Finanssiala - ihmisen arjessa. Tavoitteet hallitusohjelmaan

Transkriptio

1 Finanssiala - ihmisen arjessa Tavoitteet hallitusohjelmaan

2 KASVUA Tuemme kestävää kasvua ohjaamalla säästöjä investointeihin. KOTEJA Mahdollistamme suomalaisille kodin hankinnan. VAURASTUMISTA Tarjoamme eri sijoitusmuodoilla turvaa ja vaurastumista. LUOTTAMUSTA Huolehdimme turvallisesta maksamisesta. Finanssiala. Rakentava kumppani suomalaisessa yhteiskunnassa TURVAA Autamme vakuutuksilla yksilöitä ja yrityksiä suojautumaan riskeiltä sekä varautumaan tulevaisuuteen. HUOLEHTIMISTA Hoidamme sosiaaliturvaan kuuluvia tehtäviä kuten yksityiset työeläkkeet, liikenne- ja tapaturmavakuutukset.

3 Finanssialan kautta verotuloja 1,4 mrd suurimmasta yhteisöveron maksajasta viisi on finanssialan toimijoita Milj. EUR Muut vakuutusyhtiöiden keräämät maksut 29 milj. EUR 1 Kahon Supercell Nordea 178 Finanssialan maksamat yhteisöverot 651 milj. EUR 4 OP Ryhmä Bayer Neste Oil 94 7 UPM-Kymmene 81 8 LähiTapiola 73 Vakuutusmaksuvero 748 milj. EUR 9 Elisa Sampo ABB Orion 54 Lähde: Verohallinto, FA ja yhtiöiden tilinpäätökset, Danske Bank 50

4 Vastuullinen kumppani Talousosaaminen hallintaan Tarvitaan konkreettinen suunnitelma suomalaisten talousosaamisen parantamiseksi. Tavoitteena on järkevä rahankäyttö, ymmärrys sijoittamisen ja vakuuttamisen merkityksestä sekä ylivelkaantumisen ehkäiseminen. Kaikilla koulutusasteilla on lisättävä taloustiedon ja yrittäjyyden opetusta, myös opettajankoulutuksessa. Taloustiedosta on tehtävä oma oppiaine tai osaamiskokonaisuus. Kannamme vastuuta ilmastosta Vakuutusala riskien jakajana ja finanssiala suurena sijoittajana ovat keskeisessä roolissa ilmastonmuutoksen torjunnassa. Tuemme tavoitetta rajoittaa maapallon lämpötilan nousu enintään kahteen asteeseen. FA on mukana EU-tasolla kehittämässä eurooppalaisen kestävän sijoittamisen strategiaa.

5 Rahoitusmarkkinat edistämään kestävää kehitystä Komission asiantuntijaryhmä selvitti kestävän kehityksen rahoitusta Mitä on kestävä sijoittaminen? - Luokittelut ja standardit 2. Miten sijoituksia suunnataan kestävään kehitykseen? - Pitkän aikavälin riskit sijoituspäätöksissä 3. Miten kestävän kehityksen kriteerit yhdistetään sijoitusprosessiin?

6 Kestävän rahoituksen lakiuudistusten käsittelyaikataulu EU:ssa Komission Action Planin pohjalta kevät 2018 lakiehdotukset: Taksonomiatyön (luokittelu) käynnistyminen Sijoittajanvastuu Raportointi MiFID II ( rahoitusvälineiden markkinat direktiivi ja IDD ( direktiivi vakuutusten tarjoamisesta) soveltuvuusarviointi (L2) 2018 selvityksessä olevat: EU-ympäristömerkki finanssituotteille Vakavaraisuussääntely pankeissa ja vakuutusyhtilissä 2019 lakiehdotuksia: Green bond (vihreät joukkovelkakirjat) -tarjousesitteen vaatimuksista L2 sääntelyehdotus

7 Finanssialan eväät hallitusohjelmaan Kansankapitalismi kukoistukseen Omistajuudella rakennetaan tulevaisuutta Digi ja tekoäly suuri mahdollisuus Suomi aktiivinen toimija uudistuvassa EU:ssa

8 Digi ja tekoäly suuri mahdollisuus Suomi maailman kärkeen digissä ja tekoälyssä Digitalisoituva työelämä tarvitsee isoja uudistuksia Uudenlaista yhteistyötä eri toimijoiden kesken Tekoäly murtaa finanssialan rakenteita ja kiihdyttää toimialan digitaalista murrosta. Hyödyntämällä tekoälyä ja dataa finanssiala voi tarjota asiakkailleen parempia palveluita. Koko koulutusjärjestelmää on uudistettava työelämän tarpeiden mukaan. Työmarkkinoita ja työaikalainsäädäntöä on rohkeasti uudistettava vastaamaan digitalisoituvan työelämän tarpeita. Finanssiala haluaa olla yhteistyökumppani digitalisaation ja tekoälyn hyödyntämisessä valtion ja eri toimialojen kanssa. Kaikille toimijoille uudistuvilla markkinoilla on asetettava samat pelisäännöt..

9 Ehdotamme 1. Digitaalisia innovaatioita, kuten tekoälyä ja big dataa on voitava hyödyntää tasapuolisesti eri toimialoilla, myös finanssialalla. 2. Kaikessa kansalaisten ja yritysten viranomaisasioinnissa on tarjottava digitaalinen palvelumuoto. 3. Suomi.fi-palveluväylässä finanssialan yritysten pitää pystyä tarjoamaan asiakkaille monipuolisesti palveluitaan, kuten asunnonhankintaan ja lainoitukseen sekä vakuuttamiseen liittyvää palvelua. 4. Sähköisen asunto-osakerekisterin käyttöönotto on turvattava. Kattava rekisteri luo edellytykset digitaalisiin palveluihin, kuten asunto-osakkeiden sähköiseen kaupankäyntiin, vakuuksien hallintaan ja asunto-osakeyhtiön hallintoon. 5. Julkista innovaatiorahoitusta on vahvistettava. Samalla on turvattava riittävät tutkimus- ja koulutusresurssit. Uudet panostukset on rahoitettava karsimalla yritystukia, jotka eivät tue uudistumista ja kilpailukykyä. 6. Työelämän tarpeet on otettava huomioon koulutuksessa. On luotava lyhyempiä osaamiskokonaisuuksia pitkien tutkintojen lisäksi. Koulutuksen on tuettava työtä vaille jääneiden uutta työllistymistä. 7. Työmarkkinoita on uudistettava vastaamaan asiakkaiden ja työelämän tarpeita lisäämällä paikallisen sopimisen mahdollisuuksia ja joustoja. Työrauhalainsäädäntöä on uudistettava.

10 Suomi aktiivinen toimija uudistuvassa EU:ssa Suomen oltava mukana EMU:n ytimessä Vakaat ja luotettavat finanssimarkkinat Tukea talouden kasvuun ja kilpailukykyyn EMU:a kehitettäessä on nojattava markkinakuriin ja korostettava jäsenmaiden omaa vastuuta. Fiskaaliunionille ei ole tarvetta. Eurobondien tai yhteisen suhdannetasausmekanismin käyttöönotto merkitsisi pitkälle vietyä yhteisvastuuta, johon liittyy moraalikato-ongelma. Yhteiset pelisäännöt, yhdenmukainen valvonta ja toimiva sijoittajansuoja ovat reilun kilpailun edellytys. Pankkiunioni luo vakautta euroalueen rahoitusjärjestelmään. Pankkiunionin yhteisvastuun lisäämisessä on edettävä varovasti. EU-tason sääntely on pidettävä maltillisena. Kansallista lisäsääntelyä EU-sääntelyn toimeenpanossa on vältettävä. Ei uutta taloudellista lisärasitusta finanssialalle.

11 Ehdotamme 1. Eri euromaiden talletussuojajärjestelmien yhdenmukaistamista on jatkettava. Pankkien nykyiset ongelmat on ensin korjattava ja riskejä vähennettävä ennen kuin pankkiunionin yhteisvastuullinen talletussuoja on mahdollinen. 2. Finanssisääntelyn valmisteluun ja lainsäädännön laatuun on panostettava. Tavoitteet ovat ennakoitavuus, selkeys ja läpinäkyvyys. Yrityksille on varattava riittävä siirtymäaika toimeenpanna tarvittavat muutokset. Periaatteiden tulee koskea myös alemman tasoista EU-sääntelyä. Päällekkäisten ja keskenään ristiriitaisten säännösten purkamista on jatkettava. 3. EU:n on keskityttävä reilujen kilpailuolosuhteiden luomiseen. Periaatteeksi on otettava tasapuolinen ja ennakoitava sääntely. 4. Sosiaalisen ulottuvuuden syventämisessä on huolehdittava, että lakisääteistä eläketurvaamme koskevat päätökset tehdään jatkossakin Suomessa. 5. Rahoitusmarkkinaveroa (FTT) ei tule ottaa käyttöön. Se lisäisi rahoituksen välityksen kustannuksia ja siirtäisi kaupankäynnin sellaisille markkinoille ja sellaisiin rahoitusinstrumentteihin, jotka eivät olisi veron piirissä. Vero alentaisi suomalaisten työeläkevarojen tuottoja.

12 Kansankapitalismi kukoistukseen Suomalaisia kannustettava säästämään ja sijoittamaan. Säästöt tasapainottavat velkaantumista. Välillinen sijoittaminen eli sijoitusvakuutukset, kapitalisaatiosopimukset ja rahastosijoittaminen mahdollistavat sijoittamisen kaikille. Kannustinporkkanat tasapuolisesti kaikkiin sijoitusmuotoihin. Lakisääteinen eläketurva kattaa hyvin senioriajan peruskulut, mutta eläkkeen täydentämisen tarve kasvaa mm. hoivatarpeen vuoksi. Vapaaehtoinen eläkesäästäminen (eläkevakuutus ja PS-tilit) täydentää taloudellista turvaa.

13 Ehdotamme 1. Suomeen tarvitaan kannusteita kansankapitalismin kukoistukselle. Kannustava, ennakoitava ja neutraali verotus on säästäjän peruskivi. 2. Kotitalouksien halukkuus sijoittamiseen ja säästämiseen paranee, kun tarjolla on erilaisia sijoitusmuotoja, joiden verotus on riittävän yksinkertaista ja pitkäjänteistä. Verotuksella ei pidä ohjata sijoituksia tiettyihin sijoitusmuotoihin. 3. Senioreille on tarjottava mahdollisuus hyödyntää nykyistä helpommin omaa varallisuuttaan esimerkiksi hoivapalveluiden rahoituksessa. Eläkevakuutusten ja PS-tilin lisäksi toimiva keino olisi kertamaksuinen eläkevakuutus. Tällainen vakuutus ei ole nykylain mukaan asiakkaalle mielekäs, koska sen verotus on rankaiseva. 4. Vapaaehtoinen eläkesäästäminen on elvytettävä. Yksilön on voitava alkaa nostaa säästöjään, kun hän jää työeläkkeelle.

14 Omistajuudella rakennetaan tulevaisuutta Kotimaiset omistajat ja yritykset ovat perusta Suomi tarvitsee myös ulkomaista pääomaa Yrittäjyyttä mahdollistetaan Yhteiskunnan tulee kannustaa omistamaan ja ottamaan riskejä. Yritystoimintaa on helpotettava sääntelyä sujuvoittamalla ja työmarkkinoita uudistamalla. Suomesta on tehtävä houkutteleva investointimaa ja sijoituskohde. Kotimaisessa sääntelyssä on otettava huomioon myös ulkomaisten sijoittajien näkökulma. Pankit kykenevät rahoittamaan kannattavia investointeja, kun sääntely pidetään järkevällä tasolla.

15 Ehdotamme 1. On laadittava yli vaalikausien ulottuva vero-ohjelma, joka tukee kasvua ja työllisyyttä. 2. Listautumisia pörssiin on saatava lisää. Palautetaan First North -yhtiöiden osinkoverotus samaksi kuin listaamattomilla yhtiöillä. Toteutetaan pienten osinkojen verovapaus. 3. Tarvitaan pankkirahoitusta täydentäviä rahoituslähteitä mm. joukkorahoitusta ja hyvin toimivia joukkolainamarkkinoita. 4. Joukkolainamarkkinan kiinnostavuuden lisäämiseksi velkakonversio, eli velkojen vaihtaminen osakkeiksi, on tarpeen sisällyttää lainsäädäntöön. Se rohkaisisi vaikeuksiin joutuvia yrityksiä tervehdyttämistoimenpiteisiin hyvissä ajoin. 5. Kasvu- ja pk-yritysten riskirahoituksen saatavuutta on kehitettävä mm. parantamalla ulkomaisten sijoittajien mahdollisuutta sijoittaa suomalaisiin pääomarahastoihin. 6. Eläkejärjestelmä on pidettävä kilpailtuna. Hajautettu eläkejärjestelmä on säilytettävä.

16 Verotuksen on kannustettava toimintaan Suomessa Finanssialalle ei pidä asettaa uusia erillisveroja. Ala on suuressa mullistuksessa isojen teknologia- ja sääntelymuutosten seurauksena. 1 Uudet verot voisivat heikentää alan mahdollisuutta työllistää. Taloudelliset rasitteet heijastuvat aina finanssialan asiakkaisiin. Uusia veroja on perusteltu sillä, että ala ei ole arvonlisäveron piirissä ja että siksi se on siksi aliverotettu. Alan yritykset eivät voi vähentää omiin hankintoihinsa sisältyvää alv:ia. Se tuo kustannuksia 300 milj. 2 Suomessa on jo käytössä eräitä vakuutuspalveluja koskeva vakuutusmaksuvero, joka on arvonlisäveron suuruinen. Se rasittaa vakuutusyrityksiä ja niiden asiakkaita. Vuonna 2017 veron tuotto valtiolle oli vajaa 800 milj.

17 Lobbaus on tärkeä osa demokratiaa Avoimuutta lakien valmisteluun, lobbaukseen ja poliittiseen päätöksentekoon. Lobbarit rekisteröitävä avoimuusrekisteriin, joka kattaa eduskunnan, hallituksen ja keskeiset viranomaiset.

18 Finanssiala uudistuvan alan ääni