laskentamenetelmät. Direktiivin mukaisesti vuosittain esitetään edellisen vuoden uusi vuotuinen säästövaikutus sekä arvio toimeenpanokaudella direktiivin mukaisesta kumulatiivisesta säästövaikutuksesta sen jaksoilla sekä yhteensä koko kaudella Uusi vuotuinen energiansäästö on raportoitavissa vuodelta (x 2), jossa x on kuluva vuosi. Taulukossa 3 esitetään vuonna 216 toteutettujen toimenpiteiden energiansäästövaikutus sekä päivitetty arvio 7 artiklan mukaisesta kumulatiivisesta säästövaikutuksesta kaudella sekä jaksoilla ja Taulukko 3. Kansalliseen energiatehokkuusohjelmaan kootut energiatehokkuustoimet ja niiden kumulatiiviset energiansäästövaikutukset (TWh kum ) ENERGIATEHOKKUUSTOIMI VUOSI GWh JAKSO TWh kum JAKSO TWh kum YHTEENSÄ TWh kum KETO-1 ENERGIATEHOKKUUSSOPIMUSTOIMINTA ,34 1,4 32,38 KETO-2 LIIKENNEPOLTTOAINEIDEN VEROTUS/TIELII- KENNE ,99 13,4 22,3 KETO-3 ENERGIAKATSELMUSTOIMINTA 49 1,25,42 1,67 KETO-4 ENERGIATEHOKKUUSSOPIMUSTOI- MINTA/ENERGIAPALVELUJEN TOIMENPIDE- OHJELMA JA HÖYLÄ ASIAKKAAT ,41 4,51 7,92 KETO-5 PIENTALOJEN JA RIVITALOJEN LÄMPÖPUMPUT 272 8,6 2,61 1,67 KETO-6 LÄMPÖKESKUSINVESTOINNIT 81 1,35 1,7 2,42 KETO-7 ENERGIATEHOKKUUSMÄÄRÄYKSET KORJAUS- RAKENTAMISELLE JA PERUSPARANNUKSEN KÄYNNISTYSAVUSTUS 242 3,97 2,2 6,17 KETO-8 ENERGIATEHOKKUUSMÄÄRÄYKSET UUDISRA- KENTAMISELLE 372 6,18 3,23 9,41 YHTEENSÄ ,53 37,13 92, Uusi energiansäästö vuonna Arvio 7 artiklan mukaisesta ko. kaudella toteutettujen toimien kumulatiivisesta säästövaikutuksesta vuonna artiklan mukainen Suomen kansallinen tavoite on 49 TWh kum EED Vuosiraportti (23)

12 LIITE 1 EED VUOSIRAPORTTI INDIKAATTORIKUVAT Primäärienergian kulutus (i) TJ vuoden liukuva keskiarvo Energian kokonaisloppukulutus (ii) 1 8 TJ vuoden liukuva keskiarvo 12 (23) EED Vuosiraportti 218

13 6 3 Energian loppukulutus - teollisuus (iii) 5 4 TJ vuoden liukuva keskiarvo 25 4 Energian loppukulutus - liikenne (iii) 2 15 TJ vuoden liukuva keskiarvo EED Vuosiraportti (23)

14 3 5 Energian loppukulutus - kotitaloudet (iii) 25 2 TJ vuoden liukuva keskiarvo Normeerattu loppukulutus. Normeeratut tiedot laskettu Tilastokeskuksen tiedoista, joten ko. aikasarja ei ole yhteismitallinen muiden tietojen kanssa Energian loppukulutus - palvelut (iii) TJ vuoden liukuva keskiarvo 14 (23) EED Vuosiraportti 218

15 6 7 Bruttoarvonlisäys - teollisuus (iv) 5 Milj. euroa (25 hinnoin) Bruttoarvonlisäys - palvelut (iv) 1 Milj. euroa (25 hinnoin) EED Vuosiraportti (23)

16 14 9 Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot (v) 12 Milj. euroa (käypiin hintoihin) Bruttokansantuote (vi) 2 Milj. euroa (21 hinnoin) (23) EED Vuosiraportti 218

17 8 11 Lämpövoimaloiden sähköntuotanto (vii) GWh vuoden liukuva keskiarvo Yhteistuotantolaitosten sähköntuotanto (viii) GWh vuoden liukuva keskiarvo EED Vuosiraportti (23)

18 7 13 Lämpövoimaloiden lämmöntuotanto (ix) GWh vuoden liukuva keskiarvo Yhteistuotantolaitosten lämmöntuotanto, (ei sisällä teollisuuden hukkalämpöä)* (x) GWh * Eurostat-data ei sisällä teollisuuden hukkalämpöä. 3 vuoden liukuva keskiarvo 18 (23) EED Vuosiraportti 218

19 9 15 Lämpövoimaloiden polttoainepanos (xi) TJ vuoden liukuva keskiarvo 9 16 Matkustajakilometrit (xii) Milj. hlö-km Lähde: Tilastokeskus 3 vuoden liukuva keskiarvo Huom! Vuoden 216 tiedoissa on niin merkittävä aikasarjakatkos ettei raportoiminen ole mielekästä. EED Vuosiraportti (23)

20 45 17 Tonnikilometrit (xiii) Milj. tonni-km Lähde: Tilastokeskus 3 vuoden liukuva keskiarvo 6 18 Väestö (xv) (23) EED Vuosiraportti 218

21 5 19 Kotitalouksien käytettävissä oleva keskimääräinen tulo 45 4 Euroa/talous (käypiin hintoihin) ja Tilastokeskus Komission indikaattori 3 2 Kotitalouksien lukumäärä Lähde: Tilastokeskus Komission indikaattori EED Vuosiraportti (23)

22 5 21 Yhteistuotantolaitosten polttoainepanos TJ Lähde: Tilastokeskus Komission indikaattori 3 vuoden liukuva keskiarvo Energian siirto- ja jakeluhäviöt 1 8 GWh Komission indikaattori 3 vuoden liukuva keskiarvo 22 (23) EED Vuosiraportti 218

23 8 24 Kaukolämmöntuotannon polttoainepanos TJ Komission indikaattori 3 vuoden liukuva keskiarvo EED Vuosiraportti (23)