Poikkitien yritys- ja palvelualueen itäosa, Asemakaava

Transkriptio

1 Dnro KAUKE 1991/2013 Kaavatunnus tark Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (MRL 63 ) Poikkitien yritys- ja palvelualueen itäosa, Asemakaava Sisällys 1 Mitä tapahtuu ja missä? 2 2 Mitä on suunnitteilla? 3 3 Suunnittelun lähtötiedot 3 4 Osalliset 8 5 Miten ja milloin voi osallistua? 9 6 Kaavan vaikutusten arviointi 11 7 Aikataulu 11 8 Mielipiteet aloitusvaiheessa 11 9 Yhteystiedot 11 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tehtävänä on kertoa osallisille: o Mitä kaavoitus koskee o Mihin sillä pyritään o Mitä vaikutuksia kaavalla on o Miten vaikutukset arvioidaan o Ketkä ovat osallisia o Miten ja milloin voi osallistua o Miten kaavoituksen kulusta tiedotetaan o Kuka kaavaa valmistelee ja mistä saa lisää tietoa

2 1 Mitä tapahtuu ja missä? Ristinummen kaupunginosan alueella on käynnistynyt asemakaavahanke, jonka tavoitteena on luoda edellytykset monipuolisen yritys- ja palvelualueen rakentamiselle Poikkitien itäisen osan eteläpuoliselle alueelle. Asemakaava laaditaan kaupungin omana työnä. Alueelle on tarkoitus sijoittaa logistiikka- ja jakelukeskustoimintaa, seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikkö/-yksiköitä sekä muuta alueelle soveltuvaa työpaikka-, liike-, toimitila-, varastosekä teollisuusrakentamista. Asemakaavoitus on alkanut toukokuussa Asemakaavan laadinta on edennyt hyväksymiskäsittelyyn kesällä Kaupunkikehityslautakunta hyväksyi kaavaehdotuksen Hyväksymiskäsittely keskeytettiin toimijan kanssa käytyjen kaupallisten neuvottelujen vuoksi ennen Kaupunginhallituksen käsittelyä. Asemakaavaehdotus on palautettu valmisteluun eli asemakaavaratkaisu tullaan tarkistamaan muuttuneen tilanteen vuoksi uudelleen suunnitteluvaraussopimuksen (Kh ) mukaisesti. Tästä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (MRL 63 ) saa tietoa, missä vaiheessa ja millä tavoin osalliset voivat vaikuttaa kaavan suunnitteluun. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa voidaan tarkistaa kaavavalmistelun aikana tarpeen mukaan. 1.1 Suunnittelualue Suunnittelukohteena oleva asemakaavoittamaton alue sijaitsee Järvenpään eteläosassa, lähellä Helsinki-Lahti moottoritien liittymää (Järvenpää etelä). Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa Poikkitiehen (maantie 145), idässä Oikorataan (Kerava-Lahti) sekä etelässä ja lännessä lähivirkistys- ja asuinalueisiin. Alueen koko on noin 36 ha ja se toimii eteläisenä porttina ajettaessa Lahden moottoritieltä (E 75) kohti Järvenpään keskustaa. Välimatkaa Järvenpään keskustaan on noin 2,5 kilometriä. Poikkitien nimi on rautatien länsipuolella muutettu Ainolan väyläksi vuonna Poikkitien länsiosa muutetaan katualueeksi ja nimetään uudelleen vaiheittain uusien asemakaavojen myötä. Alueen saavutettavuus on erittäin hyvä ja sijainti on sekä joukkoliikenteen että autoliikenteen kannalta tarkasteltuna erinomainen. Suunnittelualue on maisemaltaan ja luonnonympäristöltään länsiosastaan tasaista peltosavikkoa ja itäosastaan kallioselänteillä olevaa tuoretta metsäkangasaluetta. Suunnittelualueella esiintyy huomioitavia luontoarvoja mm. kasvillisuuden ja eläimistön osalta. Alueella on linnustollisesti arvokasta pelto- ja metsämaisemaa. Suunnittelualue ei sijaitse valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaalla kulttuuriympäristöalueella. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti ja kaavarajaus.

3 1.2 Aloite tai hakija Asemakaava on tullut kaavasuunnittelun kohteeksi Järvenpään kaupungin toimesta. Asemakaavan laadinta on osa Poikkitien yritys- ja palvelualueen kehittämishanketta, joka on aloitettu vuonna 2010 (maankäyttösuunnitelma). 2 Mitä on suunnitteilla? Suunnittelualueelle on tarkoitus toteuttaa Lidl Suomi Ky:n Etelä-Suomen uusi logistiikka- ja jakelukeskus. Lisäksi alueelle on tavoitteena toteuttaa merkittävä yritys- ja palvelualue, joka mahdollistaa seudullisesti merkittävän kaupan sijoittumisen ja monipuolista työpaikkatoimintaa. Kaupan toimintojen osalta aluetta kehitetään Järvenpään keskustan ehdoilla siten, ettei alueen toteutus haittaa ydinkeskustan kehittämistä merkittävimpänä kaupan keskuksena. Alueelle voisi sijoittaa koko seutua palvelevia kaupan suuryksiköitä, jotka luonteensa puolesta eivät voi sijaita ydinkeskustassa ja joiden sijainti keskustan ulkopuolella on suuren tilantarpeen tai muiden toimintaedellytysten takia perusteltua. Asemakaavoituksen lähtökohdaksi on laadittu koko yritys- ja palvelualueen kattava kaavarunko, joka sisältää mitoitus- ja profilointirajauksia (hyväksytty Kaupunkikehityslautakunnassa ). Tavoitteena on sekoittaa alueelle eri toimintoja sopivassa suhteessa, jolloin tuloksena on toimivampaa ja elävämpää kaupunkiympäristöä. Kaava-alueen länsipuolelle, tulevan Ainolan rautatieaseman yhteyteen muodostetaan tulevaisuudessa eteläisiä kaupunginosia palveleva kaupan ja julkisten palvelujen alakeskus. Alueen kaavoitus tulee ajankohtaiseksi lähivuosina. Alueelle laaditaan erillinen kortteli- ja tonttijako asemakaavan hyväksymisen jälkeen. 3 Suunnittelun lähtötiedot 3.1 Maanomistus Suunnittelualueen maaalueet ovat lähes kokonaan Järvenpään kaupungin omistuksessa. Järvenpään omistamat maaalueet näkyvät viereisessä kuvassa sinisellä. Poikkitie on yleisen tien aluetta, jonka omistaa Suomen valtio ja jota hallinnoi Uudenmaan ELY-keskus. Kaava-alue on rajattu likimääräisesti punaisella. 3.2 Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaavassa (YM vahvistanut ) moottoritien eteläisen liittymän alueelle on osoitettu varaus merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön sijoitukselle, minkä voi tulkita tarkoittavan muun muassa Järvenpään Poikkitien yritys- ja palvelualuetta.

4 3.3 Yleiskaava Maakuntakaavan 2. vaihekaavassa (YM vahvistanut ) eteläisen moottoritieliittymän ympäristöön sijoitetun merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön/suuryksiköiden enimmäismääräksi on annettu k-m 2. Kaavamerkinnän suunnittelumääräyksen mukaan alueelle voidaan osoittaa sellaista merkitykseltään seudullista vähittäiskauppaa, joka kaupan laatu huomioon ottaen voi perustellusta syystä sijoittua myös keskustaalueiden ulkopuolelle kuten esimerkiksi auto-, rauta-, huonekalu-, puutarha- ja maatalouskauppaa. Seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksiköille tarkoitetun kerrosalan enimmäismäärä jakautuu Järvenpään kaupungin ja Tuusulan kunnan kesken. Merkinnän vaikutusalueelle on tähän mennessä toteutunut Järvenpään puolelle kaupan pinta-alaa k-m 2. Lisäksi voimassa olevissa asemakaavoissa on alueelle kaavareserviä k-m 2. Järvenpään kaupungin yleiskaavassa 2020 (kv ) uuden asemakaavan suunnittelualueelle on osoitettu: tehokasta yritysaluetta (TPmax), jolle saa sijoittaa toimintoja, joista ei aiheudu ympäristölle kohtuutonta häiriötä. kaupallisten palvelujen aluetta (KM), jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön sekä päätoimintaa tukevia toimintoja ja muita yritystiloja. Asemakaavassa ei tule sallia päivittäistavaroiden myymälätiloja lukuun ottamatta vähäisiä muuhun toimintaan liittyviä yksiköitä. virkistysaluetta (V), jossa maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman lupaa (toimenpiderajoitus MRL 43 2 mom, 128 ). Poikkitie ja Pohjoisväylä on osoitettu seututeiksi tai pääkaduiksi. Poikkitien alapuolelle on osoitettu myös itä-länsisuunnassa kulkeva pienempi kokoojakatu. Lisäksi alueelle on osoitettu useita ulkoilun pääreittejä sekä pienempiä ulkoilureittejä yritys- ja palvelualueen lähiympäristössä. 3.4 Asemakaava Ote Järvenpään yleiskaavasta Suunnittelualue on rajattu valkoisella. Alue on asemakaavoittamatonta. Suunnittelualuetta lähimpänä olevat, voimassaolevat asemakaavat on vahvistettu vuosina 1985, 2005 ja Poikkitien pohjoispuolella olevat kaupan alueet on kaavoitettu ja vahvistettu vuonna 2005.

5 3.5 Muut suunnitelmat Ote ajantasaisesta asemakaavatilanteesta. Kaava-alue on rajattu likimääräisesti punaisella. Maankäyttösuunnitelmat ja kaavarunko Poikkitien yritys- ja palvelualueelle laadittiin vuonna 2010 alusta maankäyttösuunnitelma (Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy, ). Maankäyttösuunnitelma sisälsi kaksi vaihtoehtoista kortteli- ja katuverkkomallia, joissa tutkittiin liikerakentamisen ja asuinrakentamisen eri painopistealueita ja mitoitusta. Maankäyttösuunnitelmaa ei käsitelty päätöksentekoelimissä. Poikkitien yritys- ja palvelualueen kaavarunko on laadittu (Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy). Kaavarungon tueksi on tehty liikenneselvitykset (SITO Oy). Kaavarungon tavoitteena on ollut yhdistää vuonna 2010 valmistuneen maankäyttösuunnitelman eri korttelivaihtoehtojen parhaimmat puolet. Kaavarungon tarkoituksena on ollut erityisesti tarkentaa alueen kaavoitustavoitteita ja mitoituslähtökohtia sekä muodostaa suunnitelma päätöksenteon, kaavoitustyön ja markkinoinnin pohjaksi. Kaavarunkomateriaali on ollut nähtävillä Teknisen Keskuksen toimipisteessä (1 krs.) välisen ajan sekä kaupungin internet-sivuilla. Kaupunkikehityslautakunta hyväksyi kaavarungon

6 Poikkitien kaavarunkosuunnitelma (Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy) Havainnekuva kaavarunkoalueesta (Versio 1). (Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy) Poikkitie Yleiskaavassa ja siihen liittyvässä liikennesuunnitelman tarkistuksessa (2004) on osoitettu Poikkitien alueen periaatteelliset liikennejärjestelyt. Kaupunki on lisäksi laatinut tieviranomaisten kanssa jatkokaavoituksen pohjaksi yksityiskohtaisemman Poikkitien ja sen liitty-

7 3.6 Selvitykset mien tilan-varaussuunnitelman (2004) sekä Poikkitien parantamisen tiesuunnitelman (2012). Tiesuunnitelma on saanut lainvoiman ja se toteutetaan vaiheittain (alkanut 2013). Kaupunki on teettänyt liikenne- ja väyläsuunnittelun pohjaksi koko kaupungin liikenne-ennusteen (2012). Suunnittelualuetta koskien on aiemmissa vaiheissa laadittu seuraavat selvitykset: Poikkitien yritys- ja palvelualueen kehittämisen projektisuunnitelma / kaavoitus ja aluemarkkinointi (hyväksytty Kaupunkikehityslautakunnassa ) Järvenpään kaupan verkosto ja kehittämishankkeiden vaikutusten arviointi (Ramboll Finland Oy, ) Maaperätutkimus, rakennettavuusselvitys ja perustamistapalausunto (Ramboll Finland Oy, ) Hulevesitarkastelu (Ramboll Finland Oy, ) Liikenneselvitys (Sito Oy, ) Järvenpään kaupungin liikenne-ennuste (2012) Poikkitien parantamisen tiesuunnitelma (2012) Poikkitien alueen kaupalliset vaikutukset (2011) Poikkitien ja sen liittymien tilanvaraussuunnitelma (2004) Järvenpään esihistoriallisten muinaisjäännösten inventointi (Museovirasto, ) Järvenpään kulttuuriympäristön hoitosuunnitelma vaihe I (Esa Paananen ja työryhmä, 2000) Järvenpään kulttuuriympäristön hoitosuunnitelma vaihe II (Anne Vähätalo ja työryhmä, ) Kasvillisuusselvitys ruutukartoituksena ja sen pohjalta biotooppikartoitus ( ja ) Ekokäytäväselvitys (2002) Järvenpään maisema- ja ympäristöselvitys ( ) Eläimistökartoituksia: linnut ( ja ), päiväperhoset ( ), lepakot ( ja 2013), liito-oravat ( , 2010 ja 2013), uhanalaiset perhoset ( ), matelijat ja sammakot ( ), huomionarvoiset kovakuoriaiset (2013) Seuraavat selvitykset on tehty kaavahankkeen aikana: Järvenpään luontotyyppikartoitus 2015 (Faunatica Oy, valmistuu vuoden 2015 aikana) Järvenpään viherrakenteen arviointi paikkatietomenetelmin (Suomen ympäristökeskus, ) Luontoarvojen huomioimista koskeva soveltuvuus- ja sopeuttamislausunto Poikkitien yritys- ja palvelualueen kaavarunkoluonnoksesta (Faunatica Oy, ) Järvenpään Poikkitien yritys- ja palvelualueen kaavoituksen luontoselvitys vuonna 2014 (Faunatica Oy, ) Poikkitien yritys- ja palvelualueen lepakkoselvitys 2014 (Wermundsen Consulting Oy, 10/2014) Kaupan mitoitus - Poikkitien ja Tuomalan kaava-alueet (Ramboll Finland Oy, )

8 4 Osalliset Kaava-alueen maanomistajat Naapurialueiden ja -tonttien omistajat, haltijat, asukkaat sekä asukasyhdistykset Lähialueella työskentelevät Kaupungin asukkaat, yhdistykset, yritykset ja työntekijät Muut, joiden oloihin tai etuihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa Osallisia voivat olla myös kaikki kuntalaiset, joita alueen kehittäminen kiinnostaa Kaupungin viranomaiset o Kaupungin eri palvelualueet, yksiköt ja asiantuntijat o Järvenpään Vesi o Kaupungin luottamuselimet Valtion viranomaiset o Uudenmaan ELY-keskus ja aluehallintovirasto o Työvoimahallinto o Museovirasto ja Uudenmaan maakuntamuseo o Liikennevirasto o muut viranomaiset, joiden toimintaan hanke vaikuttaa Muut viranomaiset ja julkisluontoiset yhdistykset o Uudenmaan liitto o Naapurikunnat ja KUUMA-seutu o Keski-Uudenmaan ympäristökeskus o Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymä o Tuusulan seudun vesilaitoksen kuntayhtymä o Keski-Uudenmaan pelastuslaitos o Caruna Oy o Fortum Power & Heat Oy o Gasum Oy o Teleoperaattorit (mm. Teliasonera Finland Oyj, Elisa Oyj, jne.) o Järvenpää-seura ry o Järvenpään kaupunkikeskusta - Sykettä ja sinfoniaa ry o Järvenpään ympäristöyhdistys ry Potentiaaliset kumppanit o kiinnostuneet yritysketjut ja yritykset o kiinnostuneet kiinteistökehittäjät ja sijoittajat o kiinnostuneet rakennusliikkeet Jos jokin taho katsoo, ettei heitä tarvitse pitää osallisina tässä hankkeessa, asiasta voi ilmoittaa kaavasuunnittelijalle kirjallisesti.

9 5 Miten ja milloin voi osallistua? 5.1 Asemakaavan laatimisvaiheet ja osallistuminen Aloitusvaihe - Ilmoitus vireilletulosta - Tiedottaminen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (OAS) Osallistuminen Mielipide osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta - Luonnos nähtävillä (14 päivää) - Mahdollinen yleisötilaisuus Mielipide luonnoksesta Ehdotusvaihe - Ehdotuksen hyväksyminen julkisesti nähtäville ja lausunnoille (Kauke ltk) - Ehdotus julkisesti nähtäville (30 päivää) Muistutus ehdotuksesta Valmisteluvaihe Hyväksymisvaihe - Asemakaavan hyväksyminen (KV, muutoksenhaku HHO ja KHO) - Voimaantulo Mahdollinen valitus 5.2 Tiedottaminen 5.3 Aloitusvaihe 5.4 Valmisteluvaihe Kaikista osallisten kuulemisvaiheista tiedotetaan kuuluttamalla kaupungin ilmoitustaululla ja internet-sivuilla ( Tuusulanjärven Viikkouutisissa sekä lähettämällä kirje kaava-alueen ja kaava-alueeseen rajoittuvien alueiden maanomistajille ja haltijoille sekä muille osallisille, jotka ovat sitä aiemmissa vaiheissa kirjallisesti pyytäneet ja antaneet yhteystietonsa. Kaavoitustyön käynnistymisestä ja siihen liittyvästä osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) valmistumisesta tiedotetaan siten kuin edellä on kerrottu. Osallisten toivotaan esittävän arvionsa ja mahdolliset muutokset ja täydennykset OAS:aan kuulutuksessa ilmoitettuun päivään mennessä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan voidaan tehdä tarkennuksia koko valmisteluvaiheen ajan, kunnes kaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville. Osallisilla on ennen ehdotuksen julkista nähtäville asettamista oikeus ehdottaa Uudenmaan ELY-keskukselle neuvottelun käymistä OAS:n riittävyydestä (MRL 64 ). OAS on nähtävillä koko suunnittelutyön ajan teknisessä palvelupisteessä (Seutulantie 12, 1. kerros) sekä Järvenpään kaupungin internet-sivuilla. Asemakaavaluonnos ja muuta suunnitteluaineistoa asetetaan nähtäväksi mielipiteiden antamista varten (MRL 62, MRA 30) Seutulantalon palvelupisteeseen (Seutulantie 12). Kaavaaineistoa laitetaan myös Järvenpään kaupungin internet-sivuille. Asemakaavaluonnoksesta pyydetään ennakkolausunnot luonnoksen valmistuttua seuraavilta tahoilta: Rakennusvalvonta Kunnallistekniikan suunnittelu Järvenpään Vesi Uudenmaan liitto Uudenmaan ELY-keskus Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

10 5.5 Ehdotusvaihe 5.6 Hyväksymisvaihe 5.7 Viranomaisyhteistyö Liikennevirasto VR-yhtymä Oy Caruna Oy Fortum Power & Heat Oy Elisa Oyj TeliaSonera Finland Oyj DNA Oy Gasum Oy Johtotieto Oy Tuusulan kunta Järvenpää-seura ry Järvenpään kaupunkikeskusta - Sykettä ja sinfoniaa ry Järvenpään Ristinummi-seura ry Kaavaluonnoksesta saatujen mielipiteiden ja ennakkolausuntojen pohjalta laaditaan asemakaavaehdotus, jonka Kaupunkikehityslautakunta hyväksyy ja asettaa julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi (MRL 65, MRA 27 ) sekä pyytää tarvittavat lausunnot. Kaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäväksi Seutulantalon palvelupisteen ilmoitustaululle ja Järvenpään kaupungin internet-sivuille. Asiasta tiedotetaan osallisille, kuten edellä on kerrottu. Ehdotusta koskevat muistutukset on toimitettava kunnalle ennen ehdotuksen nähtävillä oloajan päättymistä. (MRL 62 ja MRA 27 ). Kaupunkikehityslautakunta käsittelee ja hyväksyy asemakaavoituksen vastineet kaavaehdotuksesta annettuihin lausuntoihin ja muistutuksiin. Mikäli asemakaavaehdotusta joudutaan muuttamaan olennaisesti lausuntojen ja muistutusten johdosta, asettaa kaupunkikehityslautakunta sen uudelleen nähtäville ja mahdollisesti myös pyytää uusia lausuntoja. Muussa tapauksessa kaupunkikehityslautakunta esittää ehdotuksen edelleen kaupunginhallituksen ja valtuuston hyväksyttäväksi. Kaupunkikehityslautakunnan päätös, josta ilmenee kaupungin perusteltu kannanotto (vastine), lähetetään niille osallisille, jotka ovat jättäneet muistutuksen tai ovat sitä aiemmissa vaiheissa kirjallisesti pyytäneet ja jättäneet yhteystietonsa. Kaupunginvaltuusto hyväksyy asemakaavan. Päätöksestä ilmoitetaan kuulutuksella tiedottamisesta sovitulla tavalla. Kaupunginvaltuuston päätöksestä on mahdollisuus valittaa 30 päivän kuluessa Helsingin hallinto-oikeuteen ja Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä valitusluvalla edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusote valtuuston päätöksestä on pyydettävä erikseen Järvenpään kaupungin hallintopalveluista. Asemakaava tulee voimaan, kun lainvoiman saaneesta päätöksestä ilmoitetaan kuulutuksella, kuten edellä on mainittu. Kaava-alueen kiinteistönomistajille ja rajanaapurikiinteistöjen omistajille tiedotetaan hyväksymispäätöksestä kirjeitse. Uudenmaan ELY-keskus ei ole edellyttänyt MRL:n mukaisten viranomaisneuvottelujen järjestämistä asemakaavan aloitusvaiheessa keväällä Asemakaavahankkeen aikana viranomaisneuvotteluja on käyty Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa seuraavasti: (Ensimmäinen kaavaehdotus) (Työkokous koskien Poikkitien yritysalueen kehittämistä) Viranomaisneuvottelu toisen kaavaehdotuksen jälkeen järjestetään tarvittaessa.

11 Muu viranomaisyhteistyö kaavahankkeen aikana käydään kaavahankkeen aikana erillisten neuvotteluiden ja lausuntojen kautta. 6 Kaavan vaikutusten arviointi Asemakaavan vaikutuksia työllisyyteen, elinkeinoelämään ja kaupungin kilpailukykyyn, yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön, luontoon ja maisemaan, liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen, teknisen huollon järjestämiseen, yhdyskuntatalouteen, asukkaiden terveyteen ja sosiaalisiin oloihin sekä kulttuuriin arvioidaan kaupungin omana työnä ja tulokset esitetään kaavaselostuksen yhteydessä. Vaikutusten arviointi perustuu alueelta käytössä oleviin perustietoihin, suoritettaviin maastokäynteihin, aluetta koskeviin selvityksiin, osallisilta saataviin lähtötietoihin sekä lausuntoihin ja muuhun palautteeseen. Riittävän vaikutusten arvioinnin takaamiseksi teetetään tarvittaessa lisäselvityksiä. 7 Aikataulu Asemakaavatyö on käynnistynyt toukokuussa Kaavaluonnos ( ) ja kaavaehdotus ( ) ovat olleet kertaalleen nähtävillä. Asemakaavaehdotus on hyväksytty (Kauke ltk ), mutta palautettu uudelleen valmisteluun (Kh ). Asemakaavan luonnosaineisto asetetaan uudelleen nähtäville marras-joulukuun aikana 2015 (MRL 62 ) 14 päivää. Yleisötilaisuus järjestetään luonnoksen nähtävilläoloaikana. Asemakaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäväksi helmi-maaliskuussa 2016 (MRL 65, MRA 27 ) 30 päivää. Yleisötilaisuus järjestetään tarvittaessa. Tavoitteena on, että asemakaava siirtyy hyväksymiskäsittelyyn (Kauke ltk, KH ja KV) kevään 2016 aikana. 8 Mielipiteet aloitusvaiheessa Ovatko osallistumis- ja arviointitavat riittäviä? Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä koko kaavasuunnittelun ajan teknisessä asiakaspalvelupisteessä ja siitä voi antaa palautetta asemakaavoitukseen. Onko alueella tärkeitä paikkoja, kehittämiskohteita tai ongelmia, joita ei ole lähtötiedoissa huomioitu? Jos haluat tuoda esiin omia näkemyksiäsi suunnittelualueeseen liittyen, ota yhteyttä kaavan valmistelijaan (ks. yhteystiedot alla). 9 Yhteystiedot Asemakaava laaditaan Järvenpään kaupungin asemakaavoituksessa virkamiestyönä. Sähköpostiosoitteet ovat muotoa: etunimi.sukunimi@jarvenpaa.fi KAAVOITUS JA LIIKENNE Järvenpään kaupunki Kaupunkikehitys, Kaavoitus ja liikenne Seutulantie 12 PL 41, Järvenpää Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Liikenneinsinööri Sari Piela Kaavasuunnittelija Juho Mattila

12 KUNNALLISTEKNIIKAN SUUNNITTELU Järvenpään kaupunki Kaupunkikehitys, Kunnallistekniikan suunnittelu Seutulantie 12 PL 41, Järvenpää Projektipäällikkö Aila Pyhältö Järvenpäässä Sampo Perttula Juho Mattila Kaavoitusjohtaja Kaavasuunnittelija