TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus pöytäkirja 2/

Transkriptio

1 Aika: klo Paikka: Tampereen kaupunkiseutu, kokoushuone Valimo, Kelloportinkatu 1 B Osallistujat: jäsenet: varajäsenet: Lyly Lauri, pj. Loukaskorpi Johanna Jarva Marko, 1. vpj. Lanne Janika Paalanen Piila 2. vpj. Pelvola Kirsi Aaltonen Mikko Torkkola Sinikka Heinämäki Anna-Kaisa, Stenhäll Jaakko Ikonen Anna-Kaisa, Tulonen Irja, Jakara Riitta Viljanen Jussi Lahikainen Stiina Törhönen Marko Luojus Katja Sorsa Minna Niemi Veijo Liuha Tuukka Ollila Riitta Sirniö Ilpo Sasi Ilkka Jäntti Aleksi Uusi-Erkkilä Pertti Lumia Mervi Muut osallistujat: Pohjonen Juhani Paunonen Tuuli Yli-Rajala Juha vs. seutujohtaja, esittelijä, TKS ma. hallintosihteeri, sihteeri, TKS kuntajohtajakokouksen pj., Tampere Kutsuttu kokoukseen: Touru Tapani liikennejärjestelmäpäällikkö, TKS 22 Kankkonen Satu kehittämispäällikkö, TKS, Asula-Myllynen Ritva kehittämispäällikkö, TKS, 24 Lauri Lyly puheenjohtaja Tuuli Paunonen sihteeri 1/34

2 Pöytäkirjan tarkastus Paikka ja aika Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä / 2018 Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty. Ilkka Sasi Pöytäkirja yleisesti nähtävänä Paikka ja aika Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän toimisto / 2018 Todistaa Tuuli Paunonen 2/34

3 Käsiteltävät asiat: 17 KOKOUKSEN AVAUS 4 18 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 5 19 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAN VALINTA 6 20 TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN 7 21 TIEDOKSI ANNETTAVAT ASIAT 8 22 SÄHKÖAUTOJEN LATAUSPISTEET TAMPEREEN KEHYSKUNNISSA, SIJOITUSSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSEN TIEKARTTA, LÄHETEKESKUSTELU SEUTULIIKE-OHJELMATYÖ, LÄHETEKESKUSTELU PÄÄRADAN KEHITTÄMINEN, EDUNVALVONNAN ORGANISOINTI EDUNVALVONNAN TILANNEKUVA JA KEHITTÄMISTOIMENPITEET, SELVITYKSEN KÄYNNISTÄMINEN LÄHETEKESKUSTELU HALLITUSOHJELMATAVOITTEISTA JA BUDJETTITAVOITTEISTA TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖS VUODELTA KUNTAYHTYMÄN NIMENKIRJOITUSOIKEUDET YHTYMÄKOKOUKSEN KOOLLE KUTSUMINEN SEUTUPÄIVÄN 2018 JÄRJESTÄMINEN VS. SEUTUJOHTAJAN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT SEURAAVAT KOKOUKSET MUUT ASIAT KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 34 3/34

4 17 KOKOUKSEN AVAUS 9.00 Puheenjohtaja avasi kokouksen klo /34

5 18 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 9.00 Kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. Kokouskutsu on lähetettävä viimeistään 7 päivää ennen kokousta. Esityslista lähetetään mahdollisuuksien mukaan kokouskutsun yhteydessä. Kokouskutsu lähetetään toimielimen päättämällä tavalla jäsenille, henkilökohtaisille varajäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus tai -velvollisuus ko. kokouksessa. Seutuhallitus ja muut toimielimet ovat päätösvaltaisia, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Kokouksen esityslista on toimitettu sähköisenä Päätösehdotus. Seutuhallitus Puheenjohtaja Lyly: Todetaan kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. Päätösehdotus hyväksyttiin. ma. hallintosihteeri Tuuli Paunonen puh , etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 5/34

6 19 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAN VALINTA 9.00 Pöytäkirjan laatii puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Pöytäkirja pidetään nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Pöytäkirjantarkastaja on valittu aakkosjärjestyksessä seutuhallituksen varsinaisten jäsenten joukosta. Päätösehdotus. Seutuhallitus Puheenjohtaja Lyly: Pöytäkirjan tarkastusvuorossa on Ilkka Sasi. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. Päätösehdotus hyväksyttiin. ma. hallintosihteeri Tuuli Paunonen puh , 6/34

7 20 TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN 9.00 Kokouksen esityslista on toimitettu sähköisenä Päätösehdotus. Seutuhallitus Puheenjohtaja Lyly: Hyväksytään esityslista kokouksen työjärjestykseksi. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. Päätösehdotus hyväksyttiin. ma. hallintosihteeri Tuuli Paunonen puh , 7/34

8 21 TIEDOKSI ANNETTAVAT ASIAT Seutuhallituksen edellisen kokouksen toimeenpano ASIA Vaikuttamistyön arviointi ja jatkokehittäminen kaupunkiseudulla Elinkeinojen seudullinen vetovoimaprofiilityö, projektisuunnitelma Seudun viherrakenteen yleissuunnitelma, työsuunnitelma Kuntayhtymän viestintäperiaatteet Hyvinvointipalvelujen digikokeilu Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma, lausunto TOIMEENPANO Työn käynnistäminen on käsittelyssä tässä kokouksessa. Hanke etenee projektisuunnitelman mukaisesti. Keväällä 2018 on ohjelmassa työpajat ja Hanke etenee työsuunnitelman mukaisesti. Kuntayhtymän viestintää toteutetaan hyväksyttyjen periaatteiden mukaan. Seutuvaraamo-hanke on käynnistynyt pilottiversion kehitystyöllä. Resurssien varaamisen verkostotapaaminen järjestetään Hankkeen ohjausryhmänä toimii hyvinvointipalvelujen työryhmä. Lausunto on toimitettu LVM:öön. Seutufoorumin palaute. Työllisyyskokeilun tilanne. Liitteenä on Pirkanmaan kuntien allianssimalliesitys. Kokoustiedotteet ja muistiot: - Kuntajohtajakokouksen muistiot ja Hyvinvointipalvelujen työryhmä ja Infrapalvelujen työryhmä ja Liikennejärjestelmätyöryhmä Maankäytön ja asumisen työryhmä /34

9 Ennakkotiedot joulukuun 2017 väestönmuutoksista ja tammikuun 2018 työttömyysprosenteista ovat ilmestyneet. Väkiluku, Väkiluku, Muutos, tammi-joulu 2017 Muutos%, tammi-joulu 2017 Muutos, tammijoulu 2016 Työttömyys%, tammikuu 2018 Työttömyys%, tammikuu 2017 Kangasala ,8 % 583 9,1 12,4 Lempäälä ,4 % 209 7,3 11,6 Nokia ,3 % 48 9,5 14,1 Orivesi ,3 % ,4 13,4 Pirkkala ,4 % 250 7,1 10,1 Tampere ,6 % ,0 16,9 Vesilahti ,0 % -27 6,9 11,3 Ylöjärvi ,3 % 61 7,7 10,9 Kaupunkiseutu ,1 % ,8 15,0 Kehyskunnat ,4 % ,4 12,1 Turun seutu ,8 % ,6 12,9 Helsingin seutu ,4 % ,4 11,1 Oulun seutu ,8 % ,0 15,7 Pirkanmaa ,6 % ,3 14,6 Suomi ,2 % ,8 9,2 Lähde: Tilastokeskuksen kuukausitiedot, ennakkotieto ja ELY-keskuksen työllisyyskatsaus Juha Yli-Rajala poistui kokouksesta. Päätösehdotus. Seutuhallitus Vs. seutujohtaja Pohjonen: Seutuhallitus päättää merkitä asiat tiedoksi. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. Päätösehdotus hyväksyttiin. ma. hallintosihteeri Tuuli Paunonen puh , etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 9/34

10 22 SÄHKÖAUTOJEN LATAUSPISTEET TAMPEREEN KEHYSKUNNISSA, SIJOITUSSUUNNITELMA (10 min) Liikennejärjestelmäpäällikkö Touru MAL-sopimuksessa todetaan, että sopijaosapuolet edistävät uusien käyttövoimien käyttöönottoa liikenteessä. Tämä tarkoittaa mm. sähköautojen julkisten latauspisteiden määrän kehitystä. Seudullinen liikennejärjestelmäryhmä päätti kokouksessaan käynnistää sähköautojen latausverkon sijoitussuunnittelun Tampereen seudun ympäryskunnissa. Tampereelle on laadittu vuonna 2015 suunnitelma latauspisteverkostosta. Käynnistetyssä työssä laajennettiin suunnitelma koko Tampereen kaupunkiseudun kattavaksi. Työn tarve pohjautuu kansalliseen tavoitteeseen, jonka mukaan tieliikenne vuonna 2050 olisi lähes nollapäästöistä. Tämä edellyttää merkittävää panostamista vaihtoehtoisten polttoaineiden jakeluverkkoon. Suomessa latauspisteverkoston mitoituksen pohjaksi asetetaan noin sähköauton määrä vuonna 2020 ja vähintään sähköauton määrä vuonna Vaikka rakentamisen lähtökohtana on markkinaehtoisuus, tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan kuitenkin runsaasti uusia toimia. Kuntien ei odoteta itse rakentavan tai rahoittavan vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluinfran rakentamista, vaan niiden tehtävänä on osallistua tarpeellisilta osin tämän infran suunnitteluun sekä huolehtia infran linkittymisestä muuhun liikenneverkkoon paikallistasolla. Kuntien tulee huolehtia myös siitä, että alueiden käytön suunnittelussa ja kaavoituksessa varataan jakeluinfralle tarvittavat alueet. Valmistunut sijoitussuunnitelma sisältää palvelukohteiden sijaintiin, verkon maantieteelliseen kattavuuteen sekä kiinteistöjen omistuspohjaan perustuvat suositukset kohteista ja latauspisteiden ominaisuuksista. Lisäksi selvitys sisältää suosituksia kuntien toimenpiteiksi liittyen sähköisen liikenteen edelläkävijyyteen, rakentamissäädöksiin, investointitukiin sekä kuntalaisten mielipiteisiin liittyen. Heti suositeltavia toimia kunnille ovat: - kannustaa yksityisiä toimijoita julkisten latauspisteiden rakentamiseen. Kuntien omat latauspisteet avataan mahdollisuuksien mukaan julkiseen käyttöön. - olla aloitteellinen sähköiseen liikkumiseen siirtymisessä. Tämä toimii hyvänä esimerkkinä asukkaille ja yrityksille ja auttaa kuntaa ymmärtämään muutosta. Sähköautot ovat Tampereen seudulla merkittävä mahdollistaja ja edellytys päästövähennystavoitteisiin pääsemiseksi. Tehtyä suunnitelmaa hyödynnetään seudun LJ-, MASTO- ja INFRA-työryhmien työskentelyssä, 10/34

11 kun määritetään seudun ja sen kuntien toimenpiteitä ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Liikennejärjestelmäpäällikkö Touru on kutsuttu kokoukseen. Kuntajohtajakokous on käsitellyt asiaa. Liite: - sijoitussuunnitelma Päätösehdotus. Seutuhallitus Vs. seutujohtaja Pohjonen: Seutuhallitus päättää merkitä loppuraportin tiedoksi ja että toimenpidesuositukset huomioidaan kaupunkiseudun ja jäsenkuntien jatkosuunnittelussa. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. Päätösehdotus hyväksyttiin. jäsenkunnat ma. hallintosihteeri Tuuli Paunonen puh , etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 11/34

12 23 VARHAISKASVATUKSEN TIEKARTTA, LÄHETEKESKUSTELU (15 min) Kehittämispäällikkö Kankkonen : Tausta Kesäkuussa 2017 on valmistunut opetus- ja kulttuuriministeriön tilaama selvitys varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nostamisesta, varhaiskasvatuksessa tarvittavasta osaamisesta, koulutuksen kehittämistarpeista ja päiväkodin henkilöstörakenteesta Suomessa. Selvitys on otsikoitu varhaiskasvatuksen kehittämisen tiekartaksi (Opetusja kulttuuriministeriön julkaisuja 2017:30). Hyvinvointipalvelujen työryhmä on päättänyt kokouksessaan , että varhaiskasvatuksen ryhmä koostaa esityksen seudullisen varhaiskasvatuksen tiekartan laatimisesta hyvinvointipalvelujen työryhmälle. Varhaiskasvatuksen työryhmä on pitänyt kehittämispäivän , jossa professori Kirsti Karila esitellyt valtakunnallista tiekarttaa. Samassa tilaisuudessa on käyty varhaiskasvatuksen ryhmän kanssa lähetekeskustelu seudullisen varhaiskasvatuksen tiekartan avainalueista ja painopisteistä. Seutuyksikkö laati pohjaesityksen seudulliseksi varhaiskasvatuksen tiekartaksi, minkä jälkeen varhaiskasvatuksen ryhmä käsitteli esitystä ja hyvinvointipalvelujen työryhmä Joulukuun kokouksessa käydyn lähetekeskustelun perusteella valmistelua on jatkettu tarkentamalla seudullisen tiekarttapohjan avainalueiden ja painopisteiden muotoilua. Hyvinvointipalvelujen työryhmä on hyväksynyt tiekartan laadinnan pohjaesityksen kokouksessaan , minkä jälkeen pohjaesitys käsitellään kuntajohtajakokouksessa ja seutuhallituksessa Seudullisen tiekartan pohjaesitys Seudullisen kehittämisen avainalueiksi valikoituivat hyvinvointipalvelujen työryhmän ja kuntajohtajakokouksen lähetekeskustelussa: 1) Monipuolinen palvelutarjonta 2) Varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nostaminen 3) Laadultaan korkeatasoinen, tuottava ja tehokas varhaiskasvatus Jokainen avainalue jakautuu pohjaesityksessä 2-3 painopisteeseen, joiden yhteydessä on esitetty asiakokonaisuuksia ja toimenpiteitä selvitysja kehittämistyön tavoitteiksi. 12/34

13 Seudullisen tiekartan laadinta ja valmistuminen Tiekarttatyön laadintaa ohjaavassa hyvinvointipalvelujen työryhmän lähetekeskustelussa todettiin lisäksi, että tiekarttatyö parantaa kehittämisen suunnitelmallisuutta, ennakointia ja liittää strategiset kehittämistavoitteet sekä kustannustietoisuutta lisäävän varhaiskasvatuksen seudullisen arvioinnin toisiinsa. Tämä on tärkeää tilanteessa, jossa sekä varhaiskasvatuksen lainsäädäntö että kuntien rooli ovat uudistumassa. Seudullisia varhaiskasvatuksen (tiedot sekä kunnallisesta että yksityisestä tuotannosta) tunnuslukuja yhdistämällä ja analysoimalla tietojohtaminen paranee. Kun seudullinen varhaiskasvatusdata kyetään esittämään ja on saatavilla muodossa, missä on mahdollista hahmottaa panosten ja tuotosten välisiä riippuvuuksia, on helpompi perustella tehtäviä päätöksiä, arvioida tehtyjen päätösten vaikutuksia ja tehdä tarvittavia muutoksia palvelutuotantoon. Tiekarttatyön laadintaa ohjaa siten kestävä talousajattelu, jonka mukaan laadultaan korkeatasoisella seudullisella varhaiskasvatuksen yhteistyöllä pyritään myös kuntien kustannusten kasvun hillitsemiseen. Tiekarttapohjan hyväksymisen jälkeen sisällöllisestä laadinnasta vastaa varhaiskasvatuksen ryhmä ja seutuyksikkö. Hyvinvointipalvelujen työryhmä ohjaa työn laadintaa. Tavoitteena on, että seudullinen tiekartta valmistuu kevään aikana siten, että hyvinvointipalvelujen työryhmä voi omalta osaltaan hyväksyä seudullisen varhaiskasvatuksen kehittämisen tiekartan pidettävässä kokouksessa. Lopullisen tiekartan hyväksyy kuntajohtajakokouksen käsittelyn jälkeen seutuhallitus. Tiekartan lopullisen hyväksymisen jälkeen varhaiskasvatuksen seudullisen kehittämisen kohteiksi valikoituneita asioita on mahdollista viedä tavoiteja toimintasuunnitelmatasolle ja panna täytäntöön vuosien aikana. Kehittämispäällikkö Satu Kankkonen selostaa asiaa kokouksessa. Kuntajohtajakokous on käsitellyt asiaa. Anna-Kaisa Heinämäki ja Anna-Kaisa Ikonen saapuivat kokoukseen. Juha Yli-Rajala palasi kokoukseen. Liite - Varhaiskasvatuksen tiekartta/luonnos - Varhaiskasvatuksen kustannusvertailun kehittäminen Päätösehdotus: Seutuhallitus vs. seutujohtaja Pohjonen: Seutuhallitus päättää 13/34

14 hyväksyä seudullisen varhaiskasvatuksen kehittämisen tiekartan pohjaesityksen ja todeta, että valmistuessaan tiekartta määrittää seudullisen varhaiskasvatuksen kehittämisen suunnan ja määrittää kehittämistyössä tarvittavia toimenpiteitä laatu-, tuottavuus-, tehokkuus- ja kustannustietoisesti. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. Päätösehdotus hyväksyttiin. HYPA-työryhmä ma. hallintosihteeri Tuuli Paunonen puh , 14/34

15 24 SEUTULIIKE-OHJELMATYÖ, LÄHETEKESKUSTELU (15 min) Kehittämispäälliköt Asula-Myllynen ja Kankkonen Tampereen kaupunkiseudun strategiaan perustuvasta hyvinvointiympäristön kehittämisohjelmasta on johdettu vuodelle 2018 tavoite käynnistää SeutuLiike -arkiliikunnan ohjelma. Ohjelmaan kytketään myös käynnissä (tuotteistus) ja suunnitteilla (kasvu- ja oppimisympäristöt, vapaaaikaopas, SeutuVaraamo, liikenneturvallisuus) oleviin toimenpiteisiin. Ohjelmatyö laaditaan yhteistyössä infratyöryhmän ja muiden seututyöryhmien kanssa. Ohjelmatyö on myös osa kansainvälistä ja kansallista fyysistä aktiivisuutta lisäävää ja ilmastonmuutosta hillitsevää työtä. Yhdyskuntasuunnittelun, -rakentamisen ja terveyden välistä yhteyttä on vahvistettava, sillä kansanterveyden haasteet liittyvät liikkumattomaan elämäntapaan ja ympäristöä tarvitaan edesauttamaan ja innostamaan liikkeen syntymistä. Maailman terveysjärjestön WHO Euroopan alueen fyysistä aktiivisuutta edistävässä strategiassa on missioksi nostettu viisi teemaa, joiden eteen tulisi kansallisella ja alueellisella tasolla työskennellä: edistää fyysistä aktiivisuutta ehkäistä liikkumattomuutta taata ja mahdollistaa ympäristö, joka tukee fyysistä aktiivisuutta (turvalliset ja saavutettavat julkiset tilat, ympäristö ja infrastruktuuri) tarjota yhdenvertaisia mahdollisuuksia fyysiseen aktiivisuuteen iästä, sukupuolesta, tulotasosta, koulutuksesta, etnisestä taustasta tai vammasta tai tuen tarpeesta riippumatta helpottaa ja poistaa esteitä fyysisen aktiivisuuden tieltä. Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut vuonna 2013 valtakunnalliset linjaukset terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan Niiden mukaan liikettä tulisi lisätä mahdollistamalla liian vähän liikkuvien aktiivisuutta, muuttamalla organisaatioiden toimintakulttuuria fyysistä aktiivisuutta tukevaksi, tuottamalla hyviä sisä- ja ulkoympäristöjä, edistämällä kävelyn ja pyöräilyn suosiota sekä vähentämällä sosiaalista eriarvoisuutta. Viimeisimpänä on joulukuun 2017 liikenne- ja viestintäministeriön luonnos valtakunnallisesta kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmasta, joka pohjautuu marraskuussa 2016 julkaistuun kansalliseen energia- ja ilmastostrategiaan, missä linjattiin useita eri toimia liikenteen päästöjen vähentämiseksi 50 % vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 tasoon. 15/34

16 Arkiliikunta on valikoitunut SeutuLiike -ohjelman käsitteeksi ja sillä tarkoitetaan päivän mittaan tapahtuvaa liikkumista, mikä ei ole varsinaista vapaa-ajan liikuntaa. Ohjelmatyön keskiöön nousevat toimenpiteet, joilla edistetään kävelyä ja pyöräilyä töihin, kouluun, asioille, lasten ja nuorten leikkimistä ja liikkumista arjen ympäristöissä ja ylipäätään fyysistä aktiivisuutta edistävien valintojen tekemistä. Kansainvälisten tutkimusten mukaan parhaat tulokset saavutetaan eri alojen monialaisella yhteistyöllä ja yhdistämällä liikunnan toiminnallisia interventioita liikuttavaan ja turvalliseen arkiympäristöön. Arkiympäristön täytyy esimerkiksi tarjota riittävästi matalankynnyksen mahdollisuuksia liikuntaan. Tämä voidaan tehdä suunnittelemalla, rakentamalla ja ylläpitämällä esimerkiksi koulujen ympäristöjä kävelyä ja pyöräilyä suosivaksi turvallisuusnäkökohdat huomioiden tai muuttamalla arjen toimintakulttuureja työ- ja opiskelupaikoilla. Toimenpiteitä voidaan tehdä myös ihmisten huomaamatta, kun muutetaan ympäristön ominaisuuksia sellaisiksi, että ne tukevat haluttuja tavoitteita. Tampereen kaupunkiseudulle on toteutettu kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmaa, jossa on määritetty seudulla tarvittavia kehittämistoimia. Toimenpiteitä on edistetty seudullisena yhteistyönä ja osin MAL-rahalla. Käynnistymässä oleva seutuliike-ohjelmatyö jatkaa ja täydentää seudulle laadittua kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmaa. Seutuliike-ohjelmassa on tarkoitus yhdistää kestävän, turvallisen ja terveyttä edistävän liikkumisen toimenpiteet yhdeksi kokonaisuudeksi. Työssä keskitytään kustannustehokkaisiin poikkihallinnollisiin toimenpiteisiin, joilla voidaan aktivoida ihmisiä käyttämään arjessaan terveyttä edistäviä kulkutapoja. SeutuLiike ohjelma toteuttaa monelta osin myös LVM:n kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmassa olevia teemoja. SeutuLiike -ohjelmatyön tavoitteiden ja niistä johdettujen toimenpiteiden tulee olla mitattavissa. Kaupunkiseudun kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelman toteutumista on seurattu vuosittain ja sen nykytilaa selvitetään parhaillaan. Lisäksi on toteutettu vuonna 2015 koulumatkakysely, jota voitaisiin edelleen kehittää edellä mainittuja tavoitteita paremmin tukevaksi. Myös kaupunkiseudulla kahden vuoden välein toteutettavaa seudullista nuorisokyselyä voidaan kehittää siten, että se mittaa asetettujen tavoitteiden toteutumista. SeutuLiike-ohjelman arvioinnin valmistelussa hyvä huomioida myös kaupunkiseudun Hyvinvointikunta HYMY -hanke (hyvinvointiympäristö), jossa on tarkoitus tukea kunnan hyvinvointiroolia ja ennaltaehkäisevän työn tietopohjaa (hyvinvointimittaristoa). Lisäksi käytössä on joukko kansallisia, pääasiassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen laatimia tiedonkeruita, kuten TEAviisari (liikunta), ATH-kysely ja kouluterveyskysely, joiden tuloksia voidaan hyödyntää asetettaessa seudullisia tavoitteita ja laadittaessa niistä tehtäviä arviointeja. 16/34

17 Ohjelmatyö on tarkoitus käynnistää seututyöryhmien yhteistyönä ja ohjelmatyölle tulisi tästä syystä nimetä monialainen ryhmä, joka koostuu paitsi eri työryhmien nimeämistä jäsenistä, myös liikunnan edistämisen ja käpy-asiantuntijoista. Tavoitteena on, että hyvinvointipalvelujen työryhmä ja infratyöryhmä käyvät ensin lähetekeskustelun ohjelmatyöstä tammikuussa ja ehdottavat asiantuntijansa pienryhmään, minkä jälkeen asiaa käsitellään kuntajohtajakokouksessa helmikuun aikana. Varsinainen SeutuLiike -ohjelma projektoidaan pienryhmän toimesta ja hyväksytään työryhmissä lokakuussa, jolloin on mahdollista asettaa vuoden 2019 toiminnallisia tavoitteita. Kehittämispäälliköt Ritva Asula-Myllynen ja Satu Kankkonen selostavat asiaa kokouksessa. Kuntajohtajakokous on käsitellyt asiaa. Päätösehdotus: Seutuhallitus Vs. seutujohtaja Pohjonen: Seutuhallitus päättää merkitä tiedoksi SeutuLiike-ohjelmatyön käynnistymisen ja ohjeistaa ohjelman jatkovalmistelua. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. Päätösehdotus hyväksyttiin. HYPA-, INFRA- ja LJ-työryhmät ma. hallintosihteeri Tuuli Paunonen puh , 17/34

18 25 PÄÄRADAN KEHITTÄMINEN, EDUNVALVONNAN ORGANISOINTI (30 min) Vs. seutujohtaja Pohjonen Taustaa Hyvällä saavutettavuudella tuetaan seutustrategian pääviestin lisää kilpailukykyä toteutumista. Edistettävänä toimenpiteenä ovat mm. nopeat junayhteydet. Myös MAL-sopimus sisältää toimenpiteitä Tampere- Helsinki yhteysvälin junaliikenteen edistämiseen. Kaupunkiseudun edunvalvonnan kohteena on pitkään ollut kansainvälisen, kansallisen ja sisäisen saavutettavuuden edistäminen. Konkreettisina kohteina tämä on merkinnyt Tampere-Pirkkala lentoaseman ja lentoliikenteen kehittämistä, pääradan kehittämistä, valtateiden 3, 9, ja 12 kehittämistä sekä Tampereen raitiotien seudullista toteuttamista ja kaupunkiseudun lähijunaliikenteen edistämistä. Helsinki-Tampere pääradan kehittäminen on esiintynyt monena teemallisena hankkeena. Milloin osana Suomen kasvukäytävää, lisäraidetarkasteluna, tunninjuna Helsinkiin tavoitteena, mahdollisena lähijunaliikenteen kilpailutuskohteena, kuuden maakunnan päärata + kehittämisskenaariona sekä mm. Tampereen ja Helsingin pormestareiden Lentoradan toteuttamista koskevana avauksena. Pääradan systemaattisella kehittämisellä on suuri strateginen merkitys Suomen liikennejärjestelmään sekä voimakas positiivinen vaikutus koko Suomen kasvulle, kilpailukyvylle ja vetovoimalle. Pääradan kehittäminen helpottaa myös liikenteelle asetettujen ilmastotavoitteiden saavuttamista. Kysymyksiä pääradan kehittämisessä Suomi on sitoutunut EU:n TEN-T -ydinverkon toimenpiteisiin vuoteen 2030 mennessä ja kattavan verkon toimenpiteisiin vuoteen 2050 mennessä. TEN-asetus on jäsenmaita velvoittava ja sisältää laatukriteerit. Rahoituskaudella TEN-T -tuki käytännössä kohdistuu ydinverkkokäytäville. Päärata Tampere-Helsinki ei ole nyt mukana ydinverkkokäytävässä. Suomi ajaa North Sea - Baltic -ydinverkkokäytävän laajennusta pääradan osalta. Pääradan kiinnittyminen ko. ydinkäytävään mahdollistaisi CEF -rahoituksen (Connecting Europe Facility = verkkojen Eurooppa) hakemisen pääradan hankkeisiin EU:n seuraavalla rahoituskaudella. Euroopan komissio tekee keväällä 2018 esityksen CEF II -ohjelmasta. Tässä yhteydessä komissio päättää myös ydinverkkokäytävien mahdollisista laajennuksista. Asiaa koskeva kirje on lähetetty Juha Sipilälle, Petteri Orpolle ja SampoTerholle. Kokonaisuudessaan ydinverkkokäytävien laajuuden uudelleen tarkastelu tehdään vuonna 2023 ja se tullee voimaan /34

19 Kansallisen saavutettavuuden näkökulmasta päärataan kohdistuu monia tavoitetilatarpeita vuoteen 2030 mennessä. Mittavia parannustarpeita on raideparimäärissä ja radan teknisessä tasossa. Tarpeet vaihtelevat eri asema/kaupunkiväleillä (esim. hki-rmäki-tre tai tre-sjoki). Tampere-Pirkkalan lentokentän kytkeminen kestävällä tavalla mukaan pääradan kehittämiseen. Lentokenttä varmistaa ensisijaisesti kansainvälisen saavutettavuuden, kun taas päärata vastaa kansalliseen liikkumisen tarpeeseen. Tampere-Pirkkalan kehitystyö on tällä hetkellä hyvässä vaiheessa kahden toimintavuoden jälkeen ja nähtävissä on kaikki edellytykset edelleen kasvavalle ja kehittyvälle kansainvälisten yhteyksien kaupalliselle lentotoiminnalle. Tampere-Pirkkalan tärkeys tulevaisuudessa toimia Helsinki-Vantaan varakenttänä ja ns. ylivuotoliikenteen Euroopan ja Suomen välisenä yhteispisteenä kansallisessa lentoliikenteessä on merkittävä ja huomionarvoinen asia kokonaisuudessa. Kun tavoitteelliset junayhteydet 1h saavutettavuudella Tampereelle toimivat pääradalla (Seinäjoki/Hämeenlinna)ja säteenomaisesti yhteyksinä pääradan kautta (Pori, Jyväskylä) on Tampere-Pirkkalan lentoaseman käyttäminen houkutteleva vaihtoehto. Radan edunvalvonta- ja kehittäjäkumppaneiksi tarvitaan laaja toimijaverkosto ja avainhenkilöitä. Pääkaupunkiseutu, Hämeenlinna, Tampereen kaupunkiseutu, Seinäjoki, Tampereen kauppakamari, 6 maakuntaa, EU-yhteystoimisto ja VR. Suunnitteluvalmiuksien ja tiedon lisäämiseksi on jo laadittu monia enimmäkseen teknisluonteisia selvityksiä. Viimeisimpänä on valmistumassa LIVI:n tarveselvitys Tampere-Riihimäki -välille. Tarpeellista olisi myös laatia selvityksiä esim. taloudellisista sekä pehmeistä veto- ja pitovoimatekijöistä pääradan kehittämisen tuomina hyötyinä. Kaupunkiseudun, Pirkanmaan liiton ja Tampereen kauppakamarin toimesta on päätetty tilata selvitys aluetaloudellisista vaikutuksista. Selvitys tehdään samanlaisena kuin on tehty Turku-Helsinki yhteysvälin tarkastelu. Pikaisella aikataululla tulisi konkreettisesti edistää pääradan edunvalvontaa yhteysvälillä Tampere-Helsinki. MAL4-sopimuksen neuvottelu tapahtuu , meneillään on vaikuttaminen North Sea - Baltic - ydinverkkokäytävän laajentamisesta pääradan osalta, valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelu alkaa 2018, maakuntavaalit ovat syksyllä 2018, uusi eduskunta ja hallitusohjelmatavoitteet kevät 2019, europarlamenttivaalit kesäkuu 2019, TEN-T -ydinverkkotarkastelu Pääradan kehittämiseen tulisi kokeilla vaihtoehtoisia rahoitusmalleja. Osittain käyttäjärahoitteinen malli on yksi vaihtoehto, jonka versio on ollut käytössä esim. Lahden oikoradalla voimaan tulleen rata- 19/34

20 vero-lainmuutoksen mukaisesti Kerava-Lahti oikoradan käytöstä kannetaan ratamaksun perusmaksun ja rataveron lisäksi myös investointiveroa. Investointiveroa on tarkoitus kantaa 15 vuoden ajan oikoradan käyttöönotosta lukien. Maksut peritään rataliikenteen harjoittajalta ja edelleen matkalipuissa. Pilotointimahdollisuus kannattaa pitää esillä varsinkin keskusteluissa LVM:n kanssa. Pääradan edunvalvonnalle ja kehittämiselle tulee asettaa oma brändi, jolla on korkea tavoitetaso (koko Suomen hanke) ja etenemispolku tavoitteeseen pääsemiseksi. Pääradan edunvalvonnan organisointi tulisi ratkaista. Yhtenä vaihtoehtona on esitetty mahdollisuutta organisoida pääradan edunvalvonta omana hankkeenaan samoin kuin on tehty lentoliikenteen osalta, jonka edistämiseen kunnat panostavat merkittävästi kolmen vuoden aikana Hanke on organisoitu Business Tampereen toimintaan. Hankkeella on ollut oma talousarvionsa ja hankkeelle on palkattu vastuullinen toteuttaja. Organisoitavalle pääratahankkeelle kuuluisi kokonaisvaltaisesti pääradan kehittämisen edunvalvonta. Hankkeelle etsitään mahdollisimman laaja kumppanuuspohja ja sille sovitaan oma talousarvionsa. Asian valmistelun aikana on kuntaedustajien osalta esitetty näkemyksiä, että ensisijaisena organisointivaihtoehtona on hankkeen sijoittaminen kaupunkiseudun kuntayhtymään. Keskusteluja on käyty myös Business Tampereen, Tampereen kaupungin tai Pirkanmaan liiton toimintaan kytketyistä malleista. Kuntajohtajakokous on käsitellyt asiaa. Irja Tulonen saapui kokoukseen. Liite - Tampereen valmistelema aineisto 5.2. yhteistyökokouksesta - TENT-T/CEF-rahoituskirje Päätösehdotus. Seutuhallitus vs. seutujohtaja Pohjonen: Seutuhallitus päättää käydä keskustelun pääradan edunvalvonnasta ja kehittämisestä sekä ohjeistaa jatkovalmistelua edunvalvonnan organisoimiseksi. Päätös. Tiedoksi. Päätösehdotus hyväksyttiin. 20/34

21 Lisätietoja. ma. hallintosihteeri Tuuli Paunonen puh , 21/34

22 26 EDUNVALVONNAN TILANNEKUVA JA KEHITTÄMISTOIMENPITEET, SELVITYKSEN KÄYNNISTÄ- MINEN (10 min) Vs. seutujohtaja Pohjonen Edunvalvontatyö on jäntevöitynyt viime vuosina alueen toimijoiden välillä. Kaupunkiseudun, Tampereen kaupungin, Business Tampereen, Pirkanmaan liiton, Tampereen kauppakamarin ja Pirkanmaan yrittäjien yhteisiä toimenpiteitä on kohdistettu mm. Tampere3 -hankkeeseen, valtateiden 3, 9 ja 12 kehittämiseen, Tampere-Pirkkalan lentoaseman kehittämiseen ja lentoliikenteen lisäämiseen sekä pääradan kehittämiseen. Kaupunkiseudun osalta on edistetty mm. Tampereen raitiotietä ja MALsopimusmenettelyä. Yhteistyön syventämiseen on edelleen mahdollisuuksia. Seutuhallitus on kokouksessaan päättänyt, että vuoden 2018 tavoitteiden mukaisesti vaikuttamistyöstä tehdään arviointi ja kootaan toimenpidesuosituksia jatkokehittämiselle. Selvityksessä olisi kolme osaa: 1) Lähtökohtien ja nykytilan arviointi, 2) Tulevaisuuden toimintaympäristön ja haasteiden kartoittaminen ja toimenpidesuositusten esittäminen sekä 3) TOP30-edunvalvontalistan laatiminen. Työ toteutetaan kahdessa vaiheessa ja kiinteässä yhteistyössä edunvalvontayhteisön kumppaneiden kanssa. Työn ensimmäisessä vaiheessa mm. kartoitetaan toimijat ja heidän resurssinsa. Kuvataan toteutuneen vaikuttamistyön kohderyhmät ja menetelmät. Haastatellaan yhteisöjen edustajia edunvalvontatyön perimmäisistä tavoitteista ja painotuksista. Ensi vaiheessa arvioidaan myös toteutuneen vaikuttamistyön onnistumisia ja epäonnistumisia. Ensimmäisessä vaiheessa valmistuu kokonaiskuva edunvalvontatyön nykytilasta ja toimintaympäristöstä ja alustava työohjelma toisen vaiheen toteuttamiseen. Ensimmäinen vaihe käynnistyy oheisen työsuunnitelman mukaan ja sen suorittavat osana maisterivaiheen opintojaan (Kehittävä asiantuntijatyö organisaatiossa) Heikki Viitanen ja Laura Heikkilä. Kurssia ohjaavat lehtori Elias Pekkola ja professori/emeritus Klaus af Ursin. Ensimmäinen vaihe valmistuu maaliskuun aikana. Työn toinen vaihe (osat 2 ja 3) toteutetaan omana toimeksiantonaan. Toinen vaihe kilpailutetaan tai etsitään sopivaksi tunnettu selvityshenkilö. Kakkosvaiheelle valmistellaan tarkempi työsuunnitelma ensimmäisen vaiheen edetessä ja tulosten valmistuttua. Osa 2 tehdään ensimmäisessä vaiheessa saatujen tulosten, syventävien haastattelujen sekä muiden menetelmien avulla. Esim. verrataan omaa toimintaamme Tu- 22/34

23 run ja/tai Oulun edunvalvontaan, sixpack kaupunkien toimintaan tai kehyskuntien verkoston toimintaan. Tavoitteellinen tulos on edunvalvonnan toimintamallisuositus ja askeleet etenemiselle kohti vuotta Toinen vaihe sisältää myös kaupunkiseudun erityisten edunvalvonnan tavoitteiden, TOP30-listan, laatimisen. TOP30-lista on kattava kokoelma kaupunkiseudun edunvalvontakohteista, jotka ovat priorisoitu, kattavat laajasti koko toimintaympäristön, ovat perusteltuja ja toteutuskelpoisia. TOP30-lista on käyttökelpoinen käsikirja kaikille kaupunkiseudun edunvalvojille ja soveltuu käytettäväksi monissa eri yhteyksissä. Kuntajohtajakokous on käsitellyt asiaa. Liite: - Ensimmäisen vaiheen työsuunnitelma/luonnos Päätösehdotus: Seutuhallitus vs. seutujohtaja Pohjonen: Seutuhallitus päättää käynnistää vaikuttamistyön nykytilaselvityksen (vaihe 1), että työtä ohjaa tarpeen mukaan edunvalvontayhteisö ja että vs. seutujohtaja voi hyväksyä ensimmäisen vaiheen lopullisen työohjelman. Päätös: Tiedoksi. Lisätietoja. Päätösehdotus hyväksyttiin. ma. hallintosihteeri Tuuli Paunonen puh , etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 23/34

24 27 LÄHETEKESKUSTELU HALLITUSOHJELMATAVOITTEISTA JA BUDJETTITAVOITTEISTA (15 min) Vs. seutujohtaja Pohjonen Edunvalvontayhteisön kokouksessa 7.2. käsiteltiin alustavasti yhteisiä tavoitteita sekä valtion budjettiin 2019 että tulevaa hallitusohjelmaa varten. Käydyn keskustelun pohjalta on Pirkanmaa liitossa koottu listaus keskeisimmistä tavoitteista lähetekeskusteluaineistoksi (liite). Kaupunkiseudun osalta on vuosittaisten budjettitavoitteiden sijaan panostettu enemmän halliotusohjelmatavoitteisiin ja kaupunkiseudun kehittämiseen valtio-osapuolen kanssa MAL-sopimusmenettelyssä. Näiden kautta on tarpeen mukaan johdettu vuosittaisia tavoitteita valtion budjettiin. Tavanomaisesti vuotuisia tavoitteita on edistetty antamalla kommentit Pirkanmaa liiton kokoamiin budjettitavoitteisiin, jotka ovat yhteisinä tavoitteina toimitettu ministeriöihin ja huomioitu edunvalvontatyössä. Seutuhallitus hyväksyi kaupunkiseudun hallitusohjelmatavoitteet kuluvalle hallituskaudelle kokouksessaan : 1. Suomen kakkoskeskuksen vahvistaminen Tämä edellyttää mm. - sopimuspolitiikan jatkamista suurten kaupunkiseutujen ja valtion välillä - valtion tukea Tampereen kaupunkiseudun asuntopolitiikalle - elinvoimainvestointien kuten Tampereen Keskusareenan tukemista 2. Kansainvälisen ja sisäisen saavutettavuuden parantaminen Kansainvälinen saavutettavuus edellyttää seuraavien hankkeiden toteuttamista osana Euroopan laajuisen liikenneverkon (Ten-T) rakentumista: - Tampere-Pirkkalan kehittäminen Suomen kansainväliseksi kakkoskentäksi ja AiRRport -lentokenttäkonseptin toteuttaminen - pääradan välityskyvyn kehittäminen välillä Riihimäki-Tampere-Seinäjoki sekä valtateiden 3, 9 ja 12 parantaminen. Kaupunkiseudun sisäisen liikenteen uudistaminen Tämä edellyttää mm. - valtion tukea Tampereen raitiotien toteutukseen ja seuturaitiotien suunnitteluun - lähijunaliikenteen kehittämistä raideverkolla - valtion aktiivista roolia asemanseutujen kehittämisessä Tampereen kaupunkiseudulla. 3. Kehittämiskärkien priorisointi ja pilotointi Tämä edellyttää mm. 24/34

25 - Tampereen korkeakouluverkon ja oppisisältöjen kehittämistä sekä duaalimalliajattelun uudistamista - demonstraatiohankkeita kuten älyliikenteen kehittäminen ja Cleantech-puisto kolmen kunnan yhteiselle yritysalueelle (Kolmenkulma) 4. Tuki kuntien uudistumiselle Kuntia tulee tukea sote-uudistuksen toimeenpanossa. Uudistuksen jälkeen kuntien asema elinvoiman kehittäjänä ja demokraattisena hallinnontasona tulee säilyä vahvana. Kuntien velvoitteita tulee keventää ja tehdä joustavammiksi. Mikäli kunnille osoitetaan uusia tehtäviä tai velvoitetaan niitä hoitamaan nykyisiä tehtäviä, tulee perustuslaissa turvattua rahoitusperiaatetta valtion ja kunnan välillä kunnioittaa. Hallitusohjelmatavoitteita terävöitettiin ns. puolivälitarkastelun yhteydessä seuraavasti. 1) MAL-sopimusmenettelyä tulee jatkaa 2) Kaupunkiseudun kansainvälistä ja sisäistä saavutettavuutta parannetaan 3) Suurten kaupunkiseutujen erityisasemaa korostetaan maakuntauudistuksessa ja 4) Elinvoimakunnan rakentaminen on turvattava Pirkanmaan liiton tekemässä koosteessa budjettitavoitteet ja myös hallitusohjelmatavoitteet on koottu liikenne, koulutus ja turvallisuus teemojen alle. Kokoavana nimittäjänä on Suomen kaskukäytävää edistävät toimet. Keskeisinä kohteina voidaan nostaa esiin: Pääradan kehittäminen, Tampere3 (yliopisto), valtatie3 (+ vt 9 ja vt 12), Tampereen ratikan jatko, joukkoliikenteen kehittäminen ja lentoaseman kehittäminen. MAL-sopimusmenettely sekä maakunta- ja soteuudistus ovat myös listauksessa mukana. Kokouksessa toivotaan näkemyksiä ja keskustelua mm seuraavista hallitusohjelmatavoitteista: suurten kaupunkiseutujen asema ja kuntien joustava toiminta on turvattava maakuntauudistuksessa ja sen jälkeen, MAL-sopimusmenettelyn jatkaminen, kaupunkiseudun kansainvälinen, kansallinen ja sisäinen saavutettavuus (mm. lentoasema, junaliikenne, ratikka ja valtatiet), ilmastotavoitteet, bio-, cleantech- ja kiertotalous, kuntien hyvinvointitehtävä, turvallisuusosaaminen ja ilmailualan koulutuskeskittymä. Kaikki teemat vaativat täsmentämistä ja tavoitteen tarkempaa muotoilua. Myös uusia mahdollisia teemoja on hyvä pohtia. 25/34

26 Ajankohtaisena teemana valtion budjettitavoitteena vuodelle 2019 on esiin noussut TTT:n rahoituksen turvaaminen. Asia tulee huomioida edunvalvontatyössä. Lähetekeskustelun jälkeen hallitusohjelmatavoitteita käsitellään seuraavan kerran täsmällisemmässä muodossaan huhti-toukokuussa. Kuntajohtajakokous on käsitellyt asiaa. Anna-Kaisa Ikonen poistui kokouksesta, Irja Tulonen jatkoi kokousta edustajana. Mikko Aaltonen poistui kokouksesta. Liite: - Pirkanmaan tavoitteet Päätösehdotus: Seutuhallitus vs. seutujohtaja Pohjonen: Seutuhallitus päättää käydä lähetekeskustelun budjettitavoitteista 2019 ja hallitusohjelmatavoitteista. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin. Seudullinen raitiotie, työllisyys- ja kasvupalvelut, päärata, Tiedoksi. Lisätietoja. ma. hallintosihteeri Tuuli Paunonen puh , etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 26/34

27 28 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖS VUODELTA (5 min) Vs. seutujohtaja Pohjonen Seutuhallituksen on laadittava tilinpäätös tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi ja tarkastuslautakunnan käsiteltäväksi. Yhtymäkokous käsittelee tilinpäätöksen kesäkuun loppuun mennessä. Tilinpäätökseen kuuluvat tuloslaskelma ja tase liitetietoineen, talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Kaupunkiseudun kunnat hyväksyivät alkutalvesta 2017 Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategian. Kevään aikana kunnanhallitukset hyväksyivät myös strategian toteutusohjelman vuosille Osana strategista toteutusta seutuhallitus asetti toukokuun kokouksessaan uuden seutustrategian mukaiset seututyöryhmät maankäytön ja asumisen, hyvinvointipalvelujen, liikenteen ja infrapalvelujen teemoihin sekä nimesi jäsenet kuntien johtavista viranhaltijoista. Vuoden 2017 talousarviossa oli yhteensä 20 toiminnallista tavoitetta jaettuna Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategian teemoihin: Lisää kilpailukykyä, Kasvulle kestävä rakenne sekä Hyvinvoiva yhteisö. Vuoden 2017 työtä tehtiin myös työllisyyspalvelujen alueellisen kokeilun, maakuntauudistuksen ja maankäytön elinvoimateemojen parissa. Seutumuseomallin kokeilu käynnistyi ja seutusatamaselvitys valmistui. Hyvinvointipalvelujen digitalisaatiota edistettiin. Toiminnalliset tavoitteet ovat toteutuneet pääosin. Tavoitteiden toteutuminen on raportoitu tavoitekohtaisesti toimintakertomuksessa. Lisää kilpailukykyä Osion tavoitteet ovat toteutumassa pääosin. Edunvalvontaselvitys siirtyy vuodelle Kasvulle kestävä rakenne Tavoitteet ovat käynnistyneet mutta joidenkin valmistuminen siirtyy vuodelle Seudulliset pysäköinnin perusteet siirtyvät kokonaan vuodelle Hyvinvoiva yhteisö Tavoitteet ovat toteutuneet pääosin. Talouden toteutuminen Tehtäväkokonaisuudet toteutuvat tasapainoisesti jopa jonkin verran ylijäämäisinä. 27/34

28 Seutuyksikkö toimi aikaisempia vuosia vastaavalla resurssitasolla huomioiden kuntien voimavarat. Perusvoimavarana on ollut oman henkilökunnan ja kuntien johtavien viranhaltijoiden työskentely. Käytettävissä oli myös euron sitomaton hankemääräraha, jolla on voitu hankkia perusvoimavarojen ulkopuolista osaamista seutuyhteistyön tarpeiden mukaisesti. Seutuyksikön perusresursointi ja hankemääräraha on rahoitettu kokonaisuudessaan kuntien maksuosuuksilla. Vuoden 2017 maksuosuudet toteutuivat talousarvion mukaisesti, mikä on sama kuin vuonna Seutuyksikön kautta organisoitavan seutuyhteistyön laajuus on noin 1,0 milj. euroa, joka on 2,7 euroa/kaupunkiseudun asukas. Maksuosuudet ovat toteutuneet jäsenkuntien ohjauksen mukaisina. TP 2015 TP 2016 Muutos % TP 2017 Muutos % Yhteensä , ,0 Kangasala , ,5 Lempäälä , ,4 Nokia , ,0 Orivesi , ,7 Pirkkala , ,3 Tampere , ,0 Vesilahti , ,0 Ylöjärvi , ,6 Talousarvio vuodelle 2017 oli laadittu tulojen ja menojen osalta tasapainoisena. Tilinpäätös näyttää ,24 euron ylijäämää. Kuntayhtymän tuloksen muodostuminen tilikaudelta Toimintatuotot , ,60 Toimintakulut , ,01 Toimintakate , ,59 Rahoitustuotot ja -kulut -238,28-530,36 Vuosikate , ,23 Poistot ja arvonalentumiset , ,82 Tilikauden tulos , ,41 Tilikauden ylijäämä (- alijäämä) , ,41 28/34

29 Kuntayhtymä on ollut kansallisen maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) teemaverkoston toteuttajaorganisaatio vuodesta 2010 alkaen. MAL-verkoston toiminta jakaantui vuonna 2017 perustoiminnan ohella työ- ja elinkeinoministeriön ja verkostokaupunkien rahoittamaan Tulevaisuuden kaupunkiseudut kehittämiskokonaisuuteen (AIKO-hanke) sekä Aalto-konsortion Suomen akatemian rahoittamaan, kaupunkiseutujen MALPE-kehittämiskysymyksiä käsittelevään BEMINE-hankkeeseen. Vuoden 2017 aikana MAL-verkostoon osallistui Tampereen kaupunkiseudun lisäksi 16 muuta kaupunkiseutua, Liikennevirasto, ympäristöministeriö, Suomen kuntaliitto sekä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus. MAL-verkoston toiminta toteutui odotusten mukaisesti n euron laajuisena kokonaisuutena. Kuntajohtajakokous on käsitellyt asiaa. Mikko Aaltonen palasi kokoukseen. Liite: - Kuntayhtymän tilinpäätös Päätösehdotus: Seutuhallitus Vs. seutujohtaja Pohjonen: Seutuhallitus päättää allekirjoittaa tilinpäätöksen, saattaa tilinpäätöksen tilintarkastajien tarkastettavaksi ja saattaa tilinpäätöksen tarkastuslautakunnan käsiteltäväksi. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. Päätösehdotus hyväksyttiin. ma. hallintosihteeri Tuuli Paunonen puh , etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 29/34

30 29 KUNTAYHTYMÄN NIMENKIRJOITUSOIKEUDET (5 min) Vs. seutujohtaja Pohjonen Hallintosäännön 14 mukaan kuntayhtymän puolesta tehtävät asiakirjat, sopimukset ja sitoumukset allekirjoitetaan seutuhallituksen määräämällä tavalla. Seutuhallitus voi valtuuttaa yhden tai useamman henkilön allekirjoittamaan hallituksen puolesta valtuutuksessa määrättyjä kirjeitä, sopimuksia ja kuntayhtymän maksuliikenteen hoidossa tarvittavia asiakirjoja sekä muutoinkin käyttämään seutuhallituksen puhevaltaa. Seutuhallituksen kokouksessa /83 kuntayhtymän nimenkirjoitusoikeus on myönnetty seutujohtaja Päivi Nurmiselle. Seutuhallitus on kokouksessaan /105 myöntänyt nimenkirjoitusoikeuden seutuhallituksen puheenjohtajalle Lauri Lylylle. Päätösehdotus. Seutuhallitus Puheenjohtaja Lyly: seutuhallitus päättää myöntää kuntayhtymän nimenkirjoitusoikeuden seutusihteeri Juhani Pohjoselle. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. Päätösehdotus hyväksyttiin. ma. hallintosihteeri Tuuli Paunonen puh , 30/34

31 30 YHTYMÄKOKOUKSEN KOOLLE KUTSUMINEN Vs. seutujohtaja Pohjonen Perussopimuksen 4 :n 3. kohdan mukaan yhtymäkokous päättää tilinpäätöksen hyväksymisestä, tuloksesta, toimintakertomuksesta, vastuuvapauden myöntämisestä ja tarkastuslautakunnan ehdottamista toimenpiteistä, joihin lautakunnan valmistelu ja tilintarkastuskertomus antavat aihetta. Perussopimuksen 6 :n mukaan yhtymäkokouksen kokouskutsu on vähintään 14 vuorokautta ennen kokousta lähetettävä jäsenkuntien kunnanhallituksille. Päätösehdotus: Seutuhallitus Vs. seutujohtaja Pohjonen: Seutuhallitus päättää että yhtymäkokous kutsutaan koolle klo ja että kokouskutsun antaa seutuhallituksen puheenjohtaja. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. Päätösehdotus hyväksyttiin. Jäsenkunnat ma. hallintosihteeri Tuuli Paunonen puh , etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 31/34

32 31 SEUTUPÄIVÄN 2018 JÄRJESTÄMINEN Ma. hallintosihteeri Paunonen Ensimmäinen Seutupäivän vastaanotto järjestettiin Nokian Kerholassa. Sen jälkeen Seutupäivä on pidetty arvotussa järjestyksessä seuraavasti: Kangasalan Mobiliassa, Tampereen Raatihuoneella, Ylöjärven koulutuskeskus Valossa, Orivedellä Suoja-juhlatalolla, Lempäälässä Piippo-keskuksessa ja Pirkkalassa liikuntakeskuksella. Kierros saatettiin loppuun Vesilahdessa Narvan markkina- ja museoalueella. Vuoden 2018 Seutupäivä järjestetään Nokian Kerholassa, minkä jälkeen järjestelyvastuu etenee edelliskierroksella arvotussa järjestyksessä. Seutupäivä on vakiintunut henkilön tilaisuudeksi, johon on osallistunut seudun valtuutettuja, kunnanjohtajia, seudullisten työryhmien jäseniä sekä sidosryhmien ja median edustajia. Järjestelyistä ja kustannuksista ovat vastanneet kuntayhtymä ja järjestysvuorossa oleva jäsenkunta. Kuntayhtymän osuus kustannuksista on vaihdellut euron välillä. Kunnat ovat itse vastanneet yhteiskuljetusten järjestämisestä. Päätösehdotus. Seutuhallitus Vs. seutujohtaja Pohjonen: Seutuhallitus päättää että seutupäivä järjestetään Nokian Kerholassa, että järjestelyistä vastaa Nokian kaupunki yhdessä kuntayhtymän kanssa, että kuntayhtymä vastaa kustannuksista enintään ,00 euroon asti ja että kunnat vastaavat yhteiskuljetusten järjestämisestä. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. Päätösehdotus hyväksyttiin. ma. hallintosihteeri Tuuli Paunonen puh , 32/34

33 32 VS. SEUTUJOHTAJAN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT Kuntalain 92 :n sisältyvät määräykset viranhaltijapäätösten ottamisesta seutuhallituksen käsiteltäväksi. Kuntayhtymän hallintosäännössä on tarkempia määräyksiä asioista, joista seutujohtaja päättää. Lisäksi seutuhallitus voi päätöksellään delegoida päätöksenteon asiassa seutujohtajalle. Seutuhallitukselle esitetään vs. seutujohtajan päätöspöytäkirjat asioiden mahdollista käsiteltäväksi ottamista varten. Pöytäkirjat ovat luettavissa ennen kokousta seututoimistolla. Liite: - Koonti vs. seutujohtajan päätöksistä Päätösehdotus: Seutuhallitus Puheenjohtaja Lyly: Seutuhallitus päättää merkitä tiedoksi vs. seutujohtajan tekemät päätökset ja että päätöksiä ei oteta seutuhallituksen käsiteltäviksi. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. Päätösehdotus hyväksyttiin. ma. hallintosihteeri Tuuli Paunonen puh , etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 33/34

34 33 SEURAAVAT KOKOUKSET Kokoukset keskiviikkoisin klo Tampella-talossa, minkä jälkeen on yhteinen lounas ravintola Tampellassa. Vuoden 2018 kokoukset 28.3., kokous + työpaja , kokous + työpaja , (heinäkuussa ei kokousta), 29.8., 26.9., , ja Yhteinen työ- ja tutustumismatka järjestetään MUUT ASIAT Ei ollut. 35 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja Lauri Lyly päätti kokouksen klo /34