Asunto-osakeyhtiö varallisuuden vaalijana ja kasvattajana

Transkriptio

1 Asunto-osakeyhtiö varallisuuden vaalijana ja kasvattajana Turun Talouspäivät Toiminnanjohtaja Juuso Kallio Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry

2 Mikä Kiinteistöliitto? Suomen Kiinteistöliitto on kiinteistönomistajien edunvalvoja ja alan asiantuntijaorganisaatio. Kiinteistöliitto pyrkii siihen, että ihmisillä olisi viihtyisiä ja turvallisia koteja ja työpaikkoja. Liiton edunvalvonta, neuvontapalvelut ja viestintä perustuvat luotettavaan ja tutkittuun tietoon. Liitto on vahvassa kasvussa. yli jäsenkiinteistöä, joissa toimii ja asuu yhteensä lähes kaksi miljoonaa ihmistä. Kokoaa koko kiinteistöalan. Asunto-osake- ja kiinteistöyhtiöt, yksityiset vuokranantajat ja vuokrataloyhtiöt. Laaja yhteisö. Jäseninä 23 alueellista kiinteistöyhdistystä ja Suomen Vuokranantajat. Kiinteistöalan Koulutuskeskus Oy, Kiinteistöalan Kustannus Oy, KTI Kiinteistötieto Oy ja Suomen Talokeskus Oy. Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry Toimisto Puolalankatu 1 D, 4 krs Turku Yli jäsentä: valtaosa jäsenistä (90 %) asunto-osakeyhtiöitä Neuvontaa koulutusta, viestintää, edunvalvontaa juridinen, tekninen ja taloudellinen asiantuntemus

3 Esityksen sisältö As Oy yhteiskunnallinen vaikuttavuus taloudessa Vuokra-asuntojen omistuksen jakautuminen Turun seudulla Alueen kiinteistökannan ikäjakauma ja korjaustarpeet Mitä tulee huomioida As Oy hallinnon erityispiirteistä

4 Asunto-osakeyhtiön merkkipaaluja Asunto-osakeyhtiöjärjestelmä (v. 1926) Osakeyhtiöasetus v Ainutlaatuinen maailmassa Yhtiö omistaa rakennukset, tontin, asukas yhtiöt osakkeet Ruotsi: asunto-osuuskunnat Johtava moniasuntoisten rakennuksien omistusmuoto N. 50 % Suomen asuntokannasta asunto-osakeyhtiöiden omistamia (As Oy laki 2010) 2. maailmansota johti valtavaan asuntopulaan + sotakorvausten maksu ja Pääomat tarvittiin teollistamiseen ja sotakorvauksien maksamiseen (vrt. Ruotsi) Aravalakeja säädettäessä (1949) valtio saattoi ryhtyä tukemaan omistus- tai vuokra-asumista Lainat jaettiin hakemusten perusteella rakennuttajille -> omistusasunnot vuokrataloja houkuttelevampia koska pääoman tarve pienempi Riittävän laaja asuntotuotanto edellytti asukkaan omaa panosta (hartiapankki tai osakemaksu) Rahoitusja valuuttamarkkinoiden tiukka sääntely 1980 luvun lopulle saakka Asuntojen vuokrasäännöstely ja sääntely vuoteen 1995 saakka

5 5 Asunto-osakeyhtiöt Suomessa ja V-S ,5 mrd. Hoitokulut /v. (90000 työllisyysvaikutus) 2,3 mrd. / Korjaukset /v. (37000 työllisyysvaikutus) 360 milj. Hoitokulut /v. (7200 työllisyysvaikutus) 184 milj. / Korjaukset /v. (2960 työllisyysvaikutus) AsOy 7200 AsOy Asukasta Hall. jäsentä Asukasta Hall. jäsentä Lähteet: PRH, Tilastokeskus, Rakennusteollisuus, Kiinteistöliitto soveltanut.

6 Omistusasunnot( Valtion asuntolaina / korkotuki); ; 16% Asunnot hallintamuodoittain Omistus 64 %, vuokra 34 % Vapaarahoitteiset vuokra-asunnot; ; 20% 50 % eli 1,5 milj. asuntoa asuntoosakeyhtiöissä Omistusasuminen vähäisempää suuremmissa kaupungeissa Turussa n. 48 % kotitalouksista asuu vuokralla (Tilastokeskus 2016) 46 % vuonna 2011 Omistusasunnot (Vapaarahoitteiset) ; ; 48% Sosiaaliset vuokraasunnot (valtion asuntolaina/korkotuki) ; ; 14% Asumisoikeusasunnot (Valtion asuntolaina/korkotuki); 42000; 2% Asumisoikeusasuminen suomalainen osuuskunta -asumisen muoto (1990-) Tuotettu valtion lainoilla / korkotuella Ei juurikaan kysyntää markkinaehtoisesti Omistusasuminen Suomessa EUkeskitasoa Lähde: Tilastokeskus 2016

7 Turun asuntokunnat hallintaperusteen mukaan TVT Asunnot TYS VASO Muita Kojamo, SATO, YH Kodit, Suomen Laatuasunnot Seurakunta, Säätiöitä, sukuja jne. Yksityiset vuokranantajat Lähde: Tilastokeskus 2016, Suomen Vuokranantajat, yhtiöiden sivut

8 Huoneistojen lkm Asuntokannan ikäjakauma Turussa Valmistumisvuosi Asuinkerrostalo Rivi- tai ketjutalo Erillinen pientalo Valtava asuntopula + sotakorvaukset +pääomat teollistamiseen= ARAVA Aluerakentaminen (RS 1972) Rahoitus- ja valuuttamarkkinoiden tiukka sääntely 1980 luvun lopulle saakka Asuntojen vuokrasäännöstely ja sääntely vuoteen 1995 saakka Suhdanteet Lähde: Tilastokeskus 8

9 Huoneistojen lkm Asuntokannan ikäjakauma Kaarina vs. Raisio Kaarina Raisio Asuinkerrostalo Rivi- tai ketjutalo Erillinen pientalo Valmistumisvuosi Lähde: Tilastokeskus

10 Korjausten kustannusarvioita e/m2 Kokonaiskustannukset vaihtelevat suuresti sen mukaan, mitä kaikkea hankkeen yhteydessä remontoidaan. Kustannustarkkuus on luokkaa % Julkisivut hinta keskimääräinen tekninen käyttöikä Lämpörappaus Tiiliverhouksen rakentaminen Rappauksen uusiminen Parvekkeet Peruskorjaus 50, maalaus 20 Ikkunoiden uusinta Maalaus Katto materiaalista riippuen Putkistokorjaukset Perinteiset menetelmät ja hybridimenetelmät Sisäpuoliset menetelmät 320 Pelkät käyttövesiputkistot 110 mitä pienempiä huoneistoja sisältäviä taloja remontoidaan sitä kalliimmiksi remontit tulevat huoneistoneliötä kohden. Käyttöikä Muovimaton tekninen käyttöikä 20 vuotta, nykymääräysten mukainen eriste ja laatta 30 Muoviputket 50 kupariputket 40, valurautaviemäri 50

11 Huoneistotietojärjestelmä (ASREK) Vuoden 2019 alusta alkaen kaikki uudet asunto-osakeyhtiöt perustettaisiin sähköisesti eikä osakekirjoja enää painateta. Ennen vuotta 2019 perustetun asunto-osakeyhtiön osakkaat voisivat halutessaan hakea omistajakirjausta ja osakekirjan mitätöintiä vasta sen jälkeen, kun yhtiö on siirtänyt osakeluettelonsa ylläpidon Maanmittauslaitokselle. Siirron jälkeen osakkeensaajan olisi haettava omistajakirjausta aina, kun osake luovutetaan edelleen. Jos omistajakirjausta ei ole vielä haettu viimeistään 10 vuoden kuluttua siitä, kun osakeluettelo siirtyi Maanmittauslaitokselle, osakkeenomistajan on sitä haettava voidakseen osallistua yhtiökokoukseen. Taloyhtiöiden on tärkeää varautua osakehuoneistorekisterin tuloon huolehtimalla siitä, että yhtiön hallituksen ja isännöitsijän tiedot ovat kaupparekisterissä ajan tasalla Huom. Eduskunta ei ole vielä lainsäädäntöä hyväksynyt

12 Asumisen ja taloyhtiöiden haasteita 2018 Taloustilanteen nihkeys + Aluekohtaiset vaihtelut Hoitokulujen voimakas nousu Velkaantuminen Lainansaanti (yhtiö vs. osakkaat) Pienten yhtiöiden suuri määrä Rahoituksen kasvava sääntely Lainsäädännön ja rakennusmääräysten vyörytys Yhteistyön ohuus (naapuriyhtiöt, kunta) Digitalisaatio Tekniikan vyöry kiinteistöille Energiatehokkuusvaatimukset ja uusiutuva energia Terveellinen talo Ennakkovarautumisen ohuus Kasvava korjaustarve Lisä- ja täydennysrakentamisen olosuhteet vaihtelevat suuresti Väestön ikääntyminen Kansainvälistyminen, Maahanmuutto Hankintaosaamisen ohuus Hyvät käytännöt taloyhtiöissä Johtaminen ja omistajan vastuu 12

13 Kiitos! Lisätietoja: Juuso Kallio