PL TEM/486/ /2014 PÄÄTÖS INVESTOINTITUEN MYÖNTÄMISESTÄ LNG-TERMINAALIN INVESTOINTIHANKKEESEEN

Transkriptio

1 Skangass Oy PÄÄTÖS PL Espoo PÄÄTÖS INVESTOINTITUEN MYÖNTÄMISESTÄ LNG-TERMINAALIN INVESTOINTIHANKKEESEEN HAKIJA Skangass Oy PL Espoo ASIAN VIREILLETULO Skangass Oy (jäljempänä Yritys) on hakenut investointitukea Porin Tahkoluodon LNG-terminaalin investointiin (jäljempänä terminaalihanke). Hakemus on kirjattu saapuneeksi työ- ja elinkeinoministeriöön Hakemuksen täydennys on saapunut ministeriöön 23.4., 13. ja sekä HAKEMUKSEN PERUSTE ASIAN KÄSITTELYN TAUSTAA Valtionavustuslain (688/2001) 8 :n nojalla annetussa valtioneuvoston asetuksessa nesteytetyn maakaasun terminaalien investointituen myöntämisen yleisistä ehdoista (707/2013), jäljempänä tukiasetus, säädetään investointituen hakemisessa noudatettavista menettelyistä sekä tuen myöntämisen edellytyksistä ja tuen enimmäismäärästä. Lisäksi sovelletaan, mitä vuoden 2014 valtion talousarvion momentissa säädetään, ja työ- ja elinkeinoministeriön LNG-terminaalien investointitukea koskevia linjauksia (TEM/1469/ /2013). Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta hyväksyi kokouksessaan strategisen linjauksen kaasuverkon ja kaasunkäytön kehittämiseksi Suomessa. Linjauksen mukaan Suomen valtion kannattaa edistää järjestelyjä, joilla Suomeen luodaan kilpailevaa kaasuntar- TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ ARBETS- OCH NÄRINGSMINISTERIET MINISTRY OF EMPLOYMENT AND THE ECONOMY PL 32 (Aleksanterinkatu 4) PB 32 (Alexandersgatan 4) P.O. Box 32 (Aleksanterinkatu 4) Valtioneuvosto Puh Statsrådet Tfn FI Government Tel Faksi (09) Fax (09) Fax

2 2 (9) jontaa, jotta kaasun käyttäjien usko kaasumarkkinoiden toimivuuteen ja kaasun hinnan kilpailukykyyn paranisi. Maakaasun hiilidioksidipäästöt ovat poikkeuksellisen alhaiset muihin fossiilisiin energialähteisiin verrattuna. Maakaasun tuotantokustannukset ovat suhteellisen edulliset. Maakaasu myös palaa puhtaasti ja tehokkaasti. Suomessa maakaasua on tarjolla ainoastaan Etelä- Suomessa maakaasuverkon alueella. Maakaasulla on alhainen energiatiheys, minkä takia sen varastoiminen ja kuljettaminen on kallista ja hankalaa. Nesteytetyn maakaasun (jäljempänä LNG) energiatiheys on noin kuusisataakertainen, mikä mahdollistaa meri- ja maakuljetukset. LNG:n tuontiterminaaleja ei Suomessa toistaiseksi ole. Suurimpina syinä tähän ovat muun muassa kysynnän epävarmuus, LNG:n hintakehityksen ennakoinnin vaikeus ja korkeat investointikustannukset. LNG:tä voitaisiin käyttää erityisesti merenkulun polttoaineena ja teollisuudessa korvaamassa nestekaasuja tai polttoöljyjä. Merenkulussa LNG tarjoaa kustannustehokkaan vaihtoehdon muille vähärikkisille polttoaineille ja on myös muiden päästöjen osalta muihin fossiilisiin vaihtoehtoihin nähden parempi. Merenkulku vaatii kuitenkin käytännössä aluskaluston uusimista tai suuria investointeja nykyiseen kalustoon. Varustamot eivät ole halukkaita tekemään kyseisiä investointeja ilman varmuutta LNG:n saatavuudesta. Myös teollisuudessa ja maaliikenteessä se korvaisi pääasiallisesti suurempipäästöisiä polttoaineita. Teollisuuden osalta muutosinvestoinnit ovat halvempia ja nopeampia toteuttaa. Myös nämä investoinnit vaativat kuitenkin varmuuden LNG:n saatavuudesta ja riittävän alhaisesta hinnasta. Kansallisten LNG-terminaalien investointien tukemiseen on valtion vuoden 2014 talousarvion mukaan käytettävissä yhteensä 123 milj. euroa. LNG-terminaalien investointituella pyritään käynnistämään kansallisia LNG-terminaalihankkeita ja sitä kautta vauhdittamaan LNGverkoston syntyä Suomen rannikolle. Tavoitteena on mahdollistaa LNG:n jakelu merenkulkuun, vähentää ympäristökuormitusta sekä lisätä kilpailua polttoainemarkkinoilla erityisesti maakaasuverkon ulkopuolisilla alueilla. Lisäksi verkostolla pyritään parantamaan energian toimitusvarmuutta. LNG-terminaalien investointitukea ovat hakeneet: Oy Aga Ab, Skangass Oy, Manga LNG Oy, Haminan Energia Oy, LNG Finland ry ja Containerships Ltd Oy. Tukihakemus on mahdollista jättää viimeistään Tukihakemuksia on valmisteltu ja arvioitu yhdessä.

3 3 (9) HAKEMUKSEN SISÄLTÖ TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN RATKAISU Terminaalihanke on suunniteltu Porin Tahkoluodon satamaan, ja se koostuisi yhdestä m 3 LNG-säiliöstä, boil-off -putkesta, höyrystimistä ja lämmönvaihtimista, prosessisäiliöistä, lastausvarsista, soihdusta, kompressoreista, pumpuista sekä muista prosessi- ja apulaitteista automaatiojärjestelmineen. Yrityksen alustavan arvion mukaan LNG:tä käytettäisiin erityisesti teollisuudessa ja meriliikenteessä sekä jonkin verran tieliikenteessä. LNG korvaisi meriliikenteessä polttoöljyjä sekä teollisuudessa pääasiallisesti polttoöljyjä ja nestekaasuja. Satakunta on energiaintensiivisen teollisuuden aluetta, ja LNG:n käyttöpotentiaaliksi alueella on arvioitu tonnia vuodessa vuoteen 2020 mennessä. Yritys on valmis tekemään investointipäätöksen tukipäätöksen jälkeen, ja tavoitteena on saattaa terminaalihanke valmiiksi vuoden 2016 syksyllä. Yritys on norjalaisen Skangass AS:n täysin omistama tytäryhtiö. Gasum Oy omistaa Skangass AS:stä 51 % ja norjalainen Lyse Energi AS 49 %. Yritys toimi aiemmin nimellä Gasum LNG Oy. Yritys on hakenut tukea euron investointikustannuksille. Lisäksi yritys joutuu investoimaan muun muassa jakelu- ja kuljetuskalustoon. Investointitukea on haettu euroa (40 %). Työ- ja elinkeinoministeriö myöntää Yritykselle investointitukea terminaalihankkeelle seuraavasti: 1. Tuki on tarkoitettu LNG-terminaalin investointiin Porin Tahkoluotoon. LNG-terminaaliin katsotaan kuuluvan LNG:n tuontiin tai vastaanottamiseen sekä purkamiseen, varastointiin ja toimittamiseen käytettävä vastaanottoasema ja siihen liittyvä laitteisto. Varastoinnin tulee olla tilapäistä sekä tarpeellinen kaasuttamista varten ja kaasun toimittamiseksi edelleen.

4 4 (9) 2. Tuen piiriin hyväksyttävät kustannukset (ilman arvonlisäveroa): Valmistelu ja suunnittelu euroa Rakennukset Koneet ja laitteet Maa-alue, raivaus- ja maanrakennustyöt Yhteensä euroa euroa euroa euroa 3. Myönnetty investointituki on euroa, kuitenkin enintään 30 % toteutuneista hyväksyttävistä kustannuksista. 4. Investointituki myönnetään valtion vuoden 2014 talousarvion momentin sitoumusvaltuudesta. 5. Tuki maksetaan tuen voimassaolon aikana erillisestä hakemuksesta terminaalihankkeen edistymisen ja toteutuneiden kustannusten mukaan erikseen annettavien maksatuspäätösten perusteella kolmessa erässä seuraavasti: I erä: 50 % avustusmäärästä (enintään euroa), kun sitovat laitetilaukset on tehty ja laitehankinnoista on syntynyt riittävä määrä hyväksyttäviä kustannuksia; II erä: 30 % avustusmäärästä (enintään euroa), kun riittävä määrä hyväksyttäviä kustannuksia on syntynyt; III erä: 20 % avustusmäärästä (enintään euroa), kun terminaalihanke on otettu käyttöön ja maksettu. 6. Tukisitoumus on voimassa, jos: a) terminaalihanke käynnistetään viimeistään tai, jos Euroopan komissio hyväksyy tuen yhteismarkkinoille soveltuvaksi vasta mainitun ajankohdan jälkeen, viimeistään kuukauden kuluessa tästä hyväksymisestä; b) terminaalihanke saatetaan päätökseen viimeistään , jollei jatkoajasta tehdä perusteltua kirjallista hakemusta ennen mainitun määrärajan päättymistä; c) investointituen viimeistä maksuerää haetaan viimeistään , jollei jatkoajasta tehdä perusteltua kirjallista hakemusta ennen mainitun määrärajan päättymistä.

5 EU:N VALTIONTUKISÄÄNTELYN MUKAISUUS 5 (9) 7. Jos 6 b kohdassa tarkoitettua jatkoaikaa koskevaa hakemusta taikka 6 c kohdassa tarkoitettua maksatushakemusta tai sen jatkoaikaa koskevaa hakemusta ei ole toimitettu määräajassa, käyttämätön tuen osa voidaan katsoa rauenneeksi. 8. Terminaalihankkeeseen sovelletaan maakaasumarkkinalain (508/2000) säännöksiä, mukaan lukien tariffisääntely ja kolmannen osapuolen pääsyä koskeva sääntely. 9. Yritys pyrkii kaikin käytettävissä olevin keinoin edistämään LNG:n käyttöä meriliikenteessä. Terminaalista myydystä LNG:stä vähintään 20 % kohdentuu meriliikenteeseen vuonna 2020, jollei jatkoajasta tehdä perusteltua kirjallista hakemusta ennen mainitun määrärajan päättymistä. 10. Terminaalihankkeen kustannuksista tulee pitää kirjanpitolain (1336/1997) mukaista projektikirjanpitoa, jossa on erittely hankkeeseen kertyneistä kustannuksista, sekä säilyttää kirjanpitoaineisto mainitun lain mukaisesti. 11. Terminaalihankkeen toteutuneista vaikutuksista on toimitettava selvitys kahden vuoden kuluessa viimeisen tukierän maksamisesta. 12. Jos terminaalihanke ei toteudu tai toteutuu vain osittain tai hanke muutoin poikkeaa olennaisesti suunnitellusta taikka hankkeelle myönnetään muuta julkista tukea, tulee siitä ilmoittaa viimeistään kahden kuukauden kuluttua tapahtuneesta. Muutoksista voi seurata, että tuen takaisinperinnän edellytykset tulevat harkittaviksi. 13. Tuen kohteena ollutta omaisuutta tulee käyttää 1 kohdassa tarkoitetun käyttötarkoituksen mukaisesti viiden vuoden ajan tuen viimeisen erän maksamisesta eikä omaisuutta saa tuona aikana luovuttaa toiselle taikka siirtää toisen omistukseen tai hallintaan. Käyttö- tai luovutusrajoituksen noudattamiseen vaikuttavasta olosuhteiden muutoksesta on ilmoitettava viimeistään kahden kuukauden kuluttua. Muutoksista voi seurata, että tuen takaisinperinnän edellytykset tulevat harkittaviksi. 14. Myönnettyyn investointitukeen sovelletaan lisäksi, mitä valtionavustuslaissa, tukiasetuksessa ja valtion talousarviossa säädetään. Investointituki myönnetään ehdollisena, kunnes Euroopan komissio on hyväksynyt tuen yhteismarkkinoille soveltuvaksi. Tukea voidaan maksaa, kun Euroopan komission hyväksyntä on saatu. Investointituen hyväksyttävyyden arviointi tapahtuu todennäköisesti suoraan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (jäljem-

6 6 (9) pänä SEUT) nojalla. Tuettava hanke jäisi selvitysten perusteella Euroopan komission laatimien valtiontukisääntöjen (suuntaviivat ja asetukset) soveltamisalojen ulkopuolelle, mukaan lukien valtiontuesta ympäristönsuojelulle ja energia-alalle vuosina annetut suuntaviivat (2014/C200/01). Terminaalihankkeen kapasiteetista osa käytettäisiin arvion mukaan meriliikenteessä, ja meriliikenteessä tapahtuva siirtyminen pienempipäästöiseen LNG:hen on keskeinen hyväksyttävyyden perustelu. SEUT 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla sisämarkkinoille soveltuvana voidaan pitää tukea tietyn taloudellisen toiminnan tai talousalueen kehityksen edistämiseen, jos tuki ei muuta kaupankäynnin edellytyksiä yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla. Vaikka investointituen hyväksyttävyyden arviointi tapahtuu todennäköisesti suoraan SEUT:n nojalla, sen hyväksyttävyyttä arvioidaan soveltaen mainituissa suuntaviivoissa määriteltyjä valtiontukien yhteisiä arviointiperiaatteita (luku 3.1) ja erityisesti lukua 3.8 (Tuki energiainfrastruktuurille). Arvioinnin tavoitteena on varmistaa, että tuen myönteiset vaikutukset ylittävät sen kielteiset vaikutukset kauppaan ja kilpailuun. Energiainfrastruktuurille suunnatun investointituen hyväksyttävyyden kannalta keskeistä on erityisesti yhteisen edun mukainen tavoite sekä investointituen tarve, tarkoituksenmukaisuus, kannustava vaikutus ja oikeasuhteisuus. Lisäksi kilpailuun ja kauppaan kohdistuvien kohtuuttomien kielteisten vaikutusten välttäminen on keskeistä. Komissio ottaa energiainfrastruktuurille suunnatun investointituen tarvetta arvioidessaan huomioon seuraavat kriteerit: missä määrin markkinoiden toimintapuute johtaa tarvittavan infrastruktuurin optimaalista huonompaan tarjontaan; missä määrin infrastruktuuri on avoin kolmansille ja tariffisääntelyn kohteena; ja missä määrin se parantaa energian toimitusvarmuutta unionissa. Lisäksi arvioinnissa on tarpeen osoittaa, missä määrin infrastruktuuri edistää pienipäästöisten liikennemuotojen käyttöönottoa tulevaisuudessa. Terminaalihanke on maakaasumarkkinalaissa tarkoitettu nesteytetyn maakaasun käsittelylaitos ja EU:n valtiontukisääntelyssä tarkoitettu energiainfrastruktuuri. Terminaalihankkeeseen sovelletaan maakaasumarkkinalain säännöksiä, mukaan lukien tariffisääntely ja alalle pääsyä koskeva sääntely maakaasun sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 2003/55/EY kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (2009/73/EY) mukaisesti. Tuen määrä on rajoitettu LNG-terminaaliverkostoa koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavaan vähimmäismäärään. Työ- ja elinkeinoministeriö on toimittanut investointituesta Euroopan komissiolle SEUT 108 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen

7 7 (9) RATKAISUN PERUSTELUT LNG-terminaalien investointituki on harkinnanvarainen tuki. Investointitukea on haettu tukiasetuksen 5 :ssä säädetyllä tavalla. Terminaalihanke täyttää tukiasetuksen 4 :ssä säädetyt investointituen myöntämisen edellytykset. Terminaalihanketta on myös arvioitu työ- ja elinkeinoministeriön LNG-terminaalien investointitukea koskevien linjausten mukaisesti ja verraten hanketta muihin vireillä oleviin LNG-terminaalihankkeisiin, joille on haettu tukea tukiohjelmasta. a) LNG-terminaaliverkoston toteutuminen Terminaalihanke sijaitsee alueellisesti kaasuputkiverkoston ulkopuolella, mikä mahdollistaa maakaasun käytön uusilla alueilla. Tämä lisää kilpailua polttoainemarkkinoilla, kun lähinnä polttoöljyille ja nestekaasuille tuodaan vaihtoehto. Hanke myös sijaitsee Satakunnan alueella, jossa arvioidaan olevan erityisen suuri markkinapotentiaali LNG-käytölle sekä meriliikenteessä että teollisuudessa. LNG-terminaalin kapasiteetti on keskikokoinen verrattuna muihin hankkeisiin. Myös Oy Aga Ab:n hanke sijoittuisi Satakuntaan (Rauma). LNG:n kysyntää näyttäisi olevan riittävästi molemmille hankkeille. Kokonaisuuden kannalta ja erityisesti alueellisesti tarkasteltuna on tärkeää, että alueelle tulee kaksi LNG-terminaalia. Tämä mahdollistaa alueellisen kilpailun ja parantaa LNG:tä ostavien asiakkaiden asemaa. b) Terminaalihankkeen toteutus Terminaalihanke voidaan aloittaa investointitukipäätöksen jälkeen. Alueen kaavoitus on lainvoimainen. Tärkeimmät luvat on saatu tai niitä haetaan parhaillaan. Hankkeen taustaorganisaatioilla on taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset toteuttaa hanke. c) Terminaalihankkeen muut vaikutukset Terminaalihankkeen ympäristövaikutukset ovat hieman muita hankkeita paremmat. Hankkeessa korvattaisiin enemmän merenkulun polttoaineita, joissa päästövähenemä on suurempi. Pysyvien työllisyysvaikutusten osalta eri hankkeissa vaikutukset ovat hyvin samankaltaisia. Laskentaperiaatteet tosin vaihtelevat hankekohtaisesti. Suomen erityisolot vaativat tiettyjä teknisiä ratkaisuja, joita ei vastaavissa Keski- ja Etelä-Euroopan terminaaleissa välttämättä vaadita. Varsinaista uutta teknologiaa hankkeessa ei kuitenkaan ole.

8 8 (9) Maakaasumarkkinalain sanamuodon nojalla lakia voidaan tulkita niin, että sen soveltamisalaan kuuluvat myös verkon ulkopuoliset LNGterminaalit. Keskeistä investointituen hyväksyttävyydelle EU:n valtiontukisääntelyn mukaisesti on muun muassa, että maakaasun sisämarkkinalainsäädäntöä sovelletaan terminaalihankkeeseen, mukaan lukien tariffisääntely ja alalle pääsyä koskeva sääntely. ASIOIDEN YHDESSÄ KÄSITTELEMINEN LNG-terminaalien investointitukea koskevia hakemuksia on valmisteltu ja arvioitu yhdessä, koska hakemusten johdosta tehtävät päätökset saattavat merkittävästi vaikuttaa toisiinsa. Tukiohjelman tavoitteena olevan LNG-terminaaliverkoston toteutumisen kannalta on myös tarpeen valmistella ja arvioida hakemuksia yhdessä. Satakuntaan sijoittuvaa Oy Aga Ab:n hanketta ja Skangass Oy:n hanketta koskevista hakemuksista päätökset on tehtävä samanaikaisesti. Lisäksi Oy Aga Ab:n, Skangass Oy:n ja Manga LNG Oy:n LNG-terminaalihankkeet ovat muihin hankkeisiin nähden valmiimpia ja niiden toteutus voidaan käynnistää. Toteutukselle aiheutuisi haitallista viivytystä, jos asia ratkaistaisiin vasta samanaikaisesti muita hankkeita koskevien hakemusten kanssa. Investointituen myöntäminen Yrityksen terminaalihankkeelle on arvioitu perustelluksi kokonaisharkinnan perusteella ja ottaen huomioon myös muut mainitut hakemukset. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Valtionavustuslaki (688/2001) 9 11 Valtioneuvoston asetus nesteytetyn maakaasun terminaalien investointituen myöntämisen yleisistä ehdoista (707/2013) 1, 2, 4 6, Maakaasumarkkinalaki (508/2000) 1 :n 1 mom., 2 :n 1 mom. ja 3 :n 21 kohta Hallintolaki (434/2003) 25 Valtion vuoden 2014 talousarvion momentti

9 9 (9) MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Tähän päätökseen saa siihen tyytymätön asianosainen hakea oikaisua 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Liitteenä olevasta oikaisuvaatimusohjeesta ilmenee, miten oikaisua haettaessa on meneteltävä. LISÄTIETOJA Lisätietoja antaa tarvittaessa ylitarkastaja Pekka Grönlund, puh Jan Vapaavuori Elinkeinoministeri Pekka Grönlund Ylitarkastaja Liitteet Tukiasetus (707/2013) Tietoa investointituen valvonnasta Oikaisuvaatimusohje Tiedoksi Työ- ja elinkeinoministeriö / laskentatoimi Energiavirasto