Diakoniatyöntekijöiden päivät 2011 Diakoniabarometri 2011 Tomi Oravasaari

Transkriptio

1 Diakoniatyöntekijöiden päivät 2011 Diakoniabarometri 2011 Tomi Oravasaari 1

2 Diakoniabarometri 2011 näkökulmia laajaan aineistoon Sisältö 1. Diakoniabarometrin tausta ja vastaajat 2. Diakoniatyön luonne ja muutos 3. Mitä diakoniatyöntekijälle kuuluu? 4. vapaaehtoistoiminta diakoniatyössä 2

3 1. Diakoniabarometrin tausta Diakoniabarometrin toteutus vuonna 2011 Ydintiimi: Tomi Oravasaari (DTS, vastuullinen tutkija), Titi Gävert (KDY, kommentit, järjestelyt), Tiina Laine (DTL) Lyhenteet: Diakonian tutkimuksen seura (DTS), Kirkkohallituksen diakonia ja yhteiskuntatyö yksikkö (KDY), Diakoniatyöntekijöiden Liitto (DTL) Kyselylomaketta uudistettiin merkittävästi aiemmasta (2005, 2007, 2009) Kyselylomakkeen kommenttikierrokset: DTS:n hallitus, KDY, DTL:n johtoryhmä Kyselyn osallistumiskutsut toimitettiin KDY:n osoitteiston kautta Vastaajamäärä 444, ennätys Diakoniabarometrin historiassa! Tämän esityksen lisäksi aineiston pohjalta on tulossa useita syventäviä artikkeleita 3

4 1. Diakoniabarometrin vastaajat Mukavasti edustusta jokaisesta hiippakunnasta! Eniten vastaajia Tampereen (73) ja Oulun (70) hiippakunnista ja vähiten Espoon hiippakunnasta (25 vastaajaa) Sukupuolijakauma vastaa melko hyvin todellista jakaumaa Vastanneista naisia 93,8 prosenttia ja miehiä 6,2 prosenttia. Yhteensä 444 vastajaa. Vastaajissa mukana diakoniatyössä vasta aloittaneita ja kokeneita konkareita. Aineisto painottuu kuitenkin kokeneisiin työntekijöihin. Lähes kaksi kolmasosaa vastaajista työskennellyt diakoniatyössä yli 11 vuotta. 4

5 1. Diakoniabarometrin vastaajat Missä hiippakunnassa työskentelet? Lukumäärä %- osuus Espoon hiippakunta 25 5,6 Helsingin hiippakunta 51 11,5 Kuopion hiippakunta 53 11,9 Lapuan hiippakunta 55 12,4 Mikkelin hiippakunta 37 8,3 Oulun hiippakunta 70 15,8 Porvoon hiippakunta 36 8,1 Tampereen hiippakunta 73 16,4 Turun arkkihiippakunta 44 9,9 Yhteensä Kuinka monta vuo6a olet työskennellyt diakoniatyössä? Yhteensä %- osuus vuoia 28 6, vuoia 56 12, vuoia 87 19, vuoia ,5 21 vuoia tai kauemmin ,8 Yhteensä ,6 Vastaus puuiuu 2 0,

6 2. Diakoniatyön luonne Diakoniatyössä painottuvat seuraavat ulottuvuudet paljon tai melko paljon Lähes kaikki vastaajat Ihmisten kokonaisvaltainen kohtaaminen Rinnalla kulkeminen ihmisten elämäntilanteissa Toivon tuominen ihmisten elämään Noin kaksi kolmasosaa vastaajista Syrjäytymisen torjuminen, yhdenvertaisuuden edistäminen Yhteisöllisyyden vahvistaminen Hengellinen matkakumppanuus 6

7 2. Diakoniatyön luonne Diakoniatyön sisältö määrittyy pitkälti sen perusteella, miten työntekijä havainnoi avun tarpeen Lähes 90 prosenttia vastaa, että työntekijä itse ja ympäröivä tarve märittävät työn sisältöä paljon tai melko paljon. Työtiimin kohdalla luku on yli kaksi kolmasosaa vastaajista. Noin 15 prosenttia arvioida johtokunnan tai kirkkoherran määrittävän paljon tai melko paljon työn sisältöä. Vastaajista 21 prosenttia arvioi, että johtokunta ei vaikuta lainkaan työn sisältöön. Kirkkoherran kohdalla vastaava luku on 5 prosenttia. 7

8 2. Diakoniatyön luonne Missä määrin seuraavat diakoniatyön ulo6uvuudet paino6uvat työssäsi? Ihmisten kokonaisvaltainen kohtaaminen: Rinnalla kulkeminen ihmisten elämännlanteissa: Toivon tuominen ihmisten elämään: Syrjäytymisen torjuminen, yhdenvertaisuuden edistäminen: Yhteisöllisyyden vahvistaminen: Hengellinen matkakumppanuus: VaikuIamistoiminta apua tarvitsevien Nlanteen parantamiseksi: Tutkiva työote: Diakoniakasvatus: %- osuus (Paljon, melko paljon) Arvioi missä määrin seuraavat määri6ävät työsi sisällön? %- osuus (Paljon, melko paljon) %- osuus (Ei lainkaan) Työntekijä itse: 87 0 Ympäröivä tarve 88 0 TyöNimi yhdessä 68 4 Ohje- tai johtosäännöt 50 1 Lähiesimies 30 9 Johtokunta Kirkkoherra

9 2. Miten eri diakoniatyön osa-alueet painottuvat vuonna 2011? Taloudellisen- ja ruoka-avustamisen rooli painottuu vahvasti diakoniatyössä. Aiemmin vuonna 2009 selkeimmin lisääntynyt työmuoto Vanhustyön, sielunhoitotyön, kotikäyntityön ja yhteisvastuukeräyksen ja vapaaehtoistoiminnan ohjaamisen painotus myös vahva Kokonaisuutena diakoniatyön sisältö on erittäin monipuolista 9

10 2. Miten eri diakoniatyön osa-alueet painottuvat vuonna 2011? Osa- alue Keskiarvo Osa- alue Keskiarvo Taloudellinen avustaminen: 4,22 Yhteistyö terveystoimen kanssa: 3,14 Diakoninen vanhustyö: 4,16 Etsivä työ: 3,08 Sielunhoitotyö: 4,05 Terveyden edistäminen: 3,06 KoNkäynNtyö: 3,95 Osallistuminen seurakunnan jumalanpalveluselämään: 3,05 Yhteisvastuukeräys: 3,94 Rippikoulutyö: 3,00 Ruoka- avustaminen: 3,92 Vammaistyö, Kirkko kaikille - työ: 2,93 Vapaaehtoistoiminnan ohjaaminen: 3,76 Yhteiskunnallinen vaikuiaminen: 2,86 Mielenterveystyö: 3,66 Omaehtoisen toiminnan edistäminen: 2,86 Yhteistyö sosiaalitoimen kanssa: 3,64 Kansainvälinen diakonia: 2,78 Päihdetyö tai muu riippuvuuksiin liiiyvä työ: 3,46 ProjekNt ja hankkeet: 2,69 Diakoninen perhetyö: 3,39 Kansainvälisyyskasvatus: 2,55 Yhteistyö seurakunnen välillä: 3,35 Perhe- ja lähisuhdeväkivallan vastainen työ: 2,36 Yleinen seurakuntatyö: 3,32 Työ maahanmuuiajien parissa: 2,29 Ennallataehkäisevä työ: 3,29 Koulutyö: 2,13 Omaishoitajien tukeminen: 3,25 Työpaikkatyö ja työyhteisöjen tukeminen: 2,00 Kriisityö: 3,25 Asukastoiminta: 1,85 Hallinnolliset tehtävät: 3,22 Oppilaitostyö: 1,69 Keskiarvo on laskettu seuraavasti: - Paljon = 5 - Melko paljon = 4 - Jossain määrin = 3 - Vähän = 2 - Ei lainkaan = 1 N=444 10

11 2. Diakoniatyön painopisteet 2011 Diakoniatyössä olisi tarve painottaa nykyistä enemmän erityisesti seuraavia: Vanhustyö Diakoninen perhetyö Kotikäyntityö Vapaaehtoistoiminnan kehittäminen 11

12 2. Diakoniatyön painopisteet 2011 Keskeisin lisäämistarve valtakunnallisesc Vanhustyö Diakoninen perhetyö KoNkäynNtyö Vapaaehtoistoiminnan kehiiäminen Mielenterveystyö Taloudellinen neuvonta & avustaminen Päihdetyö Etsivä työ Muut tärkeät lisäämistarpeet Sielunhoitotyö Omaishoitajien tukeminen Diakoniatyö lasten, nuorten ja nuorten aikuisten parissa MaahanmuuIajatyö Mainintoj en lkm <20 <20 <20 <20 Mielestäni tällä hetkellä vanhustyö ja perhetyö. Meillä perheiden ongelmat tulevat yleisimmin esiin taloudellisesti avustettavien kohdalla. Vanhustyölle jää mielestäni nykyään liian vähän aikaa. Täällä vanhukset muuttavat sivukyliltä keskustaajamaan ja ovat kovin yksinäisiä. Diakoninen kotikäyntityö. Seurakunnan alue on maantieteellisesti laaja, lähipalveluita karsitaan kyliltä, joten liikuntarajoitteiset ja ilman ajokorttia olevat ihmiset ovat aika yksin ja yksinäisiä. Ennalta ehkäisevä perhetyö. - kunta vastaa vasta kriisiin. Omaehtoisen toiminnan ja vapaaehtoistyön edistäminen. - Palkattu työntekijä ei pysty syrjäkylien asukkaiden yksinäisyyteen ja muuhun sosiaaliseen tarpeeseen vastaamaan. Kyläläiset tuntevat toisensa ja ovat avainasemassa kylän hyvinvointia suunniteltaessa ja tarpeisiin vastaamisessa. Perusasiakastyöhön esim. taloudellinen neuvonta. Syynä sosiaalitoimen resurssien vähäisyys (tiukat normit toimeentulotuessa ja vähäiset työntekijäresurssit, jonka seurauksena paine diakoniatyössä kasvaa). Toinen ja iso kysymys on, kuuluuko tämä diakoniatyölle eli kirkolle!!?? Mielenterveys- ja päihdetyö on paisunut muutaman vuoden sisällä ja nämä ihmiset tarvitsevat tukea. 12

13 2. Väestö ikääntyy, muuttuuko diakoniatyön painotus? Väestön ikääntyminen lisää erityisesti kotikäyntityön tarvetta Kotikäyntityö on samalla myös ennaltaehkäisevää ja etsivää työtä Vapaaehtoistoiminnan kehittämistä pidetään tärkeänä: Ikääntyneiden aktivoiminen vapaaehtoisiksi Huonokuntoisten vanhusten tavoittaminen yhdessä vapaaehtoisten kanssa 13

14 2. Väestö ikääntyy, muuttuuko diakoniatyön painotus? Miten mielestäsi väestön ikääntymisen tulisi muu6aa diakonian työtapoja ja painotuksia? Keskeiset tekijät Vapaaehtoistoimintaa tulisi kehiiää ja aknvoida ikääntyneitä vapaaehtoisiksi (yli 100 mainintaa) KoNkäynNtyötä tulisi lisätä (yli 100 mainintaa) Etsivää ja ennaltaehkäisevää työtä tulisi lisätä (yli 50 mainintaa) Muut tärkeät tekijät Yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa tulisi kehiiää Ryhmämuotoista toimintaa tulisi lisätä Tulisi vaikuiaa yhteiskuntaa vanhusten aseman parantamiseksi Vanhustyön resursseja tulisi lisätä Muiden työalojen tulisi oiaa enemmän vastuuta myös vanhuksista Vanhusten liikkumiseen/kuljeiamiseen olisi tärkeää löytää joustavia ratkaisuja 14

15 2. Väestö ikääntyy, muuttuuko diakoniatyön painotus? Vanhuus ei tarkoita,että he ovat heti diakoniatyön asiakkaita. Vanhuus ei ala enää kun täyttää 65v. vaan vanhuuden ajatellaan alkavan vasta joskus 75-80v.jälkeen.Joten ikääntyvät pitäisi nähdä potentiaalisena vapaaehtoisjoukkoina eli heidän tavoittaminen työhön on tulevaisuuden haasteita.toisaalta yksinäisyys,syrjäytyminen ja erilaiset muisti ym sairaudet lisääntyy sekä ikäihmisten alkoholinkäyttö. Ne ovat myös tulevaisuuden haasteita.ennaltaehkäisevätyö olisi tärkeetä. Uusien työtapojen kehittäminen tärkeetä kuten ikäihmisille suunnattu päihderyhmä ja matalankynnyksen kohtaamispaikkoja yksinäisyyden lievittämiseksi. Yhteistyötä kaikkien ikääntyvien kanssa työtä tekevien kanssa tulisi lisätä. Kotikäynneille pitäisi olla enemmän aikaa sekä etsivään työhön. Vanhukset ovat omissa oloissaan, enää ei naapuriapua ole kun kaikki pelkäävät häiritsevänsä. Yksinäisyys vaivaa... Tulisi painottaa työ diakoniseen vanhustyöhön. Kaikki vanhustyö ei voi mennä diakonian piikkiin! Aikuistyön tulee kantaa vastuuta myös ikääntyvistä. 15

16 2. Miten köyhyys näkyy diakoniatyössä? Köyhyys näyttäytyy erityisesti entistä monimutkaisempina elämäntilanteina Yhteiskunnan tarjoama perusturva näyttäytyy riittämättömänä ja etuuksien viivästyminen luo avustamisen tarvetta Köyhyyden nähdään periytyvän sukupolvelta toiselle ja myös nuoret ihmiset tarvitsevat taloudellista avustamista 16

17 2. Miten köyhyys näkyy diakoniatyössä? Miten köyhyys näkyy työssäsi? Keskiarvo Paljon + melko paljon ElämänNlanteiden monimutkaistuminen: 4,20 82,0% Perusturvan riiiämäiömyydestä johtuva avustamisen tarve: 4,05 72,2% Ylisukupolvinen köyhyys: 3,74 62,4% Etuuksien viivästymisestä johtuva avustuksen tarve: 3,70 60,7% Nuorten ihmisten taloudellisen avustamisen tarve: 3,62 57,8% Asiakasmäärien lisääntyminen : 3,39 44,7% Vastauksia yhteensä Vastaus puuiuu Yhteensä Keskiarvo on laskettu seuraavasti: - Paljon = 5 - Melko paljon = 4 - Jossain määrin = 3 - Vähän = 2 - Ei lainkaan = 1 17

18 2. Köyhyys - lainauksia aineistosta Ylisukupolvinen oleva köyhyys näkyy jo lukiossa otetussa opintovelassa, kun vanhemmilla ei ole ollut varaa maksaa koulutusta. Nyt nämä nuoret ovat erittäin ylivelkaantuneita ennen 25- ikävuotta. Jonkinlaisena kultturellisena köyhyytenä- elämänsisältöä ei ole, monilla nk.maalaisjärki tuntuu puuttuvan ja uusavuttomuus vaivaa. Auttajien osalta se näkyy meiltä katsoen kaupungin nihkeytenä jakaa harkinnanvarsiata tai enneltaehkäisevää toimeentulotukea. Asiakkaiden elämänasiat ovat kietoutuneita moniongelmia- sairautta, ihmissuhdeongelmia, velkoja, riippuvaisuuksia yms. Köyhyys näkyy monellalailla köyhän elämässä esim. niin, että elämä kapeutuu, kun ei ole varaa oikein mihinkään "ylimääräiseen": kahvilan kahvit ja pullat ovat liian kalliita, matkalipuista ja lääkeistä voidaan säästää, lapsen harrastusmaksut ovat niin kallitta että harrastus on jätettävä tai vaihdettava halvempaan vain rahan puutteen takia. Köyhyys näkyy kasautuvina talousongelmina, kun yhdessä kuussa säästetään jättämällä maksamatta jotakin, niin seuraavassa kuussa onkin jo isompi lasku jne. kunnes ei pystytä enää maksamaan. Näitä tavallisia tarinoita köyhyydestä nyky- Suomessa. 18

19 2. Diakoniatyön yhteistyösuhteet 2011 Diakoniatyöllä on laaja yhteistyöverkosto Kunnan kanssa tehdään paljon yhteistyötä: yhteistyö sosiaalitoimen kanssa on vahvaa Oman seurakunnan muiden työalojen ja muiden evankelis-luterilaisten seurakuntien kanssa tehdään myös paljon yhteistyötä 19

20 2. Diakoniatyön yhteistyösuhteet 2011 Yhteistyötaho Sosiaalivirasto / toimeentulo: Oman seurakunnan muut työalat Sosiaalivirasto / konpalvelu: Muut evankelis- luterilaiset seurakunnat Terveystoimi / konsairaanhoito: Sosiaalivirasto / vammaispalvelu: Velkaneuvonta: Sosiaalivirasto / lastensuojelu: Järjestöt (pois lukien krisnlliset järjestöt): KrisNlliset järjestöt : Työvoimahallinto: Oppilaitokset: Muut krisnlliset seurakunnat (pois lukien ev.lut. seurakunnat): Yritykset: Poliisi: EU- projeknt: Muut uskonnolliset yhteisöt (pois lukien krisnlliset seurakunnat): Keskiarvo 3,76 3,65 3,38 3,24 3,17 2,99 2,97 2,94 2,70 2,42 2,31 2,16 2,15 2,10 2,08 2,04 1,59 Keskiarvo on laskettu seuraavasti: - Paljon = 5 - Melko paljon = 4 - Jossain määrin = 3 - Vähän = 2 - Ei lainkaan = 1 N=444 20

21 2. Onnistunut yhteistyö lainauksia aineistosta - välte)y ns. päällekäisyysau)amista - joskus aute)u yhdessä (osa sieltä/osa täältä periaalleella) - =edonkulku au)anut eriy)ämään apua niin, e)ä au)ajatahot ovat voineet keski)yä siihen ns. omimman avun antamiseen, esim. kko sieluhoidolliseen/henkiseen ja sos.toimi taloudelliseen avustamiseen Yksi)äisten asiakkaiden =lanteiden koheneminen, seurakunnan työalojen välinen yhteistyö tuonut laajaa osaamista ja tehostanut toimintaa Verkostoyhteistyö on tätä päivää muiden au)ajatahojen kanssa. Yksin emme tätä työtä tee. Yhteistyö on asiakkaiden etu.yhteistyö yksinkertaistaa ja helpo)aa työtämme ja saamme muidenkin asiantuntemuksen ja ammactaidon käy)öömme. Erityises= onnistumisen kokemuksia on järjestöjen kanssa. Erityisen kiinteää yhteistyö on ollut paikkakunnalla toimivan Setlemen=n kanssa vpaaehtois- ja kohtaamispaikka työssä, päihdekuntoutujien yhdistyksen kanssa päivätoiminta ja leirityössä, vanhustyössä toimivan yhdistyksen kanssa yhteisissä vanhusten tapahtumissa sekä mielenterveys- ja vammaisyhdistysten kanssa. Ko=palvelun kanssa yhteistyö on sujunut kaiken aikaa. Pyrkimys verkostoitumiseen kuntamme alueella on ollut hyvä. Seurakun=en välinen työ on sujunut hyvin. 21

22 3. Työssä viihtyminen 2011 Valtaosa diakoniatyöntekijöistä pitää työtään kiinnostavana ja viihtyy työssään hyvin Keskinkertaisesti tai huonommin työssään viihtyy noin 17 prosenttia vastanneista Työssä viihtymistä edistää oman esimiehen tuki työlle 22

23 3. Työssä viihtyminen 2011 Miten kiinnostavana pidät työtäsi? Määrä %- osuus EriIäin kiinnostavana ,6 Kiinnostavana ,2 Toisinaan työni on kiinnostavaa, toisinaan ei 82 18,8 En kovin kiinnostavana 2 0,5 Kuinka hyvin viihdyt työssäsi? Määrä %- osuus EriIäin hyvin ,5 Hyvin ,4 KeskinkertaisesN 64 14,6 HuonosN 10 2,3 EriIäin huonosn 1 0,2 Vastauksia yhteensä Vastaus puuiuu Vastauksia yhteensä Vastaus puuiuu

24 3. Diakoniatyö & esimiehen tuki työlle Enemmistö kokee saavansa esimieheltään riittävästi tukea työlleen Yli kaksi viidesosaa kuitenkin kokee oman esimiehen tuen ainakin toisinaan riittämättömäksi. Eritoten työntekijän tukemiseen tulisi kiinnittää huomiota, kun esimies ja alainen ovat eri työaloilta 24

25 3. Diakoniatyö & esimiehen tuki työlle Onko lähiesimiehesi omalta työalaltasi? Saatko rii6äväsc omalta esimieheltäsi tukea työllesi? Kyllä Ei Yhteensä Määrä %- osuus Määrä %- osuus Täysin riiiäväsn 51 29,3% 58 25,0% 109 (26,8%) Jokseenkin riiiäväsn 60 34,5% 58 25,0% 118 (29,1%) Toisinaan saan riiiäväsn tukea, toisinaan tuki on riiiämätöntä 44 25,3% 68 29,3% 112 (27,6%) Jokseenkin riiiämäiömäsn 15 8,6% 33 14,2% 48 (11,8%) Täysin riiiämäiömäsn 4 2,3% 15 6,5% 19 (4,7%) Yhteensä % % 406 (100%) 25

26 3. Työnkuvaus omalle työlle & työturvallisuus Yli kahdella kolmasosalla diakoniatyöntekijöistä on selkeästi määritelty työnkuvaus Tilastollisesti merkittävää eroa ei ollut työssä viihtymiseen, mutta ne työntekijät joilta työnkuvaus puuttui kokivat muutenkin saavansa vähemmän tukea työlleen omalta esimieheltään Noin 79 prosenttia diakoniatyöntekijöistä jo jollain tavoin kohdannut työssään väkivallan uhkaa asiakkaiden taholta 26

27 3. Työnkuvaus omalle työlle & työturvallisuus Onko työhösi olemassa selkeäsn määritelty työnkuvaus? Lukumäärä %- osuus Kyllä ,5 Ei 92 20,7 En osaa sanoa 31 7 Yhteensä ,2 Vastaus puuiuu 8 1,8 Yhteensä Oletko kohdannut työssäsi väkivallan uhkaa asiakkaiden taholta? Lukumäärä %- osuus JatkuvasN 2 0,5 Usein 4 0,9 Toisinaan 86 19,4 Harvoin ,6 En koskaan 85 19,1 Yhteensä ,4 Vastaus puuiuu 7 1,6 Yhteensä

28 3. Diakoniatyöntekijöiden koulutustausta Diakoniatyöntekijöiden osaaminen on laaja-alaista. Yhteensä 169 (n. 38%) vastasi että heillä on myös jokin muu koulutus. Yleisimmät muut koulutukset; nuorisotyönohjaaja, sairaanhoitaja, terveydenhoitaja, psykiatrinen sairaanhoitaja 28

29 3. Diakoniatyöntekijöillä on monipuolista koulutusta Esimerkkejä muusta koulutuksesta: EnsiapukouluIaja Kirkon kriisikoulutus Psykiatrinen sairaanhoitaja Erikoissairaanhoitaja Kodinhoitaja Psykoterapeu` Erityisnuorisotyönohjaaja KoulunkäynNavustaja Rentoutusterapeu` Filosofian maisteri KäNlö Retrii`ohjaaja Fysioterapeu` Lapsityönohjaaja Sairaanhoitaja Gerontologian erikoistumisopinnot Leipuri SeurakuntakuraaIori HallintoNeteiden kandidaa` Logoterapiaohjaaja Somistaja Hammashoitaja Lähetyssihteeri Sosiaalityöntekijä Hieroja Merkonomi Teologian maisteri HumanisNsten Neteiden kandidaa` Nuorisotyönohjaaja Terveydenhoitaja Kehitysvammahoitaja Perhepäivähoitaja TerveysNeteen maisteri Kirkon johtamiskoulutus Perheterapeu` Työnohjaaja 29

30 3. Millaista lisäkoulutusta toivotaan? Avustamiseen liittyvä lisäkoulutus (esim. Lainsäädäntö, yhteistyökanavat, velkaneuvonta) Sairaudet (esim. muistisairaudet, mielenterveys, päihderiippuvuudet, saattohoito) Sielunhoito, surutyö, kriisityö, terapia Vapaaehtoistoiminta (esim. Johtaminen, ihmisten rekrytointi) Johtamis- ja esimiestaidot, työnohjaus Työssäjaksaminen (ml. oman työn rajaaminen, hallinnon ja käytännön tasapaino, oma hengellinen jaksaminen, väkivaltatilanteiden kohtaaminen) Perhetyö, parisuhdetyö, vanhustyö, vammaistyö, nuorisotyö, rippikoulutyö Teologia (esim. diakonian teologia, raamattutieto, hengellinen matkakumppanuus) Viestintä (esim. kannanotot, yhteiskunnallinen vaikuttaminen, sosiaalinen media, esiintymistaidot) Ideoita hartauksiin, piireihin 30

31 3. Palkkataso & esimiestehtävät Esimiestehtävissä toimivan diakoniatyöntekijän palkkaluokan tulisi suositusten mukaan olla 503. Aineiston perusteella näin ei kaikissa tapauksissa ole 31

32 3. Palkkataso & esimiestehtävät Toimitko esimiestehtävissä seurakunnassasi? Mikä on nykyisen työsi Yhteensä Kyllä Ei vaanvuusryhmä? Määrä %- osuus Määrä %- osuus ,3% 45 13,4 46 (11,1%) ,8% ,4% 299 (72,2%) ,6% 17 5,1% 57 (13,8%) ,8 4 1,2% 7 (1,7%) % 2 0,6% 2 (0,5%) Yhteensä % % 414 (100%) Huom. Aineistosta on poimittu mukaan diakoniatyöntekijän koulutuksen suorittaneet (opisto, AMK, ylempi AMK). 32

33 4. Diakoniatyö ja vapaaehtoistoiminta Vapaaehtoistoiminta on keskeinen osa diakoniatyötä Lähes kaikki vastanneet tekevät yhteistyötä vapaaehtoisten kanssa Yli neljännes on vastuussa vapaaehtoistoiminnan koordinoinnista 33

34 4. Diakoniatyö ja vapaaehtoistoiminta Jos teet yhteistyötä vapaaehtoisten kanssa, niin millä tavoin? Valitse sopivin seuraavista vaihtoehdoista: Määrä %- osuus Koordinoin seurakuntani vapaaehtoistoimintaa 25 5,6 Koordinoin vapaaehtoistoimintaa omalla työalallani 97 21,8 Ohjaan vapaaehtoisia osana työtäni ,9 Teen yhteistyötä vapaaehtoisten kanssa ,4 Työhöni ei liity vapaaehtoistoiminta 17 3,8 En osaa sanoa 5 1,1 Yhteensä ,7 Vastaus puuiuu 19 4,3 Yhteensä

35 4. Millaista osaamista vapaaehtoistoiminnan ohjaamisessa näkökulmia vuoden 2009 aineiston pohjalta Arvopohja: keskinäinen luottamus, ihmisten tasaveroinen kohtelu, ihmisistä välittäminen. Ihmissuhdetaidot: ryhmädynamiikka, joustavuus ja diplomatia, erilaisten osaajien taitojen oikeanlainen hyödyntäminen, kyky hallinnoida ja selvittää konfliktitilanteita Johtajuustaidot: jämäkkyys; kyky luoda säännöt ja rajat, sekä pitää niistä kiinni. Rohkeus kysyä ihmisiä tehtäviin. Ihmisten valmentaminen ja kouluttaminen. Verkostoituminen ja yhteistyön kehittäminen. Kohtaamisentaidot: vapaaehtoisten kuunteleminen, taito houkutella ihmisten kyvyt esiin, taito jakaa ilo. Viestintätaidot: toiminnan mahdollisuuksista viestiminen ja toiminnan tulosten tekeminen näkyviksi. Luovuus: asioiden laaja-alainen näkeminen ja valmius kyseenalaistaa olemassa olevat mallit, sekä ideoida uutta. Realistiset tavoitteet. 35

36 4. Diakoniatyöntekijät vapaaehtoisten ohjaajina Vapaaehtoistoiminnan ihmissuhdeulottuvuus hallitaan hyvin Kannustaminen, yhdessä tekeminen, tukeminen, yhteydenpito, perehdyttäminen Asioiden johtamisessa osaaminen ei ole yhtä vahvaa Toimintamallien vakiinnuttaminen, toiminnan suunnittelu, tavoitteiden asettaminen 36

37 4. Diakoniatyöntekijät vapaaehtoistoiminnan ohjaajina Osaamisalue Vahvimmat (5 kpl.) Keskiarvo Osaamisalue Heikoimmat (5 kpl.) Keskiarvo Kannustan vapaaehtoisia (esim. posinivinen Onnistun mahdollistamaan ihmisten palaute, muistaminen) 4,08 omaehtoista toimintaa 3,43 Teen diakonista työtä yhdessä vapaaehtoisten kanssa 4,05 Asetan vapaaehtoistoiminnalle tavoiieita 3,37 Tuen vapaaehtoisia tehtävissään 4,04 SuunniIelen vapaaehtoisille uusia tehtäviä 3,37 Pidän yhteyiä vapaaehtoisiin 3,91 SuunniIelen vapaaehtoisvoimin toteuteiavia projekteja 3,12 Perehdytän vapaaehtoisia tehtäviinsä 3,81 Vakiinnutan vapaaehtoistoiminnan toimintamalleja (esim. kirjalliset sopimukset, ohjeet) 3,07 Keskiarvo on laskettu seuraavasti: - Osaan hyvin = 5 - Osaan melko hyvin= 4 - Osaan jossain määrin = 3 - Osaan vähän = 2 - En osaa lainkaan = 1 37

38 Kiitos! Kommentit ja palautteet ovat tervetulleita sähköpostitse osoitteeseen: Esitys tulee jakoon Diakoniatyöntekijöiden päivien verkkosivuille: Näiden kalvojen pohjalta kirjoitetaan artikkeli, joka ilmestyy Diakonian tutkimus aikakauskirjassa ( 38