Elintarviketuotannon ja elintarvikemarkkinoiden riippuvuus tuonnista

Transkriptio

1 Elintarviketuotannon a elintarvikemarkkinoiden riippuvuus tuonnista Mara Knuuttila 1), Eero Vatanen 2), Jyrki Niemi 3), Csaba Jansik 3) 1) MTT taloustutkimus, Lönnrotinkatu 5, FI Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi 2) MTT taloustutkimus, C / O Metsäntutkimuslaitos, PL 68, FI Joensuu, etunimi.sukunimi@mtt.fi 3) MTT taloustutkimus, Latokartanonkaari 9, FI Helsinki, etunimi.sukunimi@mtt.fi Tiivistelmä Suomessa tuotetaan monia keskeisiä maatalousraaka-aineita - vilaa, lihaa, maitoa, munia, vihanneksia a maroa. Kun Suomessa siaitseva elintarviketeollisuus alostaa nämä raaka-aineet elintarvikkeiksi, on kyse ns. Suomessa tuotetusta eli kotimaisesta ruoasta. Elintarvikkeiden tuotantoketuun sisältyvien tuontipanoksien huomioon ottaminen muuttaa elintarviketuotannon kotimaisuuden kotimaisuusasteeksi tai tuonnin näkökulmasta tuontiasteeksi. Elintarviketuotannon a elintarvikemarkkinoiden tuontiasteesta ei ole ollut aiemmin käytettävissä yksiselitteistä tutkimustietoa. Tutkimuksessa ohdetaan elintarviketuotannon tuontipanosasteen a elintarvikemarkkinoiden tuontiasteiden mittaustavat panos-tuotosmenetelmän avulla. Kotimaisen elintarviketuotannon tuontipanosasteen a elintarvikemarkkinoiden tuontiasteen laskemisen tuloksia voidaan käyttää esimerkiksi huoltovarmuuden turvaamisen määrittelyyn. Myös normaalitilanteissa tuontiasteet ovat keskeisiä käsitteitä a mittareita arvioitaessa elintarviketuonnin a panostuonnin korvattavuutta kotimaisilla tuotteilla. Elintarvikeketun toimialoen tuontipanosasteen selvittämisessä tutkimusmenetelmänä käytetään panos-tuotosmenetelmän tuotosmallia, onka avulla selvitetään toimialoen tuotoksien olemassa olevilla riippuvuussuhteilla elintarviketuotannon aloen välilliset tuontipanosten määrät vuosina Hankkeen toteutuksessa hyödynnetään Tilastokeskuksen (TK) koko maan panos-tuotosaineistoa, Tullin ulkomaankauppatilastoa sekä aiemmin tehtyä selvityksiä elintarvikesektorin huoltovarmuudesta. Käytetyssä koko maan panos-tuotosaineistossa maataloutta analysoidaan nelän a elintarviketeollisuutta yhdeksän toimialan tarkkuudella. Kun tarkasteluun otetaan huomioon myös valmiiden elintarvikkeiden tuonti, voidaan määrittää, mikä on elintarvikemarkkinoiden kokonaistuontiaste. Tulokset voidaan esittää vuosittain. Artikkelissa esitellään alustavia tuloksia vuosilta Elintarvikealoen tuontipanosaste vaihteli Kasvi- a eläinrasvoen alostuksen noin 47 prosentista Maatalouden 12 prosenttiin vuonna Alkutuotannon a palvelualoen tuontipanosasteet Muuta kotieläintaloutta lukuun ottamatta olivat alle kaikkien toimialoen tuontipanosasteen keskiarvon (24,6 %) sen siaan elintarvikealostuksen toimialat ylittivät keskiarvon Lihanalostusta a Meierituotteita lukuun ottamatta. Elintarvikealoen tuontipanosasteiden nousua selitti pääsääntöisesti se, että niiden tuonnin arvot kasvoivat enemmän kuin tuotoksen arvot. Asiasanat: elintarvikeala, tuontipanos, tuotosmalli 1

2 Johdanto Tuotannossa käytetään kotimaisia a ulkomaisia tuotantopanoksia. Osa panoksista tuodaan siksi, ettei kotimaista tarontaa ole riittävästi tai lainkaan. Myös kotimaisten a tuontipanosten hintasuhteet, laatu a toimitusvarmuudet vaikuttavat yritysten tuontipäätöksiin. Tässä tutkimushankkeessa selvitetään panostuonnin osuutta elintarvikeketun toimialoen tuotannossa. Kun kotimainen elintarviketeollisuus alostaa Suomessa tuotetuista maatalousraaka-aineista elintarvikkeita, puhutaan kotimaisesta elintarviketuotannosta a kotimaisista elintarvikkeista. Tuontipanosten huomioon ottaminen muuttaa elintarvikkeiden kotimaisuuden kotimaisuusasteeksi tai tuonnin näkökulmasta tuontiasteeksi. Elintarvikealoen panostuonnin lisäksi hankkeessa selvitetään valmiselintarvikkeiden tuontia kaupan hyllylle. Kun otetaan huomioon sekä elintarvikealoen tuotantoon sisältyvä panostuonti että valmiselintarviketuonti, niin voidaan puhua elintarvikemarkkinoihin liittyvästä kokonaistuonnista. Tutkimus tuo lisätietoa elintarvikkeiden kotimaisuudesta tuotantopanosten käytön näkökulmasta. Raauksena on, että tässä tutkimuksessa pääpaino on sellaisissa tavaroissa a palveluissa, oiden käyttö tuotannossa on kertaluonteista. Pitkäkestoisten tuotantopanosten eli investointihyödykkeiden tuontia hankkeessa tarkastellaan vain suuntaa antavasti. Koska tuontipanosyksiköt voidaan yhteismitallistaa vain arvomääräisinä, elintarviketuotannon aloen tuontipanosaste selvitetään tuontipanosten arvon osuutena tuotoksen arvosta. Elintarvikealan oman valmistuksen ulkomaiset panokset ovat välitöntä tuontia a hankittuen kotimaisten panosten valmistukseen sisältyvät ulkomaiset panokset ovat välillistä tuontia. Tutkimuksen pääasiallinen aineisto on Tilastokeskuksen (TK) tuottama kansantalouden tilinpidon panos-tuotosaineisto, oka kuvaa toimialoen tuotannon panoskäytön. Menetelmänä käytetään panos-tuotosmenetelmän tuotosmallia, onka avulla voidaan selvittää toimialan tuotannon vaatima välillinen panoskäyttö tuontipanoksineen. Kansantalouden tilinpidossa tuotannon arvoa kutsutaan tuotokseksi a kertaluonteisten panosten käyttöä välituotekäytöksi. Yleiskielessä tuotokseen viitataan usein tuotannon bruttoarvolla a liikevaihdolla. Tuotos kuvaa niiden tuloen suuruuden, otka tuotantotoiminnan haroittamisessa on saatu. Tulot käytetään tuotantotoiminnassa panosten a tuotannontekiöiden hankintaan. Tutkittavia elintarvikealoa on yhteensä kuusitoista. TK:n tarkennetussa panos-tuotosaineistossa maataloudessa on nelä a elintarviketeollisuudessa yhdeksän toimialaa. Esimerkkinä palvelualan tuotannon a tuonnin rakenteesta elintarvikeketussa tarkastellaan ravitsemispalvelua. Elintarvikekauppaa tarkastellaan ainoastaan osana kaupan toimialoista, sillä elintarvikkeiden kaupasta a tuotannon rakenteesta ei ole saatavilla riittävää informaatiota. Aineisto a menetelmät Tuotosmalli toimialoen panostuonnin laskentavälineenä Elintarviketoimialoen panostuonnin laskentamenetelmänä käytetään tuotosmallia (ks. Knuuttila ym. 2007, Vatanen 2011), oka ohdetaan perinteisestä panos-tuotosmallista (Leontiefin malli). X = ( I - A) Y, (1) missä X = toimialoen tuotoksien (tuloen) vektori, Y = toimialoen lopputuotekysyntöen vektori a (I-A) = toimialoen keskinäisiä riippuvuuksia kuvaava kerrannaismatriisi, ns. Leontiefin käänteismatriisi, ossa I on yksikkömatriisi a A on panoskerroinmatriisi (A i =Z i /X ), ossa Z i on toimialan X i tuotoksen käyttö toimialan X välituotepanoksena. Leontiefin mallissa toimialoen tuotokset ovat riippuvaisia kaikkien toimialoen lopputuotekysynnöistä a tarkasteltavan talouden toimialoen keskinäisistä riippuvuuksista (panoskäytöstä). Tuotosmallissa selittäviä muuttuia ovat lopputuotekysyntöen asemasta kaikkien toimialoen tuotokset 2

3 (ks. Vatanen 2011). Tuotosmallin kerrannaismatriisi on Leontiefin mallin käänteismatriisin muunnos. Formaalisti muunnos suoritetaan akamalla Leontiefin matriisin kunkin sarakkeen luvut saman sarakkeen diagonaaliluvulla eli matriisilaskentaa käyttäen ˆ.1 TF = (I - A) D, (2) 1 ˆD on Leontiefin käänteismatriisin missä (I - A) diagonaalivektorista muodostetun diagonaalimatriisin käänteismatriisi. Analyyseissä TF-matriisia käytetään kuten Leontiefin käänteismatriisia (ks. Vatanen 2011, 22 23). TF-matriisin sarakesummat eli tuotantokertoimet osoittavat, miten sarakkeen toimialan tuotosyksikön valmistaminen edellyttää tuotantoa talouden eri toimialoilla yhteensä. Tuotantokertoimien vertailu osoittaa, millaiset ovat kunkin toimialan tuotosyksikön valmistamisen aiheuttamat kokonaisvaikutukset suhteessa toisiinsa. Tuotostarkastelussa on ensisiaisesti kyse ex post -tarkastelusta eli siinä kuvataan niitä vaikutuksia, otka liittyvät tarkasteltavan toimialan tuotokseen tiettynä aankohtana (Szyrmer 1992). Täten tuotosmalli soveltuu parhaiten olemassa olevan a havainnoidun tuotoksen rakenteiden a vuorovaikutussuhteiden selittämiseen. Tuotosmallin avulla voidaan määrittää toimialan tuotoksen bruttovaikutukset (euroina) taloudessa, kun tarkastellaan tuotosyksikön siasta koko tuotosta. Toimialan tuotoksen muille toimialoille aiheuttama tuotosvaikutus saadaan kertomalla TF-matriisilla tuotoksista muodostettu diagonaalimatriisi X ^ : ^ R = (TF)X, (3) missä R on tuotosvaikutusmatriisi eli tuotoksen analyysimatriisi, onka diagonaalisoluissa ovat toimialoen tuotokset, a sarakkeen ei-diagonaalisolut osoittavat, miten sarakkeen toimialan tuotos on edellyttänyt tuotosta rivien toimialoilta. Sarakesumma on toimialan bruttovaikutus taloudessa. Toisin sanoen se kuvaa sitä vaikutusta, mikä taloudessa menetettäisiin, os toimiala yhtäkkiä häviäisi taloudesta. (Vatanen 2001, Cai & Leung 2004) Tuotoksen tuontivaikutusten laskenta Toimialan tuotantoprosessissaan käyttämien tuontihyödykkeiden arvo suhteessa toimialan tuotoksen arvoon on toimialan välitön tuontiaste. Tuontiasteen m laskutapa määritellään yhden toimialan tapauksena yhtälössä (4) a kaikkien toimialoen tuontiasteet m matriisiyhtälössä (5). M m = X (4) ossa X a M ovat toimialan i tuotos a välitön tuonti. ' ˆ m M'X ossa ˆ X on kaikkien toimialoen tuotoksien diagonaalimatriisin käänteismatriisi a M ' kaikkien toimialoen tuonnit sisältämä vaakavektori. Välittömän tuonnin lisäksi toimialoen tuotokseen sisältyy välillistä tuontia, oka on kunkin toimialan muilta toimialoilta ostamien kotimaisten panosten valmistuksessa käytettyä välitöntä tuontia. Tuotosmallin logiikan perusteella toimialoen i välitön tuonti on riippuvaista toimialan :n tuotoksesta siltä osin kuin se edellyttää toimialoen i tuotosta panoksenaan. Toimialan tuotoksen edellyttämä kokonaistuontipanosaste on täten (välitön tuonti + välillinen tuonti)/ tuotos. Kokonaistuontipanosasteen kaavat yhden a kaikkien toimialoen tapauksena esitetään yhtälöissä (6) a (7). M IM mt = X ossa X, M a IM ovat toimialan tuotos, välitön a välillinen tuonti. (5) (6) 3

4 mt ' M'RXˆ ossa mt ' on kaikkien toimialoen tuotoksen kokonaistuontipanosasteet mt esittävä vektori. (7) Toimialoen tuotoksen edellyttämät eri tuontituotteiden kokonaismäärät (arvot) voidaan laskea, kun tiedetään eri toimialoen tuonnit hyödykkeittäin. Tätä varten määritetään, kunkin toimialan välitön tuontiaste hyödykkeittäin, oka on mc MCXˆ ossa MC on eri hyödykkeiden välitöntä tuontia toimialoittain kuvaava matriisi a mc on toimialoen eri tuotteiden välittömät tuontipanosasteet (8) Kunkin toimialan edellyttämä eri tuontituotteiden kokonaismäärä voidaan laskea tulosmatriisi RMC :n avulla, oka saadaan, kun mc matriisilla kerrotaan tuotosanalyysimatriisin R sarakkeesta muodostettu diagonaalimatriisi (yhtälö 9). Tulosmatriisi RMC :n sarakkeelta nähdään kuinka palon toimiala :n tuotoksen edellyttämä tuotos eri toimialoilta edellyttää eri tuotteiden tuontia = tulosmatriisin RMC:n sarakkeiden solut. Tulosmatriisin rivisummat MC i eli summat sarakkeiden yli osoittavat, kuinka palon kutakin tuotetta on pitänyt tuoda toimiala : tuotoksen valmistamista varten (yhtälö 10). Toimialan :n tuotoksen edellyttämä eri hyödykkeiden kokonaistuonti on sen kaikkien tuotuen hyödykkeiden summa (yhtälö 11), oka on sama kuin toimialan välitön a välillinen tuonti yhteensä yhtälössä 6. RMC = mcrˆ (9) MC i RMC i (10) MC i ' MC i MC M IM. (11) Aineisto Tutkimusaineistona käytetään TK:sta tilattua kansantalouden tilinpidon tarkennettua koko maan panos-tuotostaulua vuosilta (vuosi 2008 valmistuu oulukuussa 2011). Useamman vuoden aineisto mahdollistaa luotettavamman kuvan saamisen elintarvikealoen tuotannon tuontipanosasteesta. Aineiston hintakäsite on perushinta. Maatalouden perushintaiseen tuotokseen olemme lisänneet maatalouden muut tuotantotukipalkkiot. Tulokset Elintarvikealoen tuontipanosaste vaihtelee Kasvi- a eläinrasvoen alostuksen noin 47 prosentista Maatalouden noin 12 prosenttiin (kuvio 1). Tuontipanosmäärät ovat näissä kahdessa kuitenkin eri luokkaa (Kasvi- a eläinrasvat 82 mil. a Maatalous 669 mil. vuonna 2007) (kuvio 2). Yli 30 prosentin tuontipanosaste on lisäksi Eläinten ruoissa a Kalanalostuksessa. Elintarvikealostuksessa a palvelualoilla tuontipanosaste on Maataloutta korkeampi. Kasvi- a eläinrasvoen a Eläinten ruokien korkeat tuontipanosasteet ilmaisevat Suomen ölykasvi- a valkuaiskasvivaeen aiheuttamia tuontitarpeita. Alkutuotannon aloen tuontipanosasteet Muuta kotieläintaloutta lukuun ottamatta ovat alle kaikkien toimialoen (yht. 72 kpl) tuontipanosasteen keskiarvon (24,6 %). Elintarvikealostuksen alat puolestaan ylittävät keskiarvon Lihanalostusta a Meierituotteita lukuun ottamatta. Palvelualoen kauppa a ravitseminen tuontipanosasteet ovat alle keskiarvon. 4

5 *) Kuvaa koko kaupan tuontiastetta, ei huomioi elintarvikekaupan erityispiirteitä. Kuvio 1. Elintarvikealoen tuontipanosasteet vuosina , % *) Maatalouden perushintaiseen tuotokseen on lisätty muut tuotantotukipalkkiot. Elintarvikkeiden tukkukaupan a vähittäiskaupan tuotokset on arvioitu tutkimuksessa vuosille Kuvio 2. Elintarvikealoen tuotos (alhaalla) a panostuonti (ylhäällä) vuosina , mil. (käyvin hinnoin). (Lähde: Suomen virallinen tilasto SVT: Panos-tuotos, tarkennettu toimialaako. Tutkimuksen analyysit) 5

6 Kaikkien elintarvikealoen tuontipanosasteet ovat nousseet. Suurin nousu on Muussa kotieläintaloudessa a pienin Kasvi- a eläinrasvoen alostuksessa (kuvio 1). Panos-tuotosaineistosta ei voida ohtaa, mikä osa noususta on seurausta tuontimäärien a mikä tuontihintoen vaihteluista. Sen siaan voidaan arvioida, miten tuontipanosasteeseen vaikuttavat tuonnin a tuotoksen arvoen muutokset. Miltei kaikkien elintarvikealoen tuotoksen a tuonnin arvo on kasvanut vuodesta 2003 vuoteen 2007 (kuvio 2). Tuontipanosasteen nousut selittää pääsääntöisesti se, että tuonnin arvo on noussut enemmän kuin tuotoksen arvo (kokonaisdifferentiaalitarkastelu). Vain Muun kotieläintalouden a Kasvi- a eläinrasvoen aloilla tuotoksen arvon lasku on vaikuttanut positiivisesti tuontipanosasteen nousuun a älkimmäisellä alalla tuontipanosasteen muutos on tuonnin arvon samanaikaisen laskun vuoksi vähäinen. Tuontipanosasteen vuosimuutosten suurimmat vaihtelut ovat pienillä aloilla Muussa kotieläintaloudessa, Maatalouspalveluissa a Kalanalostuksessa. Suuremmilla toimialoilla vuosivaihtelu on vähäistä trendimuutoksen ympärillä. Eri alat tuovat samanlaisia a erilaisia hyödykkeitä. Muut liike-elämän palvelut a Kemikaalit, kemialliset tuotteet ovat viiden suurimman tuotteen oukossa suurimmilla aloilla. Maataloudessa kemikaalien osuus kokonaispanostuonnista on 23 %. (taulukko 1.) Aineiston perusteella ei voi sanoa tarkemmin, mitä tuotteita esimerkiksi Maatalouden tai Lihanalostuksen kemikaalit ovat. Maataloudessa käytettävät lannoitteet, torunta-, säilöntä- a puhdistusaineet selittänevät suurelta osin tämän tuonnin. Välillisenä tuontina ne näkyvät myös Lihanalostuksessa, Meieriteollisuudessa a Ravitsemispalveluissa. Sen siaan Muiden liike-elämän palveluen tuonti vaatii lisäselvittelyä. Suurin välittömän panostuonnin osuus on Kasvi- a eläinrasvoen valmistuksessa 76 prosenttia a pienin Muussa kotieläintaloudessa 19 prosenttia (taulukko 2). Välittömän a välillisen panostuonnin osuuksiin vaikuttavat elintarvikealan tuotannon rakenne a tuotantoketun pituus. Taulukko 1. Suurimpien elintarvikealoen (Maatalous, Lihanalostus, Meierituotteet, Ravitsemispalvelut) kokonaispanostuonti a viisi tärkeintä tuontituotetta vuonna 2007, mil.. Maatalous Lihanalostus Meieriteollisuus Ravitsemispalvelut 1. Kemikaalit, kemialliset tuotteet a tekokuidut (157 mil. ) 2. Raakaöly a luonnonkaasu (77 mil. ) 3. Koksi, ölytuotteet a ydinpolttoaine (59 mil. ) 4. Kasvi- a eläinölyen a -rasvoen valmistus (50 mil. ) 5. Muut liike-elämän palvelut (40 mil. ) 1. Muut liike-elämän palvelut (80 mil. ) 2. Kemikaalit, kemialliset tuotteet a tekokuidut (67 mil. ) 3. Teurastus, lihanalostus a lihan säilyvyyskäsittely (67 mil. ) 4. Raakaöly a luonnonkaasu (39 mil. ) 5. Koksi, ölytuotteet a ydinpolttoaine (30 mil. ) 1. Kemikaalit, kemialliset tuotteet a tekokuidut (91 mil. ) 2. Muut liike-elämän palvelut (54 mil. ) 3. Raakaöly a luonnonkaasu (43 mil. ) 4. Koksi, ölytuotteet a ydinpolttoaine (32 mil. ) 5. Kumi- a muovituotteet (29 mil. ) 1. Muut liike-elämän palvelut (91 mil. ) 2. Muu elintarvikkeiden valmistus (89 mil. ) 3. Puutarhatalous (60 mil. ) 4. Kemikaalit, kemialliset tuotteet a tekokuidut (39 mil. ) 5. Juomien valmistus (38 mil. ) Yht. 669 mil. Yht. 559 mil. Yht. 493 mil. Yht. 737 mil. Taulukko 2. Elintarvikealoen kokonaispanostuonnin akaantuminen välittömään a välilliseen vuonna 2007, % (mil. ). Maatalous Puutarhatalous Muu kotieläintalous Maatalouspalvelut Kasvia eläinrasvat Eläinten ruoat Kalanalostus Hedelmät ym. Myllytuotteet Juomat Leipomotuotteet ym. Meieri-tuotteet Lihanalostus Elint. tukkukauppa * Elint. vähittäiskauppa * Välitön Välillinen % (mil. ) (669) (74) (51) (16) (82) (224) (58) (139) (82) (331) (564) (493) (559) (394) (415) (737) *) Elintarvikekaupan panostuonnin osuus koko kaupan panostuonnista arvioitu. Ravitsemispalvelut 6

7 Elintarvikemarkkinoiden riippuvuus tuonnista Välitön Elintarvikealoen panostuonti Välillinen Elintarvikemarkkinoiden kokonaistuonti Kuvio 3. Elintarvikemarkkinoiden kokonaistuonti. Valmiselintarviketuonti Kun elintarvikealoen panostuontiin (välitön a välillinen) lisätään valmiiden elintarvikkeiden tuonti, saadaan elintarvikemarkkinoiden kokonaistuonti (kuvio 3). Yhteenveto Artikkelissa esiteltiin menetelmiä a alustavia tuloksia elintarvikealoen tuontipanosasteista a elintarvikemarkkinoiden tuontiasteen laskemisesta. Elintarvikealoen tuontipanosaste vaihteli Kasvi- a eläinrasvoen alostuksen noin 47 prosentista Maatalouden 12 prosenttiin. Alkutuotannon a palvelualoen tuontipanosasteet Muuta kotieläintaloutta lukuun ottamatta olivat alle kaikkien toimialoen tuontipanosasteen keskiarvon (24,6 %) sen siaan elintarvikealostuksen toimialat ylittivät keskiarvon Lihanalostusta a Meierituotteita lukuun ottamatta. Elintarvikealoen tuontipanosasteiden nousua selitti pääsääntöisesti se, että niiden tuonnin arvot kasvoivat enemmän kuin tuotoksen arvot. Elintarvikealoen tuontipanosasteesta ei ole aikaisempia tutkimustuloksia, oten vertailutietoa tulosten arvioinnille ei ole käytettävissä. Tutkimuksen tuloksia a niiden luotettavuutta arvioidaan yhdessä elintarvikealoen asiantuntioiden kanssa. Kirallisuus Cai, J. & Leung, P Linkage Measures: a Revisit and Suggested Alternative. Economic Systems Research, 16, Knuuttila, M., Vatanen, E. & Jansik, C Finnish food industry in : an output-oriented inputoutput analysis. Acta Agriculturae Scandinavica, Section C: Food Economics 4(4): Suomen virallinen tilasto (SVT): Panos-tuotos [verkkoulkaisu]. ISSN= Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: ]. Saantitapa: (tarkennettu toimialaako) Szyrmer, J Input-output coefficients and multipliers from a total-flow perspective. Environment and Planning A, 1992, Vatanen, E Puunkoruun a puunkuletuksen paikallistaloudelliset vaikutukset Juvan, Keuruun a Pielisen Karalan seutukunnissa. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoa 825, Joensuun tutkimuskeskus. Vatanen, E Tuotosmalli panos-tuotosanalyysin välineenä menetelmä, teoria a paikallistaloudelliset sovellukset. Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Social Sciences and Business Studies. N:o 19. 7