Kenelle kulttuuriperintö kuuluu?

Transkriptio

1 Kenelle kulttuuriperintö kuuluu? Erikoistutkija, dosentti, FT Katriina Siivonen Turun yliopisto, Tulevaisuuden tutkimuskeskus ja kulttuuriperinnön tutkimus Kohti monikulttuurisempaa museota, Suomen kansallismuseo

2 Miten kulttuuriperintöä omistetaan? Kulttuuria on esineissä, rakennuksissa, maisemissa, tavoissa, tottumuksissa, toimissa, sanoissa ja sanattomuudessa Kulttuuriperinnön omistajuuden miettimiseksi on hyvä eritellä suhteessa toisiinsa perinnettä kulttuurin periytymistä (Regina Bendix: cultural heredity) Kulttuuriperintöä Bendix, Regina 2000: Heredity, Hybridity and Heritage from One Fin de Siècle to the next. Teoksessa Pertti J. Anttonen, Anna-Leena Siikala, Stein R. Mathisen & Leif Magnusson (toim.) Folklore, Heritage Politics and Ethnic Diversity. A Festschrift for Barbro Klein, Botkyrka, Sweden: Multicultural Centre

3 Perinne jatkuvuutena Perinne välittyy ihmiseltä toiselle Monesti se käsitetään sukupolvelta toiselle välittyväksi aineelliseksi ja aineettomaksi kulttuuriksi Huomio keskittyy silloin perinteen ajalliseen jatkuvuuteen Petrisalo, Katriina Menneisyys matkakohteena. Kulttuuriantropologinen ja historiatieteellinen tutkimus perinnekulttuurin hyödyntämisestä matkailuteollisuudessa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 802. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Longue durée (Fernand Braudel)

4 Perinne muutoksena ja jatkuvuutena Kulttuuripiirteet välittyvät perinteenä kulttuurisessa prosessissa yksittäisiltä ihmisiltä toisille, myös nuoremmilta vanhemmille: muutos ja jatkuvuus Perinteen välittymisen ketju voi olla pitkä, mutta myös hyvin lyhyt (kolmen ketju) Perinne voi välittyä yhtä lailla ajassa diakronisesti kuin yhdessä aikatasossa synkronisestikin Nähdäkseni nämä perinteen välittymisen piirteet ovat nykyaikaa analysoitaessa yhä tärkeämpiä Bringéus, Nils-Arvid 1981: Människan som kulturvarelse. Lund: LiberLäromedel. Ks. myös Talve, Ilmar 1963: Suomalainen kansatiede. Tähänastista kehitystä ja tulevaisuuden tehtäviä. Turku: Turun yliopisto, kansatiede

5 Kulttuurinen perinnöllisyys Regina Bendix käyttää jotakin ihmisryhmää sisäisesti ajassa ja tilassa yhdistävästä ja heidän elämäänsä kuuluvasta arkisesta kulttuurista käsitettä perinnöllisyys, heredity Ihmisiltä toisille periytyy sekä myönteisiä että kielteisiä piirteitä Kulttuuri on hybridistä Siihen on periytynyt ja sekoittunut kulttuuripiirteitä monista erilaisista kulttuurisista yhteyksistä Ihmisiä voi yhdistää vuorovaikutus paikassa, syntyperän perusteella, Internetissä, aatteiden ja kiinnostuksen kohteiden perusteella, kansainvälisenä yhteistoimintana, kaukaisten tuotteiden myötä Yksi ihminen voi kuulua useaan ihmisryhmään yhtäaikaisesti ja ryhmiin voi liittyä ja niistä voi irtautua 5

6 Kulttuuriperintö symbolisena erityisyytenä Bendix erottaa toisistaan termit heredity ja heritage (kulttuuriperintö) Kulttuuriperinnön avulla luodaan kuvaa jostakin tietystä, rajallisena nähdystä kulttuurisesta ryhmästä, symbolisesta erityisyydestä Kulttuuriperintö koostuu erityisesti esille nostetuista, valikoiduista, arvostettavista ja positiivisista kulttuuripiirteistä Kulttuuriperintö saa aseman itsestään selvänä ja luonnollisena kulttuurinsa ilmentäjänä Tämä peittää alleen sen, että kulttuuriperinnön taustalla on aina jokin taloudellinen tai poliittinen intressi ja voima, jonka hyväksi sitä käytetään Arkinen perinne ja kulttuurin perinnöllisyys ovat raakaainetta, josta tuotetaan kulttuuriperintöä Nuotanvetäjä-patsas Rymättylässä

7 Kulttuuriperintö on työväline Kulttuuriperintö on keskeinen kulttuuripoliittinen käsite niin Suomessa kuin Euroopassakin Kulttuuriperinnöllä on institutionaalista voimaa Esimerkiksi Euroopan unioni, valtiot ja erilaiset alueelliset hallinnolliset ja taloudelliset organisaatiot ja kansalaisjärjestöt tuottavat ja käyttävät oman alueensa kulttuuriperintöä Museot, valtion hallinto, maakuntaliitot ja muu aluehallinto, kotiseutuyhdistykset ja muut kansalaisjärjestöt, (matkailu)yritykset... Tavoitteena on vahvistaa alueensa paikallisidentiteettiä, tukea suotuisaa taloudellista ja poliittista kehitystä ja hyödyntää kulttuuriperintöä esimerkiksi taloudellisesti Beckman, Svante 1998: Vad vill staten med kulturarvet? Teoksessa Annika Alzén & Johan Hedrén (red.) Kulturarvets natur. Stockholm/Stenhag: Brutus Östlings Bokförlag Symposion Shore, Chris 2000: Building Europe. The Cultural Politics of European Integration. London & New York: Routledge

8 Kenen kulttuuriperintö? Vaalittavana ovat yhteiset, arvosidonnaiset symboliset kulttuuriset kokonaisuudet, siis kulttuuri kiteytettynä kulttuuriperinnöksi Kulttuurisesti kestävässä toiminnassa on mahdollista sovittaa yhteen kulttuurin monimuotoinen ja muuntuva arjen perinne arvosidonnaisten kulttuuriperinteen kiteytysten kanssa Näin voidaan tehdä, jos kulttuuriperinnön määrittely tehdään laajassa ja kaikille avoimessa yhteistyössä erilaisten ihmisten kanssa 8

9 Kenen perinne? Kuitenkin ensisijaista kulttuurisesti kestävässä toiminnassa on kulttuurin vaaliminen ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa elävänä luovana ja moniarvoisena perinteenä Arvo yksilöllisille, erilaisille, yhteisille, uudistuville ja jatkuvuutta ilmentäville kulttuurisille piirteille Apuna kulttuurista vuorovaikutusta yksilöiden välillä edistävät toimet Oleellista kunkin oma valta määrittää omaksi kokemaansa kulttuuriaan ja elämänympäristöään Museot ovat osa eri ihmisiä ja ihmisryhmiä yhdistävää paikallista, alueellista, kansallista ja globaalia kulttuurista vuorovaikutusprosessia, jolloin niiden tehtävän tulisi olla tuottaa vuorovaikutusta ihmisten välille ja ymmärrystä heterogeenisen ja moniarvoisen kulttuurin muutoksesta, joka jatkuu menneestä tulevaan