EUROOPAN KOMISSIO. Valtiontuki SA (2015/N) Suomi Yksittäinen tuki nesteytetyn maakaasun terminaalille (Pori)

Transkriptio

1 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel, C(2015) 6337 final Tämän päätöksen julkaistusta versiosta on poistettu joitakin tietoja Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 22 päivänä maaliskuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/ ja 25 artiklan, jotka koskevat salassapitovelvollisuutta, nojalla. Poistetut kohdat on merkitty seuraavasti: [ ]. JULKINEN VERSIO Tämä on komission sisäinen asiakirja, joka annetaan käyttöön vain tiedotustarkoituksessa. Asia: Valtiontuki SA (2015/N) Suomi Yksittäinen tuki nesteytetyn maakaasun terminaalille (Pori) Arvoisa ulkoministeri, 1. MENETTELY (1) Suomen viranomaiset ilmoittivat 22. heinäkuuta 2015 Porin nesteytetyn maakaasun (LNG) terminaalille, jäljempänä hanke, myönnettävästä valtiontuesta ilmoitusta edeltävän yhteydenpidon jälkeen. 2. KUVAUS TOIMENPITEESTÄ 2.1. Kuvaus tuesta ja tavoitteesta (2) Suomen työ- ja elinkeinoministeriö aikoo myöntää investointitukea, jonka määrä on euroa, Porin sataman lähelle rakennettavaa pienen kokoluokan LNG-terminaalia varten. Terminaalin koko on m 3. Tuki myönnetään valtion talousarviosta. (3) Pori sijaitsee Satakunnassa Länsi-Suomen rannikolla. Satakunta on yksi Suomen energiavaltaisimmista alueista, ja teollisuuden LNG-potentiaali on noin tonnia vuodessa. Tähän arvioon ei sisälly meri- tai maantieliikenne, joita koskevien arvioiden tekeminen on paljon vaikeampaa. Pohjanmeren ja Itämeren Ulkoministeri Timo SOINI Merikasarmi PL 176, FIN Helsinki Commission européenne, B-1049 Bruxelles Belgique Europese Commissie, B-1049 Brussel België Puhelin: (32-2)

2 alueella purjehtivien ja Pohjanlahden satamissa käyvien alusten käyttämien merenkulun polttoaineiden kokonaismäärä on noin tonnia vuodessa. Tämä tarkoittaisi noin tonnia nesteytettyä maakaasua. Laivanvarustajat uudistavat aluskantaansa kuitenkin hitaasti, ja vuoteen 2020 mennessä vain murto-osaan aluksista on tehty tarvittavat investoinnit ja laivakonversiot. (4) Porin satamalla on hyvät mahdollisuudet palvella muita lähistöllä olevia satamia alusten LNG-tankkauksessa. Polttoainetäydennykset voisivat palvella myös seuraavia satamia: Hanko, Turku, Naantali, Uusikaupunki, Rauma, Kaskinen, Vaasa ja Kokkola. (5) Tuki myönnetään suorana avustuksena, ja se maksetaan erissä todellisten kustannusten perusteella hankkeen edistymisen mukaan. (6) Suomen viranomaiset ovat vahvistaneet, että tukea ei myönnetä ennen kuin komissio on antanut myönteisen päätöksen. (7) Suomen viranomaiset ovat vahvistaneet, että tuki ei voi kasautua muuntyyppisten, samoihin tukikelpoisiin kustannuksiin myönnettävien tukien kanssa. (8) Suomen viranomaiset ovat myös vahvistaneet keskeyttävänsä tuen maksamisen, jos tuensaajalla on vielä käytettävissään aikaisempaa, sääntöjenvastaista tukea, joka on komission päätöksellä (joka koskee joko yksittäistä tukea tai tukiohjelmaa) todettu sisämarkkinoille soveltumattomaksi, kunnes tuensaaja on maksanut takaisin tai suorittanut suljetulle tilille sääntöjenvastaisen, sisämarkkinoille soveltumattoman tuen ja takaisinperintäkoron kokonaisuudessaan. (9) Tuen oikeusperustana on nesteytetyn maakaasun terminaalien investointituen myöntämisen yleisistä ehdoista annettu valtioneuvoston asetus (707/2013) ja valtionavustuslaki (688/2001). (10) Toimenpiteen päätarkoituksena on luoda vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuri meriliikenteelle, ts. laivojen LNG-tankkausasemia. Lisäksi toimenpiteellä pyritään parantamaan maakaasun toimitusvarmuutta Suomessa sekä ympäristönsuojelua. Suomen viranomaiset arvioivat, että noin 51 prosenttia LNG:stä myytäisiin meriliikenteelle. Noin kolmasosa myytäisiin teollisuudelle ja yli 10 prosenttia maantieliikenteelle. Koska markkinoiden kehitykseen ja terminaalin käytön jakautumiseen liittyy vielä epävarmuutta, Suomen viranomaiset edellyttävät tuensaajalta, että vuoteen 2020 mennessä vähintään 20 prosenttia LNG:stä myydään meriliikenteelle, ellei tuensaaja esitä asianmukaisia perusteluja siitä, ettei tämä ole mahdollista. (11) Suomen viranomaisten mukaan vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin kehittämiseen liikennettä ja erityisesti meriliikennettä varten liittyy koordinointiongelmia. LNG:n käyttäjien on vaihdettava tekniikkansa käyttääkseen LNG:tä, mutta ne ovat haluttomia toteuttamaan tätä vaihtoa, sillä LNG:n tankkausinfrastruktuuria ei vielä ole. Vaihdon edellyttämät investoinnit voivat olla melko huomattavat ja kalliit ja toteutusaika on pitkä (jopa kaksi vuotta). Infrastruktuuria ei myöskään kehitetä, koska sille ei ole kysyntää, joka varmistaisi, että investointikustannukset saataisiin takaisin. Valtiontuella autettaisiin katkaisemaan ongelmaketju. 2

3 (12) Suomen viranomaisten mukaan myös LNG:n hinnasta tulevaisuudessa on epävarmuutta, mikä puolestaan estää markkinoiden kehittämistä. Epävarmuutta lisäävät maakaasuverkon ulkopuoliset terminaalit, jotka eivät voi toimittaa maakaasua maakaasuverkkoon. Koko LNG-asiakaskunta on luotava tyhjästä, ja LNG:n hinnan on puolestaan oltava tarpeeksi kilpailukykyinen, jotta se kannustaisi tekniikan vaihtoon liittyvien investointien toteuttamiseen. (13) Suomen viranomaiset katsovat, että edellä mainitut markkinoiden toimintapuutteet ovat sellaiset, että hankkeen rahoitusta ei voida varmistaa pelkästään käyttömaksuilla. Tämän vuoksi valtiontuki on tarpeen ja perusteltua Kuvaus hankkeesta (14) Hankkeella pyritään varmistamaan LNG:n toimitukset liikenteelle ja mahdollistamaan maakaasukauppa Suomen maakaasuverkon ulkopuolisilla alueilla. Suomen viranomaisten aikomuksena on kehittää LNGinfrastruktuuriverkko, johon kuuluu kolmesta viiteen pienen kokoluokan LNGterminaalia. (15) LNG purettaisiin LNG-tankkereista LNG-säiliöön. Tämän jälkeen osa LNG:stä höyrystettäisiin kaasuksi ja toimitettaisiin lähimmälle teollisuuslaitokselle putkistoa pitkin. Putkiston ulkopuolisilla alueilla oleville asiakkaille maakaasu toimitettaisiin säiliöautoilla. Laivoihin maakaasu voidaan toimittaa säiliöaluksilla. (16) Hankkeen myötä maakaasua voitaisiin toimittaa laivoihin ja siten vähentää meriliikenteen ympäristökuormitusta erityisesti Itämerellä. Yli puolet LNG:stä on tarkoitus myydä liikennealalle (meriliikenne ja raskas liikenne), ja lopuilla korvattaisiin teollisuusprosesseissa käytettävät muut fossiiliset polttoaineet. (17) Investoinnin myötä alukset, maantiekuljetukset ja teollisuusyritykset voisivat siirtyä LNG:hen. LNG:llä korvattaisiin suurin osa polttoöljyistä ja nestekaasuista. Suomen viranomaisten toimittamien arvioiden mukaan LNG:llä korvattaisiin noin 27 prosenttia nestekaasuista ja 73 prosenttia öljytuotteista. Päästöjen väheneminen CO t/v SO t/v NO 2 /NO x t/v Hiukkaset 525 t/v Taulukko: päästöjen väheneminen (18) Suurin osa hiilidioksipäästöjen vähennyksistä johtuisi meriliikenteessä käytettävästä puhtaammasta polttoaineesta ( tonnia vuodessa). CO 2 - päästöjen vähennys olisi raskaaseen polttoöljyyn verrattuna 30 prosenttia, kevyeen polttoöljyyn verrattuna 25 prosenttia ja LPG:hen verrattuna 15 prosenttia. LNG:n käytöstä ei synny SO 2 -päästöjä tai hiukkasia, ja NO 2 /NO x - päästöt vähenevät 85 prosenttia polttoöljyyn verrattuna. LNG:llä on merkittävä potentiaali vähäpäästöisenä meriliikenteen polttoaineena, jos asianmukaisin toimin estetään metaanipäästöt. (19) LNG-terminaali antaa mahdollisuuden käyttää biokaasua laajemmin liikenteessä, sillä samaa infrastruktuuria voidaan tulevaisuudessa käyttää biokaasuun. 3

4 (20) Vaikka hanke ei ole osa maakaasuverkkoa, siihen sovelletaan kolmannen osapuolen pääsyä koskevaa sääntelyä ja tariffisääntelyä maakaasun sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 2003/55/EY kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/73/EY mukaisesti. Kaikki asiaankuuluvat säännöt on otettu osaksi Suomen lainsäädäntöä. (21) Skangas Oy:n on eriytettävä maakaasun kauppa terminaalin omistuksesta ja toiminnasta niin, että näiden kahden välillä ei ole ristikkäistukia ja kolmansien osapuolten pääsy voidaan toteuttaa. (22) Terminaali tarjoaa palveluja kaasukauppiaille. Terminaalin kustannukset koostuvat investointikustannuksista, mukaan lukien kohtuullinen tuotto ja toimintakustannukset. Tuottoja ovat terminaalin käyttäjiltä, kuten itse Skangasilta, perityt tulot/tariffit, jotka kattavat toiminta- ja pääomakustannukset lisättynä hyväksyttävällä tuottoasteella. (23) Tariffia määriteltäessä valtiontukena myönnetty määrä vähennetään sääntelyn piiriin kuuluvasta tuottopohjasta, joten Skangas Oy ei hyödy tuesta kahdesti. (24) Terminaalin käyttöikä on 20 vuotta, mikä on sama kuin poistoaika. Osa investoinnista on kuitenkin korvattava aikaisemmin ja poistettava nopeammin. (25) Suomen viranomaiset ovat toimittaneet tietoja terminaalin omistajan ja toiminnanharjoittajan eli Skangas Oy:n arvioidusta tuottoasteesta valtiontuen myöntämisen jälkeen. Tuottoasteeksi arvioidaan 7,5 prosenttia. Tätä lukua käytetään vertailuarvona Suomen viranomaisten toimittamissa laskelmissa. (26) Terminaalin käytöstä perittävät tariffit, joilla investointikustannukset korvataan, lasketaan hankkeen hyväksytyn lopullisen tuottoasteen ja terminaalin käyttöasteen perusteella. Laskelmissa hankkeen nettonykyarvo on 0. Suomen viranomaiset olettavat, että tariffit kattavat toimintakustannukset täysimääräisesti. 100 %:n kapasiteetti Tariffi Ilman tukea Tuen kanssa 75 %:n kapasiteetti Tariffi Ilman tukea Tuen kanssa /t /MWh [ ]* [ ] [ ] [ ] /t /MWh [ ] [ ] [ ] [ ] (27) Tuottoaste lasketaan Suomessa maakaasualalla sovellettavan keskimääräisen pääomakustannuksen (WACC) perusteella (siirtoverkonhaltija 6,20 7,50 % ja jakelu 6,20 7,50 %) ottaen huomioon myös kehittymättömille markkinoille rakennettavaan, verkon ulkopuoliseen uuteen LNG-terminaaliin liittyvät riskit. (28) Suomen viranomaiset toteavat, että komissio on jo hyväksynyt LNGterminaaleille samantapaisia tuottoasteita (7,37 % Puolan Świnoujścien ja 7,09 % Liettuan Klaipedan terminaalien osalta). Suomen viranomaisten mukaan tällaisiin hankkeisiin liittyvät riskit ovat kuitenkin paljon vähäisemmät, koska ne on liitetty kaasuverkkoon. 4

5 (29) Tariffitaso vastaa keskimääräistä tasoa hankkeen elinaikana. Tariffitaso on alussa paljon korkeampi, koska kapasiteetin käyttöaste on alhainen ja pääomakustannukset suuret. Kun kapasiteetin käyttöaste paranee, tariffitaso alenee. Koska tuki pienentää terminaalin käyttäjiltä perittävää tariffin määrää, se alentaa tariffeja merkittävästi. Jos LNG-markkinat eivät kuitenkaan kehity odotusten mukaisesti, tariffit ovat korkeammat terminaalin alhaisen käyttöasteen vuoksi. (30) Rahoitusvajeen laskennassa käytetty diskonttokorko on 1,53 prosenttia, joka vastaa Suomessa hankkeen valintahetkellä sovellettavaa peruskorkoa lisättynä 100 peruspisteellä Tuensaajat (31) Tuen välitön edunsaaja on Skangas Oy, joka on terminaalin omistaja ja rakentaja. (32) Skangas Oy on norjalaisen Skangass AS:n suomalainen tytäryhtiö. Yrityksen omistavat Gasum Oy (51 %) ja Lyse Energi AS (49 %) Rahoitus (33) Suomen viranomaiset ovat ilmoittaneet, että tuensaaja on hakenut tukea 81,02 miljoonan euron investointikustannuksille. Viranomaiset katsovat sovellettavan lainsäädännön mukaisesti, että tukikelpoisten kustannusten määrä on euroa. Rakennukset Maa-alue, raivaus- ja maanrakennustyöt Koneet ja laitteet Suunnittelu ja muut kustannukset Yhteensä (34) Lisäksi yrityksen on investoitava jakeluun, josta aiheutuvat kustannukset ovat yhteensä euroa. Näin ollen hankkeen investointikustannukset ovat kokonaisuudessaan euroa. (35) Suomen viranomaiset aikovat myöntää tukea euroa eli 30 prosenttia tukikelpoisista investointikustannuksista. Tukimäärä perustuu useisiin tekijöihin ja muodostaa Suomen viranomaisten laskelmien mukaan sellaisen tukitason, joka on riittävä kannustin käynnistämään investoinnin, mutta ei kuitenkaan tarkoita liiallista korvausta yritykselle. (36) Tukimäärän määrittämiseksi Suomen viranomaiset toteuttivat herkkyysanalyysin kapasiteetin arvioidun käyttöasteen ja LNG:n hinnan perusteella. (37) Tukikelpoiset kustannukset todennetaan tukea maksettaessa. Tuki maksetaan toteutuneita kustannuksia vastaan, ja toimivaltaisen todentavan viranomaisen on tarkastettava kokonaismäärästä toteutuneet tukikelpoiset investointikustannukset. (38) Tuki kattaa alle 1/3 hankkeen investointikustannuksista ja luo siten tuensaajalle kannusteen supistaa kustannuksia. Lisäksi tuki rajoittuu prosenttiosuuteen sekä 5

6 tukikelpoisista kustannuksista että kokonaismäärästä. Tämä tarkoittaa sitä, että jos tukikelpoiset kokonaiskustannukset ovat suuremmat kuin tukipäätöksessä mainitut, tukimäärä ei kasvaisi vaan tuen prosenttiosuus vähenisi Kilpailunäkökohdat (39) Suomen viranomaisten mukaan uusi satamainfrastruktuuri ei vääristä merkittävästi kilpailua eurooppalaisella ja kansainvälisellä tasolla. (40) Hanke palvelee ensi sijassa meriliikenteen tulevia LNG-tarpeita. Pohjanmeren ja Itämeren alueen nykyisten LNG-terminaalien ensisijaisena tarkoituksena on toimittaa maakaasua kansallisiin kaasuverkkoihin, ja meriliikenteen nykyinen LNG-kysyntä on toistaiseksi erittäin vähäistä. (41) Tällä hetkellä on eräitä suuria LNG-terminaaleja, joilla on määräävä markkinaasema kapasiteetilla laskettuna, ja lisäksi on useita pienempiä terminaaleja. Kahden suurimman terminaalin (Zeebrugge ja Rotterdam) yhteenlaskettu osuus on yli 50 prosenttia nykyisestä kapasiteetista (mukaan lukien rakenteilla olevat terminaalit). Nämä terminaalit saattavat kuitenkin toimittaa osan LNG:stä Porin terminaaliin, minkä vuoksi ne eivät välttämättä kilpaile suoraan Porin tai muiden tulevien suomalaisten terminaalien kanssa. Ne voivat jopa hyötyä LNG:n lisääntyneestä tarjonnasta Pohjanmeren ja Itämeren alueella. (42) Osana suunnitelmiaan kehittää pienten LNG-terminaalien verkosto Suomi on ilmoittanut komissiolle ennakkoon aikomuksestaan myöntää tukea toiselle pienen kokoluokan LNG-terminaalille, joka sijaitsee samalla alueella kuin Pori ja kilpailee suoraan sen kanssa. (43) Porin terminaalin markkinaosuus olisi kaksi prosenttia, jos laskelmaan sisällytetään sekä jo toiminnassa olevat että vasta rakenteilla olevat terminaalit. Porin terminaalin myötä Skangasilla olisi alle viiden prosentin markkinaosuus Pohjanmeren ja Itämeren alueella. Yhdessä osakkuus- ja tytäryhtiöidensä kanssa ja ottaen huomioon kaikki suunnitellut terminaalit sen markkinaosuus olisi 17,1 prosenttia. Laskelmassa ei kuitenkaan oteta huomioon muiden yritysten ja terminaalien laajentumissuunnitelmia Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Norjassa (muualla kuin Fredrikstadissa). Tämän vuoksi Skangasin ja sen osakkuus- ja tytäryhtiöiden arvioitu markkinaosuus olisi paljon pienempi. (44) Suomen viranomaiset toimittivat myös joukon tietoja perinteisen laivapolttoaineen, perinteisten tieliikennepolttoaineiden ja verkon ulkopuolisen teollisuuden käyttämien öljypohjaisten polttoaineiden nykyisistä markkinoista Suomessa. Koska tuki kannustaa LNG:n käyttöön, se vaikuttaa perinteisten polttoaineiden, erityisesti raskaan polttoöljyn, markkinoihin. (45) Alue, jolla hanke toteutetaan, on yksi Suomen energiavaltaisimmista alueista eri teollisuusalojen vuoksi. Suomen viranomaiset ilmoittivat kuitenkin, että koska useimmat mahdollisista teollisuuden LNG-käyttäjistä eivät ole sähköntuottajia, tuki ei vaikuta sähkömarkkinoihin. (46) Suomen viranomaisten mukaan LNG:tä ei tällä hetkellä toimiteta Suomessa, joten ei ole myöskään LNG-markkinoita, jotka voisivat vääristyä. 6

7 3. TOIMENPITEEN ARVIOINTI 3.1. Tuen olemassaolo (47) SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa määrätään, että jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu sisämarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. (48) Tästä seuraa, että jotta toimenpide olisi SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea, sen on täytettävä seuraavat kumulatiiviset edellytykset: toimenpide on jäsenvaltion myöntämä tai myönnetty valtion varoista, toimenpiteestä on etua tukea saavalle yritykselle, toimenpide suosii tiettyä yritystä tai tuotannonalaa (valikoivuus) toimenpide vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua ja vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. (49) Tässä tapauksessa valtiontuen olemassaoloa on tarkasteltava Skangas Oy:n tasolla, sillä kyseinen yritys on infrastruktuurin omistaja ja toiminnan harjoittaja, ja terminaalien käyttäjien eli kaasukauppiaiden ja LNG:n loppukäyttäjien tasolla Tuen olemassaolo Skangas Oy:n tasolla Valtion varat ja valtion toimenpiteeksi katsominen (50) Kuten edellä todettiin, hankkeen koko rahoitus eli euroa tulee julkisista varoista (työ- ja elinkeinoministeriön suorana avustuksena) Taloudellinen etu (51) Komissio huomauttaa, että Suomen viranomaisten hankkeille tarjoama julkinen rahoitus antaa Skangas Oy:lle selvästi taloudellisen edun siltä osin kuin toimenpide kattaa osittain ne investointikustannukset, joista Skangas Oy:n olisi muuten pitänyt vastata toteuttaakseen hankkeen. (52) Komissio huomauttaa myös, että kustannus-hyötyanalyysiin sisältynyt taloudellinen arviointi osoittaa, että jos hanke ei saisi valtiontukea, asetetut tariffit olisivat liian korkeat, jotta varmistettaisiin asianmukainen käyttöaste ja investointi saataisiin takaisin. Tämän vuoksi on epätodennäköistä, että Skangas Oy voisi hankkia investointiin tarvittavan rahoituksen markkinoilta ilman valtiontukea. (53) Tästä seuraa, että toimenpide antaa Skangas Oy:lle taloudellisen edun Valikoivuus (54) Koska hankkeen julkinen rahoitus myönnetään nimenomaan Skangas Oy:lle, toimenpide on luonteeltaan valikoiva. 7

8 Vaikutus kilpailuun ja jäsenvaltioiden väliseen kauppaan (55) Kun jäsenvaltion myöntämä taloudellinen tuki vahvistaa yrityksen asemaa verrattuna muihin unionin sisäisessä kaupassa kilpaileviin yrityksiin, oikeuskäytännön 1 mukaan on katsottava, että tuki vaikuttaa unionin sisäiseen kauppaan. Tämän vuoksi toimenpide vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan ja vääristää kilpailua. (56) Kuten edellä todettiin, on todennäköistä, että toimenpide vaikuttaa sekä LNGterminaalien että kaasun toimituslähteiden väliseen kilpailuun. Voidaan olettaa, että toimenpide vaikuttaa kilpailuun meri- ja maaliikenteessä käytettävän LNG:n ja teollisuusprosesseissa käytettävien polttoaineiden osalta. Erityisesti on huomattava, että hankkeen toteutuessa Porin satama houkuttelee alueen laivoja polttoainetäydennykseen. (57) Terminaalin lähistöllä toimivan teollisuuden tasolla hanke voi johtaa siihen, että yritykset vaihtavat nykyisin käyttämästään raskaasta polttoöljystä LNG:hen. LNG saattaa myös tietyssä määrin korvata maaliikenteessä käytettävän perinteisen polttoaineen. (58) Valtiontuki antaa Skangas Oy:lle mahdollisuuden rakentaa infrastruktuurin, joka todennäköisesti lujittaa sen asemaa Suomessa ja muissa Pohjanmeren ja Itämeren alueen jäsenvaltioissa kilpaileviin LNG-terminaalioperaattoreihin verrattuna, sikäli kuin terminaali voi tuen johdosta tarjota laivanvarustamoille tankkauspalveluja Porin satamassa ja siten houkutella laivaliikennettä. Tämän vuoksi on todennäköistä, että toimenpide vaikuttaa kilpailuun. (59) Lisäksi toimenpide saattaa vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan, sillä laivat voivat tankata koosta riippuen myös Pohjanmeren ja Itämeren alueen naapurimaissa. LNG-terminaalioperaattorille EU:n jäsenvaltiossa myönnetty etu parantaa todennäköisesti sen kykyä kilpailla muiden LNGterminaalioperaattoreiden kanssa EU:ssa liikenteen houkuttelemiseksi ja markkina-asemansa lujittamiseksi Tuen olemassaolo kaasukauppaa käyvien yritysten tasolla (60) Kaasukauppaa käyvien yritysten osalta komissio huomauttaa, että niillä on tasavertainen ja syrjimätön pääsy LNG-infrastruktuuriin ja että Skangas Oy:n niiltä perimä maksu perustuu säänneltyihin tariffeihin. Tämän johdosta kaikki kaasukauppiaat voivat käyttää terminaalia saatavilla olevasta kapasiteetista riippuen ja kultakin peritään sama säännelty tariffi. Näin ollen terminaalin rakentamisen julkinen rahoitus ei anna valikoivaa etua kaasukauppiaille eivätkä nämä käyttäjät hyödy valtiontuesta SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla Tuen olemassaolo maalla toimivien LNG-asiakkaiden tasolla (61) Merkittävä osuus LNG:stä myydään maaliikenteelle ja maalla toimiville teollisuuskäyttäjille. Kuten edellä 3 kohdassa todettiin, Satakunta, jossa hanke sijaitsee lähellä satamaa, on yksi Suomen energiavaltaisimmista alueista, ja 1 Asia T-288/97, Regione autonoma Friuli-Venezia Giulia v. komissio, ECLI:EU:T:2001:115, 41 kohta; asia C-518/13, Eventech, ECLI:EU:C:2015:9, 66 kohta. 8

9 teollisuuden LNG-potentiaali on noin tonnia vuodessa. Koska kyseistä aluetta ei ole liitetty maakaasuverkkoon, teollisuuskäyttäjät käyttävät tällä hetkellä polttoöljyjä, kuten raskasta polttoöljyä. Niille voitaisiin toimittaa LNG:tä putkia pitkin tai säiliöautoilla. (62) Hankkeen ansiosta yritykset voivat hyötyä LNG:stä, jos ne ovat valmiit toteuttamaan teknisiä parannuksia voidakseen käyttää LNG:tä. Kaikki nämä yritykset voivat kuitenkin hyödyntää LNG:tä syrjimättömällä tavalla. Tämän vuoksi mahdollinen välillinen hyöty, joka saadaan hankkeeseen myönnetystä tuesta, ei olisi valikoivaa Soveltuvuus sisämarkkinoille (63) Siinä määrin kuin ilmoitettu toimenpide on valtiontukea, on myös arvioitava, soveltuuko tuki sisämarkkinoille. (64) Komissio huomauttaa, että vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin rahoitus ei kuulu nykyisten valtiontuesta ympäristönsuojelulle ja energia-alalle vuosiksi annettujen suuntaviivojen, jäljempänä ympäristönsuojelu- ja energiatuen vuoden 2014 suuntaviivat, tai meriliikenteen valtiontuesta annettujen yhteisön suuntaviivojen, jäljempänä meriliikenteen valtiontuen vuoden 2004 suuntaviivat, soveltamisalaan. (65) Voitaisiin katsoa, että ympäristönsuojelu- ja energiatuen vuoden 2014 suuntaviivoja ei voida soveltaa, sillä niissä nimenomaisesti suljetaan soveltamisalan ulkopuolelle tuki meriliikenteen infrastruktuurille, ja hanke palvelee ensi sijassa meriliikenteen infrastruktuuria, sillä yli 50 prosenttia LNG:stä myydään laivoille. (66) Meriliikenteen valtiontuen vuoden 2004 suuntaviivoja ei voida soveltaa, koska investointia ei tehdä asetuksessa (ETY) N:o 3577/92 määriteltyihin meriliikenteen toimintoihin. (67) Tämän vuoksi komissio arvioi, voidaanko tuki katsoa sisämarkkinoille soveltuvaksi SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan perusteella. Jos katsotaan, että ympäristönsuojelu- ja energiatuen suuntaviivoja on sovellettava siksi, että hankkeessa ei ole kyse meriliikenteen infrastruktuurista, komissio on vaihtoehtoisesti myös arvioinut hankkeen kyseisten suuntaviivojen periaatteiden mukaisesti Arviointi SEUT-sopimuksen perusteella (68) Vakiintuneen käytännön mukaan asianmukainen oikeusperusta arvioitaessa, soveltuuko satamainfrastruktuurille myönnetty valtiontuki sisämarkkinoille, on SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohta. Sen vuoksi olisi tämän käytännön mukaisesti tarkasteltava, täyttääkö tuki seuraavat edellytykset: tuki täyttää selvästi määritellyn yhteisen edun mukaisen tavoitteen; tuki on tarpeellinen, asianmukainen ja oikeasuhteinen kyseinen tavoitteen saavuttamiseksi; tuki ei muuta kaupankäynnin ja kilpailun edellytyksiä yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla. 9

10 Yhteisen edun mukainen tavoite (69) Edellä esitetyt seikat osoittavat, että hanke edistää EU:n yhteisen edun mukaisen tavoitteen saavuttamista. (70) Toimenpidettä voidaan tarkastella direktiivin 2014/94/EU 2 puitteissa. Direktiivin tavoitteena on varmistaa vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin perustaminen osana kestävää polttoainestrategiaa ja infrastruktuurin yhteisten teknisten eritelmien täytäntöönpanoa unionissa. Direktiivin johdanto-osassa tunnustetaan LNG:n merkitys erityisesti meriliikenteessä vaihtoehtona vähärikkisille polttoaineille rikkioksidien aiheuttamien ilmansaasteiden vähentämiseksi päästöjen valvonta-alueilla EU:ssa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/33/EU 3 mukaisesti, mikä vaikuttaa puoleen Euroopan lähimerenkulun laivoista. Direktiivissä 2014/94/EU kehotetaan lisäksi perustamaan tankkauspisteverkosto meri- ja maaliikenteessä käytettävälle LNG:lle. (71) Vaikka Porin satama ei ole osa TEN-T-ydinverkkoa, terminaali palvelee silti edellä mainittua tarkoitusta huolimatta siitä, että Suomella ei ole velvollisuutta varmistaa tällaisten terminaalin perustamista. (72) Tämän johdosta toimenpide edistää vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin kehittämistä. (73) Suomi on tällä hetkellä riippuvainen yhdestä ainoasta maakaasun toimituslähteestä, ja maakaasua käytetään maakaasuverkon kattamilla alueilla. Suomen maantieteellisten erityispiirteiden vuoksi maakaasuverkon laajentaminen ei ole mahdollista. Suomessa ei tällä hetkellä ole LNG-terminaaleja. Tämän vuoksi pienen kokoluokan LNG-terminaalien, joita olisi kolmesta viiteen, verkosto lisäisi uusia maakaasun toimituslähteitä ja varmistaisi rannikon maakaasuinfrastruktuurin ja edistäisi näin maakaasun tarjonnan varmuutta. (74) Lisäksi päästöjen merkittävä väheneminen täyttää selvästi EU:n ilmanlaadun parantamiseen tähtäävät ympäristönsuojelutavoitteet vähentämällä merenkulun aiheuttamia ilman epäpuhtauksia Tarpeellisuus, asianmukaisuus ja kannustava vaikutus (75) Komissio ottaa huomioon markkinoiden toimintapuutteet LNG-terminaalien kehittämisen osalta, erityisesti mitä tulee sellaisiin pienen kokoluokan LNGterminaaleihin, joita ei ole liitetty maakaasuverkkoon, kuten Suomen viranomaiset ovat todenneet ((11) (13) kohta). Tällaisen infrastruktuurin kehittämiseen vaikuttavat selvästi koordinointiongelmat ja LNG:n hintojen kehitykseen liittyvä epävarmuus. (76) Markkinoiden toimintapuutteiden vuoksi hanketta ei voida rahoittaa kokonaan tariffiperusteella, sillä tällöin tariffit olisivat yksinkertaisesti liian korkeat, jotta ne kannustaisivat LNG:n käyttöön. Tässä tapauksessa ei olisi asiakkaita, jotka 2 3 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/94/EU, annettu 22 päivänä lokakuuta 2014, vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta (EUVL L 307, , s. 1). Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2012/33/EU, annettu 21 päivänä marraskuuta 2012, neuvoston direktiivin 1999/32/EY muuttamisesta meriliikenteessä käytettävien polttoaineiden rikkipitoisuuden osalta (EUVL L 327, , s. 1). 10

11 siirtyisivät raskaasta polttoöljystä LNG:n käyttöön. Näin ollen valtiontuki on tarpeellinen, jotta LNG-terminaali rakennetaan ja jotta sitä käytetään edellä mainitun yleisen edun mukaisen tavoitteen saavuttamiseksi. (77) Se, että Suomessa ei tällä hetkellä ole LNG-terminaalia, osoittaa, kuinka merkittäviä edellä kuvatut markkinoiden toimintapuutteet ovat, sillä ne estävät täysin yksityisen investoinnin toteutumisen. (78) Ottaen huomioon edellä esitetyn komissio huomauttaa, että myöskään Skangas Oy ei toteuttaisi hanketta ilman valtiontukea. (79) Suunnitellulla tuella on kannustava vaikutus, koska se muuttaa tuensaajan toimintaa, ts. varmistaa, että LNG-terminaali rakennetaan. (80) Komissio päättelee, että tuki on tarpeellinen ja asianmukainen ja että sillä on kannustava vaikutus Oikeasuhteisuus (81) Valtiontukitoimenpide on oikeasuhteinen, jos se on suunniteltu siten, että tuen määrä on välttämätön vähimmäismäärä. (82) Komissio huomauttaa, että Suomen viranomaisten toimittamien laskelmien mukaan Porin LNG-terminaalin tuki-intensiteetti on suunnitelmien mukaan 30 prosenttia tukikelpoisista investointikustannuksista. Tämä tarkoittaa sitä, että omistajan on rahoitettava loput 70 prosenttia, joten sen edun mukaista on pitää investointikustannukset mahdollisimman pieninä. Myös tuen määrälle on yläraja, mikä tarkoittaa, että Suomen viranomaiset eivät maksa vahvistettua määrää enempää. Lisäksi tuki maksetaan toteutuneiden töiden mukaan vain, kun kustannukset on todennettu. (83) Komissio toteaa, että Suomen viranomaiset määrittivät asianmukaisen tukiintensiteetin herkkyysanalyysin perusteella ottaen huomioon mahdollisuudet käyttää terminaalin kapasiteettia ja käytettävissä olevat arviot LNG:n hinnoista ja markkinoista. Analyysin tuloksena saatiin tuen vähimmäismäärä, joka kannustaisi investoimaan. Tämä tarkoittaa, että tariffit asetettaisiin sellaiselle tasolle, jolla varmistetaan riittävä arvioitu käyttöaste, jotta Skangas Oy voi tehdä investointipäätöksen. (84) Valtiontuen arvioinnissa komissio ottaa huomioon Suomen viranomaisten lausumat ja edellä mainitun vakiintuneen oikeuskäytännön ja katsoo, että kaikki investointikustannukset, sellaisina kuin ne on määritelty Suomen lainsäädännössä, voidaan katsoa tukikelpoisiksi, sillä ilman pakollisia kansallisia tai EU:n ympäristönsuojelu- ja teknisiä standardeja yksikään yritys ei ilman valtiontukea uskottavasti toteuttaisi vastaavaa investointia suunnitellun infrastruktuurin erityisluonteen vuoksi. (85) Päätelmänään komissio katsoo, että tuki on oikeasuhteinen ja tarpeellinen hankkeen toteuttamiseksi Kilpailu ei vääristy yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla (86) Kuten edellä jaksossa todettiin, tarkasteltavana oleva valtiontuki on omiaan vääristämään kilpailua ja jäsenvaltioiden välistä kauppaa. Komissio 11

12 katsoo kuitenkin, että kilpailun vääristyminen on vähäistä eikä se ole ristiriidassa toimenpiteellä tavoitellun yhteisen edun kanssa. (87) Komissio katsoo tältä osin, että hanke vääristää markkinoita sekä meri- ja maaliikenteessä että teollisuudessa käytettävien perinteisten polttoaineiden osalta siinä määrin kuin kyseiset polttoaineet korvataan LNG:llä. Tämä vaikutus varmistaa kuitenkin, että tuki edistää yhteisen edun mukaisen tavoitteen saavuttamista, ts. sillä varmistetaan, että saatavilla on enemmän vaihtoehtoisia polttoaineita. (88) On otettava huomioon se, että hanke on esimerkki hyvästä käytännöstä muille pienen kokoluokan LNG-terminaaleille Suomessa ja että sen avulla varmistetaan terminaalien välinen kilpailu. Lisäksi terminaalit muodostavat myöhemmin LNGverkoston. (89) Ottaen kaiken edellä esitetyn huomioon komissio päättelee, että tälle hankkeelle myönnetty tuki ei vaikuta kilpailuun ja EU:n sisäiseen kauppaan siinä määrin, että se olisi ristiriidassa yhteisen edun kanssa Vaihtoehtoinen arviointi valtiontuesta ympäristönsuojelulle ja energia-alalle vuosiksi annettujen suuntaviivojen perusteella (90) Vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin kehittämisen lisäksi hanke muodostaa energiainfrastruktuurin, joka tuo uuden maakaasun toimituslähteen Suomeen. Yhdessä muiden pienen kokoluokan LNG-terminaalien kanssa, joiden rakentamista Suomi aikoo kannustaa, hanke muodostaa LNG-terminaalien verkoston, joka pystyy sekä vastaanottamaan LNG:tä että kuljettamaan sitä terminaalien välillä. Komissio katsoo ympäristönsuojelu- ja energiatuen suuntaviivojen jakson mukaisesti, että energiainfrastruktuuri hyödyttää sisämarkkinoita ja siten edistää yhteisen edun mukaista tavoitetta. (91) Kuten (75) (77) kohdasta ilmenee, erityisesti maakaasuverkon ulkopuolisten LNG-terminaalien toteuttamiseen liittyy koordinointiongelmia. Tämän vuoksi Suomessa ei tällä hetkellä ole yhtään LNG-terminaalia, ja maa on riippuvainen yhdestä ainoasta maakaasun toimituslähteestä. (92) Hankkeeseen sovelletaan tariffisääntelyä ja kolmannen osapuolen pääsyä koskevaa sääntelyä. (93) Hanke edistää unionin toimitusvarmuutta, sillä se varmistaa uuden maakaasun toimituslähteen Suomeen. Hanke lujittaa myös LNG-terminaalien verkostoa Pohjanmeren ja Itämeren alueella. (94) Komissio päättelee tämän vuoksi, että hanke on tarpeellinen, koska se täyttää ympäristönsuojelu- ja energiatuen suuntaviivojen jakson vaatimukset. (95) Tuki myönnetään investointitukena, ja se varmistaa, että hanke toteutetaan. Ilman tukea hankkeen tariffitaso olisi niin korkea, että se estäisi mahdollisia asiakkaita investoimasta laitoksiinsa, jotta ne voisivat käyttää LNG:tä. Tämän vuoksi tuki on asianmukainen, ja sillä on ympäristönsuojelu- ja energiatuen suuntaviivojen ja jakson mukainen kannustava vaikutus. 12

13 (96) Kuten edellä (81) (85) kohdassa todettiin, komissio katsoo, että tuki on oikeasuhteinen. (97) Koska hankkeeseen sovelletaan sisämarkkinasääntelyä, se ei johda kilpailuun ja kauppaan kohdistuviin kohtuuttomiin kielteisiin vaikutuksiin ympäristönsuojeluja energiatuen suuntaviivojen jakson mukaisesti. (98) Tämän perusteella hanke täyttää kaikki vaatimukset energiainfrastruktuurille myönnettävästä tuesta mainittujen suuntaviivojen mukaisesti Päätelmät (99) Komissio päättelee edellä esitettyjen seikkojen perusteella, että ilmoitettu valtiontuki soveltuu sisämarkkinoille SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla. 4. PÄÄTELMÄT Komissio on tämän vuoksi päättänyt olla vastustamatta tukea sillä perusteella, että se soveltuu sisämarkkinoille Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla. Jos tämä kirje sisältää luottamuksellisia tietoja, joita ei saa julkistaa, tästä on ilmoitettava komissiolle viidentoista työpäivän kuluessa kirjeen vastaanottamisesta. Jos komissio ei saa perusteltua pyyntöä määräajassa, se katsoo saaneensa suostumuksen kirjeen julkistamiseen kokonaisuudessaan ja sen julkaisemiseen todistusvoimaisella kielellä osoitteessa Pyyntö olisi lähetettävä sähköisesti seuraavaan osoitteeseen: European Commission, Directorate-General Competition State Aid Greffe 1049 Brussels Stateaidgreffe@ec.europa.eu Kunnioittavasti Komission puolesta Margrethe VESTAGER Komission jäsen 13