Pohjoisen diakonian haasteet. Oulun hiippakunta Kari Ruotsalainen 2017

Transkriptio

1 Pohjoisen diakonian haasteet Oulun hiippakunta Kari Ruotsalainen 2017

2 Etelä-Pohjoinen? 2

3 3

4 4

5 Seurakuntien jäsenkehitys vuonna 2016

6 Pohjoisen diakonian haasteet Useimmat haasteet eivät ole etelä-pohjoinen vaan kasvukeskus-hajaseutu akselilla Oulun hiippakunta ei ole homogeeninen alue. Siinä on alueita, joissa on kasvukeskusten ongelmia (Oulu seutu, Rovaniemi), mutta enimmäkseen se koostuu muuttotappioalueesta kuten erityisesti Itä-Suomikin 6

7 Diakoniatyön muutokset Esityksen / esittäjän nimi

8 Työn painopisteen muutokset vuosina Koko Kirkko Oulun hiippakunta Seurakunnat Seurakunnat Ruoka- ja aineellinen apu 65 % Vapaaehtoistoiminta 62 % Ruoka- ja aineellinen apu 67 % Ruoka- ja aineellinen apu 47 % Vapaaehtoistoiminta 47 % Ruoka- ja aineellinen apu 62 % Vapaaehtoistoiminta 67 % Vap.eht.toim. organisointi 47 % Verkostoyhteistyö 47 % Vap.eht.toim. organisointi 58 % Perhetyö 73 % Henkinen tukeminen 42 % Henkinen tukeminen 44 % Henkinen tukeminen 47 % Vap.eht.toim. organisointi 60 % Vapaaehtoistoiminta 32 % Vap.eht.toim. organisointi 47 % Hengell.tuki ja sielunhoito 45 % Hengell.tuki ja sielunhoito 53 % Ennaltaehk.työ 26 % 8

9 Huolenaiheiden kasvu asiakkailla ? Koko Kirkko Oulun hiippakunta Seurakunnat Seurakunnat Perusturvan riittävyys 66 % Perusturvan riittävyys 53 % Terveys ja sairaus 60 % Perusturvan riittävyys 47 % Velkaantuminen 57 % Ihmissuhdekysymykset 48 % Perusturvan riittävyys 60 Vanhuus ja ikääntyminen 42 % Yksinäisyys 54 % Yksinäisyys 45 % Yksinäisyys 53 % Parisuhde ja perhe 32 % Vanhuus ja ikääntyminen 49 % Velkaantuminen 43 % Velkaantuminen 53 % Ihmissuhdekysymykset 32 % Maahanmuutto 46 % Hengelliset kysymykset 43 % Hengelliset kysymykset 53 % Yksinäisyys 32 % Ihmissuhdekysymykset 47 % Parisuhde ja perhe 40 % Parisuhde ja perhe 40 % Nälkä 32 % Esityksen / esittäjän nimi

10 Kirkon työkulttuurin muutos Esityksen / esittäjän nimi

11 Kirkon toiminnan tulevaisuus Kirkon tulevaisuuskomitean mietintöä käsiteltiin kirkolliskokouksessa toukokuussa 2017 Kirkkohallitus sai kirkolliskokoukselta kaikkiaan 17 kirkon organisaatiota uudistavaa ja seurakuntalaisten aktiivista roolia edistävää tehtävää valmisteltavaksi tai toteutettavaksi. Kirkkohallitus esittää tehtävistä marraskuussa 2017 kokoontuvalle kirkolliskokoukselle tarkemman suunnitelman aikatauluineen 11

12 Toimintakultuurin muutosprosessin tehtävät kehittää seurakuntien henkilöstön rekrytointia, koulutusta ja osaamista niin, että se antaa nykyistä enemmän valmiuksia monialaiseen työhön, seurakuntalaisten kohtaamiseen, vapaaehtoistyön rekrytointiin ja johtamiseen sekä viestintään; kartoittaa ja purkaa vapaaehtoistyöhön ja seurakuntalaisten oma-aloitteiseen toimintaan liittyvät esteet mahdollisine säädösmuutosesityksineen kirkolliskokoukselle; 12

13 Toimintakulttuurin muutosprosessin tehtävät kehittää johtamista kirkossa niin, että johtajat ottavat huomioon johtajuuden hengellisen luonteen, vapaaehtoistyön johtamisen sekä palkatun ja vapaaehtoistoimijoiden hengellisen identiteetin valmistella suunnitelma kirkkotilojen kehittämisestä yhteisön keskuksiksi yhteistyössä museoviraston kanssa; Kirkon tulevaisuuskomitean mietintö: 6.pdf Kirkolliskokouksen kirkkohallitukselle valmisteltavaksi antamat: 13

14 Muutos diakoniatyön kannalta Vapaaehtoistoiminnan edelleen kehittäminen: Omaehtoisen toiminnan ja vastuun lisääminen perustyössä Työntekijöiden rooli vapaaehtoistyön johtajana, valmentajana ja koordinaattorina Monialainen työ seurakunnissa: Työalarajojen purkaminen, valmius siirtyä työn eri alueille Tehdään seurakunnan työtä ei työalan työtä Tuttua monissa pienissä, köyhissä seurakunnissa jo nyt Ammatillisuuden luonteen muuttuminen? koulutus, virkarakenne seurakunnissa, tehtävänmäärittelyt? 14

15 Syrjäseudun haasteet polarisoituvassa Suomessa Esityksen / esittäjän nimi

16 Syrjäseudun erityisluonteen huomioiminen, kolme näkökulmaa 1) Syrjäseutu työn kohteena. Tarvitaan erityisiä strategioita ja keinoja valmiiksi määritellyn ammatillisen toiminnan viemiseksi syrjäseudulle. Kontekstilla ei ole merkitystä tavoitteiden kannalta. (Hodgins et. All 2004). 2) Syrjäseutu nähdään erityisen vaativana työskentelyympäristönä, joka vaatii erityistaitoja. Ammattiroolin ja paikallinen kontekstin välillä on yhteensovittamisen ongelmia. Esimerkiksi vapaa-ajan roolit suhteessa luottamuksellisuuteen. (Green 2003). 16

17 Syrjäseudun erityisluonteen huomioiminen, kolme näkökulmaa 3) Syrjäseutu on tärkeä ulottuvuus määriteltäessä ammatillisuutta. Eri kontekstit vaativat erilaisia ratkaisuja ja työntekijän erilaisia ominaisuuksia. Vuorovaikutus paikallisten ja työntekijän välillä on ratkaisevan tärkeää tässä prosessissa. (Case-Ziolek & Striepe 1999). 17

18 Mikä ominaisuudet työntekijää syrjäseudulla Vahvat sosiaaliset- ja kommunikaatiotaidot Kyky toimia itsenäisesti. Kyky tunnistaa paikallinen kulttuuri ja oman toimintansa ja roolinsa vaikutus yhteisössä. Kyky ottaa huomioon ja hyödyntää yhteisön erityispiirteitä työssään. Kyky tehdä itsenäisiä eettisiä ratkaisuja paikallisyhteisön tilanne huomioiden. => Kulttuurisensitiivisyys JORUNN JERNSLETTEN, BERND KRUPKA, KARI RUOTSALAINEN & TIINA ERVELIUS, Contextuality of Professionals in the Rural Areas of Northern Scandinavia. Diakonian tutkimus 2/