Kulttuurien kohtaaminen nyt ja tulevaisuudessa Esimerkkinä Varsinais-Suomen saaristo

Transkriptio

1 Kulttuurien kohtaaminen nyt ja tulevaisuudessa Esimerkkinä Varsinais-Suomen saaristo Erikoistutkija, dosentti, FT Katriina Siivonen Turun yliopisto, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, ffrc.utu.fi Suomenlahden vanhat valtakaupungit -kesäjuhlaseminaari Karjalaiset kesäjuhlat Turussa

2 Miten kulttuurit kohtaavat? Kulttuuria on ihmisenä oleminen maailmassa muiden ihmisten kanssa Kulttuuria on esineissä, rakennuksissa, maisemissa, tavoissa, tottumuksissa, toimissa, sanoissa ja sanattomuudessa Miten kulttuurit kohtaavat? Mikä tai kuka silloin kohtaa? Tämän miettimiseksi on hyvä eritellä suhteessa toisiinsa perinnettä kulttuurin periytymistä (Regina Bendix: cultural heredity) kulttuuriperintöä Bendix, Regina 2000: Heredity, Hybridity and Heritage from One Fin de Siècle to the next. Teoksessa Pertti J. Anttonen, Anna-Leena Siikala, Stein R. Mathisen & Leif Magnusson (toim.) Folklore, Heritage Politics and Ethnic Diversity. A Festschrift for Barbro Klein, Botkyrka, Sweden: Multicultural Centre. 2

3 Perinne jatkuvuutena Perinne välittyy ihmiseltä toiselle Monesti se käsitetään sukupolvelta toiselle välittyväksi aineelliseksi ja aineettomaksi kulttuuriksi Huomio keskittyy silloin perinteen ajalliseen jatkuvuuteen Petrisalo, Katriina Menneisyys matkakohteena. Kulttuuriantropologinen ja historiatieteellinen tutkimus perinnekulttuurin hyödyntämisestä matkailuteollisuudessa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 802. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Longue durée (Fernand Braudel) 3

4 Perinne muutoksena ja jatkuvuutena Kulttuuripiirteet välittyvät perinteenä perimmältään globaalissa kulttuurisessa prosessissa yksittäisiltä ihmisiltä toisille, myös nuoremmilta vanhemmille: muutos ja jatkuvuus Perinteen välittymisen ketju voi olla pitkä, mutta myös hyvin lyhyt (kolmen ketju) Perinne voi välittyä yhtä lailla ajassa pitkäjaksoisesti kuin yhdessä aikatasossa synkronisestikin Nähdäkseni nämä perinteen välittymisen piirteet ovat nykyistä ja tulevaa yhä tiiviimmin globalisoituvaa aikaa analysoitaessa entistä tärkeämpiä Bringéus, Nils-Arvid 1981: Människan som kulturvarelse. Lund: LiberLäromedel. Ks. myös Talve, Ilmar 1963: Suomalainen kansatiede. Tähänastista kehitystä ja tulevaisuuden tehtäviä. Turku: Turun yliopisto, kansatiede. 4

5 Kulttuurinen perinnöllisyys Regina Bendix käyttää jotakin ihmisryhmää sisäisesti ajassa ja tilassa yhdistävästä ja heidän elämäänsä kuuluvasta arkisesta kulttuurista käsitettä perinnöllisyys, heredity Ihmisiltä toisille periytyy sekä myönteisiä että kielteisiä piirteitä Kulttuuri on hybridistä Siihen on periytynyt ja sekoittunut kulttuuripiirteitä monista erilaisista kulttuurisista yhteyksistä Ihmisiä voi yhdistää vuorovaikutus paikassa, syntyperän perusteella, mutta globalisaation myötä yhä enemmän myös Internetissä, aatteiden ja kiinnostuksen kohteiden perusteella, kansainvälisenä yhteistoimintana, kaukaisten tuotteiden myötä Yksi ihminen voi kuulua useaan ihmisryhmään yhtäaikaisesti ja ryhmiin voi liittyä ja niistä voi irtautua 5

6 Kohtaaminen kulttuurin prosessissa Kulttuurin ydin on yksilön ja perustaltaan globaalin ympäristön välinen kohtaaminen joka hetki Globaali ympäristö koostuu muista ihmisistä sekä aineellisista ja aineettomista ihmistekoisista ja luonnon muovaamista asioista Perinnettä ja perinnöllisyyttä on kulttuurisissa kohtaamisissa jatkuvasti ihmiseltä toiselle välittyvässä, mennyttä toistavassa ja uudistavassa aineellisessa ja aineettomassa aineksessa Perinne elää kulttuurin mikrotasolla Ks. Barth, Fredrik 1994: Manifestasjon og prosess. Oslo: Universitetsforlaget. 6

7 Varsinais-Suomen saaristo Kaikkiaan saaren ja km 2 laajuinen alue Viljava sisäsaaristo laajoine saarineen soveltuu maatalouteen 75 % saarista on pinta-alaltaan yhtä hehtaaria pienempiä ja hyvin karuja Väestö saarilla noin , suomen- ja ruotsinkielisiä alueita Turun, Kaarinan ja Naantalin saaret eivät ole tässä mukana Mitkä saaristossa kohtaavat? Tarkastelen tässä saaristossa asuvien ihmisten keskinäistä kohtaamista ja sen suhdetta saaristoalueeseen Oleellinen, mutta nyt sivuun jäävä on ihmisen ja luonnon kohtaaminen

8 Saaristo, saaristompi Arjen käytänteissä on olemassa lukuisia erilaisia tapoja hahmottaa ensinnäkin itse saaristo ja sen rajat ja toiseksi omaksi koettu saaristoalue Laajimmillaankin saaristosta putoavat pois suuret, mantereen läheiset saaret; ero kaupunkiin Kaikkiaan saaristo määrittyy jatkumoksi, joka laajimmillaan kattaa lähes kaikki merialueen saaret Tiukimmillaan todellista saaristoa ovat vain uloimman saaret, jonne kulkeminen on oman veneen varassa tai ehkä yhteysalus- tai lossimatkan takana ja jossa asuu ympärivuotisia saaristolaisia, joilla on siellä sukujuuret ja jotka kykenevät selviämään sen vaativassa ympäristössä 8

9 Oma saaristo tuttuuden tunteena Pääasiassa oma saaristo hahmottui arjessa käytänteiden tuomana tuttuutena alueilla, joilla on tapana liikkua ja sen ulkopuolisten alueiden vierautena Silloin oma alue ei määrity tietoisena sanallisesti määritettynä alueena, vaan tuttujen toiminnallisten käytänteiden kautta Vieraana alueena saattoivat olla myös toista kieltä enemmistön kieleltään edustavat saaristoseudut 9

10 Oman saariston symboliset rajat Ulkosaaristo näkyi omana symbolisesti muusta saaristosta erotettuna ja erityisenä alueenaan Sen lisäksi mainittiin kieliraja saaristoa rajaavana tekijänä Se toimi arjessa symbolina joko omaa aluetta rajaavana tekijänä tai omaan alueeseen kuuluvana ja sitä luonnehtivana ilmiönä Jälkimmäisessä ja yleisemmässä tapauksessa omaksi koettu saaristo oli kaksikielinen ja kieliraja oli yksi sen omaksi koettu ominaispiirre 10

11 Kieliraja osana saaristokulttuuria Kieliraja on osa saariston arkea eikä muodosta yleensä estettä ajatusten vaihdolle, vaikutteiden leviämiselle, perhe- ja sukulaisuussuhteille eikä ihmisten liikkumiselle H: [ ] Kyl ne yleensä melkein kaikki, mitä mää tunnen, niin kalastajat [ ] kun se kiäli on ruatsi, niin toi noi, niin kyl ne suami sit ossa kaikki, et kyl niitten kans toimeen tule [ ]. On siäl kakski kalastaja [ ] niittenkin kans tule toimee, mut niin ko ymmärtäs, mitä sano, vaik ei ne ossa sit vastat sit. H: Se on kyl, mää usse sitä ihmettele, et aika tarkka se raja sit kulke, kun täsä on sentä. Tääläki on paljo sit sentä viäl sit, paljo ja paljo, mut paljo semmost, et on mentty naimissi, et haettu, kun olttin paljon tekemisis jollan tappa [ruotsinkielisen naapurikunnan] kans, mut silti se kieliraja on just täsä

12 Kulttuuriperintö symbolisena erityisyytenä Regina Bendix erottaa toisistaan termit heredity ja heritage (kulttuuriperintö) Kulttuuriperinnön avulla luodaan kuvaa jostakin tietystä, rajallisena nähdystä kulttuurisesta ryhmästä, symbolisesta erityisyydestä Kulttuuriperintö koostuu erityisesti esille nostetuista, valikoiduista, arvostettavista ja positiivisista kulttuuripiirteistä Kulttuuriperintö saa aseman muuttumattomana, itsestään selvänä ja luonnollisena kulttuurinsa ilmentäjänä Tämä peittää alleen sen, että kulttuuriperinnön taustalla on aina jokin taloudellinen tai poliittinen intressi ja voima, jonka hyväksi sitä käytetään Arkinen muuntuva perinne ja kulttuurin perinnöllisyys ovat raaka-ainetta, josta tuotetaan kulttuuriperintöä Nuotanvetäjä-patsas Rymättylässä 12

13 Kulttuuriperintö on työväline Kulttuuriperintö on keskeinen kulttuuripoliittinen käsite niin Suomessa kuin Euroopassakin Kulttuuriperinnöllä on institutionaalista voimaa Esimerkiksi Euroopan unioni, valtiot (makrotaso) ja erilaiset alueelliset hallinnolliset ja taloudelliset organisaatiot (välitaso) ja kansalaisjärjestöt tuottavat ja käyttävät oman alueensa tai ihmisryhmänsä kulttuuriperintöä Museot, valtion hallinto, maakuntaliitot ja muu aluehallinto, kotiseutuyhdistykset ja muut kansalaisjärjestöt, (matkailu)yritykset... Tavoitteena on vahvistaa alueen tai ihmisryhmän identiteettiä, tukea suotuisaa taloudellista ja poliittista kehitystä ja hyödyntää kulttuuriperintöä esimerkiksi taloudellisesti Beckman, Svante 1998: Vad vill staten med kulturarvet? Teoksessa Annika Alzén & Johan Hedrén (red.) Kulturarvets natur. Stockholm/Stenhag: Brutus Östlings Bokförlag Symposion Shore, Chris 2000: Building Europe. The Cultural Politics of European Integration. London & New York: Routledge. 13

14 Saaristo, saaristompi, skärgård? Institutionaalisesti saaristoa on 1900-luvun alkupuolelta lähtien määrittänyt suomenruotsalaisuuden luominen kansallisen Suomen luomisen rinnalla Saaristo nousi yhdeksi Svenskfinladin symboliksi Ruotsinkielinen väestö painottui saaristo- ja rannikkoalueelle koko maassa Ruotsinkieliselle väestölle oli oleellista osoittaa, että ruotsi ei ole vain hallinnon ja ylempien sosiaaliluokkien kieli Ruotsinkielisiä alempiin sosiaaliluokkiin kuuluvia eli erityisesti saaristossa Varsinais-Suomessa ruotsinkielinen saaristoalue sai myös oman nimen vuonna 1912: Åboland Arkea on eletty samanlaisissa oloissa ja samanlaisin muodoin myös suomeksi suomenkielisissä saaristokunnissa Suomenkielinen alue ei saanut eikä tavoitellutkaan symbolista asemaa saaristona, eikä sille annettu omaa nimeä

15 Jännitteitä esille Suomenkieliselle saaristolle tuli uuden, Euroopan unioniin integroidun aluekehitystyön myötä entistä suurempi tarve esiintyä saaristona myös symbolisessa mielessä, ei vain arjen käytänteissä Omintakeista saaristokulttuuria esille tuomalla oli mahdollisuus päästä osalliseksi entiseen verrattuna suuremmista Euroopan unionin ja kansallisten lähteiden jakamista aluekehitystyön rahoista Aluekehitystyölle oli suuri tarve elinkeino- ja väestörakenteen muutosten vuoksi H: Joo, mut kyl se niin ko kylmästi näin on, et kyl siin aika paljon kamppailla saa, et saa tään pohjoisen saariston, mikä on se suomenkielinen, pohjoinen ja eteläinen elikä ruotsalainen ja suomalainen saaristo, niin kyl siin niin kun sil tappaa on semmonen kahtia jako on, et. Kyl pohjonen saaristo pikkasen peräs tulee sinänsä ei siit pystytä niin

16 Arkielämän ja instituutioiden tuottamat symboliset rajaukset Arjen symbolisesti oleelliset todellisen saariston ja saaren käsitteet ja myönteisen symbolisen arvon saava ulkosaaristo niiden parhaimpana toteutumispaikkana näkyivät kielirajaa vahvempina saariston määrittäjinä Ne myös esiintyivät kielirajan molemmilla puolilla samanlaisella painolla Kohtaamiset, saariston määrittämiset ja saaristoon identifioituminen tapahtuvat yksittäisten ihmisten keskuudessa monimuotoisina ja vaihtelevina Institutionaalisesti kieliraja ja saariston Turunmaalle (Åboland) tihentyvä ruotsinkielinen symbolinen leima näkyivät vahvempina, eikä ulkosaariston merkitys juuri tullut esille

17 Kohtaamiset tulevaisuuden kulttuurissa Arkielämän monimuotoiset kohtaamiset tulevat saamaan entistä enemmän valtaa Yksilöt globaaleissa ympäristöissä Perinne ja kulttuurin perinnöllisyys määrittyvät yhä enemmän hetkellisesti Internetissä, aatteiden ja kiinnostuksen kohteiden perusteella, kansainvälisenä yhteistoimintana, kaukaisten tuotteiden myötä Instituutioiden mahdollisuudet määrittää kulttuureja sekä voimistuvat että heikkenevät Symboleilla on valtaa globaaleissa kohtaamisissa Kulttuureja symboloivan kulttuuriperinnön määrittäminen on entistä haastavampaa ja halutumpaa globaalissa kilpailussa Mukaan uusia toimijoita: Euroopan pienten saarten verkosto (ESIN, European Small Islands Network) Haetaan dynaamisempia vaihtoehtoja kansallisella ja alueellisella tasolla määritellylle kulttuuriperinnölle 17