ETELÄ-KYMENLAAKSON AMMATTIOPISTO, HAMINAN KAMPUS

Transkriptio

1 ETELÄ-KYMENLAAKSON AMMATTIOPISTO, HAMINAN KAMPUS EROTTAJANKATU HAMINA PELASTUSSUUNNITELMA

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTIEDOT Etelä Kymenlaakson ammattiopiston yhteystiedot Kohteen yhteystiedot Kohteen turvallisuushenkilöstö Pelastuslaitoksen yhteystiedot Palo- ja pelastussanastoa SUUNNITELMAN PERUSTEET Laki ja asetusperusteet Suunnitelman tarkoitus Suunnitelmasta tiedottaminen Suunnitelman päivittäminen KOHTEEN TIEDOT Yleiskuvaus Kokoontumispaikka Suojautumistilat ja väestönsuojat Väestöhälyttimet Kuulutusjärjestelmä Sähkön ja lämmön jakelu sekä varavoimajärjestelmä Vedenjakelu Kaasunjakelu Ilmastointi ja nuohous VAARATILANTEET, ENNALTAEHKÄISY Tulipalojen ennaltaehkäisy Tuhopolttojen torjunta ja ilkivalta Palotarkastukset Turvallisuustarkastukset Rakennuksen paloluokka Palo-osastointi Tulityöt Turvalaitteet Paloilmoitinjärjestelmä Poistumisvalaistus Savunpoisto Alkusammutuskalusto Osoitenumerointi Pelastustie TURVALLISUUSKOULUTUS JA PEREHDYTTÄMINEN LIITTEET Sijaintipaikkatiedot

3 6.2 Hätäilmoituksen teko Toiminta tulipalotilanteessa Oma turvallisuus tulipalotilanteessa Toiminta elvytystilanteessa Toiminta vaaranmerkin soidessa Toiminta kaasuonnettomuudessa Toiminta säteilyvaaratilanteessa Toimenpiteet paloilmoittimen vikaantuessa ja irtikytkentöjen yhteydessä Periaatteet paloilmoitinsuojauksen korvaamiseksi pitkäkestoisissa häiriötilanteissa Väestösuojan käyttökuntoon laittaminen, huoltaminen ja tarkastus

4 1 YLEISTIEDOT 1.1 Etelä Kymenlaakson ammattiopiston yhteystiedot Kymenlaaksonkatu Kotka Puh (vaihde) Koulutuskuntayhtymän johtaja Sami Tikkanen puh Etelä Kymenlaakson ammattiopiston turvallisuuden johtamisen vastuuhenkilöt Koulutuskuntayhtymän johtaja, rehtori Sami Tikkanen puh Apulaisrehtori (Ammatillinen peruskoulutus) Ulla Jaskari puh Apulaisrehtori (Ammatillinen aikuiskoulutus) Annu Jokela-Ylipiha puh Hallinto- ja talousjohtaja Tuija Korpela puh Työpajajohtaja Virpi Jonsson puh Kohteen yhteystiedot Erottajankatu Hamina puh (vaihde) Kohteen turvallisuusvastaava on Timo Erikoinen p Kohteen turvallisuushenkilöstö TURVALLISUUSVASTAAVA Timo Erikoinen TURVALLISUUSVASTAAVAN SIJ Jarkko Mäkelä TURVALLISUUSRYHMÄN JÄSEN Jaana Korjus TURVALLISUUSRYHMÄN JÄSEN Juha Rapeli VARTIOINTI Securitas

5 1.4 Pelastuslaitoksen yhteystiedot PALO- JA PELASTUSLAITOS Haminan paloasema OSOITE Vehkapolku 1, HAMINA ASEMAMESTARI (P201) Puh HÄTÄNUMERO 112 TOIMINTAVALMIUSAIKA 10 minuuttia Hyvänä muistisääntönä voidaan pitää sitä, että hätänumeroon 112 tulee soittaa aina kiireellisissä, todellisissa hätätilanteissa hengen, terveyden, omaisuuden tai ympäristön ollessa uhattuna tai vaarassa, tai jos on syytä epäillä näin olevan. Jos epäilyttää, onko kyseessä hätätilanne vai ei, on aina parempi soittaa 112 kuin olla soittamatta. 1.5 Palo- ja pelastussanastoa Palo-osasto: - Rakennuksen osa, josta palon leviäminen on määrätyn ajan estetty osastoivin rakennusosin tai muulla tehokkaalla tavalla Palo-ovi: - Osastoiva rakennusosa. Palo-oven tulee olla itsestään sulkeutuva ja salpautuva tai palon sattuessa oven sulkevin laittein varustettu - Ovi sulkeutuu itsestään yleensä ovipumpun avulla 5

6 Turva- ja poistumisreittivalaistus: - Merkkivalojärjestelmä, joka opastaa ja varmistaa rakennuksessa olevien henkilöiden poistumisen hätätilanteessa Poistumisopaste: - Jälkivalaiseva kilpi tai merkkivalo, joka osoittaa hätäpoistumistien sekä poistumissuunnan Uloskäytävä: - Poistumisalueelta suoraan ulos johtava ovi, jonka kautta turvallinen poistuminen on hätätilanteessa mahdollista maan pinnalle tai muulle turvalliselle paikalle Varatie: - Uloskäytävää vaikeakulkuisempi reitti (esim. ikkuna tai parveke), jota pitkin on mahdollisuus päästä turvaan joko omatoimisesti tai palokunnan avustamana Paloilmoitinlaitteisto: - Laitteisto, joka palon sattuessa antaa automaattisesti ilmoituksen sekä hätäkeskukseen että paikallisesti Palovaroitin: - Yksittäinen laite, joka varoittaa palosta paikallisesti, ei ole kytketty toisiin palovaroittimiin eikä hätäkeskukseen Palovaroitinjärjestelmä: - Laitteisto, joka palon sattuessa antaa ilmoituksen vain paikallisesti. Ei ole kytketty hätäkeskukseen Automaattinen sammutuslaitteisto: - Laitteisto, joka automaattisesti havaitsee palon ja on tarkoitettu palon sammuttamiseen (Sprinkler) 6

7 Savunpoisto: - Savunpoistolla tarkoitetaan palossa syntyvän savun ja lämmön poistamista rakennuksesta - Savunpoistolla pyritään palon rajoittamiseen, turvalliseen poistumiseen rakennuksesta ja sammutus- ja pelastustehtävien helpottamiseen Savunpoistoluukku: - Savunpoiston helpottamiseksi asennettu avattava luukku - Viranomaisten toimesta/ luvalla niiden avulla suoritetaan tilojen tuuletus - Luukku avataan joko käsikäyttöisestä laukaisimesta, tai savunpoiston laukaisin -kytkimestä (keltainen rasia) Räjähdysvaarallinen tila (Atex): - Tila, jossa syttyvät aineet voivat aiheuttaa räjähdysvaaran - Räjähdysvaarallisia tiloja ovat esimerkiksi purunpoistotilat ja maalaamot Suojautumistila: - Sisältäpäin lukittava tila, jota voidaan käyttää suojautumiseen fyysistä turvallisuutta vaarantavalta uhkaajalta Kokoontumispaikka: - Pelastussuunnitelmassa mainittu, ennalta sovittu paikka, jota käytetään rakennuksen evakuoimisen yhteydessä ihmisten kokoontumispaikkana 7

8 2. SUUNNITELMAN PERUSTEET 2.1 Laki ja asetusperusteet Pelastuslaki /379 (2.luku 3-5 ) Yleiset velvollisuudet Yleinen toimintavelvollisuus Jokainen, joka huomaa tai saa tietää tulipalon syttyneen tai muun onnettomuuden tapahtuneen tai uhkaavan eikä voi heti sammuttaa paloa tai torjua vaaraa, on velvollinen viipymättä ilmoittamaan siitä vaarassa oleville, tekemään hätäilmoituksen sekä ryhtymään kykynsä mukaan pelastustoimenpiteisiin. Huolellisuusvelvollisuus Jokaisen on oltava huolellinen tulipalon tai muun onnettomuuden vaaran ja vahingon välttämiseksi. Jokaisen on mahdollisuuksiensa mukaan valvottava, että hänen määräysvaltansa piirissä noudatetaan tulipalon ja muun onnettomuuden ehkäisemiseksi ja henkilöturvallisuuden varmistamiseksi annettuja säännöksiä ja määräyksiä. Varovaisuus tulen käsittelyssä Tulta sekä syttyvää, räjähtävää tai muuta vaarallista ainetta on käsiteltävä huolellisesti ja riittävää varovaisuutta noudattaen. Ryhdyttäessä tulityöhön tai sellaiseen korjaustyöhön tai muuhun työhön, jonka johdosta tulipalon tai muun onnettomuuden vaara tuntuvasti lisääntyy, on huolehdittava riittävistä varotoimista (3.luku 9-15 ) Toiminnanharjoittajan sekä rakennuksen omistajan ja haltijan velvollisuudet 8

9 Rakennusten palo- ja poistumisturvallisuus Rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan huolehdittava siitä, että rakennus, rakennelma ja sen ympäristö pidetään sellaisessa kunnossa, että: 1) tulipalon syttymisen, tahallisen sytyttämisen sekä leviämisen vaara on vähäinen; 2) rakennuksessa olevat henkilöt pystyvät tulipalossa tai muussa äkillisessä vaaratilanteessa poistumaan rakennuksesta tai heidät voidaan pelastaa muulla tavoin; 3) pelastustoiminta on tulipalon tai muun onnettomuuden sattuessa mahdollista; 4) pelastushenkilöstön turvallisuus on otettu huomioon. Helposti syttyvää materiaalia tai muuta tavaraa ei saa säilyttää ullakolla, kellarissa, rakennuksen alla tai sen välittömässä läheisyydessä niin, että siitä aiheutuu tulipalon syttymisen tai leviämisen vaaraa tai että tulipalon sammuttaminen vaikeutuu. Rakennusten uloskäytävät Rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan huolehdittava siitä, että uloskäytävät ja kulkureitit niille pidetään kulkukelpoisina ja esteettöminä ja muutenkin sellaisessa kunnossa, että niitä voidaan käyttää turvallisesti ja tehokkaasti. Uloskäytävillä sekä ullakoiden, kellarien ja varastojen kulkureiteillä ei saa säilyttää tavaraa. Uloskäytävät ja kulkureitit niille tulee tarvittaessa merkitä ja valaista asianmukaisesti. Merkitsemisestä ja valaisemisesta voidaan antaa tarkempia säännöksiä sisäasiainministeriön asetuksella. Kiinteistöjen pelastustiet Kiinteistön omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan huolehdittava siitä, että hälytysajoneuvoille tarkoitetut ajotiet ja muut kulkuyhteydet (pelastustiet) pidetään ajokelpoisina ja esteettöminä ja että ne on merkitty asianmukaisesti. Pelastustielle ei saa pysäköidä ajoneuvoja eikä asettaa muutakaan estettä. Sisäasiainministeriön asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä pelastustien merkitsemisestä. 9

10 Laitteiden kunnossapito Seuraavat tässä laissa tai muissa säädöksissä vaaditut tai viranomaisten määräämät varusteet ja laitteet on pidettävä toimintakunnossa sekä huollettava ja tarkastettava asianmukaisesti: 1) sammutus-, pelastus- ja torjuntakalusto; 2) sammutus- ja pelastustyötä helpottavat laitteet; 3) palonilmaisu-, hälytys- ja muut onnettomuuden vaaraa ilmaisevat laitteet; 4) poistumisreittien opasteet ja valaistus; 5) väestönsuojien varusteet ja laitteet. Velvoitteista vastaa rakennuksen yleisten tilojen ja koko rakennusta palvelevien järjestelyiden osalta rakennuksen omistaja, haltija ja toiminnanharjoittaja osaltaan sekä huoneiston haltija hallinnassaan olevien tilojen osalta. Nuohous ja ilmanvaihtolaitteiden huolto Rakennuksen omistajan, haltijan ja toiminnanharjoittajan on yleisten tilojen ja koko rakennusta palvelevien järjestelyjen osalta sekä huoneiston haltijan hallinnassaan olevien tilojen osalta huolehdittava, että: 1) tulisijat ja savuhormit on nuohottu 59 :n mukaisella tavalla; 2) ilmanvaihtokanavat ja -laitteet on huollettu ja puhdistettu siten, että niistä ei aiheudu tulipalon vaaraa; 3) tikkaat, kattokulkutien osat ja katon turvavarusteet pidetään sellaisessa kunnossa, että nuohoustyö voidaan suorittaa turvallisesti. Omatoiminen varautuminen Rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan: 1) ehkäistävä tulipalojen syttymistä ja muiden vaaratilanteiden syntymistä; 2) varauduttava henkilöiden, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseen vaaratilanteissa; 3) varauduttava tulipalojen sammuttamiseen ja muihin sellaisiin pelastustoimenpiteisiin, joihin ne omatoimisesti kykenevät; 4) ryhdyttävä toimenpiteisiin poistumisen turvaamiseksi tulipaloissa ja muissa vaaratilanteissa sekä toimenpiteisiin pelastustoiminnan helpottamiseksi. Edellä 1 momentissa säädetty koskee myös muualla kuin rakennuksessa harjoitettavaa toimintaa sekä yleisötilaisuuksia. 10

11 Pelastussuunnitelma Rakennukseen tai muuhun kohteeseen, joka on poistumisturvallisuuden tai pelastustoiminnan kannalta tavanomaista vaativampi tai jossa henkilö- tai paloturvallisuudelle, ympäristölle tai kulttuuriomaisuudelle aiheutuvan vaaran taikka mahdollisen onnettomuuden aiheuttamien vahinkojen voidaan arvioida olevan vakavat, on laadittava pelastussuunnitelma 14 :ssä tarkoitetuista toimenpiteistä. Pelastussuunnitelman laatimisesta vastaa rakennuksen tai kohteen haltija. Jos rakennuksessa toimii useita toiminnanharjoittajia, rakennuksen haltijan tulee laatia pelastussuunnitelma yhteistyössä toiminnanharjoittajien kanssa. Rakennuksen haltijan tulee laatia rakennuksen pelastussuunnitelma kuitenkin aina yhteistyössä 18 :ssä tarkoitetun hoitolaitoksen ja palvelu- ja tukiasumisen toiminnanharjoittajan kanssa. Pelastussuunnitelmassa on oltava selostus: 1) vaarojen ja riskien arvioinnin johtopäätelmistä; 2) rakennuksen ja toiminnassa käytettävien tilojen turvallisuusjärjestelyistä; 3) asukkaille ja muille henkilöille annettavista ohjeista onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä onnettomuus- ja vaaratilanteissa toimimiseksi; 4) mahdollisista muista omatoimiseen varautumiseen liittyvistä toimenpiteistä. Työturvallisuuslaissa /738 edellytetään: ( 2. luku 8 ) Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Työnantajan on jatkuvasti tarkkailtava työympäristöä, työyhteisön tilaa ja työtapojen turvallisuutta. Työnantajan on myös tarkkailtava toteutettujen toimenpiteiden vaikutusta työn turvallisuuteen ja terveellisyyteen. ( 2. luku 12, 14 ) Työympäristön rakenteita, työtiloja, työ- tai tuotantomenetelmiä taikka työssä käytettävien koneiden, työvälineiden ja muiden laitteiden sekä terveydelle vaarallisten aineiden käyttöä suunnitellessaan työnantajan on huolehdittava siitä, että suunnittelussa otetaan huomioon niiden vaikutukset työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen ja että ne ovat aiottuun tarkoitukseen soveltuvia. 11

12 Työnantajan on annettava työntekijälle riittävät tiedot työpaikan haitta- ja vaaratekijöistä sekä huolehdittava siitä, että työntekijän ammatillinen osaaminen ja työkokemus huomioon ottaen: 1) työntekijä perehdytetään riittävästi työhön, työpaikan työolosuhteisiin, työja tuotantomenetelmiin, työssä käytettäviin työvälineisiin ja niiden oikeaan käyttöön sekä turvallisiin työtapoihin erityisesti ennen uuden työn tai tehtävän aloittamista tai työtehtävien muuttuessa sekä ennen uusien työvälineiden ja työ- tai tuotantomenetelmien käyttöön ottamista; 2) työntekijälle annetaan opetusta ja ohjausta työn haittojen ja vaarojen estämiseksi sekä työstä aiheutuvan turvallisuutta tai terveyttä uhkaavan haitan tai vaaran välttämiseksi; 3) työntekijälle annetaan opetusta ja ohjausta säätö-, puhdistus-, huolto- ja korjaustöiden sekä häiriö- ja poikkeustilanteiden varalta; ja 4) työntekijälle annettua opetusta ja ohjausta täydennetään tarvittaessa. ( 4. luku, 18, 19 ) Työntekijän on noudatettava työnantajan toimivaltansa mukaisesti antamia määräyksiä ja ohjeita. Työntekijän on muutoinkin noudatettava työnsä ja työolosuhteiden edellyttämää turvallisuuden ja terveellisyyden ylläpitämiseksi tarvittavaa järjestystä ja siisteyttä sekä huolellisuutta ja varovaisuutta. Työntekijän on työpaikalla vältettävä sellaista muihin työntekijöihin kohdistuvaa häirintää ja muuta epäasiallista kohtelua, joka aiheuttaa heidän turvallisuudelleen tai terveydelleen haittaa tai vaaraa. Työntekijän on viipymättä ilmoitettava työnantajalle ja työsuojeluvaltuutetulle työolosuhteissa tai työmenetelmissä, koneissa, muissa työvälineissä, henkilönsuojaimissa tai muissa laitteissa havaitsemistaan vioista ja puutteellisuuksista, jotka voivat aiheuttaa haittaa tai vaaraa työntekijöiden turvallisuudelle tai terveydelle. ( 5. luku, 27 ) Työssä, johon liittyy ilmeinen väkivallan uhka, työ ja työolosuhteet on järjestettävä siten, että väkivallan uhka ja väkivaltatilanteet ehkäistään mahdollisuuksien mukaan ennakolta. Tällöin työpaikalla on oltava väkivallan torjumiseen tai rajoittamiseen tarvittavat asianmukaiset turvallisuusjärjestelyt tai - laitteet sekä mahdollisuus avun hälyttämiseen. 12

13 Edellä 1 momentissa tarkoitettua työtä ja työpaikkaa varten työnantajan on laadittava menettelytapaohjeet, joissa ennakolta kiinnitetään huomiota uhkaavien tilanteiden hallintaan ja toimintatapoihin, joilla väkivaltatilanteen vaikutukset työntekijän turvallisuuteen voidaan torjua tai rajoittaa. Tarvittaessa on tarkistettava turvallisuusjärjestelyjen ja -laitteiden toimivuus. ( 5. luku, 45 ) Työpaikka on työolosuhteiden niin edellyttäessä varustettava tarpeellisilla hälytys-, paloturvallisuus-, hengenpelastus- ja pelastautumislaitteilla ja - välineillä. 2.2 Suunnitelman tarkoitus Pelastussuunnitelman tarkoituksena on ohjata, opastaa ja avustaa vastuullista johtoa ja muuta henkilöstöä ennalta ehkäisemään onnettomuus-, vaara- ja vahinkotilanteita. Suunnitelman perustana on lainsäädäntö ja yhteistyössä suoritettu riskien tunnistaminen ja arviointi. Onnettomuustilanteiden sattuessa suunnitelma auttaa oikeaan toimintaan henkilö-, omaisuus- ja ympäristövahinkojen rajoittamisessa sekä henkilöstön ja omaisuuden pelastamisessa. Sillä pyritään takaamaan häiriötön toiminta ja toiminnan jatkuvuus kaikissa olosuhteissa. Suunnitelmalla voidaan myös osoittaa, että kohteessa on ryhdytty sellaisiin valmiutta edistäviin toimenpiteisiin, että vaaran torjuminen ja pelastaminen voidaan tarpeen vaatiessa toteuttaa viivytyksettä. Pelastussuunnitelma on tarkoitettu ensisijaisesti kiinteistössä työskentelevän henkilöstön perehdyttämiseen ja kouluttamiseen, ennalta ehkäisevään palontorjuntaan ja haluttaessa myös muuhun turvallisuustyöhön. Pelastussuunnitelman ohjeilla pyritään varmistamaan oikeiden toimintamallien toteutuminen onnettomuus-, vaara- ja vahinkotilanteissa sekä kokonaisuutena se, että mahdolliset vaaratekijät huomioidaan jo ennalta. Laadukas pelastussuunnitelma takaa osaltaan turvallisen työ- ja asiakasympäristön yritysten työntekijöille ja asiakkaille. Suunnitelma luo valmiudet poikkeusolojen suojelua, suunnittelua ja järjestämistä varten normaaliajan organisaation pohjalle. Pelastussuunnitelma voi toimia myös nimetyn turvallisuushenkilöstön käsikirjana ja informaatiopakettina kaikissa kiinteistön turvallisuuteen liittyvissä asioissa. Suunnitelmassa on tietoja myös pelastusviranomaiselle operatiivista toimintaa varten. 13

14 Suunnitelman tiedot ovat osittain yhteisiä myös kohteen valmiussuunnittelun kanssa. Pääpaino tässä suunnitelmassa on kuitenkin normaaliolojen turvallisuudessa. Poikkeusoloja varten valmiussuunnitteluvelvolliset laativat valmiussuunnitelman. Tämä suunnitelma sisältää vain julkiseksi luokiteltua tietoa, joten yritysten ja viranomaisten vastuulle jää tarvittavan luokitellun tiedon jakaminen tarvitsijoille. 2.3 Suunnitelmasta tiedottaminen Pelastussuunnitelman laatimisen ja olemassa olon tarkoituksena on se, että sen laatimisen yhteydessä turvallisuusjärjestelyt ja vastuut selkeytyvät ja se, että kaikilla osapuolilla on riittävät tiedot suunnitelmasta ja turvallisuusohjeistuksesta. Näillä varmistetaan, että ennalta ehkäisyn -periaate toteutuu ja kaikki osapuolet osaavat toimia oikein onnettomuus-, vaara- ja vahinkotilanteissa. Lainsäädännössä on myös huomioitu laaditun suunnitelman päivittämisen ja tiedottamisen tärkeys seuraavalla tavalla: Pelastussuunnitelma on pidettävä ajan tasalla, ja siitä on tiedotettava tarvittavalla tavalla asianomaisen rakennuksen tai muun kohteen asukkaille ja työntekijöille sekä muille, joiden on osallistuttava pelastussuunnitelman toimeenpanoon. Pelastussuunnitelma tai sen yhteenveto on toimitettava alueen pelastusviranomaiselle tämän antamien ohjeiden mukaisesti. 2.4 Suunnitelman päivittäminen Suunnitelman päivityksestä vastaa Timo Erikoinen päivityssyklin ollessa kalenterivuosi. Päivitys merkitään sähköiseen suunnitelmaan kannessa olevan päivämäärän vaihdoksella. Suunnitelman hyväksyy Jukka Lindroos. Pienten päivitysten (yksittäiset organisaatiomuutokset, pienet lisäykset tai muutokset) jälkeen suunnitelmaa ei tarvitse hyväksyttää uudelleen. Suurempien muutosten (toimintatavat, käytännöt ja suuret organisaatiomuutokset jne.) jälkeen suunnitelma tulee hyväksyttää uudelleen. 14

15 3 KOHTEEN TIEDOT 3.1 Yleiskuvaus Haminan kampuksella on tarjolla sekä palvelualojen että tekniikan ja liikenteen alan ammatillista koulutusta, sekä nuorten työpajatoimintaa. Kampuksella opiskelee yhteensä noin 600 opiskelijaa ja työskentelee noin 70 työntekijää. 3.2 Kokoontumispaikka Kokoontumispaikan sijainti on merkitty. 3.3 Suojautumistilat ja väestönsuojat Toimenpiteet väestönsuojien ylläpitämiseksi Suojan vuosihuolto Pelastuslain (379/2011) 12. pykälässä edellytetään, että väestönsuojan varusteet ja laitteet pidetään toimintakunnossa sekä niiden huoltamista ja tarkastamista asianmukaisesti. Sisäasiainministeriön asetuksen 506/ pykälän mukaan väestönsuojan laitteiden kunnossapidon varmistamiseksi ne tulee tarkastaa ja huoltaa vähintään 10 vuoden välein. Laitteiden toiminnan tarkastuksesta tulee laatia tarkastuspöytäkirja, johon tehdään merkinnät suoritetuista tarkastuksista laitekohtaisesti. Tarkastuspöytäkirja on pyydettäessä esitettävä pelastusviranomaiselle. Kiinteistönomistajan tai haltijan vastuulla on huolehtia, että laitteet toimivat, metalliosat eivät ruostu, tiivisteet pysyvät ehjinä ja työkalut sekä muu suojaan kuuluva materiaali säilyy tallella ja käyttökuntoisena. Huollon voi tehdä kiinteistön huollosta vastaava taho, mutta jos suojalle on nimetty hoitaja, myös hänen on suositeltavaa osallistua huoltoon. Suojan laitteet tulee koekäyttää ja huoltaa ainakin kerran vuodessa. Käyttö- ja huolto-ohjeet on toimitettu suojan laitteiden mukana ja ne tulee säilyttää laitteiden yhteydessä. Jos huolto-ohjeet ovat hävinneet, tulee ottaa yhteyttä laitetoimittajaan. Samoin tulee toimia, jos todetaan vika, jonka korjaamiseksi tarvitaan asiantuntija-apua. Väestönsuoja sekä väestönsuojavälineet ja -laitteet on pidettävä sellaisessa kunnossa, että väestönsuoja voidaan ottaa käyttöön 72 tunnissa. Väestönsuojaa ei saa käyttää esimerkiksi arkistona tai lomakevarastona, mutta sen käyttö esimerkiksi henkilöstön taukotilana on sallittua. 15

16 Ekamin turvallisuusvastaavat vastaavat väestönsuojien käytöstä sekä niiden varusteista. Suojissa tulee olla myös varavesisäiliöt. Väestönsuojien varustelu Väestönsuojista tulee löytyä VSS-varuste- ja työkalulaatikot, joissa on listaus laatikon sisältämistä varusteista. Varustelaatikoiden suojanaamareiden suodatinten tulee olla viimeinen käyttöpäivä-merkintää uudempia. Varustelaatikoihin ei vaadita välttämättä säteilymittareita, joiden toiminta tulisi tarkistaa kalibroimalla viiden vuoden välein, muutoin mittarit eivät anna luotettavaa tietoa. Väestönsuojien ilmanvaihtokoneiden huoltaminen EKAMISSA kuuluu kiinteistönhoitajille. Ilmanvaihtokoneet tulee tarkistaa ja koekäyttää säännöllisin välein ja normaaliolojen ilmanvaihdon kanavien tulee olla kunnossa. Ilmanvaihtokoneiden erityissuodattimet tulee varjella saamasta kosteutta. EKAMIN turvallisuusvastaavat tutustuvat kampustensa väestönsuojiin kiinteistöhoitajien kanssa yhdessä ja huolehtivat väestönsuojien varusteiden ja laitteiden ajantasaisesta huoltamisesta. Väestönsuojia on yhteensä viisi, 368 m² (B, C, E, G ja K -osissa). SUOJA m 2 SIJAINTI SUOJAPAIKKOJEN MÄÄRÄ VÄESTÖNSUOJA 1 66 B-OSA 110 henkilöä VÄESTÖNSUOJA C-OSA 170 henkilöä VÄESTÖNSUOJA 3 97 E-OSA 162 henkilöä VÄESTÖNSUOJA 4 57 G-OSA 95 henkilöä VÄESTÖNSUOJA 5 46 K-OSA 77 henkilöä Suojautumistilat ja väestönsuojat uhkatilanteissa on merkitty. 16

17 3.4 Väestöhälyttimet Lähin väestöhälytin sijaitsee Raatihuoneen torilla. Kokeilu on jokaisen kuukauden ensimmäisenä maanantaina klo Kuulutusjärjestelmä Kohteessa ei ole kuulutusjärjestelmää. 3.6 Sähkön ja lämmön jakelu sekä varavoimajärjestelmä Sähkön ja lämmön jakelun turvaaminen on kaikkien kohteiden elinehto. Jakeluhäiriöt ovat yleensä jakeluverkon häiriöitä, ei niinkään yksittäisen kohteen sähkölaitteiden ongelmia. Varavoimakoneilla tai laitteilla voidaan varmistaa, että tärkeimpiä toimintoja voidaan jatkaa sähkönjakeluhäiriöistä huolimatta. Lämmitys on toteutettu maakaasulämmitteisellä kiertovesilämmityksellä alueellisista lämmönjakokeskuksista. Kohteessa ei ole varavoimaa. Lämmönjakohuoneiden sijainnit on merkitty pohjapiirrokseen. Huomioitavia asioita: - Sähköpääkeskuksessa ei ole sinne kuulumatonta tavaraa - Sähköpääkeskuksen edustalla on vähintään 1 metri vapaata tilaa - Sähköpääkeskuksessa ja muuntamoissa on asianmukaiset vaaramerkit - Sähköpääkeskus on merkitty liitepiirroksiin Sähköpääkeskukset ja maakaasun sulku on merkitty. 3.7 Vedenjakelu Veden pääsulut sijaitsevat auto- ja logistiikka-alan tilojen viereisessä lämmönjakohuoneessa ja liiketalous ja hallinto-alan pohjakerroksen lämmönjakohuoneen yhteydessä, molemmat on merkitty. 3.8 Kaasunjakelu Kaasupullot on sijoitettuna päärakennuksen 1 kerroksen kaasukeskukseen, jossa on myös kaasun sulut. Kaasukeskuksen sijainti on merkitty. 17

18 3.9 Ilmastointi ja nuohous Ilmastoinnin puhdistuksen ja nuohouksen tarkoituksena on ehkäistä tulipaloja ja parantaa sisäilman laatua. Keskitetyn ilmastoinnin hätäpysäytyspainikkeen avulla savun ja palon leviämistä voidaan rajoittaa. Ilmastoinnin hätäpysäytys tapahtuu rakennusten uloskäyntien läheisyyteen sijoitetuista ilmanvaihdon hätäpysäytyspainikkeista. Painikkeiden sijainnit on merkitty pohjapiirroksiin. Järjestelmästä vastaa kiinteistönhoitaja. Kohteen järjestelmä on tarkastettava ja puhdistettava viiden vuoden välein. Huomioitavia asioita: - IV -puhdistusvälit ja kohteet ovat tiedossa - Puhdistukset suoritetaan säädösten mukaisesti - IV hätäpysäytys on henkilöiden tiedossa ja merkitty - Todistukset ovat kohteessa - Nuohoukset suoritetaan määräysten mukaisesti 4 VAARATILANTEET, ENNALTAEHKÄISY Yritysten ja organisaatioiden henkilöstöön, toimintaan, tietoon ja ympäristöön kohdistuu aina uhkia tai vaaroja, eli riskejä. Riskianalyysin avulla tunnistetaan yllä mainittuihin kohteisiin kohdistuvat riskit ja arvioidaan niiden seuraukset. Analyysissä huomioidaan niin ulkoiset kuin sisäisetkin riskit. Vaarallisten kemikaalien käsittelystä ja varastoinnista säädetään kemikaaliturvallisuuslaissa ja asetuksessa, joka velvoittaa mm. tekemään riskiarvioinnin ja laatimaan sisäisen pelastussuunnitelman. Pelastusasetus velvoittaa tunnistamaan ennakoitavat vaaratilanteet ja arvioimaan niiden vaikutukset. Lisäksi työturvallisuuslaki määrää seuraavaa: Työnantajan on työn ja toiminnan luonne huomioon ottaen riittävän järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnistettava työstä, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät sekä, milloin niitä ei voida poistaa, arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. Riskienhallinta tulee olla jatkuvaa ja säännöllistä siten, että sovituin väliajoin tai toiminnan muuttuessa riskien tunnistaminen ja arviointi suoritetaan uudestaan. 18

19 Todennäköisimmät riskit ovat tulipalo, vesivahinko, liikenneonnettomuudet ja ulkopuolisten ihmisten aiheuttamat vaaratilanteet. Pieni, mutta aina vakavasti otettava uhka, ovat opiskelijoiden tekemät uhkaukset. 4.1 Tulipalojen ennaltaehkäisy Nimetyn turvallisuushenkilöstön johdolla on suoritettava tulipaloja ennaltaehkäisevää toimintaa. Seuraavassa tarkastuslista joka helpottaa ennaltaehkäisevien toimenpiteiden toteuttamista: Järjestys ja siisteys: - Ylimääräinen palokuorma on poistettu - Roskat ja jätteet niille varattuun paikkaan - Jäteastiat ovat peltisiä, kannellisia - Kulkutiet ja uloskäynnit pidetään vapaina ja turvallisena - Vapaa etäisyys sprinklereihin ja paloilmaisimiin on riittävä Automaattinen paloilmoitin: - On nimetty vastuuhenkilöt ja hoitajat - Huolto- ja kunnossapito-ohjelma tehty ja sitä noudatetaan - Tarkastukset tilataan ja suoritetaan ajallaan Tulityöt yms.: - Tulityöt, suojeluohjetta on noudatettava - Tulitöitä valvotaan ja vartioidaan - Lupakaavakkeet täytetään - Tulityötekijöillä on tulityökortti Palavat aineet: - Ei ylimääräistä palokuormaa - Määrät työpaikoilla mahdollisimman pienet - Käyttö- ja merkitsemisohjeita noudatetaan Koneet ja laitteet - Laitteet ja koneet ovat kunnossa - Sähkökoneet ja asennukset ovat määräysten mukaiset - Virta katkaistaan työvuoron päättyessä (hätäkatkaisija, turvakytkin) - Kuumissa sähkölaitteissa etäisyydet syttyviin aineisiin riittävät 19

20 Osastoivat rakenteet: - Palo-ovet ja savuluukut ovat kunnossa - Palo-ovet kiinni (ei kiilata auki) - Läpiviennit on tukittu - Käyntiovet +poistumisovet käytettävissä Poistumistiet: - Poistumistiet on merkitty selkeästi (opasteiden polttimot ehjät) - Poistumistiet pidetään vapaana, ei mitään varastointia Alkusammutuskalusto: - Käsisammuttimet ovat paikallaan, tarkastettu ja huollettu - Pikapalopostit kunnossa, merkinnät näkyvät hyvin - Käsisammuttimien ja pikapalopostien edustat vapaana sekä merkinnät näkyvät hyvin - Tutustutaan ennakolta sammuttimien käyttöön 4.2 Tuhopolttojen torjunta ja ilkivalta Organisaatiolla on yleinen ja sisäinen huolehtimisvelvollisuus tuhopolttojen torjunnassa. Vaatimuksiin kuuluu, että syttyvää materiaalia ei saa säilyttää tilojen ulkoseinustoilla, mikäli se aiheuttaa palon leviämisvaaran rakennukseen. Lastauslaitureilla ja -katoksissa ei saa säilyttää syttyvää materiaalia, jos asiattomien pääsy näihin kohteisiin ei ole estetty. Jätteet on säilytettävä siten, että asiattomat eivät pääse käsiksi jätteisiin, mikäli jätteiden syttyminen aiheuttaa palon leviämisvaaran rakennukseen. Rakennusten ullakot, kellarit ja muut yhteiset tilat on lukittava siten, että asiattomien pääsy näihin tiloihin on estetty. Porrashuoneissa ja yleisten tilojen käytävillä ei saa säilyttää eikä varastoida mitään tavaraa. 4.3 Palotarkastukset Palotarkastukset ovat lakisääteisiä kohteisiin, jotka on lainsäädännössä määritelty. Tarkastusten osatavoitteena on todeta, että kohde on rakennusluvan ja säädösten mukaisessa kunnossa. Tarkastuksessa pyritään myös ohjaamaan pelastussuunnittelua ja lisäämään henkilöiden tietämystä paloturvallisuusasioista. 20

21 Tämän kohteen palotarkastus suoritetaan yhden vuoden välein. Palotarkastuspöytäkirjat ovat kiinteistösihteerin hallussa. Pöytäkirjat diarioidaan ja tallennetaan Buildercom -järjestelmään. Kiinteistöpäällikkö vastaa pöytäkirjassa olevien huomautusten analysoinnista sekä tarvittavien korjaustoimenpiteiden käynnistämisestä ja valvonnasta. Huomioitavia asioita: - Huolehtia, että palotarkastuspöytäkirjassa todetut puutteet korjataan - Palotarkastuksessa tarvittavat asiakirjat ja piirustukset ovat saatavilla - Kannattaa hyödyntää palotarkastajan tietämystä kysymyksillä - Tila- ja toimintamuutosten yhteydessä ja ongelmatilanteissa kannattaa ottaa yhteyttä palotarkastajaan ja kaupungin rakennusvalvontaan Turvallisuustarkastukset Turvallisuustarkastusten tavoitteena on, että omaehtoisesti valvotaan turvallisuusjärjestelyjen toimivuutta ja korjataan niissä havaittuja puutteita. Lisäksi sisäisten turvallisuustarkastusten avulla kehitetään ja ylläpidetään tarkastuksiin osallistuvien henkilöiden tietoisuutta riskeistä ja niiden ehkäisymenetelmistä. Turvallisuustarkastuksiin kuuluvat: - Sisäinen palotarkastus - Teknisten ja muiden järjestelmien ja järjestelyiden tarkastus - Suunnitelmavalmiuden tarkastus ja ylläpito Sisäiset turvallisuustarkastukset suoritetaan seuraavasti: - Sisäiset palotarkastukset ja muut turvallisuuteen liittyvät tarkastukset ja auditoinnit suoritetaan Eastsec Oy:n henkilöstön kanssa - Tarkastuksissa havaitut puutteet korjataan - Tarkastuspöytäkirjat täytetään ja arkistoidaan Eastsec Oy:n hallinnoimalle palvelimelle, johon asiakkaan edustajilla on käyttöoikeus - Tarkastuslistoja päivitetään tarvittaessa kohteeseen paremmin sopivaksi 21

22 4.4 Rakennuksen paloluokka Rakennuksen paloluokka määritetään jo rakennuslupavaiheessa. Rakennukset jaetaan kolmeen paloluokkaan: - Paloluokkaan P1 (palonkestävä) kuuluvan rakennuksen kantavien rakenteiden oletetaan pääsääntöisesti kestävän palossa sortumatta. - Paloluokkaan P2 (paloa pidättävä) kuuluvan rakennuksen kantavien rakenteiden vaatimukset voivat olla paloteknisesti edellisen luokan tasoa matalampia. - Paloluokkaan P3 (paloa hidastava) kuuluvan rakennuksen kantaville rakenteille ei aseteta erityisvaatimuksia palonkeston suhteen. Paloluokan saa selville esim. rakennuslupa-asiakirjoista. Kohteen paloluokka on P Palo-osastointi Osastoinnin tarkoitus on estää palokaasujen ja palon leviäminen sekä turvata ihmisten poistuminen palon sattuessa. Kestävä ja tiivis osastointi suojaa myös esimerkiksi kaasuonnettomuustilanteessa. Siten on tärkeää, että myös osastoivien rakenteiden kaapeli- ja putkiläpiviennit on huolellisesti tiivistetty läpivientiin sopivalla tavalla. Palo-osastointi sisältää seinät, lattiat, katot ja ovet ja se voidaan muodostaa monella tavalla. Osastoinnista sovitaan jo rakennusvaiheessa rakennusvalvontaviranomaisten kanssa. Seuraavassa on kerrottu osastointien toteutustavoista. Rakennuksen eri kerrokset, kellarikerrokset ja ullakko on yleensä muodostettu eri palo-osastoksi = kerrososastointi. Palo-osaston koko on yleensä rajoitettu siten, että osastossa syttyvä palo ei aiheuta kohtuuttoman suuria omaisuusvahinkoja = pinta-alaosastointi. Käyttötavaltaan tai palokuormaltaan oleellisesti toisistaan poikkeavat tilat on muodostettu eri palo-osastoiksi, jos on tarpeellista henkilöiden tai omaisuuden suojaamiseksi = käyttötapaosastointi. Osastoinnin kestävyys minuutteina määritellään RakMk:n osassa E1. Tulipalon ja savun leviämisen ehkäisemiseksi tärkeät ovet on merkitty "SULJE TÄMÄ OVI" -tarroilla. 22

23 4.6 Tulityöt Tulityöt ovat töitä, joissa syntyy kipinöitä tai joissa käytetään liekkiä tai muuta lämpöä ja jotka aiheuttavat palovaaraa. Näitä tulitöitä ovat muun muassa sähkö- ja kaasuhitsaustyöt, kaasujuotostyöt, kuumailmapuhallintyöt, polttoleikkaustyöt sekä metallien hionta ja katkaisu laikkaleikkaimella. Vähäisen palovaaran työt ovat töitä, joissa tulen syttymis- ja leviämisvaara on vähäinen. Tulityösuunnitelma on kirjallinen suunnitelma tulitöiden sekä katto- ja vedeneristysalan tulitöiden turvallisesta tekemisestä. Ekamin kiinteistöjen alueella tehtävien tulitöiden tulityösuunnitelma on tallennettu Ekamin sähköiseen IMS- toimintajärjestelmään Kiinteistöturvallisuuskansion osaksi. Vakituinen tulityöpaikka Vakituinen tulityöpaikka on erityinen tulitöiden tekemiseen varattu paloosasto tai muu ympäristöstään rajattu alue, jossa tulityöt voidaan tehdä turvallisesti. Tulityöt on tehtävä vakituisella tulityöpaikalla aina kun se on mahdollista. Vakituisella tulityöpaikalla tulitöissä on otettava huomioon kyseisen työmenetelmän, työkohteen ja ympäristön edellyttämät turvallisuusasiat. Vakituisella tulityöpaikalla ei edellytetä tulityölupaa eikä tulityöntekijältä tulityökorttia. Vakituisen tulityöpaikan on täytettävä seuraavat vaatimukset: - tulityöpaikan rakenteiden on oltava palamattomia tai suojaverhottuja, jos rakenteet ovat palavia - tulityöpaikan rakenteiden ja suojausten on oltava niin tiiviitä, että tulitöissä syntyvät kipinät ja roiskeet eivät pääse kulkeutumaan työtilan ulkopuolelle tai tunkeutumaan rakenteiden sisälle - tulityöpaikalla on oltava vähintään kaksi 43A 183BC -teholuokan käsisammutinta, joista toisen käsisammuttimen voi korvata pikapalopostilla tai kahdella 27A 144BC -teholuokan käsisammuttimella - tulityöpaikalla ei saa olla työhön kuulumatonta palavaa materiaalia - tulityöpaikalla ei saa käsitellä tai säilyttää palavia nesteitä, eikä tulityöpaikka saa olla yhteydessä sellaiseen tilaan, jossa voi olla palavia kaasuja - vakituisella tulityöpaikalla on noudatettava tilapäiselle tulityöpaikalle annettuja vaatimuksia, jos tulityön kohde oleellisesti lisää palovaaraa. Tilapäinen tulityöpaikka Tilapäisiä tulityöpaikkoja ovat kaikki muut kuin vakituiset tulityöpaikat. Tilapäisellä tulityöpaikalla tulityötä saa tehdä vain, jos sitä ei voida tehdä vakituisella tulityöpaikalla. Tilapäisellä tulityöpaikalla tulityötä saa tehdä vain henkilö, jolla on voimassa oleva tulityökortti. Tulityön tekemiseen tilapäisellä tulityöpaikalla vaaditaan aina kirjallinen, määräaikainen tulityölupa. 23

24 Tulityölupa on kirjallinen lupa, joka oikeuttaa tulitöiden tekemiseen tilapäisellä tulityöpaikalla. Tulityöluvan myöntämistä edeltää tulityöstä aiheutuvien vaarojen selvitys ja arviointi sekä tarvittavien turvatoimien määrääminen. Tulityöluvan myöntäjä määrää tulityöluvassa turvatoimet, jotka hän on todennut tarpeelliseksi tulityöstä aiheutuvien vaarojen selvityksen ja arvioinnin perusteella. Tulityön saa aloittaa vasta, kun tulityöntekijä ja tulityövartija ovat varmistaneet, että tulityöluvassa määrätyt turvatoimet on toteutettu. Tulityöluvassa on nimettävä tulityöluvan myöntäjä, tulityöntekijät ja tulityövartijat. Tulityöluvan myöntäjän on kirjoitettava tulityölupa vähintään neljänä kappaleena, joista yksi toimitetaan vakuutuksenottajalle. Ennen tulityön aloittamista tulityöluvan myöntäjän on annettava yksi kappale tulityöntekijälle, yksi tulityön aikaiselle tulityövartijalle ja yksi tulityön jälkeiselle tulityövartijalle. Tulityöluvassa määrätyt turvatoimet on saatettava kaikkien tulityötekijöiden ja tulityövartijoiden tietoon. Tulityöluvan myöntäjällä on oltava voimassa oleva tulityökortti. Tulityöluvan saa myöntää vakuutuksenottajan tulityösuunnitelmassa mainittu henkilö, jolla kokemuksensa ja kohteen tuntemuksensa perusteella on parhaat edellytykset tunnistaa ja arvioida tulityöstä aiheutuvat vaarat sekä määrätä tämän perusteella tarvittavat turvatoimet. Mikäli vakuutuksenottajalla ei ole edellä mainittuja edellytyksiä toimia tulityöluvan myöntäjänä, tulityöluvan voi myöntää urakoitsijan tulityösuunnitelmassa mainittu henkilö, joka voi olla voimassa olevan tulityökortin omaava tulityöntekijä. Tulityöluvan saa myöntää vain määräajaksi. Tulityölupa on tulityöpaikkakohtainen ja vain tulityöluvassa mainitut tulityöt ovat tulityöpaikalla sallittuja. Mikäli tulityöluvan voimassaolon aikana tulityöpaikan olosuhteet muuttuvat, tulityöluvan myöntäjän on päivitettävä tulityölupa vastaamaan uusia olosuhteita. Tulityöstä aiheutuvien vaarojen selvitys ja arviointi on tulityöpaikalla ja sen ympäristössä tapahtuvaa tulityöstä aiheutuvien vaarojen tunnistamista ja niiden vakavuuksien arviointia. Vaarojen selvitys ja arviointi tehdään ennen tulityöluvan myöntämistä sekä aina, kun tulityöpaikan olosuhteet muuttuvat. Vaarojen selvityksen ja arvioinnin perusteella määrätään tarvittavat turvatoimet, joilla tulityöstä aiheutuvat vahingot vältetään. Tilapäisellä tulityöpaikalla on toteutettava tulitöistä aiheutuvien vaarojen selvityksen ja arvioinnin perusteella määrätyt turvatoimet, kuitenkin vähintään seuraavat: - tulityöpaikka on puhdistettava syttyvistä materiaaleista - syttyvät materiaalit, joita ei voida poistaa, on suojattava tiiviisti palamattomalla suojapeitteellä - tulityöpaikalla olevat laitteet ja varusteet (esim. kaapelit) on suojapeitettävä - rakenteissa olevat aukot on suojapeitettävä ja raot on tiivistettävä - rakenteiden syttyvät pinnat on suojapeitettävä 24

25 - kipinöiden ja roiskeiden kulkeutuminen ympäristöön sekä lämmön johtuminen rakenteiden sisään on estettävä - työtilassa on tarvittaessa mitattava kaasupitoisuus ja tila on tarvittaessa tuuletettava - paloilmoitin ja sammutusjärjestelmä, jonka laukaisu perustuu savunilmaisuun, on erheellisten hälytysten estämiseksi tarvittaessa irtikytkettävä alueelta, johon tulityöstä aiheutuvat käryt voivat levitä ja kytkettävä takaisin päälle heti kun se on mahdollista - sprinklerilaitteistoa ei kytketä pois päältä, vaan tarvittaessa sprinklerisuuttimet suojataan väliaikaisella suojauksella, joka poistetaan välittömästi tulitöiden jälkeen - sammutuskaluston varaaminen 4.7 Turvalaitteet Eri turvalaitteiden tarkoituksena on pienentää henkilö- ja omaisuusvahinkoriskiä. Pääsääntöisesti turvalaitteiden olemassaolo kiinteistössä perustuu jo rakennuslupamenettelyyn, mutta on myös kohteita, jonne laitteita on hankittu riskien hallitsemiseksi. Kunnossapito-ohjelmien mukaisesti hoidetut laitteet toimivat niin kuin niiden on suunniteltu toimivan ja lopputuloksena on kohteen ja sen henkilöstön turvallisuuden paraneminen Paloilmoitinjärjestelmä Automaattinen paloilmoitin on laitteisto, joka antaa automaattisesti ja välittömästi ilmoituksen alkavasta palosta ja laitteiston toimintavalmiutta vaarantavista vioista sekä paikallisesti että hätäkeskukseen. Paloilmoitinjärjestelmä havaitsee tulipalon nopeasti joko savu- tai lämpöilmaisimien reagoidessa sekä palokellojen soidessa. Järjestelmän avulla alkusammutus tai pelastuslaitoksen toimenpiteet voidaan aloittaa nopeasti ja siten vahinkoja voidaan pienentää. Pelastuslain 12 :n mukaan rakennuksen omistaja, haltija ja toiminnanharjoittaja osaltaan vastaavat, että mm. rakennusten yleisiä tiloja ja koko rakennusta palvelevat lakisääteiset tai viranomaismääräykseen perustuvat palonilmaisujärjestelmät pidetään toimintakunnossa. Vastaava velvollisuus koskee huoneiston haltijaa hallinnassaan olevien tilojen osalta. Automaattisen paloilmoittimen tai hätäkeskusyhteyden vikaantuessa edellä todetun tahon tulee välittömästi ryhtyä tilanteen edellyttämiin toimenpiteisiin. Ne toimenpiteet, joihin kiinteistössä on ryhdyttävä paloilmoittimen ollessa osit- 25

26 tain tai kokonaan toimintakyvytön, on esitettävä paloilmoitinkiinteistön pelastussuunnitelmassa ja paloilmoittimen kunnossapito-ohjelmassa. Linjavikavalvonnan järjestäminen Hätäkeskukset lopettivat automaattisten paloilmoittimien hätäkeskusyhteyden linjavikojen valvonnan. Linjavikavalvonta jäi kokonaan paloilmoitinkiinteistön vastuulle. Vuoden 2010 alusta alkaen linjavikavalvonta on tapahtunut paloilmoitinkiinteistön ja teleoperaattorin välisen sopimuksen mukaisesti. Paloilmoitinkiinteistöltä edellytettävät toimenpiteet Paloilmoitinkiinteistön tulee tarkastaa teleoperaattorin tai muun paloilmoitinjärjestelmän ylläpitäjän kanssa tekemänsä sopimus linjavikavalvonnan järjestämiseksi. Sopimuksen tulee sisältää vähintään seuraavat asiat: - ilmoituksensiirtoyhteyden toimintavarmuuden valvonta, - yhteysvian valvonta, - yhteysviasta tiedottaminen, - rakennuksen turvallisuudesta vastaavan henkilön ja hänen varahenkilönsä yhteystiedot, - häiriötilanteessa tarvittavat toimenpiteet. Paloilmoitinkiinteistön tulisi sopimuksessa erityisesti kiinnittää huomiota seuraaviin asioihin: - siirtoyhteyden vikavalvonnan tulee olla jatkuvaa ja - teleoperaattorilla tai vastaavalla on yhteysviasta välitön ilmoitus- ja tiedottamisvelvollisuus paloilmoitinkiinteistön turvallisuudesta vastaavalle henkilölle. Ilmoituksen perillemeno tulee olla varmistettu (esim. pelkkä tekstiviesti ei ole riittävä). Palveluntarjoajana suositellaan käytettäväksi Finanssialan Keskusliiton luetteloimaa hälytyskeskusta ( Palovartioinnin järjestäminen linjavikatapauksessa Ilmoituksensiirtoyhteyden vikaantuessa, mutta paloilmoittimen toimiessa muutoin normaalisti, riittää korvaavana toimenpiteenä palovartioinnin järjestäminen siten, että paloilmoittimen hälyttäessä hälytys hätäkeskukseen voidaan tehdä viivytyksettä esimerkiksi matkapuhelimella. Poikkeusjärjestelyistä tulee olla riittävä ohjeistus. Yhteysvian muodostuessa pitkäkestoiseksi voidaan tarvittaessa soveltaa jäljempänä liitteessä esitettäviä periaatteita pitkäkestoisten häiriötilanteiden tilapäisjärjestelyistä. 26

27 Järjestelmä on kokeiltava kerran kuukaudessa paloilmoitinlaitteiston kokeilun yhteydessä. Kokeilu suoritetaan aina hätäkeskuksen määräämänä päivänä ja siitä ilmoitetaan etukäteen hätäkeskukselle. Laitteiston kokeilusta ja määräaikaistarkastuksista vastaa kiinteistöhuolto. Tarkastuksen suorittaa TUKES:n hyväksymä tarkastuslaitos. HUOM! Lämpöä, savua, käryä tms. aiheuttavaa työtä tehtäessä on aina otettava yhteys kiinteistön huoltoon. Huoltohenkilöstö antaa tarvittavan luvan ja ohjeet, sekä huolehtii, että paloilmoittimelta kytketään irti tarvittavat silmukat. Em. tavalla vältytään aiheettomilta automaattisilta paloilmoituksilta hätäkeskukseen. Huomioitavia asioita: - Järjestelmällä tulee olla ajantasainen kunnossapito-ohjelma - Järjestelmällä on asiantunteva hoitaja ja varahenkilö - Koestukset suoritetaan kunnossapito-ohjelman mukaisesti - Huollot suoritetaan kunnossapito-ohjelman mukaisesti - Määräaikaistarkastukset suoritetaan kunnossapito-ohjelman mukaisesti - Määräaikaistarkastuksessa todetut puutteet korjataan järjestelmällisesti - Paikantamiskaaviot ovat ajan tasalla - Kuuluvatko palokellot tarvittaviin paikkoihin - Paloilmoitinkeskukselle on selkeät opasteet ja paloilmoitinpainikkeet on merkitty - Toiminta palokellojen soidessa on tehokasta, tarvittaessa laadittava ohje toiminnasta palokellojen soidessa Kohteessa on paloilmoitinjärjestelmä. Paloilmoitinkeskusten sijainnit on merkitty Poistumisvalaistus Poistumisvalaistuksen tarkoituksena on varmistaa turvallinen ja nopea poistuminen poikkeamatilanteissa. Poistumisreittivalaistus osoittaa uloskäytävät ja tarvittaessa valaisee ne. Sen tulee toimia tavallisen valaistuksen kanssa yhtä aikaa ja siitä riippumatta ja vielä määräajan tavallisen valaistuksen sammumisen jälkeen. Poistumisvalaistuksen täytyy toimia järjestelmän iästä riippuen 30 tai 60 minuuttia oman teholähteen varassa. Kohteessa on pääosin kattava poistumisvalaistus, lukuun ottamatta J ja K -osia. 27

28 4.7.3 Savunpoisto Kohteessa on savunpoistojärjestelmä. - laukaisulaitteiston merkki ja tyyppi: MOVETEC 1S5-0101E- - savunpoistokeskuksen sijainti: F-osan hallien opettajien huoneessa - luukkujen sijainnit: savunpoistoluukkuja 8 kpl / halli, sijaitsee katolla Alkusammutuskalusto Alkusammutuskaluston käyttämisellä on tarkoituksena rajoittaa alkavaa paloa ja siten pienentää vahinkoja. Nopealla ja oikealla alkusammutuksella palo voidaan jopa sammuttaa kokonaan, jolloin pelastuslaitokselle jää tilanteen varmistaminen ja savutuuletus. Seuraavissa kohdissa on esitetty muutamia yleisiä alkusammutusvälineitä. Pikapalopostit Pikapalopostit on letkukelalla varustettu kiinteä sammutuslaite, joka on liitetty rakennuksen paineelliseen verkkoon. Käyttö: Avauskahvan suojana oleva muovilasi rikotaan. Kaapista avataan hana, jonka jälkeen letku vedetään kelalta ja suihkuputki avataan. Käyttö ja letkun vetäminen harjoitellaan esim. sisäisen palotarkastuksen yhteydessä vetämällä letku täysin ulos ja laskemalla siitä vettä. Vastuu pikapalopostien toimintakunnosta on kiinteistön omistajalla/haltijalla. SFS-EN standardin mukaan pikapalopostit tulee tarkastaa joka vuosi ja letkut tulee koeponnistaa viiden vuoden välein. Huomioitavia asioita: - Pikapalopostien toimintakunto tulee tarkistaa vähintään kerran vuodessa. - Pikapalopostit on merkitty pikapalopostien opastemerkinnöillä. - Pikapalopostien merkit näkyvät selvästi ja edustat vapaana tavaroista 28

29 Käsisammuttimet Kiinteistön käyttäjä vastaa sammuttimien oikeellisuudesta tilojen käyttötarkoituksesta riippuen. Alla karkea jako sammuttimien luokista ja käyttötarkoituksesta: Eri luokkien soveltuvuus sammuttamiseen: A: hehku- ja kuitupalot, kuten puu, tekstiili ja paperi B: nestepalot, kuten bensiini, öljy, rasva, muovi, lakka C: kaasupalot, kuten metaani, propaani, butaani, vety, asetyleeni ja maakaasu D: metallipalot, kuten alumiini, magnesium, litium, natrium F: Rasvat Käsisammuttimien paloluokat kertovat, minkä tyyppisiä paloja sammuttimella voi sammuttaa. Sammuttimen teholuokka määritetään A- ja B-palokokeen perusteella ja on merkitty sammuttimen etikettiin, esim. 89B tai 34A 183B. Mitä suurempi luku on, sitä tehokkaampi sammute. Jos sammutin soveltuu jännitteisten osien sammuttamiseen, on se mainittu esim. varoitus U < = 1000 V turvaetäisyys 1 m. Huomioitavia asioita: - Tarkastukset ja huollot tehdään asianmukaisesti. - Käsisammuttimet on merkitty VNA 687/2015:n mukaisilla käsisammuttimien opastemerkinnöillä. - Käsisammutin merkit näkyvät selvästi. - Käsisammuttimien edustat ovat vapaana tavaroista. - Käsisammuttimia on riittävästi (1kpl/300m 2 tai 30m etäisyys+ käyttöpaikka) 6 kg:n (27A 144B) tai 12 kg:n (43A 23B) sekä neste- tai jauhesammutin ja CO2 (hiilidioksidi) - Soveltuu pääsääntöisesti kaikkiin paloihin. Kiinteistön pikapalopostit on merkitty. 29

30 4.8 Osoitenumerointi Rakennuksen omistajan tulee asettaa kadulta, muulta liikenneväylältä ja tontin sisäiseltä liikennealueelta näkyvään paikkaan rakennuksen ja porrashuoneen tunnusta ilmaiseva numero tai kirjain sen mukaan kuin kunta on asiasta päättänyt. Osoitemerkinnän tulee opastaa myös hälytys- ja huoltoajoa sekä muuta liikennöimistä kiinteistölle (Maankäyttö- ja rakennusasetus, 84 Osoitemerkintä). Osoitemerkintää säätelevät myös kuntien rakennusjärjestykset, joten osoitemerkinnän muut vaatimukset on selvitettävä omasta kunnasta. Päivittäin on huomioitava, että osoitemerkinnät näkyvät kadulle, valaistus on kunnossa sekä merkit ovat ehjät. Osoitemerkinnän asianmukaisuus on tarkastettava sisäisen palotarkastuksen yhteydessä. 4.9 Pelastustie Pelastustie on ajotie tai muu ajoyhteys, jota käyttäen hälytysajoneuvot pääsevät palon sattuessa tai muussa hätätilanteessa riittävän lähelle rakennusta ja sammutusveden ottopaikkoja (Suomen rakentamismääräyskokoelma RakMk E1). Kiinteistön omistajan ja haltijan on huolehdittava siitä, että hälytysajoneuvoille tarkoitetut ajotiet tai muut kulkuyhteydet (pelastustiet) pidetään ajokelpoisina ja esteettöminä ja että ne on merkitty asianmukaisesti (pelastustie kilvellä). Pelastustielle ei saa pysäköidä ajoneuvoja eikä asettaa muutakaan estettä. Pelastustienä käytettävä ajoreitti merkitään ulkoalueella sitä osoittavalla kilvellä. Lisäksi porrashuoneet varustetaan asemapiirroksella, jossa ko. reitti on selvästi osoitettu. Pelastustiet kannattaa merkitä myös pelastussuunnitelman liitteenä olevaan asemapiirrokseen. 5 TURVALLISUUSKOULUTUS JA PEREHDYTTÄMINEN Koulutustarpeen arvioinnista, suunnittelusta, toteutuksesta ja dokumentoinnista vastaa turvallisuusvastaava. 30

31 6 LIITTEET 6.1 Sijaintipaikkatiedot 31

32 6.2 Hätäilmoituksen teko SOITA HÄTÄNUMEROON SOITA HÄTÄPUHELU TURVALLISESTA PAIKASTA 2. KERRO MITÄ ON TAPAHTUNUT 3. KERRO TARKKA OSOITE JA KUNTA 4. VASTAA KYSYMYKSIIN 5. TOIMI ANNETTUJEN OHJEIDEN MUKAAN 6. LOPETA PUHELU VASTA SAATUASI LUVAN 32

33 6.3 Toiminta tulipalotilanteessa TOIMINTAOHJE TULIPALOTILANTEESSA 1. PELASTA VAARASSA OLEVAT IHMISET 2. VAROITA MUITA IHMISIÄ 3. SAMMUTA ALKUSAMMUTTIMELLA 4. RAJOITA PALON LEVIÄMINEN 5. HÄLYTÄ PALOKUNTA 6. OPASTA TAI JÄRJESTÄ OPASTUS 33

34 6.4 Oma turvallisuus tulipalotilanteessa TOIMINTAOHJE TULIPALOTILANTEESSA 1. POISTU SAVUISESTA TILASTA VÄLITTÖMÄSTI, liiku tarpeen vaatiessa ryömimällä 2. ÄLÄ POISTU SAVUISEN TILAN KAUTTA, SAVU TAPPAA 3. TUNNUSTELE OVIEN KUUMUUTTA: ÄLÄ AVAA KUUMENTUNUTTA OVEA! 4. LIIKU KOHTI POISTUMISREITTIÄ TAI PARVEKETTA 5. SULJE KAIKKI OVET PERÄSSÄSI 6. ÄLÄ POISTU SAVUISEEN PORRASKÄYTÄVÄÄN, MENE IKKUNAN LÄHELLE TAI PARVEEKKEELLE 7. HÄLYTÄ APUA JA TEE ITSESI NÄKYVÄKSI 7. TOIMI VIRANOMAISTEN OHJEIDEN MUKAAN 34

35 6.5 Toiminta elvytystilanteessa ELVYTYS Ota selvää, saatko elottomalta näyttävän hereille. Jos hän ei herää, soita hätänumeroon 112. Avaa hengitystiet. Taivuta päätä taaksepäin ja nosta leukaa. Tarkista, hengittääkö autettava normaalisti? Katso, kuuntele ja tunnustele enintään 10 sekuntia. Jos hän hengittää normaalisti, käännä kylkiasentoon. Valvo hengitystä ammattiavun tuloon saakka. Jos hän ei hengitä normaalisti, aloita paineluelvytys. Aseta toisen käden kämmenen tyvi keskelle rintalastaa ja toinen käsi sen päälle. Painele rintalastaa 30 kertaa painelutaajuudella 100 kertaa minuutissa. Anna rintalastan painua alaspäin 4.5 cm. Jatka puhalluselvytyksellä. Avaa uudestaan hengitystiet. Sulje autettavan sieraimet etusormella ja peukalolla ja paina huulesi tiiviisti hänen suulleen. Puhalla 2 kertaa ilmaa keuhkoihin. Jatka painelu-puhalluselvytystä rytmillä 30:2, kunnes vastuu siirtyy ammattihenkilölle tai hengitys palautuu 35

36 6.6 Toiminta vaaranmerkin soidessa YLEINEN VAARANMERKKI Yhden minuutin pituinen NOUSEVA JA LASKEVA ÄÄNIMERKKI tai viranomaisen kuuluttama varoitus 1. SIIRRY SISÄLLE 2. SULJE OVET, IKKUNAT, TUULETUSAUKOT JA ILMASTOINTILAITTEET 3. AVAA RADIO JA ODOTA RAUHALLISESTI OHJEITA 4. VÄLTÄ PUHELIMEN KÄYTTÖÄ ETTEI GSM-VERKKO TUKKEUDU 5. ÄLÄ POISTU ALUEELTA ILMAN VIRANOMAISEN KEHOTUSTA ETTET JOUTUISI VAARAAN VIRANOMAISET ILMOITTAVAT KUN VAARA ON 36

37 6.7 Toiminta kaasuonnettomuudessa TOIMINTAOHJE KAASUONNETTOMUUDESSA ULKONA: - Tarkasta tuulen suunta, poistu kaasun alta sivutuuleen. - Pyri sisälle, Jos et pääse sisälle, pyri korkeampaan maastokohtaan - Vältä alavia paikkoja - Vältä hengästymistä liikkumalla rauhallisesti. - Suojaa hengitystä esim. kostealla kankaalla. - Älä poistu alueelta ilman viranomaisten kehotusta ettet joutuisi vaaraan. SISÄLLÄ: - Pysäytä koneellinen ilmanvaihto, sulje ja tiivistä ovet, ikkunat ja venttiilit. - Kuuntele ohjeita radiosta ja vältä puhelimen käyttöä. - Hengitä kostean vaatteen läpi, jos kaasun haju tuntuu. - Pyri rakennuksen yläkerroksiin, vältä kellariin menoa. VIRANOMAISET ILMOITTAVAT KUN VAARA ON OHI! 37

38 6.8 Toiminta säteilyvaaratilanteessa TOIMINTAOHJE SÄTEILYVAARATILANTEESSA - Mene sisälle. - Sulje rakennuksen ilmanvaihto ja tiivistä rakennus. - Avaa radio. - Toimi sieltä annettavien ohjeiden mukaan. - Huomioi kiinteistön pelastussuunnitelma. - Älä käytä puhelinta, GSM-verkko tukkeutuu! - Nauti joditabletit vasta viranomaisen kehottaessa. - Suojaa ruoka ja vesi. - Lisätietoja saat tiedotusvälineistä sekä Ylen teksti-tv:n sivulta Valmistaudu suojautumaan väestönsuojaan pelastussuunnitelman mukaisesti huomioi erityisesti: - toiminnan organisointi - suojelumateriaali ja henkilöpuhdistus - sisäinen hälytys suojautumisesta. VIRANOMAISET ILMOITTAVAT KUN VAARA ON OHI 38