Asemanmäki Asemakaavan muutos

Transkriptio

1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (MRL 63 ) Asemanmäki Asemakaavan muutos Sisällys 1 Mitä tapahtuu ja missä? Mitä on suunnitteilla? Suunnittelun lähtötiedot Osalliset Miten ja milloin voi osallistua? Kaavan vaikutusten arviointi Aikataulu Mielipiteet aloitusvaiheessa Yhteystiedot

2 1. Mitä tapahtuu ja missä? Järvenpään rautatieaseman ympäristössä on alkamassa asemakaavahanke, jossa tutkitaan Pasila Riihimäki pääradan lisäraide- ja parantamishankkeen ja sen yhteydessä laaditun Järvenpään asema-alueen liikenteen ja tilankäytön yleissuunnitelman edellyttämät muutostarpeet radan länsipuolella. Asemakaava laaditaan kaupungin omana työnä. Tästä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (MRL 63 ) saa tietoa, missä vaiheessa ja millä tavoin osalliset voivat vaikuttaa kaavan suunnitteluun. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa voidaan tarkistaa kaavatyön aikana tarpeen mukaan. Suunnittelualue Asemanmäen asemakaavan muutos koskee Järvenpään rautatieaseman ympäristön rautatiealuetta, Asemankatua sekä Asemakadun ja Neuvoksenkujan välistä yleistä pysäköintialuetta. Kuva: Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Asemanmäellä rautatien länsipuolella. Aloite tai hakija Asemanmäen rauhoittamiseksi on tehty hallitusaloite vuonna Asemakaavamuutostyö tehdään kaupungin aloitteesta pääradan lisäraide- ja parantamishankkeen ratasuunnitelman toteuttamissuunnittelun yhteydessä. Kaupungin tavoitteena on parantaa Järvenpään asemaalueen liikennejärjestelyjä ja selkeyttää alueen tilankäytön. Työ sisältyy vuoden 2016 kaavoitussuunnitelmaan (kh ). 2

3 2. Mitä on suunnitteilla? Liikenneviraston Pasila Riihimäki lisäraideselvityksen ja rata-aluetta koskevan ratasuunnitelman yhteydessä kaupunki on yhdessä Liikenneviraston kanssa teettänyt Järvenpään asema-alueen liikenne ja tilankäyttösuunnitelman (Sito, ), jossa on laajemmin tarkasteltu asema-alueen ympäristön muuttuneita bussi-, pyöräily-, taksi-, saatto- ja liityntäliikenteen tilantarpeita ja niiden toiminnallisuutta. Kaavahankkeen päätavoitteena on tutkia maankäytölliset mahdollisuudet toteuttaa liikennejärjestelyt Liikenne- ja tilankäyttösuunnitelman pohjalta ja rauhoittaa Asemanmäen alue paikalliselle linja-autoliikenteelle ja samalla siirtää rautatieaseman taksi- ja muu saattoliikenne Asemakadun ja Neuvoksenkujan välisen pysäköintialueen yhteyteen. Suunnittelualueelle muodostuviin kortteleihin laaditaan erillinen tonttijako asemakaavan hyväksymisen jälkeen. 3. Suunnittelun lähtötiedot Maanomistus Suunnittelualueen kiinteistö on VR-yhtymän/ Helsingin kiinteistötoimen omistuksessa ja kiinteistö Suomen valtion/ Liikenneviraston omistuksessa. Järvenpään kaupunki omistaa kuvassa rasteroidut alueet, eli suunnittelualueen kiinteistöt , ja sekä katualueet (kiinteistö ). Kuva:Suunnittelualueen maanomistus. Kaupungin omistamat alueet keltaisella rasteroituna. Suunnittelualueen likimääräinen rajaus punaisella. Rakennettu ympäristö Asemanmäki ja Järvenpään rautatieasema sijaitsevat kaupungin ydinkeskustassa kaupunkikuvallisesti keskeisellä paikalla mäen päällä. Asemalta avautuu lounaaseen näkymä kävelykatu Jannen yli Tuusulanjärvelle. Järvenpään rautatieaseman asemarakennus valmistui vuonna 1858 ja on yksi Helsinki- Hämeenlinnan radan alkuperäisiä asemarakennuksia. Todennäköisesti arkkitehti Carl Albert Edelfeltin suunnittelema asemarakennus on edelleen alkuperäisessä käytössä. Rakennus siirrettiin vuonna 1999 pääradan parannustöiden yhteydessä alkuperäiseltä paikaltaan noin 25 metriä etelään radalta poispäin. 3

4 Asemanmäellä vanhan asemarakennuksen vieressä toimivat paikallisliikenteen linjaautoasema ja taksiasema pääosin katualueella. Keltatiilinen taksiasemarakennus sijaitsee osittain asemakaavan mukaisella puistoalueella. Bussi- ja taksiliikenteen lisäksi Asemanmäellä on myös henkilöautojen saattoliikennettä ja autoille lyhytaikaisia pysäköintipaikkoja. Suunnittelualueen itäosa radan ja hotelli-liikerakennuksen välissä on yleistä pysäköintialuetta, joka osin sijaitsee kaavan mukaisella rautatiealueella. Pysäköintialueella on varattu lyhytaikaiselle pysäköinnille ja ajo alueelle tapahtuu Neuvoksenkujan kautta. Polkupyöräpaikkoja on pysäköintialueen reunassa asematunneliin johtavan jalankulkuväylän varressa. Asemanmäen alla Sibeliuksenkadun tienlinjauksen pohjana on vanha 1600-luvun Hyrylä- Mäntsälä maantie. Kadussa tielinjaus on pääosin säilynyt ja seuraa edelleen vanhoja maastomuotoja. Yleiskaava 2020 Järvenpään yleiskaavassa 2020 (kv ) suunnittelualue keskustatoimintojen aluetta (C). Järvenpään aseman vanha asemarakennus on merkitty valtakunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristökohteeksi, joka on suojeltu tai säilytetään kaavoituksella tai muilla toimenpiteillä. Asemanmäen pohjoisosa on osoitettu virkistysalueeksi (V), jolla maisemaa muuttavaa maanrakennustöitä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman lupaa. Virkistysalueella on radan varteen merkitty ulkoilun pääreitti. Uusi Keskustan osayleiskaava 2030 on saanut lainvoiman ja korvaa suunnittelualueella Järvenpään yleiskaavan Keskustan osayleiskaava 2030 Kuva: Ote Järvenpään yleiskaavasta Suunnittelualueen likimääräinen sijainti ympyröitynä valkoisella Keskustan osayleiskaava 2030, on hyväksytty kaupunginvaltuustossa , tarkistettu (kh , kv ja kv ) ja saanut lainvoiman Kaavamuutosalueella keskustan osayleiskaava 2030 korvaa Järvenpään yleiskaavan 2020 sekä yleiskaavan kanssa alueella samanaikaisesti voimassa olleen kaupunginvaltuuston hyväksymän keskustan osayleiskaavan. Keskustan osayleiskaavassa 2030 Järvenpään aseman lähiympäristö on osoitettu henkilöliikenteen terminaalialueena (LHA), joka varataan rautatie-, linja-auto-, ja taksiliikenteen matkustajapalvelujen tarpeisiin. Alueelle saa sijoittaa henkilöliikenteen matkakeskuksen ja muita joukkoliikenteen käyttäjiä palvelevia terminaali- liike-, toimisto- ja pysäköintitiloja sekä saatto- ja liityntäpysäköinnin alueita. 4

5 Rata-alue on osoitettu rautatieliikenteen alueeksi (LR) ja Asemanmäen pohjoisosa lähivirkistysalueeksi (VL). Asematunnelista luoteeseen on radan varteen osoitettu ulkoilureitti (o o o ). Järvenpään asemarakennus on merkitty paikalliseksi ympäristökohteeksi, sr/21 (kohde Rautatieasema), joka on tarkoitettu säilytettäväksi asemakaavoituksella tai muilla toimenpiteillä. Asemarakennuksen ympäristö on merkitty kh/m merkinnällä maakunnalliseksi ympäristöalueeksi, jonka arvokkaat piirteet säilytetään asemakaavoituksella tai muilla toimenpiteillä. Lounaassa Asemanmäen alla Sibeliuksenkatu on osoitettu kh/iii -merkinnällä paikalliseksi kulttuuriympäristöä muodostavaksi tielinjaksi, jonka arvokkaat piirteet säilytetään asemakaavoituksella tai muilla toimenpiteillä. Kuva: Ote Järvenpään keskustan osayleiskaavasta Suunnittelualueen likimääräinen sijainti ympyröitynä. 5

6 Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa kolme asemakaavaa: 1/1 vuodelta 1958, 1/48 vuodelta 1982 ja 1/60 vuodelta Kuva: Ote voimassa olevasta asemakaavasta. Suunnittelualueen likimääräinen rajaus on osoitettu punaisella. Päärataan rajoittuvalla alueella ja suunnittelualueen pohjoisosassa on voimassa vahvistettu asemakaava 1/1, jossa rata-alue ja osa Asemanmäestä on osoitettu rautatiealueeksi (LR) ja osa katualueeksi. Asemamäen eteläkärki Sibeliuksenkadun ja Asemakadun kulmassa on osoitettu puistoksi. Voimassa olevissa asemakaavoissa 1/48 (vahvistettu ) ja 1/60 (vahvistettu ) suunnittelualueen eteläosassa on Asemakadun katualuetta. Asemapolku on osoitettu jalankululle varatuksi kaduksi. Etelässä Asemapolku rajoittuu hotelli- ja liikerakennuksen kortteliin, K-10. Asemapolun ja rautatiealueen välinen alue on voimassa olevassa kaavassa 1/48 (vahvistettu ) osoitettu pysäköimisalueeksi, LP. 6

7 Järvenpään kulttuuriympäristön hoitosuunnitelma (2004) Järvenpään rautatieasema on Järvenpään kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa osoitettu paikallisena kulttuuriympäristökohteena , joka on tarkoitettu säilytettäväksi asemakaavoituksella tai muilla toimenpiteillä (toimenpideluokka 2). Asemarakennus on yksi maan vanhimmista puisista asemarakennuksista ja valmistui vuonna 1858, ennen Helsinki Hämeenlinnan rautatien käyttöönottoa. Rakennus toimi aluksi työpäällikön asuntona, mutta rautatien valmistuttua vuonna 1862 siitä tehtiin asema. Rautatieasema on aiemmin luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi kohteeksi. Ympäristöministeriössä vuonna 1998 tehdyssä sopimuksessa valtakunnallisesti merkittävien rautatieasema-alueiden suojelusta Järvenpään asema ei enää sisälly kohteena. Aiempi yhtenäinen vanha asemamiljöö on kadonnut, sillä vanha asemarakennus on ainoana jäljellä oleva Asemanmäen rautatiehen liittyvistä rakennuksista. Yhtenä maamme vanhimmista säilyneistä puisista asemarakennuksista, rakennus on edelleen maakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallisesti arvokas kohde. Sibeliuksenkatu on osa kulttuuriympäristön hoitosuunnitelman tiemaisemakohdetta Tiemaisema, joka on luokiteltu arvokkaaksi kulttuurialueeksi, jonka säilyttämistä edistetään (luokka 3). Tielinjauksen perustana on ollut 1600-luvun lopussa rakennettu Hyrylä-Mäntsälä maantie. Tie säilyi merkittävimpänä Järvenpään läpi kulkevana liikenneväylänä 1950-luvulle saakka. Keskustan pohjoispuolella tie noudattaa pääosin edelleen vanhaa pienipiirteistä ja maastonmuotoja seurailevaa linjausta. 4. Osalliset Kaava-alueen maanomistajat Naapuritonttien omistajat, haltijat ja asukkaat Lähialueen asukkaat, yritykset ja työntekijät sekä asukasyhdistykset Liikennevirasto VR-yhtymä Uudenmaan ELY-keskus Keski-Uudenmaan maakuntamuseo Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Järvenpään kaupungin viranomaiset Muut viranomaiset Järvenpään Vesi Caruna Oy Fortum Sähkönsiirto Oy Elisa Networks Oy TeliaSonera Finland Oyj Järvenpää-Seura ry Muut, joiden oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa Osallisia voivat olla myös kaikki kuntalaiset, joita alueen kehittäminen kiinnostaa. 7

8 5. Miten ja milloin voi osallistua? Asemakaavan laatimisvaiheet ja osallistuminen Osallistuminen Aloitusvaihe - Ilmoitus vireilletulosta - Tiedottaminen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (OAS) Mielipide osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta - Luonnos nähtävillä - Mahdollinen yleisötilaisuus Mielipide luonnoksesta Ehdotusvaihe - Ehdotuksen hyväksyminen julkisesti nähtäville, lausunnot - Ehdotus julkisesti nähtävillä Muistutus ehdotuksesta Valmisteluvaihe Hyväksymisvaihe - Asemakaavan hyväksyminen (muutoksenhaku HHO ja KHO) - Voimaantulo Mahdollinen valitus Tiedottaminen Asemakaavamuutoksen vireilletulosta, nähtävilläolosta ja hyväksymisestä tiedotetaan kuuluttamalla kaupungin ilmoitustaululla, Viikkouutisissa ja kaupungin internet-sivuilla sekä lähettämällä kirje kaava-alueen maanomistajille ja haltijoille, kaava-alueeseen rajoittuvien alueiden maanomistajille ja haltijoille sekä muille osallisille, jotka ovat siitä aiemmissa vaiheissa kirjallisesti pyytäneet ja antaneet yhteystietonsa. Asemakaavan voimaantulosta tiedotetaan kuuluttamalla kaupungin ilmoitustaululla ja internet-sivuilla. Aloitusvaihe Ajankohtaisista asemakaavahankkeista ilmoitetaan vuosittain kaavoituskatsauksen yhteydessä. Kaavoitustyön käynnistymisestä ja siihen liittyvästä osallistumis- ja arviointisuunnitelman valmistumisesta tiedotetaan vireilletulon yhteydessä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan voidaan tehdä tarkennuksia koko valmisteluvaiheen ajan, kunnes kaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville. Osallisilla on ennen ehdotuksen julkista nähtäville asettamista oikeus ehdottaa Uudenmaan ELY-keskukselle neuvottelun käymistä OAS:n riittävyydestä. OAS on nähtävillä koko suunnittelutyön ajan Seutulantalon palvelupisteessä (Seutulantie 12, 1. kerros) sekä Järvenpään kaupungin internet-sivuilla. Valmisteluvaihe Asemakaavojen muutosluonnos ja muu suunnitteluaineisto asetetaan nähtäväksi mielipiteiden antamista varten (MRL 62, MRA 30 ) Seutulantalon palvelupisteeseen. Kaava-aineistoa laitetaan myös Järvenpään kaupungin internet-sivuille. Asemakaavamuutoksesta pyydetään luonnoksen valmistuttua ennakkolausunnot seuraavilta tahoilta: Uudenmaan ELY-keskus Keski-Uudenmaan maakuntamuseo Liikennevirasto VR-yhtymä 8

9 Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Järvenpään kaupunki, rakennusvalvonta Järvenpään kaupunki, kunnallistekniikan suunnittelu Järvenpään Vesi Caruna Oy Fortum Sähkönsiirto Oy Elisa Networks Oy TeliaSonera Finland Oyj Järvenpää-Seura ry Jos jokin taho katsoo, ettei heitä tarvitse pitää osallisina tässä hankkeessa, asiasta voi ilmoittaa kaavasuunnittelijalle kirjallisesti. Ehdotusvaihe Kaavaluonnoksesta saatujen mielipiteiden ja ennakkolausuntojen pohjalta laaditaan asemakaavojen muutosehdotus, jonka kaupunkikehityslautakunta hyväksyy ja asettaa julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi (MRL 65, MRA 27 ) sekä pyytää tarvittavat lausunnot. Asemakaavan muutosehdotus laitetaan nähtäväksi Seutulantalon palvelupisteen ilmoitustaululle ja Järvenpään kaupungin internet-sivuille. Asiasta tiedotetaan osallisille, kuten edellä on kerrottu. Ehdotusta koskevat muistutukset tulee jättää kirjallisena määräaikaan mennessä. Kaupunkikehityslautakunta käsittelee ja hyväksyy asemakaavoituksen vastineet kaavamuutosehdotuksesta annettuihin lausuntoihin ja muistutuksiin. Mikäli asemakaavamuutosehdotusta joudutaan muuttamaan olennaisesti lausuntojen ja muistutusten johdosta, asettaa kaupunkikehityslautakunta sen uudelleen nähtäville ja mahdollisesti myös pyytää uusia lausuntoja. Muussa tapauksessa kaupunkikehityslautakunta esittää ehdotuksen edelleen kaupunginhallituksen ja valtuuston hyväksyttäväksi. Kaupunkikehityslautakunnan päätös, josta ilmenee kaupungin perusteltu kannanotto (vastine), lähetetään niille osallisille, jotka ovat jättäneet muistutuksen tai ovat sitä aiemmissa vaiheissa kirjallisesti pyytäneet ja jättäneet yhteystietonsa. Hyväksymisvaihe Kaupunginvaltuusto hyväksyy asemakaavan muutoksen. Päätöksestä ilmoitetaan kuulutuksella tiedottamisesta sovitulla tavalla. Kaupunginvaltuuston päätöksestä on mahdollisuus valittaa 30 päivän kuluessa Helsingin hallinto-oikeuteen ja Helsingin hallintooikeuden päätöksestä valitusluvalla edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusote valtuuston päätöksestä on pyydettävä erikseen Järvenpään kaupungin hallintopalveluista. Asemakaavamuutos tulee voimaan, kun lainvoiman saaneesta päätöksestä ilmoitetaan kuulutuksella, kuten edellä on mainittu. Kaava-alueen kiinteistönomistajille ja rajanaapuritonttien omistajille tiedotetaan hyväksymispäätöksestä kirjeitse. 6. Kaavan vaikutusten arviointi Asemakaavan ympäristövaikutuksista ei ole tarpeen laatia erillistä arviointiselvitystä. Asemakaavan vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön, luontoon ja maisemaan, liikenteeseen, tekniseen huoltoon, yhdyskuntatalouteen, terveyteen, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin arvioidaan kaupungin omana työnä ja tulokset esitetään kaavaselostuksen yhteydessä. Vaikutusten arviointi perustuu alueelta käytössä oleviin perustietoihin, suoritettaviin maastokäynteihin, aluetta koskeviin selvityksiin, osallisilta saataviin lähtötietoihin sekä lausuntoihin ja muuhun palautteeseen. 9

10 7. Aikataulu Asemakaavatyö käynnistyy huhtikuussa 2016 Asemakaavan luonnosaineisto on nähtävänä arviolta touko-kesäkuussa 2016 (MRL 62, MRA 30 ) 30 päivää Asemakaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäväksi arviolta syksyllä 2016 (MRL 65, MRA 27 ) 30 päivää Tavoitteena on, että kaupunginvaltuusto hyväksyy asemakaavan vuoden vaihteessa Mielipiteet aloitusvaiheessa Ovatko osallistumis- ja arviointitavat riittäviä? Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä koko kaavasuunnittelun ajan teknisen toimen asiakaspalvelupisteessä ja siitä voi antaa palautetta asemakaavoitukseen. Onko alueella tärkeitä paikkoja, kehittämiskohteita tai ongelmia, joita ei ole lähtötiedoissa huomioitu? Jos haluat tuoda esiin omia näkemyksiäsi suunnittelualueeseen liittyen, ota yhteyttä kaavan valmistelijaan (ks. yhteystiedot alla). Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tehtävänä on kertoa osallisille: o Mitä kaavoitus koskee o Mihin sillä pyritään o Mitä vaikutuksia kaavalla on o Miten vaikutukset arvioidaan o Ketkä ovat osallisia o Miten ja milloin voi osallistua o Miten kaavoituksen kulusta tiedotetaan o Kuka kaavaa valmistelee ja mistä saa lisää tietoa 9. Yhteystiedot Asemakaava laaditaan Järvenpään kaupungin asemakaavoituksessa virkamiestyönä. Sähköpostiosoitteet ovat muotoa: etunimi.sukunimi@jarvenpaa.fi KAAVOITUS JA LIIKENNE Järvenpään kaupunki Kaupunkikehitys, kaavoitus ja liikenne Seutulantie 12 PL 41, Järvenpää Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Kaavoitusinsinööri Åsa Graeffe KATU- JA YLEISTEN ALUEIDEN SUUNNITELMAT Järvenpään kaupunki Suunnittelupäällikkö Kaupunkikehitys, Kaarina Laine Kunnallistekniikan suunnittelu PL 41, Järvenpää Järvenpäässä Sampo Perttula Åsa Graeffe kaavoitusjohtaja kaavoitusinsinööri 10