Kuvat: Joonas Luukkonen, Mats Tuominen, Jouko Tanskanen / Helsingin kaupunginmuseo, Michael Holler, Helsingin kaupunginmuseo, Marjut, Eero Roine,

Transkriptio

1 Kuvat: Joonas Luukkonen, Mats Tuominen, Jouko Tanskanen / Helsingin kaupunginmuseo, Michael Holler, Helsingin kaupunginmuseo, Marjut, Eero Roine, Lasten ja nuorten puutarhayhdistys, Rimpparemmi, Cartina/Henrik Kettunen, B. Gliwa, Timo Vuoriainen, Anssi Koskinen

2 Aineeton kulttuuriperintö "Aineettomalla kulttuuriperinnöllä" tarkoitetaan käytäntöjä, kuvauksia, ilmauksia, tietoa, taitoja sekä niihin liittyviä välineitä, esineitä, artefakteja ja kulttuurisia tiloja jotka yhteisöt, ryhmät ja joissain tapauksissa yksityishenkilöt tunnustavat osaksi kulttuuriperintöään. (Unesco) Elävä kulttuuriperintö Intangible Cultural Heritage Living Heritage Levande traditioner Nowruz / Azerbaidžan, Intia, Iran, Kirgisia, Pakistan, Turkki, Uzbekistan / Wikimedia Commons / Nikolay Olkhovoy

3 3 OSA-ALUEITA MM. (a) suullinen perinne ja ilmaisu, ml. kieli aineettoman kulttuuriperinnön välineenä (tarinat, myytit, eeppiset laulut ja runot, sananlaskut, lastenlorut ) (b) esittävät taiteet (musiikki, tanssi, teatteri, sirkus ) (c) sosiaaliset käytännöt, rituaalit ja juhlatilaisuudet (siirtymäriitit, vuodenaikoihin liittyvät juhlat, karnevaalit, kulkueet ) (d) luontoon ja maailmankaikkeuteen liittyvä tieto ja käytännöt (luontoon liittyvä perinnetieto, parannusmenetelmät, shamanismi ) (e) perinteiset käsityötaidot (taito ja tieto tehdä käsitöitä, laittaa ruokaa, rakentaa taloja ) Museovirasto

4 4 UNESCON YLEISSOPIMUS AINEETTOMAN KULTTUURIPERINNÖN SUOJELUSTA sopimus vuodelta valtiota ratifioinut, Suomi vuonna 2013 Taustalla Maailmanperintösopimus vuodelta 1987 (samat rakenteet, luettelointi, mutta nyt paino eläviin perinteisiin ja yhteisöihin) Sopimuksen tarkoituksena on edistää aineettoman kulttuuriperinnön tunnistamista ja vaalimista Sopimuksen henki edellyttää, että yhteisöillä on keskeinen rooli aineetonta kulttuuriperintöä tunnistettaessa ja määriteltäessä. Kulttuurinen moninaisuus, vuoropuhelun lisääminen, kulttuurisesti kestävä kehitys Kroatialainen pitsi / Unesco

5 5 UNESCON SOPIMUKSEN NÄKÖKULMA AINEETTOMAN KULTTUURIPERINNÖN MÄÄRITTELYYN perinteistä, nykyhetkessä olevaa ja elävää samanaikaisesti. siirtynyt sukupolvelta toiselle ja muuntunut ympäristön mukana. voi olla kulttuuriperintöä vain silloin kun itse yhteisöt, ryhmät tai yksilöt, jotka luovat, säilyttävät tai välittävät sitä edelleen tunnistavat sen omakseen Osallistavaa ja moninaista, peräisin naapurikylästä tai maailman toiselta puolelta Flamenco / Espanja / Wikimedia Commons/ Michael Cohen

6 6 UNESCON SOPIMUKSEN LUETTELOT 1. Ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luettelo (336 kohdetta) 2. Kiireellistä suojelua vaativan aineettoman kulttuuriperinnön luettelo (43 kohdetta) 3. Parhaiden suojelukäytäntöjen rekisteri (12 kohdetta) Luetteloiden tarkoituksena tuoda näkyvyyttä elävälle perinnölle eri puolilla maailmaa ja jakaa hyviä käytäntöjä maiden kesken. Haettavien kohteiden on jo oltava kansallisessa luettelossa Kuolleiden päivä / Meksiko / Wikimedia Commons

7 7 Suojeleminen ja vaaliminen (safeguarding) Sopimuksen toimeenpano Suomessa tulee nähdä laajasti toimina, jotka edistävät ja turvaavat aineettoman kulttuuriperinnön suojelua yleensä, ja jotka tukevat yhteisöjen edellytyksiä harjoittaa ja siirtää elävää aineetonta kulttuuriperintöään sukupolvelta toiselle. Keskeisiä keinoja kasvatus ja koulutus tutkimus sekä tallentaminen ja dokumentointi Capoeira / Brasilia / Wikimedia Commons / Ccyyrree

8 8 SOPIMUKSEN TOIMEENPANO SUOMESSA Museovirasto vastaa sopimuksen toimeenpanosta, valtiotasoinen sopimus OKM:n alaisuudessa Aineettoman kulttuuriperinnön asiantuntijaryhmä nimetty syksyllä 2014 OKM:n alaisuuteen Kansallinen toimeenpanosuunnitelma (06/2015) Markku Pajalahti / Vastavalo

9 Viestintä ja tapahtumat 2016 Alueelliset seminaarit Seinäjoki, Pori, Joensuu, Kajaani, Jyväskylä Kotiseutuliiton matkassa Lappeenranta, Turku, Oulu, Kemi, Kajaani Temaattiset seminaarit: Käsityöt, luonto ja elävä perintö, sirkus Aineetonkulttuuriperinto.fi Wiki.aineetonkulttuuriperinto.fi Elävä perintö -youtube #eläväperintö

10 Elävän perinnön wikiluettelo

11 Yhdeksän osa-aluetta 1. juhlat ja tavat 2. musiikki ja tanssi 3. esittävät taiteet 4. suullinen perinne 5. käsityötaidot 6.ruokaperinteet 7. pelit ja leikit 8. luonto ja maailmankaikkeus 9. hyvät käytännöt (projektit, metodit, toimintatavat, jne.)

12 Elävän perinnön wikiluettelo Luettelointi kuuluu osana Unescon sopimukseen Työkalu, jolla voidaan tunnistaa, kuvata ja esitellä elävää perintöä Wikialustaa moderoi Museovirasto, sisällöistä vastaavat yhteisöt Kansallinen luettelo 2017, josta voi tehdä hakemuksia Unescon luetteloihin (molemmissa Opetus- ja kulttuuriministeriö hyväksyy) Matti Keltanen / Wikimedia Commons

13 Käsityöt wikiluettelossa Kansalliset, alueelliset tai paikalliset isot ja pienet perinteet 1-2 sivua tekstiä kysymysten mukaan, portti muihin tietolähteisiin Avoin erilaisille yhteisöille (yhdistykset, ryhmä ihmisiä, instituutiot ), mutta ei kaupallisille tai poliittisille tahoille Tällä hetkellä wikissä Korsnäsinpaidan valmistaminen / Konsten att tillverka en korsnäströja Limisaumaisen puuveneen veisto / Klinkbyggda träbåtar Pitsin kutominen Heinämaalla Räsymaton kudonta Saamelainen käsityöperinne / Sámi duodjeárbevierru (sámi duodji) NYT JOUKOLLA MUKAAN TALKOISIIN! Marjut / wikimedia Commons

14 Unescon sopimus ja käsityöt Käsitöiden kannalta tärkeää, että yleissopimus on saatu ratifioitua ja on nyt toimeenpanovaiheessa. nostetta käsityökentälle, jotta käsityön ja käsityötaitojen arvo nähtäisiin paremmin esimerkiksi koulutuspoliittisia tai rahoitukseen liittyviä päätöksiä tehtäessä Sopimus voi auttaa käsityötaidon tunnustamisessa ja tunnistamisessa ja taidon levittämisessä. Käsityötaidot tulisi nähdä kansalaisoikeutena: ihmisillä on oikeus taitoihin, tulevaisuuden ihmisillä myös. Vahva verkostoituminen lapset ja nuoret mukaan! Miten käsitellä menneisyyttä? Mitä viedä tulevaisuuteen? Kuva: Linda Saukko-Rauta

15 Elävän perinnön ringit Museovirasto käynnistää elävän perinnön rinkien työskentelyn ja koordinoi sitä. Rinkeihin kootaan edustajia mm. perinneyhteisöistä, alan järjestöistä, muistiorganisaatioista, yliopistoista ja opetusorganisaatioista. Käsityörinki perustettu 12/2015, luontorinki 04/2016 Tunnusteluja jatketaan eri osaalueiden osalta 2016 aikana (esittävät, suullinen, sosiaaliset käytännöt) Hannu Huovila

16 TERVETULOA MUKAAN TALKOISIIN! Wiki.aineetonkulttuuriperinto.fi