Toisen kotimaisen kielen kokeilu / Jämsän kaupungin hakeutuminen kielikokeiluun

Transkriptio

1 Toisen kotimaisen kielen kokeilu / Jämsän kaupungin hakeutuminen kielikokeiluun 547/ /2017 Sivla Yhteisvalmistelu: Vitikkalan koulun rehtori puh ja puh. Paunun kou lun rehtori , sivistystoimenjohtaja puh , opetusjohtaja puh Jämsän kaupunginvaltuusto on kokouksessaan päättänyt, että Jämsän kaupunki hakeutuu toisen kotimaisen kielenkokeilu alueeksi. Tämän päätöksen mukaisesti asiaa on valmisteltu. Valmistelussa on pyritty luomaan päätöksentekijöille kuva kielikokeiluun liittyvistä seikoista. Opetushallitus on jatkanut (tiedote 48/2017) julkaisemansa toisen ko ti mai sen kielen kokeilulupahakuaikaa kahdella viikolla saak ka. Samassa tiedotteessa OPH on täsmentänyt koulutuksen jär jes tä jil le kokeiluun ja kokeilulupaan liittyviä seikkoja. Opetushallitus vastaa kokeilun ja seurannan toimeenpanosta, ohjeis tuk ses ta opetuksen järjestäjille sekä raportoi kokeilun ete ne mises tä opetus- ja kulttuuriministeriölle. Kokeilun toteuttamisesta vastaa perusopetuksen järjestäjä, jolle ope tus- ja kulttuuriministeriö on myön tä nyt kokeiluluvan. Ko kei lu lu pa myönnetään koulukohtaisesti. Ko kei lul le nimetään vastuuhenkilöt sekä perusopetuksen järjestäjän osal ta, että kokeiluun osallistuvasta koulusta tai kouluista. Ko kei luvan mukainen opetus alkaa ja kokeilulain on tarkoitus olla pää osil taan voimassa vuoden 2024 lop puun. Koulutuksen järjestäjät hakevat kokeilulupaa koulukohtaisesti Opetus hal li tuk sen antamien ohjeiden mukaisesti. Hakemuksia ar vioides sa otetaan huomioon seuraavaa: Opetuksen järjestäjä nimeää koulun tai koulut jo(i)lle lupaa haetaan ja on ilmoittanut paikallisen tuntijaon mukaan 5. tai 6. luokalla aloittavien oppilaiden määrät kouluittain eriteltyinä sekä muut hakulomakkeessa pyydetyt tiedot. Hakemukseen on liitettävä opetuksen järjestäjän alustava ko kei lusuun ni tel ma, joka on laadittu hyväksyttävästi. Hakemuksesta on käytävä ilmi, että koulutuksen järjestäjällä on amma til li set edellytykset toteuttaa kokeilu sisältäen muun muassa tiedot kokeilun laajuudesta, kokeiluun liittyvistä opetusjärjestelyistä ja

2 hen ki lö kun nan riittävyydestä. Perusopetuksen järjestäjä ilmoittaa sitoutuvansa taloudellisten edelly tys ten osalta toteuttamaan kokeilun sen tarkoitusta vastaavalla taval la, myös toisen kotimaisen kielen opetuksen järjestelyjen osalta. Opetushallitus tekee esityksen kokeiluluvan saajista va lin ta pe rus teiden mukaan viimeistään helmikuun loppuun mennessä. Opetus- ja kult tuu ri mi nis te riö pyrkii tekemään kokeilulupapäätökset maaliskuun 2018 aikana. Jos Jämsän perusopetus valitaan mukaan kokeiluun, pe rus ope tuksen järjestäjä tiedottaa kokeiluun osallistuvien koulujen koh de ryhmien oppilaita ja heidän huoltajiaan mahdollisuudesta osallistua kokei luun OPH:n edellyttämällä tavalla. Tiedottamisella tulee varmistaa, että oppilaat ja huoltajat ovat tie toisia kokeilun tavoitteista, opetuksen järjestelyistä, raportoinnista, seu ran nas ta, kokeiluun osallistumisen aiheuttamista vaikutuksista pe rus ope tuk sen jälkeisiin opintoihin se kä lainsäädännön mu kai sista kielitaitovaatimuksista. Opetushallitus tuot taa perusopetuksen järjes tä jäl le materiaalia paikallista tiedottamista ja oppilaan ohjausta var ten. Kokeilussa oppilaiden ja heidän vanhempiensa valinnanvapaus va lita opiskeltavia kieliä laajenee. Opiskeltavan kielen valinta voi lisätä op pi laan kokemusta opiskelun mielekkyydestä ja oppilaat saavat mah dol li suu den suuntautua kahteen vieraaseen kieleen, mikä voi olla myöhemmin hyödyksi kansainvälisissä yhteyksissä tai li sä tä halukkuutta hakeutua niihin. Perusopetuksen järjestäjä velvoitetaan huolehtimaan siitä, että oppi laat ja huoltajat ovat tietoisia niistä vaikutuksista joita valinnasta seu raa jatko-opintoihin. Jos oppilas toisen kotimaisen kielen sijaan valitsee jonkun muun kie li va li koi man kielen, jää toisen asteen tai korkea-asteen opin noissa ruotsin kielen osaamisen hankkiminen oppilaan vastuulle ja mah dol li ses ti hänen itsensä kustannettavaksi. Mo nis sa lukioissa ei tar jo ta alkavaa toisen kotimaisen kielen ope tus ta, jolloin vaih to ehdok si oppilaalle jää vapautuksen hakeminen. Tä mä puolestaan vaikut taa oppilaan ylioppilastutkinnon suo rit ta mi seen niin, että hänen on osallistuttava pakollisesti matematiikan, re aa li ai neen ja vieraan kie len ylioppilastutkinnon kokeeseen. Toisen kotimaisen kielen taidon puuttuminen saattaa voi mas sa olevan lainsäädännön kielitaitovaatimusten vuoksi tulevaisuudessa vai-

3 kut taa heikentävästi viransaantiin tai muutoin aiheuttaa tilanteita, jois sa toista kotimaista kieltä osaamattomat jou tu vat muita huo nompaan asemaan. Kielitaito kel poi suus vaa ti muk se na koskee vain sellai sia virkoja, joihin edellytyksenä on korkeakoulututkinto tai virkoja, jois sa käy te tään merkittävää julkista valtaa ja joissa kielitaidosta sää de tään erik seen. Jämsän kaupungin opetussuunnitelmassa pakollinen toinen ko timai nen aloitetaan kuudennella vuosiluokalla. Kieltä opiskellaan kahden vuosiviikkotunnin verran. Nyt pakollinen ruotsin kieli voi tai siin ko kei lus sa korvata jollakin muulla perusopetuksen kie li oh jel mas sa ole val la kielellä, jota oppilas ei aiemmin ole jo lukenut. Paikallisessa valmistelussa ehdotetaan, että ruotsin korvaavina kielinä Jämsän kaupungin kie li oh jel man mukaisesti olisivat ranska, saksa, tai venäjä. Näin ollen ope tuk sen järjestäjän velvollisuus tarjota laajempaa kielivalikoimaa to teu tui si. Edellä mainittujen kielten opetus onnistuisi Jämsässä il man uu sia rekrytointeja ja ammatilliset edellytykset kokeilun to teut ta mi seen olisivat jo olemassa. Niille oppilaille, jotka eivät kokeiluun osallistu, tulee koulutuksen järjes tä jän taata toisen kotimaisen kielen opiskelu, riippumatta siitä kuin ka monta oppilasta koulussa jää kokeilun ulkopuolelle. Toista ko ti mais ta kieltä opiskelevan koulua ei voida tästä syystä vaihtaa. Kokeiluun osallistuvan oppilaan kohdalla koulun vaihtaminen on mah dol lis ta. Tällöin uudesta koulusta tulee oppilaalle niin sanottu tois si jai nen koulu ja oppilaaksi ottamisen edellytykseksi voidaan pe rus ope tus lain 32 :n mukaan asettaa, että huoltaja vastaa oppilaan kuljettamisesta aiheutuvista kustannuksista. Paikallisessa val mis te lus sa tämä reunaehto esitetään asetettavaksi. Paikallisessa valmistelussa ehdotetaan otettavaksi huomioon tois sijais ta kou lu paik kaa myönnettäessä myös Jämsän kau pun gin oma oh jeis tus toissijaisen oppilaaksioton va lin ta pe rus teis ta. Si vis tys lauta kun nan / 41 hyväksymän oppilaaksioton kriteerien mukaan oppilaan huoltajalla on oikeus hakea lapselleen koulupaikkaa muu al ta kuin Jämsän kaupungin osoittamasta lähikoulusta. Kouluun on ensisijaisesti oikeus päästä niillä oppilailla, joiden lähikouluksi se on määrätty. Jos koulussa on tilaa sinne muualta hakeutuville op pilail le, voidaan heitä kouluun ottaa. Toissijaisen koulupaikan osoittamisen edellytyksenä on, että op pilaan huoltaja sitoutuu huolehtimaan koulu kuljetuksista tai niiden kus tan nuk sis ta. Kaupungin järjestämät koulukuljetukset suun ni tellaan oppilaiden ensisijaisten koulupaikkojen perusteella.

4 Oppilaalla on oikeus saada koulupaikka, jos kyseisen luokka-asteen pe rus ope tus ryh mät eivät ole täynnä ensisijaisen oppilaaksioton jälkeen. Toissijaista oppilaaksi ottamista ei tehdä, jos pe rus ope tus ryhmän koko - vuosiluokilla 1-6 on 25 oppilasta tai enemmän. - vuosiluokilla 7-9 on 24 oppilasta tai enemmän. - yhdysluokilla 1-2 tai yli kahden ikäryhmän yhdysluokilla 18 op pi lasta/opet ta ja. Muut enintään kahden ikäluokan yhdysluokat 20 op pilas ta tai enemmän. - on lainsäädännössä määritellyn enimmäisoppilasmäärän mu kainen. Jos kokeiluun muodostuu uusia kieliryhmiä, aiheutuu siitä ope tuksen järjestäjälle lisäkustannuksia kahden (2)vuosiviikkotunnin opetuk ses ta noin euroa per ryhmä per vuosi. Jos kieliohjelman mu kai sil le kielille kaikille muodostuu oma ryhmänsä, olisi kus tannus vai ku tus noin e/vuosi. Näistä lisäkustannus ko kei lu kauden aikana on yhteensä e. Lisäksi kokeilusta aiheutuu jonkin ver ran materiaalikustannuksia sekä mahdollisia tu ki ope tus kustan nuk sia oppilaan keskeyttäessä sallitusti kokeilun. Jos oppilas keskeyttää kokeilun ennen seitsemännen vuosiluokan lukuvuoden alkua, hänellä on oikeus tukiopetukseen toisessa kotimaisessa kielessä. Tukiopetus järjestetään samanaikaisesti, kun oppilas siirtyy opiskelemaan toista kotimaista kieltä. Tukiopetuksen määrää on vaikea arvioida. Tukiopetus järjestetään yksilölähtöisesti. Kaikissa tapauksissa tukiopetuksella kurotaan se oppisisältö, joka on jäänyt opiskelematta. Kahden vuosiviikkotunnin hinta on aiemmin mainittu 5000 e/vuosi. Jos kokeilun keskeyttävien oppilaiden joukossa on toissijaisen koulupaikan Mäntykallion koulussa saaneita oppilas oletettavasti palaa lähikouluunsa, tästä seuraa, että tukiopetuksen määrää voi lisääntyä. Kasvaneiden kustannusten osalta valtion talousarvioesitykseen sisäl tyy esitys määrärahasta, jolla on tarkoitus korvata valtaosa (95%) kokeilun aiheuttamista kustannuksista koulutuksen jär jes tä jille. Opetushallitus tiedottaa avustuksesta, kun valtion talousarvio vuodeksi 2018 on hyväksytty. Opetushallitus on julkaissut hakutiedotteen val tion avustuk seen liittyen. Valtionavustuksen hakuaika alkaa ja päät tyy klo Myöhästyneitä hakemuksia ei käsitellä. Pää tök set sidotaan kokeilulupamenettelyyn. Avustusta voidaan myöntää kokeilun koko ajaksi, lukuvuosille , , ja , ja hakijan ko kei lu-

5 ase tel mas ta riippuen myös lukuvuodelle , yhteensä enintään viidelle vuodelle. Määrärahan käyttö suunnataan kokeiluluvan saaneille opetuksen jär jes tä jil le ensisijaisesti toista kotimaista kieltä korvaavan ope tuksen rahoittamiseen, kohtuullisiin opetusmateriaalikustannuksiin sekä ennen seitsemättä vuosiluokkaa kokeilun mahdollisesti kes keyttä vien oppilaiden toisen kotimaisen kielen tukiopetukseen. Mää rä rahal la voidaan kattaa myös kokeilun toteuttamisen kannalta pe rus teltu ja kohtuullisia suunnittelukustannuksia. Avustusta voidaan myöntää valtioneuvoston asetuksen pe rus opetus lais sa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perus ope tuk sen tuntijaosta (422/2012) määrittelemän B1-oppimäärän vä him mäis vuo si viik ko tun ti mää rän mukaisesti enintään 6 vuo si viikko tun tia/kie li/ope tus ryh mä koko perusopetuksen aikana Avustusta voidaan myöntää kohtuullisten ope tus ma te ri aa li kus tannus ten korvaamiseen kutakin uutta kieltä tai kielen oppimäärää ja ope tus ryh mää kohti. Opetusmateriaalikustannuksiin voidaan lukea op pi kir jois ta tai muista opetuksessa hyödynnettävästä materiaalista ai heu tu vat tavanomaiset, koulun muiden kielenopetusryhmien opetus ma te ri aa likustannuksiin verrattavissa olevat kustannukset. Lain toisen kotimaisen kielen kokeilusta perusopetuksessa (1134/2017) 6 mukaan oppilaalle tulee järjestää tukiopetusta toisen kotimaisen kielen opinnoissa, mikäli oppilaan huoltaja hakee en nen seitsemännen vuosiluokan alkamista peruutusta päätökselle osal lis tua toisen kotimaisen kielen kokeiluun. Opetuksen jär jes tä jällä on mahdollisuus hakea avustusta oletetun tukiopetuksen jär jes tämi seen kokeilun ensimmäisen kolmen vuoden ajalle. Valtionavustusta myönnetään 95 % hankkeen kokonaismenoista koh tei siin, jotka on määritelty hakutiedotteen kohdassa Avustuksen käyt tö tar koi tus. Hakukelpoisia ovat ne opetuksen järjestäjät, jotka hakevat tai ovat ha ke neet toisen kotimaisen kielen kokeiluun Valtionavustuksen myöntämisen painopisteet toisen kotimaisen kielen sijaan yhden tai useamman vieraan kielen B1-op pi mää rän opetus toisen kotimaisen kielen sijaan yhden tai useamman vieraan kielen A2-op pi mää rän opetus opetusmateriaalikustannukset ennen seitsemättä vuosiluokkaa kokeilun mahdollisesti kes keyt tävien oppilaiden toisen kotimaisen kielen tukiopetus

6 Valtionavustusten käyttöaika Käyttöaika alkaa avustuspäätöksen päiväyksestä ja päättyy tai hakijan kokeiluasetelmasta riippuen Hanke on käynnistettävä viimeistään Avustusta ei saa käyttää perusopetuksen järjestäjän pe rus toi minnan rahoittamiseen. Avustusta ei saa käyttää ulkomaanmatkoihin eikä laitehankintoihin Jämsän kaupungin kieliohjelman mukaan uusi kieliryhmä (va lin nainen alakoulussa alkava A2-kieli) perustuu, jos kielen valitsee vähin tään 15 oppilasta. Perustelluista syistä lau ta kun ta voi myöntää aloi tus lu van pienemmällekin ryhmälle. Kokeilun ulkopuolelle jäävien oppilaiden ruotsin kielen opetus on jär jes tet tä vä ryhmäkoosta riippumatta. Paikallisessa valmistelussa eh do te taan noudatettavaksi em. A2-kielen minimioppilasmäärärajaa joh tuen yhtäältä kielen aloittamisesta alakoulussa ja toisaalta op pilaan oikeudesta peruuttaa kokeiluun osallistuminen ennen seit semän nen vuosiluokan alkua, jolloin mahdollinen peruminen pitää kuiten kin ryhmän kohtuullisen kokoisena (viite seuraava kappale /op pilaan oikeus perua kokeiluun osallistuminen). Valinnan tehtyään oppilas ja hänen huoltajansa ovat siihen si tou tunei ta, kuten muihinkin oppiainevalintoihin. Opetuksen järjestäjän tulee kuitenkin oppilaan huoltajan tai tämän muun laillisen edustajan en nen seitsemännen vuosiluokan lu ku vuo den alkua tekemästä hake muk ses ta peruuttaa päätös oppilaan kokeiluun osallistumisesta ja jär jes tää oppilaalle pe rus ope tus lain (628/1998) 16 :n 1 momentissa tar koi tet tua tu ki ope tus ta toisen kotimaisen kielen opinnoissa. To teutues saan tämä ai heut taa koulutuksen järjestäjälle ylimääräisiä kustan nuk sia. Paikallisessa valmistelussa on tulkittu, että mikäli oppilas pe ruut taa päätöksen osallistumisestaan, ei sillä voi kuitenkaan olla vai ku tus ta jo muodostetun kieliryhmän jatkamiseen (vrt. muiden valin nan tehneiden oppilaiden oikeudet). Kokeiluun liittyy seurantaa ja arviointia, mihin kokeiluun osal lis tu vien pe rus ope tuk sen järjestäjien edellytetään osallistuvan. Ko kei luun osal lis tu vis ta oppilaista Opetushallitus muodostaa henkilörekisterin, jo hon perusopetuksen järjestäjä il moit taa oppilaat, jotka osallistuvat ko kei luun. Myös oppilaiden ja hei dän huoltajiensa kokemuksista ja nä ke myk sis tä tullaan keräämään tie toa. Kokeiluun osallistuvien oppi lai den seuraaminen jatkuu pisimmillään 5-10 vuotta. Seu ran ta tutki muk ses ta ja sen to teut ta mi ses ta päättää Opetushallitus. Kokeilulain on tarkoitus olla pääosiltaan voimassa vuoden 2024 loppuun. Tällöin viidennellä tai kuudennella vuosiluokalla kokeilun alai-

7 ses sa opetuksessa aloittaneiden oppilaiden oppivelvollisuus on päät ty nyt, vaikka kokeiluun osallistuva oppilas olisikin pe rus ope tusase tuk sen 11 :n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla jätetty vuo si luokal le. Jämsän kaupunginvaltuusto on päättänyt kokouksessaan , että Jämsä hakeutuu kokeilualueeksi. Asiaa on valmistelu tuon päätöksen mukaisesti. Kaupunginvaltuusto kokouksessaan on velvoittanut kau pun gin hal li tus ta ohjeistamaan toimialoja toiminnan supistamisen ja muu tos tar pei den kartoittamista selvittävien suunnitelmien laa ti mises sa. Sivistystoimi on käynnistänyt tällöin oh jeis tet tu jen säästöjen saa mi sek si laajan kouluverkkoselvityksen, jossa tulee esittää toimen pi tei tä säästöiksi. Kouluverkkoselvitys on keskeneräinen ennen lautakunnan päätöstä ko kei lun hakeutumisesta, joten päätöksiä kouluverkkoasiasta ei luon nol li ses ti kaan voi olla. Tästä seuraa, että kokeiluun ha keu tu mises ta päättäessään koulutuksen järjestäjällä ei ole tietoa /päätöstä kou lu ver kon laajuudesta tai muista vaihtoehtoisista sääs tö rat kaisuis ta. Ha keu tu mi nen ko kei lu kun nak si voi lisätä perusopetuksen kustannuksia, jotka kasvaisivat ko kei luun osallistuvien koulujen luku mää rän kasvaessa. Kokeilukustannusten kasvua voidaan hallita rajaamalla ko kei lu kou lu jen lukumäärää. Kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti sivistyslautakunnalle eh do te taan, että Jämsän kaupunki hakee kokeilulupaa. Si vis tys lauta kun nal le ehdotetaan, että Jämsän kaupunki hakee toisen ko ti maisen kielen kokeilulupaa Män ty kal lion koululle. Koulun kuudennet luokat ovat nyt si joit tu nee na samaan kiinteistöön Kan ka ris ve den koulun kanssa ja jatkavat yh des sä myös uutena kou lu na yhtenäiskoulukiinteistön val mis tues sa. Tällöin ylimääräisiä ku lu ja ei opettajien siirtymisistä synny. Am ma til li set edellytykset kokei lun toteuttamiseen keskustaajamien alu eel la ovat myös ole massa. Mäntykallion koulun kokeiluun osallistuvan ikäluokan suuruus (n. 60 opp.) realistisesti mahdollistaa uusien kieliryhmien synnyn ja tu levaan yhtenäiskoulurakennukseen on myös suunniteltu pien ryh mäope tuk seen sopivia tiloja, mikä mahdollistaa usean eri kieliryhmän ope tuk sen samanaikaisesti ja helpottaa opetuksen järjestämistä. Tulevia kuudesluokkalaisia on Mäntykallion koulussa 64 ja

8 oppilaista muodostuu kolme perusopetusryhmää. Tämä mahdollistaa 11 oppilaan hakeutumisen muista Jämsän kaupungin peruskouluista Mäntykallion kouluun ilman perusopetusryhmän lisäystä. Toissijaista oppilaaksi ottamista ei tehdä, jos perusopetusryhmän koko on vuosiluokilla 1-6 on 25 oppilasta tai enemmän. Paikallisessa valmistelussa on lähdetty siitä, että toissijaisen koulupaikan linjauksia ei muuteta. Mikäli muutettaisiin ja perusopetusryhmän lisäys tapahtuisi on vuotuinen lisäkustannus e/ryhmä. Vitikkalan ja Paunun koulusta, jossa tulevat kuudennet luokat si jaitse vat, ei löydy tiloja mahdollisesti syntyvien kieliryhmien ope tukseen. Vitikkalan koulun tulevat kuudennet luokat ovat kooltaan jo nyt suuria (24/25/25), joten jos Vitikkala tulisi va li tuk si ko kei lu kou luksi, ei toissijaisen koulupaikan valinta olisi kau pun gin oman op pi laaksioton kriteereillä mahdollista ilman uuden perusopetusryh män perus ta mis ta. Se puolestaan toisi puolestaan merkittävät li sä kus tannuk set. Kuoreveden ja Kaipolan kouluille ryhmän / ryhmien perustaminen vaa tii opettajan siirtymistä muulta koululta, mikä lisäisi kun tan nuksia. Pienten yksiköiden op pi las mää rät puolestaan ovat niin pieniä, ett ei kieliryhmiä ryhmiä niihin voisi muodostua. Toisen kotimaisen kielen valmistelua ja ehdotusta asiasta on kä sitel ty opetusjohtajan joh dol la rehtorikokouksessa Jämsän kau pun gin hakeutuminen kokeiluun esitetyillä reunaehdoilla on mah dol li nen. Lain mukaan opiskelija, jonka perusopetuksen oppimäärään ei kokeiluun osallistumisen vuoksi ole sisältynyt toista kotimaista kieltä, tulee kokeiluun osallistuneen hakemuksesta vapauttaa velvollisuudesta sisällyttää lukiolaissa (629/1998) tarkoitettuun oppimäärään tai ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (531/2017) tarkoitettuun ammatilliseen perustutkintoon toista kotimaista kieltä. Koska kokeilulaki ulottuu vain perusopetuksen ajalle ei opetuksen järjestäjällä ole velvoitetta perusopetuksen puolella valitun kielen järjestämiseen enää toisella asteella. Mikäli Jämsän kaupunki valitaan kielikokeiluun mukaan, on tarkoituksenmukaista kuitenkin turvata opiskelijoille vieraan kielen opintojen jatkuminen kaupungin ylläpitämässä lukiokoulutuksessa. Tästä seuraa, että mikäli kokeiluun osallistuva jatkaa opintojaan lukiossa, hän jatkaisi aloittamaansa B1-kielen opiskelua. B1-kielen kurssimääräksi arvioidaan seitsemän kurssia. Kustannukset ovat / kieli. Nämä kustannukset tulevat koulutuksen järjestäjän

9 kustannettavaksi. Kokeilusta johtuen tulee valmisteltavaksi opetussuunnitelmat niille uusien kielten oppimäärille, joita kokeilun vuoksi tullaan tarjoamaan B1-kielinä. Kaupungin hallintosäännön 26 mukaan lautakuntien yleiseen ratkai su val taan kuuluu tarvittavien lupien hakeminen. Määräyksiä kokei lui hin hakeutumisesta ei suoranaisesti ole. Koulutuksen alalla kokei lu lu pien hakeminen on mahdollista. Tulkinta on, että asia kuu luu si vis tys lau ta kun nan ratkaisuvaltaa eritoten, kun taustalla on kaupun gin val tuus ton aiemmin todettu tahtotilan ilmaus asiasta. Opetusjohtaja Sami Lahti selvitti asiaa kokouksessa. Ehdotus Sivistystoimenjohtaja: Jämsän kaupunki hakee alkavaa toisen kotimaisen kielen ko kei lua Mäntykallion koululle. Sivistyslautakunta hyväksyy kokeilussa noudatettavat seliteosassa selvitetyt paikalliset reunaehdot kokeilulle. Tämä pykälä tarkistetaan kokouksessa. Päätös Ehdotus hyväksyttiin. Sami Lahti poistui klo ollen läsnä päätöstä tehtäessä.