KAJAANIN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

Transkriptio

1 KAJAANIN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS 2016 Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

2 Kajaanin kaupungin painatuskeskus 2017 ISBN

3 Tilinpäätös 2016 sisällysluettelo 1 Toimintakertomus Toimintakertomusta koskevat säännökset Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupunginjohtajan katsaus Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Yleinen oman alueen taloudellinen kehitys Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Kaupungin henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Ympäristötekijät Selonteko kaupungin sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja -menot Konsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Keskeiset liitetiedot Tilikauden tuloksen käsittely Tilikauden tuloksen käsittely 64 2 Talousarvion toteutuminen Kaupunkistrategian toteutuminen Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Peruskaupungin talousarvion toteutuminen 74 Peruskaupungin tuloslaskelma 74 Peruskaupungin rahoituslaskelma 75 Peruskaupungin tase 76 Peruskaupungin investointiosa Keskusvaalilautakunta ja kaupunginvaltuusto 82 KH

4 2.2.3 Tarkastuslautakunta ja tilintarkastus Kaupunginhallitus toimiala Vuolijoen aluelautakunta Sivistystoimiala Ympäristötekninen toimiala Kainuun pelastuslaitos toimiala Yhteenveto valtuuston hyväksymien sitovien erien toteutumisesta, peruskaupunki Tilinpäätöslaskelmat Tilinpäätöslaskelmia koskevat säännökset ja ohjeet Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Konsernilaskelmat Tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Tasetta koskevat liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä ja tilintarkastusta koskevat liitetiedot Kirjanpitokirjat ja tositelajit Eriytetyt tilinpäätökset Liikelaitosten vaikutus kaupungin talouteen 139 Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos 141 Kajaanin kaupungin kaupunginteatteri Oulun läänin alueteatteri liikelaitos 164 Kajaanin Mamselli liikelaitos 186 Kajaanin Vesi liikelaitos 206 Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitos Tytäryhtiöiden toimintakertomus ja tilinpäätöstiedot Kajaanin Elokuvakeskus Oy Kajaanin Teknologiakeskus Oy Kiinteistö Oy Kajaanin Pietari Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy Kiinteistö Oy Kajaanin Lohtajan palvelukeskus Loiste konserni Loiste Lämpö Oy Edukai Oy Tilinpäätöksen allekirjoitus ja tilinpäätösmerkintä 255 KH

5 1 Toimintakertomus 1.1 Toimintakertomusta koskevat säännökset Kuntalain 69 : Toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta kunnassa ja kuntakonsernissa. Toimintakertomuksessa on myös annettava tietoja sellaisista kunnan ja kuntakonsernin talouteen liittyvistä olennaisista asioista, joista ei ole tehtävä selkoa kunnan tai kuntakonsernin taseessa, tuloslaskelmassa tai rahoituslaskelmassa. Tällaisia asioita ovat ainakin arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä sekä tiedot sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä. Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi. Kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. 1.2 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupunginjohtajan katsaus Maailmantalouteen on ilmestynyt tervettä pöhinää vuoden 2016 puolivälin jälkeen. Kasvun merkkejä on nähtävissä monilla toimialoilla. USA:n talouden kasvu ja työllisyysasteen paraneminen ovat hyviä asioita. Toisaalta USA:n uuden presidentin vaalien jälkeiset toimet aiheuttavat epävarmuutta maailmanpolitiikkaan. Kiina, Intia, Indonesia ja monet muut isot kehittyvät maat ovat notkahduksen jälkeen elpymässä. Suomen talouden osalta on loppuvuodesta nostettu kasvuennusteita ja bruttokansantuotteen kasvu oli noin 1,6 prosenttia vuonna Kokonaisuutena voi todeta, että talouskehitys sekä Suomessa että maailmalla on nouseva, mutta vakaata perustaa ei ole vielä saavutettu. Työpaikat ja hyvä työllisyyskehitys ovat entistä tärkeämmässä roolissa. Kuntien kannalta keskeisimpiä uudistustavoitteita ovat maakuntauudistus ja sosiaali- ja terveystoimen uudistus sekä kuntien tehtävien uudelleen määrittely. Työmarkkinoiden pelisääntöjen uudistamispyrkimykset sekä julkisen sektorin velkaantumisen hillitseminen koskettavat suoraan myös kuntasektoria. Kilpailukykysopimuksella, joka on sovittu määräaikaiseksi vuosille , pyritään hillitsemään työvoimakustannuksia. Kajaanin kaupungin nykyisen strategian mukaisesti kaiken kaupungin toiminnan pitää lähtökohtaisesti tukea kaupungin elinvoimaisuutta. Kaupungin elinvoimaisuuden lisäämisessä keskeistä on oikein suunnattu ja toimiva elinkeinopolitiikka. Elinkeinopolitiikan painopistettä on syytä suunnata yhä enemmän yrityskohtaiseen ja nykyistä käytännönläheisempään toimintatapaan. Isojen avainyritysten lisäksi tarvitaan kehittämistoimenpiteitä myös pienemmille yrityksille. Kaupungin linjauksilla on aiempaa suurempi rooli elinvoimaisuuden ylläpitämisessä ja vahvistamisessa alueellaan. Vuoden 2019 alusta mahdollisesti voimaan tuleva maakuntauudistus korostaa erityisesti kunnan roolia elinvoimaisuuden ylläpidossa. KH

6 Elinkeinojen kehittämisen osalta vuoteen 2016 mahtui hyvin monenlaisia asioita. Lentoyhteyksien jatkuminen Kajaaniin saatiin jälleen kerran turvattua ja lentomatkustajien kokonaismäärä oli , mikä tarkoittaa hyvää kasvukehitystä. Skoda Transportationin omistukseen siirtynyt Transtech Oy sai uusia raitiovaunutilauksia yli 200 miljoonan euron edestä. Kiitokset myönteisistä päätöksistä kuuluvat Tampereen kaupungille ja HKL:lle. St1 Biofuels Oy toteutti bioetanolitehtaan ykkösvaiheen rakentamisen Renforsin Rantaan. Pilottitehtaan koetuotanto on onnistunut ja ensimmäiset bioetanolierät on valmistettu Kajaanissa. Seuraavaksi odotellaan seuraavan tuotantoyksikön rakentamispäätöstä, joka tarkoittaisi pilottitehtaan tuotannon kasvua kuusinkertaiseksi. Terrafamen kaivos on noussut kuilun partaalta viime vuoden aikana. Suomen valtion vahva mukaantulo sekä uuden ulkopuolisen sijoittajan löytyminen ovat tuoneet selkeää parannusta yrityksen toimintaan sekä talous- että ympäristöasioiden suhteen. Yritystilojen kysynnässä on ollut havaittavissa myönteistä kehitystä. Kajaanin Teknologiakeskus Oy:n tilojen käyttöaste oli noin 97 % ja yhtiö ylsi jälleen kerran ylijäämäiseen tulokseen. Millog Oy:n korjaamohallin rakentamispäätös sekä parin muun isohkon yritystilan suunnittelun alkaminen ovat merkkejä elinkeinoelämän vireydestä. Uuden sairaalan rakentamispäätös tulee parantamaan merkittävästi rakennusalan työllisyyttä lähivuosina. Metallialan osaajista on jo pulaa Kajaanissa ja tähän pullonkaulatekijään on myös kaupungin syytä kehitellä ratkaisukeinoja. Yhteistoimintaneuvotteluja on käyty myös kajaanilaisissa yrityksissä, mutta onneksi suurilta irtisanomisilta ja konkursseilta on vältytty. Venäläisten ostosmatkailijoiden määrä on kasvanut jonkin verran parin vuoden takaisesta notkahduksesta. Ilahduttavaa on, että kaupunkikeskustan tyhjiin liiketiloihin (mm. Eurokankaan ja Anttilan kiinteistöihin) on löytynyt uutta liiketoimintaa. Tilinpäätös vuodelta 2016 koko kaupungin osalta on noin 2,1 miljoona euroa ylijäämäinen. Myönteistä vuodessa 2016 oli se, että kaikilla sektoreilla taloudellisissa tavoitteissa onnistuttiin kohtuullisesti epävarmuustekijöistä huolimatta ja lopputulos on talousarviota parempi. Tulopuolella verotulot jäivät noin yhden miljoonan euron alle talousarvion ja valtionosuudet toteutuivat hieman odotettua suurempina. Liikelaitokset ylsivät kokonaisuutena tarkastellen ylijäämäisiksi. Erityisesti nousee esiin koulutusliikelaitoksen hyvä tulos. Henkilöstökulut toteutuivat alle budjetoidun ja muutenkin toimialat ja liikelaitokset alittivat toimintakulunsa. Suurin tulopoikkeama johtui perusopetuksen toteutumatta jääneistä hankerahoituksista. Lainamäärä on Kajaanissa 2748 euroa/asukas, mikä on alle valtakunnan keskiarvon. Investointitaso nousi jälleen huomattavan korkealle tasolle vuonna Kaupungin nettoinvestoinnit olivat viime vuonna noin 33 miljoonaa euroa. Talonrakennuksen investoinnit (16,7 miljoonaa euroa) olivat noin puolet kokonaismäärästä ja suurimpana kohteena Hauhola-Lehtikangas- monitoimitalo. Merkittävimmät poikkeamat investoinneissa olivat Kajaste-hankkeen ylitys ja Nakertajan kouluinvestoinnin vuodelle 2017 siirtynyt osa. Kokonaisuutena investoinnit toteutuivat vuonna 2016 alkuperäisen investointisumman mukaisesti. Investoinnit tulevat jatkossakin kohdistumaan pääasiassa koulu- ja oppilaitoskiinteistöihin. Korjausvelkaa saadaan vähennettyä investointien lisäksi myös luopumalla tarpeettomista kiinteistöistä. Kunnallistekniikassa keskityttiin vanhojen teiden ja katujen korjauksiin ja saneerauksiin. Menneen tilikauden vuosikate oli 15,2 miljoonaa euroa eli 405 euroa/asukas. Vuosikate riittää kattamaan noin 111 prosenttia poistoista ja investointien tulorahoitusosuus on noin 46 prosenttia. Kaupungin velkaantumisaste on suorassa suhteessa investointien määrään, syömävelkaa ei ole tarvittu. Peruskorjattavaa riittää myös lähivuosina, joten velkaantuminen jatkuu vielä joitakin vuosia. KH

7 Yksi tilivuosi on eletty ja sen aikana käytetyt rahaerät ja tehdyt asiat on kirjattu tähän tilinpäätöskirjaan. Tilinpäätös kuvaa kuitenkin mennyttä ajanjaksoa ja katseet pitää olla suunnattuina eteenpäin. Onnistunut tilinpäätös on hyvä pohja ponnistaa tulevaisuuteen. Kajaanin kaupunki on ollut jo 366 vuotta olemassa ja jatkaa tästä eteenpäin toivottavasti koko ajan parempaan suuntaan kehittyen. Jari Tolonen kaupunginjohtaja KH

8 1.2.2 Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Kaupunginvaltuusto Jäsenet Kaikkonen Vesa, pj. VAS Varimo Pertti, 1. vpj. SDP Meriläinen Timo, 2. vpj. PS Aavakare Eila PS Alasalmi Aila KESK Hakkarainen Eija PS Hatva Teuvo KESK Haukipuro Airi KESK Haverinen Risto KOK Heikkinen Markku SDP ero tilalle Törrö Leena Hurskainen Timo KESK Hynynen Evelyn KD Immonen Marjatta KESK Juntunen Hannu KOK Karhu Tomi PS Karppinen Veli-Matti Kaj. Sit. Kemppainen Hannu S Kaj. Sit. Keränen Silja VIHR Kettunen Pentti PS Kiljunen Ella SDP Kortelainen Miikka VAS Koukkari Olli-Pekka KOK Krogerus Timo Kaj. Sit. Kurikka Elina KOK Kyllönen Sari VAS Kyllönen Toivo PS Leivo Veli-Pekka VAS Lämpsä Jouni VAS Mikkonen Ritva VAS Moilanen Erkki KESK Myllylä Raili VAS Niemelä Paavo KESK Niva Teemu PS Ohtonen Helena SDP Oikarinen Markku SDP Ojavuo Maarit KESK Okkonen Arto KESK Partanen Minna PS Patronen Kaija KESK Paukkeri Tero KESK Piirainen Raimo SDP Poutiainen Jukka KESK Räisänen Aki VAS Sankilampi Jaana PS Sarparanta Tiina KOK Sistonen Toivo KOK Suutari Eero KOK Tartia-Jalonen SDP Tervonen Miariikka KOK Tolonen Markku KESK Väisänen Sanni VIHR KH

9 Tilivelvolliset toimielinten jäsenet Kaupunginhallitus Jäsenet Immonen Marjatta, pj. Juntunen Hannu, 1. vpj. Oikarinen Markku, 2. vpj. Räisänen Aki Kyllönen Toivo Kyllönen Sari Paukkeri Tero Okkonen Arto Aavakare Eila Tervonen Miariikka Keränen Silja Henkilökohtaiset varajäsenet Haukipuro Airi Käsmä Jouko Leinonen Niilo Leivo Veli-Pekka Alasalmi Mikko ero > Kananen Timo Heikkinen Anne Klemetti Kyösti Hatva Teuvo Hakkarainen Eija Sarparanta Tiina Huusko Päivi Tarkastuslautakunta Jäsenet Tolonen Markku, pj. Hynynen Evelyn, vpj. Mikkonen Ritva Ahlqvist Pertti Sistonen Toivo Henkilökohtaiset varajäsenet Kerkelä Tommi Karvinen Marita Immonen Tyyne Niva Teemu Haverinen Risto Keskusvaalilautakunta Jäsenet Kemppainen Aaro, pj. ero > Kettunen Pentti Schroderus Antti, vpj. Koistinen Seija ero > Immonen Tyyne Viiru Tero Selimi Fatima Ei-henkilökohtaiset varajäsenet mainitussa järjestyksessä 1. Latvakangas Osmo 2. Väisänen Antero 3. Hanski Katri 4. Kettunen Heli 5. Ohinmaa Onerva Sivistyslautakunta Jäsenet Hakkarainen Eija, pj. Leivo Veli-Pekka, vpj. Heikkinen Anne Karppinen Veli-Matti Anttalainen Tommi Seilonen Anne Karjalainen Tuomo Karhu Tomi Ohtonen Helena Haverinen Risto Ojala Katriina Räisänen Aki, kaupunginhallituksen edustaja Kajaanin nuorisovaltuuston edustajat Vainionperä Emma Kemppainen Jenni Henkilökohtaiset varajäsenet Partanen Minna Kortelainen Miikka ero > Puskala Pasi Väyrynen Tuula Vatula Anneli Schroderus Antti ero >Pyykkönen Pauli Flinkman Sirpa Bayraktar Nihat Kääminen Teppo Piippo Esko Laatikainen Tuomas Karjalainen Suvi Väisänen Lotta Kallunki Akseli KH

10 Liikunta- ja nuorisoasioiden neuvosto Jäsenet Karppinen Veli-Matti, pj. Koukkari Olli-Pekka Puskala Pasi Sirviö Matti Karjalainen Sinikka Karvinen Marita Partanen Minna Kyllönen Pertti Turunen Anne Oikarinen Markku, kaupunginhallituksen edustaja Kajaanin nuorisovaltuuston edustaja Sihvola Joni Henkilökohtaiset varajäsenet Honkanen Tuula Heikkinen Seija Saarinen Mauri Jaakkola Esa Karjalainen Eija Palonen Lasse ero > Tamminen Viljo Lähdesmäki Tarmo Jyrinki Mikko Kauhanen Svetlana Kallunki Akseli Ympäristötekninen lautakunta Jäsenet Patronen Kaija, pj. Krogerus Timo, vpj. Heikkinen Kari ero > Juutinen Eero Väyrynen Tuula Poutiainen Jukka Haukipuro Airi Rissanen Helena Tihinen Ari Heikkinen Markku ero > Tolonen Iikka Leinonen Voitto Karjalainen Suvi Kyllönen Toivo, kaupunginhallituksen edustaja Kajaanin nuorisovaltuuston edustaja Räisänen Liisa-Emilia Henkilökohtaiset varajäsenet Alasalmi Aila Meriläinen Pasi Kortelainen Miikka Mikkonen Ritva Raninen Anna-Maija Suorsa Lauri Partanen Minna Arffman Pasi Tolonen Iikka ero > tilalle Piirainen Raimo Koukkari Olli-Pekka Haapalainen Asta Kurkinen Roosa Ympäristöteknisen lautakunnan lupajaosto Jäsenet Tartia-Jalonen Aila, pj. Poutiainen Jukka, vpj. Huusko Päivi Tihinen Ari Leinonen Voitto Juntunen Hannu, kaupunginhallituksen edustaja Henkilökohtaiset varajäsenet Pesonen Mikko Raninen Anna-Maija Keränen Silja Romppainen Mikko Koukkari Olli-Pekka Pelastuslautakunta Jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Kemppainen Matti Hyrynsalmen kunta Keränen Taisto Hyrynsalmen kunta Kyllönen Antero, pj Kajaanin kaupunki Puskala Pasi Kajaanin kaupunki Flinkman Sirpa Kajaanin kaupunki Kananen Hilkka Kajaanin kaupunki Kananen Asko Kajaanin kaupunki Härkönen Juha Kajaanin kaupunki ero > Härkönen Juha ero > Pesonen Mikko Kinnunen Anneli, vpj. Kuhmon kaupunki Kampman Helena Kuhmon kaupunki Raunio Janne Paltamon kunta KuismaKari Paltamon kunta Ristolainen Marjut Puolangan kunta Tolonen Tuula Puolangan kunta Karppinen Leila Ristijärven kunta Tolonen Tarja Ristijärven kunta Valtanen Kalevi Sotkamon kunta Mulari Pirjo Sotkamon kunta Hiltunen Vuokko Suomussalmen kunta Juntunen Mikko Suomussalmen kunta Väyrynen Pertti Vaalan kunta Junno Kari Vaalan kunta Aavakare Eila, kaupunginhallituksen edustaja KH

11 Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitoksen johtokunta Jäsenet Sistonen Toivo, pj. Hämäläinen Erkki, vpj. Rissanen Helena Kortelainen Miikka Pyykkönen Pauli Kiljunen Ella Honkanen Tuula Majava Timo Räisänen Eevaliisa Heikkinen Pekka Kemppainen Tuovi Kahl Helena, henkilöstön edustaja Okkonen Arto, kaupunginhallituksen edustaja Henkilökohtaiset varajäsenet Saukkonen Kari Parviainen Ulla Partanen Minna Niiranen Lauri Anttalainen Tommi Huotari Tellervo Vatula Anneli Tornberg Marja Törmänen Esko Pokela Ilmari Kähkönen Riikka Piipponen Eira Kajaanin kaupunginteatteri Oulun läänin alueteatteri -liikelaitoksen johtokunta Jäsenet Krogerus Timo, pj. Hongisto Anja, vpj. Leinonen Veikko Kivilahti Ritva Pyykkönen Inna Siltala Tiina, henkilökunnan edustaja Vaarala Asko, henkilökunnan edustaja Isokoski Sisko, alueell.neuvotteluk. edustaja Kyllönen Sari, kaupunginhallituksen edustaja Henkilökohtaiset varajäsenet Karppinen Veli-Matti Kähkönen Riikka Hiljanen Ville Jyrinki Mikko Heikkinen Seija Hyvönen Minna Lipponen Satu Rantalankila Sinikka Kajaanin Mamselli -liikelaitoksen johtokunta Jäsenet Klemetti Kyösti, pj. Juutinen Eero Närhi Pirkko Arffman Pasi Huotari Tellervo Haataja Ari-Matti, henkilökunnan edustaja Kemppainen Unto, palveluiden käyttäjien edustaja Huovinen-Tervo Marjo, Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän käyttäjä Tervonen Miariikka, kaupunginhallituksen edustaja Henkilökohtaiset varajäsenet Hakkarainen Airi Niiranen Lauri Kauhanen Svetlana Niva Teemu Koivisto Timo Väyrynen Asta Kuvaja Marko Mäklin Jaana Kajaanin Vesi -liikelaitoksen johtokunta Jäsenet Meriläinen Timo, pj Kemppainen Kari, vpj. Salonen Raili Parviainen Heikki Ojala Katriina Halonen Jarmo, henkilöstön edustaja Keränen Silja, kaupunginhallituksen edustaja Henkilökohtaiset varajäsenet Rissanen Helena Koskensalmi Leila Lindgren Seppo Jokelainen Esa Pyykkönen Inna Vimpari Jouni KH

12 Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitoksen johtokunta Jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Kananen Timo, pj. Hyry Jussi Y. Järvinen Reijo, vpj. Soinsaari Pekka ero > Kunnas Karl Aavakare Eila Hakkarainen Eija Törrö Leena Kivilahti Ritva Mäkinen Merja, KAMK:n edustaja Kähkönen Jari Tuominen Anssi, KAO:n edustaja Sivonen Raimo Soininen Timo Pietarila Jari Paukkeri Tero, kaupunginhallituksen edustaja Tilivelvolliset viranhaltijat Kaupunginhallituksen toimiala Kaupunginjohtaja Hallintojohtaja, kaupunginlakimies Talousjohtaja vs. Talousjohtaja Henkilöstöpäällikkö Henkilöstösihteeri Kansliapäällikkö Tietohallintopäällikkö vs. Tietohallintopäällikkö Maahanmuuttopalvelujen johtaja Kajaanin Mamsellin johtaja Kajaanin Veden johtaja Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitoksen johtaja Kajaanin Kaupunginteatterin johtaja Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitoksen johtaja Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitoksen talouspäällikkö va. Kajaanin lukion rehtori va. Kajaanin lukion rehtori Sivistystoimiala Sivistysjohtaja, Kaukametsän johtaja Varhaiskasvatuksen tulosalueen johtaja Perusopetuksen ja nuorisopalvelujen tulosalueen johtaja Tolonen Jari Aarnio Tuija Huotari Juha (virkavapaa v. 2016) Kovalainen Pirjo Sivonen Pekka Tokkonen Paula Hämäläinen Risto Hyvönen Kari (virkavapaa 1.4. alkaen) Hyvönen Risto Komulainen Asta Vuorinen Tuija Nurminen Juha Haverinen Markku Kinnunen Helka-Maria Tuominen Anssi Rissanen Piia Liisa Lehtinen ( saakka) Markku Nissinen ( alkaen) Saari Mikko Kemppainen Sirpa Rissanen Päivi Ympäristötekninen toimiala Tekninen johtaja, kaupungingeodeetti Tilapalvelupäällikkö Kaupungininsinööri Rakennustarkastaja Kainuun pelastuslaitos Pelastusjohtaja Soininen Timo Haverinen Markku Nousiainen Matti Leskinen Hannu Parviainen Anssi KH

13 1.2.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Yleinen taloudellinen kehitys Kansainvälisen talouden kasvu oli vuoden 2016 aikana hitainta sitten finanssikriisin ja jää alle pitkän aikavälin keskiarvon. Kasvu on hidastunut selvästi monissa kehittyvissä talouksissa. Teollisuusmaissa elpyminen on edelleen vaatimatonta vähäisten investointien sekä hitaan palkkakehityksen ja siksi heikon kulutuskysynnän vuoksi. Heikko kysyntä näkyy hitaana maailmankaupan kasvuna ja tavoitteen alle jäävänä inflaationa useimmissa suurissa talouksissa. Yhdysvalloissa laajapohjainen mutta suhteellisen hidas elpyminen jatkuu. Ison-Britannian talouden näkymää tulee varjostamaan tulevan EU-eron synnyttämä epävarmuus, jonka vuoksi yritykset lykkäävät investointejaan ja kotitaloudet vähentävät kulutustaan. Venäjän talous tukeutuu edelleen öljyn ja kaasun vientiin. Maa ei ole kyennyt uudistumaan eikä käyttämään raaka-aineista saatuja tuloja tuotannon monipuolistumiseen ja arvonlisän kasvattamiseen. Euroalue on pysynyt hitaalla kasvu-uralla, osaltaan mm. alentuneiden tuontihintojen vuoksi. Suotuisten ulkoisten tekijöiden vaikutus on kuitenkin poistumassa. Luoton tarjonta ja rahoitusolot ylipäätään ovat kohentuneet, ja myös finanssi- ja rahapolitiikka ovat elvyttäviä. Mainitut tekijät kohentavat erityisesti yksityistä kulutuskysyntää, ja investoinnitkin elpyvät hitaasti. Dollarin vahvistuminen kohentaa hieman euroalueen kysyntää. Toisaalta vaihtotaseen vahvistuminen kertoo epätasapainon ja heikon kysynnän jatkumisesta euroalueella. Tilastokeskuksen ennakollisen neljännesvuositilinpidon mukaan Suomen talous kasvoi vuoden 2016 kolmannella neljänneksellä 0,4 % edellisestä neljänneksestä ja myös alkuvuoden talouskasvu on ylittänyt ennakkoarviot. Huolimatta talouden hienoisesta piristymisestä Suomen talouden heikko kehitys jatkuu seuraavien parin vuoden aikana. Kasvunäkymät ovat vaisut eikä julkisen talouden tilanne kohene oleellisesti. Vuonna 2016 kasvu on perustunut kotimaiseen kysyntään, erityisesti yksityisenkulutuksen kasvulle. Lisäksi rakennusinvestoinnit ovat lisääntyneet nopeasti. Kuntien kireä taloustilanne on merkinnyt monissa kunnissa kunnallisverotuksen korotuksia. Vuodelle 2016 tuloveroprosenttiaan korotti 45 kuntaa. Korotukset tehtiin erityisesti pienemmissä kunnissa, joten keskimääräisen kunnallisveroprosentin nousu jäi kuitenkin vähäiseksi. Kuntien omista sopeutustoimenpiteistä johtuen erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevien kuntien arviointimenettelyyn ei tullut vuonna 2016 uusia kuntia. Tämä on ensimmäinen vuosi vuoden 2007 jälkeen, jolloin menettelyä ei käynnistetä. Hallitus on sopinut julkista taloutta vahvistavasta sopeutusohjelmasta. Nämä toimet kohdistuvat hyvin laajasti yhteiskunnan eri lohkoille ja koskettavat kaikkia suomalaisia. Samalla toteutetaan uudelleen kohdennuksia muun muassa omaishoidon vahvistamiseen, takuueläkkeen korottamiseen ja lastensuojeluun sekä yhteiskunnan sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden vahvistamiseen. Nettomääräisesti toimet vahvistavat julkista taloutta vuoden 2019 tasolla noin 4 miljardilla eurolla. Hallitus esittää eduskunnalle uusien maakuntien perustamista alkaen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuun siirtämistä kunnilta maakunnille alkaen. Hallitus antoi sote- ja maakuntauudistusta koskevan esityksen eduskunnalle 2. maaliskuuta. Sosiaali- ja terveydenhuolto- ja maakuntauudistus merkitsee huomattavaa muutosta koko kuntatalouteen. Valmistelun lähtökohtana ja tavoitteena on, että talouteen kohdistuvat muutokset nykytilaan verrattuna olisivat mahdollisimman pienet. Lähde: VM Taloudellinen katsaus Talvi a KH

14 Kilpailukykysopimuksella vaikutuksia kuntien talouteen Kilpailukykysopimuksen vaikutus näkyy jo vuoden 2016 tilinpäätöksessä. Kilpailukykysopimuksen keskeisenä tavoitteena on lisätä talouskasvua ja parantaa työllisyyttä. Myös kuntatalous hyötyy pidemmällä aikavälillä yleisestä talouskasvusta ja työllisyyden paranemisesta. Lyhyellä aikavälillä kilpailukykysopimus on julkista taloutta heikentävä. Valtaosa julkista taloutta heikentävästä vaikutuksesta kohdistuu valtiontalouteen. Taakkaa kuitenkin osin jaetaan vähentämällä kuntien valtionosuuksia. Kilpailukykysopimus alentaa kuntien verotuloja palkkasumman ja työntekijämaksujen muutosten kautta. Sopimukseen liittyvä ansiotuloverojen kevennys ei sen sijaan vaikuta kuntatalouden rahoitusasemaan, koska verotulojen aleneminen kompensoidaan kunnille valtionosuusjärjestelmän kautta. Sopimuksen arvioidaan alentavan kuntien työvoimakustannuksia noin 700 milj. eurolla vuonna Työnantajamaksujen alenemisesta ja lomarahaleikkauksesta seuraava säästö toteutuu välittömästi; sen sijaan työajan pidennyksestä syntyvän säästön arvioidaan realisoituvan asteittain. Työajan pidennyksen ei kuitenkaan arvioida tuottavan säästöä opetussektorilla. Kuntien valtionosuuksia alennetaan siten, että lomarahaleikkausta vastaava säästö vähennetään täysimääräisesti ja työajan pidennyksen arvioitu säästö osittain. Valtionosuuden vähennys on OKM:n hallinnonalalla yhteensä noin 16 milj. euroa ja peruspalvelujen valtionosuusmomentilla noin 356 milj. euroa. Valtionosuusvähennyksen jälkeen kilpailukykysopimuksen kokonaisvaikutus kuntatalouden rahoitusasemaan arvioidaan noin 90 milj. euroa heikentäväksi vuonna Lisäksi työnantajamaksujen alentamisen laskennallinen vaikutus valtionosuusindeksiin on 0,9 prosenttiyksikköä indeksiä pienentävä. Valtionosuuksien muutoksena tämä tarkoittaa vajaata 80 milj. euroa. Pidemmällä aikavälillä kilpailukykysopimuksen suotuisat vaikutukset työllisyyteen ja kasvuun hyödyttävät myös kuntataloutta. KH

15 Investoinnit ja rahoituksen hallinta Kunnilla on suuri vastuu kuntatalouden tasapainottamisesta muun muassa rakenteellisia uudistuksia toteuttamalla ja tuottavuutta nostamalla. Kuntien investoinnit ovat osaltaan ylläpitäneet taloudellista toimeliaisuutta ja työllisyyttä, joten niiden merkittävällä vähentymisellä olisi myös suuria alueellisia talousvaikutuksia. Keskeinen kysymys kunnissa onkin kestävän kuntatalouden arviointi pidemmällä aikavälillä myös investointien osalta. Investointipäätösten taustalla tulisi olla huolellinen käsitys tulevasta väestökehityksestä, palvelutarpeista ja tarvittavasta palveluverkosta. Kuntien velkaa on käytetty lähes yksinomaan investointeihin, sillä koko 2000-luvun lainakannan kasvusta ns. syömävelkaa on vain noin 6 %. Viime vuosina kuntien investoinnit ovat kasvaneet, vaikka pitkittynyt taantuma vaikeuttaa kuntatalouden tilaa. Investoinnit ovat kohdistuneet rakennuksiin ja teihin, vesi- ja viemäriverkostoihin sekä muuhun talouskehitystä edistävään infrastruktuuriin. Lähivuosina keskeistä on etenkin kiinteistöomaisuuden hallinta sekä korjausvelan pienentäminen. Kuntatalousohjelmassa kunnille asetettu rahoitusasematavoite sisältää kehotuksen arvioida kriittisesti investointeja ja niiden tulorahoitusosuutta. Kuntatalousohjelman tavoite merkitsee paitsi pyrkimystä velkaantumisen hidastamiseen, myös välillisesti kannustetta pyrkiä etsimään vaihtoehtoisia toteutus- ja rahoitusmalleja. Tällaisia vaihtoehtoja on tarjolla etenkin toimitilahankkeisiin, energiatehokkuuteen sekä yhteiskunnalliseen ja sosiaaliseen vaikuttavuuteen. Toimitilahankkeiden toteutukseen on käytettävissä taserahoituksen ohella elinkaarimalleja, erilaisia vuokraus- ja kumppanuusmalleja, kiinteistöleasingia sekä myös ratkaisuja, joilla toimitiloja voidaan lainata. Kuntien velkaantumiseen liittyvien riskien arviointi ja hallinta eivät kosketa ainoastaan velkamäärän kasvua. Finanssikriisin jälkeiset muutokset rahoitusmarkkinoilla, yhä lisääntyvä sääntely sekä historiallisen matala korkotaso ovat tuoneet uusia elementtejä myös kuntien velan riskien hallintaan. Viime kuukausina lyhimmät euribor -korot ovat olleet jopa negatiivisia. Rahoitustoiminnoissa valvottavia riskejä ovat yleiset markkinariskit sekä luotto-, vastapuoli-, jälleenrahoitus- ja korkoriskit. Näistä kaksi jälkimmäistä liittyvät toisiinsa ja ovat sellaisia, joihin kuntien ja kuntayhtymien on nykytilanteessa erityisesti syytä kiinnittää huomiota. Toisaalta rahoitusriskien hallintaan kuuluu myös lyhyt- ja pitkäaikaisen rahoituksen tarkoituksenmukainen käyttö; lyhytaikaista rahoitusta käytetään maksuvalmiuden hallintaan ja väliaikaisrahoituksena, investoinnit puolestaan rahoitetaan pitkäaikaisilla lainoilla. Ennätysmatala korkotaso merkitsee luonnollisesti riskiä korkojen noususta. Korkotaso saattaa kuitenkin myös houkutella käyttämään lyhytaikaista rahoitusta maksuvalmiuden hoitotarvetta enemmän tai pitkäaikaisen rahoituksen vaihtoehtona. Vaikka kuntien kustannuspaineiden näkökulmasta tämä on sinänsä ehkä ymmärrettävää toimintaa, on tarpeen muistaa myös jälleenrahoitusriski. Rahoituskustannusten pohdinnan rinnalla tulee kiinnittää huomiota myös siihen, että rahoitusta on kaikissa olosuhteissa saatavissa riittävän pitkäksi aikaa. Lähteet: VM Kuntatalousohjelma , syksy 2017, Kuntaliitto kunta-alan uutisia 2016 Lähde: Kuntaliitto 2017 KH

16 SOTE- ja maakuntauudistus Hallituksen esityksen mukaan Suomeen muodostetaan 18 maakuntaa. Maakunnat olisivat julkisoikeudellisia yhteisöjä, joilla on alueellaan itsehallinto. Uudet maakunnat olisivat alueeltaan nykyisiä maakuntia vastaavia eräin yksittäisiä kuntia koskevin poikkeuksin. Maakuntien ylin päättävä toimielin olisi vaaleilla valittava maakuntavaltuusto. Maakunnat hoitaisivat niille laissa säädettäviä tehtäviä. Keskeisiä tehtäviä olisivat sosiaali- ja terveydenhuolto ja pelastustoimi. Lisäksi erikseen valmistellaan eräiden elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elin-keinotoimistojen ja aluehallintovirastojen sekä maakuntien liittojen ja ympäristöterveyden-huollon tehtävien siirtäminen maakuntien vastuulle. Maakuntalaissa säädettäisiin niiden toimintaa, taloutta ja hallintoa koskevat säännökset. Maakuntien toiminta rahoitetaan pääosin valtion rahoituksella ja osaksi palvelujen käyttäjiltä perittävillä asiakasmaksuilla. Rahoitusvastuun siirtyessä kunnilta valtiolle, on valtion tuloja lisättävä ja kuntien tuloja vastaavasti vähennettävä niiltä pois siirtyvän rahoitusvastuun verran. Tämän takia valtion verotuloja ehdotetaan kasvatettavaksi kiristämällä valtion ansiotuloverotusta. Jotta kokonaisveroaste ei kasvaisi, velvoitetaan kunnat alentamaan kunnallisveroa. Kunnallisveron vähennys olisi 12,47 prosenttiyksikköä kaikissa kunnissa. Myös kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta alennettaisiin ja valtion osuutta vastaavasti kasvatettaisiin. Verotusta koskevat muutokset toteutetaan verovelvollisten kannalta mahdollisimman neutraalisti. Työn verotus ei kiristy eikä kokonaisveroaste nouse. Kuntien valtionosuuksia ehdotetaan vähennettäväksi siirtyviä tehtäviä vastaavalta osalta ja tästä sekä kunnallisveron alentamisesta aiheutuvia muutoksia rajoitettaisiin valtionosuusjärjestelmään sisällytettävällä pysyvällä määräytymistekijällä ja valtionosuusjärjestelmämuutoksen tasauksella. KH

17 Lähde: VM Hallituksen esitys sote ja maakuntauudistuksesta KH

18 Oman talousalueen kehitys Väestö Tilastokeskuksen julkaiseman ennakkotiedon mukaan Kainuun väkiluku oli vuoden 2016 lopussa ( vuonna 2015). Väkiluku väheni edellisestä vuodesta hengellä. Väestön vähenemisen suuri muutos johtuu Vaalan kunnan siirtymisestä pois Kainuun maakunnasta. Väestö väheni 534 hengellä, kun jätetään Vaalan kunnan vaikutus pois eli 0,7 prosentilla. Väestömuutokset selittyvät Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan seuraavasti: syntyneiden määrä oli 351 pienempi kuin kuolleiden määrä, kuntien välinen nettomuutto oli 462 henkilöä negatiivinen, maahanmuutto oli positiivinen 279 henkilöä. Väestömäärä väheni kaikissa Kainuun kunnissa. Kainuun väkiluku on pienentynyt vuosittain ja viimeisen kymmenen vuoden aikana vähennystä on tapahtunut eli 594 henkeä vuodessa. Kainuun alueella huolestuttavaa väestökehityksessä on, että tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan lähes kaikissa kunnissa syntyvyys on kuolleisuutta alhaisempi. Kajaanin kaupungissa syntyi 1 henkilö enemmän kuin mitä oli kuolleita. Tilastokeskuksen julkaiseman ennakkoväestötiedon mukaan Kajaanin kaupungin asukasluku oli vuoden 2016 lopussa Asukasluku väheni edellisvuodesta 100 hengellä. Väestökehitys Kunta Hyrynsalmi Kajaani Kuhmo Paltamo Puolanka Ristijärvi Sotkamo Suomussalmi Vaala KAINUU Lähde Tilastokeskus KH

19 Työllisyys Työttömyys väheni vuoden 2016 aikana kaikkien ELY-keskusten alueilla. Valtakunnallisesti tarkasteltuna 2015 joulukuusta 2016 joulukuuhun työttömien työnhakijoiden määrä laski eniten Kainuussa. Joulukuun 2016 ero edellisen vuoden vastaavaan aikaan oli Kainuussa lähes työtöntä vähemmän. Työttömien työnhakijoiden määrä laski Kainuussa 16 %. Etelä- ja Pohjois-Savossa sekä Etelä-Pohjanmaalla laskua oli 9 %, Lapissa 8 %. Työttömyyden lasku Kainuussa oli nopeaa ja nopeutui edelleen loppuvuoden aikana. Työttömyys laski kaikissa ammattiryhmissä. Vuositasolla työttömyys on laskenut Kainuussa yhtäjaksoisesti 2015 elokuusta lähtien. Joulukuun 2016 lopussa työttömiä työnhakijoita oli Kainuussa 5 143, mikä on 15,2 % työvoimasta. Koko maassa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 13,6 % tarkoittaen työtöntä työnhakijaa. Valtakunnallisesti tarkasteltuna pitkäaikaistyöttömien määrä lisääntyi hieman. Joulukuun 2016 lopussa yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita pitkäaikaistyöttömiä oli koko maassa , mikä on enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kainuussa pitkäaikaistyöttömyys kääntyi laskuun ensimmäisen kerran yli viiteen vuoteen lokakuussa Joulukuun lopussa yli vuoden työttömänä olleita oli 1 328, mikä oli 264 vähemmän kuin edellisenä vuonna vastaavaan aikaan. Yli kaksi vuotta työttömänä olleiden määrä väheni 100:lla. Yli kaksi vuotta työttömänä olleita oli Kainuussa joulukuussa 569. Kainuulaisista pitkäaikaistyöttömistä oli miehiä 61 % ja naisia 39 %. Yli 50-vuotiaiden osuus oli 68 % ja suurimman ryhmän muodostivat yli 60-vuotiaat, joiden osuus oli 39 %. Alle 30-vuotiaista vain 7 prosentilla työttömyys oli kestänyt yli vuoden. KH

20 Kajaanilaisten työttömien työnhakijoiden määrä laski vuoden 2016 aikana kaikissa ikäryhmissä. Kaikkiaan kajaanilaisia työttömiä työnhakijoita oli 2016 joulukuussa 2 491, mikä on 467 vähemmän kuin joulukuussa Pitkäaikaistyöttömien määrä väheni Kajaanissa vuodessa 118:lla. Väestön ikääntyminen ja siirtyminen eläkkeelle eli työvoiman ulkopuolelle vaikuttaa työttömyyden vähenemiseen, mutta ei siinä määrin, kuin yleensä ajatellaan. Eniten työttömyys on laskenut niin Kainuussa kuin Kajaanissakin vuotiaiden työikäisten henkilöiden ikäryhmissä. Työttömät työnhakijat Kajaanissa ikäryhmän mukaan vuosina 2015 ja 2016 Kajaanilaisilla työttömillä työnhakijoilla lähes 60 % alkaneista työttömyysjaksoista päättyi 3 kuukauden sisällä työttömyyden alkamisesta. Lähes 43 % näistä tapauksista päättyi avoimille työmarkkinoille työllistymiseen. Toiseksi eniten työttömyysjaksot päättyivät tässä ryhmässä erilaisissa työvoimapalveluissa aloittamiseen. KH

21 Työvoimapalvelut toteutuivat Kainuussa määrällisesti samalla tasolla kuin edellisenä vuotena. TE-toimiston asiakkaita oli joulukuussa 2016 erilaisissa palveluissa yhteensä henkilöä. Työvoimakoulutuksiin osallistuneiden määrä lisääntyi. Tämä on hyvä sillä kouluttautuminen auttaa työllistymään uusiin avoimiin työpaikkoihin. Yksityiselle sektorille ja kuntiin työllistäminen lisääntyi myös. TE-toimistoon ilmoitettuja avoimia työpaikkoja oli Kainuussa keskimäärin 470 kuukaudessa. Vuonna 2015 keskimääräinen avointen työpaikkojen määrä oli 424 kuukaudessa. Eniten kysyntää oli palvelu- ja myyntityöntekijöistä, asiantuntijoista ja erityisasiantuntijoista sekä rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöistä. Työllisyyden myönteisen kehityksen ennakoidaan jatkuvan vuonna Yritystoiminnan suhdanteet ovat Kainuussa positiivisessa suunnassa, uusia teollisia investointeja ja niiden myötä työpaikkoja on maakuntaan tulossa. Työvoiman tarpeen kasvun voi ennakoida olevan monilla aloilla suurta. Osaavan työvoiman saatavuus onkin haaste, joka on jo realisoitunut kasvun hidastajaksi tai esteeksi esim. metalliteollisuudessa. Työvoiman kouluttaminen ja rekrytointi myös maakunnan ulkopuolelta on kriittisen tärkeää. Myös pitkäaikaistyöttömien ryhmää voi jossain määrin pitää työvoimaresurssina. Pitkäaikaistyöttömien työllistymistä edistäviä palveluita kehitetään edelleen. Toisaalta pitkäaikaistyöttömien palveluiden kehittämisessä korostuu myös kuntalaisten hyvinvoinnin tukeminen ja osallisuuden vahvistaminen. KH

22 Yritystoiminta Jo keväällä 2016 pk-yritysbarometri osoitti kainuulaisten yritysten suhdanneodotusten parantuneen ja talouden pohjakosketuksen jäävän taakse. Syksyn 2016 pk-yritysbarometrin mukaan Kainuun alueella suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku nousi keväästä kuusi prosenttiyksikköä. 42 prosenttia pk-yrityksistä arvioi suhdanteiden paranevan. Kun otetaan huomioon myös monet muut merkit, voidaan arvioida, että talouskasvu lähti käyntiin vähitellen vuoden 2016 aikana. Yritysperustanta parani jonkin verran edellisestä vuodesta. Nettolisäys 2016 (aloittaneet - lakanneet) oli 34 uutta yritystä, vuonna 2015 nettolisäys oli 29. Rakennusala kärsi edelleen heikosta suhdanteesta, mutta Hauhola Lehtikangas-keskuksen ja ST1- bioetanolitehtaan investoinnit toivat alalle piristystä. Asuntorakentaminen oli vähäistä, myös omakotitalojen rakennuslupia haettiin vähän. Yksityisessä hoivapalvelurakentamisessa tapahtui edelleen kasvua. Syksyn 2016 aikana ilmeni merkkejä myös uudesta teollisuusrakentamisesta. Kaupan alalla ostovoiman heikkeneminen ja taloustilanteen aiheuttama epävarmuus näkyi edelleen. Myös lisääntyvän verkkokaupan vaikutus tuntui alalla. Anttilan konkurssi, joka vaikutti koko maassa, oli näkyvä merkki kaupan alan murroksesta, josta monissa muissakin kaupungeissa perinteinen kivijalkakauppa kärsii. Venäjän ruplan kurssin parantuminen piristi loppuvuoden aikana venäläisten ostovoimaa. Kajaanin Kauppiasyhdistys aktivoi eri tavoin kaupunkiin suuntautuvan ostovoiman kasvattamista. ICT-alan yritysten näkymät säilyivät vakaina. Renforsin Rannan kaksi konesalia ylläpitivät uskoa datacenter - toimialan kehittymiselle ja kasvulle. CSC Oy laajensi toimintaansa konesalipalvelujen ylläpidosta dataanalytiikan osaamisen kehittämiseen. Peliala jatkoi kasvuaan ja Kajaanin asema merkittävänä pelialan keskittymänä on huomioitu myös kansainvälisesti, jopa siten, että Critical Force Oy sai merkittävän kansainvälisen sijoituksen ja pystyy laajentamaan toimintaansa. Transtech Oy:n työllisyystilanne parani edelleen, ja yhtiö teki aktiivista rekrytointia itse sekä yhdessä kaupungin, Kainuun Liiton ja Sote-kuntayhtymän kanssa. Uuden omistajan (Škoda Transportation Group) tuomat mahdollisuudet paransivat yrityksen toimintaedellytyksiä. Menestyminen Helsingin ja Tampereen raitiovaunuhankinnoissa loi yhtiölle pitkäjänteisen näkymän tulevaisuuteen, ja mahdollistaa osaltaan viennin. Metallialan yritystoiminta laajemminkin lähti kasvuun, ja loppuvuoden aikana nousi voimakkaasti esille alan työvoimahaasteet, joihin kaupunkikin pyrki reagoimaan. Kaivosteollisuus kasvoi vuonna 2016 uudestaan. Terrafame Oy:n kaivoksen liuotusprosessi, vesienhallinta ja ympäristöturvallisuus paranivat. Kaivoksen suora työllistävä vaikutus kasvoi noin tuhanteen työntekijään; yhtiön oma työvoima ja alihankkijoiden työntekijät. Suora työllisyysvaikutus Kajaaniin on ainakin 400 työpaikkaa. Sotkamo Silver Oy aloitti rekrytoinnin Sotkamon hopeakaivokselle ja viimeisteli rahoitusratkaisuja tähdäten tuotannon käynnistämiseen Otanmäki Mine Oy vei eteenpäin hanketta Otanmäen vanadiinirautakaivoksen uudelleen avaamiseksi, ja osti kaivosalueen kaupungilta ja Rautaruukilta. Kainuun puutuoteteollisuudella meni varsin hyvin. Sahausteollisuuden tuotantomäärät nousivat, ja sahateollisuudessa odotetaan parantumista edelleen. Pölkky Oy:n Kajaanin sahan tuotanto ja työllisyys ovat säilyneet. Uudet metsäteollisuuden investoinnit, suurimpana Äänekosken hanke, tulevat lisäämään Kainuussakin puun kysyntää. Oman suuren biojalostamolaitoksen toteuttamiseksi Kainuun Liitto perusti KaiCell Fibers kehitysyhtiön, joka valmistelee sellutehdasta Paltamoon. Renforsin Rannan ST1:n pilottivaiheen bioetanolitehdas valmistui ja käynnisti tuotannon. ST1 valmistelee bioetanolituotannon mahdollista laajentumista mm. YVA-prosessilla. Kajaanin rinnalla laajennuksen sijoituspaikkana on ollut esillä Pietarsaari. Matkailualalla kotimaiset matkailijat paikkasivat hyvin venäläisten matkailijoiden jättämää aukkoa. Tosin loppuvuodesta oli havaittavissa venäläismatkailun uutta kasvua. Matkailun vetureita ovat Vuokatti ja Ukkohalla-Paljakka, jotka molemmat panostavat kv. matkailuun lähivuosina, ja joissa on suunnitteilla uusia investointeja. Hossan saama kansallispuistostatus tulee lisäämään luontomatkailua. Kajaanin matkailun Mas- KH

23 ter Planin toimenpide-ehdotuksia toteutettiin mm. ostosmatkailussa, tapahtumayhteistyössä, kokousmatkailun kehittämisessä, sekä jokivarren ympäristöjen parantamisessa, jossa Metsähallitus on kaupungin ympäristöteknisen toimialan kumppani. Palvelukeskusala on Kajaanissa suuri toimiala. Sen kasvu on jatkunut ja alan yritykset työllistävät Kajaanissa useita satoja henkilöitä asiakaspalveluissa, puhelinpalveluissa ja talous- ja henkilöstöhallinnon palveluissa. Palvelualalla myös Kajaanissa näkyi suurten valtakunnallisten terveys- ja sosiaalipalvelujen yritysten laajentuminen, joka näkyi myös yksityisinä investointeina hoiva- ja palveluasumiseen. Kainuun Prikaatin vahvistunut asema vaikuttaa myönteisesti Kajaanin seutuun. Prikaati ja muut puolustusvoimien toimijat varuskunnassa työllistävät yhteensä noin 600 henkeä. Prikaatin asema vahvistui, kun sotilasläänien lakkaamisen jälkeen sille tuli laaja aluetoimistojen vastuualue sekä valtakunnallisia tehtäviä. Lähteet: Suomen Yrittäjät PK-yritysbarometri 2/2016 ja TEM, alueelliset kehitysnäkymät 2/2016 KH

24 1.2.4 Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Olennaiset tuloperusteiden muutokset Valtionosuudet kasvoivat yhteensä 5,4 miljoonaa euroa, josta kunnan peruspalvelujen valtionosuus kasvoi 6,8 miljoonaa ja opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus väheni 1,4 miljoonaa euroa. Toimintatuotot heikkenivät yhteensä 2 miljoona euroa. Verotulot pienenivät vuodesta 2015 vuoteen miljoonaa euroa. Olennaiset toiminnassa tapahtuneet muutokset Koulutusliikelaitoksen 100 % omistama, työllisyyspoliittista koulutusta tarjoava Edukai Oy aloitti toimintansa Talous ja henkilöstöhallinnon palvelutuottajanvaihdosta ja järjestelmämuutosta valmisteltiin vuosi Kokous ja asianhallinnan järjestelmän uudistus toteutui vuodenvaihteessa Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon ja arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Vuoden 2016 tulos toteutui ylijäämäisenä 2,1 miljoonaa euroa. Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelmavuodet on arvioitu alijäämäisiksi. Valtionosuuksia arvioitiin talousarviossa vuodelle miljoonaa euroa, mutta lopullisen valtionosuuspäätöksen mukaisesti niitä saadaan 102 miljoonaa euroa. Muutos kohdistuu lähes täysimääräisesti opetus ja kulttuuritoimen valtionosuuteen. Verotulot ovat toteutuneet helmikuun lopussa 6,2 % arvioitua paremmin. KH

25 1.2.5 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Maakuntauudistus ja sosiaali ja terveydenhuollon järjestämisuudistus muuttaa merkittävästi julkista hallintoa, taloutta ja palveluiden tuottamista. Uudistusten välittömät vaikutukset kohdistuvat laajalti eri hallintotasojen keskinäiseen tehtävien jakoon, palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen, koko palvelujärjestelmän ohjaukseen ja valvontaan, henkilöstöön, kuntien ja kuntayhtymien hallintoon ja talouteen, omaisuusjärjestelyihin kuntien ja maakuntien välillä, kunta- ja valtionverotukseen sekä yrityksiin ja muihin palveluja tuottaviin yhteisöihin. Uudistuksen tavoitteena on kunnan tulorahoitusaseman säilyttäminen mahdollisimman ennallaan. Kuntien käyttötalousmenot putoavat lähes puoleen nykyisestä. Vuonna 2019 tapahtuva kunnallisveron lakisääteinen alentaminen vähentää vastaavasti kuntien tuloja, mutta niiden taseiden ali- ja ylijäämät sekä velat säilyvät käytännössä ennallaan. Toisaalta, väestön ikääntymiseen ja sairastavuuteen liittyvät kustannukset ja niistä seuraavat kuntatalouteen kohdistuvat riskit siirtyvät pois yksittäisten kuntien vastuulta. Valtionosuusjärjestelmän perusrakenne säilyy ennallaan myös sosiaali- ja terveydenhuolto- ja maakuntauudistuksen voimaantulon jälkeen. Merkittävin kuntakohtaisia valtionosuuksia koskeva muutos tapahtuu verotuloihin perustuvassa valtionosuuden tasauksessa. Kunnallisveron määrä pienenee noin 60 prosenttia ja yhteisöverosta kunnille tuleva määrä lähes 40 prosenttia. Tämä merkitsee tasauksen tasausrajan oleellista alentumista nykyisestä. Maakuntauudistus ei aiheuta laskennallista painetta kunnallisveroprosentin nostamiseen Kajaanin kaupungin osalta. Kajaanin nykyisen rahoituksen ja maakuntauudistuksen jälkeisen uuden rahoituksen tasapaino on talousarvion vuoden 2017 luvuilla laskettuna jopa hivenen positiivinen. Kajaanin budjetista maakunnalle siirtyvät maksuosuudet Kainuun Sote-kuntayhtymän ja Kainuun liiton palveluista, sekä Pelastuslautakunnan osuus. Ateria ja puhtaanapitopalveluiden ja tietohallinnon järjestämisen ratkaisut ovat avoimena ja kaupungin omistamien sosiaali ja terveydenhuollon käytössä olevien toimitilojen osalta on esityksen mukaan tulossa 3 vuoden siirtymäaika. Kuntien talousraportointi uudistetaan maakuntauudistusten yhteydessä vuosina Valtiovarainministeriö on asettanut kuntien taloustiedon ja sen raportoinnin kehittämisohjelman. Kuntatieto-ohjelman tarkoitus on kehittää kuntien viranomaisraportointia sekä kuntien omassa päätöksenteossa tarvittavan taloutta kuvaavan taloustiedon tuotantoa ja tietojen saatavuutta. Merkittävä muutos on siirtyminen tehtäväluokkiin sidotusta käyttötalouden raportoinnista palveluluokkiin sidottuun raportointiin sekä raportoinnin pohjalla olevan kustannuslaskennan yhtenäistäminen. Kunnat velvoitetaan käyttämään julkisen hallinnon suosituksessa määriteltävää kustannuslaskentatapaa kuntataloutta koskevassa raportoinnissaan. Taloustietojen raportoinnin uudistaminen ja maakuntauudistus mahdollistavat kunnalle toimintamallien kehittämisen, niin että johtamisen tietopohja kunnassa vahvistuu. Tällainen kehityspanostus parantaa kunnan kykyä reagoida kuntalaisten tarpeisiin ja palvelutuotannon haasteisiin ja nostaa näin kunnan toiminnan tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta. Kuntien raportoinnin kehittäminen edellyttää myös prosessien uudistamista. Kuntien täytyy välittömästi käynnistää palveluiden määrittelytyö, ellei palveluita ole vielä kunnassa määritelty. Kustannuslaskennan kehittämisestä on myös syytä tehdä päätös mahdollisimman pikaisesti ja ryhtyä tämän jälkeen tarvittavaan määrittelytyöhön. Talousarviotietojen yhdenmukaistaminen ja tilinpäätöstietojen toimittaminen uudistuneessa yhdenmukaisessa muodossa ovat muutoksen ensimmäiset tavoitteet. Kaikkien kuntien oletetaan toimittavan vuoden 2019 talousarviotiedot vuoden 2018 lopulla ja vuoden 2019 tilinpäätöstiedot vuoden 2020 huhtikuussa uuden toimintakäytännön mukaisesti. Ammatillisen koulutuksen reformi on yksi hallituksen kärkihankkeista. Siinä uudistetaan ammatillisen koulutuksen rahoitusta, ohjausta, toimintaprosesseja, tutkintojärjestelmää ja järjestäjärakenteita. Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmä uudistetaan yhtenäiseksi kokonaisuudeksi yhdistämällä nykyiset ammatilli- KH

26 sen peruskoulutuksen, ammatillisen lisäkoulutuksen, oppisopimuskoulutuksen ja ammatillisten erikoisoppilaitosten rahoitusjärjestelmät. Toiminnan vaikuttavuuden ja tehokkuuden painoarvoa koulutuksen järjestäjien rahoituksessa lisätään ja puretaan asiakaslähtöistä, tuloksellista ja tehokasta toimintaa rajoittavaa sääntelyä. Kajaanin kaupungin ja Kainuun aleneva väestökehitys, ammatillisen koulutuksen rahoitukseen - ja tulevaisuuteen liittyvät epävarmuustekijät, sekä maakuntauudistuksen vaikutukset aiheuttavat taloudellisia haasteita lähivuosina. Palveluiden tuotantoa ja palvelurakenteita on tarkasteltava talousarvion mukaisesti ja taloutta on tasapainotettava vuosien 2017 ja 2018 aikana. Maltillinen talouskasvu ja kainuulaisten yritysten parantuneet tulevaisuuden näkymät voivat osittain kompensoida kuntien talouden kehitystä tulevaisuudessa. KH

27 1.2.6 Kaupungin henkilöstö Henkilöstöohjelma päivitettiin vuosille Henkilöstöohjelma on kaupunginhallituksen hyväksymä henkilöstöjohtamista ohjaava asiakirja. Henkilöstöohjelma päättyi 2016 ja uusi henkilöstöohjelma päivitettiin käytännössä likimain samansisältöisenä. Päivitetty henkilöstöohjelma menee kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi alkuvuodesta Uutena painotuksena henkilöstöohjelmaan tuotiin työyhteisössä, tavoissa ja työn organisoinnissa tapahtuvat muutokset, niihin sitoutuminen ja yhteistoiminnallinen käsittely. Työn muutokset edellyttävät myös työntekijöiltä ja viranhaltijoilta kehittymis- ja muutoskykyä. Henkilöstöohjelma sisältää hyvään henkilöstöjohtamiseen ja henkilöstön työhyvinvointiin liittyvät periaatteellisia linjauksia. Keskeinen osio on päivittäisjohtaminen. Tavoitteena on tasa-arvoinen, kannustava ja yksilöllistä osaamista arvostava oikeudenmukainen johtaminen, johon kuuluu tiedon varmistaminen ja suunnitteluun osallistuminen jo valmisteluvaiheessa. Työpaikkakokoukset ja kehityskeskustelut ovat myös kunnallisen yhteistoimintalain mukaista menettelyä. Henkilöstöohjelmassa painotetaan hyviä työyhteisötaitoja, joilla tarkoitetaan vastuun ottamista työstä, sovittujen periaatteiden noudattamista, työskentelyä kehityskeskustelussa sovittujen tavoitteiden saavuttamiseksi, hyvää käyttäytymistä työkaveria kohtaan ja lojaalisuutta esimiehille. Uutena osana henkilöstöohjelmassa on henkilöstösuunnittelu sekä aktiivinen tuki työssä jatkamisen mahdollistamiseksi työkyvyn aletessa. Toimialat ja liikalaitokset laativat/toteuttavat omat henkilöstöohjelmansa toimenpidetasolle kaupunginhallituksen hyväksymän henkilöstöohjelman pohjalta. Kajaani sopimus valmisteltiin vuodelle Toimintakertomusvuonna uusittiin Kajaani-sopimus vuodelle Sopimuksella Kajaanin kaupunki työnantajana ja henkilöstöä edustavat pääsopijajärjestöt kirjasivat henkilöstöjohtamisen yhteisen tahtotilan. Kajaani sopimus tarkoittaa yhteistyötä seuraavien asiakirjojen toteuttamista käytännössä: 1. Henkilöstöohjelma Talousarvioon ja taloussuunnitelmaan kirjattuihin rakenteellisiin muutoksiin sitoutuminen. 3. Henkilöstösuunnitelman toteutus niin, että poistumaa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan. 4. Tuloksellisuutta koskevan suosituksen käytännön toteutus. Lisäksi Kajaanin kaupunki lupaa työntekijöilleen sopimuksen mukaan kannustustavat palkkaus- ja palkitsemisjärjestelmät, terveellisen ja turvallisen työympäristön, sovitut henkilöstöetuudet, toimivan työterveyshuollon, kuntoutuksen täydellä palkalla KIILA kuntoutusten osalta sekä kehitysmahdollisuudet omassa työssään. Palkkaus ja palvelussuhdeasiat Palkkaus ja palvelussuhdeasioissa on toteutettu henkilöstömenosäästöjä tukevaa työnantajapolitiikkaa. Pääsopimusten mukaiset neuvottelut työantajan edustajien ja henkilöstöjärjestöjen välillä ovat toteutuneet kohtuullisen hyvässä hengessä. Kajaani-sopimus on auttanut yhteisen näkemyksen muotoutumiseen henkilöstöjärjestöjen ja työnantajan edustajien välillä. KH

28 KVTES Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen toinen jakso Viranhaltijan/työntekijän tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotettiin lukien yleiskorotuksella seuraavasti: - tehtäväkohtaista palkkaa korotettiin 0,47 %, jos tehtäväkohtainen palkka oli vähintään 3404,26 - jos tehtäväkohtainen palkka oli alle 3 404,26 euroa, tehtäväkohtaista palkkaa korotettiin 16 eurolla kuukaudessa Lisäksi KVTES:iin tuli eräitä muita palkantarkistuksia hinnoitteluliitteisiin 1-8 ja perhepäivähoitajille. Samoin hälytysrahan suuruutta on tarkistettu ja luottamusmiesten palkkausta ja luottamusmieskorvauksia korotettiin OVTES Toiseen sopimuskauden jaksoon sisältyi palkkaratkaisu sekä joitain tekstimuutoksia. Palkan tarkistukset toteutettiin 0,4 %:n yleiskorotuksena TS TS:n osalta sopimuskorotukset noudattelivat KVTES:n linjaa. Lisäksi sopimuksessa määriteltiin 1-3 palkkaryhmien vähimmäispalkat alkaen. Tuntipalkkaisten työehtosopimus TTtes:n piirissä palkkoja tarkistettiin KVTES:stä ja TS:stä poiketen yleiskorotuksella, jonka kustannusvaikutus oli 0,72 %. Kunnallisen yleisen virka- ja työehto sopimuksen 2017 allekirjoituspöytäkirja allekirjoitettiin Sopimuksen osapuolina ovat kunnallinen työmarkkinalaitos, julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO, kuntaunioni ry ja kunta-alan koulutettu hoitohenkilöstö KOHO ry. Allekirjoituspöytäkirjalla työmarkkinajärjestöt sopivat kilpailukykysopimusta koskevan neuvottelutuloksen toteuttamisen kunta-alalla. Keskeisiä asioita kilpailukykysopimuksessa ovat lomarahan vähentäminen ja työajan pidentäminen. Sopimuksella lomarahoja leikataan 30 % ja vuosittaista työaikaa pidennettiin 24 tunnilla. Sopimus tuli voimaan ja sen voimassaolo päättyy Merkittäviä henkilöstöön vaikuttavia asioita 1. Kajaanin kaupungin henkilöstö ja koulutussuunnitelma hyväksyttiin 2. Kajaanin kaupungin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma on valmisteltu ja viedään kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi 3. Keskushallinnossa käynnistettiin hanke, jossa selvitetään hallinnon tukipalvelujen edelleen keskittämistä 4. Tehostetut säästötoimet otettiin kaupunginhallituksen toimintaohjeen mukaisesti käyttöön 5. Kajaanin kaupunki julistautui valtuuston päätöksellä savuttomaksi työpaikaksi 6. Talous- ja henkilöstöhallinnon, sekä tiedonhallinnan järjestelmät uudistettiin vuodenvaihteessa. KH

29 Henkilöstösuunnittelu Henkilöstösuunnittelua on toteutettu vuosittain talousarvion laadinnan yhteydessä toimialoilla ja liikelaitoksissa. Henkilöstösuunnittelu on ollut osa toiminnan, talouden ja henkilöstö yhteismitoitusta. Henkilöstösuunnittelussa on otettu huomioon eläkkeelle jäämiset, rekrytoinnit, sisäiset siirrot, tehtävien uudelleen järjestäminen, osittaminen tai yhdistäminen, sijais- ja varahenkilöjärjestelyt, seuraajasuunnitelmat sekä kehittämis- ja urasuunnitelmat. Henkilöstösuunnittelua ja siihen liittyviä prosesseja tulee kehittää tulevina vuosina. Eläköitymistä on pyritty hyödyntämään säästökeinona. Toimialat ja liikelaitokset ovat hyödyntäneet henkilöstöpalveluissa laadittuja listauksia eläköityvistä henkilöistä. Listauksissa on arvioitu ketkä saavuttavat seuraavan viiden vuoden aikana laskennallisen eläkeiän (työntekijöillä on subjektiivinen oikeus jatkaa työssä aina 68 ikävuoteen saakka). Toimialoilla ja liikelaitoksissa on selvitetty, voidaanko tuleva paikka jättää täyttämättä tai hyödyntää sisäistä rekrytointia. Kajaanin kaupungilla on ollut velvollisuus tarjota työtä irtisanotuille yhdeksän kuukautta irtisanomisajan päättymisestä. Toimintakertomusvuotena asia on koskenut Kajaanin koulutusliikelaitoksesta irtisanottuja. Henkilöstön palkkaamisessa on ollut voimassa käytäntö, jonka mukaan uusien työntekijöiden ja viranhaltijoiden palkkaamiseen on haettava lupa toimialajohtajilta. Periaatteena on ollut, että yhtään uutta virkaa tai työsopimussuhdetta ei muodosteta, ellei siihen ole lainsäädännöllistä pakkoa. Toinen kriteeri on kuntalaisten ja työntekijöiden terveyden turvaaminen sekä omaisuusvahinkojen estäminen. KH

30 Henkilöstökulut, tuloslaskelmaan kirjatut kulut sekä taseeseen aktivoidut kulut Henkilöstökulut Kajaanin peruskaupungin henkilöstökulut euroa Palkat ja palkkiot , ,67 * Henkilöstökorvaukset , ,96 Palkat ja palkkiot vähennettynä henk.korvauksilla , ,71 Henkilösivukulut * Eläkekulut , ,97 * Muut henkilösivukulut , ,42 Henkilösivukulut yhteensä , ,39 Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan , ,10 Henkilöstökuluja aktivoitu aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin , ,81 Henkilöstökulut yhteensä , ,91 Liikelaitosten henkilöstökulut Kajaanin Vesi -liikelaitos Palkat ja palkkiot , ,52 * Henkilöstökorvaukset , ,63 Palkat ja palkkiot vähennettynä henk.korvauksilla , ,89 Henkilösivukulut * Eläkekulut , ,08 * Muut henkilösivukulut , ,10 Henkilösivukulut yhteensä , ,18 Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan , ,07 Henkilöstökuluja aktivoitu aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin Henkilöstökulut yhteensä , ,07 Kajaanin Mamselli -liikelaitos Palkat ja palkkiot , ,13 * Henkilöstökorvaukset , ,01 Palkat ja palkkiot vähennettynä henk.korvauksilla , ,12 Henkilösivukulut * Eläkekulut , ,05 * Muut henkilösivukulut , ,46 Henkilösivukulut yhteensä , ,51 Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan , ,63 Henkilökuluja aktivoitu aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin Henkilöstökulut yhteensä , ,63 KH

31 Kajaanin Kaupunginteatteri -liikelaitos Palkat ja palkkiot , ,58 * Henkilöstökorvaukset , ,52 Palkat ja palkkiot vähennettynä henk.korvauksilla , ,06 Henkilösivukulut * Eläkekulut , ,81 * Muut henkilösivukulut , ,36 Henkilösivukulut yhteensä , ,17 Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan , ,23 Henkilöstökuluja aktivoitu aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin Henkilöstökulut yhteensä , ,23 Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos Palkat ja palkkiot , ,16 * Henkilöstökorvaukset , ,74 Palkat ja palkkiot vähennettynä henk.korvauksilla , ,42 Henkilösivukulut * Eläkekulut , ,94 * Muut henkilösivukulut , ,72 Henkilösivukulut yhteensä , ,66 Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan , ,08 Henkilökuluja aktivoitu aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin 4 153,24 Henkilöstökulut yhteensä , ,32 Kaupungin ja liikelaitosten henkilöstökulut yhteensä euroa Palkat ja palkkiot , ,06 * Henkilöstökorvaukset , ,86 Palkat ja palkkiot vähennettynä henk.korvauksilla , ,20 Henkilösivukulut * Eläkekulut , ,85 * Muut henkilösivukulut , ,06 Henkilösivukulut yhteensä , ,91 Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan , ,11 Henkilöstökuluja aktivoitu aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin , ,05 Henkilöstökulut yhteensä , ,16 KH

32 Henkilötyövuodet - palkattomat vapaat Tammikuu - joulukuu Tammi - joulukuu Ero Tulosalueittain Vaki- Määrä- Työllistuiset aikaiset tetyt Yhteensä Yhteensä Kaupunginhallitus, projektit Keskushallinto 47,27 9,07 0,95 57,19 52,99 4,2 Maahanmuuttajapalvelut 16,84 2,28 19,12 19,19-0,07 Varhaiskasvatus 257,02 55,93 312,95 319,66-6,71 Perusopetus ja nuorisopalvelut 318,1 70,97 1,98 391,05 384,18 6,87 Kulttuuripalvelut 44,54 2,06 0,14 46,74 48,08-1,34 Kaukametsä 49,15 58, ,05 112,77-4,72 Maankäyttö, suunn. ja viranom.toim. 32,79 2,41 35,2 38,13-2,93 Kunnallistekniikka ja liikunta 71,12 3,4 0 74,52 76,68-2,16 Tilakeskus 46,65 3, ,88 49,84 0,04 Kainuun pelastuslaitos 58,29 15,49 73,78 68,38 2,4 Tukityöllistäminen 0 40,19 40,19 31,74 8,45 Kaupunki yhteensä 944,77 223,74 43, , ,64 7,03 Kajaanin Vesi -liikelaitos 17,21 2,21 19,42 20,21-0,79 Kajaanin Mamselli -liikelaitos 179,49 41,41 2,68 223,58 224,81-1,23 Kajaanin kaupunginteatteri -liikelaitos 32,87 12,11 0,29 45,27 47,34-2,07 Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos *) 312,42 48,39 360,81 409,82-49,01 Liikelaitokset yhteensä 541,99 104,12 2,97 649,08 702,18-53,1 Kaupunki ja liikelaitokset yhteensä 1486,76 327,86 46, , ,82-49, Muutokset Vaki- Määrä- Työllis- Muutos naiset aikaiset tetyt yhteensä Muutos kaupunki 12,42-2,45-5,94 4,03 Muutos kaupunki ja liikelaitokset -14,01-37,35-1,74-53,1 yhteensä -1,59-39,8-7,68-49,07 Htv muutoksien syyt: Keskushallinto Kokonaishenkilömäärä kasvoi 4,2 htv:lla. Henkilöstöpalveluihin palkattiin henkilöstönkehittäjä ja kaksi henkilöä siirtyi tehtävineen Koulutusliikelaitokselta. Lisäksi palkattuna oli määräaikaista henkilökuntaa mm. asianhallinta- ja projektitehtävissä. Sivistystoimiala Henkilöstön määrä väheni sivistystoimialalla. Vähenemä oli suurin varhaiskasvatuksessa, jossa perhepäivähoitajien eläköityminen on ollut suurta. Lapset ovat voitu sijoittaa olemassa oleviin päiväkotiryhmiin. Rekrytointikampanjan avulla saatiin lisää yksityisiä perhepäivähoitajia varhaiskasvatukseen. Myös kulttuurin tulosalueella henkilöstömäärä väheni vaikka Kaukametsään siirtyi kaupungin sisäisesti yksi henkilö KAOlta ja yksi perusopetuksesta. Kirjastossa ja Kaukametsässä tapahtui eläköitymistä ja henkilöstösuunnitelman mukaisesti tehtäviä ei täytetty uudelleen. Maahanmuuttajien kotouttamiskoulutuksen päättyminen ja sen seurauksena tehdyt henkilöstövähennykset vaikuttivat myös henkilöstömäärää vähentävästi. Perusopetuksen henkilöstömäärä kasvoi, mikä johtui ennen kaikkea valmistavan opetuksen oppilasmäärän kasvusta. KH

33 Kasvua vastaamaan tarvittiin kaikkiaan viisi henkilötyövuotta. Lisäksi perusopetuksen valtionavusteiset hankkeet sekä nuorisopalvelujen NUPPA hanke näkyy henkilötyövuosien kasvuna. Kun nämä ulkopuoliset kasvutekijät huomioidaan, ei perusopetuksessakaan ole tapahtunut kaupungin perusrahoitusta ylittävää henkilöstömäärän kasvua. Ympäristötekninen toimiala Ympäristöteknisellä toimialalla ei vuonna 2016 tapahtunut organisaatiomuutoksia. Toimialan htv2 luku väheni vuonna ,0 henkilötyövuotta eli noin kolme prosenttia. Toimialan henkilöstökulut olivat vuonna euroa. Henkilöstökuluissa saavutettiin noin euron säästö vuoden 2016 talousarvioon verrattuna. Henkilöstömenosäästöistä kilpailukykysopimuksen vaikutus lomarahavarauksien pienenemisenä oli noin euroa ja toimialan oman henkilöstösuunnittelun onnistumisen vaikutus euroa. Vuosina ympäristöteknisen toimialan htv2 luku on vähentynyt noin 31 henkilötyövuodella. Vähennys on ollut noin kaksi prosenttia vuodessa. Ympäristötekninen lautakunta on priorisoinut ja karsinut toimialan palveluja siten, että on keskitytty entistä enemmän lakisääteisten peruspalvelujen tuottamiseen, ja osin siitä, että ympäristöteknisen toimialan henkilöstömäärä ei perustu säädösperusteiseen mitoitukseen, vaan toimiala on voinut optimoida palvelutuotantonsa vapaasti ostopalvelujen ja oman tuotannon kesken. Kajaanin Mamselli liikelaitos Henkilöstömäärä perustuu yhteistyösopimuksiin sekä palvelutarpeen pohjalta tehtyyn työmäärämitoitukseen. Toimintavuonna 2016 jäi kuusi henkilöä äitiys ja perhevapaalle, eläkkeelle jäi 10 henkilöä. Nämä tehtävät on täytetty joko sisäisillä siirroilla tai uusilla rekrytoinneilla. Lehtikankaan monitoimitalon 15 henkilön rekrytointi aiheutti useita sisäisiä siirtoja ja yhden uuden henkilön rekrytoinnin. Mamselli sai loppuvuodesta 2016 Koulutusliikelaitoksen puhtaanapidon uudeksi asiakkuudekseen, johon rekrytoitiin kolme uutta henkilöä. Puhtaanapidon henkilöstön rekrytointihaasteisiin vastattiin vahvistamalla toimialuetta kahdella määräaikaisella palveluvastaavalla. Maksettujen palkkojen ja palkkioiden suhteellinen osuus liikevaihdosta oli 38,5 % ( ,2 %). Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos Henkilöstömäärä on pudonnut vuonna 2016 lähes 50 HTV:tä. Henkilöstövähennykset ovat olleet osa talouden tasapainottamistoimia, jotka jatkuvat edelleen vuosina 2017 ja Henkilöstön sitoutuminen väistämättömiin toiminnallisiin muutoksiin on ollut kunnioitusta herättävää. Valtiovallan leikkaukset erityisesti ammatillisen koulutuksen osalta ovat % kaudella KAO:n Kuhmon kiinteä toimipaikka suljettiin kesällä 2016 ja Vuokatin toimipaikka sulkeutuu kesällä Kajaanin Vesi liikelaitos Kajaanin Vesi liikelaitoksessa HTV:n vähenemä vuonna 2016 oli 0,79 HTV:a. Vähenemä aiheutui henkilöstön vaihtumisen yhteydessä suoritetusta tehtävien uudelleen järjestelystä, jossa kaksi henkilöä hoitaa aiemmin kolmen henkilön hoitamat tehtävät. Kajaanin Vesi liikelaitos osallistui Kajaanin kaupungin Ympäristöteknisen toimialan työllistämishankkeeseen 6 11/2016 kahdella työllistettävällä, joiden työpanos on kirjautunut keskushallintoon. Kajaanin kaupunginteatteri liikelaitos Kajaanin Kaupunginteatterissa oli vuonna 2016 henkilöstöä 45 henkilötyövuosina mitattuna. Henkilökunnassa oli jonkin verran vaihtuvuutta virkavapauksista ja niistä johtuvista sijaisjärjestelyistä. Teatteri on laatinut kaupungin talouden tasapainottamisohjelmaan liittyvän henkilöstösuunnitelman vuosille Sen mukaan teatterin henkilökunta vähenee vuoteen 2016 mennessä neljällä työpaikalla. Vähennys on toteutettu siten, että eläkkeelle jäämisen kautta vapautuvista työpaikoista jätetty osa täyttämättä. KH

34 1.2.7 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Perusta Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeen mukaan kunnan ja kuntakonsernin on toimintakertomuksessaan arvioitava toiminnan laajuuteen ja rakenteeseen nähden tasapuolisesti ja kattavasti merkittävimpiä riskejä, epävarmuustekijöitä sekä muita toiminnan kehittymiseen vaikuttavia tekijöitä. Yleistä riskiympäristöstä ja epävarmuustekijöistä Valtion talous kasvoi vuonna 2016 ja myös vuodelle 2017 on ennustettu kasvua. Talouteen liittyvät rakenteelliset ongelmat eivät ole kuitenkaan kadonneet mihinkään. Julkisen talouden menot ovat edelleen suurempia kuin tulot. Valtion sekä kuntien korkeaan velkaantumisasteeseen liittyy edelleen huomattava korkoriski, joka realisoituessaan vaikeuttaisi palvelujen tuottamista. Maailmanpoliittisesti kireä ilmapiiri vaikuttaa myös Kajaanin kaupungin riskiympäristöön. Aikaisemmin arvioituja sote- ja aluehallintouudistukseen liittyviä riskejä ei ole näillä näkymin toteutumassa Kajaanissa. Palvelujärjestelmän toimivuuteen ja kaupunkilaisten turvallisuuteen kohdistuvia riskejä Toimintaympäristön muutokset ja taloudellisten resurssien niukkuus aiheuttavat epävarmuutta ja vaikuttavat toiminnan kehittämiseen. Kaupungin palvelut sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut on voitu tuottaa alenevista resursseista huolimatta. Strategisia riskejä Mahdolliset muutokset Kainuun alueen elinkeinorakenteessa, esimerkiksi kaivannaisteollisuuden tulevaisuus Kainuun alueella, muodostavat merkittävän riskin alueen elinkeinoelämälle ja Kajaanin kaupungille. Uudet kaivoshankkeet ovat toteutuessaan positiivinen mahdollisuus työllisyyden ja elinkeinoelämän suhteen koko Kainuun alueella, mutta jo olemassa olevien toimijoiden taloudelliset ja toiminnalliset vaikeudet aiheuttavat toteutuessaan ongelmia alueen muille yrityksille sekä taloudellisia menetyksiä kaupungille. Kaivannaisteollisuuden osalta tilanne on vakaampi kuin Kainuun alueen väestörakenteen muutokseen liittyy edelleen paljon epävarmuutta. Kainuun väestö ikääntyy ja samalla kysyntä erilaisille palveluille kasvaa. Samalla nuorempi väki muuttaa alueelta pois ja verotulot palveluiden rahoittamiseksi saattavat tulevaisuudessa laskea. Henkilöstön eläköityminen saattaa aiheuttaa jatkossa henkilöstön saatavuusongelmia tietyillä kaupungin toimialoilla, kuten esimerkiksi varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa. Operatiivisia riskejä Operatiivisista riskeistä merkittävämmiksi muodostuvat tietojärjestelmiin kohdistuvat riskit, jotka vaikuttavat läpi koko kaupunkiorganisaation. Henkilöstön tietojärjestelmien käytön osaamisessa on vielä kehitettävää. Lisäksi eri yksiköissä on vielä erilaisia ja toisistaan poikkeavia tapoja kerätä ja käsitellä tietoa, mikä aiheuttaa ongelmia tiedon hallinnan suhteen. Muita tunnistettuja tietojärjestelmäriskejä ovat erilaiset tietojärjestelmien toimintahäiriöt ja mahdolliset väärinkäytökset. KH

35 voimaan tullut tietosuoja-asetus aiheuttaa mahdollisia tietojärjestelmä kustannuksia läpi koko konsernin, joihin on syytä varautua ennakkoon uusiin tietojärjestelmiin investoitaessa. Asetusta sovelletaan alkaen jolloin henkilötietojen käsittelyn on oltava asetuksen mukaista. Vahinkoriskejä Vahinkoriskeistä merkittävimpänä ovat kaupungin toimialojen ja liikelaitosten käytössä olevien toimitilojen erilaiset sisäilmaongelmat, jotka aiheuttavat henkilöstövahinkoriskejä ja tilojen käytettävyysongelmia. Lisäksi sisäilmaongelmien tutkimisesta ja kohteiden saneerauksesta aiheutuu ylimääräisiä kustannuksia. Myös henkilöstöön liittyviä riskejä, kuten ohuesta organisaatiosta johtuvia avainhenkilöriskejä sekä rekrytointiriskejä, esiintyy eri toimialoilla ja liikelaitoksissa. Henkilöstön ikääntymiseen ja eläköitymiseen on varauduttu rekrytointisuunnittelulla ja toteutuksella sekä työsuunnittelulla. Rahoitusriskejä Rahoitusriskeistä merkittävimpiä ovat kaupungin velkaantumisaste ja mahdolliset korkotason muutokset. Mahdollisiin korkotason muutoksiin kaupunki on pyrkinyt varautumaan suojaamalla lainoja. Myös erilaiset hyödykehintariskit vaikuttavat suoraan kaupungin toimialojen ja liikelaitosten toimintaan. Näistä merkittävimpiä ovat tilojen vuokrien nousu sekä energian hinnassa tapahtuvat muutokset. KH

36 1.2.8 Ympäristötekijät Kirjanpitolautakunnan yleisohjeen (2009) mukaan kunnan tulee antaa selvitys ympäristöasioiden kirjaamisesta ja esittämisestä kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksessä. Ympäristötilinpäätös kattaa Kajaanin kaupungin toimialojen ohella Kajaanin Vesi -liikelaitosta koskevat ympäristötuotot ja -kulut sekä investoinnit. Ympäristömeno aiheutuu toiminnasta, jonka tarkoituksena on tuottaa ympäristöhyötyä tai ehkäistä ennalta, vähentää tai korjata ympäristöhaittoja ja parantaa ympäristönsuojelua. Alla olevaan taulukkoon on koottu kaupungin ympäristömenot, -tulot ja -investoinnit vuodelta Ympäristötilinpäätös vuodelta 2016 Kohde Tuotot Kulut, Investoinnit, Ulkoilman- ja ilmaston suojelu Vesiensuojelu ja viemärilaitostoiminta Hulevesien viemäröinti Ympäristönsuojeluun liittyvät viranomaistehtävät Pilaantuneiden maiden puhdistus Ympäristöperusteiset verot ja veroluonteiset maksut 21 Ympäristölaitteiden poistot ja arvonalennukset 1204 Ympäristötuotot ja -kulut yhteensä Tunnuslukuja Ympäristötuotot/asukas, /asukas 121 Ympäristökulut ml. poistot/asukas, /asukas 118 Ympäristöinvestoinnit /asukas, /asukas 15 Asukasluku (ennakkotieto) Ulkoilman ja ilmastonsuojelun suurimmat menoerät ovat olleet hiekoitushiekan poisto, katupölyn sidonta ja ilmanlaadun seurantamittaukset. Ilmanlaadun seurantaa tehdään sopimusperusteisesti kaupungin ja teollisuuden sekä energiantuottajien kanssa yhdessä. Nykyinen yhteistyösopimus on voimassa vuoteen Ympäristönsuojelulain velvoittaman säännöllisen valvonnan järjestämiseksi on hyväksytty ympäristönsuojeluviranomaisen valvontasuunnitelma vuosille Valvontakohteiden määräaikaistarkastuksia varten laaditaan ja hyväksytään vuosittain valvontaohjelma, joka mukaiset tarkastukset ovat pääsääntöisesti maksullisia. Vuoden 2016 määräaikaistarkastukset tehtiin vuoden 2016 valvontaohjelmaan perustuen. Tehtyjen määräaikaistarkastusten määrä oli 95 % ohjelman mukaisista tarkastuksista. Rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu ovat yhdessä muiden Kainuun kuntien kanssa osallistuneet 1500 euron kuntaosuudella Kainuun Nuotan jätevesineuvontahankkeeseen. Hankkeen päärahoitus on saatu Kainuun ELY-keskukselta. Kajaanilaiset yksityishenkilöt ovat voineet pyytää hankkeelta kiinteistökohtaisia neuvontakäyntejä jätevesijärjestelmän nykytilan ja kunnostustarpeen selvittämiseen. Kajaanin Vesi -liikelaitos vastaa kaupungissa mm. vedenhankinnasta sekä jätevesien viemäröinnistä ja käsittelystä. Pohjavedensuojelu on elinehto hyvänlaatuiselle pohjavedelle. Toisaalta pohjavedenoton määrän tulee olla kestävässä suhteessa pohjaveden muodostumiseen. Vuonna 2016 Kajaanin Vesi -liikelaitos täytti kaikki sille ympäristöluvissa neljännesvuosittaisiksi asetetut vaatimukset jätevedenpuhdistuksen suhteen. Pohjavedenoton kuukausittaisista 96 seurattavasta maksimiottomääristä neljä ylitti lupamääräyksen, kun Matinmäen vedenottoa korvattiin pumppurikon vuoksi vedenotolla muista vedenottamoista. KH

37 Pohjois-Suomen aluehallintovirasto antoi Peuraniemen jätevedenpuhdistamolle toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan, jossa vesistöön johdettavan käsitellyn jäteveden fosforin maksimipitoisuus väheni välittömästi 0,5 mg/l:sta 0,4 mg/l:ssa ja vuoden 2019 alusta alkaen ko. pitoisuusraja on 0,3 mg/l ja fosforin poistotehovaatimus kasvaa 90 %:sta 95 %:iin neljännesvuosikeskiarvoina laskettuna. Typenpoistovaatimusta ympäristöluvassa ei ole mutta 2019 voimaan tuleva fosforinpoistovaatimus on tiukka ja sen saavuttaminen saattaa vaatia lisäinvestointeja. Kainuun jätehuolto -kuntayhtymä Eko-Kympin Majasaaren jätekeskuksen koetoimintaluvan umpeuduttua Gasum Oy vastaa Kajaanin Veden lietejätehuollosta alkaen seuraavat kymmenen vuotta pääsääntöisesti Oulussa tapahtuvalla mädätyskäsittelyllä. Kajaanin Vesi käsitteli vuonna 2016 viemäriosuuskuntien jätevesiä m 3 ja laskutti niistä ,51 euroa (alv 0 %). Sako- ja umpikaivolietteitä vastaanotettiin m 3 ja niistä laskutettiin ,85 euroa (alv 0 %). Kajaanin kaupunki on vastannut vuoden 2016 alusta alkaen hulevesien hallinnasta kokonaisuudessaan. Kajaanin kaupunki tukee vesihuollon kehittämistä vesihuollon kehittämissuunnitelman linjausten mukaisesti haja-asutusalueilla myöntämällä vesi- ja viemäriosuuskunnille avustusta talous- ja jätevesiverkostojen suunnitteluun ja rakentamiseen. Avustuksia maksettiin yhteensä euroa vuonna Ympäristönsuojelun suoritetietoja Käsitellyt lupahakemukset ja ilmoitukset Lausunnot Tarkastukset Yhteensä Maankäytön suunnittelulla luodaan edellytykset kestävälle alue- ja yhdyskuntarakenteelle sekä liikennejärjestelmälle. Kestävässä kehityksessä on pyrkimys tiiviiseen kaupunkirakenteeseen ja sitä kautta palveluiden hyvään saavutettavuuteen sekä liikkumistarpeen minimointiin. Maankäytön ja muun suunnittelun yhteydessä teetetään tarpeen mukaan luontoselvityksiä ja vaikutusten arviointeja ulkopuolisella asiantuntijalla. KH

38 1.3 Selonteko kaupungin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä Perusta Kuntalain mukaan kaupunginvaltuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisenvalvonnan ja riskienhallinnan perusteista (14 ). Lisäksi valtuuston tulee hyväksyä hallintosääntö, jossa on tarpeelliset määräykset sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta (90 ). Kaupungin omistamien liikelaitosten suhteen kuntalaki asettaa vaatimuksia niin liikelaitoksen johtokunnalle kuin liikelaitoksen johtajallekin. Käytännössä johtokunta ja liikelaitoksen johtaja vastaavat riskienhallinnan asianmukaisesta järjestämisestä. Tieto siitä, miten riskienhallinta on liikelaitoksessa järjestetty ja mitä johtopäätöksiä sen perusteella on tehtävissä, pitää sisällyttää tilinpäätöksen yhteydessä laadittavaan toimintakertomukseen. Tilintarkastajan on tarkastettava, onko kunnan ja kuntakonsernin sisäinen valvonta ja riskienhallinta sekä konsernivalvontajärjestetty asianmukaisesti (123 ). Käytännössä tämä edellyttää sitä, että tilintarkastajilla on oltava mahdollisuus todentaa, että kunnanhallitus (sekä lauta- ja johtokunnat) seuraavat ja arvioivat dokumentoidusti sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan sekä konsernivalvonnan toimeenpanoa ja tuloksellisuutta. Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on antanut ohjeen kunnille ja kuntayhtymille tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta. Ohjeen mukaan johdon tulee selvittää toimintakertomuksessa, miten sisäinen valvonta ja siihen liittyvä riskienhallinta on kaupungissa järjestetty ja miten sisäistä valvontaa on tarkoitus kehittää voimassa olevalla taloussuunnittelukaudella. Tätä tarkoitusta vasten kaupunginhallituksen tulee esittää toimintakertomuksessa selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä. Sisäinen valvonta tarkoittaa organisaation ohjaus- ja toimintaprosesseihin liittyviä menettelyitä, ratkaisuja ja toimintatapoja, joiden avulla voidaan saada kohtuullinen varmuus toiminnan lainmukaisuudesta, varojen turvaamisesta, toiminnan tuloksellisuudesta sekä taloutta ja tuloksellisuutta koskevien oikeiden ja riittävien tietojen tuottamisesta. Sisäisen valvonnan yleisohjeen mukaisesti kaupungin toimialat ja liikelaitokset ovat järjestäneet sisäisen valvonnan toimenpiteet osaksi toimintojen johtamista, seurantaa ja arviointia. Näin sisäinen valvonta tarjoaa varmuutta johdolle ja kaupunginhallitukselle siitä, että organisaation toiminta toteutettu asianmukaisesti ja taloudellinen informaatio on valmisteltu luotettavasti ja mikäli heikkouksia ilmaantuisi, ne saataisiin selville. Käytännössä sisäinen valvonta on tehokasta silloin, kun kontrollit toimivat. Arvio sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan nykytilasta Kajaanin kaupungin riskienhallinnassa vuodelle 2016 talousarviossa arvioidut riskit onnistuttiin hallitsemaan tai ne eivät realisoituneet merkittävissä määrin. Projektien riskienhallintaan tulee jatkossa kiinnittää enemmän huomioita. Sisäistä valvontaa suoritetaan edelleen osana normaalia johtamista, seurantaa ja arviointia. Vuoden 2017 talousarvion laatimisen yhteydessä toimialoilla ja liikelaitoksissa on laadittu riskienhallintasuunnitelmat keskeisten riskien osalta tulevalle taloussuunnittelukaudelle. Riskienhallintaprosesseja ja -ohjeistusta kehitetään edelleen, niin että ne palvelevat koko konsernin tarpeita. KH

39 Riskienhallintaa ja sisäistä valvontaa käsitellään konserniohjeessa, hallintosäännössä, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeessa. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet vahvistaa kaupunginvaltuusto. Toteutuneet merkittävimmät riskit Tilikauden aikana toteutuneista merkittävistä riskeistä ja toiminnan kehittämiseen vaikuttavista seikoista on toimintakertomuksessa oma erillinen arvio. Riskit on jaoteltu strategisiin, rahoituksellisiin, toiminnallisiin ja vahinkoriskeihin. pääosin riskienhallinta toimenpiteet ovat olleet riittävällä tasolla eikä merkittäviä riskejä ole päässyt toteutumaan. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kehittämiskohteet ja kehittämien Riskienhallintajärjestelmän käyttöönottoa laajennetaan. Työsuojelun toimintaohjelman mukaisessa työn vaarojen arvioinnissa (työn riskit) on otettu käyttöön sähköinen työkalu osana riskienhallintajärjestelmää. Kaupungin henkilöstön sisäiseen valvontaan ja riskienhallintaan liittyviä koulutuksia järjestetään myös jatkossa, esimerkiksi osana esimiesvalmennusta. Erityistä huomiota tulee edelleen kiinnittää EU:n tietosuoja uudistukseen. Tietosuoja-asetus tuli voimaan ja sitä sovelletaan alkaen. Henkilötietojen käsittelyn on oltava tietosuoja-asetuksen mukaista. Kuntaliitto on arvioinut, että uudistuksen vaikutuksen kuntasektorille ovat pelkästään tietojärjestelmä kustannuksina miljoonaa euroa. Tietosuojauudistuksen sisältöön on varauduttava uusiin tietojärjestelmiin investoitaessa, sopimuksia laadittaessa, sekä kehittämällä henkilöstön osaamista uudistuksen sisällön ja vaikutusten suhteen. Selonteko sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Sisäisen tarkastuksen palveluita ei ole käytetty vuonna Sisäisen tarkastuksen järjestämistä tarkastellaan uudelleen, kun tekeillä oleva hallintosääntö vahvistetaan. Hallintosäännössä tullaan ottamaan kantaa siitä miten sisäinen tarkastus jatkossa järjestetään. KH

40 1.4 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Tuloslaskelman tehtävänä on osoittaa, miten tilikauden tuotot riittävät palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden kulujen kattamiseen. Virallisessa tuloslaskelmassa esitetään ns. ulkoiset erät eli tuotot, jotka on saatu kaupungin ulkopuolelta, ja kulut, jotka ovat syntyneet kaupungin ulkopuolelta. Viralliseen tuloslaskelmaan sisältyvät kaupungin lisäksi liikelaitokset ja tuloksesta on eliminoitu pois kaikki keskinäiset tilikauden aikaiset taloustapahtumat. Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Kaupunki ja liikelaitokset yhteensä, keskinäiset erät eliminoitu 1000 euroa Muutos % Toimintatuotot ,0 Valmistus omaan käyttöön ,6 Toimintakulut ,3 Toimintakate ,6 Verotulot ,7 Valtionosuudet ,4 Rahoitustuotot ja -kulut ,5 Korkotuotot ,8 Muut rahoitustuotot ,7 Korkokulut ,0 Muut rahoituskulut ,2 Vuosikate ,5 Poistot ja arvonalentumiset ,0 Tilikauden tulos ,5 Tilinpäätössiirrot ,9 Tilikauden ylij-/alijäämä ,5 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/toimintakulut, % 16,9 17,5 Vuosikate/poistot, % 111,4 87,8 Vuosikate, euroa/asukas Asukasmäärä Tunnuslukujen selitykset Toimintakate on toimintatuottojen ja -kulujen erotus, joka osoittaa verorahoituksen osuuden toiminnan kuluista. Kuntayhtymässä, jossa verorahoitusta ei ole, toimintakatteen on oltava ylijäämäinen. Maksurahoituksen osuutta toimintamenoista kuvataan tunnusluvulla, joka lasketaan kaavasta: Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100 * Toimintatuotot / (Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön) Kunnan toimintojen organisointi, kuten toimintojen yhtiöittäminen ja kuntien välinen yhteistoiminta sekä oppilaitosten ylläpitäminen vaikuttavat tunnusluvun arvoon ja selittävät kuntakohtaisia eroja. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Perusoletus on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien poistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittävä. Vuosikatteen ja poistojen vertailussa on vakiintunut käyttöön seuraava tunnusluku: KH

41 Vuosikate prosenttia poistoista = 100* Vuosikate/Poistot ja arvonalentumiset Kun tunnusluvun arvo on 100 %, oletetaan kunnan tai kuntayhtymän tulorahoituksen olevan riittävä. Oletusta voidaan kuitenkin pitää pätevänä vain, jos poistot ja arvonalentumiset vastaavat kunnan keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Investoinneilla tarkoitetaan tällöin poistonalaisten investointien omahankintamenoa, joka saadaan vähentämällä hankintamenosta valtionosuudet ja muut rahoitusosuudet. Tulorahoitus on ylijäämäinen, kun vuosikate ylittää poistot, ja alijäämäinen, kun vuoksikate alittaa poistot. Myös nämä väittämät pitävät paikkansa vain, jos poistot vastaavat keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Tulorahoituksen voidaan katsoa olevan riittävä, jos poistot kattavat pitkällä aikavälillä keskimääräiset poistonalaiset investoinnit. Jos vuosikate on negatiivinen, on kunnan tulorahoitus heikko. Vuosikate euroa/asukas Vuosikate asukasta kohden on yleisesti käytetty tunnusluku tulorahoituksen riittävyyden arvioinnissa. Kuntakohtainen tavoitearvo tunnusluvulle saadaan jakamalla edellä mainittu keskimääräinen vuotuinen investointitaso asukasmäärällä. Keskimääräistä, kaikkia kuntia koskevaa tavoitearvoa ei voida asettaa. Kuntakohtaisia eroja selittävät toimintojen organisointi ja palvelutoiminnan laajuus. Asukasmääränä tunnusluvussa käytetään asukaslukua tilikauden lopussa. Tuotot Kajaanin kaupungin ja liikelaitosten tuottojen (verotulot, valtionosuudet, toiminta- ja rahoitustuotot) kokonaismäärä oli yhteensä 295,8 miljoonaa euroa vuonna Kyseisten erien määrä kasvoi edellisestä vuodesta yhteensä 2,7 miljoonaa euroa. Käyttötalouden toimintatuottojen määrä oli 47,2 miljoonaa euroa, toimintatuotot vähenivät edellisvuoteen 2,0 miljoonaa euroa. Toimintatuotoista merkittävimmän osan muodostavat myyntituotot 29,0 miljoonaa euroa sekä muut toimintatuotot 8,9 miljoonaa euroa, joista vuokratuottojen osuus on 7,6 miljoonaa euroa. Verotuloja kertyi 137,1 miljoonaa euroa ja ne vähenivät 1,0 miljoonaa euroa. Valtionosuuksia kertyi 104,9 miljoonaa euroa ja ne kasvoivat 5,4 miljoonaa euroa. Rahoitustuottoja kertyi yhteensä 6,5 miljoonaa euroa. Rahoitustuottojen määrä lisääntyi 0,2 miljoonaa euroa. Kajaanin kaupungin tytäryritys Loiste Oy maksoi antolainan korkoa 4,5 miljoonaa euroa vuonna KH

42 VEROTULOT JA VALTIONOSUUDET VUOSINA Verotulot verolajeittain euroa Tulovero Osuus yhteisöveron tuotosta Kiinteistövero Yhteensä Valtionosuudet 1000 euroa Peruspalvelujen valtionosuus Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tas Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet Yhteensä siitä: Liikelaitoksille välitetyt Peruskunnan valtionosuudet KH

43 Kulut Kajaanin kaupungin käyttötalous ja rahoituskulujen kokonaismäärä oli yhteensä 280,2 miljoonaa euroa vuonna Toimintakulujen oikaisueränä esitetään Valmistus omaan käyttöön erä. Valmistus omaan käyttöön oli yhteensä 0,7 miljoonaa euroa. Valmistus omaan käyttöön väheni edellisestä vuodesta 0,2 miljoonaa euroa. Toimintakulujen määrä väheni edellisvuodesta 0,7 miljoonaa euroa. Rahoituskuluissa tapahtui 0,2 miljoonan euron vähennys matalasta korkotasosta johtuen. Käyttötalouden kulut vähenivät 0,5 miljoonaa euroa. Käyttötalouden toimintakulujen määrä oli yhteensä 279,5 miljoonaa euroa, kuluista on vähennetty erä valmistus omaan käyttöön: 0,7 miljoonaa euroa. Toimintakulujen merkittävimmät kuluerät olivat henkilöstökulut 92,6 miljoonaa euroa, vähennystä edellisvuoteen 1,7 miljoonaa euroa. Toimintakertomuksen henkilöstöosiossa on esitetty henkilöstökulut eriteltyinä kaupunki ja liikelaitokset. Tuloslaskelmaan kirjattujen henkilöstökulujen lisäksi taulukossa on esitetty taseeseen aktivoidut palkat. Henkilöstökuluja tarkasteltaessa on huomioitava myös palvelujen ostojen ryhmässä oleva työvoiman vuokrauspalvelut. Työvoiman vuokrauspalveluihin käytettiin vuonna 2016 yhteensä 1,2 miljoonaa euroa. Palvelujen ostojen yhteismäärä on 150,7 miljoonaa euroa ja vähennystä edellisvuoteen 0,1 miljoonaa euroa. Vuoden 2016 tilinpäätöksessä kirjattiin Kainuun Sote kuntayhtymän ylijäämän palautusta 1,6 miljoonan euron vähennys palvelujen ostoon. Korkokulut olivat 1,0 miljoonaa euroa, laskua edellisvuoteen 0,2 miljoonaa euroa. Muut rahoituskulut olivat 0,1 miljoonaa euroa. Muihin rahoituskuluihin tehtiin alaskirjaus Elokuvakeskukselle annetusta lainasta ( euroa). Lainan alaskirjaus tehtiin Elokuvakeskus Oy:n oman pääoman vahvistamiseksi. Toimintakate ja vuosikate Toimintatuottojen ja toimintakulujen sekä valmistus omaan käyttöön erotuksena syntyvä toimintakate kertoo, kuinka paljon käyttötalouden kuluista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Kunnan toiminnan järjestämistapa vaikuttaa tunnusluvun arvoon ja kuntien väliseen vertailuun. Toimintakate on kunnissa negatiivinen. Vuonna 2016 toimintakate oli 232,2 miljoonaa euroa ja se heikkeni edelliseen vuoteen verrattuna 1,4 miljoonalla eurolla. KH

44 Tulorahoituksen riittävyyttä ja talouden tasapainoa arvioidaan tuloslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Keskeisiä muuttujia ovat tässä tarkastelussa vuosikate, suunnitelmapoistot sekä poistonalaiset investoinnit. Vuosikate kuvaa tulorahoituksen riittävyyttä investointeihin, sijoituksiin sekä lainojen lyhennyksiin. Perusoletus talouden tasapainosta on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien poistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittävä. Oletuksen toteutumista mitataan tunnusluvulla, jossa vuosikatteen määrää verrataan suunnitelmapoistojen määrään. Tunnusluku antaa arvon 100 %, kun tulorahoitus on riittävä. Tulorahoituksen katsotaan olevan ylijäämäinen, kun vuosikate ylittää poistot, ja alijäämäinen, kun vuosikate alittaa poistot. Jos vuosikate on negatiivinen, katsotaan tulorahoituksen olevan heikko, Vuonna 2016 vuosikate oli 15,2 miljoonaa euroa. Asukasta kohti laskettuna vuosikate oli 405 euroa. Vuosikate parani 3,5 miljoonalla eurolla edellisvuodesta. Vuosikate kattoi poistot 111,4 prosenttisesti. Tilikauden tulos ja yli-/alijäämä Tilikauden tulos kuvaa tilikaudelle kuuluvien tuottojen ja kulujen erotusta. Siinä huomioidaan myös pitkävaikutteisten tuotannontekijöiden käyttöä kuvaavat poistot ja satunnaiset erät. Tilikauden tulos joko lisää tai vähentää kaupungin omaa pääomaa. Tilikauden tulos parani huomattavasti edellisvuodesta ollen 1,5 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Tuloksenkäsittelyeriä kirjattiin vuoden 2016 tilinpäätökseen seuraavasti: - Tuloutettiin rahastoja 0,6 miljoonaa euroa - Yhteensä tuloksenkäsittelyerät paransivat tilikauden tulosta 0,6 miljoonaa euroa Tuloksenkäsittelyerien jälkeen tilikauden ylijäämäksi muodostui 2,1 miljoonaa euroa. KH

45 1.4.2 Toiminnan rahoitus Toiminnan rahoitusta tilikauden aikana tarkastellaan rahoituslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Tilinpäätöksen rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten sekä varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma johdetaan tuloslaskelmasta ja taseesta. Rahoituslaskelmassa esitetään erikseen tulorahoituksen ja investointien nettomäärä sekä rahoitustoiminnan eli anto ja ottolainauksen sekä muun maksuvalmiuden muutosten nettomäärä. Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Kaupunki ja liikelaitokset yhteensä, keskinäiset erät eliminoitu 1000 euroa Toiminnan rahavirta Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Toiminnan rahavirta Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investointien rahavirta Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Antolainauksen muutokset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäykset Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Lainakannan muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto omaisuuden muutokset Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä, Investointien tulorahoitus, % 46,1 45,1 Lainanhoitokate 1,1 0,9 Kassan riittävyys, pv 2 5 Asukasmäärä KH

46 Tunnuslukujen selitykset: INVESTOINNIT Rahoituslaskelman välitulos Toiminnan ja investointien rahavirta itsessään on jo tunnusluku, jonka positiivinen (ylijäämäinen) määrä ilmaisee sen, kuinka paljon rahavirrasta jää nettoantolainaukseen, lainojen lyhennyksiin ja kassan vahvistamiseen ja negatiivinen (alijäämäinen) määrä ilmaisee sen, että menoja joudutaan kattamaan joko olemassa olevia kassavaroja vähentämällä taikka ottamalla lisää lainaa. Toiminnan ja investointien rahavirta -välituloksen tilinpäätösvuoden ja neljän edellisen vuoden kertymän avulla voidaan seurata investointien omarahoituksen toteutumista pitemmällä aikavälillä. Omarahoitusvaatimus täyttyy, jos kertymä viimeksi päättyneenä tilinpäätösvuonna on positiivinen. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä ei saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi. Investointien tulorahoitus, % = 100 * Vuosikate / Investointien omahankintameno Investointien tulorahoitus -tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli pysyvien vastaavien hyödykkeiden myynnillä, lainalla tai rahavarojen määrää vähentämällä. Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman investointimenoja, joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet. LAINANHOITO Lainanhoitokate = (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Jos kunnan lainakannasta enemmän kuin 20 % on kertalyhenteisiä lainoja, otetaan lyhennyksen määräksi tunnuslukua laskettaessa laskennallinen vuosilyhennys, joka saadaan jakamalla edellä mainittu lainakanta kahdeksalla. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään rahavaroja. Luotettavan kuvan kunnan lainanhoitokyvystä saa tarkastelemalla tunnuslukua useamman vuoden jaksolla. Kunnan lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä kun tunnusluku on 1 2 ja heikko kun tunnusluvun arvo jää alle yhden. MAKSUVALMIUS Kassan riittävyys (pv) = 365 pv x Rahavarat / Kassasta maksut tilikaudella Kunnan maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee, monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa kunnan rahavaroilla. Rahavaroihin lasketaan rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset. Kassasta maksut kootaan seuraavista tilikauden tuloslaskelman ja rahoituslaskelman eristä: Tuloslaskelmasta: Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön Korkokulut Muut rahoituskulut Rahoituslaskelmasta: Investointimenot Antolainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys (lyhennykset) Kassan riittävyys voidaan esittää myös kuukausittaisena lukusarjana tai graafisesti. Rahavarojen määränä käytetään tällöin joko kuukauden päiväkohtaista keskisaldoa tai valittua kuukauden määräpäiväsaldoa. Kassasta maksuina käytetään kuukauden kassasta maksuja ja päiväkertoimena 30 pv. KH

47 Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituslaskelmaan kootaan kaikki kaupungin rahanlähteet ja rahan käyttö. Rahoituslaskelma kuvaa kirjattujen liiketapahtumien vaikutusta kaupungin rahavaroihin eli sitä, lisääntyvätkö vai vähenevätkö kaupungin rahavarat tilikauden aikana. Tuloslaskelman tapaan rahoituslaskelma sisältää ainoastaan erät, jotka ovat syntyneet kaupungin kannalta ulkopuolisiin yksiköihin nähden. Toiminnan rahavirta, tulorahoitus, kuvaa tuloslaskelmassa esitettyjen tuottojen ja kulujen vaikutusta rahavaroihin eli sitä, kuinka paljon varsinainen toiminta on tuottanut tilikauden aikana rahavaroja. Toiminnan rahavirta oli 15,3 miljoonaa euroa ja se lisääntyi edelliseen vuoteen verrattuna 2,5 miljoonaa euroa. Rahoituslaskelman investoinnit muodostuvat pysyvien vastaavien investointimenoista, rahoitusosuuksista sekä luovutustuloista. Investointimenojen määrä oli vuonna 2016 yhteensä 34,8 miljoonaa euroa, mikä oli 7,7 miljoonaa euroa (28,4 prosenttia) edellisvuotta enemmän. Rahoitusosuudet investointimenoihin olivat 1,8 miljoonaa euroa. Vuoden 2016 nettoinvestointimeno 32,7 miljoonaa on merkittävä, suurin yksittäinen investointi on Hauhola-Lehtikangas monitoimitalon rakentaminen. Nettoinvestoinnit jakautuivat seuraavasti: 1. Peruskaupunki 24,8 miljoonaa euroa 2. Vimpelilaakson kehittämisliikelaitos 4,6 miljoonaa euroa 3. Kajaanin Vesi liikelaitos 2,2 miljoonaa euroa 4. Koulutusliikelaitos 1,1 miljoonaa euroa Tulorahoituksen korjauserissä on vähennetty pysyvien vastaavien myynnistä aiheutuneet myyntivoitot ja tappiot. Pysyvien vastaavien myyntivoitot ja tappiot esitetään rahoituslaskelmassa kohdassa Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot. Näitä luovutustuloja kertyi yhteensä 0,2 miljoonaa euroa. Kaupungin toiminnan ja investointien rahavirta oli myös vuonna 2016 negatiivinen. Vuosina 2013 ja 2014 tämä rahavirta oli positiivinen. Toiminnan ja investointien rahavirta esitetään myös tunnusluvuissa tilinpäätöshetken ja neljän edellisen vuoden kertymänä. Vuonna 2016 nettoinvestoinnit pystyttiin kattamaan varsinaisen toiminnan tulorahoituksella vain 47,7 prosentilla. Rahoituksen rahavirta Pitkäaikaisia lainoja nostettiin 25,2 miljoonaa euroa ja lyhennettiin 13,0 milj. euroa. Tilinpäätöshetkellä tililimiittiä ei ollut käytössä. Sen sijaan lyhytaikaista lainaa oli tilinpäätöshetkellä 8,1 miljoonaa euroa, mistä tililimiitin osuus oli 1,3 miljoonaa euroa. Muut maksuvalmiuden muutokset (+4,7 miljoonaa euroa) koostuvat valtion toimeksiannoista (mm. aravalainat) pitkä- ja lyhytaikaisten saamisten muutoksista ja korottomien velkatilien pääomien muutoksista. Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos muodostuu rahoitustoiminnan muutosten nettomäärän sekä tulorahoituksen ja investointien nettomäärän erotuksena. Kassavarat vähenivät 2,6 miljoonaa euroa. Vuoden 2016 tilinpäätöshetken kassavarat riittivät 2 päivän kassasta maksuihin. KH

48 1.5 Rahoitusasema ja sen muutokset Kaupungin rahoituksen rakennetta kuvataan taseen ja siitä laskettujen tunnuslukujen avulla. Rahoitusasemassa tilikaudella tapahtuneet muutokset, kuten sijoitukset, pääoman lisäykset ja palautukset käyvät ilmi rahoituslaskelmasta. Tarkemmin eritelty, sentin tarkkuudella laadittu tase esitetään tilinpäätöslaskelmat osassa. Tase ja sen tunnusluvut Kaupunki ja liikelaitokset yhteensä, keskinäiset erät eliminoitu VASTAAVAA 1000 euroa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset Muut saamiset TOIMEKSIANTOJEN VARAT Lahjoitusrahastojen erityiskatteet VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Keskeneräiset tuotteet Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset Muut saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ KH

49 VASTATTAVAA 1000 euroa OMA PÄÄOMA Peruspääoma Muut omat rahastot Edellisten tilikausien alijäämä Tilikauden ylijäämä POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero Vapaaehtoiset varaukset PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Lahjoitusrahastojen pääomat Muut toimeksiantojen pääomat VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Muut velat/liittymismaksut ja muut velat Lyhytaikainen Lainat rahoitus- vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Lainat konserniyhteisöiltä Saadut ennakot Ostovelat Muut velat/liittymismaksut ja muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuus-% 63,0 66,2 Suhteellinen velkaantuneisuus-% 47,4 41,3 Kertynyt ylijäämä, milj. 78,5 73,7 Kertynyt ylijäämä, /asukas Lainasaamiset, milj Lainakanta , milj Lainat /asukas Asukasmäärä Taseesta laskettavat tunnusluvut kuvaavat kunnan omavaraisuutta, rahoitusvarallisuutta ja velkaisuutta. Omavaraisuusaste, % = 100 * (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma - Saadut ennakot) Kaavassa koko pääoma tarkoittaa taseen vastattavien loppusummaa. Omavaraisuusasete mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta. 50 %:n tai sitä alempi omavaisuusaste merkitsee kuntataloudessa merkittävän suurta velkarasitetta. Niissä kuntayhtymissä, joissa on paljon välitettäviä varoja, omavaraisuus saattaa olla huomattavasti alempi. KH

50 Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 * (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot Tunnusluku kertoo kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Tunnusluvun osoittajaan merkitään tarkasteluvuoden tilinpäätöksen koko vieras pääoma vähennettynä saaduilla ennakkomaksuilla. Käyttötulot muodostuivat tilikauden toimintatuotoista, verotuloista ja käyttötalouden valtionosuuksista. Suhteellinen velkaantuneisuus on omavaraisuusastetta käyttökelpoisempi tunnusluku kuntien välisessä vertailussa, koska pysyvien vastaavien hyödykkeiden ikä, niiden arvostus tai poistomenetelmä ei vaikuta tunnusluvun arvoon. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Kertynyt ylijäämä (alijäämä) = Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Luku osoittaa, paljonko kunnalla on kertynyttä ylijäämää tulevien vuosien liikkuma-varana, taikka paljonko on kertynyttä alijäämää, joka on katettava tulevina vuosina. Kertynyt ylijäämä (alijäämä), /asukas = [Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä)] / Asukasmäärä Luku osoittaa asukaskohtaisen kertyneen ylijäämän tai katettavan kertyneen alijäämän määrän. Asukasmääränä käytetään tilinpäätösvuoden päättymispäivän mukaista kunnan asukasmäärää. Lainakanta = Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) Kunnan lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Lainakantaan lasketaan tällöin koko vieras pääoma vähennettynä saaduilla ennakoilla sekä osto-, siirto- ja muilla veloilla. Jotta lainakanta voitaisiin laskea suoraan toimintakertomukseen otetusta taseesta, ei mainittuihin vähennettäviin eriin tule kirjanpidossa merkitä korollisia lainoja. Lainat euroa/asukas Asukaskohtainen lainamäärä lasketaan jakamalla edellä mainittu lainakanta tilinpäätösvuoden päättymispäivän mukaisella kunnan asukasmäärällä. Kuntayhtymässä ei asukaskohtaista lainamäärää lasketa. Lainasaamiset = Sijoituksiin merkityt jvk -lainasaamiset ja muut lainasaamiset Lainasaamisilla tarkoitetaan pysyviin vastaaviin merkittyjä antolainoja kunnan omistamien ja muiden yhteisöjen investointien rahoittamiseen. Vastaavaa Pysyvät vastaavat sisältävät aineettomat ja aineelliset hyödykkeet, jotka vaikuttavat tuotannontekijöinä useana tilikautena, sekä osakkeet, osuudet ja muut sijoitukset. Pysyvät vastaavat on arvostettu hankintahintaan ja poistot on laskettu hyväksytyn poistosuunnitelman perusteella. Poistosuunnitelmat ja pysyvien vastaavien muutokset on esitetty liitetiedoissa. Taseen loppusumma oli 372,6 miljoonaa euroa Pysyvien vastaavien arvo taseessa oli 355,6 miljoonaa euroa eli 95,4 %:ia taseen loppusummasta. Maa- ja vesialueiden arvo oli 33,3 miljoonaa euroa, rakennusten arvo oli 98,1 miljoonaa euroa. Kiinteiden rakenteiden ja laitteiden arvo oli 67,8 miljoonaa euroa. Sijoituksia eli osakkeita ja osuuksia sekä lainasaamisia oli 123,0 miljoonaa euroa. KH

51 Vaihtuviin vastaaviin kuuluu vaihto omaisuus, pitkä ja lyhytaikaiset saamiset, rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset. Vaihtuvia vastaavia oli 16,9 miljoonaa euroa eli 4,5 prosenttia taseen loppusummasta. Saamisia oli yhteensä 13,4 miljoonaa euroa, joista myyntisaamisia oli 5,6 miljoonaa euroa. Rahojen ja pankkisaamisten määrä oli 1,8 miljoonaa euroa eli 0,5 prosenttia taseen loppusummasta. Vastattavaa Taseen vastattavaa puolella suurimman ryhmän muodostaa oma pääoma, jonka suuruus on 227,5 miljoonaa euroa eli 61,1 prosenttia taseen loppusummasta. Oma pääoma koostuu peruspääomasta 148,9 miljoonaa euroa, muiden omien rahastojen pääomista 0,1 miljoonaa euroa sekä edellisten vuosien ylijäämistä 76,3 miljoonaa euroa ja tilikauden ylijäämästä 2,1 miljoonaa euroa. Poistoeroa oli 2,5 miljoonaa euroa. Pakollista varausta oli 0,4 miljoonaa euroa. Pakollinen varaus tehtiin pelastustoimen mahdollisten takautuvien palkkasaatavien kattamiseksi. Toimeksiantojen pääomia on yhteensä 0,3 miljoonaa euroa, joista on lahjoitusrahastojen pääomia 0,1 miljoonaa euroa ja muita toimeksiantojen pääomia 0,2 miljoonaa euroa. Vieras pääoma oli vuoden lopussa 137,4 miljoonaa euroa, josta korollisen vieraan pääoman määrä oli 103,1 miljoonaa euroa. Pitkäaikaisen korollisen vieraan pääoman määrä oli 81,6 miljoonaa euroa ja niiden keskikorko n. 0,6 % eli korot pysyttelivät samassa tasossa kuin edellisvuonna. Pitkäaikainen vieras pääoma kasvoi 12,1 miljoonalla eurolla. Vanhoja pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin 13,0 miljoonalla eurolla. Asukasta kohti laskettuna lainan määrä kasvoi eurosta euroon. Lainamäärä asukasta kohti lisääntyi 550 eurolla vuoden 2016 aikana. Omavaraisuusasteeksi muodostui 63,0 %:ia. Omavaraisuuden hyvä tavoitetasoa 70 % ei saavutettu. Kajaanin omavaraisuusaste alittaa tällä hetkellä hyvän tavoitetason noin kolmella prosenttiyksiköllä. Suhteellinen velkaantuneisuus tunnusluku kertoo, että Kajaanin kaupungin käyttötuloista (toimintatuotot, valtionosuudet ja verotulot) tarvittaisiin 47,4 %:ia vieraan pääoman takaisin maksamiseen. KH

52 1.6 Kokonaistulot ja menot Kokonaistulojen ja menojen laskelma muodostetaan kaupungin ja liikelaitosten tulos- ja rahoituslaskelmista. Siinä otetaan huomioon vain ulkoiset tulot ja menot. Rahoituslaskelman tavoin kokonaistulot ja menot laskelmassa on esitetty varsinaisen toiminnan ja investointien tulot ja menot sekä rahoitustoiminnan rahan lähteet ja käytöt. Rahan lähteet (tuotot) ja rahan käytöt (kulut) on esitetty kuitenkin omina ryhminään ja varsinaisen toiminnan erät on jaoteltu rahoituslaskelmassa tarkemmin. Kaupungin kokonaistulot olivat 331,0 miljoonaa euroa vuoden kokonaismenot olivat 329,4 miljoonaa euroa. Vähennyksenä tuloissa ovat käyttöomaisuuden myyntivoitot ja menoissa käyttöomaisuuden myyntitappiot. Kaupungin ja liikelaitosten kokonaistulot ja -menot ulkoiset tulot ja menot, keskinäiset erät eliminoitu TULOT 2016 MENOT Toiminta Toiminta Toimintatuotot Toimintakulut- valmistus omaan käyttöön Verotulot Korkokulut Valtionosuudet Muut rahoituskulut 161 Korkotuotot Tulorahoituksen korjauserät Muut rahoitustuotot Pakollisten varausten muutos Satunnaiset tuotot 0 - Pakollisten varausten lis.(-), väh. (+) -362 Tulorahoituksen korjauserät - Pysyvien vastaavien - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustappiot hyödykkeiden luovutusvoitot -247 Investoinnit Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin Investointimenot Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 251 Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 136 Antolainasaamisten lisäykset Pitkäaikaisten lainojen lisäykset Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen lisäys Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0 Oman pääoman lisäykset Oman pääoman vähennykset 0 Kokonaistulot yhteensä Kokonaismenot yhteensä KH

53 1.7 Konsernin toiminta ja talous KH

54 1.7.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernitilinpäätökseen sisältyvät yhteisöt Kuntakonsernilla tarkoitetaan kunnan sekä yhden tai useamman juridisesti itsenäisen yhteisön muodostamaa taloudellista kokonaisuutta, jossa kunnalla on yksin tai yhdessä muiden kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen kanssa määräämisvalta yhdessä tai useammassa yhteisössä (tytäryhteisö). Määräämisvaltasuhde voi perustua myös siihen, että tytäryhteisöllä yksin tai yhdessä muiden tytäryhteisöjen kanssa on määräämisvalta toisessa yhteisössä. Konserniyhteisöt Kuntakonsernin emoyhteisö on konsernitilinpäätöksen laatimiseen velvoitettu yhteisö. Tytäryhteisöksi nimitetään niitä yhteisöjä, joissa emoyhteisöllä on määräämisvalta. Kunnalla on määräämisvalta yhteisössä silloin, kun sillä on: - yli puolet yhteisön kaikkien osakkeiden tai osuuksien tuottamasta äänimäärästä tai - yhtiöjärjestyksen, yhtiösopimuksen tai niihin verrattavan sääntöjen nojalla oikeus nimittää enemmistö yhteisön hallituksen tai vastaavan elimen jäsenistä tai - sopimuksen perusteella edellä selostettua vastaava äänivalta. Yhdistys tai säätiö on kunnan tytäryhteisö, jos: - kunnalla on oikeus nimittää enemmistö yhteisön hallituksesta tai vastaavasta elimestä tai - sääntöjen mukaan yhdistyksen tai säätiön nettovarallisuus siirtyy purkautuessa kokonaisuudessaan kunnalle tai kuntakonserniin kuuluvalle yhteisölle. Osakkuusyhteisöksi nimitetään yhteisöjä, joissa emoyhtiöllä on joko yksin tai yhdessä muiden konserniyhteisöjen kanssa samanaikaisesti huomattava vaikutusvalta ja merkittävä omistus-osuus yhteisössä. Huomattava omistusosuus tarkoittaa prosentin omistusta yhteisön äänimäärästä ja merkittävä omistusosuus vähintään 20 prosentin omistusta osakkuusyhteisön omasta pääomasta. Kuntayhtymä yhdistellään kunnan konsernitaseeseen siitä riippumatta, mikä on kunnan osuus kuntayhtymän varoista ja velvoitteista. Yhdistely tehdään omistusosuuden mukaisesti. Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Kajaanin kaupungin konserniin kuului vuoden 2016 lopussa kahdeksan tytäryhteisöä. Tytäryhteisöjen lisäksi konsernitilinpäätökseen yhdistettiin kolme kuntayhtymää, joissa kaupunki on jäsenenä. Kaupunkikonserniin kuuluu myös kaksi yhteisyhteisöä ja neljä omistusyhteysyhteisöä Konsernin toiminnan ohjaus Kaupungin konserni- ja omistajaohjausta konserniin kuuluvissa tytäryhtiöissä, yhteisyrityksissä ja osakkuusyhteisöissä on toteutettu kaupunginhallituksen näiden yhteisöjen hallituksiin nimeämien edustajien välityksellä sekä antamalla tytäryhtiöille kirjallisesti ohjeita ja suosituksia kaupunkikonsernin yhtenäisten strategisten tavoitteiden määrittelemiseksi ja toteuttamiseksi sekä toimintatapojen yhdenmukaistamiseksi ja seurannan järjestämiseksi. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt talousarviokäsittelyn yhteydessä kaupungin tytäryhtiöiden tavoitteet, talousarviot ja suunnitelmat. Tytäryhtiöt ovat raportoineet vuoden 2016 aikana kaupunginhallitukselle ja valtuustolle olennaisista toimintaansa koskevista asioista, tavoitteidensa toteutumisesta ja taloudellisesta tuloksestaan. KH

55 Kuntalain konsernia koskevat määräykset astuvat voimaan Kuntalain muutoksesta johtuen kuntien tulee laatia uusi konserniohje. Uudessa konserniohjeessa voidaan määritellä kuntakonserniin kuuluvien tytäryritysten tavoitteet, velvollisuudet ja oikeudet hyvin yksityiskohtaisesti, mikäli siihen on tarvetta. Uudessa konserniohjeessa myös konsernijohdon roolia terävöitetään. Peruskunnan taloudellisten tunnuslukujen sijaan tarkastelu tehdään konsernilaskelmista. Tällöin esim. yhtiöittämisen vaikutukset eivät vaikuta tarkastelun pohjana oleviin tietoihin. KH

56 1.7.3 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Toimintakertomuksessa on annettava tietoja sellaisista konsernin tilan arviointia varten tärkeistä seikoista, jotka eivät käy suoraan ilmi konsernitilinpäätöksestä. Kajaanin konsernirakenne muuttui vuoden 2016 aikana. Measurepolis Deveploment Oy sulautettiin Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy:öön Edukai Oy aloitti toimintansa Edukai Oy tarjoaa laadukkaita ja monipuolisia koulutus- ja työelämäpalveluja sekä osaamisen kehittämistä. Kajaanin kaupunki kirjasi Elokuvakeskus Oy:n lainaa alas euroa, kirjaus vahvisti Elokuvakeskuksen omaa pääomaa Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Sisäisen valvonnan järjestämisessä kaupunginjohdon tehtävänä on ohjeistaa, valvoa ja arvioida kaupungin ja sen konserniyhteisöjen sisäisen valvonnan järjestelmän ja menettelyjen toimivuutta. Konserniohjaus ja hyvä hallinto- ja johtamistapa Kajaanin kaupungissa ohjeen mukaan konsernijohdolla tarkoitetaan kaupunginhallitusta ja kaupunginjohtajaa sekä niitä kaupungin johtavia viranhaltijoita, jotka toimivat liikelaitoksia ja tytäryhtiöitä koskevien asioiden valmistelijoina kaupunginhallituksessa. Toimivallan ja vastuujako konserniohjauksessa ovat toteutuneet kaupunginvaltuuston hyväksymän konserniohjeen mukaisesti. Kaupunginhallitus, kaupunginjohtaja ja toimialajohtajat ovat kuulleet liikelaitosten ja tytäryhtiöiden edustajia yhteisten päämäärien ja strategioiden määrittelemiseksi. Lisäksi on keskusteltu kuntayhtymien, yhteisyritysten ja omistusyhteisöjen edustajien kanssa. Ohjeiden anto kaupungin edustajille tytäryhteisöissä on toteutettu konserniohjeen mukaisesti ja eri yhteisöissä on noudatettu kaupunginvaltuuston hyväksymiä omistajapoliittisia linjauksia. Yhtiöiden hallitukset vastaavat oman yhtiönsä riskienhallintapolitiikasta ja valvovat sen toteuttamista. Konsernitavoitteiden toteutumista on arvioitu kunkin tytäryhtiön kohdalla luvussa 5. Kaupungin liikelaitokset ja tytäryhtiöt ovat raportoineet ohjeiden mukaisesti kaksi kertaa vuodessa kaupunginhallitukselle ja valtuustolle olennaisista toimintaansa koskevista asioita. Konsernin määrittelevät potentiaaliset riskit ovat talouteen ja henkilöstöön liittyviä. Energiahintojen nousu heikentää yhtiöiden kannattavuutta. Korkokanta on pysynyt alhaisena, joten korkoriski on ollut hyvin hallinnassa. Lisäksi valtaosa lainoista on myös suojattu. Yhteenvetona todetaan, että konsernivalvonnan kohdealueissa ei ole havaittu sellaisia puutteita ja virheitä, joista tulee tehdä erityistä selvitystä. KH

57 1.7.5 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut ulkoiset tuotot ja kulut, keskinäiset erät eliminoitu 1000 euroa Muutos % Toimintatuotot ,6 Toimintakulut ,4 Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta ,7 Toimintakate ,9 Verotulot ,7 Valtionosuudet ,4 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot ,7 Muut rahoitustuotot ,0 Korkokulut ,6 Muut rahoituskulut ,5 Vuosikate ,7 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot ,4 Satunnaiset erät Tilikauden tulos ,3 Tilinpäätössiirrot ,2 Vähemmistöosuus ,0 Tilikauden ylijäämä ,8 Konsernituloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/Toimintakulut, % 63,4 64,1 Vuosikate/Poistot, % 113,5 109,0 Vuosikate, euroa/asukas Asukasmäärä Tunnuslukujen selitykset Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100 * Toimintatuotot / (Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön) Konsernin koko ja konserniin kuuluvien yhteisöjen luonne vaikuttavat tunnusluvun arvoon ja selittävät konsernikohtaisia eroja. Vuosikate osoittaa konsernin tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Perusoletus on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien poistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittävä. Vuosikatteen ja poistojen vertailussa on vakiintunut käyttöön seuraava tunnusluku: KH

58 Vuosikate prosenttia poistoista = 100* Vuosikate/Poistot ja arvonalentumiset Kun tunnusluvun arvo on 100 %, oletetaan konsernin tulorahoituksen olevan riittävä. Oletusta voidaan kuitenkin pitää pätevänä vain, jos poistot ja arvonalentumiset vastaavat konserniyhteisöjen keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Investoinneilla tarkoitetaan tällöin poistonalaisten investointien omahankintamenoa, joka saadaan vähentämällä hankintamenosta valtionosuudet ja muut rahoitusosuudet. Tulorahoitus on ylijäämäinen, kun vuosikate ylittää poistot, ja alijäämäinen, kun vuoksikate alittaa poistot. Myös nämä väittämät pitävät paikkansa vain, jos poistot vastaavat keskimääräistä konsernitilinpäätökseen yhdisteltävien yhteisöjen ja säätiöiden vuotuista investointitasoa. Tulorahoituksen voidaan katsoa olevan riittävä, jos poistot kattavat pitkällä aikavälillä keskimääräiset poistonalaiset investoinnit. Jos vuosikate on negatiivinen, on kunnan tulorahoitus heikko. Vuosikate euroa/asukas Vuosikate asukasta kohden on yleisesti käytetty tunnusluku tulorahoituksen riittävyyden arvioinnissa. Konsernikohtainen tavoitearvo tunnusluvulle saadaan jakamalla edellä mainittu keskimääräinen vuotuinen investointitaso asukasmäärällä. Keskimääräistä, kaikkia kuntakonserneja koskevaa tavoitearvoa ei voida asettaa. Muun muassa konserniyhteisöjen toimintojen sisältö vaikuttaa vuosikatetavoitteen määrittämiseen konsernissa. Asukasmääränä tunnusluvun laskennassa käytetään kunnan asukaslukua tilikauden lopussa. KH

59 Konsernin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 1000 euroa Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Toiminnan rahavirta Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investointien rahavirta Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Antolainauksen muutokset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäykset Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Lainakannan muutokset Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat KONSERNIN RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 54,7 76,2 Lainanhoitokate 1,6 1,6 Kassan riittävyys 9,4 9,8 Tunnuslukujen selitykset: Investointien tulorahoitus, % = 100 * Vuosikate / Investointien omahankintameno Investointien tulorahoitus -tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli pysyvien vastaavien hyödykkeiden myynnillä, lainalla tai rahavarojen määrää vähentämällä. Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman investointimenoja, joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet. KH

60 Lainanhoitokate = (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Lainanhoitokate kertoo konsernin tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Jos konsernin lainakannasta enemmän kuin 20 % on kertalyhenteisiä lainoja, otetaan lyhennyksen määräksi tunnuslukua laskettaessa laskennallinen vuosilyhennys, joka saadaan jakamalla edellä mainittu lainakanta kahdeksalla. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään rahavaroja. Luotettavan kuvan konsernin lainanhoitokyvystä saa tarkastelemalla tunnuslukua useamman vuoden jaksolla. Konsernin lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä kun tunnusluku on 1 2 ja heikko kun tunnusluvun arvo jää alle yhden. Kassan riittävyys (pv) = 365 pv x Rahavarat / Kassasta maksut tilikaudella Konsernin maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee, monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa konsernin rahavaroilla. Rahavaroihin lasketaan rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset. Kassasta maksut kootaan seuraavista tilikauden tuloslaskelman ja rahoituslaskelman eristä: Konsernituloslaskelmasta: Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön Korkokulut Muut rahoituskulut Konsernin rahoituslaskelmasta: Investointimenot Antolainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys (lyhennykset) Kassan riittävyys voidaan esittää myös kuukausittaisena lukusarjana tai graafisesti. Rahavarojen määränä käytetään tällöin joko kuukauden päiväkohtaista keskisaldoa tai valittua kuukauden määräpäiväsaldoa. KH

61 Konsernitase ja sen tunnusluvut VASTAAVAA 1000 euroa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Liikearvo Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut 41 0 Aineettomat hyödykkeet yhteensä Aineelliset hyödykkeet Maa-ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Aineelliset hyödykkeet yhteensä Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset Muut saamiset Sijoitukset yhteensä Pysyvät vastaavat yhteensä TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen erityiskatteet Muut toimeksiantojen varat VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Keskeneräiset tuotteet Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset 7 76 Lainasaamiset Laskennalliset verosaamiset Muut saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Rahat ja pankkisaamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ VASTAAVAA YHTEENSÄ KH

62 VASTATTAVAA 1000 euroa OMA PÄÄOMA Peruspääoma Muut omat rahastot Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) Tilikauden ylijäämä Oma pääoma yhteensä VÄHEMMISTÖOSUUDET PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat Muut toimeksiantojen pääomat VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma Pitkäaikainen koroton vieras pääoma Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Ostovelat 6 22 Muut velat/liittymismaksut ja muut velat Laskennalliset verovelat Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma Lyhytaikainen koroton vieras pääoma Joukkovelkakirjalainat Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Saadut ennakot Ostovelat Muut velat/liittymismaksut ja muut velat Siirtovelat Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä VASTATTAVAA YHTEENSÄ KONSERNITASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 32,0 32,4 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 84,9 80,5 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), Kertynyt ylijäämä, /asukas Konsernin lainakanta , Konsernin lainat, /asukas Konsernin lainasaamiset, milj Asukasmäärä KH

63 Konsernitaseesta laskettavat tunnusluvut kuvaavat kunnan omavaraisuutta, rahoitusvarallisuutta ja velkaisuutta. Omavaraisuusaste, % = 100 * (Oma pääoma + Vähemmistöosuus + Konsernireservi +Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma - Saadut ennakot) Koko pääoma tarkoittaa taseen vastattavien loppusummaa. Kun käytetään lyhennettyä konsernikaavaa, laskennassa voidaan jättää saadut ennakot pois. Omavaraisuusasete mittaa konsernin vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuuden tavoitetasona voidaan pitää 50 %:n ylittävää omavaraisuutta. Alempi omavaraisuusaste merkitsee kuntakonsernissa merkittävää velkarasitetta. Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 * (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot Tunnusluku kertoo kuinka paljon konsernin käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Tunnusluvun osoittajaan merkitään tarkasteluvuoden tilinpäätöksen koko vieras pääoma vähennettynä saaduilla ennakkomaksuilla. Käyttötulot muodostuivat tilikauden toimintatuotoista, verotuloista ja käyttötalouden valtionosuuksista. Suhteellinen velkaantuneisuus on omavaraisuusastetta käyttökelpoisempi tunnusluku konsernien välisessä vertailussa, koska pysyvien vastaavien hyödykkeiden ikä, niiden arvostus tai poistomenetelmä ei vaikuta tunnusluvun arvoon. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet konsernilla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Kertynyt ylijäämä (alijäämä) = Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Luku osoittaa, paljonko konsernilla on kertynyttä ylijäämää tulevien vuosien liikkuma-varana, taikka paljonko on kertynyttä alijäämää. Kertynyt ylijäämä (alijäämä), /asukas = [Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä)] / Asukasmäärä Luku osoittaa asukaskohtaisen kertyneen ylijäämän tai katettavan kertyneen alijäämän määrän. Asukasmääränä käytetään tilinpäätösvuoden päättymispäivän mukaista kunnan asukasmäärää. Konsernin lainakanta = Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) Kunnan lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Lainakantaan lasketaan tällöin koko vieras pääoma vähennettynä saaduilla ennakoilla sekä osto-, siirto- ja muilla veloilla. Jotta lainakanta voitaisiin laskea suoraan toimintakertomukseen otetusta taseesta, ei mainittuihin vähennettäviin eriin tule kirjanpidossa merkitä korollisia lainoja. Konsernin lainat euroa/asukas Asukaskohtainen lainamäärä lasketaan jakamalla edellä mainittu lainakanta tilinpäätösvuoden päättymispäivän mukaisella kunnan asukasmäärällä. Konsernin lainasaamiset = Sijoituksiin merkityt jvk -lainasaamiset ja muut lainasaamiset Lainasaamisilla tarkoitetaan pysyviin vastaaviin merkittyjä antolainoja konsernin omistamien ja muiden yhteisöjen investointien rahoittamiseen. KH

64 1.8 Keskeiset liitetiedot Tilinpäätöstä täydennetään liitetiedoilla, jotta tuloslaskelmaa ja tasetta tarkastelemalla ei jää olennaisia kaupungin ja konsernin talouteen liittyviä seikkoja havainnoimatta. Konsernin laajuutta ja toiminnan volyymia suhteessa kaupunkiin voidaan tarkastella esimerkiksi ulkoisten toimintatuottojen kautta. Kaupungin ulkoiset toimintatuotot vuonna 2016 olivat 47,3 miljoonaa euroa ja konsernin 332,2 miljoonaa euroa. Muista vastuista suurimpia ovat osuus Kuntien takauskeskuksen takausvastuista 181,4 miljoonaa euroa. Leasingvastuiden määrä vuoden 2016 tilinpäätöshetkellä oli kaupungilla 3,9 miljoonaa euro ja konsernilla 9,9 miljoonaa euroa. Maa-aines-, ympäristö- ja rakennuslupien vakuuksia sekä urakoitsijoiden luovuttamia vakuuksia ja pankkitalletuksia oli yhteensä 3,5 miljoonaa euroa. 1.9 Tilikauden tuloksen käsittely Kaupunginhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Kaupunginhallituksen on tehtävä toimintakertomuksessa esitys tilikauden tuloksenkäsittelystä. Jos taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi (KuntaL 115 ) Tilikauden tuloksen käsittely Kajaanin kaupungin tilikauden tulos liikelaitoksineen ennen poistoeroa, varauksia ja rahastosiirtoja on ,45 euroa. Kaupunginhallitus esittää tilikauden tuloksen ,45 euroa käsittelystä seuraavaa: - Lisätään poistoeroa 4.630,46 euroa. - Tuloutetaan rahastoista ,36 euroa. Tilikauden ylijäämä ,35 euroa kirjataan taseen omaan pääomaan kohtaan edellisten tilikausien yli- /alijäämä. KH

65 2 Talousarvion toteutuminen 2.1 Kaupunkistrategian toteutuminen Kajaanin kaupungin arvot ovat oikeudenmukaisuus, suvaitsevaisuus, turvallisuus ja luottamus tulevaisuuteen. Kaupungin perustehtävä on turvata hyvinvoinnin perusta ja luoda edellytykset ihmisten ja yritysten menestymiselle ja viihtymiselle Kajaanissa ja Kainuussa. Kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden kaupunkistrategian vuosille Strategian tavoitteena on, että teemme Kajaanista kasvukeskuksen vuoteen 2018 mennessä ja vuonna 2025 Kajaani on kasvun kärjessä Kasvun avulla pystymme huolehtimaan kuntalaisten hyvinvointia lisäävästä sujuvasta arjesta. Meidän on huolehdittava Kajaanin vetovoimatekijöistä: korkea-asteen koulutuksesta, puhtaasta ympäristöstä, tiiviistä kaupunkikeskustasta ja hyvistä perus- ja vapaa-ajan palveluista. Peruspilareina strategian onnistumisessa ovat aktiiviset asukkaat, osaava ja muutosvalmis henkilöstö, hyvä sisäinen suorituskyky eli toimivat prosessit ja tehokkaat tietojärjestelmät sekä tilikausien nollatulos vuosina Strategisten päämäärien saavuttamisen mahdollistavat halu auttaa yritysten kasvua, osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen, saavutettavuuden parantaminen, kokonaisvaltainen asiakastuntemus, joka ohjaa palvelujen järjestämistä ja tehostaa palvelujen tuotantoa, positiivinen mielikuva viihtyisästä ja sujuvien palvelujen Kajaanista sekä kuntalaisten omaehtoinen hyvinvoinnin edistäminen. Näille kuudelle kaupunkistrategian mahdollistajalle on määritelty mittarit/indikaattorit ja niille tavoitetilat seuraavissa tuloskorteissa. Vuoden 2016 tulosten pohjalta tehdään strategian ensimmäinen väliarviointi. Arviointi perustuu strategian mittareiden ja indikaattorien toteutumiseen ja tammikuussa 2017 pidettyyn kaupunginhallituksen kaupunkistrategian arviointityöpajaan. Kaupunkistrategian väliarvioinnista tehdään myös erillinen arviointiraportti. Kaupunkistrategia päivitetään kevään 2017 aikana. KH

66 Tuloskortti 1 Raportointivastuussa kansliapäällikkö Strateginen päämäärä: Kajaani kasvukeskukseksi Mahdollistaja Mittari/indikaattori Lähtötilanne Tavoite 2016 Toteutunut 2016 Halu auttaa yritysten kasvua Uudet yritykset vuodessa, netto Tuloskortti 2 Raportointivastuussa kansliapäällikkö Yritystoimipaikat, kpl Yritystyöpaikat, kpl Kasvuyritysten liikevaihto ja työpaikat Kaupungin omat kehittämisinvestoinnit yritysten toimintaympäristöihin (infra), M Strateginen päämäärä: Kajaani kasvukeskukseksi Mittarina Toimiala Onlinen tiedot ,50 0, Tietoa ei ole vielä saatavilla. - Tietoa ei ole vielä saatavilla. Ajantasaisempi mittari on määritelty Kasvua Kainuuseen - hankkeen kautta seurataan kasvuyritysten kehitystä. 0,75 Noin 1 M Renforsin Rannan energiainvestointeihin Mahdollistaja Mittari/indikaattori Lähtötilanne Tavoite 2016 Toteutunut 2016 Osaavan työvoiman saanti Tutkinnon suorittaneiden osuus yli 15- vuotiaista, % 69 Tietoa ei vielä saatavana. Koulutus/osaamisalojen määrä Tutkintoalojen määrä Tutkintomäärä/ läpäisy vuodessa, % KAMK:hon Kainuun ulkopuolelta hakeneet, % KAMK KAO KAMK KAO KAMK KAO KAMK:sta valmistuneiden työllistyminen Kainuuseen, % 1 Lähtötieto korjattu, tavoitteet korjattu vastaamaan lähtötietoa ,5 81,6 70 yli ,8 Vähintään nykytaso KAMK 5 KAO 13 Vähintään nykytaso KAMK 5 KAO 23 Vähintään nykytaso KAMK tutkintotavoite 321, tutkintototeuma 310 KAO 85,0 Vähintään nykytaso KH

67 Tuloskortti 3 Raportointivastuussa kansliapäällikkö Strateginen päämäärä: Kajaani kasvukeskukseksi Mahdollistaja Mittari/indikaattori Lähtötilanne Tavoite 2016 Toteutunut 2016 Saavutettavuuden parantaminen Helsinki Kajaanireittilentoyhteyden säilyttäminen Helsinki-, Oulu- ja Venäjä-väyläyhteyksien nopeuttaminen 2014: ma-pe 3 4 vuoroa, la-yhteys Hgistä puuttuu matkust /v. 5/2015 alkaen: mape 4 vuoroa, la-su vuoroja lisää VT 22 valtion TA 2016: 15 M, alkaa VT 5 Mikkelin kohta TA 2014: 20 M, alkamassa TA 2015: 27 M, käynnissä Rataosuus Ylivieska Iisalmi Kontiomäki 90 M Liikpol selonteossa 2012 ei ole saanut rahoitusta KT 89 Vartius-tien parantaminen ja rajanylityspaikan kehittäminen edunvalvonnan kohteena Matkustajamäärä /vuosi Karsittu 30 M rahoitus valtion talousarvioihin Liikpol selonteon 2012 mukaisesti VT 5 Mainua Savon raja päällystys ja levennys POP ELY:n hankkeena Ylivieska Iisalmi Kontiomäki rataosuuden käynnistäminen valtion talousarvioissa POP ELY:n tavoitteena rajaalueyhteistyön rahoitus Vartiuksen tielle matkustajaa 15 M LIVIn hankkeena, alkanut Oulun pää, Kajaani Jormuan ja VT5 VT6-risteykset Väli Mainua Savon raja toteutunut. Mikkeli Juva 121 M parannushanke käynnistyy Ylivieska Iisalmi uudelleenarvioinnin kohteena, vaihtoehto Kajaani Ouluradan jatkoparantaminen. Savon rata esitetään Pohjois- Suomen liikennestrategiaan. Vartius-ten jatkoparantaminen korjausvelkarahoituksella. Karelia CBC-rahoitus epätodennäköinen. Toimivat tietoliikenneyhteydet Paremmat sisäiset yhteydet ja joukkoliikenne Parantunut mielikuva saavutettavuudesta Keskustaajamassa ja osin läheisellä hajaasutusalueella kattavat laajakaistayhteydet, kiinteä ja mobiili. Laajalla haja-alueella kiinteät ja mobiilit puhelinverkkoyhteydet Pendelöinnin ja asioinnin mahdollistavat tieyhteydet ja bussiliikenne pohjoinen, itä, etelä, VT 5, 6 ja 22 Maakuntakuvatutkimus (2012) Ydinkeskustan avoin langaton verkko Haja-alueen asiointiliikenteen uudet ratkaisut Ydinkeskustan avointa langatonta verkkoa ei ole toteutettu. Suomen Yhteisverkon uuden 4G-verkon Kajaanin osuus valmistui 2016 ja se kattaa koko kaupungin alueen. Lokakuussa päättyneessä MATKAhankkeessa on kartoitettu ja testattu maaseudun julkisen henkilöliikenteen uusia ratkaisuja. - Maakuntakuvatutkimusta ei ole vielä uusittu. KH

68 Tuloskortti 4. Raportointivastuussa hallintojohtaja Strateginen päämäärä: Hyvinvointia lisäävä sujuva arki Mahdollistaja Mittari/indikaattori Lähtötilanne Tavoite 2016 Toteutunut 2016 Kokonaisvaltainen asiakastuntemus ohjaa palvelujen järjestämistä ja tehostaa palvelujen tuotantoa Asiakasryhmittely Asiakkuudenhallinnan käyttö Asiakastyytyväisyys Tuloskortti 5. Raportointivastuussa hallintojohtaja Asiakastuntemus on toimiala- ja yksikkökohtaista. Toimialat tuottavat palveluita omien toimintamalliensa mukaisesti. Asiakkuudenhallinta on tulosyksikkökohtaista Toimialakohtaisia asiakastyytyväisyyskyselyjä tehdään Strateginen päämäärä: Hyvinvointia lisäävä sujuva arki Asiakkaiden palveluohjausta kehitetään yhteistyössä toimialojen ja Kainuun soten kanssa Kajaanissa otetaan käyttöön asiakkuudenhallinnan toimintamalli ja tietojärjestelmä Kaupungin yhteiset asiakastyytyväisyysmittarit on luotu Ei ole toteutunut. Ei ole toteutunut. Ei ole toteutunut. Mahdollistaja Mittari/indikaattori Lähtötilanne Tavoite 2016 Toteutunut 2016 Q Kajaanin maine Ulkoiseen arviointiin perustuva, satunnainen Säännölliset mainetutkimukset sidosryhmille on käynnistetty. Maineohjelma on käynnistetty yhteistyössä yrittäjien kanssa. Viestintäohjelma on päivitetty. Mainetutkimuksia ei ole tehty. Kaupungin markkinoinnin nykytilaa ja kehitystarpeita on arvioitu markkinointityöpajoissa yhdessä sidosryhmien kanssa. Maineviestintä yhteistyössä yritysten kanssa käynnistettiin 2016, mutta sen jatko on avoin. Viestintäohjelmaa ei ole päivitetty. Paluumuuttajien kokemukset Asukastyytyväisyys Ei mittaria Mittari on määritelty Mittaria ei ole määritelty. Kerätään satunnaisesti Säännölliset asukastyytyväisyysmittaukset on käynnistetty Säännöllisiä asukastyytyväisyysmittauksia ei ole käynnistetty. KH

69 Tuloskortti 6. Raportointivastuussa sivistysjohtaja Strateginen päämäärä: Hyvinvointia lisäävä sujuva arki Mahdollistaja Mittari/indikaattori Lähtötilanne Tavoite 2016 Kuntalaisten omaehtoinen hyvinvoinnin edistäminen Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotilojen kävijät 1 Kulttuuri Liikunta Nuoriso Yht. 2014: Kävijämäärät ovat kasvaneet Toteutunut Sairastavuusindeksi Varhaisnuorten päihteiden käyttö 2, % (kouluterveyskysely: lk) Tupakointi Humalakokeilut Huumekokeilut : Tietoa ei vielä saatavilla Tietoja ei käytettävissä. 1 Kulttuuri: kirjastojen kävijät, museoiden kävijät, Kaukametsän opiston kurssilaiset, musiikkiopiston opiskelijat, kulttuuritilaisuuksien ja kongressikeskuksen kävijät, teatterin katsojat, elokuvakeskuksen kävijät. Liikunta: Kajaanihallin, jäähallin, vesiliikuntakeskuksen sekä Otanmäen urheilutalon ja maauimalan kävijät, 70+ -liikunta- ja vesiliikuntapassi, ohjattu kuntosalitoiminta. Nuoriso: nuorisotiloissa kävijät. 2 Tupakointi = tupakoi päivittäin. Humalakokeilut = tosi humalassa kerran kuussa. Huumekokeilut = kokeillut laittomia huumeita. 3 Kuntajohdon terveydenedistämisaktiivisuus: sitoutuminen, johtaminen, terveysseuranta ja tarveanalyysi, voimavarat, yhteiset käytännöt, osallisuus sekä muut ydintoiminnat Nuorten ja nuorten aikuisten päihteiden käyttö 2, % (kouluterveyskysely: toisen asteen opiskelijat) Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet vuotiaat / vastaavan ikäistä (Sotka-netti) Kaupungin, soten, yritysten ja kolmannen sektorin yhteistyö Terveyden edistämisaktiivisuus KAO: Tupakointi Humalakokeilut Huumekokeilu Lukio: Tupakointi Humalakokeilut Huumekokeilut Ei mittaria 2013: : ,3 1,7 1,7 0,9 2,6 Kaupunkistrategiaa toteutetaan talousarviossa ja taloussuunnitelmassa toimialojen, liikelaitosten ja tytäryhteisöjen strategisilla päämäärillä, jotka johdetaan kaupunkistrategian mahdollistajista. Kukin konsernin osa vastaa osaltaan yhden tai useamman mahdollistajan toteuttamisesta. Toimialojen tuloskortit on esitetty 3. luvussa ja liikelaitosten ja tytäryhtiöiden tuloskortit 7. luvussa Tietoja ei käytettävissä. 1,2 Tietoa ei vielä saatavilla. Mittari muodostettu Mittaria ei ole muodostettu. 45 Tietoa ei vielä saatavilla. KH

70 Kaupunkistrategiaa toteuttavat ohjelmat Kaupunkistrategiaa toteutetaan myös poikkihallinnollisilla ohjelmilla, joita ovat palveluohjelma, elinkeinoohjelma, hyvinvoinnin edistämisohjelma, maankäyttöpoliittinen ohjelma, kylä- ja kaupunginosaohjelma, henkilöstöohjelma, tilaohjelma ja tietohallinto-ohjelma. Ohjelmat päivitetään vastaamaan kaupunkistrategiaa. Elinkeino-ohjelma Kaupunkistrategian strategista päämäärää Kajaani kasvukeskukseksi tukee kaupungin elinkeino-ohjelma. Aiempi kaupungin elinkeinostrategia uudistettiin 2014 kaupunkistrategian mukaiseksi elinkeino-ohjelmaksi. Uudistamisessa olivat mukana kaikki kaupunkikonsernin kehittämisorganisaatiot, yrittäjäjärjestöt, Kajaanin yliopistokeskus, Renforsin Ranta ja aluekehitysviranomaiset. Ohjelman toteutumista seurataan kaupunginjohtajan vetämässä elinkeinotiimissä. Elinkeino-ohjelma etsii yhdessä kumppaneiden kanssa ratkaisuja kaupunkistrategian kasvun mahdollistajiin: yritysten kasvuun, osaavan työvoiman saatavuuteen, saavutettavuuden parantamiseen ja elinkeinoelämän näkökulmasta tarkastellen myös positiivisen mielikuvan luomiseen. Paikallisen yritystoiminnan toimintaedellytysten parantaminen ja yritysmyönteisen asenneilmapiirin luominen ovat keskeisessä roolissa. Kaupunkistrategian kasvun mahdollistajia ja elinkeino-ohjelman muita elinkeinopoliittisia tavoitteita toteutetaan ja edistetään kaupunginhallituksen, sivistystoimialan ja ympäristöteknisen toimialan vastuu- ja tulosalueiden talousarviotavoitteissa. Edelleen elinkeinopolitiikan tavoitteet muuttuvat käytännöksi liikelaitosten, tytäryhtiöiden ja omistusyhtiöiden toiminnassa (Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy: CEMIS ja Measurepolis, Kajaanin Kaupunginteatteri -liikelaitos, Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitos, Kajaanin Teknologiakeskus Oy ja Kainuun Etu Oy). Palveluohjelma Kaupunkistrategian toisena strategisena päämääränä on hyvinvointia lisäävä sujuva arki. Tätä päämäärää tukee koko organisaatiota koskeva palveluohjelma, jonka tavoitteena edistää kuntalaisten hyvinvointia, erityisesti omaehtoista hyvinvoinnin edistämistä ja sujuvaa arkea tehokkaasti järjestetyillä perus- ja vapaaajan palveluilla. Tähän päästään kehittämällä kokonaisvaltaista asiakastuntemusta ja sisäistä suorituskykyä (toimivat prosessit ja tehokkaat tietojärjestelmät) yhdessä osaavan ja muutosvalmiin henkilöstön ja aktiivisten asukkaiden kanssa. Palveluohjelma on rakennettu talousarviokirjan sisään niin, että luvuissa 3 ja 7 kuvataan toimialojen, liikelaitosten ja tytäryhtiöiden järjestämien palvelujen nykytila, toimintaympäristön muutokset ja palvelulinjaukset Palvelulinjausten tavoitteena on esittää konkreettisia kehittämislinjoja palvelutarjonnassa, palvelujen laajuudessa, saatavuudessa, laadussa, oman toiminnan kehittämisessä ja muutoksissa palvelujen järjestämisessä (oma toiminta, ostopalvelut, palveluseteli, yksityinen palvelutuotanto, yhteistyö Kainuun soten, kuntien ja muiden julkisyhteisöiden, yritysten ja kolmannen sektorin kanssa). KH

71 Hyvinvoinnin edistämisohjelma Kaupungin elinvoimaa ja hyvinvointia tukevat rakenteet Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittari Koulutustaso nousee nykyisestä tasosta työelämän tarpeita vastaavasti Perhetyön ja oppilashuollon kehittäminen/sivistystoimiala, perhepalvelut, koulutusliikelaitos Talousarvion mukaiset resurssit Hyvinvointikertomuksen indikaattorit: koulutustasomittain ja nettomuutto Turvallinen, terveellinen ja viihtyisä kaupunki > hyvinvoinnin puitteet KAMK ja yliopistokeskus kehittävät yhteistyötä edelleen yhdessä vahvistumisen -periaatteella ja yhteistyössä Oulun, Itä-Suomen, Lapin ja Jyväskylän yliopistojen kanssa Ympäristön turvallisuudesta ja puhtaudesta huolehditaan Kaupunkiympäristöä kehitetään Ympäristöteknisen toimialan ja Kajaanin Veden käyttötalous- ja investointimäärärahat Tehtyjen interventioiden määrä (opinto-ohjaus, terveydenhuolto, kuraattori) Tilastot perusopetuksesta 2. asteelle siirtymisestä, opintojen keskeyttämiset Hyvinvointikertomus ja kaupungin talouden ja toiminnan suunnittelun asiakirjat Kokousmuistiot Kuntalaisten turvallisuus ja osallisuus Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittari Rikollisuuden, erityisesti väkivaltarikollisuuden vähentäminen Kuntalaisten omasta hyvinvoinnista huolehtimisen vahvistuminen Yhteistyömallin rakentaminen ja vastuutahojen määrittäminen, esim. kaupungin johtoryhmä Voimaantumisen tukeminen ja osallisuuden vahvistaminen Ihmisille mahdollisuuksia tarjolla (esim. pyörätiet, toimintakyvyn ylläpitäminen, sähköiset palvelut, kansalaistoiminnan tukeminen) Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointi Poliisi, perhepalvelut, järjestöt Poliisin tilastot Hyvinvointikertomuksen indikaattori: poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / asukasta kohti ja seksuaalirikokset, kpl ja 5 vuoden keskiarvo Hyvinvointikertomuksen indikaattori: äänestysaktiivisuus Avustushakemukset: edellisen vuoden osallistumisaktiivisuus Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittari Lasten ja lapsiperheiden sekä nuorten hyvinvoinnin tukeminen ja edistäminen Yhdistetään hyvinvointia edistävät toimenpideohjelmat perhetyötä ja oppilashuoltotyötä tukevaksi Etsivä nuorisotyö/nuorisotoimi Riittävät peruspalvelut, tarpeenmukainen resurssilisäys peruspalveluihin, tukipalveluihin, henkilöstöön Täydennyskoulutus Osallistuminen kouluterveyskyselyyn Järjestöjen resurssit ja vapaaehtoisten tärkeä panos Hyvinvointikertomuksen indikaattorit Kunnallinen resurssivertailu Kouluterveyskyselyt Perhepalveluiden mittarit TE-toimiston tilastot nuorten työttömyydestä ja jatkosijoittumisesta KH

72 Ikäihmisten hyvinvointi Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittari Ikäihmisten turvallinen kotona asuminen mahdollistuu mahdollisimman pitkään Kotiin tuotavat palvelut mahdollisimman hyvät Kotihoidon palvelut Järjestöjen resurssit ja vapaaehtoisten tärkeä panos Vanhusneuvosto Hyvinvointikertomuksen indikaattorit Maankäyttöpoliittinen ohjelma Maankäyttöpoliittinen ohjelma laaditaan joka valtuustokausi. Siinä kaupunginvaltuusto määrittelee maankäyttöpolitiikan tavoitteet ja keinot. Ohjelma toimii ohjeena maanhankinnassa ja luovutuksessa sekä kaavoituksessa, sopimuspolitiikassa, rakennus- ja poikkeamislupia käsiteltäessä. Monipuolinen tonttitarjonta on kaupungin vetovoimaisuuden kannalta tärkeää. Sitä kannattaa ylläpitää, mutta samalla tiedostaa asumiseen kytkeytyvät palvelutarpeet ja niiden täyttäminen. Kajaanin vahvuus ekotehokkuuden ja palvelujärjestelmien kannalta on sen varsin keskittynyt kaupunkirakenne, jonka tausta on paitsi alueen kehityshistoria myös harjoitettu maankäyttöpolitiikka. Kylä- ja kaupunginosaohjelma Ohjelman tavoitteena on kylien ja kaupunginosien vetovoimaisuuden ylläpitäminen ja parantaminen. Ohjelmalla tuetaan asukkaiden omaehtoista toimintaa, jolla he kehittävät asuinalueitaan houkuttelevana vaihtoehtona asumiselle ja yrittämiselle. Ohjelma valmisteltiin Kajaani-kiertueella, jolla asukkaiden näkemyksiä kartoitettiin useilla eri kylillä ja asuinalueilla. Ohjelmassa on neljä teemaa. Yhteisöllisyyden ja kansalaisvaikuttamisen teeman tavoitteena on, että Kajaanissa on yhteisöllisiä, turvallisia ja aktiivisia kyliä ja kaupunginosia, joiden kehittäminen on asukaslähtöistä, suunnitelmallista, eri-ikäisten tarpeet huomioon ottavaa ja kaupungin ja maaseudun vuorovaikutusta tukevaa. Eräänä tavoitteena on valmistella muualla maassa jo toimivista malleista oppia ottaen Vuolijoen kunnan alueelle aluelautakuntakokeilu. Tavoitteena on, että aluelautakunta aloittaa toimintansa vuoden 2016 alussa. Palvelujen teeman tavoitteena on, että kylissä ja kaupunginosissa on lasten ja nuorten kasvatuspalveluja sekä omaehtoista, asukaslähtöistä ja ennaltaehkäisevää hyvinvointia tukevaa harraste- ja palvelutoimintaa. Kuntalaisten tasa-arvoa sote-palvelujen saatavuudessa tuetaan monipuolisilla ja monimuotoisilla asukasta lähelle tulevilla palveluilla. Ympäristön, asumisen ja yhteyksien teeman tavoitteena on, että mahdollisuus tilavaan ja luontoläheiseen asumiseen kylillä ja kaupunginosissa säilyy ja paranee, kun niiden kaavoitus, vesi- ja jätevesihuolto, asuinympäristöt ja yhteydet ovat kunnossa. Elinkeinojen, yrittäjyyden ja työn teeman tavoitteena on parantaa maaseutuelinkeinojen ja -yrittäjyyden kehittymisen toimintaedellytyksiä erityisesti luonnonvaroihin, luontoon ja palveluyrittäjyyteen perustuvassa yritystoiminnassa sekä erityisesti nuorten työllistymisessä. Teemojen tavoitteet konkretisoidaan ohjelmassa toimenpiteiksi. Tärkeässä roolissa ohjelman toteutuksessa ovat eri yhteistyötahot kuten Kainuun Nuotta ry, Oulujärvi Leader ry, ProAgria Kainuu, MTK Pohjois-Suomi, Suomen Metsäkeskus ja Kainuun ELY-keskus. KH

73 Henkilöstöohjelma Henkilöstöohjelman toteutumista on selvitetty tarkemmin kohdassa Kaupungin henkilöstö. Tilaohjelma Vuonna 2015 valmistuva tilaohjelma päivitetään vuosittain. Siinä tarkastellaan mm. tilojen hallinta, vuokrien määräytyminen, korjausvelka, vähintään viiden vuoden investointisuunnitelma sekä tilojen salkutus sen mukaan, halutaanko tiloja kehittää, korjata, uusia, säilyttää vai halutaanko niistä luopua. Tietohallinto-ohjelma Kaupunginhallitus hyväksyi tietohallinto-ohjelman vuosille Tietohallinto-ohjelma laadittiin kaupunkistrategian päivittämisen yhteydessä. Tämä mahdollistaa tietohallinnon kehitystoiminnan kohdistamisen toiminnan tarpeiden mukaisesti. Tietohallinto-ohjelmaan on koottu kaupunkistrategian ja edellä mainittujen ohjelmien toiminnalliset tarpeet ja muodostettu niistä tietohallinnon keskeiset kehittämisalueet. Tietohallinto-ohjelman tavoitteena on kehittää kaupunkilaisille sujuvan arjen palveluita sähköistä asiointia lisäämällä, tehostaa kaupungin palvelutuotantoa ja parantaa sisäistä suorituskykyä tarkastelemalla prosessi- ja tietojärjestelmäkehittämistä samanaikaisesti sekä panostamalla henkilöstön ICT-osaamiseen. Kajaanin kaupunki pyrkii tulevaisuudessa hyödyntämään tehokkaammin ICT-ratkaisuja omassa toiminnassa. Tämä vaatii kaupungin toimialojen, liikelaitosten, yhtiöiden sekä tietohallinnon yhteistyön tiivistäminen. Ohjelmassa tietohallinto nähdään tulevaisuudessa strategisena kumppanina ja mahdollistajana. Ohjelma sisältää viisi kehityskohdetta, joilla edellä mainittujen tavoitteiden saavuttaminen on mahdollista: 1. Tietohallinnon organisoiminen ja toimintamallin kehittäminen 2. Tietotekniikkapalveluiden tehokas järjestäminen 3. Verkostojen vahvistaminen 4. ICT-hankintatoimen kehittäminen 5. Henkilöstön ICT-osaamisen kehittäminen Tietohallinnon organisoimisella ja toimintamallin kehittämisellä pyritään siihen, että tietohallinto pystyy paremmin vastaamaan toiminnan kehitystarpeisiin. Tietotekniikkapalveluiden tehokkaalla järjestämisellä tarkoitetaan palvelutuotannon uudelleen arviointia ohjelmakauden aikana toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten seurauksena. Verkostojen vahvistamisella tarkoitetaan kansallisten, alueellisten ja paikallisten verkostojen laaja-alaisempaa hyödyntämistä ja tätä kautta valmiiden tietoteknisten ratkaisujen käyttöönottoa toiminnassa. ICT-hankintatoimen kehittämisellä tarkoitetaan hankintojen tarkastelua yhä enemmän kaupunkikonsernin näkökulmasta sekä palveluiden ostamiseen liittyvien osaamistarpeiden kehittämisellä. Henkilöstön ICT-osaamisen kehittämisellä pyritään parantamaan henkilöstön tietotaitoa tietojärjestelmien käyttömahdollisuuksista ja mahdollistamaan tätä kautta toimintatapojen muutokset palveluiden tuottamisessa. Edellä mainittujen kehityskohteiden lisäksi tietohallinto-ohjelmaan on kirjattu keskeiset, yhteiset ratkaisut, joilla tietohallinto toteuttaa toimialojen, liikelaitosten sekä yhtiöiden tarpeita kertainvestoinneilla. Tällä vältetään päällekkäiset tietojärjestelmähankinnat ja parempi tietojärjestelmien yhteen toimivuus. KH

74 2.2 Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Peruskaupungin talousarvion toteutuminen; tuloslaskelma-, ja rahoitusosa, tase sekä investointiosan toteutuminen Peruskaupungin tuloslaskelma Talous TA 2016 TA muutokset 2016 TA Muutosten jälkeen 2016 Toteutuma Poikkeama MYYNTITUOTOT MAKSUTUOTOT TUET JA AVUSTUKSET Vuokratuotot Muut toimintatuotot MUUT TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ T O I M I N T A T U O T O T VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut HENKILÖSTÖKULUT YHTEENSÄ PALVELUJEN OSTOT AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT AVUSTUKSET Vuokrat Muut toimintakulut MUUT TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ T O I M I N T A K U L U T T O I M I N T A K A T E VEROTULOT VALTIONOSUUDET KORKOTUOTOT MUUT RAHOITUSTUOTOT KORKOKULUT MUUT RAHOITUSKULUT RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT YHTEENSÄ V U O S I K A T E POISTOT JA ARVONALENTUMISET T I L I K A U D E N T U L O S VARAUSTEN JA RAHASTOJEN MUUTOS T I L I K A U D E N A L I J Ä Ä M Ä KH

75 Peruskaupungin rahoituslaskelma Talous TA 2016 TA muutokset 2016 TA Muutosten jälkeen 2016 Toteutuma Poikkeama TOIMINNAN RAHAVIRTA Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät TOIMINNAN RAHAVIRTA Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot INVESTOINTIEN RAHAVIRTA TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA RAHOITUKSEN RAHAVIRTA ANTOLAINAUKSEN MUUTOKSET Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset LAINAKANNAN MUUTOKSET Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET RAHOITUKSEN RAHAVIRTA V A I K U T U S M A K S U V A L M I U T E E N Toteutumisvertailuun sisältyvät myös kaikkien tulosalueiden väliset kaupungin sisäiset erät, joten tässä esitettävä rahoituslaskelma poikkeaa näiltä osin tilinpäätöksen mukaisesta virallisesta vuoden 2016 rahoituslaskelmasta. Tulorahoitus muodostuu vuosikatteesta ja sen jälkeen mahdollisesti esiintyvistä satunnaisista eristä. Näiden lisäksi huomioidaan tulorahoituksen korjauserät. Nettoinvestointien määrä rahoituslaskelmassa poikkeaa investointiosan netosta, koska rahoituslaskelmassa investointiosassa esitetään sekä myyntivoitot että tappiot. Myyntivoittoja on kirjattu tuloslaskelman muut toimintatuotot ja myyntitappioita muut toimintakulut ryhmään. Antolainasaamiset lisääntyivät 1,3 miljoonalla eurolla. Tämä selittyy Loiste Oy:n lainan koron pääomittamisella. Korosta osan Loiste maksaa rahana vuosittain ja osa korosta lisätään lainasaamiseen. Uutta pitkäaikaista lainaa nostettiin 25,0 miljoonaa euroa. Vanhoja pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin 12,0 miljoonalla eurolla. Lyhtyaikaisten lainojen lisääntyminen selittyy 7,0 miljoonan euron lyhytaikaisen lainan nostolla ja konsernitilin velasta tytäryhteisöille. Lainakannan nettolisäys oli 21,0 miljoonaa euroa. KH

76 Tase Kaupunki ja liikelaitokset yhteensä, keskinäiset erät eliminoitu VASTAAVAA 1000 euroa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset Muut saamiset TOIMEKSIANTOJEN VARAT Lahjoitusrahastojen erityiskatteet VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset 164 Muut saamiset Siirtosaamiset Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ KH

77 VASTATTAVAA 1000 euroa OMA PÄÄOMA Peruspääoma Muut omat rahastot Edellisten tilikausien alijäämä Tilikauden ylijäämä POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero Vapaaehtoiset varaukset PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset 362 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Lahjoitusrahastojen pääomat Muut toimeksiantojen pääomat VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Piktäaikaiset konsernivelat Muut velat/liittymismaksut ja muut velat Lyhytaikainen Lainat rahoitus- vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Lainat muilta luotonantajilta Saadut ennakot Ostovelat Muut velat/liittymismaksut ja muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ Peruskaupungin investointiosan toteutuminen Maan hankinta- ja luovutus Maata hankittiin m ,74 eurolla. Pinta-alaltaan suurin kauppa ( m 2 ) koski suoja-alueen hankintaa Heterannan vedenottamolle. Muut maa-alueet hankittiin Kajaanin seurakunnan tehdyillä maanvaihdoilla ja Otanmäen ja Vuolijoen kaupunginosissa tehdyillä maanvaihdoilla. Maanvaihtojen tarkoituksena Otanmäen ja Vuolijoen kaupunginosissa on järjestellä maanomistus vastaamaan ajantasaistettuja asemakaavoja. Maata myytiin m ,77 eurolla. Kaupan kohteina ovat pääasiassa olleet tontit ja tontin osat Talonrakennusinvestoinnit: Talonrakennusinvestoinneissa sitovana tavoitteena oli 16,900 milj.. Investointien toteutuma oli 16,174 milj.. Määrärahan alittuminen johtuu Nakertajan koulun laajennuksen aikataulusta ja jaksotuksesta, hanke tehdään loppuun vuonna Merkittävimpinä hankkeina jatkettiin kesällä 2015 aloitetun Hauhola Lehtikangas monitoimitalon rakentamista ja aloitettiin Nakertajan koulun laajennusosan rakentaminen. Merkittävimpinä korjaushankkeina uusittiin kaupungintalon talotekniikkaa ja ilmanvaihtoa KH

78 sekä lattiapinnoitteita, parannettiin ja uusittiin Menninkäisen päiväkodin piha- ja liikennealueet, asennettiin hoitokoti Kallioon automaattinen sammutusjärjestelmä ja parannettiin piha-aluetta sekä hoitokoti Toppilan julkisivujen ja vesikaton kunnostus. Ympäristötekninen lautakunta hyväksyi kokouksessaan tulosaluekohtaisen sitovuustason talonrakennushankkeiden rahoittamispäätöksessä jäähallin yhteyteen suunnitellun harjoitusjäähallin suunnittelumäärärahan käytön v aloitetun jäähallin valaistuksen uusimisen loppuun tekemiseen sekä turvavalaistusjärjestelmän uusimiseen. Kiinteät rakenteet ja laitteet: Helsingin hovioikeus on tuominnut Lemminkäinen Oyj:n maksamaan Kajaanin kaupungille vahingonkorvauksena euroa ja oikeudenkäyntikuluja euroa. Vahingonkorvaus euroa on kirjattu vuoden 2016 tilinpäätökseen kohtaan investoinnit, kiinteät rakenteet ja laitteet, vanhojen katujen päällystäminen ja asfalttikerrosten lisääminen. Oikeudenkäyntikulukorvaukset on kirjattu vuoden 2016 tilinpäätökseen kaupunginhallituksen tuloksi kohtaan muut tuotot. Kiinteät rakenteet ja laitteet investointiosan talousarviovaraus vuonna 2016 oli Toteutuma oli Alitus johtuu em. asfalttikartellin korvauksista sekä joidenkin kadunrakennushankkeiden toteutumisesta ennakoitua edullisemmin. Yläkaupungin katujen esteettömyyden parantamishanke jäi osittain toteutumatta. Irtaimistoinvestoinnit: Kaupunginhallitus: Kajaste-hankkeen investointiosa ylittyi huomattavasti. Muutetun talousarvion mukainen määräraha oli ja toteuma Ylitys johtuu suurelta osin siitä, että hankkeen laajuutta ei osattu hahmottaa oikein päätöksentekohetkellä ja talousarvion 2016 valmistelussa. Alkuperäisessä suunnitelmassa ja talousarviota hyväksyttäessä tarkoituksena oli valmistella vuonna 2016 muiden tietojärjestelmäosioiden käyttöönotto vuoden 2017 alkuun pl. ERP-henkilöstöhallinto (kustannusarvio ), jonka valmistelu oli allokoitu vuodelle Hankkeen edetessä tämäkin osio päätettiin toteuttaa yhtä aikaa muun kokonaisuuden kanssa ja tätä koskeva talousarviomuutos tehtiin kaupunginhallituksessa Hankkeen hinta perustuu projektitoimitussopimukseen ja sen perusteella tehtyjen työtuntien mukaiseen laskutukseen. Päätöksentekoaineistossa hankkeen laajuudeksi arvioitiin noin 1,2 milj. ja lisäksi liittymäkustannukset, joita ei erikseen arvioitu. Toteutuneiden työtuntien määrä poikkeaa huomattavasti sopimuksentekohetkellä arvioidusta määrästä. Arviosta puuttuneiden liittymätöiden kustannukset muodostuivat suuriksi, noin Pienempiä arviosta puuttuneita eriä ovat mm. Kainuun Soten järjestelmistä siirrettyjen vanhojen Master data -tietojen rikastus (noin ) ja Soten henkilöstö-, talous- ja tietohallintohenkilöstön työpanos (noin ). Perusopetus: Suurin yksittäinen investointihanke oli Monitoimitalo Hauhola/Lehtikankaan kalusteiden hankinta 1,8 miljoonaa euroa. Kunnallistekniikka ja liikunta: Ympäristöteknisen lautakunnan päätöksellä irtaimistoinvestointeja muutettiin siten, että pakettiauton hankintaan varattu euron määräraha voitiin käyttää pyöräkuormaajan ja kuorma-auton lisävarusteisiin (kerääväharjalaite, maa-/sorakauha, käytetty vesisäiliö vaihtolavavarustein). Tulosalueelle hankittiin 2 kpl auroja, pyöräalustainen kaivinkone, niittomurskain ja ruohonleikkuri. Työmaan taukotila jätettiin hankkimatta, koska saadut tarjoukset ylittivät reilusti varatun määrärahan. Tilakeskus: Tilakeskuksen euron ulkoalueiden hoitokalustomäärärahalla hankittiin yksi ajoleikkuri, määrärahan käyttö euroa. KH

79 Maankäyttö-, suunnittelu- ja viranomaistulosalue: Tulosalueelle uusittiin yksi GPS-mittauslaitteisto, jonka hinta oli euroa. Pelastustoimiala: Hankittiin normaalia pelastuskalustoa 0,4 miljoona euroa. KH

80 Investointiosa 2016 Sitovuustaso on toimielintaso (maa- ja vesialueet, talonrakennus ja kiinteät rakenteet ja laitteet omina sitovuustasoina). Määrärahat euroina - investointiraja euroa Jos talousarviossa suunniteltu investointikohde jää kokonaan toteuttamatta, sille varattu määräraha voidaan käyttää muuhun vuoden 2016 talousarviossa varattuun investointikohteeseen kaupunginhallituksen päätöksellä Hankeryhmä/hanke Alkuperäinen TA 2016 TA muutos 2016 Muutettu TA 2016 Toteutuma Poikkeama MAA- JA VESIALUEET Tulot Menot Nettomenot RAKENNUKSET Talonrakennus, peruskorjaus ja uudisrakentaminen,sitovuutaso hankekohtainen > t Hauhola - Lehtikangas-monitoimikeskus valtionavut Nakertajan koulun laajennus Talonrakennus, peruskorjaus < t valtionavut MUUT RAKENNUSHANKKEET Pihatyöt ja pintavesitekniikka Sisäilma- ja vesikattokorjaukset Kiinteistöjen sähkölaitteet ja energiatalous Käyttötarkoituksen muutokset Keittiölaitteiden uusiminen Rakennusautomaatio valtionavut Myydyt rakennukset Ostetut rakennukset TULOT Valtionavut Myynnit RAKENNUKSET YHTEENSÄ Tulot Menot Nettomenot KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET Suunnittelu ja tutkimus myyntituotot Kunnallistekniikan rakentaminen tulot 311 Urheilu- ja ulkoilualueet, satamat valtionavut TULOT Valtionavut Myynnit KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET YHTEENSÄ Tulot Menot Nettomenot KH

81 Hankeryhmä/hanke Alkuperäinen TA 2016 TA muutos 2016 Muutettu TA 2016 Toteutuma Poikkeama IRTAIN OMAISUUS KAUPUNGINHALLITUS Kaupunginhallitus Kajaste SIVISTYSTOIMIALA Varhaiskasvatus Perusopetus Kongressikeskus Musiikkiopisto Kaukametsä YMPÄRISTÖTEKNINEN TOIMIALA Maankäyttö, suunnittelu ja viranomaist Kunnallistekniikka ja liikunta Tilakeskus KAINUUN PELASTUSLAITOS Kainuun pelastuslaitos valtionavut IRTAIN OMAISUUS YHTEENSÄ Tulot Menot Nettomenot RAHOITUSARVOPAPERIT Osakkeet ja osuudet Myynti Hankinta Nettomenot INVESTOINNIT YHTEENSÄ Tulot Menot Nettomenot KH

82 2.2.2 Keskusvaalilautakunta ja kaupunginvaltuusto Vuonna 2016 ei ollut vaaleja. Kaupunginvaltuusto Talous 1000 TA 2016 TA muutokset 2016 Muutettu TA 2016 Toteutuma Poikkeama Muut toimintatuotot 0 0 Toimintatuotot 0 0 Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut Toimintakulut Toimintakate Tilikauden tulos Tarkastuslautakunta ja tilintarkastus Valtuustoon nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet Tarkastuslautakunnalla on raportointivelvollisuus, eli lautakunta antaa kerran vuodessa arviointikertomuksen, jossa arvioidaan valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista. Tarkastuslautakunta ja tilintarkastus Talous 1000 TA 2016 TA muutokset 2016 Muutettu TA 2016 Toteutuma Poikkeama Myyntituotot 5-5 Toimintatuotot 5-5 Henkilöstökulut Palvelujen ostot Muut toimintakulut Toimintakulut Toimintakate Tilikauden tulos KH

83 2.2.4 Kaupunginhallitus Olennaiset tapahtumat vuonna 2016 Kaupunginhallitus : Kaupunkikehitys ja elinkeinotoiminta Yritystoiminnassa keskeisimpiä vaikuttavia tapahtumia olivat Terrafamen kaivoksen ylösajon onnistuminen, Transtechin tuotannon merkittävä kasvu sekä ST1 Kajaanin bioetanolitehtaan valmistuminen. Ne kaikki vaikuttivat merkittävällä tavalla myönteisesti aluetalouteen. Kaupungin kaikkien aikojen suurin investointi, Hauhola-Lehtikankaan koulukeskuksen rakentaminen tuki omalta osaltaan elinkeinoelämän myönteistä virettä. Kainuun Sote-kuntayhtymä sai luvan ja teki päätöksen Uuden sairaalan investointihankkeesta, joka toteutuu vuosina Kaupunkikeskustan kehittämiseen ei suunnattu investointeja. Renforsin Rannan yirtysten toimintaympäristöä parantaviin energiainvestointeihin suunnattiin merkittävä panostus. Kaupungin suuntautuvaa ostovoimaa lisääviä toimenpiteitä toteutettiin ostosmatkailussa ja tapahtumien järjestämisessä. Koko kaupungin alueen kattava Kajaanin Kauppiasyhdistys teki ostovoimaa kasvattavaa yhteismarkkinointia. Kaupungin kehitysyhtiö Measurepolis Development Oy:n toiminta siirtyi KAMK Oy:n mittausteknologian kehittämistoiminnaksi kiinteään yhteistyöhön CEMIS:n ja sen sopijaosapuolten kanssa. Tieteen tietotekniikan keskus CSC Oy liittyi CEMIS:n osapuoleksi ja käynnisti Kajaanissa data-analytiikan kehittämisen. Kehitysorganisaatioiden toiminnan kehittämistä selvitettiin Kainuun Etu Oy:n toimintaa koskeneella kuntajohtajien selvityksellä sekä KAMK Oy:n ja koulutusliikelaitoksen keskinäisellä koulutuskonserniselvityksellä. Finnairin operoimalla Helsinki-Kajaani reitillä oli neljä arkipäivävuoroa ja viikonloppuvuorot. Matkustajamäärät jatkoivat 2015 alkanutta kasvua, mutta hitaammin, vuonna 2016 reittilentomatkustajia oli Lentoaseman syöttöliikenne sai jatkoa. Kajaanin henkilöjunavuorot, jotka ovat lähes kaikki VR:n valtion ostoliikennettä, saivat jatkon nykytiheydellä sopimuskauden loppuun 2018 saakka. Maantieyhteydet kehittyivät, erityisesti etelän suuntaan VT 5:llä valtatien parantamisella Kainuun puolella sekä Etelä-Savoon kohdistuvilla valtakunnallisilla investoinneilla. Myös korvausvelkarahoitusta kohdistui Kainuuseen. Kuntarakenneselvityksestä alkanut Kajaanin ja Sotkamon yhteistyö tiivistyi. Kunnat laativat kertomusvuoden aikana yhteistä rakennemallia, jota kunnanhallitukset työstivät yhteisissä työpajoissaan. Konkreettisina yhteistyöasioina vietiin eteenpäin kuntien välisen tieyhteyden ja ulkoilureittien kehittämistä sekä yhteismarkkinointia kv. matkailun lisäämiseksi. Työllisyyden hoito Vuoden aikana valmisteltiin ja julkaistiin Tolokusti kainuulainen työllisyydenhoidon käsikirja, joka ohjaa työllisyystoimijoita tavoitteelliseen yhteistyöhön pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi. Lisäksi kehitettiin pitkäaikaistyöttömien palveluohjaukseen yhtenäinen toimintatapa kuntien maksuvastuulla olevien henkilöiden huomioimiseksi. Kaupungin hallinnoimassa Välke-hankkeessa oli yhteensä 224 asiakasta. Asiakkaille järjestettiin hankkeessa heidän osaamistaan tukevia koulutuksia ja valmennuksia. Jatkopolkuja eri palveluihin löytyi asiakkaille hyvin. Ainoastaan 30 % hankkeen asiakkaista palasi työttömäksi työnhakijaksi. Hankkeen asiakkaat ovat työllistyneet, lähteneet opiskelemaan tai päässeet ammatilliseen kuntoutukseen. Kaupungin työhönvalmentajalla oli vuoden aikana 73 asiakasta, joista työllistyi avoimille työmarkkinoille neljä (4) henkilöä, osa-aikatyöhön viisi (5) henkilöä ja palkkatukityöhön 13 henkilöä. Kumppaniksi ry:n työ- ja toimintakyvyn arviointiin/työkokeiluun osallistui 19 työhönvalmentajan asiakasta. Kaupunki työllisti vuoden aikana työttömiä työnhakijoita 43,16 henkilötyövuotta. Erityisesti mainittakoon ympäristöteknisen toimialan työllistämishanke, jonka kautta työllistyi 16 pitkäaikaistyötöntä pääasiassa puistopuolen ympäristöhoidollisiin tehtäviin. Työllistämisen kuntalisää myönnettiin 10 yritykselle ja viidelle (5) yhdistykselle yhteensä 21 oppisopimusopiskelijan tai työllistetyn palkkakustannuksiin (n euroa). Kumppaniksi ry:n Kajaanin työpajalla oli valmentautujia eri palveluissa yhteensä 222 henkilöä, joista alle 29- vuotiaita oli 118 henkilöä. KH

84 Kaupunki maksoi työmarkkinatuen kuntaosuutta 3,07 milj. euroa. Nousua edelliseen vuoteen oli euroa (8,8 %). Kesätyösetelejä arvoltaan 300,00 euroa myönnettiin 302 peruskoulun 9-luokkalaiselle ja 331 toisen asteen opiskelijalle. Kaupungin palvelukseen kesätyösetelillä palkattiin 124 nuorta. Kaupungin kesätyöpaikkoja haki 162 opiskelijaa. Kesätyöpaikkoja oli 31. Keskushallinto Kajaste-hanke Kajaanin kaupunki irtisanoi loppuvuodesta 2015 sopimuksen Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän tuottamista henkilöstö- ja taloushallinnon tukipalveluista päättymään Uudeksi tukipalvelujen tuottajaksi alkaen valittiin Kunnan Taitoa Oy ja tietojärjestelmien toimittajaksi Kuntien Tiera Oy. Palvelutuottajan ja tietojärjestelmien vaihtamiseen perustettu projekti, Kajaste-hanke, käynnistyi Hankkeeseen osallistuivat suuri joukko kaupungin toimijoita, Taitoa Oy, Tiera Oy ja Kainuun Sote. Hankkeen sisällä Tiera ERP-käyttöönottoprojekti toteutti järjestelmämuutokset, Taitoan Asiakkaaksituloprojektissa asiakkuus siirrettiin Taitoalle (osana asiakkuutta Taitoa perusti Kajaaniin palvelupisteen ja palkkasi sinne 17 työntekijää) ja Muutosjohtaminen-projektissa hoidettiin henkilöstön kouluttaminen ja muutoksesta viestintä. Muutoksen toteuttaminen osoittautui ennakoitua laajemmaksi työksi ja sitoi henkilöstön työaikaa huomattavasti. Myöskin kustannukset nousivat ennakoidusta. Kajaste-hankkeen aikana toteutettiin laaja henkilöstön perehdyttäminen ja kouluttaminen uusien järjestelmien ja toimintatapojen käyttöönottoon. Työvaiheiden ja prosessien tarkastelua ja toimintatapojen kehittämistä jatketaan edelleen. CaseM Kaupunki päätti ottaa vuoden 2017 alusta käyttöön uuden tiedonhallintajärjestelmän CaseM:n, jolla korvataan aiemmin käytössä ollut asianhallintajärjestelmä Dynasty. CaseM mahdollistaa sähköisen asiakirjahallinnon, sähköiset kokoukset ja sähköisen arkistoinnin. Järjestelmän käyttöönottoa suunniteltiin ja toteutettiin yhteistyössä Pohjois-Suomen muiden kuntien kanssa. Laaja käyttäjien koulutuskierros toteutettiin loppuvuodesta. Sähköistä kokouskäytäntöä pilotoidaan alkuvuonna 2017 ja se otetaan käyttöön uusien toimielinten aloittaessa työskentelynsä kesällä Maahanmuuttajapalvelut Kajaanin Maahanmuuttajapalveluissa toiminta normalisoitui turvapaikanhakijoiden määrän vähentyessä. Kuntapaikan sai yhteensä 133 henkilöä, joista oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita oli 76, kiintiöpakolaisia 35 ja perheenyhdistämisprosessin kautta 22. Turvapaikanhakijoista 41 palasi kotimaahansa vapaaehtoisen avustetun paluun kautta. Neljän (4) turvapaikanhakijan palvelut päättyivät kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta 14 a :n (673/2015) lain perusteella. KH

85 Valtuustoon nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet Raportointivastuussa kaupunginjohtaja Halu auttaa yritysten kasvua Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila (2015) Tavoite 2016 Toteutunut 2016 Tuki yritystoiminnan säilymiselle ja kasvulle Yritystoimipaikat kpl Yritystyöpaikat kpl Kasvuyritysten liikevaihto ja työpaikat OECD/Eurostat suositus: Kasvuyrityksen työllisyys kasvukauden alussa vähintään 10 henkeä 3 vuoden aikana henkilöstön keskim. kasvu yli 20 % vuositasolla (2012) (2013) (2012) (2013) Lähde: Toimiala Online kasvukausi koko Kainuu vähintään 10 työntekijän kasvuyritykset: 10 % kasvaneita yrityksiä 20 kpl, joista 20 % kasvaneita yrityksiä 5 kpl. Lisäksi pieniä 3 9 työntekijän 10 % kasvaneita yrityksiä 67 kpl. Lähde: Toimiala Online Yritystoiminnan kasvua tuetaan kohdennetusti Kasvua Kainuuseen -hankkeella, jonka kautta seurataan kasvuyritysten kehitystä tarkemmin. Kasvua Kainuuseen hanke toimi hyvin ja kunnat linjasivat sen toiminnan vakinaistamisen Kasvuyrityksistä saadaan tarkempaa tietoa v aikana hankkeen arvioinnin yhteydessä. Uuden yritystoiminnan lisääminen Yritystoiminnan edellytykset, yleinen toimintaympäristö ja yrityspalvelut Yritystoiminnan infran ja rakennetun ympäristön parantaminen Uudet yritykset vuodessa, netto Elinkeino-ohjelman toteutus ja seuranta Elinkeinopalvelujen verkoston ylläpito kasvutavoitteiden saavuttamista tukien 2013: : 14 aloittaneet 124 lopettaneet 110 6/2015: 13 aloittaneet 48 lopettaneet 35 Lähde: PRH Taloustilanteen heikkous vaikuttaa yritysperustantaan Uudistetun elinkeino-ohjelman toteutus alkanut Rahoitus TA 2016 kehittämisorganisaatioille: MPD Oy Etu Oy KAMK Oy KYK/OY CEMIS Kaupunkikeskustan erikoiskauppaa tukevat investoinnit 0,7 M v Aloittavien yritysten palvelu jatkuu Kainuun TE-toimiston palveluna. Nuorten yritysperustantaa tuetaan Yrittäjyysmaakuntatoimenpiteillä. Elinkeino-ohjelman toimenpiteitä toteutetaan ja seurataan Alueellisten koulutus-, tutkimus- ja kehitysorganisaatioiden yhteistyöselvitys ja tarvittavat yhteistoiminnan tehostamistoimenpiteet sen pohjalta Kaupungin tekemät kehittämisinvestoinnit yritysten toimintaympäristöön Toimintaympäristöhankkeet kaupunki toteuttaa kaupunginvaltuuston hyväksymän talousarvion mukaisesti. Uusien yritysten nettoperustanta 34 v Aloittavien yritysten palvelu laajeni Kasvua Kanuuseen Boosterhankkeella. Yrittäjyysmaakuntaa ei hyväksytty hallituksen kokeiluihin. Nuorten yrittäjyyttä silti tuettiin. Ohjelmaa seurataan elinkeinotiimissä. Kuntien yhteisen elinkeinoyhtiön Kainuun Etu Oy:n osalta toteutettiin kuntajohtajien selvitys ja sen pohjalta uusittiin osakassopimus. KAMK:n ja koulutusliikelaitoksen yhteistyön lisäämiseksi toteutettiin koulutuskonserniselvitys ja sen pohjalta laadittiin koulutuskonserniohjeistus. Kaupunki rahoitti noin 1 M Renforsin Rannan energiainvestointeja. KH

86 Hankintatoiminnan kehittäminen Tilaisuudet/ yhteydenotot Paikalliset tarjoukset/ voitetut kilpailutukset Hankintapäätösten ja -sopimusten laatu Hankintaasiamiestoiminta vakinaistettu Tarjouskriteereiden käyttäminen Uusiutuvan hankintalain mahdollistamat tarjouskriteerit hyödynnetään täysin. Kaupunki parantaa omaa osaamistaan. Hankintaorganisaatioiden (kunnat ja Kainuun sote) hajaantuneisuus ei mahdollista osaamisen optimointia. Toimintaa kehitetään yritysten tarpeista lähtien. Kainuun kunnat lähtivät rahoittamaan toimintaa pilottina Uusi hankintalaki on otettu huomioon hankinnoissa. Uudesta hankintalaista järjestetty koulutuksia. Tekniset vuoropuhelut jatkuneet. Kainuun sote mukaan hankintayhteistyöhön. Osaavan työvoiman saatavuus turvataan Mahdollistaja Kajaanin ammattikorkeakoulun tuloksellinen säilyminen ja kehittyminen Kainuun ammattiopiston tuloksellinen säilyminen ja kehittyminen Ammattikorkeakoulun aluevaikuttavuus lisääntyy Mittari/indikaattori KAMK:n itsenäisyyden ja koulutusalojen säilyminen KAO:n itsenäisyyden ja monialaisen ammatillisen koulutuksen säilyttäminen myös suppenevan rahoituksen aikakaudella KAMK:iin Kainuun ulkopuolelta hakeneiden määrä KAMK:n valmistuneiden työllistyminen Kainuuseen Nykytila (2015) Tavoite 2016 Toteutunut 2016 KAMK:lla vahva toimilupa. KAMK yksi maan tuloksellisimmista, mutta tuloksen jatkuva kasvutavoite haaste. Strategiauudistuksen tavoitteena toiminnan tehostaminen KAO sopeuttaa toimintaansa valtion rahoitusleikkausten mukaisesti. TA 2016 koulutusliikelaitoksen lukiokoulutuksen määräaikainen lisärahoitus: Haussa 2015 oli yli 70 % Kainuun ulkopuolisia hakijoita 58 % vuonna 2014 valmistuneista työllistyi alueelle KAMK:n vetovoima on hyvä, koulutusalavalinnoissa on houkuttelevia aloja. Valmistuneiden sijoittuminen alueelle on hyvällä tasolla KAMK:n uuden strategian mukainen profilaatio ja toiminnan tehostuminen yhdessä alueellisen ja alaperustaisen yhteistyön vahvistumisen kanssa luo jatkuvuuden KAMK:n itsenäiselle toiminnalle KAO säilyttää asemansa yhtenä johtavista ammatillisen koulutuksen järjestäjistä Suomessa. Lukiokoulutuksen lisärahoitustarvetta arvioidaan vuosittain. Vähintään 70 % KAMK:n suhteellinen rahoitusasema ja koulutustoiminnan laajuus vahvistuivat. OKM tulossopimus kaudelle tukee KAMK:n strategiaa ja toimintaa. KAO:n asema on vahva ammatillisen koulutuksen leikkauksista huolimatta. Ulkopuolisia hakijoita 83 %. 60 % Työllistyminen Kainuuseen 53 %, tulokseen vaikutti tilastoinnin muutos. Kaupungin ja muiden tahojen toimenpiteet, kuten maineviestintä vetovoiman ja kilpailukyvyn lisäämiseksi tukevat osaltaan KAMK:n vetovoimaa Maineviestintäkampanja yritysten kanssa toteutettiin, kaupungin markkinoinnin kehittäminen käynnistettiin. KH

87 Aktiivinen rekrytointi eri alojen osaajien saamiseksi muualta alueelle Rekrytointitoimenpiteiden määrä ja myönteinen vaikutus tulomuuttoon Yhteistyössä aluekehittäjien, soten ja yritysten kanssa on käynnistetty Kainuu Connection -opiskelijarekrytointi pääkaupunkiseudulla ja Oulussa Kainuu Connection rekrytapahtumia jatketaan ja laajennetaan myös Kuopioon Rekrytointiyhteistyötä jatkettiin Oulu, Kuopio, Helsinki. Mukana olleet yritykset raportoivat saaneensa tuloksia ja jatkavat yhteistyötä. Saavutettavuuden parantaminen Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila (2015) Tavoite 2016 Toteutunut 2016 Toimivat tietoliikenneyhteydet Sujuvat ja nopeat maantie- ja rautatieyhteydet Yhteyksien laatu ja kattavuus Sähköisten palvelujen toimivuus ja käytettävyys Sähköinen asiointipalvelu käytössä, verkkokaupan rakentaminen aloitettu Matkustajamäärä /vuosi. Matkustajamäärä vuonna 2015 voi nousta :n tasolle, mikäli trendi jatkuu vuoden loppuun Liikennepol. selonteon mukaisen VT 22:n 1. vaiheen puuttuva rahoitus 30 M takaisin valtakunnallisiin liikennehankkeisiin Helsinki Kajaanireittilentoliikenne Helsinki Kajaanireittilentoyhteyden säilyttäminen Helsinki-, Oulu- ja Venäjän suunnan väyläyhteyksien nopeutuminen Keskustassa ja läheisellä hajaasutusalueella kattavat tietoliikenneyhteydet. Muualla kiinteät tai mobiilit puhelin- ja tietoliikenneyhteydet. Yksittäisiä sähköisiä palveluja saatavilla Lentojen siirryttyä 5/2015 Finnairille 4 vuoroa arkisin + la su vuorojen lisäys. Matkustajamäärä ollut keskimäärin vuodessa VT 22 investointi 15 M alkaa 2016 VT 5 Mikkelin kohta 27 M käynnissä Nykyisen hallituskauden valtakunnallisten liikenneinvestointien päätöksenteko ei enää tapahdu liikennepol. selontekomenettelyllä Liikennepol. selonteon Ylivieska Iisalmi Kontiomäkirata 90 M ei saanut budjettirahoitusta uudelleen arvioinnin takia Taajamassa sekä kylillä on toimiva 4G-verkon peitto Tuki VT 5 Mikkeli Juva-välille 120 M valtakunnallisiin liikennehankkeisiin Ylivieska Iisalmi Kontiomäki- sekä Oulu Kajaani-radat valtakunnallisiin liikennehankkeisiin KT 89 Jokimäki Vartius-välillä leventäminen POP ELY:n hankkeena 2016 jälkeen Ydinkeskustan avoin langaton verkko ei toteutunut. Suomen Yhteisverkko on rakentanut Pohjoisja Itä-Suomeen uuden 4G-verkon, jossa operaattoreina DNA ja Sonera. Kajaanin osuus valmistui kesäkuussa 2016 Ei toteutunut Reittilentojen matkustajamäärä v Kesän 2016 supistukset haittasivat kesämatkailukautta. VT 22 rahoitustavoite ei toteutunut. LIVE-yhtiön valmistelu aiheutti osaltaan epäselvyyttä väylähankkeiden päätöksenteosta. VT 5 Mikkeli-Juva väli sai rahoituksen hallituksen kevään 2016 kehysriihessä. Ylivieska-Iisalmi rata uudelleen tarkastelussa. LIVI suosittaa Kontiomäki-Oulu radan kehittämistä sen sijaan. KT 89 kapeimpia osuuksia levennetään korjausvelkarahoituksella. KH

88 Toimivat sisäiset yhteydet ja joukkoliikenne Henkilöjunayhteyksien määrä ja laatu, Oulu ja Helsinki Maantieyhteyksien taso VT 5, VT 6, VT 22 Joukkoliikenteen palvelutaso Työmatkustuksen mahdollistavat henkilöjunayhteydet Ouluun ja etelään Pendelöinnin ja asioinnin mahdollistavat tieyhteydet pohjoinen, itä, etelä Vartiuksen rajanylityspaikan kehittämisen jatkaminen Henkilöjunayhteyksien säilyminen nykytasolla. Matkustajamäärän pieni kasvu VT 5 Mainua Savon raja-välin kunnostus sisältyy POP ELY:n tienpidon suunnitelmaan 2016 Vartiuksen lähiteitä tullaan parantamaan Karelia CBCrahoituksella. Kaupunki antoi lausunnon VR:n ostoliikenteen jatkumisesta. Nykyvuorot jatkuvat sopimuskauden loppuun POP Ely uusi VT 5 Mainua-Savon raja päällysteen ja levensi valtatietä Kokonaisvaltainen asiakastuntemus ohjaa palvelujen järjestämistä ja tehostaa palvelujen tuotantoa Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila (2015) Tavoite 2016 Toteutunut 2016 Välityömarkkinoiden kehittämishanke Asiakkuudenhallinnan käyttö kaikessa palvelutoiminnassa Palvelutarpeen arvioinnin ja jatkopolkujen varmistaminen, % hankkeen asiakkaista 25 % 25 % 70 % Asiakkuudenhallinta on tulosyksikkökohtaista. Toimintojen ydintiedot on tunnistettu, tietojen sijainti eri järjestelmissä kuvattu ja suunnitelma tietojen paremmasta käytettävyydestä tehty. Ei toteutunut. Positiivinen mielikuva viihtyisästä ja sujuvien palvelujen Kajaanista Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila (2015) Tavoite 2016 Toteutunut 2016 Kajaanin maine Kajaanin matkailun kehittäminen Kainuun maakuntakuvatutkimukset, omat maineseurannat Kaupunki rahoittaa yhteismarkkinointia ja maineviestintää /vuosi yhteisrahoitusperiaatteella: yritykset 50 % - kaupunki 50 % Matkailutulo, johon sisältyy keskeisesti Kajaaniin tuleva ostovoima Ei säännöllistä mittausta eikä toiminta- Ei säännöllistä mittausta eikä toimintatapatapaa. Kajaanin Matkailu Oy toteuttaa yhteismarkkinointia yhteistyössä yritysten kanssa Kajaanin matkailun Master Planin yhteistyötoteutus on käynnistynyt ostosmatkailussa, kokousmatkailussa, tapahtumayhteistyössä ja jokivarren laajassa jatkokehittämisessä Maineohjelma Mielikuvia tutkitaan käynnistetään yrittäjien kanssa. uudella maakuntakuvatutkimuksella ja/tai uusilla seurantatavoilla Yhteistyössä yritysten kanssa käynnistetään kaupunkistrategian mukainen maineviestintä Toteutetaan aloitettuja toimenpiteitä yhteistyötahojen kanssa. Tuetaan ostosmatkailun yhteismarkkinointia. Toteutettiin maineviestintäkampanja syksyllä yhdessä yritysten kanssa. Kajaanin Matkailu Oy:n toiminta keskeytettiin, mutta yhteismarkkinointia jatketaan erillispäätöksillä. Kauppiasyhdistyksen ostosmatkailun markkinointia tuettiin. Tapahtumayhteistyöryhmä on vakiintunut. Metsähallituksen kanssa valmisteltu seuraava vaihe jokivarren kehittämiseen. KH

89 Maahanmuuttajien omien toimintaedellytysten vahvistaminen ja turvaaminen Kotouttamisohjelman toimenpiteet toteutuvat arjessa. Seurantaraadin arviointi 1 x vuosi Maahanmuuttajien toimintaedellytykset paranevat siten, että mahdollisuus tasavertaiseen kuntalaisuuteen paranee. Kokousmatkailussa toteutettiin VMK Oyn kanssa aluemyyntipilotti Kotokoulutusta kehitetty eri toimijoiden välisellä yhteistyöllä. Selvitys olennaisista poikkeamista tavoitteiden toteutumisessa Riskit ja epävarmuustekijät Riskit TA 2016 Toteutunut 2016 KAUPUNGINHALLITUS TOIMIALA Taloustaantuman pitkittyminen Valtakunnan hallituksen koulutuspoliittiset linjaukset Turvapaikanhakijoiden määrä Henkilöstön osaaminen sekä vuorovaikutus- ja työyhteisötaitojen kehittäminen Ei toteutunut. Ei toteutunut. Ei toteutunut. Riski ei toteutunut, mutta vaatii jatkuvaa huomioimista. Henkilöstö, htv2 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Toteutunut 2016 Kaupunginhallitus 2,0 3,0 2,0 3,0 Työllisyyden hoito 2,0 4,5 3,5 3,5 Keskushallinto 49,1 52,9 53,0 53,7 Maahanmuuttajapalvelut 17,1 19,2 19,0 19,1 Yhteensä 70,2 79,6 77,5 79,3 KH

90 Kaupunginhallitus -toimiala Talous 1000 TA 2016 TA muutokset 2016 Muutettu TA 2016 Toteutuma Poikkeama Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Kaupunginhallitus -tulosalue, ei kuntayhtymät Talous 1000 TA 2016 TA muutokset 2016 Muutettu TA 2016 Toteutuma Poikkeama Myyntituotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut Toimintakate Tilikauden tulos Kuntayhtymät, Kainuun Sote ja Kainuun liitto Talous 1000 TA 2016 TA muutokset 2016 Muutettu TA 2016 Toteutuma Poikkeama Henkilöstökulut Palvelujen ostot Toimintakulut Toimintakate Tilikauden tulos Työllisyyden hoito -tulosalue Talous 1000 TA 2016 TA muutokset 2016 Muutettu TA 2016 Toteutuma Poikkeama Tuet ja avustukset Toimintatuotot Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut Toiminakate Tililkauden tulos KH

91 Keskushallinto ja tukipalvelut -tulosalue Talous 1000 TA 2016 TA muutokset 2016 Muutettu TA 2016 Toteutuma Poikkeama Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Maahanmuuttajapalvelut -tulosyksikkö Talous 1000 TA 2016 TA muutokset 2016 Muutettu TA 2016 Toteutuma Poikkeama Myyntituotot Muut toimintatuotot Toimintatuotot Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut Toimintakate Tilikauden tulos KH

92 2.2.5 Vuolijoen aluelautakunta Keskeiset tapahtumat Perustehtävä Vuolijoen aluelautakunnan tehtävä on Kajaanin kaupungin päätöksentekoon vaikuttaminen sekä kaupungin Vuolijoen osa-alueen kehittäminen. Aluelautakunnan toimialueena on aiemman Vuolijoen kunnan alue. Aluelautakunta toimii kokeiluna vuoden 2019 loppuun saakka ja toiminta voi jatkua sen jälkeen. Aluelautakunnalla on lausunto-oikeus kuntastrategiaan ja talousarviovalmisteluun sekä asioihin, joiden ratkaisulla on huomattava vaikutus sen toimialueen asukkaiden elinympäristöön, työntekoon tai muihin oloihin. Aluelautakunta antaa lausunnon toimialueensa yleis- ja asemakaavoista ja niiden muutoksista. Aluelautakunta antaa lausunnon toimialueensa yleis- ja asemakaavoista ja yleis- ja asemakaavojen muutoksista. Aluelautakunta edistää toimialueensa kylien, kansalaisjärjestöjen ja muiden toimijoiden keskinäistä yhteistyötä sekä toimialueensa asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Aluelautakunta edistää toimialueensa asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia sekä lähipalveluiden kehittymistä. Siinä tarkoituksessa aluelautakunta tekee yhteistyötä Kajaanin kaupungin alueen sosiaali- ja terveydenhuollon ja hyvinvoinnin palvelujen järjestäjä- ja kehittäjätahojen kanssa. Toiminta vuosi 2016 Aluelautakunnan aloitti toimintansa vuoden 2016 alusta. Lautakunnan puheenjohtajaksi valittiin Marita Pikkarainen lautakunnan ensimmäisessä kokouksessa Vuolijoen koululla. Lautakunta kokoontui 10 kertaa virallisissa kokouksissa vuoden 2016 aikana ja sen lisäksi pidettiin 5 työpajaa sekä työvaliokunta kokoontui 3 kertaa. Talousarvioon 2016 aluelautakunnalle ei oltu budjetoida palveluiden järjestämisvastuita. Vuoden 2016 aikana aluelautakunta suunnitteli toimintaansa tarkemmin ja teki yhteistä valmistelua kaupungin toimialojen kanssa talousarvioon 2017 tähdäten sen vastuulle siirtyvistä palveluista toimialueellaan. Onkkörin kanavan suunnittelun käynnistäminen oli lautakunnan suurin hanke vuonna Vuolijoen lautakunta toimi myös Aluelautakunta vauhtiin-hankkeen ohjausryhmänä. Vuodelle 2016 aluelautakunnalle budjetoitiin lautakunnan kokous- ja toimintakulut ml. valmistelijana ja esittelijänä toimivan aluesihteerin oto-palkkio. Kaupunginhallituksen nimeämänä aluesihteerinä toimi Pasi Auvinen. Edelleen aluelautakunnan talousarvioon sisällytettiin vuosille haettavan Leaderrahoitteisen kehittämishankkeen omarahoitusosuus euroa. Hankkeella tuetaan tukea aluelautakunnan toiminnan käynnistymistä ja kehittämistä mm. koulutuksen, perehdyttämisen ja viestinnän toimenpiteillä. Lisäksi aluelautakunnan talousarvioon sisältyi kylä- ja asukasyhdistysten avustuksista siirrettävä euron määräraha myönnettäväksi aluelautakunnan päätöksellä Vuolijoen alueen kyläyhdistyksille. KH

93 Vuolijoen aluelautakunta Talous 1000 TA 2016 TA muutokse 2016 Muutettu TA 2016 Toteutuma Poikkeama Myyntituotot Tuet ja avustukset 11 Muut toimintatuotot Toimintatuotot Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut Toimintakate Tilikauden tulos KH

94 2.2.6 Sivistystoimiala Olennaiset tapahtumat vuonna 2016 Sivistyslautakunta Lautakunta valitsi alkuvuodesta taidemuseolle uuden johtajan. Lautakunta hyväksyi perusopetuksen uuden opetussuunnitelman perusteet käyttöön vaiheittain syksystä 2016 alkaen. Lautakunta päätti vuokrata tilatarpeeseen entisen normaalikoulun tilat varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen käyttöön. Lisäksi tehtiin päätös Asemakadun nuorisotilojen käyttöön ottamisesta. Vuoden 2017 talousarvion osalta sekä suunnitelmavuosien osalta lautakunta päätti noin euron vuositason säästöistä (vuoden 2017 osuus noin euroa). Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksessa uusi varhaiskasvatuslaki takaa kaikille lapsille oikeuden varhaiskasvatukseen 20h/viikossa. Laajempaan palveluun on oikeus, jos vanhemmat ovat työssä, opiskelemassa tai toimivat yrittäjinä, tai jos lapsen kehitys vaatii kokoaikaista varhaiskasvatusta. Seminaarin päiväkodin 2. kerros vuokrattiin sivistyslautakunnan päätöksellä varhaiskasvatuksen tiloiksi. Kettukallion päiväkodin vuokrasopimus päättyi ja osa sen henkilökuntaa ja lapsia siirtyi osaksi Seminaarin päiväkotia. Nakertajan koulun laajennuksen yhteyteen suunniteltiin tilat myös esiopetusryhmälle. Lehtikankaan monitoimitaloon siirtyy Ratamon päiväkodin toiminta syksyllä Kunnallisten perhepäivähoitajien määrä on vähentynyt eläköitymisen myötä. Riskinä jo tulevana vuonna on pätevien lastentarhanopettajien saanti eläkkeelle jääneiden tilalle. Rekrytointitilaisuuksia on tehty mm. Ouluun ja Helsinkiin. Yksityisessä varhaiskasvatuksessa siirryttiin palveluseteliin maaliskuussa Kunnallisen ja yksityisen varhaiskasvatuksen suhde oli vuoden 2016 lopussa 69/31 %. Opetushallitus antoi Kajaanille avustusta varhaiskasvatuksen kehittämiseen ja joulukuussa vielä samalla hakemuksella lisää. Suurin osa avustuksesta käytetään vuoden 2017 puolella. Avustuksen turvin työstetään KuntaVasu-17. Kaksi ns. pedamentoria ovat työn tukena ja avustavat päiväkoteja uuden varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteiden mukaisen toiminnan kehittämisessä. Valtionavustusta on saatu myös langattomien verkkojen lisäämiseen. Jokaisessa päiväkodeissa on mietitty työryhmäntoimivuustutkimuksessa nousseita kehittämiskohteita ja laadittu päiväkotikohtaiset tavoitteet työhyvinvoinnin parantamiseksi (tulos 3,48). Päiväkodit ovat arvioineet asioiden edenneen varsin hyvin. Varhaiskasvatuksen monitahoarviointi, jossa kysytään vanhempien, henkilöstön ja lasten palautetta varhaiskasvatustoiminnasta, tehtiin keväällä Asteikolla 1-4, KA tulos oli 3,62. Lasten arvioinnin tulokset olivat myös positiivisia. Talousarvio toteutui budjetoitua paremmin. Perusopetus ja nuorisopalvelut Nuorisopalvelut liitettiin perusopetuksen tulosalueeseen Perusopetuksen uusi opetussuunnitelma otettiin käyttöön vuosiluokilla 1 6. Tilatarvetta helpottamaan perustettiin Seminaarin koulu, johon sijoitettiin alkuopetusluokat. Nakertajan koulun laajennusosan rakennustyöt käynnistettiin kesällä Lehtikankaan monitoimitalon rakentaminen jatkui. Turvapaikanhakijoiden määrän voimakas kasvu heijastui myös perusopetukseen, jossa perusopetukseen valmistavan opetuksen oppilaiden määrä kolminkertaistui vakiintuneeseen määrään verrattuna: ryhmiä oli yhteensä kuusi. Kahdelle ryhmälle oli vuokrattu tilat alkuvuodeksi Kajaanin lukiolta. Elokuusta 2016 alkaen tilat vuokrattiin Asemakatu 2:sta. Vuolijoen alueella on koulutilaa. Kärkihankehakujen aikataulut viivästyivät ja sisällöt muuttuivat ja haettavien osuuksien euromäärät pienenivät aiemmin ilmoitetuista. Talousarvion laadintavaiheessa oli arvioitu tulot vuodelle 2016 suuremmiksi kuin ne toteutuivat. Toimintatulot toteutuivat budjetoitua heikommin. Lähes oli toteutumattomia ja viivästyneitä hankeavustuksia. Kotikuntakorvauksia saatiin n arvioitua vähemmän. Koska perusopetuksen valmistavaan opetukseen jouduttiin äkillisesti kasvaneen maahantulijamäärän vuoksi palkkaamaan lisää 3 opettajaa ja 1 avustaja koko vuodeksi sekä 1 opettaja 5 kk:ksi, koitui tästä menoja Digitalisaation läpiviennin turvaamiseksi palkattiin kaksi päätoimista digimentoria, joiden palkkamenot v viiden kuukauden osalta olivat n Talouden sopeuttamistoimia toteutettiin jo budjettivuoden 2016 aikana. Opetustunteja leikattiin lähtien 144 vuosiviikkotunnin verran alkaen perusopetuksesta vähennettiin yksi koulusihteeri. KH

95 Koulunkäyntiavustajien työaikaprosentit tarkasteltiin ja niitä minimoitiin mahdollisuuksien mukaan elokuun 2016 alusta lähtien. Kajaanin perusopetus oli mukana useissa valtionrahoituksella tuetuissa hankkeissa, jotka liittyvät mm. digitalisaatioon, liikuntaan ja täydennyskoulutukseen. Nuorisopalveluissa luovuttiin Wanhan vesilaitoksen nuorisotiloista ja toiminta siirrettiin Asemakatu 2:n tiloihin. ESR-rahoitteinen kolmevuotinen, Nuppa nuorten kynnyksetön palvelupaikka hanke aloitti toimintansa vuoden alusta. Varsinainen toiminta lähti käyntiin syyskuun puolessa välin ja kävijöitä Nupassa on ollut Nupassa toimii nuorisopalveluiden lisäksi eri viranomaisten tarjoamia päivystysluonteisia palveluja. Nupassa toimii myös NAKSU-hanke (nuorten asumisenohjaus ja kokonaisvaltainen sosiaalinen uudistuminen), Sos.ped.säätiön Kulttuuripaja Marilyn sekä perusopetuksen valmistavat luokat. Kajaanin kaupungin työllisyystyöryhmän rahoittamana Nupassa toimi PajaNuppa nuorten starttipaja, jonka toiminnassa mukana oli 26 nuorta. Pohjois-Suomen AVIlta Etsivä nuorisotyö sai valtionavustusta neljän työntekijän palkkaukseen. Vuoden aikana etsivään nuorisotyöhön tuli kaikkiaan 260 yhteydenottopyyntöä. Cimo:n kautta saatiin EVS-rahoitusta kahdelle vapaaehtoistyötä tekevälle nuorelle, joista toinen tuli Espanjasta ja toinen Italiasta. Pohjois-Suomen AVIlta saatiin 7000 valtionavustusta lasten ja nuorten iltapäivätoimintaan. Suomen syöpäjärjestöt ry:n kanssa pilotoitiin HyväPäivä-toiminta, jossa elämänhallintataitoja opeteltiin liikunnan ja hyvinvoinnin avulla. Kulttuurilaitokset Kirjasto: Lehtikankaan lähikirjaston siirtymistä uuteen monitoimitaloon on valmisteltu kokoelmien läpikäymisellä ja kalusteiden valinnalla. Syksyllä 2016 aloitettiin Otanmäen lähikirjastossa omatoimipalvelu, aluksi lukusalin osalta. Aukioloajat kasvoivat kaksinkertaiseksi. Hankkeeseen saatiin AVI:n avustus. Kirjaston kävijämäärät ovat pysyneet aikaisemmalla tasolla eli kävijää, lainausmäärä laski noin 4 prosenttia. Suuntaus noudattelee perinteisissä tilastoluvuissa pitkälti valtakunnan tilastojen kehitystä. Kirjastoaineistohankinnoissa on lisätty e-aineiston hankintaa. Kainuun Museo: Vuoden 2015 alussa poistettu museoiden pääsymaksu ja kiinnostavat näyttelyaiheet kasvattivat edelleen näyttelykävijöiden määrää (v kävijöitä 7685 ja nyt 8972). Näyttelyjen määrä pysyi ennallaan: neljä suurta näyttelyä ja galleriahuoneessa viisi pienoisnäyttelyä. Saadun asiakaspalautteen mukaan kävijät ovat olleet tyytyväisiä (tyytyväisyys näyttelyihin sekä museokäyntiin kokonaisuutena molemmissa 3,49). Viranomaistehtävistä huolehdittiin Museoviraston kanssa tehtyjen sopimusten mukaan ja pyydettyjä lausuntoja museo antoi vuoden aikana lähes 70. Paikallismuseoiden toiminnan ja markkinoinnin kehittämiseen museo sai euron avustuksen. Hankkeen kulut jakautuvat vuosille Taidemuseo: Vuoden suosituin näyttely oli Andy Bestin ja Merja Puustisen taiteen rajoja rikkova Kuumaa puuroa ja kumiperunoita, johon tutustui lyhyessä ajassa yli 3000 kävijää, pääosin lapsiperheitä sekä koululais- ja päiväkotiryhmiä. Kaikki viisi vaihtuvaa näyttelyä oli koottu nykytaiteesta, ja vuoden aikana museon toiminnassa oli mukana lähes 8600 asiakasta. Kansainvälinen kesänäyttely toteutui onnistuneen yritysyhteistyön tuoman sponsorirahoituksen sekä kotimaisen verkostoitumisen avulla. Vapaa pääsy toi museoon uusia asiakasryhmiä ja yhteistyö päiväkotien ja oppilaitosten kanssa oli aktiivista. Kaukametsä: Kainuun musiikkiopisto: Vuonna 2016 musiikkiopistossa on opiskellut 1076 oppilasta. Vähenemää edellisen vuoteen verrattuna on 55 oppilasta. Opetuksentarjonta, soitinvalikoima ja henkilöstömäärä ovat säilyneet vuoden 2015 tasolla. Tunteja on pidetty yhteensä , joista VOS -tuntia ja 128 maksupalvelutuntia. Opetuksen lisäksi opettajat ja oppilaat ovat osallistuneet yhteensä 142 esiintymistapahtumaan, joissa yleisöä oli ja esiintyjiä Kulttuuripolku -hankeen yhteydessä olemme vierailleet kaikissa peruskouluissa. Asiakastyytyväisyyskysely suoritettiin kevätkaudella 2016 asteikolla 1-4 ja keskiarvo tulos oli 3,65. Kaukametsän opisto: Kaukametsän opisto järjesti opetusta tuntia seuraavasti: OKM:n myöntämällä valtionavustuksella järjestettiin opetusta tuntia, Kajaanin kaupungin rahoituksella tuntia ja muilla rahoituksilla (mm. Aikuisten maahanmuuttajien nuorisotakuun opintoseteliavustus /Verso-hanke) 891 tuntia. Osa järjestetystä opetuksesta toteutettiin hankerahoituksella (Aikuisten maahanmuuttajien KH

96 nuorisotakuun opintoseteliavustus /Verso-hanke). Valtionosuuteen oikeuttavan opetuksen kursseille osallistui opiskelijaa. Netto-opiskelijamäärä oli Opetus jakautui seuraavasti: avoin kurssimaksullinen kansalaisopisto-opetus tuntia; kurssimaksuttomat luennot 102 tuntia, lasten taiteen perusopetus 566 tuntia, myyntipalvelukurssit 885 tuntia ja henkilöstökoulutus Kajaanin kaupungin työntekijöille 6 tuntia. Kulttuuritapahtumat: Kajaani Tanssii tapahtumassa vuonna 2016 oli yleisöä Kajaani Tanssii - tapahtuma toteuttaa kulttuuripolku hanketta tarjoamalla viidesluokkalaisille tanssiesityksiä. Kajaanin Runoviikolla oli 40. juhlavuosi. Varsinaisia tilaisuuksia ohjelmassa oli 60 ja kävijämäärä oli Kulttuuritoimi järjesti konsertteja 61 kpl, joissa yleisömäärä oli Kulttuuri- ja kokouspalvelut: Kaukametsässä oli tilaisuuksia vuonna 2016 yhteensä 378, joissa kävijöitä noin Kokouksia ja luentoja oli 131. Valtuustoon nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet Raportointivastuussa sivistysjohtaja Halu auttaa yritysten kasvua Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila (2015) Tavoite 2016 Toteutunut 2016 Koulujen yrittäjyyskasvatus Yksityisten päiväkotien elinvoimaisuus Valtakunnalliset tapahtumat Koulujen yhteistyö paikallisten yritysten kanssa (oppilasmäärä; yhteistyön muodot) Yksityisten päiväkotien määrä ja %-osuus Kävijämäärät Osaavan työvoiman saatavuus turvataan Kummiyritysten määrä 15 Yrityskontaktien määrä (vierailut, yrittäjien järj. oppitunnit jne.) Kummiyritysten määrä 30 Yrityskontaktien määrä % 27 % 31% , joista puolet Kainuun ulkopuolelta (Kajaani Tanssii, Runoviikko, Barokki soi) Yritetty, mutta toiminta vaihtelee kouluittain (henkilövaihdoksia runsaasti). Myös yrittäjien tilanteet vaihtelevat, Nuori Yrittäjyys toiminta lupaavaa. Toteutettiin yhteistyötä Kajaanin yrittäjien sekä toisen aseen ja ammattikorkeakoulun kanssa. Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila (2015) Tavoite 2016 Toteutunut 2016 Esi- ja peruskoululaisten sekä työikäisten tieto- ja viestintäteknologian taitojen (tvt) edistäminen Koulutettua väestöä houkuttelevat maakuntakeskuksen hyvät perus-, kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut Tvt-opetukseen panostaminen /v. Rakennetaan palvelujen arviointijärjestelmä Tvt-strategia valmis, valtionavustus saatu ( / ) Kirjastot (4, kirjastoauto), musiikkiopisto opetustuntia, kansalaisopisto opetustuntia, Kainuun museo näyttelyt 4/vuosi, taidemuseo näyttelyt 5/vuosi Tvt-strategian toteuttaminen ( /v) Palvelutason ylläpitäminen vuoden 2015 tasolla ja arviointijärjestelmän kehittäminen TVT- pilotit esiopetuksessa ja perusopetuksessa + mentoritoiminta esi- ja perusopetuksessa. Varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa palvelujen laatua arvioidaan säännöllisesti joka toinen vuosi. KH

97 Saavutettavuuden parantaminen Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila (2015) Tavoite 2016 Toteutunut 2016 Sähköisen asioinnin kehittäminen Perusopetuksen langattomien verkkojen rakentumisen edistäminen Sähköisten omatoimipalvelujen käyttömäärät ja käyttöönottamisen toteutuminen tulosalueilla Langattomien verkkojen kattavuus perusopetuksessa Ei mitata Mittarin muodostus (palvelujen käyttö / saatavuus) Sähköinen asiointi ei ole edennyt tavoitteen mukaisesti Varhaiskasvatuksessa sähköinen asiointi on edennyt nopeasti. 60 % opetustiloista 80 % opetustiloista Jokaisessa koulussa on verkkoyhteys mutta sen kattavuus / toimivuus voi vaihdella koulujen sisäisesti. Kokonaisvaltainen asiakastuntemus ohjaa palvelujen järjestämistä ja tehostaa palvelujen tuotantoa Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila (2015) Tavoite 2016 Toteutunut 2016 IVA-arviointi (ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi) Käytössä satunnaisesti, tehty fokusryhmätutkimus Asiakastyytyväisyyskyselyt Kuulemistilaisuuksien määrä Arvioinnin laajuus päätöksenteossa Itsearviointia ei ole Arvioinnin prosessi kuvataan ja määritetään alueet, joissa arviointia hyödynnetään Itsearviointi kehitetty Varhaiskasvatuksessa toteutettiin monitahoarviointi, jossa kysyttiin vanhempien, henkilöstön ja eskareiden mielipiteitä. Asiakas- ja tunnuslukutiedot tiedolla johtamisen perustana Henkilöstön osaamisen tukeminen Keskeinen toimintaa kuvaava tieto (talouden ja toiminnan indikaattorit) ovat jäsennettynä tietokantana hallinnon strategisen suunnittelutyön käytössä Kehityskeskustelut käydään vuosittain jokaisen kanssa Työpaikkakokoukset toteutetaan säännöllisesti Ei ole yhteistä tietokantaa Kehitetään aihetta yhteistyössä muiden toimialojen kanssa Ei ole toteutunut 85 % 90 % toteutunut Jokaisessa työyhteisössä kokouskäytänteet ovat säännölliset Säännöllisesti 1 4 krt/kk toteutunut Positiivinen mielikuva viihtyisästä ja sujuvien palvelujen Kajaanista Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila (2015) Tavoite 2016 Toteutunut 2016 Kehitetään yhteistyötä median kanssa ja tehostetaan viestintää Valtakunnalliset tapahtumat Hyvä työyhteisön ilmapiiri Mediayhteistyön määrä tulosalueilla Näkyminen tiedotusvälineissä Työyhteisön toimivuuskyselyn tulos ei ole Toimialan viestintäsuunnitelma on päivitetty lisätään some-viestintää, kehitetään itsearviointi Tulosalueet ja kulttuurin tulosalueen yksiköt laativat viestintäsuunnitelmat toimintaansa tukemaan Hyvä Näkyvyys lisääntyy Tehty aktiivisesti yhteismarkkinointia kulttuuritoimijoiden kesken Keskiarvo 3,33 Keskiarvo 3,40 Kyselyä ei tehty vuonna KH

98 Kuntalaisten omaehtoinen hyvinvoinnin lisääminen Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila (2015) Tavoite 2016 Toteutunut 2016 Sivistystoimen palvelut ovat houkuttelevat ja tukevat kuntalaisten hyvinvointia Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotilojen kävijät Kulttuuri Liikunta Nuoriso Kävijämäärät ovat kasvaneet Kulttuuri Liikunta Nuoriso Lasten ja nuorten liikkumisen sekä terveiden elämäntapojen edistäminen Sivistystoimen tilat isojen tapahtumien käytössä ja uusi liikuntapalvelut organisaatio vastaa tilojen vuokraamisesta Tuen piirissä olevien lasten ja nuorten määrä varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa Liikuntasuositusten toteutuminen, liikuntatapahtumien määrä Koulujen tilojen ulkopuolinen käyttö Koulujen ja päiväkotien liikuntasalien ulkopuolinen käyttö Perusopetus: Erityinen tuki 6 Tehostettu tuki 5 Varhaiskasvatus: Erityinen tuki 2,5 Tehostettu tuki 7 Liikuntasuositukset toteutuvat varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksen alaluokilla Käytössä mikäli vapaina ja käyttötarkoituksen sopivia 275 h/viikko käytössä 12 salia 6 5 2,1 12 Suositukset lasten ja nuorten liikkumisesta toteutuvat ja koulujen ja päiväkotien olosuhteet mahdollistavat tämän Käyttö on lisääntynyt uusi organisaatio määrittää 6,5 5,9 2,1 12 Koulujen ja päiväkotien arjessa toteutuu hyvin liikuntasuositukset. Jokainen koulu on mukana liikkuva kouluhankkeessa ja toteuttaa sen mukaista toimintaa. Päiväkodit toetuttavat suunnitelman mukaisesti lapsia ja perheitä aktivoivaa toimintaa. Ulkopuolisia tapahtumia ei järjestetty koulujen tiloissa?? - 1 Kulttuuri: kirjastojen kävijät, museoiden kävijät, Kaukametsän opiston kurssilaiset, musiikkiopiston opiskelijat, kulttuuritilaisuuksien ja kongressikeskuksen kävijät, teatterin katsojat, elokuvakeskuksen kävijät. Liikunta: Kajaanihallin, jäähallin, vesiliikuntakeskuksen, Otanmäen urheilutalon ja maauimalan kävijät, 70+-liikunta- ja vesiliikuntapassi, ohjattu kuntosalitoiminta. Nuoriso: nuorisotiloissa kävijät. Selvitys olennaisista poikkeamista tavoitteiden toteutumisessa Sähköisen asioinnin kehittäminen kytkeytyy kaupungin yleiseen tietohallinnon kehittämiseen. Joitain palveluja on sähköistetty jo edellisvuosina (päivähoidon palvelut mm. lasten ja henkilöstön seuranta, perusopetukseen ilmoittautuminen). Mahdolliset laajemmat sähköisen asioinnin palvelut ja niiden kehittäminen tapahtuvat laajemmassa toimialojen välisessä kehittämisessä (esimerkiksi verkkokauppatoiminta ja kurssien ostaminen verkosta). Niinikään tiedolla johtamisen kehittäminen on jäänyt, kun kaupungin tasolla järjestelmien kehittämisessä keskityttiin vuonna 2016 Kajaste-hankkeen mukaiseen talous- ja henkilöstöhallinnan järjestelmän uudistamiseen. Varhaiskasvatuksen talousarvio 2016 toteutui budjetoitua paremmin. Henkilöstökuluissa säästöä syntyi henkilökunnan sijoittumisen tehokkaalla suunnittelulla, henkilöstön pitämillä KH- vapailla, lomien sijoittumisella koulujen loma-aikoihin sekä ennakoitua aikaisemmalla eläköitymisellä. Yksityinen varhaiskasvatus kasvatti osuuttaan nousten 31 %:n ja tämän vuoksi avustukset ylittyivät eurolla. Tehostetuilla säästötoimilla saatiin säästöä, niin että kokonaisuus jäi budjetoitua paremmaksi. KH

99 Riskit ja epävarmuustekijät SIVISTYSTOIMIALA Riskit TA 2016 Toteutunut 2016 Toimintaan liittyvät riskit: - Talouteen liittyvät riskit Henkilöstöön liittyvät riskit Perusopetuksen tulot: Perusopetuksen tuloihin liittyvä riski toteutui, kun kaksi merkittävää ja talousarvioon arvioitua hanketta jäi vuonna 2016 toteutumatta. Kärkihanke 1 mukaiseen toimintaan arvioitiin saatavan hyvä avustus, koska vuonna 2015 vastaavaan toimintaan saatiin noin euroa ja kuntia kannustettiin innovatiiviseen oppimisympäristöjen kehittämiseen. Lisäksi oppimisympäristöjen kehittämiseen saatiin vuonna 2015 tuntuva noin euron avustus. Tulot arvioitiin tältä perustalta vuodelle 2016 edellisvuotta suuremmiksi, koska kajaanilainen toiminta arvioitiin valtakunnallisesti innovatiiviseksi ja kehittämisrahoituksen mahdollisuus hyväksi. Kärkihankkeen mukaiset avustukset ovat toteutuneet yleensä keväällä. Nyt vuonna 2016 hankehaku avautui vasta marraskuussa 2016, jonka vuoksi arvioituja tuloja ei saatu lainkaan vuodelle Oppimisympäristöjen kehittämistä koskevan hankkeen painopiste muuttui vuodesta 2015 vuoteen 2016, painottuen lukioiden oppimisympäristöjen kehittämiseen, minkä vuoksi perusopetus ei saanut hankehausta arvioitua rahaa lainkaan. Maahanmuuttajien valmistavan opetuksen määrä kasvoi, mikä lisäksi henkilöstön tarvetta noin viisi henkilötyövuotta. - Henkilöstö, htv2 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Toteutunut 2016 Sivistyslautakunta 1,0 1,0 1,0 1,0 Varhaiskasvatus 318,6 319,7 340,0 313,0 Perusopetus 365,5 370,7 377,0 375,1 Nuorisopalvelut 12,7 13,5 9,0 16,0 Kulttuurilaitokset 47,1 48,1 47,5 46,7 Kaukametsä 107,1 111,8 115,0 107,1 Yhteensä 852,0 864,8 889,5 858,9 KH

100 Sivistystoimiala Talous 1000 TA 2016 TA muutokset 2016 Muutettu TA 2016 Toteutuma Poikkeama Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Sivistyslautakunta -tulosalue Talous 1000 TA 2016 TA muutokset 2016 Muutettu TA 2016 Toteutuma Poikkeama Myyntituotot Muut toimintatuotot 0 Toimintatuotot Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut Toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Varhaiskasvatus -tulosalue Talous 1000 TA 2016 TA muutokset 2016 Muutettu TA 2016 Toteutuma Poikkeama Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toiminatuotot Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos KH

101 Perusopetus- ja nuorisopalvelu -tulosalue Talous 1000 TA 2016 TA muutokset 2016 Muutettu TA 2016 Toteutuma Poikkeama Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Kulttuurilaitokset -tulosalue Talous 1000 TA 2016 TA muutokset 2016 Muutettu TA 2016 Toteutuma Poikkeama Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos KH

102 2.2.7 Ympäristötekninen toimiala Olennaiset tapahtumat vuonna 2016 Ympäristötekninen lautakunta Onnistumiset Keskushallinnon kanssa yhteistyössä läpi viety työllistämiskokeilu, maanmittauslaitoksen kanssa toteutettu kansalliseen maastotiekantaan liittyvä Kajaanin keskustaajaman kaupunkimalli pilottihanke, yhteistyö Loiste Sähköverkko Oy:n kanssa, yksityisten teiden kunnossapitovastuun siirtäminen tiekunnille niiden yksityisteiden osalta, jotka kaupunki on pitänyt aiemmin kunnossa sopimusten perusteella ja liikuntatoimen integrointi kiinteäksi osaksi ympäristöteknistä toimialaa. Talous Ympäristöteknisen toimialan käyttötalouden toimintakate toteutui selvästi paremmin kuin talousarviota laadittaessa oli osattu arvioida. Suurimmat säästöt, noin euroa, syntyivät tilakeskus-tulosalueella rakennusten energia- ja vesikustannusten säästöistä ja euroa koko toimialan henkilöstömenoista. Toimialan toimintatuotot jäivät noin euroa talousarviosta, koska rakentaminen oli hiljaista. Ympäristöteknisen toimialan vastuulle vuoden alussa siirtyneiden hulevesien hallinnan nettokustannukset ilman poistoja olivat vuonna 2016 noin euroa ja poistojen kanssa noin euroa. Investoinnit: Kiinteät rakenteet ja laitteet: Helsingin hovioikeus on tuominnut Lemminkäinen Oyj:n maksamaan Kajaanin kaupungille vahingonkorvauksena euroa ja oikeudenkäyntikuluja euroa. Vahingonkorvaus euroa on kirjattu vuoden 2016 tilinpäätökseen kohtaan investoinnit, kiinteät rakenteet ja laitteet, vanhojen katujen päällystäminen ja asfalttikerrosten lisääminen. Oikeudenkäyntikulukorvaukset on kirjattu vuoden 2016 tilinpäätökseen kaupunginhallituksen tuloksi kohtaan muut tuotot. Kiinteät rakenteet ja laitteet investointiosan talousarviovaraus vuonna 2016 oli Toteutuma oli Alitus johtuu em. asfalttikartellin korvauksista sekä joidenkin kadunrakennushankkeiden toteutumisesta ennakoitua edullisemmin. Yläkaupungin katujen esteettömyyden parantamishanke jäi osittain toteutumatta. Talonrakennusinvestoinnit: Talonrakennusinvestoinneissa sitovana tavoitteena oli 16,900 milj.. Investointien toteutuma oli 16,174 milj.. Määrärahan alittuminen johtuu Nakertajan koulun laajennuksen aikataulusta ja jaksotuksesta, hanke tehdään loppuun vuonna Merkittävimpinä hankkeina jatkettiin kesällä 2015 aloitetun Hauhola Lehtikangas monitoimitalon rakentamista ja aloitettiin Nakertajan koulun laajennusosan rakentaminen. Merkittävimpinä korjaushankkeina uusittiin kaupungintalon talotekniikkaa ja ilmanvaihtoa sekä lattiapinnoitteita, parannettiin ja uusittiin Menninkäisen päiväkodin piha- ja liikennealueet, asennettiin hoitokoti Kallioon automaattinen sammutusjärjestelmä ja parannettiin piha-aluetta sekä hoitokoti Toppilan julkisivujen ja vesikaton kunnostus. Ympäristötekninen lautakunta hyväksyi kokouksessaan tulosaluekohtaisen sitovuustason talonrakennushankkeiden rahoittamispäätöksessä jäähallin yhteyteen suunnitellun harjoitusjäähallin suunnittelumäärärahan käytön v aloitetun jäähallin valaistuksen uusimisen loppuun tekemiseen sekä turvavalaistusjärjestelmän uusimiseen. Irtaimistoinvestoinnit: Kunnallistekniikka ja liikunta: Ympäristöteknisen lautakunnan päätöksellä irtaimistoinvestointeja muutettiin siten, että pakettiauton hankintaan varattu euron määräraha voitiin käyttää pyöräkuormaajan ja kuorma-auton KH

103 lisävarusteisiin (kerääväharjalaite, maa-/sorakauha, käytetty vesisäiliö vaihtolavavarustein). Tulosalueelle hankittiin 2 kpl auroja, pyöräalustainen kaivinkone, niittomurskain ja ruohonleikkuri. Työmaan taukotila jätettiin hankkimatta, koska saadut tarjoukset ylittivät reilusti varatun määrärahan. Tilakeskus: Tilakeskuksen euron ulkoalueiden hoitokalustomäärärahalla hankittiin yksi ajoleikkuri, määrärahan käyttö euroa. Maankäyttö-, suunnittelu- ja viranomaistulosalue: Tulosalueelle uusittiin yksi GPS-mittauslaitteisto, jonka hinta oli euroa. Lautakunnan ja lupajaoston kokoukset ja päätökset Ympäristötekninen lautakunta käsitteli 145 asiaa, joista yhdestä tehtiin muutoksenhakuvaatimus. Ympäristöteknisen lautakunnan lupajaosto käsitteli 87 asiaa, joista yhdestä tehtiin valitus. Luottamusmiesten ja valmistelijoiden keskinäinen vuorovaikutus Luottamusmiesten ja asioita valmistelevien virkamiesten vuorovaikutusta tiivistettiin järjestämällä lautakunnan, lupajaoston ja Kajaanin Veden johtokunnan sekä näihin elimiin valmistelevien virkamiesten yhteiset perinteiset laidunkauden avajaiset kesäkuussa ja pikkujoulu joulukuussa. Vuorovaikutus kehittyi ja hauskaakin oli. Käyttötaloudesta maksetut harkinnanvaraiset avustukset Ympäristöteknisen lautakunnan maksamat avustukset Viemärin suunnitteluavustus Hevossuo -Teerisuon jätevesiosuuskunnalle 1 875,00 Viemärin suunnitteluavustus Kouta Vuores - jätevesiosuuskunnalle ,13 Yksityisten teiden kunnossapitoavustukset 73 tiekunnalle yhteensä: ,00 Harkinnanvaraiset avustukset yhteensä: ,13 Liikunta- ja kulttuuriasianneuvoston maksamat harkinnan varaiset avustukset: Toiminta-avustukset 51 urheiluseuralle ,00 Tapahtuma-avustukset, 15 kpl, joista urheiluseuroja ja järjestöjä oli 10 kpl ,00 Avustukset yhteensä: ,00 Käyttötaloudesta maksetut kadun ja yleisen alueen kunnossapidosta johtuvat vahingonkorvaukset: Vuosi: Henkilövahingot: 4 596, ,00 Esinevahingot: , ,00 Yhteensä: , ,00 KH

104 Maankäyttö-, suunnittelu- ja viranomaistoiminnat Yleis- ja asemakaavoitus sekä muut suunnittelukohteet Keskustaajaman yleiskaavoitukseen liittyen valmistui laaja siltavaihtoehtoselvitys, jonka perusteella kaupunginhallitus linjasi, minkä siltavaihtoehdon perusteella jatketaan yleiskaavan laatimista. Asemakaavoista laillistuivat Otanmäen keskustan kulttuuriympäristöä koskeva asemakaava, Otanmäen Uunimiehentien asemakaavan kumoaminen sekä Kajaanin keskustaajamassa Kettukalliontie 9:n, Kuovintie 2:n ja Prikaatitie 3:n ns. sähköasemakaavat. Matkakeskuksen hankesuunnittelua jatkettiin yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Maan hankinta- ja luovutus Maata hankittiin m ,74 eurolla. Pinta-alaltaan suurin kauppa ( m 2 ) koski suoja-alueen hankintaa Heterannan vedenottamolle. Muut maa-alueet hankittiin Kajaanin seurakunnan tehdyillä maanvaihdoilla ja Otanmäen ja Vuolijoen kaupunginosissa tehdyillä maanvaihdoilla. Maanvaihtojen tarkoituksena Otanmäen ja Vuolijoen kaupunginosissa on järjestellä maanomistus vastaamaan ajantasaistettuja asemakaavoja. Maata myytiin m ,77 eurolla. Kaupan kohteina ovat pääasiassa olleet tontit ja tontin osat Rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu Myönnetyt rakennusluvat (asuinhuoneistot ja vapaa-ajanasunnot kpl): YMPÄRISTÖNSUOJELUN SUORITETIETOJA Käsitellyt lupahakemukset ja ilmoitukset Lausunnot Tarkastukset Yhteensä KH

105 Kunnallistekniikka ja liikunta Liikuntatoimi siirtyi sivistystoimesta kunnallistekniikka ja liikunta tulosalueeseen. Liikunnassa toteutui yhden luukun periaate, eli liikuntapalvelut, liikuntalaitokset ja liikuntapaikat ovat nyt samassa tulosyksikössä. Keskitetyn liikuntayksikön toiminta käynnistyi hyvin. Kaupunkitapahtumien järjestäminen siirtyi tulosalueen tehtäviin. Vuoden aikana järjestettiin perinteiset tapahtumat markkinakadusta uudenvuoden vastaanottoon onnistuneesti. Uusien tapahtumien järjestämistä helpotettiin laatimalla tapahtumiin sopivista alueista tapahtuma-aluekortit, joihin on kerätty tietoa alueen puitteista. Auralan kompostialue saatiin viimeisteltyä UPM Kymmene Oyj:n kanssa laaditun maanvaihtosopimuksen mukaiseen kuntoon ja alue annettiin UPM:n käyttöön vuoden lopussa. Ulkovalaistuksen kehittäminen jatkui ja elohopeahöyrylamppuja vaihdettiin Led-valoiksi Vuolijoella ja Hetteenmäen alueella yhteensä n. 200 kpl. Keväällä käynnistyi työllistämiskokeiluhanke, jossa pitkäaikaistyöttömiä työllistettiin maisemanhoitotöissä. Hanke onnistui hyvin ja asumisviihtyvyyttä saatiin parannettua. Syksyllä käynnistyi Liikunta 2020 hanke, joka jatkuu vuonna Hankkeen tavoitteena on parantaa liikuntaolosuhteita kaupungissa ja linjata liikunnan organisoitumista eläköityminen huomioiden. Vesihuoltolain uudistuksen myötä hulevesien hallintavastuu siirtyi Kajaanin Vesi liikelaitokselta ympäristötekniselle toimialalle. Uuden kaluston myötä hulevesiverkoston hulevesiverkoston toimintavarmuus pysyi hyvänä ja kesäkuun lopun ennätyssade ei aiheuttanut merkittäviä vahinkoja. Talven vaihtelevat säät asettivat haasteita katujen kunnossapidolle. Liukkaudentorjuntaan käytettiin hiekoitussepeliä yli 3 miljoonaa kiloa. Tilakeskus Tulosyksiköiden perustehtävät hoidettiin ja toteutettiin keskeiset palvelustrategian toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Käyttötalouden toimintakate toteutui n talousarviota paremmin. Talousarviota parempi tulos johtuu pääosin rakennusten energia- ja vesikustannusten säästöistä (n ) lämmitystarpeeltaan lauhan (-11 %) vuoden takia. Kaupungin rakennuskantaa vähennettiin 256 m² (- 0,15 %) purkamalla Kätönmäen ryhmäkoti, lisäksi Vilake liikelaitos purki Seppälässä kaksi rakennusta 806 m². Kaupungin rakennuksia koskevan tilaohjelman keskeinen osa, viiden vuoden investointisuunnitelma ja rakennusten salkutuksen 1. versio valmistui ja hyväksyttiin vuoden vaihteessa Investointisuunnitelman vuoden 2016 osuus toteutettiin muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta suunnitellusti. Investointisuunnitelman kehittämistyöhön panostetaan vuoden 2017 aikana. Merkittävimpänä rakennushankkeena jatkettiin kesällä 2015 aloitetun Hauhola Lehtikangas monitoimitalon rakentamista. Valtuustoon nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet Raportointivastuussa tekninen johtaja Halu auttaa yritysten kasvua Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila (2015) Tavoite 2016 Toteutunut 2016 Keskustaajaman uusi yleiskaava Valmiusaste Luonnosvaiheessa Ehdotusvaiheessa Tavoite ei ole toteutunut. Keskustaajaman uusi yleiskaava on luonnosvaiheessa. Viivästyksen on aiheuttanut suunniteltua laajempi siltavaihtoehtojen tarkastelu. KH

106 Puu-Kainuu hanke Valmiusaste Hankkeen vaatimat asemakaavat ovat laillistuneet. Katusuunnitelmat ovat osin valmistuneet. Kadunrakennustyöt ovat valmistuneet. Renforsin Rannan yrityshankkeet Palveluaika Osaavan työvoiman saatavuus turvataan ST-1:n rakennushanke on luvitettu. Auralan kompostointialueen käyttö on lopetettu. Raatiparkki-hanke Valmiusaste Aiesopimusneuvottelut ovat käynnissä. Purolan uusi puisto on suunniteltu ja rakennettu. Päätös Puu-Kainuu -hankkeen toteutuksesta ja muodosta on tehty. Vanha komposti on siirretty pois Pohjan Sellun tontilta. Päätös Raatiparkkihankkeen laajuudesta on tehty. Tavoite on toteutunut Tavoite on toteutunut Tavoite ei ole toteutunut, koska hankkeen haltija kehittää vielä hanketta. Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila (2015) Tavoite 2016 Toteutunut 2016 Hauhola Lehtikangashanke Valmiusaste Saavutettavuuden parantaminen Rakentaminen on käynnissä. Rakentaminen etenee suunnitellusti. Tavoite on toteutunut Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila (2014) Tavoite 2016 Toteutunut 2016 Matkakeskushanke Valmiusaste Suunnittelu on käynnissä. Asemakaava on valmis valtuustokäsittelyyn. Kokonaisvaltainen asiakastuntemus ohjaa palvelujen järjestämistä ja tehostaa palvelujen tuotantoa Tavoite ei ole toteutunut. Asemakaava on luonnosvaiheessa. Liikennevirasto hidastelee hankkeen kanssa. Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila (2015) Tavoite 2016 Toteutunut 2016 Kuntatekniikan palvelukysely Yhteistyö Loistekonsernin ja Sotkamon kunnan kanssa Tulosten vaikutus palveluun Kysely tehdään parillisina vuosina. Neuvottelut yhteistyön muodoista ovat käynnissä. Palvelukysely tehdään. On tehty aiesopimukset palvelutuotantoa parantavasta yhteistyöstä. Yhdyskuntatekniset palvelut kyselytutkimus toteutettiin. Palvelutyytyväisyys on laskenut 4 %-yksikköä verrattuna vuoden 2014 kyselyn tuloksiin. Loiste Sähköverkko Oy:n kanssa on tehty yhteistyösopimus. Sotkamon kunnan kanssa asiat eivät etene. Tavoite on puolittain toteutunut. KH

107 Positiivinen mielikuva viihtyisästä ja sujuvien palvelujen Kajaanista Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila (2015) Tavoite 2016 Toteutunut 2016 Keskustan kehittämishanke Rakennusvalvonnan arkiston sähköistäminen Valmiusaste Valmiusaste Kuntalaisten omaehtoinen hyvinvoinnin lisääminen Osa Kauppakadun kävelypainotteisesta osuudesta on valmis ja Kyynäspäänniemen silta rakennettu. Perustallennustyö on käynnissä. Rakentaminen S- Marketin tontilla Raatihuoneentorin vierellä on käynnissä. Perustallennustyö on käynnissä. Tavoite ei ole toteutunut Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2016 Toteutunut 2016 Tavoite on toteutunut. Liikuntamahdollisuuksien turvaaminen Paikat ovat hyvässä kunnossa. Kävijämäärä ja käyttäjätyytyväisyys Organisaatiomuutoksen myötä yhden luukun liikuntapalvelut käynnistyvät. Liikuntaorganisaation toiminta käynnistyi hyvin. Syksyllä käynnistyi Liikunta 2020-hanke, jolla linjataan toiminnan jatkoa. Selvitys olennaisista poikkeamista tavoitteiden toteutumisessa Keskustaajaman yleiskaavan osalta siltavaihtoehtojen laadinta ja vertailu veivät oletettua pitemmän ajan, koska siltavaihtoehtojen vertailua varten teetettiin suunniteltua laajempi siltavaihtoehtojen tarkastelu. Lisäksi kaupungin arkkitehti oli noin puolivuotta vuorotteluvapaana. Riskit ja epävarmuustekijät YMPÄRISTöTEKNINEN TOIMIALA Riskit TA 2016 Toteutunut 2016 Korjausvelan kasvu Hulevesivastuun siirtyminen toimialalle Riski ei toteutunut, koska peruskorjausinvestointeihin oli varattu riittävät määrärahat. Riski ei ole toteutunut. Hulevesivastuun nettomenot ilman poistoja olivat vuonna 2016 noin Henkilöstöön liittyvät riskit Sääilmiöihin liittyvät riskit Kuntaliitokset Riski ei ole toteutunut. Riski ei ole toteutunut Riski ei ole toteutunut KH

108 Henkilöstö, htv2 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Toteutunut 2016 Ympäristötekninen 0,0 1,5 2,0 1,5 lautakunta Maankäyttö, suunnittelu 28,4 36,63 34,0 33,7 ja viranomais- toiminnat Kunnallistekniikka ja 67,8 76,68 84,0 74,5 liikunta Tilakeskus 70,3 49,84 53,0 49,9 Yhteensä 166,5 164,65 173,0 159,6 Ympäristötekninen toimiala Talous 1000 TA 2016 TA muutokset 2016 Muutettu TA 2016 Toteutuma Poikkeama Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut Toimintakate Rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos KH

109 Tekninen hallinto -tulosalue Talous 1000 TA 2016 TA muutokset 2016 Muutettu TA 2016 Toteutuma Poikkeama Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toiminatuotot Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut Toimintakate Rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Maankäyttö-, suunnittelu- ja viranomaistoiminnot -tulosalue Talous 1000 TA 2016 TA muutokset 2016 Muutettu TA 2016 Toteutuma Poikkeama Myyntituotot Maksutuotot Muut toimintatuotot Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut Toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Kunnallistekniikka ja liikunta -tulosalue Talous 1000 TA 2016 TA muutokset 2016 Muutettu TA 2016 Toteutuma Poikkeama Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Tillikauden tulos KH

110 Tilakeskus -tulosalue Talous 1000 TA 2016 TA muutokset 2016 Muutettu TA 2016 Toteutuma Poikkeama Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut Toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos KH

111 2.2.8 Kainuun Pelastuslaitos -toimiala Valtuustoon nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet Raportointivastuussa pelastusjohtaja Halu auttaa yritysten kasvua Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila (2015) Tavoite 2016 Toteutunut 2016 Uusien toimintojen sijoittuminen Kajaaniin Palveluaika/ riskienhallinta Osaavan työvoiman saatavuus turvataan Saavutettavuuden parantaminen Kokonaisvaltainen asiakastuntemus ohjaa palvelujen järjestämistä ja tehostaa palvelujen tuotantoa Positiivinen mielikuva viihtyisästä ja sujuvien palvelujen Kajaanista Kuntalaisten omaehtoinen hyvinvoinnin lisääminen Palvelut keskitetysti Kajaanista Ulkopuolinen turvallisuuskoulutus ja asiantuntija-apu Toteutunut Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila (2015) Tavoite 2016 Toteutunut 2016 Rekrytointi ja laadukas koulutus Rekrytointikampanjat ja pelastusopiston vuosikoulutus Palvelusaika on liian lyhyt. Saatavuuden parantaminen Toteutunut osittain Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila (2015) Tavoite 2016 Toteutunut 2016 Sähköisten palvelujen lisääminen Aktiiviset sähköiset palvelut Kotisivut ja virkasähköposti, facebook Sosiaalisen median lisääminen Toteutunut Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila (2015) Tavoite 2016 Toteutunut 2016 Palvelukyselyt Asiakkaiden arvio palveluista Kysely noin kahden vuoden välein Vastausten analysointi ja tiedottaminen Toteutunut osittain Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila (2015) Tavoite 2016 Toteutunut 2016 Laadukas, palveluhenkinen henkilöstö ja hyvä kalusto Asiakaskokemus Asiakaskyselyt Positiivinen asiakaskokemus Toteutunut Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila (2015) Tavoite 2016 Toteutunut 2016 Omavalvonta Omavalvonnan lisääminen Omavalvonta pientaloissa Laadukas omavalvonta Toteutunut Selvitys olennaisista poikkeamista tavoitteiden toteutumisessa Pelastuslaitoksen tavoitteet ovat toteutuneen odotetusti. Riskit ja epävarmuustekijät KH

112 Riskit TA 2016 Toteutunut 2016 Rahoituksen ja palvelutason epätasapaino KAINUUN PELASTUSLAITOS -TOIMIALA Kainuun pelastuslaitos siirtyy 2019 vuoden alussa Kainuun maakuntahallintoon. Pelastuslaitoksen toimintamenot on jäädytetty vuoden 2016 tasolle ja talous on tasapainossa. Pelastuslaitos tekee varauksen varallaolo oikeudenkäyntiä varten ja kuntaosuutta ei palauteta. Henkilöstö, htv2 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Toteutunut 2016 Kainuun Pelastuslaitos 72,8 71,4 66,0 73,8 Kainuun Pelastuslaitos -toimiala Talous 1000 TA 2016 TA muutokset 2016 Muutettu TA 2016 Toteutuma Poikkeama Myntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut Toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos KH

113 Pelastustoimen tehtävät vuosittain Onnettomuustyyppi (ensisijainen) Yhteensä Rakennuspalo Rakennuspalovaara Maastopalo Liikennevälinepalo Muu tulipalo Liikenneonnettomuus Öljyvahinko Vaarallisten aineiden onnettomuus Autom. paloilmoittimen tarkastus-/varmistustehtävä Palovaroittimen tarkastus-/varmistustehtävä Muu tarkastus-/varmistustehtävä Ensivastetehtävä Ihmisen pelastaminen Eläimen pelastaminen Vahingontorjuntatehtävä Avunantotehtävä Virka-aputehtävä Yhteensä KH

114 2.2.6 Yhteenveto valtuuston hyväksymien sitovien erien toteutumisesta peruskaupunki Käyttötalouden sitovuustaso on toimintakate/toimiala/netto ja investointien sitovuustaso on nettomenot Kaupunki ilman liikelaitoksia Alkuperäinen Toteutuma talousarvio KÄYTTÖTALOUSOSA Keskusvaalilautakunta Talousarvion muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Poikkema Kaupunginvaltuusto Tarkastuslautakunta Kaupunginhallitus Vuolijoen aluelautakunta Sivistyslautakunta Ympäristötekninen lautakunta Pelastuslautakunta Toimintakate TULOSLASKELMAOSA Verotulot Valtionosuudet Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Tuloslaskelmaosa yhteensä INVESTOINTIOSA (netto) Kaupunginhallitus Sivistyslautakunta Ympäristötekninen lautakunta Pelastuslautakunta Investointiosa yhteensä (netto) RAHOITUSOSA Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Nettoinvestoinnit Antolainainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys Antolainasaamisten vähennys Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoitusosa yhteensä YHTEENSÄ / VAIKUTUS MAKSUVALMIUTEEN KH

115 3 Tilinpäätöslaskelmat 3.1 Tilinpäätöslaskelmia koskevat säännökset ja ohjeet Tilinpäätöslaskelmia ovat tuloslaskelma, rahoituslaskelma, tase, konsernituloslaskelma ja tase sekä konsernin rahoituslaskelma. Tilinpäätöslaskelmien laatimisessa sovelletaan kirjanpitolakia ja asetusta kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeiden ja laskelmakaavojen mukaisesti. Kaupungin liikelaitosten tuloslaskelmat, rahoituslaskelmat ja taseet on yhdistelty kaupungin vastaaviin tilinpäätöslaskelmiin rivi riviltä. Tilinpäätöslaskelmissa kaupungin ja liikelaitosten väliset sisäiset erät on eliminoitu kuntajaoston antamien ohjeiden mukaisesti. 3.2 Tuloslaskelma Kaupungin ja liikelaitosten tuloslaskelma ulkoiset tuotot ja kulut, keskinäiset erät eliminoitu Toimintatuotot Myyntituotot , ,76 Maksutuotot , ,17 Tuet ja avustukset , ,62 Vuokratuotot , ,08 Muut toimintatuotot , , , ,18 Valmistus omaan käyttöön , ,08 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,21 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,84 Muut henkilösivukulut , ,06 Palvelujen ostot , ,97 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,40 Avustukset , ,95 Vuokrat , ,87 Muut toimintakulut , , , ,19 Toimintakate , ,93 Verotulot , ,91 Valtionosuudet , ,00 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot , ,67 Muut rahoitustuotot , ,33 Korkokulut , ,99 Muut rahoituskulut , , , ,67 Vuosikate , ,65 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,24 Kertaluonteiset poistot , , , ,15 Tilikauden tulos , ,50 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) , ,13 Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) ,00 Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) , ,10 Tilikauden yli- / aliäämä , ,27 KH

116 3.3 Rahoituslaskelma Kaupungin ja liikelaitosten rahoituslaskelma, keskinäiset erät eliminoitu euroa Toiminnan rahavirta Vuosikate , ,65 Tulorahoituksen korjauserät , , , ,76 Investointien rahavirta Investointimenot , ,41 Rahoitusosuudet investointimenoihin , ,27 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot , , , ,33 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,57 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset , ,74 Antolainasaamisten vähennykset , , , ,10 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys , ,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , ,97 Lyhytaikaisten lainojen muutos , , , ,37 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset , ,78 Vaihto-omaisuuden muutos , ,89 Saamisten muutos , ,69 Korottomien velkojen muutos , , , ,91 Rahoituksen rahavirta , ,18 Rahavarojen muutos , ,61 Rahavarojen muutos , ,61 Rahavarat , ,61 Rahavarat ,61 0,00 KH

117 3.4 Tase Kaupungin ja liikelaitosten tase, keskinäiset erät eliminoitu VASTAAVAA, euroa PYSYVÄT VASTAAVAT , ,38 Aineettomat hyödykkeet , ,22 Aineettomat oikeudet , ,92 Muut pitkävaikutteiset menot , ,30 Aineelliset hyödykkeet , ,72 Maa- ja vesialueet , ,25 Rakennukset , ,17 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,30 Koneet ja kalusto , ,68 Muut aineelliset hyödykkeet , ,58 Ennakkomaksut ja keskener.hankinnat , ,74 Sijoitukset , ,44 Osakkeet ja osuudet , ,27 Muut lainasaamiset , ,51 Muut saamiset , ,66 TOIMEKSIANTOJEN VARAT , ,02 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet , ,02 VAIHTUVAT VASTAAVAT , ,48 Vaihto-omaisuus , ,01 Aineet ja tarvikkeet , ,41 Keskeneräiset tuotteet , ,60 Saamiset , ,86 Pitkäaikaiset saamiset , ,48 Myyntisaamiset , ,10 Muut saamiset 0, ,38 Lyhytaikaiset saamiset , ,38 Myyntisaamiset , ,76 Muut saamiset , ,92 Siirtosaamiset , ,70 Rahat ja pankkisaamiset , ,61 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,88 KH

118 VASTATTAVAA, euroa OMA PÄÄOMA , ,56 Peruspääoma , ,98 Muut omat rahastot , ,29 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä , ,89 Tilikauden yli-/alijäämä , ,40 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET , ,96 Poistoero , ,96 Vapaaehtoiset varaukset , ,00 PAKOLLISET VARAUKSET ,00 0,00 Muut pakolliset varaukset ,00 0,00 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT , ,39 Valtion toimeksiannot 0, ,03 Lahjoitusrahastojen pääomat , ,59 Muut toimeksiantojen pääomat , ,77 VIERAS PÄÄOMA , ,13 Pitkäaikainen , ,75 Lainat rahoitus- vakuutuslaitoksilta , ,24 Lainat julkisyhteisöiltä , ,00 Ostovelat 0,00 600,00 Muut velat/liittymismaksut ja muut velat , ,51 Lyhytaikainen , ,38 Lainat rahoitus- vakuutuslaitoksilta , ,63 Lainat julkisyhteisöiltä , ,00 Lainat konserniyhteisöiltä ,92 0,00 Saadut ennakot , ,19 Ostovelat , ,58 Muut velat/liittymismaksut ja muut velat , ,71 Siirtovelat , ,27 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,04 KH

119 3.5 Konsernilaskelmat Konsernituloslaskelma ulkoiset tuotot ja kulut, keskinäiset erät eliminoitu 1000 euroa Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Satunnaiset erät Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Vähemmistöosuus Tilikauden ylijäämä KH

120 Konsernin rahoituslaskelma 1000 euroa Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Toiminnan rahavirta Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investointien rahavirta Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Antolainauksen muutokset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäykset Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Lainakannan muutokset Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat KH

121 Konsernitase VASTAAVAA 1000 euroa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Liikearvo Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut 41 0 Aineettomat hyödykkeet yhteensä Aineelliset hyödykkeet Maa-ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Aineelliset hyödykkeet yhteensä Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset Muut saamiset Sijoitukset yhteensä Pysyvät vastaavat yhteensä TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen erityiskatteet Muut toimeksiantojen varat VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Keskeneräiset tuotteet Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset 7 76 Lainasaamiset Laskennalliset verosaamiset Muut saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Rahat ja pankkisaamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ VASTAAVAA YHTEENSÄ KH

122 VASTATTAVAA 1000 euroa OMA PÄÄOMA Peruspääoma Muut omat rahastot Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) Tilikauden ylijäämä Oma pääoma yhteensä VÄHEMMISTÖOSUUDET PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat Muut toimeksiantojen pääomat VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma Pitkäaikainen koroton vieras pääoma Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Ostovelat 6 22 Muut velat/liittymismaksut ja muut velat Laskennalliset verovelat Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma Lyhytaikainen koroton vieras pääoma Joukkovelkakirjalainat Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Saadut ennakot Ostovelat Muut velat/liittymismaksut ja muut velat Siirtovelat Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä VASTATTAVAA YHTEENSÄ KH

123 4 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Kajaanin kaupungin liikelaitokset Kajaanin kaupunginteatteri, Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos, Kajaanin Mamselli, Kajaanin Vesi ja Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitos on yhdistetty kaupungin tuloslaskelmaan, rahoituslaskelmaan ja taseeseen rivi riviltä. Tilinpäätöksen liitetiedot sisältävät kaupungin tiedot liikelaitoksineen, keskinäiset erät eliminoituina. Liikelaitosten erillistilinpäätökset on esitetty kokonaisuudessaan luvussa 5. Tilinpäätöksen liitetiedot on laadittu Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston vuonna 2012 tarkistaman kunnan tilinpäätöksen liitetietojen yleisohjeen mukaisesti, laadinnassa on otettu huomioon ohjeeseen tulleet päivitykset vuosina 2013 ja Tilinpäätöksen liitetietojen numerointi vastaa yleisohjeen liitetietonumerointia. 4.1 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 1. Tilinpäätöstä laadittaessa noudatetut arvostusperiaatteet ja menetelmät sekä jaksotusperiaatteet ja menetelmät: Pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti. Poistosuunnitelman mukaiset suunnitelmapoistojen laskentaperiaatteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa kohdassa suunnitelman mukaisten poistojen perusteet. Pysyvien vastaavien sijoitukset on merkitty taseeseen hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan. Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen varastotavaroiden viimeisen keskihinnan mukaiseen hankinta-arvoon. Kajaanin kaupungilla ei ole rahoitusarvopapereita. Pysyvien vastaavien aineellisten hyödykkeiden hankintaan saadut rahoitusavustukset on merkitty ao. hyödykkeen hankintamenon vähennykseksi. 2. Tuloslaskelman ja taseen esitystavat ovat Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeiden mukaiset. 3. Tilikauden tiedot ovat pääosin vertailukelpoiset edellisvuoteen verrattuna. 4. Tilinpäätökseen ei sisälly aikaisempiin tilikausiin kohdistuvien tuottojen, kulujen eikä virheiden korjauksia 5. Taseen Edellisten tilikausien yli-/alijäämä ei jatku taseesta suoraan laskettuna. Taseen yksittäiset erät eivät sisällä useisiin tase-eriin kuuluvia olennaisia eriä. 6. Tilinpäätökseen ei sisälly ulkomaanrahan määräisiä saamisia, velkoja tai muita sitoumuksia. KH

124 4.2 Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 1. Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet Konsernitilinpäätös on laadittu konsernitilinpäätöksen yleisohjeen (2015) mukaisesti. Konsernitilinpäätöksen laskentaperiaatteita ei ole muutettu vuoden 2016 tilinpäätöksen laatimisessa. Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki kaupungin tytäryhteisöt: Kajaanin Elokuvakeskus Oy, Kajaanin Teknologiakeskus Oy, Kiinteistö Oy Kajaanin Lohtajan palvelukeskus, Kiinteistö Oy Kajaanin Pietari, Loiste Lämpö Oy, Loiste Oy ja Edukai Oy. Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki kuntayhtymät, joissa kaupunki on jäsenenä: Kainuun Sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, Kainuun liitto ja Kainuun Jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty konsernisuhteessa olevat osakkuusyhteisöt: Kajaanin Linja-autoasemakiinteistö Oy, Kainuun Voima Oy, Kiinteistö Oy Kajaanin Kisatie sekä Kainuun Etu Oy. Kajaanin konsernirakenne muuttui vuoden 2016 aikana. Measurepolis Deveploment Oy sulautettiin Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy:öön Edukai Oy aloitti toimintansa Edukai Oy tarjoaa laadukkaita ja monipuolisia koulutus- ja työelämäpalveluja sekä osaamisen kehittämistä. Konsernitilinpäätös ja sen liitetiedot on laadittu tytäryhteisöjen ja kuntayhtymien tilinpäätösten yhdistelmänä. Konserniyhteisöjen keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on eliminoitu. Kaupungin ja sen tytäryhteisöjen keskinäinen omistus on eliminoitu nimellisarvo- eli pariarvomenetelmällä. Vähemmistöosuudet on erotettu tytäryhteisöjen omasta pääomasta omaksi eräkseen konsernitaseeseen. Poistot ovat tytäryhteisöjen tilinpäätöksissä suunnitelman mukaisina, joten poisto-oikaisuja ei ole tehty. Konserniyhteisöjen erillistilinpäätöksissä esittämät laskennalliset erät on peruutettu kaupungin konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Osakkuusyhteisöjen tiedoista on yhdistelty konserniyhteisöjen omistusosuutta vastaava määrä osakkuusyhteisöjen voitosta tai tappiosta sekä oman pääoman muutoksesta olennaisuuden periaatetta noudattaen. 2. Edellisten tilikausien vertailukelpoisuus Vuoden 2016 konsernitilinpäätös on vertailukelpoinen edellisvuoteen verrattuna. KH

125 4.3 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Liitetieto 6 Toimintatuotot tulolajeittain Konserni Kaupunki ulkoiset tuotot, euroa Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Yhteensä Kaupunki sis. liikelaitokset Liitetieto 7 Verotulojen erittely euroa Kaupunki Tulovero Osuus yhteisöveron tuotosta Kiinteistövero Yhteensä Liitetieto 8 Valtionosuuksien erittely euroa Kaupunki Kunnan peruspalvelujen valtionosuus (ilman tasauksia) Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet Valtionosuudet yhteensä Kaupunki sis. liikelaitokset Liitetieto 9 Palvelujen ostojen erittely Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Kunnan palvelujen ostot yhteensä Kaupunki sis. liikelaitokset Liitetieto 10 Valtuustoryhmille annetut tuet euroa Kaupunki Valtuustoryhmille ei ole annettu tämän liitetedon tarkoittamia avustuksia Valtuustoryhmille anntut tuet yhteensä Kaupunki sis. liikelaitokset. KH

126 Liitetieto 11 Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Poistonalaisten hyödykkeiden poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden hankintamenoista arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan. Arvioidut poistoajat ja niitä vastaavat vuotuiset poistoprosentit sekä poistomenetelmät ovat: Aineettomat hyödykkeet Tietokoneohjelmistot 3 vuotta Tasapoisto Muut aineettomat oikeudet 5 vuotta Tasapoisto Muut pitkävaikutteiset menot 5 vuotta Tasapoisto Aineelliset hyödykkeet Rakennukset vuotta Tasapoisto Kiinteät rakenteet ja laitteet vuotta Tasapoisto Koneet ja kalusto 3-5 vuotta Tasapoisto Muut aineelliset hyödykkeet, luonnonvarat Käytön mukainen poisto Pienet pysyvien vastaavien hankinnat, joiden hankintameno on alle euroa, on kirjattu vuosikuluksi. Liitetieto 11 a) Suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuus Kaupunki Vuosina Keskimääräiset suunnitelman mukaiset poistot Keskimääräinen poistonalaisten investointien omahankintameno Ero Ero % Kaupunki sis. liikelaitokset Liitetieto 12 Pakollisten varausten muutokset Konserni Kaupunki euroa Kuntayhtymät: Potilasvahinkovakuutusvaraus Lisäykset tilikaudella Vähennykset tilikaudella Potilasvahinkovakuutusvaraus Muut pakolliset varaukset Lisäykset tilikaudella Vähennykset tilikaudella 0 0 Muut pakolliset varaukset Kaatopaikan maisemointivaraus Lisäykset tilikaudella Vähennykset tilikaudella 0 0 Kaatopaikan maisemointivaraus Kaupunki sis. liikelaitokset *) Sisältää ns. vanhojen eläkkeiden eläkevastuun ja varhennetun eläkkeen eläkealeneman korvaukseksi myönnetyt eläkkeet. KH

127 Liitetieto 13 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot euroa Konserni Kaupunki Muut toimintatuotot/myyntivoitot Maa- ja vesialueet Rakennukset Osakkeet 0 0 Muut hyödykkeet Myyntivoitot yhteensä Muut toimintakulut/myyntitappiot 0 Rakennukset Maa- ja vesialueet Koneet ja kalusto Osakkeet Myyntitappiot yhteensä Kaupunki sis. liikelaitokset Liitetieto 14 Satunnaisten tuottojen ja kulujen erittely euroa Konserni Kaupunki Satunnaiset tuotot Kainuun Sote Satunnaiset tuotot yhteensä Kaupunki sis. liikelaitokset Liitetieto 15 Osinkotuottojen ja peruspääoman korkotuottojen erittely euroa Kaupunki Osinkotuotot muista yhteisöistä Peruspääoman korot liikelaitoksilta Peruspääoman korot kuntayhtymiltä Korkotuotot sijoitetulle pääomalle muilta Yhteensä Kaupunki sis. liikelaitokset Liitetieto 16 Erittely poistoeron muutoksista Liitetieto tulee laatia jos poistoeron muutokseen sisältyy verotussyistä tehtyä poistoeroa. Kajaanin kaupungilla ei ole ilmoitettavaa tämän liitetiedon osalta. 4.3 Tasetta koskevat liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Liitetieto 17 Lainan liikkeelle laskemisesta aiheutuneet kuluksi kirjaamattomat menot Kajaanin kaupungilla ei ole ilmoitettavaa tämän liitetiedon osalta. Liitetieto 18 Arvonkorotuksen periaatteet ja arvonmääritysmenetelmät Kajaanin kaupungilla ei ole kirjattuja arvonkorotuksia, joten ei ole ilmoitettavaa tämän liitetiedon osalta. KH

128 KH

129 Liitetieto Omistukset muissa yhteisöissä 2016 Kotipaikka Kaupungin Konsernin Kuntakonsernin osuus omistusosuus-% omistusosuus-% Omasta pääomasta Vieraasta pääomasta Tilikauden tuloksesta Tytäryhteisöt Kajaanin Elokuvakeskus Oy Kajaani 100,00 100, Kajaanin Teknologiakeskus Oy Kajaani 100,00 100, Edukai Oy Kajaani 100,00 100, Kiinteistö Oy Kajaanin Lohtajan palvelukeskus Kajaani 74,80 74, Kiinteistö Oy Kajaanin Pietari konserni Kajaani 100,00 100, Loiste Oy Kajaani 75,77 75, Loiste Lämpö Oy Kajaani 50,00 87, KAMK Oy Kajaani 100,00 100, Yhteensä Kuntayhtymät Kainuun Sote-kuntayhtymä Kajaani 47,58 47, Kainuun Liitto Kajaani 48,88 48, Kainuun Jätehuollon kuntayhtymä Kajaani 42,79 42, Yhteensä Osakkuusyhteisöt Kainuun Etu Oy Kajaani 45,41 45, Kainuun Voima Oy Kajaani 50,00 50, Kajaanin Linja-autoasemakiinteistö Oy Kajaani 50,00 50, Kiinteistö Oy Kajaanin Kisatie Kajaani 41,40 41, Kajaanin Matkailu Oy Kajaani 30,00 30, Kajaanin Palvelutalosäätiö Kajaani 50,00 70, Yhteensä Kaikki yhteensä *) Ei määräysvallan tuottamaa konsernisuhdetta. Ei yhdistellä. KH

130 Liitetieto 23 Saamisten erittely euroa Pitkäaikainen Lyhytaikainen Pitkäaikainen Saamiset tytäryhteisöiltä Lyhytaikainen Myyntisaamiset Siirtosaamiset Yhteensä Saamiset kuntayhtymiltä, joissa kaupunki on jäsenenä Myyntisaamiset Siirtosaamiset Yhteensä Saamiset osakkuus- sekä muilta omistusyhteysyhteisöiltä Myyntisaamiset Yhteensä Saamiset muilta Myyntisaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Yhteensä Saamiset yhteensä Liitetieto 24 Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät Konserni Kaupunki Lyhytaikaiset Siirtyvät korot Saamiset Sote-ky:ltä: 0 0 ylijäämän palautus muut siirtosaamiset Saamiset KEHA:lta Kela, työterv.huollon korv Vesivoiman Vuokra Loiste Energiamyyntijaksotus Muut siirtosaamiset Siirtosaamiset yhteensä Kaupunki sis. liikelaitokset KH

131 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Liitetieto 25 Oman pääoman erittely Konserni Kaupunki euroa Peruspääoma Peruspääoma Lisäykset Vähennykset Peruspääoma Muut omat rahastot Rahaston pääoma Siirto rahastoon Siirto rahastosta Rahaston pääoma Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Edellisten tilikausien lisäys Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Tilikauden yli/alijäämä Oma pääoma yhteensä Kaupunki sis. liikelaitokset Liitetieto 26 Erittely poistoeroista Liitetieto tulee laatia jos poistoeron muutokseen sisältyy verotussyistä tehtyä poistoeroa. Kajaanin kaupungilla ei ole ilmoitettavaa tämän liitetiedon osalta. Liitetieto 27 Myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua erääntyvät Kaupunki pitkäaikaiset velat euroa 2016 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta ,42 Yhteensä ,42 Kaupunki sis. liikelaitokset Liitetieto 28 Joukkovelkakirjalainat Liitetiedossa esitetään erittely liikkeelle lasketuista joukkovelkakirjalainoista Kajaanin kaupungilla ei ole ilmoitettavaa tämän liitetiedon osalta. Liitetieto 29 Pakolliset varaukset Konserni Kaupunki euroa Muut pakolliset varaukset Potilasvahinkovakuutusmaksuvaraus Muut pakolliset varaukset Ympäristövastuut Yhteensä Kaupunki sis. liikelaitokset KH

132 Liitetieto 30 Vieras pääoma euroa Pitkäaikainen Lyhytaikainen Pitkäaikainen Lyhytaikainen Velat tytäryhteisöille Ostovelat Muut velat Siirtovelat Yhteensä Velat kuntayhtymille, joissa kaupunki on jäsenenä Ostovelat Muut velat Siirtovelat Yhteensä Velat osakkuus- sekä muille omistusyhteysyhteisöille Ostovelat Yhteensä Velat muille Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat Yhteensä Vieras pääoma yhteensä Kaupunki sis. liikelaitokset Liitetieto 31 Tililimiitti 10 milj.euroa Kaupunki Luotollisen pankkitilin tililimiittiä käytössä ,91 0,00 - Siitä käyttämättä oleva määrä , ,00 Liitetieto 32 Muiden velkojen erittely Konserni Kaupunki euroa Muut velat Liittymismaksut Muut velat Yhteensä Kaupunki sis. liikelaitokset KH

133 Liitetieto 33 Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät Lyhytaikaiset Korkojaksotukset Lomapalkkajaksotus Kainuun Sote alijäämä Energiajaksotus Muut siirtovelat Siirtovelat yhteensä Konserni Kaupunki Kaupunki sis. liikelaitokset KH

134 4.5 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Liitetieto Vakuudet euroa Konserni Kaupunki Omasta puolesta annetut vakuudet Sitoumusten vakuudeksi annetut kiinnitykset Sitoumusten vakuudeksi pantatut arvopaperit Muiden puolesta annetut vakuudet Vakuudeksi annettu yrityskiinnitys Vakuudet yhteensä Liitetieto 38 Leasingvastuiden yhteismäärät (arvonlisäveroineen), euroa Konserni Kaupunki Seuraavalla tilikaudella maksettavat siitä kiinteistöihin liittyvät vastuut Myöhemmin maksettavat Yhteensä Vuokravastuut Seuraavalla tilikaudella maksettavat Sopimuksiin liittyvät lunastusvelvoitteet Kaupunki sis. liikelaitokset Liitetieto Vastuusitoumukset Konserni Kaupunki euroa Takaukset samaan konserniin kuuluvien yhteisöjen puolesta Tytäryhteisöt Alkuperäinen pääoma , ,89 Jäljellä oleva pääoma , ,21 Osakkuusyhteisöt Alkuperäinen pääoma , , , ,79 Jäljellä oleva pääoma , , , ,41 Takaukset muiden puolesta Alkuperäinen pääoma , , , ,58 Jäljellä oleva pääoma , , , ,82 Takausvastuut yhteensä Alkuperäinen pääoma , , , ,26 Jäljellä oleva pääoma , , , ,44 Kaupunki sis. liikelaitokset KH

135 Liitetieto 40 a Vastuu Kuntien takauskeskuksen takausvastuista Kaupunki euroa euroa Kaupungin osuus takauskeskuksen takausvastuista Kaupungin osuus takauskeskuksen kattamattomista 0 takausvastuista Kaupungin mahdollista vastuuta kattava osuus takauskeskuksen rahastosta Liitetieto 47 Muut taseen ulkopuoliset järjestelyt: Liitetieto 41 Muut taseen ulkopuoliset järjestelyt euroa Konserni Kaupunki Arvonlisäveron palautusvastuu Sopimusvastuut EU hankkeiden rahoitusosuuksien palautusvastuut Vakuustalletukset (peruskaupunki Maa aines, ympäristö ja rakennuslupien vakuudet Urakoitsijoiden luovuttamat vakuudet ja pankkitalletukset Korkojohdannaissopimukset Käypä arvo Kohde etuuden arvo Koronvaihtosopimukset Markkina arvo Sähköjohdannaissopimukset Käypä arvo Muut vastuut Palautuksena tai vähennyksenä käsitellyt arvonlisäverot uudisrakentamiseen ja perusparantamisen hankintamenoista, joihin liittyy mahdollinen palautusvelvollisuus kiinteistöt myytäessä tai niiden käyttötarkoituksen muuttuessa vähennykseen tai palautukseen oikeuttamattomaan tarkoitukseen (ALV 120 ). KH

136 4.6 Henkilöstöä ja tilintarkastajan palkkioita koskevat liitetiedot Liitetieto 43 Henkilöstökulut euroa Kaupunki Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan Henkilöstökuluja aktivoitu aineettomiin , ,11 ja aineellisiin hyödykkeisiin , ,05 Yhteensä , ,16 Kaupunki sis. liikelaitokset 1 KH

137 Liitetieto 44 Luottamushenkilöiden palkkioista perityt ja tilitetyt luottamushenkilömaksut Kaupunki euroa Kajaanin Kokoomus ry Keskustan Kajaanin kunnallisjärjestöry Vasemmistoliiton Kajaanin kunnallisjärjestö ry Kristillisdemokraatit, Kajaanin kunnallisjärjestö Kajaanin sosiaalidemokraatit ry Kainuun Vihreät ry Yhdessä Kajaani sitoutumattomat Keskustan Hyrynsalmen kunnallisjärjestö ry Keskustan Kuhmon kunnallisjärjestö Kajaanin Seudun Perussuomalaiset ry Kajaanin Perussuomalaiset ry Kainuun PerusNaiset ry 32 Keskustan Kainuun piiri ry 94 Kuhmon kunnallisjärjestö ry 30 Paltamon perussuomalaiset ry 35 5 Keskustan Suomussalmen kunnallisjärjestö ry Tilitetyt luottamushenkilömaksut yhteensä Kaupunki sis. liikelaitokset Liitetieot 45 Tilintarkastajan palkkiot Kaupunki Tilintarkastusyhteisö KPMG-julkisyhteisöt Tilintarkastuspalkkiot Tilintarkatajan lausunnot Tarkastuslautakunnan sihteerin tehtävät 0 0 Muut palkkiot 0 0 Palkkiot yhteensä Kaupunki sis. liikelaitokset Liitetieto 46 Kunnan ja sen intressitahoihin kuuluvien väliset liiketoimet. Liitetieto esitetään ensimmäisen kerran vuoden 2017 tilinpäätöksessä. 2 KH

138 4.7 Kirjanpitokirjat ja tositelajit Kirjanpitokirjat Päiväkirja Pääkirja Tuloslaskelma Tase Rahoituslaskelma Tilipuitteet Ostoreskontra Myyntireskontra Tasekirja Tase-erittelyt sähköinen sähköinen ja paperi sähköinen sähköinen sähköinen sähköinen sähköinen sähköinen paperi paperi Tositelajit AA Käyttöomaisuushankinnat ja myynnit sähköinen AF Poistokirjaukset sähköinen AZ Investointien purkaminen sähköinen BA Konekieliset tiliotetapahtumat sähköinen BM Ostomaksut (automaattiset) sähköinen DT Asiakkaan tasaus (nollasuoritukset) sähköinen DV Myyntisuoritukset (viitteelliset) sähköinen DZ Myyntisuoritukset (manuaaliset) sähköinen KG Toimittajat hyvitys sähköinen KR Ostolaskut/Rondo sähköinen KT Toimittajan tasaus sähköinen KZ Toimittajat - maksu sähköinen RV Myyntilaskut sähköinen SA Muistiotositteet paperi SB Muistiotositteet paperi SR Muistiotositteet Rondo R8 sähköinen SC Käteisalennusten kirjaus sähköinen ST Pääkirjatilien tasaus sähköinen 24 KH

139 5 Eriytetyt tilinpäätökset 5.1. Liikelaitosten vaikutus kaupungin talouteen Liikelaitosten vaikutus kaupungin tuloksen muodostumiseen Sitovuustarkastelu Talousarvion toteutuminen Eliminoimaton Eliminoinnit Kokonaistarkastelu ulkoiset tuotot ja kulut yhteensä yhteensä eliminoitu Kajaani ilman Liikelaitokset Kajaani ja Kajaani ja Kajaani ja euroa liikelaitoksia yhteensä liikelaitokset liikelaitokset liikelaitokset Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrat Muut toimintakulut Toimintakulut yhteensä Toimintakate #ARVO! Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Kertaluonteiset poistot Poistot ja arvonalentumiset yhteensä Tilikauden tulos Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) Rahastojen ja varausten muutos yhteensä Tilikauden yli-/alijäämä KH

140 Liikelaitosten vaikutus kaupungin toiminnan rahoitukseen Sitovuustarkastelu Talousarvion toteutuminen Eliminoimaton Eliminoinnit Kokonaistarkastelu yhteensä yhteensä eliminoitu Kajaani ilman Liikelaitokset Kajaani ja Kajaani ja Kajaani ja 1000 euroa liikelaitoksia yhteensä liikelaitokset liikelaitokset liikelaitokset Toiminnan rahavirta Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Toiminnan rahavirta Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investointien rahavirta Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Antolainauksen muutokset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Lainakannan muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Vaikutus maksuvalmiuteen KH

141 Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos Tilinpäätös 2016 KH

142 Sisällys 1 TOIMINTAKERTOMUS Hallinto Riskien hallinta Kehittäminen ja kansainvälinen toiminta Liikelaitoksen johtajan katsaus Koulutusliikelaitoksen tuloskortti TALOUSARVION TOTEUTUMISVERTAILU TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT TASE JA SEN TUNNUSLUVUT TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelman liitetiedot Taseen liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Muut taseen ulkopuoliset järjestelyt Henkilöstöä koskevat liitetiedot Toimeksiantojen pääomat KIRJANPITOKIRJAT JA TOSITELAJIT TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS JA TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ...23 KH

143 1 TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Hallinto Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos on järjestänyt toisen asteen koulutusta neljän kalenterivuoden ajan. Liikelaitoksen vastuulla on järjestää ammatillista perus- ja aikuiskoulutusta (ml. oppisopimuskoulutus) ja lukiokoulutusta Kajaanissa sekä matkailualan ammatillista koulutusta Vuokatissa. Kuusamon kaupungin kanssa on solmittu ns. vastuukuntasopimus ammatillisen koulutuksen järjestämisestä alueella. Koulutusliikelaitos on siirtänyt yhtiöittämisvelvoitteen (kuntalain muutos /626) mukaisesti työvoimapoliittisen ja muun kilpailutilanteessa markkinoilla tarjottavan arvonlisäverollisen koulutuksen ja muut osaamisen kehittämisen palvelut täysin Edukai Oy:n hoidettavaksi alkaen. Yhtiön omistaa kokonaisuudessaan Kajaanin kaupunki / Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos. Yhtiö ostaa koulutuspalvelut pääasiassa Kainuun ammattiopistolta ja myy ne asiakkaille. Yhtiö ostaa myös tarvitsemansa henkilöstön työpanoksen pääsääntöisesti koulutusliikelaitokselta. Liikelaitoksen toimintaa säätelevät lukiokoulutuksesta, ammatillisesta koulutuksesta ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetut lait ja asetukset sekä muut ammatillista ja lukio-opetusta koskevat säädökset ja määräykset, Kajaanin kaupungin hallintosääntö ja liikelaitoksen johtosääntö sekä liikelaitoksen johtajan delegointipäätös. Liikelaitoksella on oma johtokunta, jonka kautta kaupunki toteuttaa omistajaohjaustaan. Johtokunnassa on edustajat myös Kuusamosta, Kuhmosta ja Suomussalmelta. Liikelaitoksen ammatillisen koulutuksen tulosalue muodostuu Kainuun ammattiopisto -nimisestä oppilaitoksesta ja lukiokoulutuksen tulosalue muodostuu Kajaanin lukio nimisestä oppilaitoksesta. Liikelaitoksessa on yhteensä kuusi tulosyksikköä ja ns. yhteiset palvelut. 1.2 Riskien hallinta Koulutusliikelaitoksen riskienhallintatyö on osa Kajaanin kaupungin kokonaisvaltaista riskienhallintaa, jossa yhdistyy riskienhallintaprosessi organisaation yleiseen hallintotapaan, strategiaan ja suunnitteluun, johtamiseen, raportointiprosesseihin, toimintaperiaatteisiin, arvoihin ja kulttuuriin. Riskienhallinta on olennainen osa Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitoksen strategiaa ja päivittäisjohtamista. Riskienhallinnan avulla koulutusliikelaitoksessa ennakoidaan toiminnan mahdollisuuksia ja siihen kohdistuvia uhkia. Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeen mukaan kunnan ja kuntakonsernin on toimintakertomuksessaan arvioitava toiminnan laajuuteen ja rakenteeseen nähden tasapuolisesti ja kattavasti merkittävimpiä riskejä, epävarmuustekijöitä sekä muita toiminnan kehittymiseen vaikuttavia tekijöitä. 3 KH

144 KAJAANIN KAUPUNGIN KOULUTUSLIIKELAITOS Riskit TA 2016 Johtopäätökset TP 2016 Valtionosuusrahoituksessa ja taloudessa tapahtuvat muutokset Henkilöstöresurssit Aikuiskoulutuksen yhtiöittäminen Toimitilojen vajaakäyttö Yhteiskunnallisten ongelmien heijastuminen opiskelijoihin Aikuiskoulutuksen merkityksen kasvamiseen liittyvät haasteet Koulutusliikelaitos on pyrkinyt etupainotteisesti varautumaan ammatillisen koulutuksen reformin yhteydessä odotettaviin rahoitusleikkauksiin sekä uuteen rahoitusjärjestelmään. Koulutusliikelaitos noudattaa vuonna 2014 olleiden YT-neuvottelujen yhteydessä sovittua ohjelmaa ja aikataulua. Koulutusliikelaitos on yhtiöittänyt kaikki ne toiminnot, joissa toimitaan kilpailutilanteessa markkinoilla. Osakeyhtiö on aloittanut toimintansa Em. toimintojen siirtyminen osakeyhtiöön on tapahtunut joustavasti ja tuloskehitys on kyetty säilyttämään vakaana. Koulutusliikelaitoksessa on jatkettu vuosille laaditun tilastrategian toteuttamista. Opiskelijahuolto (opiskelijahyvinvointi) on edelleen keskeinen osa koulutusliikelaitoksen toimintakulttuuria. Sen tavoitteena on ehkäistä ongelmia ja huolehtia tarvittavan tuen järjestämisestä. Koulutusliikelaitos tarjoaa opiskeluhuoltoon kuuluvina palveluina opiskeluterveydenhuoltoa, opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja sekä yksittäistä opiskelijaa koskevaa monialaista palvelua. Opiskelijahuolto on koulutusliikelaitoksessa suunnitelmallista, koordinoitua ja opiskelijalähtöistä ja se pohjautuu monien eri toimijoiden yhteistyöhön. Työelämän uudistuminen on keskeinen haaste ja koulutusta on kehitetty vastaamaan työelämän ja yksilöiden (ml. maahanmuuttajat) tarpeisiin paremmin ja joustavammin. Koulutusliikelaitoksessa on panostettu henkilökohtaistamisprosessin yhtenäistämiseen niin, että se soveltuu kaikille opiskelijoille. Henkilökohtaistamisen kehittämisellä on pyritty löytämään entistä joustavampia osaamisen kehittämispolkuja ammatillisen koulutuksen reformin linjausten mukaisesti. 1.3 Kehittäminen ja kansainvälinen toiminta Kainuun ammattiopisto suunnittelee ja toteuttaa kehittämishankkeita, jotka tukevat perustehtävän suorittamista sekä parantavat opiskelijoiden ja henkilökunnan mahdollisuuksia toimia myös kansainvälisillä työja koulutusmarkkinoilla. Vuoden 2016 aikana ulkopuolisella rahoituksella oli käynnissä 11 Euroopan Unionin, 2 opetus- ja kulttuuriministeriön ja 5 opetusministeriön rahoittamaa hanketta. Yhteensä hankkeita oli 18. Näissä ja 14 kansainvälisyyttä edistävässä hankkeessa KAO on toiminut joko hallinnoijana tai osatoteuttajana. Vuoden 2016 kehittämishankkeista valtaosa on alkanut jo edellisinä vuosina ja ne ovat jatkaneet KAOn monitahoista verkostoitumista ja panostusta toiminta-alueemme kehittämiseen. Hankkeita on toteutettu kumppanuudessa työelämän ja muiden koulutusorganisaatioiden kanssa sekä alueellisesti että valtakunnallisesti. Impilinnan peruskorjaus valmistui ja rakennuksen avajaisia viettiin syksyllä. Innovatiivisuudestaan valtakunnallista huomiota ja palkintoja saanut Amisyrityksessä oppiminen hanke päättyi vuonna KH

145 Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen avustamissa hankkeissa on voitu jatkaa työelämäyhteyksien vahvistamista kehittämällä edelleen työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen käytänteitä. Erityisesti on pyritty kehittämään oppilaitosmuotoisen ja oppisopimuskoulutuksen yhdistelmiä koulutuksen toteutuksessa ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista henkilökohtaistamisprosesseja tehostamalla. Kansainvälinen toiminta oli vilkasta vuonna Kainuun ammattiopisto oli mukana joko koordinaattorina tai partnerina 14 kansainvälisyyttä edistävässä hankkeessa. 75 opiskelijaa suoritti vähintään kolmen viikon työssäoppimis- tai oppilaitosjakson ulkomailla. Heidän lisäkseen 30 opiskelijaa osallistui lyhemmälle ulkomaan jaksolle. Tänne puolestaan saapui 43 opiskelijaa. Kajaanin lukiossa on ollut vuosikymmeniä vahvat siteet ystävyyskouluihin Unkarissa, Ruotsissa ja Saksassa. Lisäksi Kajaanin lukiosta on tehty eri oppiaineisiin kytköksissä olevia opintoretkiä, esimerkiksi historian, uskonnon ja kuvataiteen opintoretkiä Italiaan, Kreikkaan tai Israeliin. Keväällä 2016 toteutettiin ystävyyskoulumatka Saksaan. Ystävyyskoulutoimintaa ja opintoretkiä jatketaan edelleen soveltuvin osin, mutta painopistettä on pyritty siirtämään kansainvälisessä toiminnassa erilaisiin ulkopuolisen rahoituksen hankkeisiin ja projekteihin. Tähän pyritään yhteistoiminnassa eri sidosryhmien kanssa. Vuonna 2016 pilotoi Suomussalmen lukion ja Kajaanin lukion yhteishanke Osaajaksi kulttuurikasvatuksen avulla, lukiolainen aktiivisena toimijana. Hankkeen puitteissa yhteistyössä Venäjän Karjalan alueen toimijoiden kanssa toteutetaan opintoretki rajan takaiseen Karjalaan. Kajaanin lukiossa opiskelee vuosittain myös muutamia vaihtoopiskelijoita. 1.4 Liikelaitoksen johtajan katsaus Koulutusliikelaitoksen uusi strategia valmistui kevään aikana. Strategiatyöskentelyn taustalla oli Kajaanin kaupungin visio Kasvun kärjessä ja se miten koulutusliikelaitos voi omalla toiminnallaan tukea ja toteuttaa kaupungin asettamaa visiota. Tavoitteena oli konkretisoida omaa toimintaa ohjaavat valinnat niin, että koko henkilöstö ja opiskelijat voivat ne ymmärtää ja sitoutua niihin. VISIO 2025: Koulutusliikelaitos - kasvun ja innostuksen veturi kertoi tavoitteesta kaiken. Koulutusliikelaitos antaa palvelulupauksen, kaikki opiskelijamme työllistyvät ja menestyvät elämässään. Strategian toteuttamisessa riittää työtä tuleville vuosille. Vuodesta 2013 jatkuneet talouden sopeuttamistoimet jatkuivat entistä voimakkaampina ja niillä varauduttiin erityisesti vuoteen 2017, jolloin suoritetaan hallitusohjelmaan kirjatut suurleikkaukset ammatilliseen koulutukseen. Opiskelijamäärät eivät ole laskenut samassa suhteessa resurssileikkausten kanssa ja tämä aiheuttaa jatkuvaa haastetta opetustoiminnan toteuttamisessa, mutta antaa samalla vauhtia opetuksen uudistamiselle. Jatkossa sopeuttamistoimien suorittaminen on kuitenkin entistä vaikeampaa. Ilahduttava talouden saralla oli se, että lukiokoulutuksen talous saatiin tasapainoon ensimmäisen kerran liikelaitoksen nelivuotisen historian aikana. Liikelaitoksen talouskuri on pitänyt hyvin ja henkilöstön sitoutuminen talouden hallintaan on ollut kunnioitusta herättävää. Kokoaikaisen henkilöstön määrä väheni toimintavuoden aikana 39 henkilöllä ja joulukuussa henkilöstöä oli 356. Kiinteämuotoinen nuorisoasteen koulutustoiminta päättyi KAO:n Kuhmon toimipaikassa kesällä. Toimitiloja vähennettiin vuoden aikana m2. Työvoimakoulutuksen määrässä tapahtui pientä hiipumista yleisen työllisyystilanteen paranemisen ja halli- 5 KH

146 tusohjelmassa sovitun OKMn ja TEM:n työnjakouudistuksen johdosta. TEM:n rahoituspohjassakin oli laskua. Aikuiskoulutuksen yhtiöittäminen onnistuttiin suorittamaan suunnitellussa aikataulussa. Toiminta käynnistyi Kainuun Osaamiskeskus Oy:n nimellä, mutta loppuvuoden aikana nimi vaihdettiin EDUKAI Oy:si, koska perinteinen nimi, joka oli edellisellä vuosikymmenellä käytössä, oli vielä vapaana. Yhtiöittäminen tuo lisähaastetta ja byrokratiaa ammatillisen koulutuksen toimintojen tehostamiselle, mutta tarjoaa myös aivan uusia mahdollisuuksia koulutusmarkkinoilla. Keväällä opetus- ja kulttuuriministeriö laajensi Kajaanin kaupungin ammatillisen koulutuksen järjestämislupaa siten, että siihen sisältyy nyt uusina tutkintoina Lapsi- ja perhetyön perustutkinto ja Nuoriso- ja vapaaajan ohjauksen perustutkinto. Tutkintojen hakuprosessi kesti useita vuosia. Kainuun ammattiopiston YritysAmis palkittiin Opetushallituksen järjestämässä ammatillisen koulutuksen parhaat käytännöt 2016 kilpailussa rohkeimpana ideana ammatillisen koulutuksen kehittämiseksi. Kilpailussa etsittiin kuvauksia käytännöistä, jotka parhaiten edistävät ammattikoulutuksen tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta sekä tukevat ammatillisen koulutuksen reformin tavoitteita. KAO:n hyvinvointialan hanke Työelämälähtöisyys ytimeksi -oikopolku työuralle sai kilpailussa kunniamaininnan. YritysAmiksen toimintamallissa osaamisen hankkiminen perustuu yrittämällä oppimisen malliin. Taustalla on tammikuussa 2015 alkanut ja syksyllä 2016 päättynyt Amisyrityksessä oppiminen -hanke, jonka rahoitus tuli Euroopan sosiaalirahastosta. Toimintavuoden aikana työstettiin myös koulutuskonserniselvitystä. Siinä selvitettiin mahdollisuuksia entistä tiiviimpään yhteistyöhön Kajaanin ammattikorkeakoulun ja toisen asteen koulutusliikelaitoksen kesken. Selvityksen tekijänä toimi kansliapäällikkö Risto Hämäläinen Kajaanin kaupungilta. Selvityksen ensimmäinen vaihe valmistuu talvella Henkilöstö on ollut monien ristipaineiden kohteena koko toimintavuoden ajan. Epävarmuutta on erityisesti lisännyt ammatillisen koulutuksen reformilainsäädännön valmistumisen viipyminen ja uuden rahoitusmallin ennakoimattomuus. Henkilöstö on suorittanut tehtävänsä vastuullisesti ja yhdessä opiskelijoiden kanssa on pystytty rakentamaan tulevaisuuteen katsovaa toiminta- ja työskentelymallia. Oleellista on ollut se, että opiskelijat ovat valmistuneet hyvällä prosentilla ja keskeyttämiset ovat pysyneet vähäisinä. Huolestuttavaa on ollut se, että yhteishaun hakijoista yhä useampi hakee muualle Suomeen opiskelemaan toisen asteen koulutuksen osalta. Liikelaitoksen neljäs toimintavuosi onnistui kokonaisuudessaan hyvin ja tältä perustalta voidaan jatkaa kohti taloudellisesti vaikeinta vuotta Haluan kiittää koko liikelaitoksen henkilöstöä ja opiskelijoita hyvästä ja vastuullisesta työstä vuonna KH

147 1.5 Koulutusliikelaitoksen tuloskortti Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet Raportointivastuussa liikelaitoksen johtaja Tavoite TA 2016 Toteutunut 2016 Peruspääoman korko Tilikauden ylijäämä euroa vuodessa Toteutunut, peruspääoman korko 2730,00 euroa. Toteutunut, liikelaitoksen tulos vuonna 2016 on ,51 euroa. Johtokuntaan nähden sitovat tavoitteet Raportointivastuussa liikelaitoksen johtaja Halu auttaa yritysten kasvua Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2016 Toteutunut 2016 Tarjotaan sopivia perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintojen osia joustavasti ja työelämälähtöisesti Tarjotaan yritysten ja henkilöstön tarpeisiin ammatillista lisä- ja täydennyskoulutusta Koko tutkintojen ja osatutkintojen suorittajien määrä (aikuiskoulutus) Kortti-, passi- ja lupakoulutuksiin osallistuneiden määrä Koko tutkinnot 614 Tutkinnon osat (2014) Vähintään nykytila Koko tutkinnot 655 Tutkinnon osat (2014) Vähintään nykytila 5144 (KAOn tilastointi saakka) Osaavan työvoiman saatavuus turvataan Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2016 Toteutunut 2016 Otetaan haltuun peruskoulun päättävien ikäluokka Hakijamäärä (ensisijaisten hakijoiden osuus liikelaitoksen ilmoittamista aloituspaikoista nuorten ammatillisessa ja lukiokoulutuksessa) KAO 0,98 Lukio 1,04 Nykytila (KAO ja lukio) KAO: 0,87 Lukio: 1,18 Mahdollisimman moni opiskelija saavuttaa jatko-opinto- ja työmarkkinakelpoisuuden Koulutuksen läpäisyaste (KAO:ssa OPH:n tulosmittarin mukaan) KAO 81,6 % Lukio 87,0 % Vähintään nykytaso (KAO ja Lukio) KAO: 82,3 % Lukio: 82,5 % Kokonaiskeskeyttäminen (lukuvuosi/ vuosi) KAO noin 7,0 % Lukio 4,8 % (2014) < 6 % < 3 % KAO: 4,5 % Lukio: 1,2 % 7 KH

148 Saavutettavuuden parantaminen Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2016 Toteutunut 2016 Virtuaaliopiskelun kehittäminen Käytössä olevien sähköisten oppimisalustojen määrä Käytössä jo monia erilaisia oppimisalustoja, mutta vaihtelua tulosyksiköittäin Kaikissa tulosyksiköissä otetaan käyttöön virtuaaliopiskelumahdollisuudet KAO:lla käytössä useita sähköisiä oppimisalustoja (esim. 356, moodle, prodiax) Kokonaisvaltainen asiakastuntemus ohjaa palvelujen järjestämistä ja tehostaa palvelujen tuotantoa Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2016 Toteutunut 2016 Toimiva laatujärjestelmä Valtakunnallisen laatujärjestelmän mittaristo Arvio pääosin edistynyt (3,3) ja osin kehittyvä Kaikki toiminnot ovat tasolla edistynyt Pääosin edistynyt Positiivinen mielikuva viihtyisästä ja sujuvien palvelujen Kajaanista (Asteikolla 1 5) Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2016 Toteutunut 2016 Huomioidaan asiakasnäkökulma koulutuspalveluiden järjestämisessä Tulo-, olo- ja päättökyselyt toisen asteen (lukio ja KAO) opiskelijoille OPAL- ja AIPALkyselyt aikuisopiskelijoille Kuntalaisten omaehtoinen hyvinvoinnin lisääminen Opiskelijapalaute 3,89 Aikuiskoulutuksen valtakunnalliset OPAL- ja AIPALpalautteet kerätty, ei vielä käytössä palautteiden keskiarvoja Opiskelijapalaute vähintään 3,9 Opiskelijapalaute vähintään 3,9 2 Tupakointi = tupakoi päivittäin, humalakokeilut = tosi humalassa kerran kuussa, huumekokeilut = kokeillut laittomia huumeita Opiskelijapalaute 3,84 OPAL: 4,03 AIPAL:4,26 Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2016 Toteutunut 2016 Opiskelijoiden kannustaminen terveisiin elintapoihin Nuorten ja nuorten aikuisten päihteiden käyttö 2 (kouluterveyskysely: ammattikoulu ja lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat) (2013) KAO lukio Tupakointi 39 % 6 % Humalakokeilut 40 % 18 % Huumekokeilut 18 % 13 % KAO lukio 35 % 5 % 35 % 16 % 15 % 10 % (2015) KAO 35 % 31% 17 % Lukiolla ei ole käytettävissään vuoden 2015 kouluterveyskyselyn tuloksia. 8 KH

149 Selvitys olennaisista poikkeamista tavoitteiden toteutumisessa Tutkintoon johtamattomat, kilpailluilla markkinoilla tapahtuvat kortti-, lupa- ja passikoulutukset ovat siirtyneet alkaen Edukai Oy:n hoidettavaksi. Riskit TA 2016 Toteutunut 2016 Valtionosuusrahoituksessa ja taloudessa tapahtuvat muutokset Henkilöstöresurssit Aikuiskoulutuksen yhtiöittäminen Toimitilojen vajaakäyttö Yhteiskunnallisten ongelmien heijastuminen opiskelijoihin Aikuiskoulutuksen merkityksen kasvamiseen liittyvät haasteet Koulutusliikelaitos on pyrkinyt etupainotteisesti varautumaan ammatillisen koulutuksen reformin yhteydessä odotettaviin rahoitusleikkauksiin sekä uuteen rahoitusjärjestelmään. Koulutusliikelaitos on noudattanut vuonna 2014 olleiden YT-neuvottelujen yhteydessä sovittua ohjelmaa ja aikataulua. Koulutusliikelaitoksen on yhtiöittänyt kaikki ne toiminnot, joissa toimitaan kilpailutilanteessa markkinoilla. Osakeyhtiö on aloittanut toimintansa Em. toimintojen siirtyminen osakeyhtiöön on tapahtunut joustavasti ja tuloskehitys on kyetty säilyttämään vakaana. Koulutusliikelaitoksessa on jatkettu vuosille laaditun tilastrategian toteuttamista. Opiskelijahuolto (opiskelijahyvinvointi) on edelleen keskeinen osa koulutusliikelaitoksen toimintakulttuuria. Sen tavoitteena on ehkäistä ongelmia ja huolehtia tarvittavan tuen järjestämisestä. Koulutusliikelaitos tarjoaa opiskeluhuoltoon kuuluvina palveluina opiskeluterveydenhuoltoa, opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja sekä yksittäistä opiskelijaa koskevaa monialaista palvelua. Opiskelijahuolto on koulutusliikelaitoksessa suunnitelmallista, koordinoitua ja opiskelijalähtöistä ja se pohjautuu monien eri toimijoiden yhteistyöhön Työelämän uudistuminen on keskeinen haaste ja koulutusta on kehitetty vastaamaan työelämän ja yksilöiden (ml. maahanmuuttajat) tarpeisiin paremmin ja joustavammin. Koulutusliikelaitoksessa on panostettu henkilökohtaistamisprosessin yhtenäistämiseen niin, että se soveltuu kaikille opiskelijoille. Henkilökohtaistamisen kehittämisellä on pyritty löytämään entistä joustavampia osaamisen kehittämispolkuja ammatillisen koulutuksen reformin linjausten mukaisesti. Henkilöstö, htv2 TP 2015 TA 2016 TP 2016 Koulutusliikelaitos 409, ,87 9 KH

150 2 TALOUSARVION TOTEUTUMISVERTAILU Talousarvion toteutumisvertailu / tuloslaskelmaosa sisältää ulkoiset ja sisäiset tuotot ja kulut TA 2016 TP 2016 Poikkeama Liikevaihto , ,60 Liiketoiminnan muut tuotot , ,06 Tuet ja avustukset , ,13 Materiaalit ja palvelut , ,53 Henkilöstökulut , ,53 Poistot ja arvonalentumiset , ,52 Liiketoiminnan muut kulut , ,68 Liikeylijäämä (-alijäämä) , ,33 Korkotuotot , ,00 Muut rahoitustuotot , ,33 Korkokulut 0 0,00 0,00 Korvaus peruspääomasta (sitova) , ,00 Muut rahoituskulut , ,10 Varausten ja rahastojen muutos , ,67 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,23 Investointiosa TA muutosten jälkeen 2016 Tot 1-12/2016 TA - TOT Koulutusliikelaitos Pitkävaikutteiset menot Luva/pitkävaikutteiset menot Seppälän urheilunurmialueen rakentamin Kulttuuri/pitkävaikutteiset menot Koneet ja kalusto Logistiikka/5 v Logistiikka/7 v Sähkö, metalli, auto ja turvallisuusala Kulttuuriala Maatila ja puutarha Liiketaloudenala Kuusamo/yhteiset Aik.koulutus/tekniikka ja liikenne Impilinnan kalustus Tietoliikenneratkaisujen kehittäminen Robotiikka automaatio (EU-hanke) KH

151 3 TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Tuloslaskelma sisältää ulkoiset tuotot ja kulut Liikevaihto , ,72 Liiketoiminnan muut tuotot , ,17 Tuet ja avustukset valtiolta , ,99 Tuet muilta , ,31 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,74 Palvelujen ostot , , , ,52 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,42 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,94 Muut henkilösivukulut , , , ,08 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,59 Liiketoiminnan muut kulut , ,74 Liikeylijäämä (-alijäämä) , ,26 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 0,00 136,24 Muut rahoitustuotot 7 908, ,36 Korkokulut 0,00 0,00 Korvaus peruspääomasta , ,00 Liikelaitoksen tuloutus ylijäämästä ,00 Muut rahoituskulut , , ,82 Ylijäämä (-alijäämä) ennen satunnaisia eriä , ,56 Ylijäämä (-alijäämä) ennen varauksia , ,56 Varausten ja rahastojen muutos Poistoeron vähennys (+) , ,24 Rahastojen vähennys (+) , , , ,24 Tilikauden ylijäämä (-alijäämä) , ,68 Tuloslaskelman tunnusluvut: Sijoitetun pääoman tuotto, % 15,64-6,23 Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % 15,64-6,23 Voitto, % 4,46-1,61 Sijoitetun pääoman tuotto % = 100 * (yli-alijäämä ennen satunnaisia eriä + kunnalle maks. korkokulut + muille maks. korkokulut + korvaus peruspo:sta)/ (oma pääoma + sijoitettu koroll. vieraspääoma + poistoero ja vap.eht. Varaukset) Kunnan sijoittama pääoman tuotto % = 100 * (yli-alijäämä ennen satunnaisia eriä + kunnalle maks. korkokulut + korvaus peruspo:sta)/ (oma pääoma + lainat kunnalta + poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) Voitto % = 100 * (yli-alijäämä ennen varauksia / liikevaihto) 11 KH

152 4 RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Rahoituslaskelma Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) , ,26 Poistot ja arvonalentumiset , ,59 Rahoitustuotot ja -kulut , ,82 Tulorahoituksen korjauserät , , ,03 Investointien rahavirta Investointimenot , ,06 Rahoitusosuudet investoinimenoihin ,52 0,00 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot ,00 0, , ,06 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,03 Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Lyhytaikaisten lainojen muutos muilta 0, ,49 Muut maksuvalmiuden muutokset Vaihto-omaisuuden muutokset , ,78 Saamisten muutos kunnalta , ,86 Saamisten muutos muilta , ,06 Korottomien velkojen muutos muilta , , , ,89 Rahoituksen rahavirta , ,40 Rahavarojen muutos , ,37 Rahavarojen muutos Rahavarat , ,84 Rahavarat , , , ,37 12 KH

153 Rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % -188,06-26,31 Kassan riittävyys, pv 0,07 0,91 Quick ratio 0,52 0,44 Current ratio 0,99 0,86 Tunnusluvut, joissa konsernisaaminen palautettuna liikelaitokselle: Kassan riittävyys, pv (mukana pankkitilin velkasaldo) 36,36 29,77 Quick ratio 2,77 2,35 Current ratio 3,23 2,76 Investointien tulorahoitus % = 100 * (yli-alijäämä ennen satunnaisia eriä + poistot ja arvonalentumiset - tuloverot) / investointien omahankintameno Lainanhoitokate = (yli-alijäämä ennen satunnaisia eriä + poistot ja arvonalentumiset + korkokulut) / (korkokulut + lainanlyhennykset) Kassan riittävyys pv = 365 pv * rahavarat / kassasta maksut tilikaudella Quicratio = (rahat ja pankkisaamiset + rah.arvopaperit + lyhytaikaiset saamiset) / (lyhytaikainen vieras pääoma - saadut ennakot) Currentratio = (vaihto-omaisuus + lyhytaikaiset saamiset + rah.arvopaperit + rahat ja pankkisaamiset) / (lyhytaikainen vieras pääoma - saadut ennakot) 13 KH

154 5 TASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT , ,88 Aineettomat hyödykkeet , ,13 Tietokoneohjelmistot 0,00 0,00 Muut pitkävaikutteiset menot , ,13 Aineelliset hyödykkeet , ,29 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,56 Kuljetusvälineet , ,15 Muut koneet ja kalusto yht , ,23 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , ,35 Sijoitukset , ,46 Osakkeet ja osuudet , ,46 TOIMEKSIANTOJEN VARAT , ,28 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet , ,28 VAIHTUVAT VASTAAVAT , ,40 Vaihto-omaisuus , ,60 Keskeneräiset tuotteet , ,60 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset , ,93 Muut saamiset , ,93 Lyhytaikaiset saamiset , ,03 Myyntisaamiset , ,31 Muut saamiset , ,59 Siirtosaamiset , ,13 Rahat ja pankkisaamiset 4 169, ,84 Kassatilit 4 169, ,15 Maksuliiketilit 0, ,69 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,56 KH

155 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA , ,46 Peruspääoma , ,00 Kehittämisrahasto , ,80 Edellisten tilikausien ylijäämä , ,98 Tilikauden ylijäämä , ,68 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET ,33 0,00 Poistoero ,33 0,00 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT , ,74 Lahjoitusrahastojen pääomat , ,74 VIERAS PÄÄOMA , ,36 Lyhytaikainen , ,36 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 0,00 0,00 Saadut ennakot , ,85 Ostovelat , ,82 Muut velat/liittymismaksut ja muut velat , ,42 Siirtovelat , ,27 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,56 Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % 75,43 70,76 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 9,30 9,52 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), Lainakanta , Omavaraisuusaste % = 100 * (oma pääoma + poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (koko omapääoma - saadut ennakot) Suhteellinen velkaantuneisuus % = 100 * (vieras pääoma - saadut ennakot) / käyttötulot Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1000 = edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + tilikauden ylijäämä (alijäämä) 15 KH

156 6 TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitoksen tilikauden tulos osoittaa ylijäämää ,51 euroa. Koulutusliikelaitoksen johtokunta esittää Kajaanin kaupunginvaltuustolle, että tilikauden ylijäämä ,51 euroa kirjataan edellisten tilikausien yli- ja alijäämätilille. Liikelaitoksen johtokunta esittää tilinpäätöksen 2016 Kajaanin kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. 16 KH

157 7 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 7.1 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Pysyvien vastaavien arvostus Pysyvät vastaavat on aktivoitu hankintamenoon, josta on vähennetty poistot ja rahoitusosuudet. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina pysyvien vastaavien taloudellisen pitoajan perusteella. Alle euron hankinnat on kirjattu vuosikuluksi. Vaihto-omaisuuden arvostus Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen hankintamenojen mukaan. Rahoitusomaisuuden arvostus Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon. 7.2 Tuloslaskelman liitetiedot Liikevaihto ja muut varsinaisen toiminnan tuotot Liikevaihto: valtionosuudet/yksikköhintarahoitus , ,00 muu liikevaihto , , , ,72 Liitetoiminnan muut tuotot , ,17 EU-tuet , ,18 Tuet ja avustukset kunnalta ,00 Muut tuet ja avustukset , ,12 Liikevaihto ja muut tuotot yhteensä , ,19 Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet: Aineettomat hyödykkeet Tietokoneohjelmistot 3 vuotta tasapoisto Muut pitkävaikutteiset menot 10 vuotta tasapoisto Aineelliset hyödykkeet Kiinteät rakenteet ja laitteet 5-10 vuotta tasapoisto Kuljetusvälineet 3-5 vuotta tasapoisto Kuljetusvälineet, raskaskalusto 7 vuotta tasapoisto Muut liikkuvat työkoneet 5-7 vuotta tasapoisto Muut liikkuvat työkoneet, maarakennuskoneet 7 vuotta tasapoisto Muut raskaat koneet 7 vuotta tasapoisto Muut kevyet koneet 5 vuotta tasapoisto Atk-laitteet 3-5 vuotta tasapoisto Muut koneet ja kalusteet 5-7 vuotta tasapoisto Keskeneräiset hankinnat ei poistoa KH

158 Keskimääräiset poistot ja investoinnit vuosina Keskimääräiset suunnitelman mukaiset poistot , ,92 Keskim. poistonalaisten investointien omahankintameno , ,85 Ero , ,07 Ero % -16,71 19,6 Tuloutus kaupungille Peruspääoman korko 2 730, ,00 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot euroa Muut toimintatuotot/myyntivoitot Muut hyödykkeet ,00 0,00 Myyntivoitot yhteensä ,00 0, Taseen liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Tietokone- Muut pitkä- Muut kiinteät Kuljetus- Muut koneet Enn.maksut Yhteensä ohjelmistot vaik. menot rakent. ja laitt. välineet ja kalusto ja keskener. Poistamaton hankintameno , , , , , , ,42 Lisäykset tilikauden aikana , , , , ,52 Rahoitusosuudet tilikaudella , ,32 Tilikauden poisto 0, , , , , ,73 Kirjanpitoarvo , , , , , , ,89 Pysyvien vastaavien sijoitukset Osakkeet ja osuudet Koti- Omistuspaikka Liikelaitoksen osuus osuus omasta vieraasta tilikauden pääomasta pääomasta voitto/tappio Tytäryhteisöosakkeet Edukai Oy Kajaani 100 % , , ,18 Muut osakkeet Aunto Oy Erätie D 41 Kajaani 100 % ,46 KH

159 Vaihtuvat vastaavat Saamisten erittely Pitkäaikaiset saamiset Kunnan sisäiset muut saamiset , ,00 Konsernisaamiset , ,93 Yhteensä , ,93 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset tytäryhteisöiltä ,60 0,00 Myyntisaamiset , ,31 Muut saamiset , ,59 Kunnan sisäiset muut saamiset , ,00 Muut siirtosaamiset , ,94 Sisäiset muut siirtosaamiset 396,00 24,19 Yhteensä , ,03 Saamiset tytäryhteisöiltä ,60 0,00 Saamiset kunnalta yhteensä , ,19 Saamiset kuntayhtymältä ja jäsenkunnilta Myyntisaamiset 3 848, ,86 Siirtosaamiset , ,00 Saamiset kuntayhtymältä ja jäsenkunnilta yhteensä , ,86 Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät Projektisaamiset/EU-hankkeet , ,47 Muut erät , ,66 Muut siirtosaamiset yhteensä , ,13 KH

160 7.3.2 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Oman pääoman erittely Peruspääoma , ,00 Kehittämisrahasto , ,80 Lisäykset tilikaudella ,00 Vähennykset tilikaudella , ,00 Kehittämisrahasto , ,80 Edellisten tilikausien yli- /alijäämä , ,98 Tilikauden yli-/alijäämä , ,68 Oma pääoma yhteensä , ,46 Oppi 4 peruskorjausta KAO on rahoittanut 2011 tilikaudella ,00. (KAO:n JK ). Kehittämisrahastoa puretaan vuosittain peruskorjauksen 10 vuoden poistoajan mukaan. Kehittämisrahastoa käytetty kulttuuri/yritysamis tilojen saneeraukseen ,00 (JK ). Vieraan pääoman erittely Lyhytaikainen vieras pääoma Velat kuntayhtymälle ja jäsenkunnille Ostovelat 0, ,41 Siirtovelat 0, ,86 Velat kuntayhtymälle ja jäsenkunnille yhteensä 0, ,27 Siirtovelkojen olennaiset erät Lomapalkkajaksotus , ,39 Muut siirtovelat: KuEL-maksut , ,64 Muut erät , ,24 Muut siirtovelat yhteensä , ,88 KH

161 7.4 Muut taseen ulkopuoliset järjestelyt Leasing-vastuut (arvonlisäveroineen) Seuraavalla tilikaudella maksettavat , ,69 Myöhemmin maksettavat , , , ,41 Projektivastuut Seuraavalla tilikaudella maksettavat , ,00 Myöhemmin maksettavat , , , , Henkilöstöä koskevat liitetiedot Henkilöstön määrä vakinaiset 312,42 334,70 määräaikaiset 48,45 74,22 työllistetyt 0,00 0,90 yhteensä 360,87 409,82 Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan , ,08 Henkilöstökuluja aktivoitu 1 220, , Toimeksiantojen pääomat Stipendirahastot Kajaanin lukion stipendirahasto , ,07 Kainuun ammattiopiston stipendirahasto 6 909, ,67 YHTEENSÄ , ,74 21 KH

162 8 KIRJANPITOKIRJAT JA TOSITELAJIT KIRJANPITOKIRJAT Päiväkirja Pääkirja Myyntireskontra Ostoreskontra Palkkakirjanpito Käyttöomaisuuskirjanpito Tase-erittelyt Tilinpäätös sähköinen sähköinen sähköinen sähköinen sähköinen sähköinen paperinen sidottu TOSITELAJIT AA Käyttöomaisuushankinnat ja myynnit sähköinen AF Poistokirjaukset sähköinen AZ Investointien purkaminen sähköinen BA Konekieliset tiliotetapahtumat sähköinen BM Ostomaksut (automaattiset) sähköinen DT Asiakkaan tasaus (nollasuoritukset) sähköinen DV Myyntisuoritukset (viitteelliset) sähköinen DZ Myyntisuor. (man.) sähköinen KG Toimittajat hyvitys sähköinen KZ Toimittajat -maksu sähköinen KT Toimittajan tasaus sähköinen KR Ostolaskut/Rondo sähköinen M1 Liittymä kassajärjestelmä sähköinen M2 Liittymä kassajärjestelmä Pankki- ja luottokortit sähköinen M3 Liittymä ProExellent (palkka) sähköinen M8 M2 matkalaskut sähköinen RC Korkolaskut sähköinen RV Myyntilaskut sähköinen SA Muistiotositteet paperi SB Muistiotositteet paperi SR Muistiotositteet Rondo R8 sähköinen SC Käteisalennusten kirjaus sähköinen ST Pääkirjatilien tasaus sähköinen 22 KH

163 KH

164 KH

165 KH

166 KH

167 KH

168 KH

169 KH

170 KH

171 KH

172 KH

173 KH

174 KH

175 KH

176 KH

177 KH

178 KH

179 KH

180 KH

181 KH

182 KH

183 KH

184 KH

185 KH

186 KH

187 KH

188 KH

189 KH

190 KH

191 Toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset asettavat taloudellisia haasteita, mutta voivat tarjota myös mahdollisuuksia tuleville vuosille. Uuden monitoimitalo Lehtikankaan tuotantokeittiön sekä palvelukeittiöiden toiminnan suunnittelu, yhteensovittaminen ja käyttöönotto tulevat olemaan varhaiskasvatuksen- ja perusopetuksen alueen kustannusten hallinnassa keskeisessä roolissa. Uuden tuotantokeittiön myötä vuokrakulut kasvavat huomattavasti jo vuodelle Tulevan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen vaikutukset Mamsellin nykymuotoiseen toimintaan ovat tässä vaiheessa avoimena. Liikelaitoksen henkilöstö Kajaanin Mamsellin henkilöstövahvuus oli vuonna 2016 yhteensä 223,58 HTV:a. Työntekijöistä 179 työntekijää toimi toistaiseksi voimassaolevassa työsuhteessa ja 41 työntekijää määräaikaisessa työsuhteessa. Eläkkeelle jäi 10 henkilöä. Palkkojen ja palkkioiden kokonaissumma oli 6,50 miljoonaa euroa (28 451,30 /HTV) ja henkilöstökulujen 8,40 miljoonaa euroa. Palkkojen ja palkkioiden suhteellinen osuus liikevaihdosta oli 38,5 % ( ,2 %) ja henkilöstökulujen osuus 49,8 (51,4 % ). Henkilöstömenojen sivukulut olivat 1,90 miljoonaa euroa, joista eläkekuluja 1,48 miljoonaa euroa ja muita henkilösivukuluja 0,42 miljoonaa euroa. Työvuorolisiä maksettiin 0,4 miljoonaa euroa joissa vähennystä edelliseen vuoteen verrattuna oli 6,8 %. Kajaanin Mamselli liikelaitos palkitsee henkilöstöä vuosittaisella tulospalkkiolla, mikäli asetetut taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet ylitetään. Vuonna 2016 maksettiin tulospalkkiota vuoden 2015 tavoitteiden saavuttamisesta n ja maksettujen tulospalkkioiden osuus kokonaispalkkasummasta oli 1,4 %. Kajaanin Mamsellissa on oma vuosittain päivitettävä osaamisen kehittämissuunnitelma kolmelle vuodelle, jonka tavoitteena on tarvittavan osaamisen ennakointi, rekrytointien kohdentaminen, olemassa olevan osaamisen johtaminen ja kehittäminen. Osaamisen kehittämisen tavoitteena on parantaa palvelutuotannon tuloksellisuutta ja kilpailukykyä sekä työelämän laatua. Vuonna 2016 jatkui esimiehen erikoisammattitutkinto oppisopimuskoulutus neljällä henkilöllä, koulutus päättyy vuonna Kaksi esimiestä suoritti loppuun vuonna 2015 aloitetun kaupungin esimiesvalmennuksen. Viisi esimiestä osallistui Aikopan järjestämään esimiesviestintä-koulutukseen (4 op). Kolme henkilöä suoritti oppisopimuksella markkinointi sähköisessä ympäristössä koulutuksen. Laitoshuoltajan ammattitutkintoa oppisopimuskoulutuksella opiskeli viisi työntekijää. Mamsellin johtoryhmä terävöitti toimintaansa johtoryhmävalmennuksen avulla. Mamsellissa järjestettiin lisäksi useita muutaman tunnin mittaisia ammattialakohtaisia koulutustilaisuuksia sekä työnohjauksia. Kajaanin Mamsellissa on käytössä oma vuosittain päivitettävä henkilöstöohjelma, joka pohjautuu Kajaanin kaupungin henkilöstöohjelmaan. Mamsellin omassa henkilöstöohjelmassa on panostettu määrätietoisesti usean vuoden ajan henkilöstön laaja-alaiseen työhyvinvointiin ja ikäjohtamiseen. Mamsellissa määriteltiin koko henkilöstön kanssa yhteiset arvot ja käytiin arjen toimintaa tukevat arvokylvyt. Osana työhyvinvoinnin tukemista Mamselli osallistui Liiku - myötätuulta elämään 2 hankkeeseen. Lisäksi Mamsellissa osallistuttiin myös valtakunnallisiin liikkumista edistäviin kampanjoihin. Työsuojelun toimintaohjelman mukaisesti kaikissa Mamsellin työyksiköissä suoritettiin vaarojen arvioinnit. Työterveyshuollon kanssa tehtävät yksikkökäynnit toteutettiin suunnitellusti. Mamsellissa jatkettiin yhteistyön tiivistämistä työterveyshuollon kanssa tavoitteena mahdollisten tulevien haasteiden ennakointi ja ennaltaehkäisy sekä työssäjaksamisen tukeminen. Ensiaputaitovalmiuksia päivitti 12 mamsellilaista. Mamsellin sairauspoissaololuvut toimintavuonna 2016 laskivat hieman edellisestä vuodesta, kun sairauspoissaolotyöpäivien määrä suhteutettuna HTV:n laski 0,48 työpäivällä/ HTV (2016: 12,45 tp/ HTV ja 2015: 12,93 tp/ HTV). KH

192 KH

193 KH

194 KH

195 KH

196 KH

197 KH

198 KH

199 KH

200 KH

201 KH

202 KH

203 Sote, puhtaanapitopalvelu 0,00 0,00 Muut erät , ,63 Yhteensä , , Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Leasingvastuut (arvonlisäverollinen) Seuraavalla tilikaudella maksettavat , ,50 Myöhemmin maksettavat , ,09 Yhteensä , ,59 6. Henkilöstöä koskevat liitetiedot Henkilöstön määrä (htv2) vakinaiset 179,49 168,68 määräaikaiset 41,41 53,24 työllistetyt 2,68 2,89 Yhteensä 223,58 224,81 Henkilöstökulut Tuloslaskelman henkilöstökulut Maksetut palkat , ,14 Henkilöstökorvaukset , ,01 Palkat ja palkkiot yhteensä , ,13 Eläkekulut , ,04 Muut henkilösivukulut , ,46 Tuloslaskelman henkilöstökulut yhteensä , , Henkilöstöä koskevat liitetiedot Henkilöstön määrä (htv2) vakinaiset 179,49 168,68 määräaikaiset 41,41 53,24 työllistetyt 2,68 2,89 Yhteensä 223,58 224,81 Henkilöstökulut Tuloslaskelman henkilöstökulut Maksetut palkat , ,14 Henkilöstökorvaukset , ,01 Palkat ja palkkiot yhteensä , ,13 18 KH

204 KH

205 KH

206 KH

207 KH

208 KH

209 KH

210 KH

211 KH

212 KH

213 KH

214 KH

215 KH

216 KH

217 KH

218 KH

219 KH

220 KH

221 KH

222 KH

223 KH

224 KH

225 KH

226 KH

227 KH

228 KH

229 KH

230 KH

231 KH

232 KH

233 KH

234 KH

235 KH

236 KH

237 KH

238 KH

239 KH

240 KH

241 KH

242 KH