Energiatehokkuus - tarve ja mahdollisuudet, -2050

Transkriptio

1 Energiatehokkuus - tarve ja mahdollisuudet, Timo Ritonummi TEM Energiaosasto

2 Energiatehokkuuden (EE) tarve ja asema nyt Energiatehokkuus (ja säästö) noussut energia-agendalla; EU, IEA Energiatehokkusdirektiivi (EED), implementointi EE tasavertainen uusiutuvan energian ja päästövähennyksen kanssa IEA: First Fuel : teoll.maat säästävät nyt EE-toimilla enemmän kuin suurin polttoaine (öljy) on, EE-työ alkoi öljykriisistä -73 (40 v!) Kansalaisten energia-, materiaali- jne. tehokkuustietoisuus noussut Isot energiatehokkuustoimet (teollisuus, palvelut, rakennukset) EE-toimet tasavertaisia muiden investointien kanssa (rahoittajat) Hankeen kannattavuus ja riskittömyys ratkaisevat Nyt teollisuudessa investointikielto takaisinmaksuajat vaihtelevat, v, alle 3 v ei investointitukea Silti EE-toimista jää paljon toteumatta; mukavuusalue, muutos

3 Energiatehokkuus Ensimmäinen polttoaine : Energiatehokkuuden kehitys 11 IEA-maassa, IEA: Energy Efficiency Market Report 2013 Hypoteettinen energiankulutus jos energiatehokkuuden paranemista ei olisi ollut Vältetty energia vastaa 65 % loppuenergiasta 2010 Energiatehokkuus 11 jäsenmaassa, mistä kattavaa EE-tietoa mm. Suomi, Ruotsi, UK, Saksa, USA Tulos laajennettavissa kaikkiin teollisuusmaihin (sama teknologia, ratkaisut rakennukset, liikenne jne.) Kuvissa loppuenergia (TFC = Total Final Consumption). Siksi sähkö mukana ja esim. kivihiili vähäinen Energiatehokkuudella saatu aikaan paljon Ensimmäinen polttoaine : Energiatehokkuuden vaikutuksen vertailu muihin energiaresursseihin (loppuenergia, EJ), 11 IEA-maata, 2010 Erottelu ja yksilöinti vaikea Edistymistä kaikissa: teollisuus, rakennukset, liikenne, laitteet jne. Vältetty energia

4 Energiatehokkuus isoja ja pieniä puroja Energiatehokkuus laaja käsite, samoin potentiaali Energiatehokkuus isoja (terästehdas) ja pieniä (laturi) puroja Teollisuus ei tuhlaa eikä Suomi tuhlaa, vaikka kulutus korkea Potentiaali: tekninen, teknistaloudellinen.., koulutus, aikaikkuna Pääosin ratkaisee teknologia (esim. autot, valaistus, rakennukset, teollisuus ) ja infra (yhdyskuntarakenne, joukkoliikenne ) Toiminnalla ja valinnoilla myös merkitys (sisälämpötila, ruoka, kulutus, matkat jne.); monesti toiminta & rauta yhdessä Kokonaistarkastelu & vaikutukset: hyvä, mutta ei helppoa Esim. sähkö (säästö tai siirto muusta energiasta sähköön) & sähkön kunkin hetken (ja tuleva ) tuotanto ja päästöt Esim. Sähkö-/polttokenno-vety-auto sähkön varastona Katselmustoiminta ja Energiatehokkuussop.; raportointi hyvää

5 KUSTANNUS 14 $/MMBTu = 48 $/MWh ENERGIA 9500 tr. Btu = 239 Mtoe = 2780 TWh Kustannuskäyriä luettava vain suuntaa-antavina Toimien järjestys & vaikutus, ei totuus Arviointihetki: hinnat, energia & CO2 Eri aikoina tehtyjen osaselvitysten yhdistämistä Teknologiakehitys muuttaa arvioita esim. hehkulamput Kytkennät: kun yhden toimen tekee, vaikuttaa se muiden vaikutuksiin, erityisesti päästöissä (tässä energiatehokkuuden kustannukset, USA, 2009)

6 EU:n -20 % energiatehokkuustavoite skenaarioita eri ajoilta, laajenemista, maiden omat näkemykset Perusura 2007 Perusura 2009 BP tilastot EU-27 Suomen primäärienergia noin 33 Mtoe + Kroatia -> EU-28 tavoite:1483 Mtoe EU-27 tavoite:1474 Mtoe Perusura 2013 ~1535 Mtoe EU-27 Tavoite -20 % Source: DG ENER data

7 Globaali energiankulutuskuva hieman toinen 1990 = 1 4,5 1,4 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 China India non- OECD OECD USA Japan EU 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 OECD USA EU tavoite 2020 ~0, > Japan Tämä EU edell. kuvan tähtinä EU 0 0 rest non- OECD 30 % USA 18 % EU 13 % Maailman primäärienergian kulutus 2012 noin Mtoe (BP tilastot) India 4 % China 22 % Japan rest 4 % OECD 9 %

8 Energiatehokkuudella saadaan globaalia energiankulutuksen kasvua leikattua Globaali primäärienergian kulutus, Mtoe Current Policies = Nykypolitiikka skenaario IEA Wolrd Energy Outlook WEO 2012 Current Policies Scenario New Policies Scenario Efficient World Scenario 450 Scenario Vähennys vuoteen 2035 kivihiili öljyt maakaasu muut 450 skenaario FSU = entinen Neuvostoliitto other non-oecd FSU Indonesia India China other OECD 0 EU USA Taloudellisesti kannattavat energiatehokkuustoimet voivat puolittaa globaalin energiakul. kasvun vuoteen 2035; öljynkulutuksen vähennys (~13 milj.tynnyriä/pv) on Venäjän + Norjan tuotanto nyt

9 Energiatehokkuus paranee (energia/bkt) Keskimääräisen energiaintensiteetin (toe / 1000 $) kehitys, IEA-jäsenmaat, maailma ja Suomi PPP = Ostovoimapariteetti Metsäteollisuuden työtaistelu Suomi Lama Maailma IEAjäsenmaat

10 Suomen energiaintensiteettiä nostavat: Energia-intensiivinen teollisuus Korkea lämmitystarve Korkea valaistustarve Harva asutus Suomen energiaintensiteetti Energian loppukulutuksen osuudet sektoreittain EU-maissa 2007: maatalous palvelut kotitaloudet liikenne teollisuus Lähde: Odyssee Indicators

11 Teollisuusmailla eri lähtökohdat, kaikki poluillaan - teollisuuden rakenne & osuus, maantiede jne. vaikuttaa IEA-jäsenmaille arvioituja trendejä: vaaka-akselilla BKT per primäärienergia (1000 $ per toe) ja pystyakselilla primäärienergia per capita (toe per capita), kehitys Jos maa on polulla toista edellä, ei se tarkoita edellä oloa energiatehokkuudessa Nuolet tasoitettuja ja osoittavat trendejä ko. ryhmässä: vasemmalta ylhäältä (2002) oikealla alaspäin (2012), nuolen kärki osoittaa ko. maan sijainnin

12 Teollisuuden rakenne (teräs, paperi, konepaja, elintarvike..) ja kehitys ml. energiatehokkuus, Teollisuuden energian loppukulutus per arvonlisä (MJ per 1000 $) 20:lle IEA-maalle, 1990 &

13 Valaistuksessa energiatehokkuus etenee Valaistuksen nopea muutos: maailman valaistuskanta, , osuudet LED Kaasupurkaus, xenon Loisteputket Pienoisloisteputket Hehkulamput

14 Energiatehokkuuden kehitys Teknologia kehittyy jatkuvasti Öljykriisistä 40 vuotta, sinä aikana energiatehokkuus kehittynyt paljon; seuraavat vuotta varmasti enemmän fokuksessa Energiatehokkuus sovitettava muihin reunaehtoihin, esim. Rakennukset & terve sisäilma & yhdyskuntarakenne Liikenne & turvallisuus & (hiukkas-)päästöt Tuotteiden kestävyys & materiaalit & kierrätettävyys Kustannustehokkuus & talous ( & rebound eli heijastusvaik.) Kansalaisten tietoisuus ja valveutuneisuus kasvaa edelleen Omien tapojen ja tottuneisuuden muutos silti vaikeaa Kuka suostuu lyhentämään suihkuaikaa, kulutustottumuksia tai muuttamaan lomarutiineja kaikkien tehtävä pitkän päälle Energiatehokkuus on jo nyt käytettävissä & tukee muita tavoitteita!