Diakoniabarometri Kirkon diakonian päivät

Transkriptio

1 Diakoniabarometri 2016 Kirkon diakonian päivät

2 Diakoniabarometri 2016 Toteuttajatahot ovat Diakonian tutkimuksen seura, Diakoniatyöntekijöiden Liitto sekä Kirkon diakonia ja sielunhoito Vastaajia 303, joista diakoniatyöntekijöitä 287 diakonian teologeja 4 ilman pätevöittävää koulutusta 8 Neljä vastaajaa ei kertonut koulutustaustaansa. 21% ammattikunnasta (1 353 diakoniatyöntekijää). Erinomainen vastaavuus ammattikunnan rakenteen kanssa esim. ikärakenne, työkokemus Porvoon hiippakunnan diakoniatyöntekijät olivat ahkerimpia vastaajia 2

3 Raportti saatavilla maksutta verkosta helppo hyödyntää yhteistyöverkostoissa Diakoniabarometri 2016 on julkaistu Kirkon tutkimuskeskuksen verkkojulkaisuna nro 45. Lyhytosoite sakasti.evl.fi/verkkojulkaisu45 Raportin esipuhe, tulosten tiivistelmä ja johtopäätökset ovat sekä suomeksi että på svenska, tulosluvut suomeksi Raportista otettiin kpl painos, joka jaettiin täällä Kirkon diakonian päivien osallistujille. Loput jaetaan myöhemmin tärkeille verkostoille (piispat, kirkolliskokous, kirkkohallituksen työryhmiä, dtl hallinto ym.) sekä ammattikirjastoille (DIAK & muutamat yliopistot) Verkkojulkaisuna julkaistiin myös englanninkielinen lyhyt katsaus keskeisiin tuloksiin. sakasti.evl.fi/verkkojulkaisu46 3

4 1. Ylisukupolvinen ja kasautuva huonoosaisuus näkyy diakoniatyössä, s.31 Diakoniatyöntekijät kohtaavat 35- kohtaisen luettelon kaikkiin huonoosaisuuden osa-alueisiin liittyviä ihmisiä. (kuviot s. 26 ja 32) Alle asukasta asukasta 0% 30% 2% 1 10% 37% 40% 31% 20% 14% Tyypillisimmin sairaita, köyhiä, pitkäaikaistyöttömiä, nälkäisiä, yksinäisiä ja ylivelkaantuneita asukasta asukasta 2% 20% 31% 51% 30% 21% 27% 72% diakoniatyöntekijöistä tapaa kuukausittain tai useammin henkilöitä, joihin sopii yli 5 huonoosaisuuslistan määritelmää on luovuttanut, ei enää jaksa koettaa saada elämäänsä paremmalle tolalle : Yli asukasta Kaikki paikkakunnat 4 8% 4% 20% 22% 42% 40% 18% 25% 12% 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Lähes päivittäin Lähes viikoittain Lähes kuukausittain Kerran pari vuodessa En ollenkaan 9%

5 2. Sosiaalijärjestelmämme ei saa edellyttää tervettä ja toimintakykyistä avun hakijaa s.26 ja 32 Kuukausittain diakoniatyöntekijöistä 74% kohtaa neurologisesti oireilevia / oppimis- tai muistihäiriöisiä 68% henkilöitä, jotka siirtävät sairauden hoitoa varattomuuden vuoksi 45% henkilöitä, jotka eivät kykene hakemaan sosiaalietuuksia 42% henkilöitä, jotka eivät ole yrityksistään huolimatta saaneet tarvitsemaansa apua Apua on vaikea saada, ellei osaa argumentoida tarvettaan oikein Tarvitaan palveluneuvojia ovatkohan järjestelmät hieman turhan hankalia? Miten sairas ja elämänhaasteiden uuvuttama saisi tarvitsemansa avun? Entä henkilö, jonka on vaikea toimia hakemusviidakossa? Kokemusasiantuntijat hakuprosessien kehittäjiksi! 5

6 3. Uudet ideat saattavat olla jo arkipäivää jopa oman yhteisön työtovereille, s.39 Yhteisötyö, asukastyö, kansalaistoiminta ja yhteistyö, monta sävyä Pyytänyt ihmisiä avuksi diakonian toteuttamiseen Luonut tai vahvistanut ihmisten välisiä verkostoja Organisoinut vapaaehtoistoimintaa 7% 14% 37% 35% 30% 28% 39% 37% 18% 20% 1% 22% Seurakuntalaisuus toteutuu diakoniassa Diakoniaa toteutetaan yhdessä Luodaan ja vahvistetaan ihmisten välisiä verkostoja (ollaan jo tultu kauemmas työntekijäkeskeisyydestä ) On avattu tilat ja ovet Kutsunut ihmisiä toimimaan yhdessä Edistänyt huono-osaisten mahdollisuutta olla merkityksellinen osa seurakuntaa Mahdollistanut toimintaa, joka vahvistaa huono-osaisten keskinäistä yhteisöllisyyttä Järjestänyt tiloja ihmisten omalle toiminnalle Mainostanut asukaslähtöistä toimintaa Luonut asukasdemokratian mahdollisuuksia Liittynyt itse mukaan asukastoimintaan 5% 5% 5% 1% 7% 1 1% 7% 2% 7% 29% 23% 24% 20% 21% 19% 34% 30% 44% 31% 33% 70% 75% 32% 31% 2 41% 32% 7% 10% 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Lähes päivittäin Lähes viikoittain Lähes kuukausittain Kerran pari vuodessa En ollenkaan 6

7 4. Osallisuuden yhteisö ja kohtaamisen kirkko edellyttävät toteutuakseen diakonista otetta, s.41 Alle asukasta asukasta asukasta asukasta Yli asukasta Kaikki paikkakunnat 11% 11% 44% 33% 4% 15% 28% 47% 5% 2 42% 4% 28% 39% 10% 22% 24% 5% 23% 34% 22% 24% 34% 32% 4% 10% 7% 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Lähes päivittäin Lähes viikoittain Lähes kuukausittain Kerran pari vuodessa En ollenkaan Olen edistänyt huono-osaisten mahdollisuutta olla merkityksellinen osa seurakuntaa.. Jos reilu 60 % diakoniatyöntekijöistä toimii näin kuukausittain, työtä tavoitteeseen pääsemisessä näyttää vielä olevan Tilanne pienemmillä paikkakunnilla hieman parempi miksi? (ei tarvetta vai ei tehdä?) Yksi diakonian ytimistä ollaan tärkeän työn äärellä. 7

8 Vastaajien määrä 5. Tarvitaan monipuolista diakoniatietoa sekä taustoittavia tilastoanalyyseja s % 80% 60% 40% 20% 0% 33% 31% 65% 64% 31% 24% 27% 24% 1 17% 7% 5% 7% 3% 3% Asiakastyötä diakoniatoimistossa Asiakastyötä muualla Yhteisötyötä kirkon tiloissa Yhteistyötä muualla 3% 3% 2% 1% 1% 1% 1% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% Työn osa-alueen osuus kokonaistyöajasta Joskus pelkän ns. asiakastyön tilastojen perusteella on päätelty koko diakoniatyön sisältöä Asiakastyön osuus on korkeintaan noin puolet koko työajasta suurimmalla osalla diakoniatyöntekijöistä, osalla jopa vain n. 20 %. On jo jalkauduttu Tarvitaan runsaasti tietoa työn eri osa-alueiden sisällöstä ja määrästä, jotta kuva diakoniasta pysyy ajankohtaisena 8

9 6. Kohtaamisten järjestäminen on seurakunnan mahdollisuus muuttaa suomalaista elämää, s.59 Ihmisarvon puolustaminen on seurakunnan työtä Paljon on tehtävissä paikallisesti Luottamus tiedon ja henkilökohtaisten kohtaamisten voimaan Toimenpiteitä eri areenoilla, verkostoyhteistyössä: vaikuttamista, tapahtumia, yksilöiden kohtaamisia, materiaaleja Voisiko kohtaaminen olla avain myös polarisoituneen Suomen avaamiseen? 9

10 7A. Diakoniatyö edellyttää laajaa kirjoa monenlaista osaamista s.66 Kärjessä selkeä kaksikko: vuorovaikutus & kohtaaminen yhteistyö & verkosto Sen jälkeen 12 osaamisaluetta, joiden keskinäiset erot hyvin pieniä Tiedollisia / taidollisia, kuten kriisityö, monikulttuurisuus, viestintä, talousneuvonta, sotepalvelut Työotteellisia, kuten muutososaaminen, epämukavuusalueiden sieto, innostaminen Vuorovaikutus- ja kohtaamisosaaminen Yhteistyö- ja verkosto-osaaminen Kirkon oppiin ja arvoperustaan liittyvä Kriisi- ja traumatyön osaaminen Muutos- ja uudistusosaaminen Monikulttuurisuus- ja uskonto-osaaminen Epämukavuusalueiden sietämisosaaminen Media- ja viestintäosaaminen Talousneuvontaosaaminen Sote-palveluiden osaaminen Innostamisosaaminen Yhteisöosaaminen Ohjaus- ja organisointiosaaminen Työhyvinvointiosaaminen Solidaarisuuden vahvistajaosaaminen Talousosaaminen Esimies- ja työnantajaosaaminen Projekti- ja prosessiosaaminen Markkinointiosaaminen Strateginen johtamisosaaminen 10 2% 2% 8% 18% 14% 14% 2 25% 25% 23% 22% 33% 29% 42% 39% 73% 84% 0% 20% 40% 60% 80% 100%

11 7B. Diakonian osaamistarpeita arvioidessa tulee kuunnella sisällön asiantuntijoita, s. 74 Vuorovaikutus- ja kohtaamisosaaminen Yhteistyö- ja verkosto-osaaminen Kirkon oppiin ja arvoperustaan liittyvä osaaminen Muutos- ja uudistusosaaminen Monikulttuurisuus- ja uskontoosaaminen Ohjaus- ja organisointiosaaminen Talousosaaminen Esimies- ja työnantajaosaaminen Projekti- ja prosessiosaaminen Markkinointiosaaminen Strateginen johtamisosaaminen 59% 84% 8 73% 5 69% 42% 27% 57% 33% 64% 6 29% 24% 77% 14% 9% 57% 11% 35% 9% 47% 8% 31% 2% 8% 23% 2% 21% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Diakoniatyöntekijät Kirkkoherrat ja talousjohto Kouluttavat tahot Kirkon koulutuskeskus ja Kirkon työmarkkinalaitos ovat kartoittaneet tulevaisuuden osaamistarpeita Tulevaisuus näyttää olevan osittain katsojasta kiinni (pieni varaus myös kyselyteknisille eroille) Toki kaikki mainitut ovat tärkeitä, mutta kuinka tärkeitä? Kyse on mittakaavaeroista. Jos seurakuntatyö tai diakoniatyö ei ole sellaista, kuin ulkoapäin luulisi, voisiko ulkoapäin katsova tarkistaa, että näkee oikein? 11

12 8. Oman alan lähiesimies on paras työn tukija s.81 Esimiehellä diakoniatyöhön kelpoistava koulutus Esimiehellä muun alan koulutus 1% 7% 13% 22% 19% 40% 4 53% 0% 20% 40% 60% Riittävästi Lähes riittävästi Liian vähän En lainkaan Esimiehen antama tuki työhön liittyvissä asioissa on keskeisin työalajohtajan tehtävistä (s.77) Esimies on tärkeä keskustelukumppani erityisesti koskien työn sisältöjä, priorisointeja ja painopisteitä Pienten paikkakuntien työntekijät muita huonommassa tilanteessa (s.80) Oman alan esimies onnistuu antamaan tarvittavan tuen työlle parhaiten Tehtävänkuvauskeskustelut useammin käyty oman alan esimiehen tiimeissä 12

13 9. Uhkatilanteisiin ei saa tottua, s.87 Viime vuonna yli 60% diakoniatyöntekijöistä oli työtilanteessa, jossa henkilö käyttäytyy uhkaavasti tai aggressiivisesti 37 % diakoniatyöntekijöistä oli työtilanteessa, jossa henkilö käyttäytyi epäasiallisesti diakoniatyöntekijää kohtaan Väkivallan kohteeksi joutui aiempaa harvempi onneksi Uhkatilanteet eivät kuulu diakoniatyöhön, niihin ei saa tottua. Alle asukasta asukasta asukasta asukasta Yli asukasta Kaikki paikkakunnat 90% 10% 5 41% 2% 1% 31% 57% 9% 2% 23% 73% 4% 35% 57% 4% 4% 38% 55% 5% 2% 0% 20% 40% 60% 80% 100% En ollenkaan Kerran pari vuodessa Lähes kuukausittain Lähes viikoittain 13

14 10. Diakoniatyöntekijöiden esikuvat s.61 Mielikuva diakoniatyöstä saattaa vanheta tai kapeutua. Karitatiivinen diakonia on yksi tärkeä osa työtä, mutta ei ainoa tai edes vallitseva Diakoniatyöntekijöiden tavoitteena on olla verkostoituva oikeudenmukaisuutta puolustava joukkuepelaaja, joka rohkeasti kehittää uusia toimintamuotoja Vahva kristillinen identiteetti, osiossa Kuka muu muka eniten mainintoja sai Jeesus. 25% 20% 15% 10% 5% 0% 20% 20% 17% 13% Joukkuepelaaja X, kumppani ja verkostotoimija Florence Nightingale, uusien toimintatapojen etsijä ja kehittäjä Martin Luther King, oikeudenmukaisuuden puolustaja, taistelija Äiti Teresa, hoivaava, huolenpitäjä Martta, seurakunnan aikaansaava jokapaikanhöylä Kuka muu muka 8% 22% 14

15 Teesit 1 Diakoniabarometri 2016 mukaan: 1. Ylisukupolvinen ja kasautuva huono-osaisuus näkyy diakoniatyössä 2. Sosiaalijärjestelmämme ei saa edellyttää tervettä ja toimintakykyistä avun hakijaa 3. Uudet ideat saattavat olla jo arkipäivää jopa oman yhteisön työtovereille 4. Osallisuuden yhteisö ja kohtaamisen kirkko edellyttävät toteutuakseen diakonista otetta 5. Tarvitaan monipuolista diakoniatietoa sekä taustoittavia tilastoanalyyseja 15

16 Teesit 2 Diakoniabarometri 2016 mukaan: 6. Kohtaamisten järjestäminen on seurakunnan mahdollisuus muuttaa suomalaista elämää 7. Diakoniatyö edellyttää laajaa kirjoa monenlaista osaamista diakonian osaamistarpeita arvioidessa tulee kuunnella sisällön asiantuntijoita eli diakoniatyöntekijöitä. 8. Oman alan lähiesimies on paras työn tukija 9. Uhkatilanteisiin ei saa tottua, ne eivät ole osa diakoniatyötä. 10. Diakoniatyöntekijöiden nykyprofiili tavoitteena on olla verkostoituva ja rohkeasti uusia toimintatapoja kehittävä oikeudenmukaisuuden puolustaja. 16

17 Kiitos! Titi Gävert Kirkon diakonia ja sielunhoito Usko @tgavert